Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia OPTIMI. Kehittämiskeskus Oy Häme. Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen. Artikla 6 Innovatiiviset toimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia OPTIMI. Kehittämiskeskus Oy Häme. Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen. Artikla 6 Innovatiiviset toimet"

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet OPTIMI Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 21 Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen Kehittämiskeskus Oy Häme

2 OPTIMI Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 21 Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen Kehittämiskeskus Oy Häme 1

3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Johdanto 4 1. Toimintaympäristön kuvaus EU:n työllisyysstrategian ja kansallisen työllisyysohjelman suuntaviivat 5 EU:n työllisyysstrategian linjat 5 Kansallinen työllisyysohjelma Maakunnan kuvaus 7 Väestö 7 Elinkeinot ja työpaikat 8 Työllisyys ja osaaminen 1 2. Hämeenlinnan seudun kehitys ja nykytila 13 Seudun väestö, ikärakenne ja nykytila 13 Työmarkkina-alue 16 Työvoima, työpaikat ja yrityskehitys 18 Työttömyys Haasteiden tunnistaminen työllisyyden näkökulmasta 23 Suurten ikäluokkien ikääntyminen 23 Osaavan työvoiman saaminen 26 Työttömyyden hoito 29 Aluetalous Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainolaskelma Työlllisyysstrategian painopistealueet ja kärkihankkeet Työllisyysstrategian toteuttaminen 34 2

4 TYÖLLISYYSSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Hämeenlinnan seudun visiona on v. 21 olla 92 asukkaan kasvukeskus ja haluttu elinympäristö Suomen kymmenen parhaan seutukunnan joukossa. Viime vuodet seudulla onkin eletty ennen kokematonta kasvun aikaa. Seudun yritysmäärän suotuinen kasvu ja yritysten liikevaihdon positiivinen kehitys on luonut seudulle v lähes kaksi tuhatta uutta työpaikkaa. Työpaikkojen ja elinympäristön houkuttelemina väestöä on muuttanut seudulle runsaasti, tällä hetkellä ollaan jopa 1 % kasvuvauhdissa. Työpaikkojen kasvu on alentanut selvästi seudun työttömyyttä, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on myös johtanut seudun ulkopuolelta työssäkäyvien henkilöiden määrän reippaaseen kasvuun. Toimialoittainkin tarkasteltuna työpaikat ovat lisääntyneet lähes kautta linjan, ainoastaan maa- ja metsätalous sekä julkinen hallinto ovat selvät menettäjät. Kuitenkin tiedämme, että toimialojen sisällä kehityksessä on suuriakin eroja, esim. teollisuustyöpaikkojen kasvun aikana olemme menettäneet yli sata tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työpaikkaa. Työllisyysstrategian laadinnassa onkin pyritty työllisyyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella kiinnittämään erityishuomiota positiivisten trendien sisällä oleviin kipukohtiin. Näitä ovat mm. koulunsa päättäneiden syrjäytyneiden nuorten määrän kasvu ja yrittäjyyden puolella kasvava omistajanvaihdosten tarve. Mikäli näitä kipupisteitä ei havaita ajoissa ja lähdetä niihin etsimään ratkaisua saattaa seudun positiivinen kehitys vaarantua ajan myötä. Työllisyysstrategian laadinta on myös varmasti opettanut kaikkia mukana olleita, ettei työllisyyden hoito voi olla vain yksittäisen tahon tai viranomaisen asia. Strategiaa ovat olleet laatimassa yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin monet eri tahot. Seudun elinvoimaisuuteen panostamiseen, mikä on parasta työllisyyden hoitoa, tarvitaan myös jatkossa mukaan kaikki seudun toimijat ja asukkaat, pienikin ponnistus työllisyyden eteen on tärkeä. Jouni Haajanen, toimitusjohtaja Kehittämiskeskus Oy Häme 3

5 Johdanto Optimi hankkeen seudullinen strategiatyö alkoi käytännössä maaliskuussa 23 järjestetyllä dialogifoorumilla, joka oli myös alkupiste oman paikallisen oppimistilan ja seudullisen optimiverkoston syntymiselle. Optimiteeman mukaisesti tässä oppimistilassa sadat seudun eri toimijoita edustavat henkilöt kokoontuivat pohtimaan paikallista työllisyystilannetta, työllisyyteen liittyviä ongelmia ja työmarkkinoiden tulevia tarpeita. Prosessin tarkoituksena oli tuottaa riittävän laaja-alainen ja kestävä paikallinen työllisyysstrategia. 18 kuukauden aikana hankkeessa järjestettiin sarja seudullisia teema- foorumeita samanaikaisesti muiden seutukuntien foorumeiden kanssa sekä kokoluokaltaan suurempien maakunnallisten foorumeiden kanssa. Optimin ensimmäinen vaihe perustui dialogikeskusteluun, foorumeiden esityksiin ja paikallisiin teemaworkshoppeihin sekä säännöllisiin ryhmätapaamisiin seudulla ja organisaatioiden sisällä. Samanaikaisesti hankkeessa tuotettiin runsaasti tarvittavaa tukimateriaalia, kuten kaiken perustana olevaa seudullista tilastoaineistoa (osa täysin uutta), asiantuntijaraportteja ja pienempiä selvityksiä seudullisista erityiskysymyksistä ja tulevaisuuden näkymistä (mm. pendelöinti ja ikärakennetutkimukset), olemassa olevien strategioiden yhteenvetoanalyysi sekä mm. seudun EU-hankkeet kattava työllisyysanalyysi. Seuraavat vaiheet Optimi prosessissa olivat seudullisen työllisyysstrategian kirjoitustyö eli johtopäätelmien teko. Tämä varsinainen strategian kirjoitustyö päättyi lokakuussa 24. Optimin viimeisenä vaiheena tulosten levittämiseen ja sitouttamiseen tähtäävä seutufoorumi jossa varmistettiin seutustrategian jatkuvuus ja toimeenpano, yhteisen sopimuksen ja vastuuttamisen erityisten kärkihankkeiden ja ohjelmakirjausten muodossa. Seutukunnan kannalta keskeiset lopputulemat Optimi hankkeessa olivat: Kattava ja monipuolinen, alueen erityispiirteitä ilmentävä seudullinen työllisyysstrategia Toimijoiden ja seutujen uudenlainen verkottuminen optimiteeman puitteissa Aiemmasta poikkeava strategiatyön malli Esiinnousseet seudun kärkihankkeet ja vastuuttaminen, eräänlainen seudullinen sopimus kehittämistyön jatkumisesta Seudullisen tilastoinnin kehittäminen, osin täysin uutta tietoa EU-hankkeiden analyysi ja sekä erityisselvitykset 4

6 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1.1 EU:n työllisyysstrategian ja kansallisen työllisyysohjelman suuntaviivat EU:n työllisyysstrategian linjat Maakunnallista ja kansallista työllisyyspolitiikkaa säätelee hyvin pitkälti EU:n työllisyysstrategia ja sopimukset. Lissabonin sopimuksessa (maaliskuu 2) on esitetty 1 vuoden strategia, jossa työllisyysstrategian ja talouspolitiikan avulla pyritään saavuttamaan EU:lle taloudellisesti kilpailukykyinen asema. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikassa on pyrittävä kolmeen tavoitteeseen: täystyöllisyyteen, työn laatuun ja tuottavuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja osallisuuteen. Työllisyysasteen tavoitteet: Yleinen työllisyysaste 67 % vuonna 25 ja 7 % vuonna 21, naisten työllisyysaste 57 % vuonna 25 ja 6 % vuonna 21, ikääntyvien työllisyysaste 5 % vuonna 21. Työn laadun parantaminen: työn laatu, ammattitaito, elinikäinen oppiminen ja urakehitys, sukupuolten tasa-arvo, työterveys ja -turvallisuus, joustavuus ja työsuhdeturva, sosiaalinen osallisuus ja työmarkkinoille pääsy, työn organisointi ja työ- ja perhe-elämän tasapaino, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen, monimuotoisuus ja syrjimättömyys sekä yleinen työsuoritus. Sosiaalisen osallisuuden tukeminen: työmarkkinoille osallistumisen helpottaminen niin, että edistetään kaikkien työkykyisten naisten ja miesten pääsyä pysyviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin, torjutaan syrjintää työmarkkinoilla sekä ehkäistään syrjäytymistä työmaailmasta. Prioriteetit Jäsenvaltioiden tulee: - Kohdistaa aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville. o Ehkäistään ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen ja edistetään työhaluisten työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kestävää integroitumista työllisyyteen. - Edistää uusien ja parempien työpaikkojen luomista. o Kannustetaan yrittäjyyttä ja innovaatioita suotuisassa yritysympäristössä. Erityishuomiota tulisi kiinnittää uusien yritysten, palvelusektorin sekä tutkimuksen ja kehityksen työnluontimahdollisuuksiin. - Helpottaa työntekijöiden ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. o Huomioidaan sekä joustavuuden että turvallisuuden tarve. Työlainsäädännön nykyaikaistamisella vaikutetaan työmarkkinadynamiikkaan ja niiden ryhmien työllistettävyyteen, joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Yritysten sosiaalisen vastuun edistämisellä vaikutetaan mm. työviihtyvyyteen. Näiden lisäksi mm. työsopimus- ja työskentelyjärjestelyiden samoin kuin työolojenkin parantamisella edistää sopeutumiskykyä työyhteisössä. 5

7 - Laittaa täytäntöön elinikäisen oppimisen strategiat. o Parannetaan koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta, jotta ihmiset saataisiin varustettua tietoyhteiskunnassa nykyaikaiselta työvoimalta vaadittavilla taidoilla, ja jotta heillä olisi mahdollisuus urakehitykseen ja vähennettäisiin ammattitaitovajetta ja pullonkauloja työmarkkinoilla. - Lisätä työvoimaosuutta. o Hyödynnetään kaikkien ikäryhmien potentiaali kattavalla lähestymistavalla, jossa käsitellään etenkin työpaikkojen saatavuutta ja houkuttelevuutta, työn tekemistä kannattavaksi, ammattitaidon nostamista ja riittävien tukitoimenpiteiden tarjoamista. Aktiivista ikääntymistä voi myös edistää parantamalla työssä pysymiseen kannustavia työoloja mm. pääsyä täydennyskoulutukseen ja työn organisoinnin joustavia muotoja ja poistamalla kannustimia varhaiseen työmarkkinoilta poistumiseen erityisesti uudistamalla varhaiseläkejärjestelmiä ja varmistamalla, että on kannattavaa pysyä työmarkkinoilla. - Lisätä sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla. o Poistetaan työllisyys- ja työttömyysasteisiin sekä palkkaan liittyvät sukupuolierot. Erityishuomiota tulee kiinnittää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen etenkin tarjoamalla lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita. - Edistää työmarkkinoilla erityisvaikeuksia kohtaavien ryhmien integroitumista. o Kehitetään heidän työllistettävyyttään, lisätään työmahdollisuuksia ja ehkäistään kaikenlaista syrjintää. - Uudistaa rahallisia kannustimia työnteon kannattavuuden lisäämiseksi. o Vero- ja etuusjärjestelmien ja niiden vuorovaikutusten uudistamisella poistetaan työttömyys- ja köyhyysloukut ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut ja kannustetaan naisten, heikosti koulutettujen, ikääntyvien ja työmarkkinoilta kauimpana olevien työllistyvyyttä. Kansallinen työllisyysohjelma Kansallisessa työllisyysohjelmassa päätavoitteiksi on mainittu mm. rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen, työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen, työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen. Vaikka tavoitteet ovat pitkälti asetettu EU:sta, kansallisessa työllisyysohjelmassa on voitu annettujen raamien sisällä kehittää omaan yhteiskuntaan sopivat toimintatavat ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisessa työllisyysohjelmassa on mainittu tiettyjä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan kansallisen työllisyysohjelman ja sitä kautta myös Lissabonin strategian päätavoitteet. Toimenpiteinä mainitaan mm. työmarkkinatuen kehittäminen aktivoivammaksi ja yksilöllisten työllistymisohjelmien laatiminen pitkäaikaistyöttömille. Koulutuspuolella lisätään oppisopimuskoulutusta ja työ- 6

8 voimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen ennakointia. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi pyritään pidentämään työuria mm. nopeuttamalla nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Työn tuottavuutta ja työssä jaksamista edistetään aikuisväestön ammattitaitoa kohottamalla ja työelämäohjelmien avulla. 1.2 Maakunnan kuvaus Väestö Hämeen maakunnan väestön määrä on kokonaisuutena kasvanut tasaisesti vuosina Väestön kasvu on myös maakunnan tavoite. Maakunnan omien väestöennusteiden mukaan positiivinen kehitys tulisi jatkumaan edelleen ja vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on ennakoitu + 3 henkeä / vuosi vuodesta 2 vuoteen 27 ja siitä eteenpäin +4 henkeä / vuosi vuoteen 214 asti. väestömäärä Väestön määrä Väestöennuste vuosille 25 ja Vuosi Väestö Väestöennuste vuosille 25 ja 21. lukumäärä Väestörakenteen kehitys Kanta-Hämeen maakunnassa vuosi Kuva 2. Väestörakenteen kehitys Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot, Väestö iän mukaan alueittain Maakunnan väestö näyttää ikärakenteen mukaan melko tasaiselta. Väestö on kuitenkin vuosina vähentynyt lähes kaikissa ikäluokissa aina 5-vuotiaisiin asti. Sen sijaan väestön kasvua on tapahtunut juuri vanhemmissa ikäluokissa eli kaikissa yli 5-vuotiaiden ikäluokissa paitsi vuotiaissa. -4 Kuva 1. Väestön kehitys ja ennuste Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot ; MARE ennuste, Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy. 7

9 Elinkeinot ja työpaikat Muuttoa kuvaavat tilastot osoittavat, että maakuntaan muuttavista ryhmistä vuotiaat on suurin ryhmä. Ikäryhmä vuotiaat on kasvanut muuttajissa selkeästi vuosina Pienten, alle kouluikäisten, lasten ryhmä on vuodesta 1999 lähtien ollut myös merkittävä muuttajaryhmä. Maakunnasta poismuuttavien nettomuutto on kaikkein suurinta vuotiailla. Nettomuutto Hämeessä muuttajien iän mukaan Toimialat. Maakunnan keskeisiä toimialoja ovat palvelualat (7,2% kaikista toimipaikoista, julkisen sektorin toimipaikkoja 2 %) ja teollisuus, jonka toimipaikkoja 13,3 % kaikista toimipaikoista. Teollisuuden keskeiset alatoimialat ovat metalli-, elintarvike-, ja mekaaninen puunjalostusteollisuus. Maakunnan keskeisten toimialojen joukkoon ollaan myös aktiivisesti tuomassa matkailua. Toimialojen kehitystä vahvistavia osaamiskeskuksia on maakunnassa useita. Hämeen osaamiskeskus (eoppiminen ja ammatillinen osaaminen) ja Elintarvikealan osaamiskeskus, ELO, (elintavikeala) ovat alueiden kehittämislain mukaista osaamiskeskustoimintaa. Myös nosto- ja siirtoteknologian osaamiskeskus Hyvinkäällä ja Forssan matkailun osaamiskeskittymä Traves vahvistavat maakunnan keskeisten toimialojen toimintaa. Maakunnassa on myös sosiaalialan osaamiskeskus osana laajempaa alan valtakunnallista verkostoa. lukumäärä Kuva 3.Nettomuutto Hämeessä muuttajien iän mukaan Lähde: Tilastokeskus, Altika. Muuttoliike kunnittain Kanta-Hämeessä

10 Työpaikat. Hämeen maakunnan työpaikkojen määrä lisääntyi 3,8 % vuodesta 1998 vuoteen 22 (ennakkotieto). Kasvu toteutui ensisijassa palvelualojen ansiosta eli työpaikkoja syntyi eniten kaupan ja matkailun sekä yksityisten ja julkisten palvelujen toimialoille. Muut toimialat joko menettivät tai säilyttivät työpaikkojaan tarkasteltavana olevan jakson aikana. lukumäärä Työpaikat e e vuosi Tuntematon Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus-, varastointi, tietol. Kauppa ja matkailu Rakentaminen ja energia Teollisuus Maa-ja metsätalous Kuva 4. Maakunnan työpaikat Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Työpaikat alueittain ennakkotieto. Työpaikkaomavaraisuus. Maakunnan työpaikkaomavaraisuus on heikentynyt vuodesta 1998 lähtien, mutta vuoden 22 ennakkotietojen mukaan suunta olisi muuttumassa. Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus heikkeni 2,12 prosenttiyksikköä vuodesta 1998 vuoteen 21 ja vastaavana aikana todellinen,17 prosenttiyksikköä. Vuoden 22 ennakkotietojen mukaan teoreettisen työpaikkaomavaraisuuden osalta olisi parannusta kuitenkin tapahtunut,9 % vuodesta 21 vuoteen 22 verrattuna. Todellinen työpaikkaomavaraisuus osoittaa maakunnan tasolla jonkin verran matalampaa työpaikkaomavaraisuutta kuin mitä teoreettinen työpaikkaomavaraisuus. Tämä johtuu siitä, että teoreettiseen työpaikkaomavaraisuuteen ei lasketa maakunnasta ulos pendelöijien määrää, vaan työllisten luvussa ovat mukana kaikki maakunnassa asuvat työlliset. Todellinen työpaikkaomavaraisuus sen sijaan osoittaa sen, miten paljon maakunnan työpaikat työllistävät maakunnan omaa työvoimaa toisin sanoen, miten moni maakunnassa asuvasta työllisestä käy töissä maakunnan alueella sijaitsevissa työpaikoissa. prosentit Maakunnan työpaikkaomavaraisuus: teoreettinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % vuosi teoreettinen todellinen Kuva 5. Maakunnan työpaikkaomavaraisuus: teoreettinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot (Työpaikkojen määrä ennakkotieto vuoden 22 osalta.) 9

11 Työllisyys ja osaaminen Työllisyys. Hämeen työvoiman määrä on hieman kasvanut vuosina Työllisten määrä on kasvanut 5,2 %. Vastaavana aikana työllisyysaste on Hämeen maakunnassa noussut kolme prosenttiyksikköä ollen 66,1 % vuonna 22. Työttömyysaste on laskenut samana aikana 3,9 prosenttiyksikköä ollen 11 % vuonna 22. Maakunnan työvoima työlliset 67 % 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Työllisyysaste (työlliset / vuotiaat) vuosi työllisyysaste Työttömät Työlliset Kuva 7. Työllisyysaste Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot , Väestö iän mukaan alueittain (Työllisten osuus vuoden 22 osalta ennakkotietona) Maakunnan työttömyysaste Kuva 6. Maakunnan työvoima Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot prosenttia työttömyysaste vuosi Kuva 8. Työttömyysaste Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot

12 Työttömyyden rakenne. Työttömyyden vähentyessä myös sen rakenne on jonkin verran muuttunut. Vaikka molempien sukupuolten työttömyys on laskenut, niin naisten määrä työttömissä on vähentynyt selkeästi enemmän kuin miesten (naiset -19,4%; miehet -12,7%). Osuudet työttömistä olivat vuonna 22 kuitenkin lähes tasan. Nuorten (alle 2 ja alle 25 vuotiaat) työttömyys on laskenut lukumääräisesti, mutta osuus työttömistä on vuosina lähes muuttumaton. Sen sijaan yli 5-vuotiaiden työttömyys on suhteellisesti noussut, vaikka absoluuttinen määrä on laskenut 9,6 %. Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömänä olleet) on sen sijaan laskenut sekä lukumääräisesti (-24,9 %) että suhteellisesti (-4,5%) tarkastellen. lukumäärä Työttömyys maakunnassa 2-23* vuosi Kuva 9. Työttömyys maakunnassa 2-23 Lähde: Hämeen Te-keskus, Tilannekatsaus. Yhteensä Naiset Miehet Yli vuoden tyött. Yli 5 -vuotiaat Alle 25-vuotiaat Alle 2-vuotiaat Pendelöinti. Työllisen työvoiman määrä oli Tilastokeskuksen vuoden 2 väestölaskenta-aineiston mukaan noin 52 henkeä suurempi kuin maakunnan työpaikkojen määrä. Näistä reilusta viidestä tuhannesta muodostuukin osa maakunnasta ulos pendelöivien määrästä. Kaiken kaikkiaan ulos pendelöijiä oli vuonna 21 noin 12 5 työllistä. Samaan aikaan maakuntaan sisään pendelöivien määrä oli noin 67 työllistä. Maakunnan työpaikat ja työlliset eivät kaikilta osin kohtaa, jos maakunnan työpaikkoihin tulee 1 % maakunnan ulkopuolelta ja samaan aikaan maakunnassa asuvista työllisistä 18 % työllistyy maakunnan ulkopuolelle. (Viimeisimmät käytettävissä olleet pendelöintitedot olivat vuodelta 21.) Työvoiman tarve tulevaisuudessa. Maakuntaan vuosina laaditun koulutusstrategian yhteydessä laadittiin tilastot maakunnan työllisistä ja ennusteet työllisten määrän kehityksestä toimialoittain, ammattilohkoittain ja ryhmittäin. Vuoteen 21 ulottuvan MARE -ennusteen mukaan maakunnan työllisen työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan reilusti (11,6 %) vuoteen 21 mennessä. Ensisijassa lisäystä tulisi palvelualoille eli kuljetus, varastointi- ja tietoliikenteen, kaupan ja matkailun, julkisten palveluiden ja yksityisten palveluiden toimialoille. Ammattilohkoittain tarkasteltuna uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan erittäin paljon palvelutyön, hoitotyön sekä johto- ja asiantuntijatyön ammattilohkoissa. Lisäksi uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan teollisuustyön ja teknisen asiantuntijatyön eri ammattiryhmiin. Koska työllisen työvoiman ennuste on kokonaisuudessaan hyvin positiivinen ja samaan aikaan työvoimasta tulee jäämään eläkkeelle hyvin runsaasti työllisiä, niin uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan kaikkiin ammattilohkoihin ja ryhmiin ainakin jonkin verran. 11

13 Työmarkkinoille tulevat. Ennakoitu työllisten määrän voimakas kasvu edellyttää, että lähi vuosina maakuntaan muuttaa runsaasti työikäistä tai työmarkkinoille pian siirtyvää väestöä. Tämä siksi, että nykyiset ikärakenneluvut osoittavat, että työmarkkinoille tulevan ikäluokan määrä ( vuotiaat) on laskenut lievästi (-2%) vuodesta 1998 vuoteen 22 ja samaan aikaan työmarkkinoilta poistuvan ikäluokan määrä on kasvanut reilusti (18%). Osaaminen. Koulutuksen kannalta työelämän uuden työvoiman tarpeet merkitsevät sitä, että nuorisoikäluokkien pienentyessä tulee painopiste siirtymään entistä enemmän aikuiskoulutuksen puolelle. Keskeisimmät osaamistarpeet uudella työvoimalla tulee olemaan seuraavat: vahva ammattiosaaminen ja samanaikaisesti moniosaaminen, kielitaito, tiimityö- ja verkostotaidot, yrittäjyysosaaminen, projekti- ja prosessiosaaminen. lukumäärä Työmarkkinoille tulevat (15-24 vuotiaat) ja sieltä poistuvat (55-64 vuotiaat) Kuva 1. Työmarkkinoille tulevat ja sieltä poistuvat ikäryhmät Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto, Väestö iän mukaan alueittain

14 2. Hämeenlinnan seudun kehitys ja nykytila Seudun tilannetta valotetaan keskeisten väestöön, muuttoliikkeeseen, työmarkkinoihin, talouteen ja elinkeinoelämään liittyvin muuttujien avulla. Tarkasteltaviksi taustamuuttujiksi on valittu ne, joiden tunnistaminen seudulla koetaan merkittäväksi laaja-alaisen työllisyysstrategian laadinnassa sekä mahdollisessa seudun elinkeinostrategian päivityksessä Väestönkehitys HML seudulla ja TK trendiennuste Seudun väestö, ikärakenne ja muuttoliike Hämeenlinnan seudun väkiluku oli vuoden 23 lopussa , josta keskuskaupungin osuus oli 46 9 (53 %). Väkiluvun kehitys on ollut viimeiset vuodet muuttoliikkeen ansiosta positiivista; vuosittainen kasvu on vaihdellut viimeisen kuuden vuoden aikana noin 1-5 henkeä/vuosi, joka vastaa,1-,6 prosentin vuosittaista kasvua. Seudun väkiluvun kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Tilastokeskuksen viimeisimmässä trendiennusteessa on arvioitu: ennustevuoden 21 taso on jo saavutettu. Hämeen maakuntasuunnitelma 22:ssa seudun väestösuunnite on 89 vuodelle 26 ja 9 7 vuodelle 213. Seudun vuonna 22 hyväksytyssä Seutu- ja elinkeinostrategiassa väestötavoitteeksi on asetettu 92 asukasta vuonna 21. Väestönkehitys TK Trendiennuste Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. 13

15 Voimakkaimmin kasvaneita kuntia seudulla ovat keskuskaupunki Hämeenlinna sekä moottoritiehen tukeutuvat, keskuskaupungin läheisyydessä olevat kunnat Janakkala, Hattula sekä Kalvola. Kyseisissä kunnissa kasvu on ollut suurinta sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Vuonna 23 seudun kaikkien kuntien väestökehitys oli posittivinen. Seudun sisällä kahdeksan kunnan väestön nykyinen ikärakenne vaihtelee huomattavasti. Väestörakenteen perusteella kaikkein ikääntyneimmät kunnat ovat Hauho ja Lammi, joissa yli 65-vuotiaiden osuus on jo nyt % väestöstä. Ikärakenteeltaan nuorimmat ovat Hattula ja Janakkala, joissa ikääntyneiden osuudet ovat alhaisimmat, alle kouluikäisiä lapsia on noin 9 % väestöstä ja ala- ja yläasteikäisiä lapsia on noin 11 % väestöstä. Toistaiseksi seudun kokonaisväestö on ikääntynyt maltillisesti ja sen suuntaan pystytään muuttoliikkeen kehityksellä vaikuttamaan. Seudun väestöstä tällä hetkellä on -14 -vuotiaita noin 18 %, työikäisiä vuotiaita noin 65 % ja ikääntyneitä yli 65 vuotiaita hieman alle 18 %. Ikääntyneistä yli 75 vuotiaita on 8 % Väestön ikärakenteen kehitys HML seudulla vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan kautta ja julkisen sektorin aktiivisin toimenpitein luodaan uusia työpaikkoja, lisätään asukasmäärää, tarjotaan koulutetuille mahdollisuuksia jäädä seudulle sekä luodaan kasvuedellytyksiä kehittämällä seudun kaupunki- ja maaseutuinfrastruktuuria ja ympäristöä. Seudun päästrategia, Seutu- ja elinkeinostrategia, 22 14

16 Nettomuutto Hämeenlinnan seudulla muuttajien iän mukaan Seudun voimistuneen muuttoliikkeen on oletettu olevan vahvasti ns. ikääntyvän väestön paluumuuttoa. On myös oletettu, että seudulta muuttaa merkittävissä määrin pois nuorta, koulutettua työvoimaa. Tarkasteltaessa muuttoliikkeen ikärakennetta viimeisen 1 vuodelta ajalta, voidaan havaita, että muuttoliikkeen ikärakenne on seudun omaa väestöä nuorentava. lukumäärä Seudun nettomuutto on positiivista kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaiden ryhmässä, johon ryhmään kuuluvat toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat. Seudun kannalta erittäin merkittävää on se, että viimeisinä vuosina on saatu vuotiaiden osalta muuttovoittoa huomattavasti aiempaa enemmän. Seudun väestöä selkeimmin muovaava tekijä on muuttoliike, sillä luonnollinen väestönkasvu on seudulla negatiivinen. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Hämeenlinnan seutu on 95 asukkaan kasvukeskus ja haluttu elinympäristö, joka on Suomen 1 parhaan seutukunnan joukossa Seudun kehitysvisio v. 215, Seutu- ja elinkeinostrategia, 22 15

17 Henkilöä 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Taloudellisen ja demografisen huoltosuhteen kehitys HML seudulla 1,47 1,43 1,4 1,37,54,54,54,54, Taloudellinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Väestön ikärakenteen vaikutusta seudun hyvinvointiin kuvaavat erilaiset huoltosuhteet. Demografinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 65 vuotiasta on kutakin työikäistä (15-64 v.) kohden. Taloudellinen huoltosuhde kertoo sen kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Seudulla molemmat laskennalliset huoltosuhteet ovat pysyneet kohtuullisina. Työttömyyden alentuessa taloudellinen huoltosuhde on parantunut. Vuoden 22 osalta taloudellista huoltosuhdetta ei ole vielä saatavilla. Koko maassa demografinen huolto suhde on keskimäärin,5 ja taloudellinen huoltosuhde 1,31. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Työmarkkina-alue Hämeenlinnan seutu muodostaa luontevan työmarkkinaalueen. Työssäkäyntivirrat seudulla suuntautuvat keskuskaupunkiin. Hämeenlinnan työmarkkinoiden tarvitsemasta työvoimasta kolmasosa tulee kaupungin ulkopuolelta, ja Hämeenlinnaan päivittäin sukkuloivista työllisistä noin ¾ tulee seudun muista kunnista. Työssäkäyntialueen toimivuutta voidaan tarkastella myös työpaikkaomavaraisuuden avulla. Perinteinen työpaikkaomavaraisuus (nk. teoreettinen työpaikkaomavaraisuus) lasketaan alueen työpaikkamäärän ja työllisten määrän suhteena riippumatta siitä missä työlliset käyvät töissä. Nk. todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo sen kuinka monelle kunnan/seudun työlliselle asukkaalle seutu tarjoaa työpaikan eli kuinka moni asuu ja käy työssä Hämeenlinnan seudulla. Molempien työpaikkaomavaraisuuslukujen valossa Hämeenlinnan seudun tilanne on moneen muuhun seutuun nähden hyvä. Seudun teoreettinen työpaikkaomavaraisuus on 94,1 % ja todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 9, % viimeisimmän työssäkäyntitilaston ( ) mukaan laskettuna. 16

18 Omavaraisuus (%) Työssäkävijöiden lukumäärä 98 % 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % 84 % Työpaikkaomavaraisuuden kehitys HML seudulla (vuoden lopussa) Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus Todellinen työpaikkaomavaraisuus Työssäkäynti Hämeenlinnan seutukunnasta vuosina 1999 ja Lamavuosista toipuminen näkyy teoreettisen työpaikkaomavaraisuuden kasvuna eli seudulle on syntynyt uusia työpaikkoja. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden hienoisessa laskussa heijastuu pendelöinnin kasvu. Lamavuosina ja heti niiden jälkeen osa seudun työvoimasta kävi päivittäin yhä kauempana töissä ja virta jatkuu edelleen; vaikka seudulle on syntynyt uusia työpaikkoja ja työllisyysaste on noussut, seudun työlliset eivät tilastojen valossa ole uusia työpaikkoja täyttäneet. Hämeenlinnan seutukunnasta ulospendelöinti on kasvussa. Vuoden 1999 lopussa päivittäin seudun ulkopuolella kävi töissä 5 27 henkilöä, vuoden 2 lopussa 5 65 henkilöä ja vuoden 21 lopussa 5 9 henkilöä (tarkkaa alueellista suuntautuneisuutta ei ole vielä laskettu vuodelta 21). Vaikka absoluuttisena lukumääränä Hämeenlinnan kaupungin työllistä ulospendlaajat ovat lisääntyneet, heidän suhteellinen osuus kaikista seudun pendlaajista on vähentynyt eli seudun muista kunnista työmatkaliikenne ulos omasta kunnasta on lisääntynyt vielä enemmän kuin Hämeenlinnasta. Muut Päijät- Häme Pirkanmaa Varsinais- Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Forssan seutu Riihimäen seutu Seudun ulkopuolella työssäkäyvien osuus on tällä hetkellä reilut 15 % seudun työllisestä työvoimasta. Merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat pääkaupunkiseutu (noin 33 % pendelöijistä), Riihimäen seutu (2 %) ja Pirkanmaa (17 %). Ammattiryhminä liikkuvissa työntekijöissä korostuvat erityisasiantuntijat, johtotehtävissä olevat, opetusalan asiantuntijat, sotilashenkilöt, rakennusalan ammattilaiset, toimistotyöntekijät, palvelualan ammattilaiset sekä hoiva-alan työntekijät. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 17

19 Työssäkävijöiden lukumäärä Työssäkäynti Hämeenlinnan seutukuntaan vuosina 1999 ja Muut Päijät- Häme Pirkanmaa Varsinais- Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Forssan seutu Riihimäen seutu Seutukuntaan sisäänpendelöinti joustaa myös taloudellisten suhdanteiden mukaan. Seudulle pendelöinti on jälleen lähtenyt kasvuun lamavuosien jälkeisen työpaikkakasvun myötä. Vuoden 1998 lopussa seudulle pendelöi päivittäin 3 6 henkilöä, vuonna 1999 noin 3 44 henkilöä, vuonna 2 noin 3 4 ja vuoden 21 lopussa noin 3 8 henkilöä. Seudulle pendelöivät täyttävät noin 11 % seudun työpaikoista. Merkittävimmät ammattiryhmät seudun ulkopuolelta seudulle töihin tulevissa ovat erityisasiantuntijat, johtohenkilöt, opetusalan asiantuntijat, terveydenhuollon asiantuntijat, rakennusalan ammattilaiset sekä sotilashenkilöt. Mikään yksittäinen ammattiryhmä ei erotu seudulle pendelöivien joukossa, joten sitä kautta ei pystytä osoittamaan minkään osaamisalueen vajetta seudulla. Suurin osa seudun ulkopuolisesta työvoimasta tulee Pirkanmaalta (hieman alle 3 % pendlaajista), Uudeltamaalta ja Riihimäen seudulta. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työvoima, työpaikat ja yrityskehitys Työvoiman määrä (työlliset + työttömät) seudulla väheni 199 luvun alkuvuodet, mutta on vuoden 1995 jälkeen kasvanut kiihtyen tasaantuen vuoteen 21. Työvoiman määrä on lisääntynyt keskuskaupungissa ympäryskuntia nopeammin. Työllisen työvoiman määrä on kasvanut 4-5 hengellä vuosittain viimeisten vuosien aikana, mikä kehitys on yhteydessä työttömyyden alenemiseen ja toisaalta seudun työpaikkamäärän kasvuun. Mutta kuten aiemmin todettu, seudun uusien työpaikkojen haltijat eivät tilastojen valossa ole olleet seudun omia työllisiä, vaan merkittävissä määrin seudun ulkopuolelta pendlaajia. Uusien työpaikkojen määräaikaisuuksilla (esim. erityisasiantuntijat, projektihenkilöt) lienee vaikutusta muuttopäätöksiin. 18

20 Henkilöä Henkilöä (lkm) Työvoiman ja työllisen työvoiman kehitys HML seudulla Työvoima Työmarkkinoille tulevat (15-24 v.) ja poistuvat (55-64 v.) ikäluokat HML seudulla Työmarkkinoille tulevat Työllinen työvoima Työmarkkinoilta poistuvat Työvoiman osuus työikäisistä (15-64 v.) ei ole vaihdellut kovin paljoa. Työhön osallistumisaste on ollut viimeiset viisi vuotta noin 73,5 73,3 %. Ilman positiivista muuttoliikettä, erityisesti vuotiaiden osalta, seudun työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä saavuttaa lakipisteensä jo vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2 seudulla työvoimasta poistuvien (55-64 v.) ikäluokkien määrä ylitti työvoimaan tulevien ikäluokkien (15-24 v.) määrän. Seudun työllisestä työvoimasta oli vuonna 2 noin 1 henkilöä yli 5-vuotiaita. Työpaikkamäärän kehitys on ollut hyvin identtinen työllisen työvoiman kehityksen kanssa. Seudun huippuluku työpaikkamäärän osalta oli vuosi 199, jolloin seudulla oli hieman yli 38 työpaikkaa. Heikoin tilanne oli vuonna 1995, mihin mennessä seudulta oli hävinnyt 7 työpaikkaa. Vuodesta 1997 eteenpäin työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti ollen vuoden 21 lopussa Vuoden 22 aikana on seudun työpaikkamäärä kasvanut Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 9:lla, mikä merkitsisi kokonaismäärää. Seudun elinkeinorakenne on hyvin monipuolinen. Toisaalta seutua leimaa vahva julkisen sektorin osuus. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 36 %, mikä osuus on pysynyt vakaana viimeiset tilastoidut vuodet ( ). Julkisen sektorin sisällä valtion työpaikat ovat hieman vähentyneet ja kuntasektorin vastaavassa määrin kasvaneet. Teollisuuden sisällä kone- ja metalliteollisuus on seudun kärkiala (yli 3 työpaikkaa). Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestötilastot Huomiota työvoiman saatavuuteen: nuorten kouluttaminen yritysten perinnönjatkajiksi, ulkomaalaisten ymmärtäminen aidoksi työvoimaresurssiksi, yritys- ja koulutusmaailmanvälisen yhteistyön vahvistaminen erilaisten koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen, alueellisen vetovoimaisuuden kasvattaminen Maakuntafoorumi

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote n tiedote 27.7.2010 Tilannekatsaus 30.6.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi Työttömyyden kasvu on taittumassa vuositasolla

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 20.10.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYDEN KASVU EI HIDASTUNUT SYYSKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2012 2011 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2012 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä -5,7-6,4-6,7-5,7-5,7-4,5-4,3-4,5-4,0-3,9-2,9-2,6-0,6 1,1 2,5 2,9 3,0 3,2 4,0 NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu 2013 Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % = Alle 25-vuotiaiden kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyyden ylittävien osuus

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.8.2015 Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot