SISÄLLYSLUETTELO. Tulossuunnitelma / 1-26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO. Tulossuunnitelma 2008 4.11.2007/ 1-26"

Transkriptio

1 Tulossuunnitelma / 1-26 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TE-keskuksen toiminta-ajatus, visio ja arvot Tavoitteiden toteutuminen vuonna Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen Alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen Palvelukyky ja laatu, henkisten voimavarojen hallinta Toimintaympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset Tulossuunnitelma vuodelle Vaikuttavuus Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Muut toimenpiteet Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Palvelukyky ja laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Resurssit Substanssimäärärahat Toimintamenomäärärahat TTS painopisteet vuosille Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä...21

2 Tulossuunnitelma / TE-KESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT Toiminta-ajatus Hämeen TE-keskus on aktiivinen ja osaava valtion alueellinen kehittämisorganisaatio, joka edistää rahoitus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluilla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminnan, työllisyyden ja maaseutuelinkeinojen kestävää kasvua ja kehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Visio Hämeen TE-keskus on alueensa aktiivinen kehittäjä sekä johtava työ-, elinkeino- ja maaseutupolitiikan toteuttaja, jonka palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja helposti saavutettavia. TE-keskus reagoi nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristössä ja asiakkaiden tarpeissa tapahtuviin muutoksiin, kehittää jatkuvasti toimintansa tuloksellisuutta ja huolehtii yhdessä muiden toimijoiden kanssa siitä, että kasvavissa ja kansainvälisissä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa on hyvä asua, tehdä työtä ja yrittää. Alueen kehittämisvisio Kanta- ja Päijät-Häme ovat kasvavia, osaavien ja yrittävien ihmisten asuttamia maakuntia, joiden elinvoimaisilla seutukunnilla toimii kansainvälisesti kilpailukykyisiä, uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita hyödyntäviä yrityksiä. Osaavaa työvoimaa on riittävästi, ihmiset jaksavat työssä nykyistä pitempään, työllisyystilanne on maan keskitasoa parempi ja syrjäytyminen on vähentynyt. Maaseudulla toimii elinkelpoisia, ympäristön kannalta kestävästi, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeiden raakaaineita tuottavia maatiloja ja menestyviä pienyrityksiä. Maaseudun väestön väheneminen on hidastunut ja palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita. Arvot Asiakaslähtöisyys Avoimuus Tuloksellisuus Yhteistyöhakuisuus Jatkuva kehittyminen

3 Tulossuunnitelma / OITTEIDEN EUTUMINEN VUONNA 2.1 Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Yritysten kasvun tukeminen Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten määrä: tavoite 35, toteutuma vuonna yksi uusi yritys, palvelussa mukana kaikkkiaan 37 yritystä. Analyysi tilanteesta: Tavoite asetettiin kasvuyrityspalvelussa mukana olevien yritysten kokonaismäärän perusteella, jossa ovat mukana myös jo aiempina vuosina toimintaan mukaan otetut yritykset. Lukuun on yhdistetty tehtyjen yrityskohtaisen kehittämissuunnitelmien määrä 18 ja kasvupalveluun suostuneiden asiakkaiden määrä 37. Hankeasiakkaiden määrä: tavoite 550, toteutunut 162 sisältää tehdyt päätökset, lisäksi käsittelyssä olevia hakemuksia noin 200. Analyysi tilanteesta: EU-ohjelmakauden vaihdoksesta johtuen rahoitustoiminta keskeytyi vuoden keväällä ja hankekäsittely käynnistyi uudelleen vasta syksyllä. Neuvonta-asiakkaiden määrä: tavoite 350, toteutuma 194. Analyysi tilanteesta: Toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta. Yritysten kansainvälistyminen Kansainvälinen verkottuminen yrityshankkeissa: tavoite 30 %, toteutuma 18 %. Analyysi tilanteesta: Hämeessä kansainvälistymisen osuus on hankkeissa maan keskimääräistä tasoa pienempi, mikä edellyttää jatkossa lisäpanostuksia. Kansainvälistymisneuvontaan osallistuneiden määrä (ml. Globaali): tavoite 60, toteutunut 16. KV-neuvonnan sisäisen raportoinnin mukainen tapahtumia on mennessä ja ASKO-järjestelmän mukaan 28. Analyysi tilanteesta: Toiminnan volyymi nousee sisäisen raportoinnin mukaan tavoitetasolle. Kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten viennin osuus liikevaihdosta: tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole käytettävissä. Analyysi tilanteesta: Kasvuyrityspalvelun tilanteesta johtuen mukana olevien yritysten vientitoiminnan muutoksen seurantatietoja ei ole vielä käytettävissä tai kirjattu ASKO-järjestelmään. Yrittäjyyskasvatus ja uuden yritystoiminnan aikaansaaminen Aloittaneiden yritysten lukumäärä rahoitustoimenpitein: tavoite 570, toteutunut 385. Analyysi tilanteesta: Koko vuoden toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta, mutta todennäköisesti hieman sitä alempi starttirahoitukseen käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta johtuen.

4 Tulossuunnitelma / Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen Työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden alentamiseen liittyvien tulosmittareiden toteutumien kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Työttömien työhakijoiden määrä on laskenut Hämeen TE-keskusalueella alkuvuoden (tammielokuu) aikana lähes 15 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lasku on ollut maan keskimääräistä tasoa (13,5 %) nopeampaa. Vuoden toisen neljänneksen työllisyysaste (69,2 %) nousi edellisestä vuodesta, mutta ensimmäisellä neljänneksellä työllisyysaste oli vielä edellisvuotta matalampi. Vaikeasti työllistettävien määrä lähestyy tavoitetasoa ja on mahdollista saavuttaa. Alkuvuosipainotteinen työllistäminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus: tavoite 27 %, toteutunut 41 % (vuoden ensimmäinen neljännes). Analyysi tilanteesta: Toisella neljänneksellä rekrytointiongelmissa näkyy kuitenkin laskua. Rekrytointiongelmia kokeneiden osuus putosi 35 prosenttiin ja maan keskimääräistä tasoa matalammaksi. Rekrytointiongelmien kanssa samanaikaisesti myös uusien avoimien työpaikkojen määrä on ollut kasvussa. Tammi-elokuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä oli Hämeessä lähes 20 % edellisvuotta suurempi. Pääasiallisena syynä on edelleen voimakkaana jatkuva korkeasuhdanne. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen Vaikeasti työllistettävien määrä: tavoite , toteutunut (1-8/). Analyysi tilanteesta: TE-keskus arvioi tavoitetason olevan saavutettavissa koko vuoden tasolla. Työministeriön kanssa sovituista tavoitteista sekä työmarkkinatuen saajien että yleinen työttömien aktivointi ovat elokuun lopun tietojen valossa parantuneet selkeästi edellisestä vuodesta. Tammi-elokuussa työmarkkinatuen aktiivitoimiin osallistuneiden osuus oli 4,4 % -yksikköä ja aktivointiaste 4,2 % -yksikköä viime vuotta korkeampia. Haasteellisten tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin epävarmaa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteiden osalta TE-keskus arvioi, että tavoitteet tullaan saavuttamaan. Työorganisaatioiden inhimillisten voimavarojen ja työelämän kehittäminen Yhteishankintakoulutuksen määrä. tavoite opiskelijatyöpäivää, toteutunut otp. Analyysi tilanteesta: Tavoite on saavutettavissa koko vuoden tasolla. Yhteishankintakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä: tavoite 6,30, alustavien tietojen mukaan toteutuma on 5,7 %. Analyysi tilanteesta: Toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta. 2.3 Alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen Innovaatioympäristön ja muun yritysten toimintaympäristön vahvistaminen Yhteistyö projekteissa: tavoite 75 %, toteutunut 73 %. Analyysi tilanteesta: Koko vuoden tasolla asetettu tavoite on mahdollista saavuttaa. Alueiden elinvoimaisuuden edistäminen

5 Tulossuunnitelma / 5-26 Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä: tavoite 40, toteutuma 0. Analyysi tilanteesta: Ohjelmakauden ja rahoitustoiminnan käynnistymisen viivästymisestä johtuen koko vuoden tavoitetta ei tulla saavuttamaan. 2.4 Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen Maatilojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä: tavoite 60, toteutumatietoja ei käytettävissä. Analyysi tilanteesta: Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden haku on käynnistynyt kesäkuussa. Yritystukien osalta päätöksenteko on mahdollista käynnistää vasta vuoden lopulla, joten 60 pienyrityshankkeen rahoitustavoite jää saavuttamatta. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista: tavoite 10 %, toteutumatieto ei ole. Analyysi tilanteesta: Hakukiellosta ja määrärahojen niukkuudesta johtuen tavoitetta ei tultane saavuttamaan. Tukivalvontojen asianmukainen hoito: tavoite kokotilan peltoalavalvonnoista 90 % suoritetaan syyskuun loppuun mennessä, toteutumaprosentti 96 %. Analyysi tilanteesta: Hyvän työnjohdon ja onnistuneiden rekrytointien seurauksena tukivalvonnat hoidettiin tavoiteaikataulun puitteissa. 2.5 Palvelukyky ja laatu, henkisten voimavarojen hallinta Palvelukyky ja laatu Palvelukyvyn ja laadunhallinnan tilaa kuvaavat, vuoden laatututkimuksen ja PK-barometrin tulokset ovat pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisia, joiltakin osin kuitenkin alle asetettujen tavoitteiden. Selvästi alle tavoitteen jäätiin TE-keskuksen tunnettuutta koskevan indeksin osalta. TE-keskus teki alkukesällä järjestyksessään toisen CAF-arviointimallin mukaisen itsearvioinnin. Arvioinnissa saatiin kokonaispisteet 27,1/45. Laatuasiat on otettu johtoryhmän asialistalle säännönmukaisesti käsiteltävien asioiden joukkoon. Asiakkaan saama lisäarvo Palveluiden hyödyllisyys asiakkaalle: tavoite 4,6, toteutuma 4,6. Analyysi tilanteesta ja toteutetuista toimenpiteistä: Asko-toimintamallin ja tietojärjestelmän käyttöönotto on edennyt kohtuullisen hyvin, mutta tietojen kirjaamiseen järjestelmään ja esim. viestintätyökalujen käyttöä tulee edelleen tehostaa. Kasvuyrityspalvelutoimijoiden yhteistyö on jatkunut varsin tiiviinä ja asetetut kasvuyritysmäärät ovat kohtuullisesti toteutumassa, mutta yhteydenpitoa ja seurantatiedon hankintaa kasvuyrityksestä tulee edelleen tehostaa, samoin seurantatietojen kirjaamista ASKO-tietojärjestelmään. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän käynnistäminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti sekä ohjausryhmä että teemaryhmät ovat käynnistäneen toimintansa. TE-keskus on laatinut äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseen liittyvän suunnitelman ja asettanut siihen liittyvän työryhmän. TKTT-toiminta on jatkunut ja siinä on hyödynnetty ASKO-järjestelmän työkaluja TE-keskus/TaitoHäme-projekti on järjestänyt REACH-kemikaaliasetukseen liittyvää koulutusta yrityksille.

6 Tulossuunnitelma / 6-26 Palvelujen saatavuus ja aktiivinen tarjonta Palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille: tavoite 3,6, toteutunut 3,5 Analyysi tilanteesta: TE-keskus on toteuttanut laatimaansa viestintäsuunnitelmaa, jossa palveluista ja tuotteista tiedottaminen on olennainen osa, lähes suunnitelman mukaisesti. Tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa: tavoite 72 %, toteutunut 63 %. Analyysi tilanteesta: Hämeen TE-keskuksen tulos vastasi valtakunnallista trendiä, jossa TE-keskusten tunnettuus laski keskimäärin selkeästi. Hämeen tulos ylitti kuitenkin valtakunnallisen keskitason. Syytä kehitykseen on vaikea arvioida. Palvelun laatu Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso: tavoite 8,3, toteutunut 8,4. Analyysi tilanteesta: Ao. kysymykseen vastanneiden kohdejoukko muuttui hiukan vuodesta 2006 vuoteen, mm työvoimatoimistojen arvio ei ole enää mukana luvussa, kuten aiemmin. Palvelumielikuva: tavoite 7,3, toteutunut 7,3. Analyysi tilanteesta: Palvelumielikuvaan liittyvä arvio näyttää kohonneen pysyvästi hieman aikaisempaa korkeammalle tasolle. Asiakassegmenttien mukainen palvelu Kasvu- yrityspalveluun osallistuvien yritysten henkilöstömäärä, tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole. Kasvu- yrityspalveluun osallistuvien yritysten liikevaihdon kehitys, tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole. Hankeasiakkaista tunnistettujen potentiaalisten kasvuasiakkaiden määrä, tavoite 30, toteutumatietoa ei ole. Hankeasiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä, tavoite 100, toteutuma 0,39 (=hankeasiakkaiden ja toteuttamistoimenpiteiden välinen suhdeluku) Yrityskohtaiset analyysit, tavoite 460, toteutunut 184. Neuvonta-asiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä: tavoite 35, toteutuma 0,55 (=neuvontaasiakkaiden ja jatkotoimenpiteiden välinen suhdeluku). Analyysi edellä olevista tavoitteista: Palvelun uutuudesta johtuen kasvuyrityksiin liittyvää seurantatietoa ei ole vielä laajasti käytettävissä ja tietojen kirjaaminen tietojärjestelmään ja osin myös tavoiteasettelu on ollut puutteellista. Muilta osin tavoitteet on asetettu lukumäärinä eikä suhdelukuina. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi: tavoite 3,6, toteutunut 3,3 Analyysi tilanteesta: Erityisesti tyytyväisyys palkkauksen oikeudenmukaisuuteen on laskenut. Lisäksi voidaan arvioida, että yhteisen tiliviraston käynnistäminen, arviot palvelukeskuksen tulon vaikutuksista henkilöstöön, maksatustoiminnan yhteen kokoaminen sekä hallinnon uudistamishankkeet ja ohjelmakauden päättyminen henkilöstövähennyksineen ovat saattaneet vaikuttaa alentavasti henkilöstön tyytyväisyyteen.

7 Tulossuunnitelma / TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun Hämeen TE-keskuksen toimialueen väestön määrä jatkaa kasvuaan. Vuosina alueen väkimäärä on kasvanut noin 7000 henkilöllä eli keskimäärin runsaalla 1000 henkilöllä vuodessa. Hämeen väestökehitys on kohtuullisen myönteistä verrattuna koko Suomen keskimääräiseen kehitykseen. Alueen kytkeytymistä osaksi suurpääkaupunkiseudun metropolialuetta on hyödyllistä kaikin tavoin edistää. Hämeen seutukuntien profiilit eroavat toisistaan monin tavoin, mutta kokonaisnäkymä on pääsääntöisesti positiivinen, erityisesti yrityselämän kehityksen suhteen. Lahden, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat hyötyvät pääkaupunkiseudun läheisyydestä ja näkymät vahvistuvat entisestään Lahden alueella oikoradan lisättyä merkittävästi seudun vetovoimaa. Myös Heinolan seudulla on havaittavissa myönteisen kehityksen merkkejä. Metalliteollisuus ja rakentaminen ovat alueella korkeasuhdanteessa, ja kaupan alan investoinnit ovat merkittäviä. Pitkään jatkunut korkeasuhdanne näkyy liikevaihdon kasvuna Kanta-Hämeessä kaikilla ja Päijät-Hämeessä lähes kaikilla toimialoilla. Sen sijaan teollisuuden toimipaikkojen ja henkilöstön määrät ovat vähenemässä molemmissa alueen maakunnissa ja supistuva kehitys näyttää jatkuvan. Teollisuustoimipaikkojen lukumäärää vähentäviä tekijöitä ovat mm. kilpailun kiristyminen, kasvavat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset, omistuksen keskittyminen, globalisaation aikaansaama toimintojen siirto ulkomaille sekä yrittäjien ikääntyminen. Puutullit voivat vaikeuttaa alueen metsäteollisuuden asemaa, mutta radikaalit muutokset eivät ole todennäköisiä. Palvelusektorin toimipaikkojen ja henkilöstön määrä sen sijaan lisääntyy edelleen mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta TE-keskuksen keskeisiä toimintamuotoja ovat seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen, TE-keskuksen ja muiden yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä toteuttama kasvuyrityspalvelu sekä muut yritysten toimintaympäristöä kehittävät infrastruktuuri sekä yritystoiminnan kehittämispalvelut mm. yrityshautomotoiminta sekä alueen avaintoimialojen kehittymistä tukevat kehittämispalvelut. Alkavien yritysten sekä pien- ja mikroyritysten yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista vahvistamalla parannetaan yritystoiminnassa menestymismahdollisuuksia. Samoin yritysten kansainvälistymispalvelut vaativat edelleen vahvaa kehittämispanosta. Yritysten omistajanvaihdosten turvaaminen tulee olemaan Hämeessä, jossa yrittäjät ovat keskimääräistä ikääntyneempiä, myös merkittävä haaste. Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Hämeen TE-keskusalueen työllisyyskehitys on myös vuoden aikana ollut varsin myönteistä ja työttömyysaste sekä työttömien työnhakijoiden määrä ovat laskeneet maan keskimääräistä kehitystä nopeammin. Jatkossa työllisyysasteen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää on, että työvoimavarat ovat entistä tehokkaammin käytössä ja suurten ikäluokkien ennenaikaista siirtymistä eläkkeelle tai siirtämistä ns. eläkeputkeen saadaan hillittyä. Yli vuoden työttömänä olleiden määrän vähentyminen on ollut Hämeessä koko maan keskiarvoa nopeampaa ja suunta on pysynyt samana myös kuluvana vuotena. Vähentymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on edelleen maan korkeimpia. Myös ikääntyneiden työttömien osuus on Hämeessä TE-keskusalueiden korkeimpia. Työttömyys vähenee todennäköisesti myös jatkossa, koska työttömiä työnhakijoita on työllistynyt lisääntyvästi avoimille markkinoille. Työllisten ja työttömien joukosta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävästi ns. suurten ikäluokkien edustajia, mikä vähentää sinänsä jo pitkäaikaistyöttömyyttä mutta tarjoaa samalla uusia työtilaisuuksia työikäisille työttömille. Työllisyyden arvioidaan koko maan tapaan kasvavan erityisesti palvelualoilla. Työvoiman poistumista ja eläköitymisestä johtuen myös perinteisillä teollisuuden toimialoilla on uuden työvoiman palkkaamistarpeita, vaikka kokonaistyövoimanmäärä teollisuudessa väheneekin. Teollisuuden työpaikkojen vähentymisen hidastaminen edellyttää TE-keskukselta panostuksia mm. alueen perinteisten avaintoimialojen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen.

8 Tulossuunnitelma / 8-26 Rekrytointiongelmat ovat noususuhdanteessa ja työvoiman tarjonnan vähentyessä pahentuneet ja tilanne on ollut Hämeessä maan keskimääräistä tasoa ongelmallisempi. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä rekrytointiongelmien määrä kääntyi Hämeessä kuitenkin laskuun. Rekrytointiongelmien pitäminen edes nykyisellä tasolla edellyttää työvoiman kysynnän ja tarjonnan entistä parempaa kohtaamista, toimivia työvoimapalveluja, ikääntyneiden työntekijöiden pysymistä työelämässä nykyistä pitempään, tarkoituksenmukaisesti kohdennettuja erityistoimenpiteitä sekä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä on avaintekijä vastattaessa yritystoimintaan kohdistuvaan rakennemuutokseen. Erityinen haaste on laajentaa innovaatiopolitiikka tuottavuudeltaan heikoille palvelualoille. Hämeen TE-keskuksen alueen yliopistoyksiköiden toiminta on pääasiassa ollut koulutuspainotteista. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Lahdessa sekä MTT Jokioisilla ovat pääosin vastanneet merkittävästä valtakunnan tason tutkimuksesta omilla sektoreillaan. TE-keskuksen näkemyksen mukaan alueella toimivien yliopisto- sekä ammattikorkeakouluyksiköiden tulisi pyrkiä erikoistumaan tietyn tiede- ja teknologia-alueen osaamiseen ja nousta sillä vähintään valtakunnallisen mutta myös kansainvälisen tason T&K-toimijaksi. Alkaneella EU-ohjelmakaudella 2013 tavoitteena on kohdentaa 75 % EU-ohjelmien rahoituksesta Lissabonin strategian mukaisesti talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseen. Siksi ohjelmarahoituksesta merkittävä osa tullaan suuntaamaan tutkimukseen ja teknologian sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Innovointia, yrittäjyyttä sekä osaamista parantamalla lisätään työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä käynnissä oleviin globaaleihin muutoksiin. TE-keskuksen kannalta merkittävää on jatkaa Yritys-Suomi palvelumalliin liittyvän innovaatiopalvelun kehittämistä ja toteuttaa vuonna päivitettyä teknologiastrategiaa yhdessä alueen muiden innovaatiotoimijoiden kanssa. Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Maatalouden tuotannon arvo laski Hämeessä vielä 1990-luvulla nopeammin kuin muissa vahvan maatalouden maakunnissa, mutta lasku on 2000-luvun alkuvuosina pysähtynyt ja tuotannon arvo on jopa kääntynyt lievään nousuun. Erityisesti viljatuotteiden hinnat ovat nousseet vuoden aikana. Rehuviljan hinnan noususta johtuen kotieläintuotannon rehukustannukset ovat vastaavasti kohonneet. Maatilojen yrityskoon kasvattamiseksi tähtäävien investointien odotetaan edelleen jatkuvan vilkkaina. Alueen peltojen ja maidon tuotanto-oikeuksien pitäminen jatkossakin täysimääräisessä käytössä edellyttää suuria tuotannollisia investointeja erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Vuosina 2005 ja 2006 alkanut suotuisa investointikehitys maitotiloilla on kääntynyt laskuun vuoden aikana, koska viljelijät ovat jääneet odottamaan artikla 141 neuvotteluja. EU:n päätökset sokerijuurikkaan tuotannon vähentämisestä tulevat heijastumaan alueen maatilojen toimintaedellytyksiin. Maatilojen koon kasvaminen ja koneistuminen edellyttävät osaavan työvoiman turvaamista sekä satokauden työhuippujen tasaamiseen että lomitustoimintaan. Kiinnostus maaseudun pienyritystoimintaan on Hämeessä ollut vilkasta, mutta tilaa uudelle maaseutuyrittämiselle olisi vielä nykyistä enemmän mm. puun jatkojalostamisessa, metallin alihankintatehtävissä sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Kotimaisen energian käytön lisääminen sekä bioenergian tuotanto ja jalostaminen tulevat olemaan keskeisiä kehittämiskohteita. Vaikka väestön ja yritystoiminnan keskittyminen jatkuu, Hämeen syrjäiset maaseutualueet ovat lyhyiden etäisyyksien vuoksi kuitenkin suhteellisen hyvässä asemassa. Syrjäisen maaseudun väestöpohja ja palvelut saattavat kuitenkin edelleen heiketä. Kaupunkien läheisen ja ydinmaaseudun suhteellisen myönteinen väestökehitys tullee jatkumaan. Kehitetään TE-keskusta modernina asiantuntijaorganisaationa Merkittäviä TE-keskusten toimintaan vaikuttavia muutostekijöitä vuonna 2008 ovat mm uuden EU-ohjelmakauden täysipainoinen käynnistyminen sekä TEM-uudistuksesta aiheutuvien muutosten toteuttaminen TE-keskuksen organisaatiossa. Teknologia- ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen erityisesti teknologian kehittämisosaston toimenpiteillä sekä Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän toimeenpano valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti

9 Tulossuunnitelma / 9-26 ovat myös vuoden 2008 keskeisiä haasteita. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus sekä sopeutuminen tilivirasto- ja palvelukeskusuudistuksiin ovat myös merkittäviä haasteita. TE-keskuksen sisäiseen toimintaan vaikuttavat TTS-kaudella myös kasvavat tuottavuusvaatimukset, uusien toiminta- ja yhteistyötapojen kehittäminen mm. maakunnallisten liittojen kanssa sekä prosessien virtaviivaistaminen. Sähköisen toimintaympäristön laajeneminen asettaa myös uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja tietoturvan kehittämiselle. Palvelukeskuksen perustaminen merkitsee TE-keskuksen talous- ja henkilöstöpalvelujen uudelleen organisointia ja niissä tehtävissä toimivien henkilöiden tehtäväkuvien tarkistamista. Vapautuvia resursseja tullaan kohdentamaan erityisesti strategista päätöksentekoa tukeviin suunnittelu-, raportointi- ja analysointitehtäviin.

10 Tulossuunnitelma / TULOSSUUNNITELMA VUODELLE Vaikuttavuus Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Vaikuttavuus Hämeen TE-keskuksen tavoitteena on lisätä uuden teknologian hyödyntämistä ja teknologiarahoituksen saantia alueelle. Samoin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä vahvistetaan edelleen ja kehitetään EU:n rakennerahastojen ja kansallisella rahoituksella alueen teknologiakeskusten toimintaedellytyksiä. Yritysten tutkimus- ja kehittämisaktiivisuutta lisätään tiedotuksella, neuvonnalla ja muilla aktivoimistoimenpiteillä. Tavoitteena on, että yritysten tuottavuus paranee alueen kannalta keskeisillä toimialoilla, uusien innovaatioiden osuus yritysten liikevaihdosta lisääntyy ja sekä teollisuuden että palvelujen vienti kasvavat. Lisäksi tavoitellaan sitä, että lisääntyvä osuus olemassa olevista yrityksistä kehittyy kasvuyrityksiksi, alueella käynnistyy uusiin innovaatioihin ja liiketoimintakonsepteihin toimintansa perustavia yrityksiä ja innovaatiotoimintaan panostavat yritykset kasvavat entistä nopeammin. Asiakas Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan innovaatiotoimijoiden välistä yhteistyötä TE-keskusalueen molemmissa maakunnissa sekä lisätään, kilpailukykyisten teknologiahankkeiden määrää toimivalla yhteistyöllä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Panostetaan siihen, että yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät entistä enemmän T&K-yhteistyötä, yritysten ja tutkimusyksiköiden kansainvälisen T&K-yhteistyö lisääntyy, laatu paranee ja teknologian siirto ulkomailta Suomeen lisääntyy. Molempien maakuntien T&K- ja innovaatiotoiminta verkotetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälistymisen edistämiseksi asiakasyrityksiä autetaan selvittämään oma nykytilansa globaaleilla markkinoilla sekä hakemaan tietoa etenemismahdollisuuksista kansainvälisille markkinoille. Samoin yrityksiä autetaan luomaan asiakaskontakteja kohdemaihin sekä kehittämään henkilöstön osaamista. Yrityksille suunnatut kansainvälistymistoimenpiteet kohdistetaan kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Prosessit Innovaatiopalvelujen saatavuutta kehitetään osana Yritys-Suomi -palvelujärjestelmää. TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto vastaa innovaatioympäristön kehittämistyöstä yhdessä nimetyn teemaryhmän kanssa osana Yritys-Suomi -palvelukonseptiin liittyvää kehitystyötä. TE-keskus edistää lisäksi rahoituksellaan vahvojen kehittämisyksiköiden syntyä alueen avaintoimialoille vuonna päivitetyn teknologiastrategian mukaisesti vahvistamalla teknologiakeskusten sekä tiede- ja yrityspuistojen toimintaa ja aktivoimalla teknologista tutkimustoimintaa ja yrityskohtaista kehittämistoimintaa. Päivitetyn teknologiastrategian pohjalta laaditaan vuonna 2008 aluestrategia, joka perustuu kansainvälisen kaupan analyysiin, tavoitteena on määritellä alueen kilpailukykyisimmät klusterit ja toimintamallit. Resurssit Alueen innovaatioympäristöä vahvistetaan osallistumalla rahoittajana ja yhteistyökumppanina alueen innovaatioympäristön perusrakenteita kehittäviin hankkeisiin. TE-keskus toteuttaa kv-henkilöstön ja teknologia-asiatuntijoiden yhteistyönä laatimaansa kansainvälistymisstrategiaa. Keksintöasiamiehen resurssia käytetään innovaatiotoiminnan toteutuksessa.

11 Tulossuunnitelma / Lisäksi TE-keskus esittää määrärahoja uuden teknologia-asiantuntijan palkkaamiseen energia- ja ympäristö liiketoiminta-alueelle. Henkilöstö Kehitetään alueen innovaatiotoimijoiden ja TE-keskuksen ao. henkilöiden yhteistyötä innovaatioympäristöä kehittävien hankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tukemaan innovaatiopalvelujen käyttöä. Teknologian kehittämisosaston henkilöstölle laaditaan räätälöity koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan ammatillisen erikoisosaamisen vaatimukset ja painotetaan kansainvälistä koulutusta. Tulosmittarit: Mittari Alueen innovaatiojärjestelmän vahvistuminen alueen t&k-kustannukset per EU:n t&k-kustannukset/alueen BKT per EU:n BKT alueen yritysten t&k-kustannukset alueella per Suomen t&kkustannukset/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-yritysrahoitus per Suomen Tekes-yritysrahoitus/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-pk-yritysrahoitus per Suomen Tekes-pkyritysrahoitus/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-tutkimuslaitosrahoitus per Suomen Tekestutkimuslaitosrahoitus/alueen BKT per Suomen BK 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 0,39 0,39 0,39 0,39 0,39 0,6 0,62 0,63 0,64 0,65 0,7 0,71 0,72 0,73 0,74 0,19 0,2 0,2 0,22 0, Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Vaikuttavuus TE-keskuksen tavoitteena on tukea yritysten kasvua tarjoamalla yritysasiakkaille proaktiivista ja asiakaslähtöistä palvelua ASKO-palvelumallin mukaisella, asiakkaiden segmentointiin perustuvalla toimintamallia. Yrityskohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin käytettävien EAKR-määrärahojen vähentyessä kohdennetaan resurssit TE-keskuksen, Finnveran, Finpron ja Tekesin yhdessä toteuttaman kasvuyrityspalvelun kautta erityisesti potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseen ja niiden kasvun tukemiseen. Kasvulla tarkoitetaan näissä yrityksissä nopeaa ja merkittävää liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä. Yritys-Suomi -palvelun seudullisilla yrityspalveluilla ja niiden jatkorahoituksella tuetaan uusien yritysten perustamismäärien säilymistä saavutetulla varsin korkealla tasolla. Asiakas Yrittäjyyden lisääntymistä ja nopeaa kasvua edistetään tarjoamalla aloittaville yrityksille sopiva toimintaympäristö ja asiakaslähtöiset palvelut kaikilla seutukunnilla Yritys-Suomi toimintamalliin mukaisesti sekä yrittäjää lähellä sijaitsevat liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelut. Neuvontapalvelut toteutetaan seudullisesti yhteistyössä alueen yritysneuvontaa tarjoavien organisaatioiden kanssa.

12 Tulossuunnitelma / Asiakkaita ovat pääosin aloittavat yrittäjät ja sellaiset toimivat yritykset, joilla on halu ja kyky kasvaa ja kehittää liiketoimintaansa. Asiakkaita neuvotaan oman liiketoimintansa kehittämisessä ja tuetaan heidän tarvitsemia kehittämistoimia. Lisäksi yrityksiä autetaan luomaan asiakaskontakteja uusiin kohdemaihin sekä kehittämään henkilöstön osaamista. Prosessit Vuonna 2008 vahvistetaan ASKO- toimintamallin toimeenpanon organisointia ja painotetaan tehtävien vastuujakoa. Aktiivisen lähestymistavan tehostamiseksi määritellään alueellinen toimintamalli, asiakastiimien päätehtävät ja tiimien vastuuhenkilöt yhteistyössä kasvuyrityspalvelun muiden toimijoiden kanssa. Kukin kasvuasiakastiimistä vastaava henkilö toimii tiimin vetäjänä ja yhteyshenkilönä asiakkaan ja tiimin välillä. Alueellinen kasvuyrityspalvelun johtoryhmä seuraa asetettujen tehtävien ja tavoitteiden toteutumista säännöllisissä kokouksissa. Pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämisen tueksi tarjotaan neuvonnan lisäksi sekä tuotteistettuja asiantuntijapalveluita että rahoituspalveluita. Yritys-Suomi toimintakonseptia toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti sekä seutupalvelujen että kasvuyrityspalvelujen osalta. Yritys- ja maaseutuosaston yhteistyötä pienyrityshankkeiden käsittelyssä kehitetään TE-keskuksen mahdollisen uudelleen organisoinnin yhteydessä. Resurssit Hämeen TE-keskus rahoittaa alueellaan alkavien yrittäjien neuvontaa osana seudullisia yrityspalveluita. TEkeskuksen yrityskohtaisia rahoitusresursseja kohdennetaan alkavien yritysten käynnistymisen rahoittamiseen (starttiraha, yrityshautomotuki) ja pk-yritysten kehittämishankkeisiin. Yritystukimäärärahojen käyttöä suunnataan laaditun linjausten mukaisesti toimintaympäristön kehittämiseen sekä priorisoidaan yritysten kehittämis- ja kansainvälistymishankkeiden rahoitusta. Henkilöstö Yritystutkijoiden ammattitaitoa kehitetään mm. uusien tuotteiden ja uuden yritystukilain soveltamisessa sekä kasvuyrityspalvelun toteuttajina. Lisäksi verrataan parhaita käytäntöjä muiden TE-keskusten kanssa. Kasvuasiakastiimeistä vastaaville henkilöille järjestetään yhteistä koulutusta. Tulosmittarit: Mittari Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen Aloittaneiden yritysten lukumäärä rahoitustoimenpitein 454,0 688,0 767,0 385,0 570,0 600,0 605,0 605,0 605,0 605,0 toimipaikkojen määrän kehitys 103,59 105,64 109,0 110,0 111,0 113,0 114,0 -vuotiaiden muuttotase maakunnittain 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 116,65 124,12 136,0 141,0 145,0 150,0 155,0 Uusien kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten määrä, 6,0 1,0 35,0 12,5 10,0 10,0 10,0 10,0 hankeasiakkaiden määrä, 4,0 162,0 550,0 400,0 550,0 550,0 550,0 550,0 Palvelun laatu Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten henkilöstömäärä,kehitys-% 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 %

13 Tulossuunnitelma / Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten liikevaihdon kehitys-% Hankeasiakkaista tunnistettujen potentiaalisten kasvuasiakkaiden määrä Hankeasiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 0,0 30,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 0,25 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yrityskohtaiset analyysit 18,0 184,0 460,0 350,0 460,0 460,0 460,0 460,0 Yritysten kansainvälistyminen Kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten viennin osuus liikevaihdosta,kasvu-% Kansainvälistymisneuvontaan osallistuneiden määrä (ml. Globaali) 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 13,0 16,0 60,0 50,0 55,0 55,0 60,0 60, Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Hämeen työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta parannetaan vahvalla seudullisella yhteistyöllä. Työvoimatoimistot ovat mukana päivittämässä seudullisia työllisyys-, hyvinvointi- ym. strategioita. Päivittämisessä otetaan huomioon hallitusohjelman painotukset. Työpaikat täyttyvät nopeasti Vaikuttavuus Työvoimapalvelujen parantamista jatketaan arvioimalla ja kehittämällä toimintamalleja ja -tapoja sekä suuntaamalla uudelleen resurssien käyttöä. Tavoitteena on määritellä toimet, joiden tuloksena rekrytointiongelmat vähenevät, työpaikkojen avoinna oloajat lyhenevät ja työhönosoituksen seurauksena täyttyneiden paikkojen määrän kasvaa. Toimintamallien kehittämisessä otetaan huomioon myös ministeriöuudistuksen vaikutukset paikallistason toimintaan Asiakas Sekä työnantaja- että työnhakija-asiakkaan näkökulmasta toiminnan kehittämisen tavoitteena on avoimien työpaikkojen nopeampi täyttyminen ja rekrytointiongelmien väheneminen, työttömyysjakojen lyheneminen, mutta myös työhönosoitusten käytön lisääntyminen. Prosessit Palvelumallin muutos tarkoittaa mm. seuraavia konkreettisina muutoksia toimintatavoissa: Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan lisäämällä työnantajien palveluiden räätälöintiä. Hämeessä on perinteisesti tehty paljon työnantajayhteistyötä ja -käyntejä, joita on tarkoitus jatkaa. Käyntien yhteydessä kerrotaan työhallinnon sähköisistä palveluista ja markkinoidaan CV-nettiä. Yhteishankintakoulutuksen lisäämiseksi luodaan maakunnallinen toimintamalli, joka kehitetään käynnissä olevasta pilottihankkeesta saatujen kokemuksia hyödyntäen. Työnvälitystä kehitetään korostaen työnantaja- ja työnhakijapalvelujen yhteistyötä. Lisääntyvää huomiota kohdistetaan työvoimatilauksiin ja työhönosoitusten tekoon. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi toimitaan alueellisesti yhteistyössä hyödyntäen EURES-palveluja, TE-keskuksen sisäistä yhteistyötä ja uuden ohjelmakauden ESR-resursseja.

14 Tulossuunnitelma / Resurssit Työllistämistuen käyttöä yritysten rekrytoinneissa lisätään, tavoitteena on nostaa nykyinen noin 30 prosentin taso 35 prosenttiin palkkatuesta. Työvoimatoimistojen henkilöstöresursseja suunnataan avointen työmarkkinoiden palveluihin. Osaavan työvoiman tarpeiden ennakointi on tärkeä työkalu rekrytointiongelmien torjunnassa ja koulutuksen oikeassa suuntaamisessa. Ennakointitoiminnan rahoitukseen varaudutaan myös uudella ohjelmakaudella. Ennakointityötä tehdään laajassa verkostoyhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. TE-keskus varautuu myös osallistumaan valtakunnalliseen ESR-rahoitteiseen KOTTI-hankkeeseen ja paikallista ennakointitietoa tuotetaan myös työvoimatoimistojen toimesta tehtävillä TKTT-tyyppisillä työnantajakäynneillä. Työvoimavarat ovat käytössä Vaikuttavuus Tavoitteena on edelleen pienentää vaikeasti työllistyvien määrää sekä katkaista työttömyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksen tuloksena tavoitteena on, että työttömyys päättyy pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. Asiakas Työvoimatoimistojen palvelumallissa varmistetaan asiakkaille laadukas ja ripeä alkuvaiheen palvelu heti työttömyyden alkaessa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat oikea-aikaisesti palvelut, jotka johtavat nopeaan työllistymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa työnhakukeskusten tarjoamien palvelujen kytkemistä vahvemmin osaksi asiakkaan palveluprosessia. Asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan joka tapaamiselle, toimenpiteet suunnitellaan sen mukaisesti ja niiden toimeenpanon seurantaa lisätään. Koulutuksen ja työn tarjoamisessa lisätään ennakkoluulottomuutta ja työhönosoitusten käyttöä. Tavoitteena ovat toimialakohtaiset palvelut, joissa edetään nimikkoneuvoja-mallin suuntaan. Prosessit Asiakkaille tarjotaan yrittäjyysvaihtoehtoa ja seudullisten yrityspalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Palveluja ja toimenpiteitä suunnataan valikoidusti ja huomioidaan erityisryhmien tarpeet, tämä koskee erityisesti nuorten ja vajaakuntoisten palveluja. Välityömarkkinoiden kehittämisessä hyödynnetään ESR-hankkeita ja tehdään tiivistä yhteistyötä työvoimatoimistojen, työvoiman palvelukeskusten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työvoiman palvelukeskusten toimintaa tukee alueella toimiva koordinaatioryhmä. Muutosturvan toimivuus varmistetaan TE-keskuksen sisäisellä työryhmällä, jonka tehtävänä on käynnistää nopeat toimenpiteet mahdollisissa rakennemuutostilanteissa. Resurssit Substanssimäärärahoista (mom ) käytetään jatkossa työvoimakoulutukseen 44 % ja työllisyydenhoitoon 50 % ja erityistoimiin 7 %. Kumppanuusyhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa hyödyntämällä edistetään tavoitteiden saavuttamista.

15 Tulossuunnitelma / Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus Vaikuttavuus Tavoitteena on, että entistä suurempi osa aktiivitoimen piteidenpiirissä olleista asiakkaista sijoittuu avoimille työmarkkinoille. Asiakas Hyvän työvoiman kysynnän vallitessa, myös pitkään työttömänä olleiden mahdollisuudet työllistyä pysyvästi avoimille markkinoille paranevat. Yhteishankintakoulutuksen käytöllä parannetaan asiakkaan koulutuksen jälkeistä työllistymistä. Työvoimatoimiston palvelua kehitetään erityisesti siirtymätilanteissa olevien asiakkaiden kohdalla, tällöin tulee tavoitteena olla palvelun ja aktiivisen työnhaun käynnistyminen tarvittaessa ennen toimenpiteen päättymistä. Prosessit Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta lisätään tehokkailla työvoimakoulutuksen ennakointi-, suunnittelu- ja hankintaprosesseilla. Koulutukseen osoittamista, valintaprosesseja, koulutuksen laadun seurantaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Palveluprosessia myös koulutuksen ja tukityön jälkeen tehostetaan. Resurssit Tukea suunnataan hallitusohjelman mukaisesti avoimille markkinoille ja varojen suuntaamista yhteishankintakoulutukseen lisätään. Työelämän kehittäminen Vaikuttavuus Työelämän kehittämisen tavoitteena on yhteishankintakoulutuksen lisääminen, työyhteisöjen kehittäminen, jotta työurien pidentyminen sekä mm. uusien työnteon muotojen kehittäminen mm. välityömarkkinoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Asiakas Työvoimakoulutukseen osallistuvien työllistymisen mahdollisuudet paranevat ja työssä olevien työmarkkinakelpoisuus säilyy yhteishankintakoulutuksen lisäämisen seurauksena. Välityömarkkinoiden kautta yhä useammille tarjoutuu mahdollisuus osallistua työelämään. Panostamalla työnantajien ja avointen työmarkkinoiden palveluihin kehitetään samalla työelämälähtöisiä palveluja. Tavoitetta toteutetaan TE-keskuksen sisäisenä yritys- ja työvoimapalvelujen yhteistyönä.

16 Tulossuunnitelma / Prosessit Yhteishankintakoulutuksen toimeenpanoa uudistetaan hyödyntäen meneillään olevien pilottien kokemuksia. Resurssit Yhteishankintakoulutuksen resursseja lisätään. TYKES-toimintaan liittyvät resurssit ja päätöksenteko toivotaan alueellistettavan. Henkilöstö (yhteinen kaikille tavoitteille) Tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön osaamista ja jaksamista tuetaan työvoimaosaston valmistelemalla erillisellä henkilöstökoulutus- ja työkokousohjelmalla, jossa on otettu huomioon hallitusohjelman painotukset ja tulostavoitteet. Tulosmittarit: Mittari Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Rekrytointiongelmat enintään % 26,75 % 26,0 % 38,0 % 41,0 % 27,0 % 34,0 % 33,0 % 32,0 % 31,0 % 30,0 % Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus työvoimakoulutuksen yhteishankintakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä % 19,0 vrk 18,0 vrk 18,0 vrk 17,0 vrk 17,0 vrk 12,0 % 13,0 % 13,0 % 14,0 % 14,0 % 3,59 % 3,98 % 2,98 % 6,3 % 9,0 % 10,0 % 11,0 % 12,0 % 13,0 % Rakenteellisen työttömyyden aleneminen Vaikeasti työllistettävien määrä enintään, hlö hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään % Avoimille markkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneet 25,0 % 25,0 % 24,0 % 24,0 % 23,0 % 33,0 % 34,0 % 35,0 % 36,0 % 37,0 % Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Vaikuttavuus TE-keskus panostaa käytössään olevilla resursseilla maatilojen yrityskoon kasvattamiseen (tavoitteellinen tilakoon kasvu vähintään +0,5 ha peltoa/vuosi) ja tilojen kannattavuuden parantamiseen. Vuodesta 2006 vuoteen keskimääräinen tilakoko kasvoi 1,25 ha. Alueen pellot ja maidon tuotanto-oikeudet on mahdollista säilyttää jatkossakin täysimääräisessä käytössä, mutta se edellyttää suuria tuotannollisia investointeja maitoa tuottavilla tiloilla, koska maidontuotannosta luopuvien tilojen määrä on suurempi kuin investoivien tilojen määrä. Investoinnit maidontuotantoon ovat hieman vähentyneet vuoden aikana, koska viljelijät odottavat artikla 141 neuvottelujen tulosta. Sukupolvenvaihdosten edistäminen on keskeinen keino pitää pellot ja muut tuotanto-oikeudet aktiivitilojen käytössä, tavoitteena on tukea noin 100 tilakaupan toteutumista. Sukupolvenvaihdosten toteutumista saattaa vauhdittaa myös vuonna 2008 toteutettava lahjaverotusuudistus.

17 Tulossuunnitelma / Maatilojen kilpailukykyyn ja osaamisen parantamiseen pyritään vaikuttamaan Kasvua Hämeessä maa- ja elintarviketalouden kehittämisohjelman toimenpiteiden avulla. Maaseutu- ja maatilat tarvitsevat kannattavuuden tueksi myös kokonaan uutta yritystoimintaa. TE-keskus edistää toimenpiteillään maatilakytkentäisen yritystoiminnan syntymistä maatiloille. Elinkeinokalataloudessa tavoitteena on kala- ja raputuotteiden laadun ja jalostusasteen nostaminen, kysynnän lisääminen sekä yhteistyön ja viennin käynnistäminen. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla uutta Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa -2013, ja rahoittamalla investointi- ja kehittämishankkeita Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tuella. Asiakas Turvataan maatilojen investointitukihankkeiden sekä maaseudun pienyritystoimintaan liittyvien hankkeiden käsittelyn laatu ja saatavuus. Asiakas saa hakemaansa investointiin/maanhankintaan päätöksen sellaisessa ajassa, jossa hän voi hyödyntää myönnettyä tukea investoinnin toteuttamiseen, tai saa myönnetyn tuen kohtuullisessa ajassa investoinnin toteuttamisen jälkeen. Asiakas saa myös tarvitsemaansa neuvontaa tukien hakemiseen ja täydennyspyynnön puuttuvien liitteiden osalta sekä on vakuuttunut, että päätös on oikeudenmukainen. TE-keskus panostaa seudullisten maaseutuyritysten neuvontapalvelujen resurssoimiseen. Laadukkaat neuvontapalvelut auttavat asiakkaita yritystoiminnan kehittämisessä ja yritystukien hakemisessa. Prosessit Kehitetään rahoitushakemusten käsittelyprosesseja uuteen lainsäädäntöön soveltuviksi. TE-keskuksella on ollut käsittelyaikatavoitteita vuodelle, mutta rahoitusjärjestelmissä tapahtuneiden muutosten johdosta niitä ei ole voitu saavuttaa. Myös vuoden 2008 osalta ohjelmien käynnistyminen pidentänee hakemusten käsittelyaikoja. Resurssit Myöntövaltuudet käytetään täysimääräisesti. Henkilöstö Kohdennetaan tavoitteen edellyttämät henkilöstöresurssit hankkeiden käsittelyyn TE-keskuksen kokonaisresurssien sallimissa puitteissa. Tulosmittarit: Mittari Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä 133,0 142,0 56,0 0,0 60,0 130,0 130,0 130,0 130,0 130,0 Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista 4,79 % 10,71 % 7,08 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 %

18 Tulossuunnitelma / Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Olen sopinut jokaisen osastopäällikön kanssa, että he kirjoittavat kukin oman osuutensa tähän, koska vain he voivat tietää toiminnan tehokkuuteen liittyvistä seikoista omalla vastuulaueellaan. Ritva K Tulosmittarit: Mittari TE-keskuksen TATU tuottavuusluku Yritystuet (tuottavuus) 59,6 41,58 49,08 38,89 38,89 44,44 47,06 47,06 47,06 Teknologiahankkeet (tuottavuus) 23,21 44,78 19,0 22,06 19,23 19,23 19,23 19,23 19,23 ESR-hanketyö (tuottavuus) 9 997, , , , , , , , ,0 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus (tuottavuus) 905,53 870, ,41 720, , , , , ,51 Palkkaturva (tuottavuus) 0,0 0,0 0,0 Maahanmuutto- ja pakolaisasiat (tuottavuus) Maaseudun kehittämishankkeet yhteensä (tuottavuus) Maaseudun yritystukihankkeet yhteensä (tuottavuus) 24,9 17,86 23,2 20,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,74 21,07 16,04 20,0 34,0 30,91 30,91 30,91 30,91 51,7 53,89 46,66 12,86 62,5 50,0 50,0 50,0 50,0 Peltoalavalvonnat (tuottavuus) 32,98 28,45 29,61 27,88 29,92 29,92 30,0 30,0 30, Maksullisen toiminnan kannattavuus Työministeriön päätöksellä maksullisten erityispalvelujen johtaminen siirtyi työministeriön vastuulle 1.5. lukien (TM:n kirje dnro 342/000/). Tämän päätöksen mukaan maksullisia erityispalveluja HenkilöstöRatkaisut ja Henkilöstövuokraus voidaan Hämeessä tuottaa vain Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa, joka vastaa myös Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella tuotettavista vastaavista palveluista. Näiden palveluiden kannattavuutta koskevat tiedot on saatu työministeriöstä. Ministeriö on toimittanut tavoitteet ainoastaan vuodelle Kuntoutuksen maksullisia palveluja koskevat tiedot on lisätty työministeriöstä saatuihin lukuihin. Kuntoutuksen maksullisten palvelujen tuottamisessa järjestettiin valtakunnallinen pilotointi, johon Päijät-Hämeen työvoimatoimisto osallistui. Pilotointi päättyi kesäkuussa. Jatkon osalta päätökset ovat avoinna, mutta ainakin Päijät-Hämeen osalta ne tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden aikana tai mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Tästä syystä tavoitteita ei ole asetettu vuotta 2008 pidemmälle. Tulosmittarit: Mittari Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet yhteensä (TM) TUJO Maksullisen toiminnan tuotot (muut suoritteet TM) , , , ,0 TUJO Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset (muut suoritteet TM) , , , ,0 TUJO Maksullisen toiminnan ylijäämä tai alijäämä (muut suoritteet TM) , , , ,0

19 Tulossuunnitelma / Muut toimenpiteet Hämeen TE-keskus on henkilöstösuunnittelussaan alustavasti varautunut yhteisen tiliviraston ja palvelukeskuksen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin suhtautumalla pidättyvästi uusiin ulkoisiin rekrytointeihin, mm. yhteisten maksatuspalvelujen henkilöstö pyritään siirtämään tehtäviinsä sisiäisinä siirtoina. TE-keskuksen rakennerahastotoiminta järjestetään työ- ja elinkeinoministeriöuudistuksen seurauksena uudelleen ministeriön ohjeiden mukaisesti vuoden 2008 aikana. Uudelleenjärjestäminen on käynnistynyt vuoden lopulla kokoamalla rakennerahastojen ja maaseutuohjelman maksatukset TE-keskuksen yhteisiin maksatuspalveluihin. Toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä tavoitteena on määritellä kohtuulliset käsittelyajat käsittelyyn tuleville hakemuksille ja maksatuksille. Rakenteellisen uudistuksen tavoitteena on parantaa rakennerahastojen hallinnointia ja raportointia siten, että saadaan tuotettua laadukkaampia päätöksiä ja pystytään takaamaan tuen saajille maksatushakemusten kohtuulliset käsittelyajat. Uuden toimintatavan valmistelu ja siihen liittyvien prosessien kehittäminen aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Maksatuspalvelujen ja hankepäätösten selkeä eriyttäminen toisistaan on rakennerahastohallinnoinnin yksi keskeisiä tavoitteita. Rakennerahastojen hallinnoinnin henkilöstöresursointi on toistaiseksi avoin. Maksatustehtävien resursointi on hoidettu siirtämällä osastoilta maksatustehtäviä hoitaneet henkilöt yhteisiin maksatuspalveluihin. Uudella toimintamallilla arvioidaan joustavoitettavan henkilöstön yhteiskäyttöä, mitä EU:n teknisen tuen pienentyminen välttämättä edellyttääkin. Hämeen TE-keskuksella on valmius ottaa hoidettavakseen ESR-ohjelman suuralueen koordinaatioon liittyviä uusiakin tehtäviä mm. maksatuksiin ja hankekoordinaatioon liittyen, mikäli ne asianmukaisesti resursoidaan. Maatalouden valvontojen lisäykset vuonna 2008 Vuonna 2008 merkittävimpiä muutoksia tukijärjestelmissä ovat kesannointijärjestelmään tulevat muutokset ja kansalliseen 141-tukeen tulevat muutokset. Valvottavaksi tulee uusia kansallisia tukimuotoja. Peltoalavalvontaan tarvittava henkilöresurssitarve tulee kasvamaan kaikissa TE -keskuksissa. Hämeen TEkeskuksessa koko tilojen valvontamäärä kasvaa 299 tilasta 365 tilaan, mikä merkitsee noin 260 tehollisen henkilötyöpäivän kasvua. Käytännössä lisäystarve vastaa noin 4 tarkastajan lisäystarvetta valvontasesongin (4,5 kk) ajaksi. Vuonna 2008 pinta-alamittauksissa tulee lisätä edelleen GPS-laitteiden käyttöä. Peruslohkojen digitointikorjaukset tehdään vuonna 2008 pääsääntöisesti uudella karttasovelluksella. Uuden karttasovelluksen käyttöönotto ja koulutus vaatii lisäkoulutusta. Kehämittatoleranssin käyttöön siirtyminen tulee aiheuttamaan myös lisätyötä. Tukioikeuksien takaisinperinnät tulevat työllistämään TE -keskuksia merkittävästi. Takaisinperintärajat voivat muuttua vuodelle 2008.

20 Tulossuunnitelma / Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Suoritteet ESR-projektien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät (suorite): Käytettävissä olevat resurssit pienenevät merkittävästi ja suoritteiden määrä tulee vähenemään. Suoritteiden määrä tulee myös koko suunnittelujakson ajan säilymään selvästi aikaisempia vuosia alhaisemmalle tasolle. Työvoimakoulutuksen suorittaneet (suorite): Suoritteiden määrän varovainen nousu johtuu siitä, että työvoimakoulutuksessa pyritään entistä yksilöllisempään ja räätälöidympään koulutukseen. Palkkaturvapäätökset (suorite): Hämeen palkkaturva-asiat hoidetaan Pirkanmaan TE-keskuksessa eikä suoritteita synny. Pakolaisten neuvotellut kuntapaikat (suorite): Hämeellä on Lahden kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa neuvotellut kuntapaikat. Työministeriöltä ei ole tullut erityisiä toiveita paikkamäärän kasvattamisesta. Teknologiahankkeiden tukipäätökset (suorite): Suoritteina esitetään hyväksytyt ja hylätyt teknologiapäätökset yhteensä, tavoiteasetantaa tarkennettu toteutuneiden päätösten perusteella. Henkilötyövuodet ESR-hanketyö (htv): Uuden ohjelmakauden suunnittelu on siinä vaiheessa, että todellisten henkilötyövuosimäärien arviointi on vaikeaa. Tulevina vuosina henkilötyövuosien määrä vähentyy Hämeessä suhteellisesti hitaammin kuin suoritteiden määrä (henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät), koska alkavalla ohjelmakaudella Hämeessä hoidetaan myös valtakunnallisia koordinaatiotehtäviä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus (htv): Henkilötyövuosien tason säilyminen entisellä tasolla johtuu siitä, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työvoimakoulutuksen avulla yhdessä työvoimatoimistojen kanssa on sovittu toiminnan painopistealueeksi. Koulutuksessa pyritään myös entistä yksilöllisempään ja räätälöidympään koulutuksen suunnitteluun. Palkkaturva (htv): Hämeen palkkaturva-asiat hoidetaan Pirkanmaan TE-keskuksessa. Pieni henkilötyövuosien määrä syntyy annetusta palkkaturvaneuvonnasta. Maahanmuutto- ja pakolaisasiat (htv): Maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ohjaus siirtyy vuoden 2008 alusta sisäministeriöön. Tämän myötä henkilötyövuosien määrän arvioidaan vähentyvän. Teknologiahankkeet (htv): Energia- ja ympäristöliiketoiminta-alueelle allokoitu yksi henkilöresurssi lisää.

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

ESR ohjelman mahdollisuudet

ESR ohjelman mahdollisuudet ESR ohjelman mahdollisuudet Osastopäällikkö Tuija Johansson Lapin TE keskus Alustus seminaarissa Maaseudun yrittäjyyden edistäminen ohjelmatyön avulla 20.11.2008 Teemat: 1. ESR ohjelman esittely 2. Lapin

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Työllisyyden hoidon kenttä

Työllisyyden hoidon kenttä Työllisyyden hoidon kenttä - Miten peli saadaan sujumaan? Satakunnan ELY-keskuksen kehittämisryhmien tavoitteet pähkinänkuoressa Tukea TE-toimistojen toimintaa ja asiakaspalvelua 24.8.2010 Seija Sädemaa,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY

Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten. Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY Energia-asiat TE-keskusten ja ELYkeskusten organisaatiossa Marja-Riitta Pihlman TEM/KOY STRATEGIAT, ENNAKOINTI JA PALVELUVERKOSTON OHJAUS ASIAKKUUDET EU- JA KANSALLISEN RAHOITUKSEN MAKSATUS- JA TARKASTUSYKSIKKÖ

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen Kansainvälisen kasvun ja rahoituksen aamu 12.3.2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus/Timo Mäkelä 13.3.2014 1 Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen

TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-palvelujen asiakasprosessien kehittäminen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.8.2013 Elisabet Heinonen Asiakasprosessien kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Asiakaslähtöisyys ja asiakkuuksien hallinta

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot