SISÄLLYSLUETTELO. Tulossuunnitelma / 1-26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYSLUETTELO. Tulossuunnitelma 2008 4.11.2007/ 1-26"

Transkriptio

1 Tulossuunnitelma / 1-26 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO TE-keskuksen toiminta-ajatus, visio ja arvot Tavoitteiden toteutuminen vuonna Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen Alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen Palvelukyky ja laatu, henkisten voimavarojen hallinta Toimintaympäristössä tapahtuvat merkittävät muutokset Tulossuunnitelma vuodelle Vaikuttavuus Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Maksullisen toiminnan kannattavuus Muut toimenpiteet Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Palvelukyky ja laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Resurssit Substanssimäärärahat Toimintamenomäärärahat TTS painopisteet vuosille Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä...21

2 Tulossuunnitelma / TE-KESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA ARVOT Toiminta-ajatus Hämeen TE-keskus on aktiivinen ja osaava valtion alueellinen kehittämisorganisaatio, joka edistää rahoitus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluilla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien yritystoiminnan, työllisyyden ja maaseutuelinkeinojen kestävää kasvua ja kehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Visio Hämeen TE-keskus on alueensa aktiivinen kehittäjä sekä johtava työ-, elinkeino- ja maaseutupolitiikan toteuttaja, jonka palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja helposti saavutettavia. TE-keskus reagoi nopeasti ja ennakoivasti toimintaympäristössä ja asiakkaiden tarpeissa tapahtuviin muutoksiin, kehittää jatkuvasti toimintansa tuloksellisuutta ja huolehtii yhdessä muiden toimijoiden kanssa siitä, että kasvavissa ja kansainvälisissä Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa on hyvä asua, tehdä työtä ja yrittää. Alueen kehittämisvisio Kanta- ja Päijät-Häme ovat kasvavia, osaavien ja yrittävien ihmisten asuttamia maakuntia, joiden elinvoimaisilla seutukunnilla toimii kansainvälisesti kilpailukykyisiä, uutta teknologiaa ja uusia innovaatioita hyödyntäviä yrityksiä. Osaavaa työvoimaa on riittävästi, ihmiset jaksavat työssä nykyistä pitempään, työllisyystilanne on maan keskitasoa parempi ja syrjäytyminen on vähentynyt. Maaseudulla toimii elinkelpoisia, ympäristön kannalta kestävästi, turvallisia ja laadukkaita elintarvikkeiden raakaaineita tuottavia maatiloja ja menestyviä pienyrityksiä. Maaseudun väestön väheneminen on hidastunut ja palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita. Arvot Asiakaslähtöisyys Avoimuus Tuloksellisuus Yhteistyöhakuisuus Jatkuva kehittyminen

3 Tulossuunnitelma / OITTEIDEN EUTUMINEN VUONNA 2.1 Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Yritysten kasvun tukeminen Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten määrä: tavoite 35, toteutuma vuonna yksi uusi yritys, palvelussa mukana kaikkkiaan 37 yritystä. Analyysi tilanteesta: Tavoite asetettiin kasvuyrityspalvelussa mukana olevien yritysten kokonaismäärän perusteella, jossa ovat mukana myös jo aiempina vuosina toimintaan mukaan otetut yritykset. Lukuun on yhdistetty tehtyjen yrityskohtaisen kehittämissuunnitelmien määrä 18 ja kasvupalveluun suostuneiden asiakkaiden määrä 37. Hankeasiakkaiden määrä: tavoite 550, toteutunut 162 sisältää tehdyt päätökset, lisäksi käsittelyssä olevia hakemuksia noin 200. Analyysi tilanteesta: EU-ohjelmakauden vaihdoksesta johtuen rahoitustoiminta keskeytyi vuoden keväällä ja hankekäsittely käynnistyi uudelleen vasta syksyllä. Neuvonta-asiakkaiden määrä: tavoite 350, toteutuma 194. Analyysi tilanteesta: Toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta. Yritysten kansainvälistyminen Kansainvälinen verkottuminen yrityshankkeissa: tavoite 30 %, toteutuma 18 %. Analyysi tilanteesta: Hämeessä kansainvälistymisen osuus on hankkeissa maan keskimääräistä tasoa pienempi, mikä edellyttää jatkossa lisäpanostuksia. Kansainvälistymisneuvontaan osallistuneiden määrä (ml. Globaali): tavoite 60, toteutunut 16. KV-neuvonnan sisäisen raportoinnin mukainen tapahtumia on mennessä ja ASKO-järjestelmän mukaan 28. Analyysi tilanteesta: Toiminnan volyymi nousee sisäisen raportoinnin mukaan tavoitetasolle. Kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten viennin osuus liikevaihdosta: tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole käytettävissä. Analyysi tilanteesta: Kasvuyrityspalvelun tilanteesta johtuen mukana olevien yritysten vientitoiminnan muutoksen seurantatietoja ei ole vielä käytettävissä tai kirjattu ASKO-järjestelmään. Yrittäjyyskasvatus ja uuden yritystoiminnan aikaansaaminen Aloittaneiden yritysten lukumäärä rahoitustoimenpitein: tavoite 570, toteutunut 385. Analyysi tilanteesta: Koko vuoden toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta, mutta todennäköisesti hieman sitä alempi starttirahoitukseen käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta johtuen.

4 Tulossuunnitelma / Työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen Työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden alentamiseen liittyvien tulosmittareiden toteutumien kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Työttömien työhakijoiden määrä on laskenut Hämeen TE-keskusalueella alkuvuoden (tammielokuu) aikana lähes 15 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lasku on ollut maan keskimääräistä tasoa (13,5 %) nopeampaa. Vuoden toisen neljänneksen työllisyysaste (69,2 %) nousi edellisestä vuodesta, mutta ensimmäisellä neljänneksellä työllisyysaste oli vielä edellisvuotta matalampi. Vaikeasti työllistettävien määrä lähestyy tavoitetasoa ja on mahdollista saavuttaa. Alkuvuosipainotteinen työllistäminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Rekrytointiongelmia kokeneiden yritysten osuus: tavoite 27 %, toteutunut 41 % (vuoden ensimmäinen neljännes). Analyysi tilanteesta: Toisella neljänneksellä rekrytointiongelmissa näkyy kuitenkin laskua. Rekrytointiongelmia kokeneiden osuus putosi 35 prosenttiin ja maan keskimääräistä tasoa matalammaksi. Rekrytointiongelmien kanssa samanaikaisesti myös uusien avoimien työpaikkojen määrä on ollut kasvussa. Tammi-elokuussa uusien avoimien työpaikkojen määrä oli Hämeessä lähes 20 % edellisvuotta suurempi. Pääasiallisena syynä on edelleen voimakkaana jatkuva korkeasuhdanne. Rakenteellisen työttömyyden alentaminen Vaikeasti työllistettävien määrä: tavoite , toteutunut (1-8/). Analyysi tilanteesta: TE-keskus arvioi tavoitetason olevan saavutettavissa koko vuoden tasolla. Työministeriön kanssa sovituista tavoitteista sekä työmarkkinatuen saajien että yleinen työttömien aktivointi ovat elokuun lopun tietojen valossa parantuneet selkeästi edellisestä vuodesta. Tammi-elokuussa työmarkkinatuen aktiivitoimiin osallistuneiden osuus oli 4,4 % -yksikköä ja aktivointiaste 4,2 % -yksikköä viime vuotta korkeampia. Haasteellisten tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin epävarmaa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteiden osalta TE-keskus arvioi, että tavoitteet tullaan saavuttamaan. Työorganisaatioiden inhimillisten voimavarojen ja työelämän kehittäminen Yhteishankintakoulutuksen määrä. tavoite opiskelijatyöpäivää, toteutunut otp. Analyysi tilanteesta: Tavoite on saavutettavissa koko vuoden tasolla. Yhteishankintakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä: tavoite 6,30, alustavien tietojen mukaan toteutuma on 5,7 %. Analyysi tilanteesta: Toteutuma tulee olemaan lähellä tavoitetta. 2.3 Alueen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistuminen Innovaatioympäristön ja muun yritysten toimintaympäristön vahvistaminen Yhteistyö projekteissa: tavoite 75 %, toteutunut 73 %. Analyysi tilanteesta: Koko vuoden tasolla asetettu tavoite on mahdollista saavuttaa. Alueiden elinvoimaisuuden edistäminen

5 Tulossuunnitelma / 5-26 Harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla syntyneiden uusien yritysten määrä: tavoite 40, toteutuma 0. Analyysi tilanteesta: Ohjelmakauden ja rahoitustoiminnan käynnistymisen viivästymisestä johtuen koko vuoden tavoitetta ei tulla saavuttamaan. 2.4 Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen Maatilojen kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä: tavoite 60, toteutumatietoja ei käytettävissä. Analyysi tilanteesta: Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden haku on käynnistynyt kesäkuussa. Yritystukien osalta päätöksenteko on mahdollista käynnistää vasta vuoden lopulla, joten 60 pienyrityshankkeen rahoitustavoite jää saavuttamatta. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista: tavoite 10 %, toteutumatieto ei ole. Analyysi tilanteesta: Hakukiellosta ja määrärahojen niukkuudesta johtuen tavoitetta ei tultane saavuttamaan. Tukivalvontojen asianmukainen hoito: tavoite kokotilan peltoalavalvonnoista 90 % suoritetaan syyskuun loppuun mennessä, toteutumaprosentti 96 %. Analyysi tilanteesta: Hyvän työnjohdon ja onnistuneiden rekrytointien seurauksena tukivalvonnat hoidettiin tavoiteaikataulun puitteissa. 2.5 Palvelukyky ja laatu, henkisten voimavarojen hallinta Palvelukyky ja laatu Palvelukyvyn ja laadunhallinnan tilaa kuvaavat, vuoden laatututkimuksen ja PK-barometrin tulokset ovat pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisia, joiltakin osin kuitenkin alle asetettujen tavoitteiden. Selvästi alle tavoitteen jäätiin TE-keskuksen tunnettuutta koskevan indeksin osalta. TE-keskus teki alkukesällä järjestyksessään toisen CAF-arviointimallin mukaisen itsearvioinnin. Arvioinnissa saatiin kokonaispisteet 27,1/45. Laatuasiat on otettu johtoryhmän asialistalle säännönmukaisesti käsiteltävien asioiden joukkoon. Asiakkaan saama lisäarvo Palveluiden hyödyllisyys asiakkaalle: tavoite 4,6, toteutuma 4,6. Analyysi tilanteesta ja toteutetuista toimenpiteistä: Asko-toimintamallin ja tietojärjestelmän käyttöönotto on edennyt kohtuullisen hyvin, mutta tietojen kirjaamiseen järjestelmään ja esim. viestintätyökalujen käyttöä tulee edelleen tehostaa. Kasvuyrityspalvelutoimijoiden yhteistyö on jatkunut varsin tiiviinä ja asetetut kasvuyritysmäärät ovat kohtuullisesti toteutumassa, mutta yhteydenpitoa ja seurantatiedon hankintaa kasvuyrityksestä tulee edelleen tehostaa, samoin seurantatietojen kirjaamista ASKO-tietojärjestelmään. Yritys-Suomi palvelujärjestelmän käynnistäminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti sekä ohjausryhmä että teemaryhmät ovat käynnistäneen toimintansa. TE-keskus on laatinut äkillisiin rakennemuutoksiin reagoimiseen liittyvän suunnitelman ja asettanut siihen liittyvän työryhmän. TKTT-toiminta on jatkunut ja siinä on hyödynnetty ASKO-järjestelmän työkaluja TE-keskus/TaitoHäme-projekti on järjestänyt REACH-kemikaaliasetukseen liittyvää koulutusta yrityksille.

6 Tulossuunnitelma / 6-26 Palvelujen saatavuus ja aktiivinen tarjonta Palveluista tiedottamisen riittävyys asiakkaille: tavoite 3,6, toteutunut 3,5 Analyysi tilanteesta: TE-keskus on toteuttanut laatimaansa viestintäsuunnitelmaa, jossa palveluista ja tuotteista tiedottaminen on olennainen osa, lähes suunnitelman mukaisesti. Tunnettuus potentiaalisessa asiakaskunnassa: tavoite 72 %, toteutunut 63 %. Analyysi tilanteesta: Hämeen TE-keskuksen tulos vastasi valtakunnallista trendiä, jossa TE-keskusten tunnettuus laski keskimäärin selkeästi. Hämeen tulos ylitti kuitenkin valtakunnallisen keskitason. Syytä kehitykseen on vaikea arvioida. Palvelun laatu Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso: tavoite 8,3, toteutunut 8,4. Analyysi tilanteesta: Ao. kysymykseen vastanneiden kohdejoukko muuttui hiukan vuodesta 2006 vuoteen, mm työvoimatoimistojen arvio ei ole enää mukana luvussa, kuten aiemmin. Palvelumielikuva: tavoite 7,3, toteutunut 7,3. Analyysi tilanteesta: Palvelumielikuvaan liittyvä arvio näyttää kohonneen pysyvästi hieman aikaisempaa korkeammalle tasolle. Asiakassegmenttien mukainen palvelu Kasvu- yrityspalveluun osallistuvien yritysten henkilöstömäärä, tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole. Kasvu- yrityspalveluun osallistuvien yritysten liikevaihdon kehitys, tavoite 10 %, toteutumatietoa ei ole. Hankeasiakkaista tunnistettujen potentiaalisten kasvuasiakkaiden määrä, tavoite 30, toteutumatietoa ei ole. Hankeasiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä, tavoite 100, toteutuma 0,39 (=hankeasiakkaiden ja toteuttamistoimenpiteiden välinen suhdeluku) Yrityskohtaiset analyysit, tavoite 460, toteutunut 184. Neuvonta-asiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä: tavoite 35, toteutuma 0,55 (=neuvontaasiakkaiden ja jatkotoimenpiteiden välinen suhdeluku). Analyysi edellä olevista tavoitteista: Palvelun uutuudesta johtuen kasvuyrityksiin liittyvää seurantatietoa ei ole vielä laajasti käytettävissä ja tietojen kirjaaminen tietojärjestelmään ja osin myös tavoiteasettelu on ollut puutteellista. Muilta osin tavoitteet on asetettu lukumäärinä eikä suhdelukuina. Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi: tavoite 3,6, toteutunut 3,3 Analyysi tilanteesta: Erityisesti tyytyväisyys palkkauksen oikeudenmukaisuuteen on laskenut. Lisäksi voidaan arvioida, että yhteisen tiliviraston käynnistäminen, arviot palvelukeskuksen tulon vaikutuksista henkilöstöön, maksatustoiminnan yhteen kokoaminen sekä hallinnon uudistamishankkeet ja ohjelmakauden päättyminen henkilöstövähennyksineen ovat saattaneet vaikuttaa alentavasti henkilöstön tyytyväisyyteen.

7 Tulossuunnitelma / TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ TAPAHTUVAT MERKITTÄVÄT MUUTOKSET Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun Hämeen TE-keskuksen toimialueen väestön määrä jatkaa kasvuaan. Vuosina alueen väkimäärä on kasvanut noin 7000 henkilöllä eli keskimäärin runsaalla 1000 henkilöllä vuodessa. Hämeen väestökehitys on kohtuullisen myönteistä verrattuna koko Suomen keskimääräiseen kehitykseen. Alueen kytkeytymistä osaksi suurpääkaupunkiseudun metropolialuetta on hyödyllistä kaikin tavoin edistää. Hämeen seutukuntien profiilit eroavat toisistaan monin tavoin, mutta kokonaisnäkymä on pääsääntöisesti positiivinen, erityisesti yrityselämän kehityksen suhteen. Lahden, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat hyötyvät pääkaupunkiseudun läheisyydestä ja näkymät vahvistuvat entisestään Lahden alueella oikoradan lisättyä merkittävästi seudun vetovoimaa. Myös Heinolan seudulla on havaittavissa myönteisen kehityksen merkkejä. Metalliteollisuus ja rakentaminen ovat alueella korkeasuhdanteessa, ja kaupan alan investoinnit ovat merkittäviä. Pitkään jatkunut korkeasuhdanne näkyy liikevaihdon kasvuna Kanta-Hämeessä kaikilla ja Päijät-Hämeessä lähes kaikilla toimialoilla. Sen sijaan teollisuuden toimipaikkojen ja henkilöstön määrät ovat vähenemässä molemmissa alueen maakunnissa ja supistuva kehitys näyttää jatkuvan. Teollisuustoimipaikkojen lukumäärää vähentäviä tekijöitä ovat mm. kilpailun kiristyminen, kasvavat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset, omistuksen keskittyminen, globalisaation aikaansaama toimintojen siirto ulkomaille sekä yrittäjien ikääntyminen. Puutullit voivat vaikeuttaa alueen metsäteollisuuden asemaa, mutta radikaalit muutokset eivät ole todennäköisiä. Palvelusektorin toimipaikkojen ja henkilöstön määrä sen sijaan lisääntyy edelleen mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta TE-keskuksen keskeisiä toimintamuotoja ovat seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen, TE-keskuksen ja muiden yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä toteuttama kasvuyrityspalvelu sekä muut yritysten toimintaympäristöä kehittävät infrastruktuuri sekä yritystoiminnan kehittämispalvelut mm. yrityshautomotoiminta sekä alueen avaintoimialojen kehittymistä tukevat kehittämispalvelut. Alkavien yritysten sekä pien- ja mikroyritysten yrittäjyys- ja liiketoimintaosaamista vahvistamalla parannetaan yritystoiminnassa menestymismahdollisuuksia. Samoin yritysten kansainvälistymispalvelut vaativat edelleen vahvaa kehittämispanosta. Yritysten omistajanvaihdosten turvaaminen tulee olemaan Hämeessä, jossa yrittäjät ovat keskimääräistä ikääntyneempiä, myös merkittävä haaste. Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Hämeen TE-keskusalueen työllisyyskehitys on myös vuoden aikana ollut varsin myönteistä ja työttömyysaste sekä työttömien työnhakijoiden määrä ovat laskeneet maan keskimääräistä kehitystä nopeammin. Jatkossa työllisyysasteen kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeää on, että työvoimavarat ovat entistä tehokkaammin käytössä ja suurten ikäluokkien ennenaikaista siirtymistä eläkkeelle tai siirtämistä ns. eläkeputkeen saadaan hillittyä. Yli vuoden työttömänä olleiden määrän vähentyminen on ollut Hämeessä koko maan keskiarvoa nopeampaa ja suunta on pysynyt samana myös kuluvana vuotena. Vähentymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien ja erityisesti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on edelleen maan korkeimpia. Myös ikääntyneiden työttömien osuus on Hämeessä TE-keskusalueiden korkeimpia. Työttömyys vähenee todennäköisesti myös jatkossa, koska työttömiä työnhakijoita on työllistynyt lisääntyvästi avoimille markkinoille. Työllisten ja työttömien joukosta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävästi ns. suurten ikäluokkien edustajia, mikä vähentää sinänsä jo pitkäaikaistyöttömyyttä mutta tarjoaa samalla uusia työtilaisuuksia työikäisille työttömille. Työllisyyden arvioidaan koko maan tapaan kasvavan erityisesti palvelualoilla. Työvoiman poistumista ja eläköitymisestä johtuen myös perinteisillä teollisuuden toimialoilla on uuden työvoiman palkkaamistarpeita, vaikka kokonaistyövoimanmäärä teollisuudessa väheneekin. Teollisuuden työpaikkojen vähentymisen hidastaminen edellyttää TE-keskukselta panostuksia mm. alueen perinteisten avaintoimialojen kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen.

8 Tulossuunnitelma / 8-26 Rekrytointiongelmat ovat noususuhdanteessa ja työvoiman tarjonnan vähentyessä pahentuneet ja tilanne on ollut Hämeessä maan keskimääräistä tasoa ongelmallisempi. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä rekrytointiongelmien määrä kääntyi Hämeessä kuitenkin laskuun. Rekrytointiongelmien pitäminen edes nykyisellä tasolla edellyttää työvoiman kysynnän ja tarjonnan entistä parempaa kohtaamista, toimivia työvoimapalveluja, ikääntyneiden työntekijöiden pysymistä työelämässä nykyistä pitempään, tarkoituksenmukaisesti kohdennettuja erityistoimenpiteitä sekä aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä on avaintekijä vastattaessa yritystoimintaan kohdistuvaan rakennemuutokseen. Erityinen haaste on laajentaa innovaatiopolitiikka tuottavuudeltaan heikoille palvelualoille. Hämeen TE-keskuksen alueen yliopistoyksiköiden toiminta on pääasiassa ollut koulutuspainotteista. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos Lahdessa sekä MTT Jokioisilla ovat pääosin vastanneet merkittävästä valtakunnan tason tutkimuksesta omilla sektoreillaan. TE-keskuksen näkemyksen mukaan alueella toimivien yliopisto- sekä ammattikorkeakouluyksiköiden tulisi pyrkiä erikoistumaan tietyn tiede- ja teknologia-alueen osaamiseen ja nousta sillä vähintään valtakunnallisen mutta myös kansainvälisen tason T&K-toimijaksi. Alkaneella EU-ohjelmakaudella 2013 tavoitteena on kohdentaa 75 % EU-ohjelmien rahoituksesta Lissabonin strategian mukaisesti talouskasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden lisäämiseen. Siksi ohjelmarahoituksesta merkittävä osa tullaan suuntaamaan tutkimukseen ja teknologian sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Innovointia, yrittäjyyttä sekä osaamista parantamalla lisätään työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumiskykyä käynnissä oleviin globaaleihin muutoksiin. TE-keskuksen kannalta merkittävää on jatkaa Yritys-Suomi palvelumalliin liittyvän innovaatiopalvelun kehittämistä ja toteuttaa vuonna päivitettyä teknologiastrategiaa yhdessä alueen muiden innovaatiotoimijoiden kanssa. Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Maatalouden tuotannon arvo laski Hämeessä vielä 1990-luvulla nopeammin kuin muissa vahvan maatalouden maakunnissa, mutta lasku on 2000-luvun alkuvuosina pysähtynyt ja tuotannon arvo on jopa kääntynyt lievään nousuun. Erityisesti viljatuotteiden hinnat ovat nousseet vuoden aikana. Rehuviljan hinnan noususta johtuen kotieläintuotannon rehukustannukset ovat vastaavasti kohonneet. Maatilojen yrityskoon kasvattamiseksi tähtäävien investointien odotetaan edelleen jatkuvan vilkkaina. Alueen peltojen ja maidon tuotanto-oikeuksien pitäminen jatkossakin täysimääräisessä käytössä edellyttää suuria tuotannollisia investointeja erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Vuosina 2005 ja 2006 alkanut suotuisa investointikehitys maitotiloilla on kääntynyt laskuun vuoden aikana, koska viljelijät ovat jääneet odottamaan artikla 141 neuvotteluja. EU:n päätökset sokerijuurikkaan tuotannon vähentämisestä tulevat heijastumaan alueen maatilojen toimintaedellytyksiin. Maatilojen koon kasvaminen ja koneistuminen edellyttävät osaavan työvoiman turvaamista sekä satokauden työhuippujen tasaamiseen että lomitustoimintaan. Kiinnostus maaseudun pienyritystoimintaan on Hämeessä ollut vilkasta, mutta tilaa uudelle maaseutuyrittämiselle olisi vielä nykyistä enemmän mm. puun jatkojalostamisessa, metallin alihankintatehtävissä sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa. Kotimaisen energian käytön lisääminen sekä bioenergian tuotanto ja jalostaminen tulevat olemaan keskeisiä kehittämiskohteita. Vaikka väestön ja yritystoiminnan keskittyminen jatkuu, Hämeen syrjäiset maaseutualueet ovat lyhyiden etäisyyksien vuoksi kuitenkin suhteellisen hyvässä asemassa. Syrjäisen maaseudun väestöpohja ja palvelut saattavat kuitenkin edelleen heiketä. Kaupunkien läheisen ja ydinmaaseudun suhteellisen myönteinen väestökehitys tullee jatkumaan. Kehitetään TE-keskusta modernina asiantuntijaorganisaationa Merkittäviä TE-keskusten toimintaan vaikuttavia muutostekijöitä vuonna 2008 ovat mm uuden EU-ohjelmakauden täysipainoinen käynnistyminen sekä TEM-uudistuksesta aiheutuvien muutosten toteuttaminen TE-keskuksen organisaatiossa. Teknologia- ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen erityisesti teknologian kehittämisosaston toimenpiteillä sekä Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän toimeenpano valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti

9 Tulossuunnitelma / 9-26 ovat myös vuoden 2008 keskeisiä haasteita. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus sekä sopeutuminen tilivirasto- ja palvelukeskusuudistuksiin ovat myös merkittäviä haasteita. TE-keskuksen sisäiseen toimintaan vaikuttavat TTS-kaudella myös kasvavat tuottavuusvaatimukset, uusien toiminta- ja yhteistyötapojen kehittäminen mm. maakunnallisten liittojen kanssa sekä prosessien virtaviivaistaminen. Sähköisen toimintaympäristön laajeneminen asettaa myös uusia vaatimuksia henkilöstön osaamiselle ja tietoturvan kehittämiselle. Palvelukeskuksen perustaminen merkitsee TE-keskuksen talous- ja henkilöstöpalvelujen uudelleen organisointia ja niissä tehtävissä toimivien henkilöiden tehtäväkuvien tarkistamista. Vapautuvia resursseja tullaan kohdentamaan erityisesti strategista päätöksentekoa tukeviin suunnittelu-, raportointi- ja analysointitehtäviin.

10 Tulossuunnitelma / TULOSSUUNNITELMA VUODELLE Vaikuttavuus Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle Vaikuttavuus Hämeen TE-keskuksen tavoitteena on lisätä uuden teknologian hyödyntämistä ja teknologiarahoituksen saantia alueelle. Samoin yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä vahvistetaan edelleen ja kehitetään EU:n rakennerahastojen ja kansallisella rahoituksella alueen teknologiakeskusten toimintaedellytyksiä. Yritysten tutkimus- ja kehittämisaktiivisuutta lisätään tiedotuksella, neuvonnalla ja muilla aktivoimistoimenpiteillä. Tavoitteena on, että yritysten tuottavuus paranee alueen kannalta keskeisillä toimialoilla, uusien innovaatioiden osuus yritysten liikevaihdosta lisääntyy ja sekä teollisuuden että palvelujen vienti kasvavat. Lisäksi tavoitellaan sitä, että lisääntyvä osuus olemassa olevista yrityksistä kehittyy kasvuyrityksiksi, alueella käynnistyy uusiin innovaatioihin ja liiketoimintakonsepteihin toimintansa perustavia yrityksiä ja innovaatiotoimintaan panostavat yritykset kasvavat entistä nopeammin. Asiakas Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi vahvistetaan innovaatiotoimijoiden välistä yhteistyötä TE-keskusalueen molemmissa maakunnissa sekä lisätään, kilpailukykyisten teknologiahankkeiden määrää toimivalla yhteistyöllä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Panostetaan siihen, että yritykset ja tutkimusorganisaatiot tekevät entistä enemmän T&K-yhteistyötä, yritysten ja tutkimusyksiköiden kansainvälisen T&K-yhteistyö lisääntyy, laatu paranee ja teknologian siirto ulkomailta Suomeen lisääntyy. Molempien maakuntien T&K- ja innovaatiotoiminta verkotetaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälistymisen edistämiseksi asiakasyrityksiä autetaan selvittämään oma nykytilansa globaaleilla markkinoilla sekä hakemaan tietoa etenemismahdollisuuksista kansainvälisille markkinoille. Samoin yrityksiä autetaan luomaan asiakaskontakteja kohdemaihin sekä kehittämään henkilöstön osaamista. Yrityksille suunnatut kansainvälistymistoimenpiteet kohdistetaan kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Prosessit Innovaatiopalvelujen saatavuutta kehitetään osana Yritys-Suomi -palvelujärjestelmää. TE-keskuksen teknologian kehittämisosasto vastaa innovaatioympäristön kehittämistyöstä yhdessä nimetyn teemaryhmän kanssa osana Yritys-Suomi -palvelukonseptiin liittyvää kehitystyötä. TE-keskus edistää lisäksi rahoituksellaan vahvojen kehittämisyksiköiden syntyä alueen avaintoimialoille vuonna päivitetyn teknologiastrategian mukaisesti vahvistamalla teknologiakeskusten sekä tiede- ja yrityspuistojen toimintaa ja aktivoimalla teknologista tutkimustoimintaa ja yrityskohtaista kehittämistoimintaa. Päivitetyn teknologiastrategian pohjalta laaditaan vuonna 2008 aluestrategia, joka perustuu kansainvälisen kaupan analyysiin, tavoitteena on määritellä alueen kilpailukykyisimmät klusterit ja toimintamallit. Resurssit Alueen innovaatioympäristöä vahvistetaan osallistumalla rahoittajana ja yhteistyökumppanina alueen innovaatioympäristön perusrakenteita kehittäviin hankkeisiin. TE-keskus toteuttaa kv-henkilöstön ja teknologia-asiatuntijoiden yhteistyönä laatimaansa kansainvälistymisstrategiaa. Keksintöasiamiehen resurssia käytetään innovaatiotoiminnan toteutuksessa.

11 Tulossuunnitelma / Lisäksi TE-keskus esittää määrärahoja uuden teknologia-asiantuntijan palkkaamiseen energia- ja ympäristö liiketoiminta-alueelle. Henkilöstö Kehitetään alueen innovaatiotoimijoiden ja TE-keskuksen ao. henkilöiden yhteistyötä innovaatioympäristöä kehittävien hankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä. Henkilöstön osaamista vahvistetaan tukemaan innovaatiopalvelujen käyttöä. Teknologian kehittämisosaston henkilöstölle laaditaan räätälöity koulutussuunnitelma, jossa huomioidaan ammatillisen erikoisosaamisen vaatimukset ja painotetaan kansainvälistä koulutusta. Tulosmittarit: Mittari Alueen innovaatiojärjestelmän vahvistuminen alueen t&k-kustannukset per EU:n t&k-kustannukset/alueen BKT per EU:n BKT alueen yritysten t&k-kustannukset alueella per Suomen t&kkustannukset/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-yritysrahoitus per Suomen Tekes-yritysrahoitus/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-pk-yritysrahoitus per Suomen Tekes-pkyritysrahoitus/alueen BKT per Suomen BKT alueen Tekes-tutkimuslaitosrahoitus per Suomen Tekestutkimuslaitosrahoitus/alueen BKT per Suomen BK 1,06 1,06 1,06 1,06 1,06 0,39 0,39 0,39 0,39 0,39 0,6 0,62 0,63 0,64 0,65 0,7 0,71 0,72 0,73 0,74 0,19 0,2 0,2 0,22 0, Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri aluilla Vaikuttavuus TE-keskuksen tavoitteena on tukea yritysten kasvua tarjoamalla yritysasiakkaille proaktiivista ja asiakaslähtöistä palvelua ASKO-palvelumallin mukaisella, asiakkaiden segmentointiin perustuvalla toimintamallia. Yrityskohtaisiin kehittämistoimenpiteisiin käytettävien EAKR-määrärahojen vähentyessä kohdennetaan resurssit TE-keskuksen, Finnveran, Finpron ja Tekesin yhdessä toteuttaman kasvuyrityspalvelun kautta erityisesti potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseen ja niiden kasvun tukemiseen. Kasvulla tarkoitetaan näissä yrityksissä nopeaa ja merkittävää liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä. Yritys-Suomi -palvelun seudullisilla yrityspalveluilla ja niiden jatkorahoituksella tuetaan uusien yritysten perustamismäärien säilymistä saavutetulla varsin korkealla tasolla. Asiakas Yrittäjyyden lisääntymistä ja nopeaa kasvua edistetään tarjoamalla aloittaville yrityksille sopiva toimintaympäristö ja asiakaslähtöiset palvelut kaikilla seutukunnilla Yritys-Suomi toimintamalliin mukaisesti sekä yrittäjää lähellä sijaitsevat liiketoiminnan kehittämisen neuvontapalvelut. Neuvontapalvelut toteutetaan seudullisesti yhteistyössä alueen yritysneuvontaa tarjoavien organisaatioiden kanssa.

12 Tulossuunnitelma / Asiakkaita ovat pääosin aloittavat yrittäjät ja sellaiset toimivat yritykset, joilla on halu ja kyky kasvaa ja kehittää liiketoimintaansa. Asiakkaita neuvotaan oman liiketoimintansa kehittämisessä ja tuetaan heidän tarvitsemia kehittämistoimia. Lisäksi yrityksiä autetaan luomaan asiakaskontakteja uusiin kohdemaihin sekä kehittämään henkilöstön osaamista. Prosessit Vuonna 2008 vahvistetaan ASKO- toimintamallin toimeenpanon organisointia ja painotetaan tehtävien vastuujakoa. Aktiivisen lähestymistavan tehostamiseksi määritellään alueellinen toimintamalli, asiakastiimien päätehtävät ja tiimien vastuuhenkilöt yhteistyössä kasvuyrityspalvelun muiden toimijoiden kanssa. Kukin kasvuasiakastiimistä vastaava henkilö toimii tiimin vetäjänä ja yhteyshenkilönä asiakkaan ja tiimin välillä. Alueellinen kasvuyrityspalvelun johtoryhmä seuraa asetettujen tehtävien ja tavoitteiden toteutumista säännöllisissä kokouksissa. Pk-yrityksen liiketoiminnan kehittämisen tueksi tarjotaan neuvonnan lisäksi sekä tuotteistettuja asiantuntijapalveluita että rahoituspalveluita. Yritys-Suomi toimintakonseptia toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti sekä seutupalvelujen että kasvuyrityspalvelujen osalta. Yritys- ja maaseutuosaston yhteistyötä pienyrityshankkeiden käsittelyssä kehitetään TE-keskuksen mahdollisen uudelleen organisoinnin yhteydessä. Resurssit Hämeen TE-keskus rahoittaa alueellaan alkavien yrittäjien neuvontaa osana seudullisia yrityspalveluita. TEkeskuksen yrityskohtaisia rahoitusresursseja kohdennetaan alkavien yritysten käynnistymisen rahoittamiseen (starttiraha, yrityshautomotuki) ja pk-yritysten kehittämishankkeisiin. Yritystukimäärärahojen käyttöä suunnataan laaditun linjausten mukaisesti toimintaympäristön kehittämiseen sekä priorisoidaan yritysten kehittämis- ja kansainvälistymishankkeiden rahoitusta. Henkilöstö Yritystutkijoiden ammattitaitoa kehitetään mm. uusien tuotteiden ja uuden yritystukilain soveltamisessa sekä kasvuyrityspalvelun toteuttajina. Lisäksi verrataan parhaita käytäntöjä muiden TE-keskusten kanssa. Kasvuasiakastiimeistä vastaaville henkilöille järjestetään yhteistä koulutusta. Tulosmittarit: Mittari Yrittäjyyden vahvistuminen ja yrityskannan uusiutuminen Aloittaneiden yritysten lukumäärä rahoitustoimenpitein 454,0 688,0 767,0 385,0 570,0 600,0 605,0 605,0 605,0 605,0 toimipaikkojen määrän kehitys 103,59 105,64 109,0 110,0 111,0 113,0 114,0 -vuotiaiden muuttotase maakunnittain 0,3 % 0,3 % 0,4 % 0,4 % 0,5 % toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 116,65 124,12 136,0 141,0 145,0 150,0 155,0 Uusien kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten määrä, 6,0 1,0 35,0 12,5 10,0 10,0 10,0 10,0 hankeasiakkaiden määrä, 4,0 162,0 550,0 400,0 550,0 550,0 550,0 550,0 Palvelun laatu Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten henkilöstömäärä,kehitys-% 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 %

13 Tulossuunnitelma / Kasvuyrityspalveluun osallistuvien yritysten liikevaihdon kehitys-% Hankeasiakkaista tunnistettujen potentiaalisten kasvuasiakkaiden määrä Hankeasiakkaisiin kohdistettujen jatkotoimenpiteiden määrä 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 0,0 30,0 12,0 12,0 12,0 12,0 12,0 0,25 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Yrityskohtaiset analyysit 18,0 184,0 460,0 350,0 460,0 460,0 460,0 460,0 Yritysten kansainvälistyminen Kasvuyrityspalveluun osallistuneiden yritysten viennin osuus liikevaihdosta,kasvu-% Kansainvälistymisneuvontaan osallistuneiden määrä (ml. Globaali) 0,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 13,0 16,0 60,0 50,0 55,0 55,0 60,0 60, Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta Hämeen työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta parannetaan vahvalla seudullisella yhteistyöllä. Työvoimatoimistot ovat mukana päivittämässä seudullisia työllisyys-, hyvinvointi- ym. strategioita. Päivittämisessä otetaan huomioon hallitusohjelman painotukset. Työpaikat täyttyvät nopeasti Vaikuttavuus Työvoimapalvelujen parantamista jatketaan arvioimalla ja kehittämällä toimintamalleja ja -tapoja sekä suuntaamalla uudelleen resurssien käyttöä. Tavoitteena on määritellä toimet, joiden tuloksena rekrytointiongelmat vähenevät, työpaikkojen avoinna oloajat lyhenevät ja työhönosoituksen seurauksena täyttyneiden paikkojen määrän kasvaa. Toimintamallien kehittämisessä otetaan huomioon myös ministeriöuudistuksen vaikutukset paikallistason toimintaan Asiakas Sekä työnantaja- että työnhakija-asiakkaan näkökulmasta toiminnan kehittämisen tavoitteena on avoimien työpaikkojen nopeampi täyttyminen ja rekrytointiongelmien väheneminen, työttömyysjakojen lyheneminen, mutta myös työhönosoitusten käytön lisääntyminen. Prosessit Palvelumallin muutos tarkoittaa mm. seuraavia konkreettisina muutoksia toimintatavoissa: Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan lisäämällä työnantajien palveluiden räätälöintiä. Hämeessä on perinteisesti tehty paljon työnantajayhteistyötä ja -käyntejä, joita on tarkoitus jatkaa. Käyntien yhteydessä kerrotaan työhallinnon sähköisistä palveluista ja markkinoidaan CV-nettiä. Yhteishankintakoulutuksen lisäämiseksi luodaan maakunnallinen toimintamalli, joka kehitetään käynnissä olevasta pilottihankkeesta saatujen kokemuksia hyödyntäen. Työnvälitystä kehitetään korostaen työnantaja- ja työnhakijapalvelujen yhteistyötä. Lisääntyvää huomiota kohdistetaan työvoimatilauksiin ja työhönosoitusten tekoon. Työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi toimitaan alueellisesti yhteistyössä hyödyntäen EURES-palveluja, TE-keskuksen sisäistä yhteistyötä ja uuden ohjelmakauden ESR-resursseja.

14 Tulossuunnitelma / Resurssit Työllistämistuen käyttöä yritysten rekrytoinneissa lisätään, tavoitteena on nostaa nykyinen noin 30 prosentin taso 35 prosenttiin palkkatuesta. Työvoimatoimistojen henkilöstöresursseja suunnataan avointen työmarkkinoiden palveluihin. Osaavan työvoiman tarpeiden ennakointi on tärkeä työkalu rekrytointiongelmien torjunnassa ja koulutuksen oikeassa suuntaamisessa. Ennakointitoiminnan rahoitukseen varaudutaan myös uudella ohjelmakaudella. Ennakointityötä tehdään laajassa verkostoyhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. TE-keskus varautuu myös osallistumaan valtakunnalliseen ESR-rahoitteiseen KOTTI-hankkeeseen ja paikallista ennakointitietoa tuotetaan myös työvoimatoimistojen toimesta tehtävillä TKTT-tyyppisillä työnantajakäynneillä. Työvoimavarat ovat käytössä Vaikuttavuus Tavoitteena on edelleen pienentää vaikeasti työllistyvien määrää sekä katkaista työttömyys mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksen tuloksena tavoitteena on, että työttömyys päättyy pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. Asiakas Työvoimatoimistojen palvelumallissa varmistetaan asiakkaille laadukas ja ripeä alkuvaiheen palvelu heti työttömyyden alkaessa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat oikea-aikaisesti palvelut, jotka johtavat nopeaan työllistymiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa työnhakukeskusten tarjoamien palvelujen kytkemistä vahvemmin osaksi asiakkaan palveluprosessia. Asiakkaiden palvelutarpeet arvioidaan joka tapaamiselle, toimenpiteet suunnitellaan sen mukaisesti ja niiden toimeenpanon seurantaa lisätään. Koulutuksen ja työn tarjoamisessa lisätään ennakkoluulottomuutta ja työhönosoitusten käyttöä. Tavoitteena ovat toimialakohtaiset palvelut, joissa edetään nimikkoneuvoja-mallin suuntaan. Prosessit Asiakkaille tarjotaan yrittäjyysvaihtoehtoa ja seudullisten yrityspalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Palveluja ja toimenpiteitä suunnataan valikoidusti ja huomioidaan erityisryhmien tarpeet, tämä koskee erityisesti nuorten ja vajaakuntoisten palveluja. Välityömarkkinoiden kehittämisessä hyödynnetään ESR-hankkeita ja tehdään tiivistä yhteistyötä työvoimatoimistojen, työvoiman palvelukeskusten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Työvoiman palvelukeskusten toimintaa tukee alueella toimiva koordinaatioryhmä. Muutosturvan toimivuus varmistetaan TE-keskuksen sisäisellä työryhmällä, jonka tehtävänä on käynnistää nopeat toimenpiteet mahdollisissa rakennemuutostilanteissa. Resurssit Substanssimäärärahoista (mom ) käytetään jatkossa työvoimakoulutukseen 44 % ja työllisyydenhoitoon 50 % ja erityistoimiin 7 %. Kumppanuusyhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa hyödyntämällä edistetään tavoitteiden saavuttamista.

15 Tulossuunnitelma / Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuus Vaikuttavuus Tavoitteena on, että entistä suurempi osa aktiivitoimen piteidenpiirissä olleista asiakkaista sijoittuu avoimille työmarkkinoille. Asiakas Hyvän työvoiman kysynnän vallitessa, myös pitkään työttömänä olleiden mahdollisuudet työllistyä pysyvästi avoimille markkinoille paranevat. Yhteishankintakoulutuksen käytöllä parannetaan asiakkaan koulutuksen jälkeistä työllistymistä. Työvoimatoimiston palvelua kehitetään erityisesti siirtymätilanteissa olevien asiakkaiden kohdalla, tällöin tulee tavoitteena olla palvelun ja aktiivisen työnhaun käynnistyminen tarvittaessa ennen toimenpiteen päättymistä. Prosessit Aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta lisätään tehokkailla työvoimakoulutuksen ennakointi-, suunnittelu- ja hankintaprosesseilla. Koulutukseen osoittamista, valintaprosesseja, koulutuksen laadun seurantaa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Palveluprosessia myös koulutuksen ja tukityön jälkeen tehostetaan. Resurssit Tukea suunnataan hallitusohjelman mukaisesti avoimille markkinoille ja varojen suuntaamista yhteishankintakoulutukseen lisätään. Työelämän kehittäminen Vaikuttavuus Työelämän kehittämisen tavoitteena on yhteishankintakoulutuksen lisääminen, työyhteisöjen kehittäminen, jotta työurien pidentyminen sekä mm. uusien työnteon muotojen kehittäminen mm. välityömarkkinoilla ja sosiaalisissa yrityksissä. Asiakas Työvoimakoulutukseen osallistuvien työllistymisen mahdollisuudet paranevat ja työssä olevien työmarkkinakelpoisuus säilyy yhteishankintakoulutuksen lisäämisen seurauksena. Välityömarkkinoiden kautta yhä useammille tarjoutuu mahdollisuus osallistua työelämään. Panostamalla työnantajien ja avointen työmarkkinoiden palveluihin kehitetään samalla työelämälähtöisiä palveluja. Tavoitetta toteutetaan TE-keskuksen sisäisenä yritys- ja työvoimapalvelujen yhteistyönä.

16 Tulossuunnitelma / Prosessit Yhteishankintakoulutuksen toimeenpanoa uudistetaan hyödyntäen meneillään olevien pilottien kokemuksia. Resurssit Yhteishankintakoulutuksen resursseja lisätään. TYKES-toimintaan liittyvät resurssit ja päätöksenteko toivotaan alueellistettavan. Henkilöstö (yhteinen kaikille tavoitteille) Tavoitteiden toteutumista ja henkilöstön osaamista ja jaksamista tuetaan työvoimaosaston valmistelemalla erillisellä henkilöstökoulutus- ja työkokousohjelmalla, jossa on otettu huomioon hallitusohjelman painotukset ja tulostavoitteet. Tulosmittarit: Mittari Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Rekrytointiongelmat enintään % 26,75 % 26,0 % 38,0 % 41,0 % 27,0 % 34,0 % 33,0 % 32,0 % 31,0 % 30,0 % Täyttyneiden työpaikkojen avoinna olon kesto, keskimäärin vrk Työhönosoituksesta täyttyneiden työpaikkojen osuus työvoimakoulutuksen yhteishankintakoulutuksen osuus opiskelijatyöpäivistä % 19,0 vrk 18,0 vrk 18,0 vrk 17,0 vrk 17,0 vrk 12,0 % 13,0 % 13,0 % 14,0 % 14,0 % 3,59 % 3,98 % 2,98 % 6,3 % 9,0 % 10,0 % 11,0 % 12,0 % 13,0 % Rakenteellisen työttömyyden aleneminen Vaikeasti työllistettävien määrä enintään, hlö hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen enintään % Avoimille markkinoille 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen ja palkkatuen jälkeen sijoittuneet 25,0 % 25,0 % 24,0 % 24,0 % 23,0 % 33,0 % 34,0 % 35,0 % 36,0 % 37,0 % Parannetaan elintarviketuotannon kilpailukykyä Vaikuttavuus TE-keskus panostaa käytössään olevilla resursseilla maatilojen yrityskoon kasvattamiseen (tavoitteellinen tilakoon kasvu vähintään +0,5 ha peltoa/vuosi) ja tilojen kannattavuuden parantamiseen. Vuodesta 2006 vuoteen keskimääräinen tilakoko kasvoi 1,25 ha. Alueen pellot ja maidon tuotanto-oikeudet on mahdollista säilyttää jatkossakin täysimääräisessä käytössä, mutta se edellyttää suuria tuotannollisia investointeja maitoa tuottavilla tiloilla, koska maidontuotannosta luopuvien tilojen määrä on suurempi kuin investoivien tilojen määrä. Investoinnit maidontuotantoon ovat hieman vähentyneet vuoden aikana, koska viljelijät odottavat artikla 141 neuvottelujen tulosta. Sukupolvenvaihdosten edistäminen on keskeinen keino pitää pellot ja muut tuotanto-oikeudet aktiivitilojen käytössä, tavoitteena on tukea noin 100 tilakaupan toteutumista. Sukupolvenvaihdosten toteutumista saattaa vauhdittaa myös vuonna 2008 toteutettava lahjaverotusuudistus.

17 Tulossuunnitelma / Maatilojen kilpailukykyyn ja osaamisen parantamiseen pyritään vaikuttamaan Kasvua Hämeessä maa- ja elintarviketalouden kehittämisohjelman toimenpiteiden avulla. Maaseutu- ja maatilat tarvitsevat kannattavuuden tueksi myös kokonaan uutta yritystoimintaa. TE-keskus edistää toimenpiteillään maatilakytkentäisen yritystoiminnan syntymistä maatiloille. Elinkeinokalataloudessa tavoitteena on kala- ja raputuotteiden laadun ja jalostusasteen nostaminen, kysynnän lisääminen sekä yhteistyön ja viennin käynnistäminen. Tavoitteisiin pyritään toteuttamalla uutta Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa -2013, ja rahoittamalla investointi- ja kehittämishankkeita Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) tuella. Asiakas Turvataan maatilojen investointitukihankkeiden sekä maaseudun pienyritystoimintaan liittyvien hankkeiden käsittelyn laatu ja saatavuus. Asiakas saa hakemaansa investointiin/maanhankintaan päätöksen sellaisessa ajassa, jossa hän voi hyödyntää myönnettyä tukea investoinnin toteuttamiseen, tai saa myönnetyn tuen kohtuullisessa ajassa investoinnin toteuttamisen jälkeen. Asiakas saa myös tarvitsemaansa neuvontaa tukien hakemiseen ja täydennyspyynnön puuttuvien liitteiden osalta sekä on vakuuttunut, että päätös on oikeudenmukainen. TE-keskus panostaa seudullisten maaseutuyritysten neuvontapalvelujen resurssoimiseen. Laadukkaat neuvontapalvelut auttavat asiakkaita yritystoiminnan kehittämisessä ja yritystukien hakemisessa. Prosessit Kehitetään rahoitushakemusten käsittelyprosesseja uuteen lainsäädäntöön soveltuviksi. TE-keskuksella on ollut käsittelyaikatavoitteita vuodelle, mutta rahoitusjärjestelmissä tapahtuneiden muutosten johdosta niitä ei ole voitu saavuttaa. Myös vuoden 2008 osalta ohjelmien käynnistyminen pidentänee hakemusten käsittelyaikoja. Resurssit Myöntövaltuudet käytetään täysimääräisesti. Henkilöstö Kohdennetaan tavoitteen edellyttämät henkilöstöresurssit hankkeiden käsittelyyn TE-keskuksen kokonaisresurssien sallimissa puitteissa. Tulosmittarit: Mittari Maaseudun säilyttäminen kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena Maatilakytkentäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden määrä 133,0 142,0 56,0 0,0 60,0 130,0 130,0 130,0 130,0 130,0 Maatilojen kehittämisedellytysten turvaaminen Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista 4,79 % 10,71 % 7,08 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 % 10,0 %

18 Tulossuunnitelma / Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Olen sopinut jokaisen osastopäällikön kanssa, että he kirjoittavat kukin oman osuutensa tähän, koska vain he voivat tietää toiminnan tehokkuuteen liittyvistä seikoista omalla vastuulaueellaan. Ritva K Tulosmittarit: Mittari TE-keskuksen TATU tuottavuusluku Yritystuet (tuottavuus) 59,6 41,58 49,08 38,89 38,89 44,44 47,06 47,06 47,06 Teknologiahankkeet (tuottavuus) 23,21 44,78 19,0 22,06 19,23 19,23 19,23 19,23 19,23 ESR-hanketyö (tuottavuus) 9 997, , , , , , , , ,0 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus (tuottavuus) 905,53 870, ,41 720, , , , , ,51 Palkkaturva (tuottavuus) 0,0 0,0 0,0 Maahanmuutto- ja pakolaisasiat (tuottavuus) Maaseudun kehittämishankkeet yhteensä (tuottavuus) Maaseudun yritystukihankkeet yhteensä (tuottavuus) 24,9 17,86 23,2 20,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,0 25,74 21,07 16,04 20,0 34,0 30,91 30,91 30,91 30,91 51,7 53,89 46,66 12,86 62,5 50,0 50,0 50,0 50,0 Peltoalavalvonnat (tuottavuus) 32,98 28,45 29,61 27,88 29,92 29,92 30,0 30,0 30, Maksullisen toiminnan kannattavuus Työministeriön päätöksellä maksullisten erityispalvelujen johtaminen siirtyi työministeriön vastuulle 1.5. lukien (TM:n kirje dnro 342/000/). Tämän päätöksen mukaan maksullisia erityispalveluja HenkilöstöRatkaisut ja Henkilöstövuokraus voidaan Hämeessä tuottaa vain Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa, joka vastaa myös Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella tuotettavista vastaavista palveluista. Näiden palveluiden kannattavuutta koskevat tiedot on saatu työministeriöstä. Ministeriö on toimittanut tavoitteet ainoastaan vuodelle Kuntoutuksen maksullisia palveluja koskevat tiedot on lisätty työministeriöstä saatuihin lukuihin. Kuntoutuksen maksullisten palvelujen tuottamisessa järjestettiin valtakunnallinen pilotointi, johon Päijät-Hämeen työvoimatoimisto osallistui. Pilotointi päättyi kesäkuussa. Jatkon osalta päätökset ovat avoinna, mutta ainakin Päijät-Hämeen osalta ne tullaan tekemään viimeistään ensi vuoden aikana tai mahdollisesti jo tämän vuoden aikana. Tästä syystä tavoitteita ei ole asetettu vuotta 2008 pidemmälle. Tulosmittarit: Mittari Maksuperustelain mukaiset muut suoritteet yhteensä (TM) TUJO Maksullisen toiminnan tuotot (muut suoritteet TM) , , , ,0 TUJO Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset (muut suoritteet TM) , , , ,0 TUJO Maksullisen toiminnan ylijäämä tai alijäämä (muut suoritteet TM) , , , ,0

19 Tulossuunnitelma / Muut toimenpiteet Hämeen TE-keskus on henkilöstösuunnittelussaan alustavasti varautunut yhteisen tiliviraston ja palvelukeskuksen toiminnan aiheuttamiin muutoksiin suhtautumalla pidättyvästi uusiin ulkoisiin rekrytointeihin, mm. yhteisten maksatuspalvelujen henkilöstö pyritään siirtämään tehtäviinsä sisiäisinä siirtoina. TE-keskuksen rakennerahastotoiminta järjestetään työ- ja elinkeinoministeriöuudistuksen seurauksena uudelleen ministeriön ohjeiden mukaisesti vuoden 2008 aikana. Uudelleenjärjestäminen on käynnistynyt vuoden lopulla kokoamalla rakennerahastojen ja maaseutuohjelman maksatukset TE-keskuksen yhteisiin maksatuspalveluihin. Toiminnan uudelleen organisoinnin yhteydessä tavoitteena on määritellä kohtuulliset käsittelyajat käsittelyyn tuleville hakemuksille ja maksatuksille. Rakenteellisen uudistuksen tavoitteena on parantaa rakennerahastojen hallinnointia ja raportointia siten, että saadaan tuotettua laadukkaampia päätöksiä ja pystytään takaamaan tuen saajille maksatushakemusten kohtuulliset käsittelyajat. Uuden toimintatavan valmistelu ja siihen liittyvien prosessien kehittäminen aloitetaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden ja aikataulun mukaisesti. Maksatuspalvelujen ja hankepäätösten selkeä eriyttäminen toisistaan on rakennerahastohallinnoinnin yksi keskeisiä tavoitteita. Rakennerahastojen hallinnoinnin henkilöstöresursointi on toistaiseksi avoin. Maksatustehtävien resursointi on hoidettu siirtämällä osastoilta maksatustehtäviä hoitaneet henkilöt yhteisiin maksatuspalveluihin. Uudella toimintamallilla arvioidaan joustavoitettavan henkilöstön yhteiskäyttöä, mitä EU:n teknisen tuen pienentyminen välttämättä edellyttääkin. Hämeen TE-keskuksella on valmius ottaa hoidettavakseen ESR-ohjelman suuralueen koordinaatioon liittyviä uusiakin tehtäviä mm. maksatuksiin ja hankekoordinaatioon liittyen, mikäli ne asianmukaisesti resursoidaan. Maatalouden valvontojen lisäykset vuonna 2008 Vuonna 2008 merkittävimpiä muutoksia tukijärjestelmissä ovat kesannointijärjestelmään tulevat muutokset ja kansalliseen 141-tukeen tulevat muutokset. Valvottavaksi tulee uusia kansallisia tukimuotoja. Peltoalavalvontaan tarvittava henkilöresurssitarve tulee kasvamaan kaikissa TE -keskuksissa. Hämeen TEkeskuksessa koko tilojen valvontamäärä kasvaa 299 tilasta 365 tilaan, mikä merkitsee noin 260 tehollisen henkilötyöpäivän kasvua. Käytännössä lisäystarve vastaa noin 4 tarkastajan lisäystarvetta valvontasesongin (4,5 kk) ajaksi. Vuonna 2008 pinta-alamittauksissa tulee lisätä edelleen GPS-laitteiden käyttöä. Peruslohkojen digitointikorjaukset tehdään vuonna 2008 pääsääntöisesti uudella karttasovelluksella. Uuden karttasovelluksen käyttöönotto ja koulutus vaatii lisäkoulutusta. Kehämittatoleranssin käyttöön siirtyminen tulee aiheuttamaan myös lisätyötä. Tukioikeuksien takaisinperinnät tulevat työllistämään TE -keskuksia merkittävästi. Takaisinperintärajat voivat muuttua vuodelle 2008.

20 Tulossuunnitelma / Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Suoritteet ESR-projektien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät (suorite): Käytettävissä olevat resurssit pienenevät merkittävästi ja suoritteiden määrä tulee vähenemään. Suoritteiden määrä tulee myös koko suunnittelujakson ajan säilymään selvästi aikaisempia vuosia alhaisemmalle tasolle. Työvoimakoulutuksen suorittaneet (suorite): Suoritteiden määrän varovainen nousu johtuu siitä, että työvoimakoulutuksessa pyritään entistä yksilöllisempään ja räätälöidympään koulutukseen. Palkkaturvapäätökset (suorite): Hämeen palkkaturva-asiat hoidetaan Pirkanmaan TE-keskuksessa eikä suoritteita synny. Pakolaisten neuvotellut kuntapaikat (suorite): Hämeellä on Lahden kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa neuvotellut kuntapaikat. Työministeriöltä ei ole tullut erityisiä toiveita paikkamäärän kasvattamisesta. Teknologiahankkeiden tukipäätökset (suorite): Suoritteina esitetään hyväksytyt ja hylätyt teknologiapäätökset yhteensä, tavoiteasetantaa tarkennettu toteutuneiden päätösten perusteella. Henkilötyövuodet ESR-hanketyö (htv): Uuden ohjelmakauden suunnittelu on siinä vaiheessa, että todellisten henkilötyövuosimäärien arviointi on vaikeaa. Tulevina vuosina henkilötyövuosien määrä vähentyy Hämeessä suhteellisesti hitaammin kuin suoritteiden määrä (henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät), koska alkavalla ohjelmakaudella Hämeessä hoidetaan myös valtakunnallisia koordinaatiotehtäviä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toimeenpano ja yhteishankintakoulutus (htv): Henkilötyövuosien tason säilyminen entisellä tasolla johtuu siitä, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen työvoimakoulutuksen avulla yhdessä työvoimatoimistojen kanssa on sovittu toiminnan painopistealueeksi. Koulutuksessa pyritään myös entistä yksilöllisempään ja räätälöidympään koulutuksen suunnitteluun. Palkkaturva (htv): Hämeen palkkaturva-asiat hoidetaan Pirkanmaan TE-keskuksessa. Pieni henkilötyövuosien määrä syntyy annetusta palkkaturvaneuvonnasta. Maahanmuutto- ja pakolaisasiat (htv): Maahanmuutto- ja pakolaisasioiden ohjaus siirtyy vuoden 2008 alusta sisäministeriöön. Tämän myötä henkilötyövuosien määrän arvioidaan vähentyvän. Teknologiahankkeet (htv): Energia- ja ympäristöliiketoiminta-alueelle allokoitu yksi henkilöresurssi lisää.

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Talousarvioesitys 2016. 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka S e l v i t y s o s a : Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot