Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia OPTIMI. Kehittämiskeskus Oy Häme. Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen. Artikla 6 Innovatiiviset toimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia OPTIMI. Kehittämiskeskus Oy Häme. Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen. Artikla 6 Innovatiiviset toimet"

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto Artikla 6 Innovatiiviset toimet OPTIMI Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 21 Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen Kehittämiskeskus Oy Häme

2 OPTIMI Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 21 Vuokko Lehtimäki Seija Lehtonen Kehittämiskeskus Oy Häme 1

3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 Johdanto 4 1. Toimintaympäristön kuvaus EU:n työllisyysstrategian ja kansallisen työllisyysohjelman suuntaviivat 5 EU:n työllisyysstrategian linjat 5 Kansallinen työllisyysohjelma Maakunnan kuvaus 7 Väestö 7 Elinkeinot ja työpaikat 8 Työllisyys ja osaaminen 1 2. Hämeenlinnan seudun kehitys ja nykytila 13 Seudun väestö, ikärakenne ja nykytila 13 Työmarkkina-alue 16 Työvoima, työpaikat ja yrityskehitys 18 Työttömyys Haasteiden tunnistaminen työllisyyden näkökulmasta 23 Suurten ikäluokkien ikääntyminen 23 Osaavan työvoiman saaminen 26 Työttömyyden hoito 29 Aluetalous Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainolaskelma Työlllisyysstrategian painopistealueet ja kärkihankkeet Työllisyysstrategian toteuttaminen 34 2

4 TYÖLLISYYSSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Hämeenlinnan seudun visiona on v. 21 olla 92 asukkaan kasvukeskus ja haluttu elinympäristö Suomen kymmenen parhaan seutukunnan joukossa. Viime vuodet seudulla onkin eletty ennen kokematonta kasvun aikaa. Seudun yritysmäärän suotuinen kasvu ja yritysten liikevaihdon positiivinen kehitys on luonut seudulle v lähes kaksi tuhatta uutta työpaikkaa. Työpaikkojen ja elinympäristön houkuttelemina väestöä on muuttanut seudulle runsaasti, tällä hetkellä ollaan jopa 1 % kasvuvauhdissa. Työpaikkojen kasvu on alentanut selvästi seudun työttömyyttä, mutta kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus on myös johtanut seudun ulkopuolelta työssäkäyvien henkilöiden määrän reippaaseen kasvuun. Toimialoittainkin tarkasteltuna työpaikat ovat lisääntyneet lähes kautta linjan, ainoastaan maa- ja metsätalous sekä julkinen hallinto ovat selvät menettäjät. Kuitenkin tiedämme, että toimialojen sisällä kehityksessä on suuriakin eroja, esim. teollisuustyöpaikkojen kasvun aikana olemme menettäneet yli sata tekstiili- ja vaatetusteollisuuden työpaikkaa. Työllisyysstrategian laadinnassa onkin pyritty työllisyyden edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella kiinnittämään erityishuomiota positiivisten trendien sisällä oleviin kipukohtiin. Näitä ovat mm. koulunsa päättäneiden syrjäytyneiden nuorten määrän kasvu ja yrittäjyyden puolella kasvava omistajanvaihdosten tarve. Mikäli näitä kipupisteitä ei havaita ajoissa ja lähdetä niihin etsimään ratkaisua saattaa seudun positiivinen kehitys vaarantua ajan myötä. Työllisyysstrategian laadinta on myös varmasti opettanut kaikkia mukana olleita, ettei työllisyyden hoito voi olla vain yksittäisen tahon tai viranomaisen asia. Strategiaa ovat olleet laatimassa yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin monet eri tahot. Seudun elinvoimaisuuteen panostamiseen, mikä on parasta työllisyyden hoitoa, tarvitaan myös jatkossa mukaan kaikki seudun toimijat ja asukkaat, pienikin ponnistus työllisyyden eteen on tärkeä. Jouni Haajanen, toimitusjohtaja Kehittämiskeskus Oy Häme 3

5 Johdanto Optimi hankkeen seudullinen strategiatyö alkoi käytännössä maaliskuussa 23 järjestetyllä dialogifoorumilla, joka oli myös alkupiste oman paikallisen oppimistilan ja seudullisen optimiverkoston syntymiselle. Optimiteeman mukaisesti tässä oppimistilassa sadat seudun eri toimijoita edustavat henkilöt kokoontuivat pohtimaan paikallista työllisyystilannetta, työllisyyteen liittyviä ongelmia ja työmarkkinoiden tulevia tarpeita. Prosessin tarkoituksena oli tuottaa riittävän laaja-alainen ja kestävä paikallinen työllisyysstrategia. 18 kuukauden aikana hankkeessa järjestettiin sarja seudullisia teema- foorumeita samanaikaisesti muiden seutukuntien foorumeiden kanssa sekä kokoluokaltaan suurempien maakunnallisten foorumeiden kanssa. Optimin ensimmäinen vaihe perustui dialogikeskusteluun, foorumeiden esityksiin ja paikallisiin teemaworkshoppeihin sekä säännöllisiin ryhmätapaamisiin seudulla ja organisaatioiden sisällä. Samanaikaisesti hankkeessa tuotettiin runsaasti tarvittavaa tukimateriaalia, kuten kaiken perustana olevaa seudullista tilastoaineistoa (osa täysin uutta), asiantuntijaraportteja ja pienempiä selvityksiä seudullisista erityiskysymyksistä ja tulevaisuuden näkymistä (mm. pendelöinti ja ikärakennetutkimukset), olemassa olevien strategioiden yhteenvetoanalyysi sekä mm. seudun EU-hankkeet kattava työllisyysanalyysi. Seuraavat vaiheet Optimi prosessissa olivat seudullisen työllisyysstrategian kirjoitustyö eli johtopäätelmien teko. Tämä varsinainen strategian kirjoitustyö päättyi lokakuussa 24. Optimin viimeisenä vaiheena tulosten levittämiseen ja sitouttamiseen tähtäävä seutufoorumi jossa varmistettiin seutustrategian jatkuvuus ja toimeenpano, yhteisen sopimuksen ja vastuuttamisen erityisten kärkihankkeiden ja ohjelmakirjausten muodossa. Seutukunnan kannalta keskeiset lopputulemat Optimi hankkeessa olivat: Kattava ja monipuolinen, alueen erityispiirteitä ilmentävä seudullinen työllisyysstrategia Toimijoiden ja seutujen uudenlainen verkottuminen optimiteeman puitteissa Aiemmasta poikkeava strategiatyön malli Esiinnousseet seudun kärkihankkeet ja vastuuttaminen, eräänlainen seudullinen sopimus kehittämistyön jatkumisesta Seudullisen tilastoinnin kehittäminen, osin täysin uutta tietoa EU-hankkeiden analyysi ja sekä erityisselvitykset 4

6 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 1.1 EU:n työllisyysstrategian ja kansallisen työllisyysohjelman suuntaviivat EU:n työllisyysstrategian linjat Maakunnallista ja kansallista työllisyyspolitiikkaa säätelee hyvin pitkälti EU:n työllisyysstrategia ja sopimukset. Lissabonin sopimuksessa (maaliskuu 2) on esitetty 1 vuoden strategia, jossa työllisyysstrategian ja talouspolitiikan avulla pyritään saavuttamaan EU:lle taloudellisesti kilpailukykyinen asema. Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikassa on pyrittävä kolmeen tavoitteeseen: täystyöllisyyteen, työn laatuun ja tuottavuuteen sekä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja osallisuuteen. Työllisyysasteen tavoitteet: Yleinen työllisyysaste 67 % vuonna 25 ja 7 % vuonna 21, naisten työllisyysaste 57 % vuonna 25 ja 6 % vuonna 21, ikääntyvien työllisyysaste 5 % vuonna 21. Työn laadun parantaminen: työn laatu, ammattitaito, elinikäinen oppiminen ja urakehitys, sukupuolten tasa-arvo, työterveys ja -turvallisuus, joustavuus ja työsuhdeturva, sosiaalinen osallisuus ja työmarkkinoille pääsy, työn organisointi ja työ- ja perhe-elämän tasapaino, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työntekijöiden osallistuminen, monimuotoisuus ja syrjimättömyys sekä yleinen työsuoritus. Sosiaalisen osallisuuden tukeminen: työmarkkinoille osallistumisen helpottaminen niin, että edistetään kaikkien työkykyisten naisten ja miesten pääsyä pysyviin ja laadukkaisiin työpaikkoihin, torjutaan syrjintää työmarkkinoilla sekä ehkäistään syrjäytymistä työmaailmasta. Prioriteetit Jäsenvaltioiden tulee: - Kohdistaa aktiivisia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville. o Ehkäistään ajautumista pitkäaikaistyöttömyyteen ja edistetään työhaluisten työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kestävää integroitumista työllisyyteen. - Edistää uusien ja parempien työpaikkojen luomista. o Kannustetaan yrittäjyyttä ja innovaatioita suotuisassa yritysympäristössä. Erityishuomiota tulisi kiinnittää uusien yritysten, palvelusektorin sekä tutkimuksen ja kehityksen työnluontimahdollisuuksiin. - Helpottaa työntekijöiden ja yritysten kykyä sopeutua muutoksiin. o Huomioidaan sekä joustavuuden että turvallisuuden tarve. Työlainsäädännön nykyaikaistamisella vaikutetaan työmarkkinadynamiikkaan ja niiden ryhmien työllistettävyyteen, joilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Yritysten sosiaalisen vastuun edistämisellä vaikutetaan mm. työviihtyvyyteen. Näiden lisäksi mm. työsopimus- ja työskentelyjärjestelyiden samoin kuin työolojenkin parantamisella edistää sopeutumiskykyä työyhteisössä. 5

7 - Laittaa täytäntöön elinikäisen oppimisen strategiat. o Parannetaan koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta, jotta ihmiset saataisiin varustettua tietoyhteiskunnassa nykyaikaiselta työvoimalta vaadittavilla taidoilla, ja jotta heillä olisi mahdollisuus urakehitykseen ja vähennettäisiin ammattitaitovajetta ja pullonkauloja työmarkkinoilla. - Lisätä työvoimaosuutta. o Hyödynnetään kaikkien ikäryhmien potentiaali kattavalla lähestymistavalla, jossa käsitellään etenkin työpaikkojen saatavuutta ja houkuttelevuutta, työn tekemistä kannattavaksi, ammattitaidon nostamista ja riittävien tukitoimenpiteiden tarjoamista. Aktiivista ikääntymistä voi myös edistää parantamalla työssä pysymiseen kannustavia työoloja mm. pääsyä täydennyskoulutukseen ja työn organisoinnin joustavia muotoja ja poistamalla kannustimia varhaiseen työmarkkinoilta poistumiseen erityisesti uudistamalla varhaiseläkejärjestelmiä ja varmistamalla, että on kannattavaa pysyä työmarkkinoilla. - Lisätä sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla. o Poistetaan työllisyys- ja työttömyysasteisiin sekä palkkaan liittyvät sukupuolierot. Erityishuomiota tulee kiinnittää työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen etenkin tarjoamalla lasten ja muiden huollettavien hoitopalveluita. - Edistää työmarkkinoilla erityisvaikeuksia kohtaavien ryhmien integroitumista. o Kehitetään heidän työllistettävyyttään, lisätään työmahdollisuuksia ja ehkäistään kaikenlaista syrjintää. - Uudistaa rahallisia kannustimia työnteon kannattavuuden lisäämiseksi. o Vero- ja etuusjärjestelmien ja niiden vuorovaikutusten uudistamisella poistetaan työttömyys- ja köyhyysloukut ja työmarkkinoiden ulkopuolella olemiseen liittyvät loukut ja kannustetaan naisten, heikosti koulutettujen, ikääntyvien ja työmarkkinoilta kauimpana olevien työllistyvyyttä. Kansallinen työllisyysohjelma Kansallisessa työllisyysohjelmassa päätavoitteiksi on mainittu mm. rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäisy, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja varautuminen ikärakenteen muutoksesta johtuvaan työvoiman niukkuuteen, työmarkkinoilla nykyistä pidempään pysyminen, työn tuottavuuden lisääminen sekä työn organisoinnin ja mielekkyyden parantaminen. Vaikka tavoitteet ovat pitkälti asetettu EU:sta, kansallisessa työllisyysohjelmassa on voitu annettujen raamien sisällä kehittää omaan yhteiskuntaan sopivat toimintatavat ja menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallisessa työllisyysohjelmassa on mainittu tiettyjä toimenpiteitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan kansallisen työllisyysohjelman ja sitä kautta myös Lissabonin strategian päätavoitteet. Toimenpiteinä mainitaan mm. työmarkkinatuen kehittäminen aktivoivammaksi ja yksilöllisten työllistymisohjelmien laatiminen pitkäaikaistyöttömille. Koulutuspuolella lisätään oppisopimuskoulutusta ja työ- 6

8 voimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen ennakointia. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi pyritään pidentämään työuria mm. nopeuttamalla nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Työn tuottavuutta ja työssä jaksamista edistetään aikuisväestön ammattitaitoa kohottamalla ja työelämäohjelmien avulla. 1.2 Maakunnan kuvaus Väestö Hämeen maakunnan väestön määrä on kokonaisuutena kasvanut tasaisesti vuosina Väestön kasvu on myös maakunnan tavoite. Maakunnan omien väestöennusteiden mukaan positiivinen kehitys tulisi jatkumaan edelleen ja vuosittaiseksi kasvuvauhdiksi on ennakoitu + 3 henkeä / vuosi vuodesta 2 vuoteen 27 ja siitä eteenpäin +4 henkeä / vuosi vuoteen 214 asti. väestömäärä Väestön määrä Väestöennuste vuosille 25 ja Vuosi Väestö Väestöennuste vuosille 25 ja 21. lukumäärä Väestörakenteen kehitys Kanta-Hämeen maakunnassa vuosi Kuva 2. Väestörakenteen kehitys Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot, Väestö iän mukaan alueittain Maakunnan väestö näyttää ikärakenteen mukaan melko tasaiselta. Väestö on kuitenkin vuosina vähentynyt lähes kaikissa ikäluokissa aina 5-vuotiaisiin asti. Sen sijaan väestön kasvua on tapahtunut juuri vanhemmissa ikäluokissa eli kaikissa yli 5-vuotiaiden ikäluokissa paitsi vuotiaissa. -4 Kuva 1. Väestön kehitys ja ennuste Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot ; MARE ennuste, Keijo Mäkelä Viestinhallinta Oy. 7

9 Elinkeinot ja työpaikat Muuttoa kuvaavat tilastot osoittavat, että maakuntaan muuttavista ryhmistä vuotiaat on suurin ryhmä. Ikäryhmä vuotiaat on kasvanut muuttajissa selkeästi vuosina Pienten, alle kouluikäisten, lasten ryhmä on vuodesta 1999 lähtien ollut myös merkittävä muuttajaryhmä. Maakunnasta poismuuttavien nettomuutto on kaikkein suurinta vuotiailla. Nettomuutto Hämeessä muuttajien iän mukaan Toimialat. Maakunnan keskeisiä toimialoja ovat palvelualat (7,2% kaikista toimipaikoista, julkisen sektorin toimipaikkoja 2 %) ja teollisuus, jonka toimipaikkoja 13,3 % kaikista toimipaikoista. Teollisuuden keskeiset alatoimialat ovat metalli-, elintarvike-, ja mekaaninen puunjalostusteollisuus. Maakunnan keskeisten toimialojen joukkoon ollaan myös aktiivisesti tuomassa matkailua. Toimialojen kehitystä vahvistavia osaamiskeskuksia on maakunnassa useita. Hämeen osaamiskeskus (eoppiminen ja ammatillinen osaaminen) ja Elintarvikealan osaamiskeskus, ELO, (elintavikeala) ovat alueiden kehittämislain mukaista osaamiskeskustoimintaa. Myös nosto- ja siirtoteknologian osaamiskeskus Hyvinkäällä ja Forssan matkailun osaamiskeskittymä Traves vahvistavat maakunnan keskeisten toimialojen toimintaa. Maakunnassa on myös sosiaalialan osaamiskeskus osana laajempaa alan valtakunnallista verkostoa. lukumäärä Kuva 3.Nettomuutto Hämeessä muuttajien iän mukaan Lähde: Tilastokeskus, Altika. Muuttoliike kunnittain Kanta-Hämeessä

10 Työpaikat. Hämeen maakunnan työpaikkojen määrä lisääntyi 3,8 % vuodesta 1998 vuoteen 22 (ennakkotieto). Kasvu toteutui ensisijassa palvelualojen ansiosta eli työpaikkoja syntyi eniten kaupan ja matkailun sekä yksityisten ja julkisten palvelujen toimialoille. Muut toimialat joko menettivät tai säilyttivät työpaikkojaan tarkasteltavana olevan jakson aikana. lukumäärä Työpaikat e e vuosi Tuntematon Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus-, varastointi, tietol. Kauppa ja matkailu Rakentaminen ja energia Teollisuus Maa-ja metsätalous Kuva 4. Maakunnan työpaikat Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Työpaikat alueittain ennakkotieto. Työpaikkaomavaraisuus. Maakunnan työpaikkaomavaraisuus on heikentynyt vuodesta 1998 lähtien, mutta vuoden 22 ennakkotietojen mukaan suunta olisi muuttumassa. Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus heikkeni 2,12 prosenttiyksikköä vuodesta 1998 vuoteen 21 ja vastaavana aikana todellinen,17 prosenttiyksikköä. Vuoden 22 ennakkotietojen mukaan teoreettisen työpaikkaomavaraisuuden osalta olisi parannusta kuitenkin tapahtunut,9 % vuodesta 21 vuoteen 22 verrattuna. Todellinen työpaikkaomavaraisuus osoittaa maakunnan tasolla jonkin verran matalampaa työpaikkaomavaraisuutta kuin mitä teoreettinen työpaikkaomavaraisuus. Tämä johtuu siitä, että teoreettiseen työpaikkaomavaraisuuteen ei lasketa maakunnasta ulos pendelöijien määrää, vaan työllisten luvussa ovat mukana kaikki maakunnassa asuvat työlliset. Todellinen työpaikkaomavaraisuus sen sijaan osoittaa sen, miten paljon maakunnan työpaikat työllistävät maakunnan omaa työvoimaa toisin sanoen, miten moni maakunnassa asuvasta työllisestä käy töissä maakunnan alueella sijaitsevissa työpaikoissa. prosentit Maakunnan työpaikkaomavaraisuus: teoreettinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % vuosi teoreettinen todellinen Kuva 5. Maakunnan työpaikkaomavaraisuus: teoreettinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot (Työpaikkojen määrä ennakkotieto vuoden 22 osalta.) 9

11 Työllisyys ja osaaminen Työllisyys. Hämeen työvoiman määrä on hieman kasvanut vuosina Työllisten määrä on kasvanut 5,2 %. Vastaavana aikana työllisyysaste on Hämeen maakunnassa noussut kolme prosenttiyksikköä ollen 66,1 % vuonna 22. Työttömyysaste on laskenut samana aikana 3,9 prosenttiyksikköä ollen 11 % vuonna 22. Maakunnan työvoima työlliset 67 % 66 % 65 % 64 % 63 % 62 % 61 % Työllisyysaste (työlliset / vuotiaat) vuosi työllisyysaste Työttömät Työlliset Kuva 7. Työllisyysaste Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot , Väestö iän mukaan alueittain (Työllisten osuus vuoden 22 osalta ennakkotietona) Maakunnan työttömyysaste Kuva 6. Maakunnan työvoima Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot prosenttia työttömyysaste vuosi Kuva 8. Työttömyysaste Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot

12 Työttömyyden rakenne. Työttömyyden vähentyessä myös sen rakenne on jonkin verran muuttunut. Vaikka molempien sukupuolten työttömyys on laskenut, niin naisten määrä työttömissä on vähentynyt selkeästi enemmän kuin miesten (naiset -19,4%; miehet -12,7%). Osuudet työttömistä olivat vuonna 22 kuitenkin lähes tasan. Nuorten (alle 2 ja alle 25 vuotiaat) työttömyys on laskenut lukumääräisesti, mutta osuus työttömistä on vuosina lähes muuttumaton. Sen sijaan yli 5-vuotiaiden työttömyys on suhteellisesti noussut, vaikka absoluuttinen määrä on laskenut 9,6 %. Pitkäaikaistyöttömyys (yli vuoden työttömänä olleet) on sen sijaan laskenut sekä lukumääräisesti (-24,9 %) että suhteellisesti (-4,5%) tarkastellen. lukumäärä Työttömyys maakunnassa 2-23* vuosi Kuva 9. Työttömyys maakunnassa 2-23 Lähde: Hämeen Te-keskus, Tilannekatsaus. Yhteensä Naiset Miehet Yli vuoden tyött. Yli 5 -vuotiaat Alle 25-vuotiaat Alle 2-vuotiaat Pendelöinti. Työllisen työvoiman määrä oli Tilastokeskuksen vuoden 2 väestölaskenta-aineiston mukaan noin 52 henkeä suurempi kuin maakunnan työpaikkojen määrä. Näistä reilusta viidestä tuhannesta muodostuukin osa maakunnasta ulos pendelöivien määrästä. Kaiken kaikkiaan ulos pendelöijiä oli vuonna 21 noin 12 5 työllistä. Samaan aikaan maakuntaan sisään pendelöivien määrä oli noin 67 työllistä. Maakunnan työpaikat ja työlliset eivät kaikilta osin kohtaa, jos maakunnan työpaikkoihin tulee 1 % maakunnan ulkopuolelta ja samaan aikaan maakunnassa asuvista työllisistä 18 % työllistyy maakunnan ulkopuolelle. (Viimeisimmät käytettävissä olleet pendelöintitedot olivat vuodelta 21.) Työvoiman tarve tulevaisuudessa. Maakuntaan vuosina laaditun koulutusstrategian yhteydessä laadittiin tilastot maakunnan työllisistä ja ennusteet työllisten määrän kehityksestä toimialoittain, ammattilohkoittain ja ryhmittäin. Vuoteen 21 ulottuvan MARE -ennusteen mukaan maakunnan työllisen työvoiman määrän ennakoidaan kasvavan reilusti (11,6 %) vuoteen 21 mennessä. Ensisijassa lisäystä tulisi palvelualoille eli kuljetus, varastointi- ja tietoliikenteen, kaupan ja matkailun, julkisten palveluiden ja yksityisten palveluiden toimialoille. Ammattilohkoittain tarkasteltuna uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan erittäin paljon palvelutyön, hoitotyön sekä johto- ja asiantuntijatyön ammattilohkoissa. Lisäksi uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan teollisuustyön ja teknisen asiantuntijatyön eri ammattiryhmiin. Koska työllisen työvoiman ennuste on kokonaisuudessaan hyvin positiivinen ja samaan aikaan työvoimasta tulee jäämään eläkkeelle hyvin runsaasti työllisiä, niin uutta työvoimaa tullaan tarvitsemaan kaikkiin ammattilohkoihin ja ryhmiin ainakin jonkin verran. 11

13 Työmarkkinoille tulevat. Ennakoitu työllisten määrän voimakas kasvu edellyttää, että lähi vuosina maakuntaan muuttaa runsaasti työikäistä tai työmarkkinoille pian siirtyvää väestöä. Tämä siksi, että nykyiset ikärakenneluvut osoittavat, että työmarkkinoille tulevan ikäluokan määrä ( vuotiaat) on laskenut lievästi (-2%) vuodesta 1998 vuoteen 22 ja samaan aikaan työmarkkinoilta poistuvan ikäluokan määrä on kasvanut reilusti (18%). Osaaminen. Koulutuksen kannalta työelämän uuden työvoiman tarpeet merkitsevät sitä, että nuorisoikäluokkien pienentyessä tulee painopiste siirtymään entistä enemmän aikuiskoulutuksen puolelle. Keskeisimmät osaamistarpeet uudella työvoimalla tulee olemaan seuraavat: vahva ammattiosaaminen ja samanaikaisesti moniosaaminen, kielitaito, tiimityö- ja verkostotaidot, yrittäjyysosaaminen, projekti- ja prosessiosaaminen. lukumäärä Työmarkkinoille tulevat (15-24 vuotiaat) ja sieltä poistuvat (55-64 vuotiaat) Kuva 1. Työmarkkinoille tulevat ja sieltä poistuvat ikäryhmät Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto, Väestö iän mukaan alueittain

14 2. Hämeenlinnan seudun kehitys ja nykytila Seudun tilannetta valotetaan keskeisten väestöön, muuttoliikkeeseen, työmarkkinoihin, talouteen ja elinkeinoelämään liittyvin muuttujien avulla. Tarkasteltaviksi taustamuuttujiksi on valittu ne, joiden tunnistaminen seudulla koetaan merkittäväksi laaja-alaisen työllisyysstrategian laadinnassa sekä mahdollisessa seudun elinkeinostrategian päivityksessä Väestönkehitys HML seudulla ja TK trendiennuste Seudun väestö, ikärakenne ja muuttoliike Hämeenlinnan seudun väkiluku oli vuoden 23 lopussa , josta keskuskaupungin osuus oli 46 9 (53 %). Väkiluvun kehitys on ollut viimeiset vuodet muuttoliikkeen ansiosta positiivista; vuosittainen kasvu on vaihdellut viimeisen kuuden vuoden aikana noin 1-5 henkeä/vuosi, joka vastaa,1-,6 prosentin vuosittaista kasvua. Seudun väkiluvun kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin Tilastokeskuksen viimeisimmässä trendiennusteessa on arvioitu: ennustevuoden 21 taso on jo saavutettu. Hämeen maakuntasuunnitelma 22:ssa seudun väestösuunnite on 89 vuodelle 26 ja 9 7 vuodelle 213. Seudun vuonna 22 hyväksytyssä Seutu- ja elinkeinostrategiassa väestötavoitteeksi on asetettu 92 asukasta vuonna 21. Väestönkehitys TK Trendiennuste Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. 13

15 Voimakkaimmin kasvaneita kuntia seudulla ovat keskuskaupunki Hämeenlinna sekä moottoritiehen tukeutuvat, keskuskaupungin läheisyydessä olevat kunnat Janakkala, Hattula sekä Kalvola. Kyseisissä kunnissa kasvu on ollut suurinta sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Vuonna 23 seudun kaikkien kuntien väestökehitys oli posittivinen. Seudun sisällä kahdeksan kunnan väestön nykyinen ikärakenne vaihtelee huomattavasti. Väestörakenteen perusteella kaikkein ikääntyneimmät kunnat ovat Hauho ja Lammi, joissa yli 65-vuotiaiden osuus on jo nyt % väestöstä. Ikärakenteeltaan nuorimmat ovat Hattula ja Janakkala, joissa ikääntyneiden osuudet ovat alhaisimmat, alle kouluikäisiä lapsia on noin 9 % väestöstä ja ala- ja yläasteikäisiä lapsia on noin 11 % väestöstä. Toistaiseksi seudun kokonaisväestö on ikääntynyt maltillisesti ja sen suuntaan pystytään muuttoliikkeen kehityksellä vaikuttamaan. Seudun väestöstä tällä hetkellä on -14 -vuotiaita noin 18 %, työikäisiä vuotiaita noin 65 % ja ikääntyneitä yli 65 vuotiaita hieman alle 18 %. Ikääntyneistä yli 75 vuotiaita on 8 % Väestön ikärakenteen kehitys HML seudulla vuotiaat 7-14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75- -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Monipuolisen ja kasvavan yritystoiminnan kautta ja julkisen sektorin aktiivisin toimenpitein luodaan uusia työpaikkoja, lisätään asukasmäärää, tarjotaan koulutetuille mahdollisuuksia jäädä seudulle sekä luodaan kasvuedellytyksiä kehittämällä seudun kaupunki- ja maaseutuinfrastruktuuria ja ympäristöä. Seudun päästrategia, Seutu- ja elinkeinostrategia, 22 14

16 Nettomuutto Hämeenlinnan seudulla muuttajien iän mukaan Seudun voimistuneen muuttoliikkeen on oletettu olevan vahvasti ns. ikääntyvän väestön paluumuuttoa. On myös oletettu, että seudulta muuttaa merkittävissä määrin pois nuorta, koulutettua työvoimaa. Tarkasteltaessa muuttoliikkeen ikärakennetta viimeisen 1 vuodelta ajalta, voidaan havaita, että muuttoliikkeen ikärakenne on seudun omaa väestöä nuorentava. lukumäärä Seudun nettomuutto on positiivista kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaiden ryhmässä, johon ryhmään kuuluvat toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat. Seudun kannalta erittäin merkittävää on se, että viimeisinä vuosina on saatu vuotiaiden osalta muuttovoittoa huomattavasti aiempaa enemmän. Seudun väestöä selkeimmin muovaava tekijä on muuttoliike, sillä luonnollinen väestönkasvu on seudulla negatiivinen. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Hämeenlinnan seutu on 95 asukkaan kasvukeskus ja haluttu elinympäristö, joka on Suomen 1 parhaan seutukunnan joukossa Seudun kehitysvisio v. 215, Seutu- ja elinkeinostrategia, 22 15

17 Henkilöä 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 Taloudellisen ja demografisen huoltosuhteen kehitys HML seudulla 1,47 1,43 1,4 1,37,54,54,54,54, Taloudellinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Väestön ikärakenteen vaikutusta seudun hyvinvointiin kuvaavat erilaiset huoltosuhteet. Demografinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, kuinka monta alle 15 vuotiasta ja yli 65 vuotiasta on kutakin työikäistä (15-64 v.) kohden. Taloudellinen huoltosuhde kertoo sen kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Seudulla molemmat laskennalliset huoltosuhteet ovat pysyneet kohtuullisina. Työttömyyden alentuessa taloudellinen huoltosuhde on parantunut. Vuoden 22 osalta taloudellista huoltosuhdetta ei ole vielä saatavilla. Koko maassa demografinen huolto suhde on keskimäärin,5 ja taloudellinen huoltosuhde 1,31. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Työmarkkina-alue Hämeenlinnan seutu muodostaa luontevan työmarkkinaalueen. Työssäkäyntivirrat seudulla suuntautuvat keskuskaupunkiin. Hämeenlinnan työmarkkinoiden tarvitsemasta työvoimasta kolmasosa tulee kaupungin ulkopuolelta, ja Hämeenlinnaan päivittäin sukkuloivista työllisistä noin ¾ tulee seudun muista kunnista. Työssäkäyntialueen toimivuutta voidaan tarkastella myös työpaikkaomavaraisuuden avulla. Perinteinen työpaikkaomavaraisuus (nk. teoreettinen työpaikkaomavaraisuus) lasketaan alueen työpaikkamäärän ja työllisten määrän suhteena riippumatta siitä missä työlliset käyvät töissä. Nk. todellinen työpaikkaomavaraisuus kertoo sen kuinka monelle kunnan/seudun työlliselle asukkaalle seutu tarjoaa työpaikan eli kuinka moni asuu ja käy työssä Hämeenlinnan seudulla. Molempien työpaikkaomavaraisuuslukujen valossa Hämeenlinnan seudun tilanne on moneen muuhun seutuun nähden hyvä. Seudun teoreettinen työpaikkaomavaraisuus on 94,1 % ja todellinen työpaikkaomavaraisuus noin 9, % viimeisimmän työssäkäyntitilaston ( ) mukaan laskettuna. 16

18 Omavaraisuus (%) Työssäkävijöiden lukumäärä 98 % 96 % 94 % 92 % 9 % 88 % 86 % 84 % Työpaikkaomavaraisuuden kehitys HML seudulla (vuoden lopussa) Teoreettinen työpaikkaomavaraisuus Todellinen työpaikkaomavaraisuus Työssäkäynti Hämeenlinnan seutukunnasta vuosina 1999 ja Lamavuosista toipuminen näkyy teoreettisen työpaikkaomavaraisuuden kasvuna eli seudulle on syntynyt uusia työpaikkoja. Todellisen työpaikkaomavaraisuuden hienoisessa laskussa heijastuu pendelöinnin kasvu. Lamavuosina ja heti niiden jälkeen osa seudun työvoimasta kävi päivittäin yhä kauempana töissä ja virta jatkuu edelleen; vaikka seudulle on syntynyt uusia työpaikkoja ja työllisyysaste on noussut, seudun työlliset eivät tilastojen valossa ole uusia työpaikkoja täyttäneet. Hämeenlinnan seutukunnasta ulospendelöinti on kasvussa. Vuoden 1999 lopussa päivittäin seudun ulkopuolella kävi töissä 5 27 henkilöä, vuoden 2 lopussa 5 65 henkilöä ja vuoden 21 lopussa 5 9 henkilöä (tarkkaa alueellista suuntautuneisuutta ei ole vielä laskettu vuodelta 21). Vaikka absoluuttisena lukumääränä Hämeenlinnan kaupungin työllistä ulospendlaajat ovat lisääntyneet, heidän suhteellinen osuus kaikista seudun pendlaajista on vähentynyt eli seudun muista kunnista työmatkaliikenne ulos omasta kunnasta on lisääntynyt vielä enemmän kuin Hämeenlinnasta. Muut Päijät- Häme Pirkanmaa Varsinais- Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Forssan seutu Riihimäen seutu Seudun ulkopuolella työssäkäyvien osuus on tällä hetkellä reilut 15 % seudun työllisestä työvoimasta. Merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat pääkaupunkiseutu (noin 33 % pendelöijistä), Riihimäen seutu (2 %) ja Pirkanmaa (17 %). Ammattiryhminä liikkuvissa työntekijöissä korostuvat erityisasiantuntijat, johtotehtävissä olevat, opetusalan asiantuntijat, sotilashenkilöt, rakennusalan ammattilaiset, toimistotyöntekijät, palvelualan ammattilaiset sekä hoiva-alan työntekijät. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 17

19 Työssäkävijöiden lukumäärä Työssäkäynti Hämeenlinnan seutukuntaan vuosina 1999 ja Muut Päijät- Häme Pirkanmaa Varsinais- Suomi Muu Uusimaa Pääkaupunkiseutu Forssan seutu Riihimäen seutu Seutukuntaan sisäänpendelöinti joustaa myös taloudellisten suhdanteiden mukaan. Seudulle pendelöinti on jälleen lähtenyt kasvuun lamavuosien jälkeisen työpaikkakasvun myötä. Vuoden 1998 lopussa seudulle pendelöi päivittäin 3 6 henkilöä, vuonna 1999 noin 3 44 henkilöä, vuonna 2 noin 3 4 ja vuoden 21 lopussa noin 3 8 henkilöä. Seudulle pendelöivät täyttävät noin 11 % seudun työpaikoista. Merkittävimmät ammattiryhmät seudun ulkopuolelta seudulle töihin tulevissa ovat erityisasiantuntijat, johtohenkilöt, opetusalan asiantuntijat, terveydenhuollon asiantuntijat, rakennusalan ammattilaiset sekä sotilashenkilöt. Mikään yksittäinen ammattiryhmä ei erotu seudulle pendelöivien joukossa, joten sitä kautta ei pystytä osoittamaan minkään osaamisalueen vajetta seudulla. Suurin osa seudun ulkopuolisesta työvoimasta tulee Pirkanmaalta (hieman alle 3 % pendlaajista), Uudeltamaalta ja Riihimäen seudulta. Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Työvoima, työpaikat ja yrityskehitys Työvoiman määrä (työlliset + työttömät) seudulla väheni 199 luvun alkuvuodet, mutta on vuoden 1995 jälkeen kasvanut kiihtyen tasaantuen vuoteen 21. Työvoiman määrä on lisääntynyt keskuskaupungissa ympäryskuntia nopeammin. Työllisen työvoiman määrä on kasvanut 4-5 hengellä vuosittain viimeisten vuosien aikana, mikä kehitys on yhteydessä työttömyyden alenemiseen ja toisaalta seudun työpaikkamäärän kasvuun. Mutta kuten aiemmin todettu, seudun uusien työpaikkojen haltijat eivät tilastojen valossa ole olleet seudun omia työllisiä, vaan merkittävissä määrin seudun ulkopuolelta pendlaajia. Uusien työpaikkojen määräaikaisuuksilla (esim. erityisasiantuntijat, projektihenkilöt) lienee vaikutusta muuttopäätöksiin. 18

20 Henkilöä Henkilöä (lkm) Työvoiman ja työllisen työvoiman kehitys HML seudulla Työvoima Työmarkkinoille tulevat (15-24 v.) ja poistuvat (55-64 v.) ikäluokat HML seudulla Työmarkkinoille tulevat Työllinen työvoima Työmarkkinoilta poistuvat Työvoiman osuus työikäisistä (15-64 v.) ei ole vaihdellut kovin paljoa. Työhön osallistumisaste on ollut viimeiset viisi vuotta noin 73,5 73,3 %. Ilman positiivista muuttoliikettä, erityisesti vuotiaiden osalta, seudun työvoimaan kuuluvien osuus työikäisistä saavuttaa lakipisteensä jo vuosikymmenen puolivälissä. Vuonna 2 seudulla työvoimasta poistuvien (55-64 v.) ikäluokkien määrä ylitti työvoimaan tulevien ikäluokkien (15-24 v.) määrän. Seudun työllisestä työvoimasta oli vuonna 2 noin 1 henkilöä yli 5-vuotiaita. Työpaikkamäärän kehitys on ollut hyvin identtinen työllisen työvoiman kehityksen kanssa. Seudun huippuluku työpaikkamäärän osalta oli vuosi 199, jolloin seudulla oli hieman yli 38 työpaikkaa. Heikoin tilanne oli vuonna 1995, mihin mennessä seudulta oli hävinnyt 7 työpaikkaa. Vuodesta 1997 eteenpäin työpaikkamäärä on kasvanut tasaisesti ollen vuoden 21 lopussa Vuoden 22 aikana on seudun työpaikkamäärä kasvanut Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 9:lla, mikä merkitsisi kokonaismäärää. Seudun elinkeinorakenne on hyvin monipuolinen. Toisaalta seutua leimaa vahva julkisen sektorin osuus. Julkisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on noin 36 %, mikä osuus on pysynyt vakaana viimeiset tilastoidut vuodet ( ). Julkisen sektorin sisällä valtion työpaikat ovat hieman vähentyneet ja kuntasektorin vastaavassa määrin kasvaneet. Teollisuuden sisällä kone- ja metalliteollisuus on seudun kärkiala (yli 3 työpaikkaa). Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, väestötilastot Huomiota työvoiman saatavuuteen: nuorten kouluttaminen yritysten perinnönjatkajiksi, ulkomaalaisten ymmärtäminen aidoksi työvoimaresurssiksi, yritys- ja koulutusmaailmanvälisen yhteistyön vahvistaminen erilaisten koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen, alueellisen vetovoimaisuuden kasvattaminen Maakuntafoorumi

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.9.2010 n tiedote 21.9.2010 Tilannekatsaus 31.8.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyystilanteessa positiivista kehitystä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot