JÄTEHUOLTORAPORTTI 2010

Transkriptio

1 JÄTEHUOLTORAPORTTI 2010

2 Alkusanat Jätehuollon yhteistyösopimuksen mukaan jätehuollon johtoryhmä antaa maaliskuun loppuun mennessä raportin edellisen vuoden toiminnasta. Jätehuollosta muodostettiin Varkauden kaupungin kirjanpidossa vuoden 2009 alusta taseyksikkö ja vuoden 2009 aikana tehtiin selvitys jätehuollon hallintomallin muuttamisesta joko kunnan liikelaitokseksi tai liikelaitoskuntayhtymäksi. Selvityksen perustella jätejohtoryhmä päätti yksimielisesti esittää, että jätehuollon hallintomalliksi valittaisiin liikelaitoskuntayhtymä. Jätejohtoryhmä pyysi kunnilta lausuntoa jätehuollon liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta niin, että se aloittaisi vuoden 2010 alussa. Kaikki kunnat tekivät määräaikaan mennessä hanketta puoltavan päätöksen. Yksi osakaskunta pyysi syyskuussa 2009 Työ- ja Elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnalta lausuntoa jätehuollon liikelaitoskuntayhtymän perustamisen kirjanpitokäytännöistä. Ennen lopullisten päätösesitysten tekemistä kuntien hallituksille/valtuustoille päätettiin odottaa kirjanpitolautakunnan lausuntoa. Oli odotettavissa, että lausunto saadaan vasta vuoden lopulla. Tämän vuoksi päätettiin tavoite liikelaitoskuntayhtymän aloituksesta siirtää vuoden 2011 alkuun, jotta asian lopulliseen käsittelyyn ja toimintaan liittyviin järjestelyihin jäisi riittävästi aikaa. Huhtikuussa 2010 jätejohtoryhmä lähetti kuntien hallituksille ja edelleen valtuustoille päätösesityksen Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta. Kunnat tekivät perustamispäätöksen kesäkuussa ja Keski-Savon Jätehuolto aloitti toimintansa. 1 (17)

3 Vanha jätteenloppusijoitusalue oli käytössä viimeistä vuottaan ja sen käyttö päättyi viime vuoden viimeisenä päivänä. Vanhan loppusijoitusalueen peittäminen aloitettiin pieneltä osin jo vuonna 2009 ja sitä jatkettiin Uusi loppusijoitusalue valmistui viime vuoden lokakuussa ja se otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, kuten ympäristölupa edellyttää. Henkilöstö Jätehuollon henkilöstövahvuus oli vuoden vaihteessa seitsemän. Yksi henkilö jää vanhuuseläkkeelle Keski-Savon Jätehuollon tarvitsemat laskutus- ja kuljetustenhallintapalvelut tuottaa Varkauden kaupungin konsernipalvelut-yksikkö. Jätelaskutuksessa työskentelee kolme henkilöä. Jätehuolto hankkii toistaiseksi myös tarvitsemansa taloushallintopalvelut samasta yksiköstä, joten muutos liikelaitokseksi ei kasvata henkilöstömäärää. Jätteenkuljetus Jätteenkuljetusten uusi sopimuskausi alkoi Puijon Kiinteistöhuolto Oy Kuopiosta hoitaa jätekuljetukset muissa kunnissa paitsi Juvalla. Juvalla jätteenkuljetukset hoitaa Sita Finland Oy, joka käyttää alihankkijanaan RL-Huolinta Oy:tä Mikkelistä. Jätteenkuljetussopimusten pituus on viisi vuotta ja lisäksi kaksi optiovuotta, jos molemmat osapuolet haluavat käyttää option. Option käytöstä päätetään vuosi ennen sopimuksen päättymistä saatujen kokemusten perusteella. Jätekuljetusten sopimuskumppanien muutos sujui lähes huomaamatta muissa kunnissa paitsi Juvalla. Juvallakaan alkutakeltelujen syytä ei voi sysätä yhteistyökumppanin syyksi. Syynä olivat jätehuollon asiakasrekisterin puutteet. Asiakasrekisteri hankittiin aiemmin jätekuljetuksia hoitaneelta jätehuoltoliikkeeltä 2 (17)

4 syksyllä 2009 ja siirrettiin sähköisesti jätehuollon atk-järjestelmään paperiversion lisäksi. Rekisteri ei ollut aivan ajan tasalla ja osa jätteiden noudoista jäi tekemättä kiinteistön tarkoittamalla aikataululla. Ongelmat saatiin kuitenkin poistettua muutaman kuukauden sisällä, osa tosin vasta asukkaiden yhteydenoton jälkeen. Syksyn ja talven aikana jätekuljetukset ovat asiakaspalautteen perusteella toimineet normaalisti myös Juvalla. Keräyspisteet Jätelaki edellyttää, että kaikkien asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjen on liityttävä jätekuljetuksen piiriin. Jätehuollon toimialueella on melko paljon saarikiinteistöjä ja lisäksi on kiinteistöjä, joihin ei tien kantavuuden tai kapeuden vuoksi pääse jäteautolla. Näiden kiinteistöjen jätekeräystä varten perustettiin yhteisiä sekajätteen aluekeräyspisteitä. Pisteitä perustettiin lain muutoksen jälkeen 27 kappaletta. Juvan jätekuljetusten muuttuessa kunnanjärjestämäksi eli jätehuollon vastuulle, Juvan aluekeräyspisteet siirtyivät myös jätehuollon hoidettavaksi ja pisteiden lukumäärä kasvoi 43:een. Juvalla aluekeräyspisteitä on asukasmäärän nähden melko paljon, tosin Juvan kunta on pinta-alaltaan melko suuri. On kuitenkin syytä tarkastella, kuinka paljon vakituisesti asuttuja kiinteistöjä Juvalla on aluekeräyspisteiden piirissä ja onko aluekeräyspisteen käytölle jätelain tarkoittamat perusteet vai tulisiko joillakin kiinteistöillä olla kiinteistökohtainen jäteastia. Keräyspisteitä on vuosittain muutettu syväsäilöillä varustetuksi. Menneenä vuonna uusittiin Juvan Koikkalassa oleva aluekeräyspiste (kuvassa). 3 (17)

5 Riikinnevan jätelaitos Loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä vastaanotettiin jätehuollon toimialueelta tonnia, mikä on 1500 tonnia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Loppusijoitusalueelle jäi täyttötilavuutta vuodelle 2010 noin m 3 eli tonnia vastaava määrä. Ylimääräinen täyttötilavuus myytiin Lassila & Tikanoja Oyj:lle ja Kuusakoski Oy:lle puoliksi. Kuusakoski Oy toi toiminnassaan syntyvää lajittelujätettä jätelaitokselle tonnia ja Lassila & Tikanoja Oyj tonnia. Vuonna 2010 käyntitapahtumia jätelaitoksella kirjattiin kappaletta, josta pienasiakkaiden käyntikertoja oli n kappaletta. Keskimäärin käyntejä oli noin 110 päivässä eli tapahtuma noin 5 minuutin välein. Päivittäinen vaihtelu on suurta ja kevät ja alkukesä ovatkin välillä melko ruuhkaista aikaa. Jätelaitoksen vesitarkkailu Jätelaitoksen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin sekä jätepenkan suotoveden tilaan tarkkaillaan säännöllisesti. Pinta- ja pohjavesistä otettaan näytteet neljä kertaa vuodessa ja suotoveden koostumusta seurataan viikoittain. Tarkkailutulosten perusteella kaatopaikan vaikutus vesien tilaan on vähäinen. Akonniemen puhdistamolle jätelaitoksen jätevesiä pumpattiin kuutiometriä. 4 (17)

6 Vanhan loppusijoitusalueen peitto ja jälkihoito Vanhan 1992 käyttöönotetun sekajätteen loppusijoitusalueen käyttöaika päättyi vuoden 2010 lopussa. Loppusijoitusalue on muotoiltava ja peitettävä sekä maisemoitava vuoden 2012 loppuun mennessä. Vanhaa loppusijoitusaluetta on täytetty viime vuodet vaiheittain siten, että esipeittoa tehtiin vuonna 2008 ja peittorakenteiden rakentaminen aloitettiin osalle jätepenkkaa jo vuoden 2009 aikana ja jatkettiin edelleen Aluksi jätepenkan päälle rakennettiin esipeitto- ja kaasunkeräyskerros lievästi pilaantuneista ja muista saatavilla olleista maista. Esipeiton päälle tuli vedenpitävä tiivistyskerros, joka rakennettiin Stora Ensolta saatavasta kuitusavesta. Tiivistyskerroksen päälle asennettiin muovikalvo ja sen päälle rakennettiin kuivatus eli vedenjohtokerros rengasrouheesta. Kuivatuskerroksesta sadantavesi johtuu jätepenkan ympärysojiin pois jätepenkan pinnalta. Kuivatuskerroksen päälle asennettiin suodatinkangas ja sen päälle varsinainen pintarakenne maaaineksista ja Akonniemen kompostimullasta. Peittorakennetta on tehty kaiken kaikkiaan noin 3,5 hehtaaria eli puolet. Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen aloitettiin vuoden 2008 syksyllä perusmaanrakennustöillä ennen varsinaisia loppusijoitusalueen suoja- ja eristerakenteita. Uuden loppusijoitusalueen rakentamista jatkettiin vuonna 2009 ja viime vuonna rakennettiin varsinaiset EU-kaatopaikkadirektiivin mukaiset suoja- ja tiivistysrakenteet. 5 (17)

7 Tiivistyskerros tehtiin kuitusavesta, jota asennettiin noin 80 cm kerros. Kuitusaven päälle asennettiin ja hitsattiin kaatopaikkarakenteisiin soveltuvasta muovikalvosta vesieristekerros. Kalvon päälle tasattiin suojakerros lentotuhkasta ja sen päälle kuivatuskerros rengasrouheesta, johon asennettiin salaojaputket veden keräämiseksi jätekerroksen alta. Kuivatuskerroksen päälle levitettiin suodatinkangas, minkä päälle aloitettiin jätetäyttö tammikuun alussa Rakentamisen kustannukset on käsitelty kohdassa investoinnit. Kierrätys ja hyödyntäminen Jätteenpoltto Jätteen energiahyödyntämiseen haetaan jatkuvasti ratkaisua. Keskusteluja on käyty ja selvityksiä on kesken Itä-Suomeen sijoittuvista jätteenpolttolaitoksista. Samalla harkitaan muita vaihtoehtoja, kuten Ouluun ja Riihimäelle rakennettavien laitosten mahdollista hyödyntämistä. Loppu vuodesta 2010 päätettiin aloittaa yhdessä kahdeksan itäsuomalaisen jäteyhtiön kanssa teknis-taloudelliset selvitykset mahdollisesti Varkauteen ja/tai Kiteelle rakennettavasta jätteenpolttolaitoksesta. Hankkeessa ovat mukana Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Mustankorkea Oy, Metsäsairila Oy, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy ja Kiteen kehittämisyhtiö Keti Oy. Jäteyhtiöiden lisäksi hankkeessa on mukana mahdollisia asiakasyrityksiä. Kiteen laitos sijoittuisi Puhoksen teollisuusalueelle, jossa etuna on jo voimassa oleva ympäristölupa. Varkauden laitoksen sijoituspaikaksi on suunniteltu Riikinnevan jätelaitoksen aluetta. Riikinnevalle sijoittuva laitos vaatisi ympäristövaikutusten arviointime- 6 (17)

8 nettelyn ja ympäristöluvan, joten mahdollisen polttolaitoksen rakentaminen Varkauteen voisi alkaa aikaisintaan 2014 ja käyttöönotto tapahtuisi vuonna Tämäkin olisi riittävä aikataulu, jos kaavailtu biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituskielto tulisi voimaan vuonna Esiselvitysten tulokset saataneen helmikuun 2011 aikana. Oulun jätteenpolttolaitoksen rakentaminen on alkanut ja käyttöönotto tapahtunee vuoden 2012 lopussa. Oulun laitos on ns. massapolttolaitos, jonne toimitettavaa sekajätettä ei tarvitse syntypaikkalajittelun lisäksi muuten esikäsitellä, kuten murskata tai tms. Ekokem Oy aloittaa Riihimäelle sijoittuvan toisen jätteenpolttokattilan rakentamisen vuoden 2011 aikana. Jokin ratkaisu ja päätös toimialueen jätteen energiahyötykäytöstä on tehtävä parin vuoden sisällä, mahdollisesti jo aikaisemminkin. Biojätteen käsittely Jätehuoltoalueelta kerättiin viime vuonna biojätettä 800 tn. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Biojäte kompostoidaan Akonniemen kompostointilaitoksella. Julkisuudessa puhutaan melko varmoilla äänenpainoilla biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoittamisen täyskiellosta, joka tulisi voimaan vuoden 2016 lopussa. Lainkirjainta ei pystytä täyttämään kotitalouksien ja kaupan biojätteen keräystä tehostamalla, koska biohajoavaa jätettä ovat lähes kaikki orgaaniset jätteet ja se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että muruakaan käsipyyhepaperia tai vaikkapa vanhaa pyyheriepua ei saa laittaa kaatopaikalle menevän jätteen sekaan. Jos lainkirjain halutaan täyttää, on materiaalina kierrätyskelvoton jäte ohjattava energiatuotantoon. Keräyskartonki ja ruskea pahvi Stora Enson hylsykartonkikoneen tuotannon lopettaminen vuoden 2008 lopussa 7 (17)

9 oli keräyskartongin uusiokäytölle melkoinen takaisku paikallisesti ja valtakunnallisesti. Lopullinen päätös paikalliselle kuitupakkausten hyötykäytölle tuli, kun Varkauden uusiokuitulaitos lopetettiin marraskuussa Varkauden seudun jätehuollon toimialueelta kaikki kierrätyskartonki toimitettiin keräysastioista ilman välivaiheita laitokselle sen pysäyttämiseen asti. Kesällä Paperinkeräys Oy:ltä tiedusteltiin mahdollisuutta toimittaa kartonki heille käsiteltäväksi uusiokuitulaitoksen lopetuksen jälkeen. Asiasta käytiin neuvotteluja pitkin syksyä Paperinkeräys Oy:n ja Suomen Hyötykeskus Oy:n kanssa, mutta neuvottelut eivät oikein edenneet, koska uuden jätelain parlamentaarinen käsittely oli kesken ja eri tahot odottivat, tuleeko lakiesitykseen kirjattu täysi tuottajavastuu koskemaan myös kuitupakkauksia, kuten muita tuottajavastuun piirissä olevia jätteitä. Vaikka lain käsittely oli edelleen kesken joulukuussa, Paperinkeräys Oy ilmoitti suunnittelevansa Varkauteen kuitupakkausten ja keräyspaperin vastaanottolaitosta, josta kuidut ja paperit kuljetetaan isommissa erissä edelleen käsiteltäväksi. Kyseessä on välikuormausasema, joka sijoittuu joko Stora Enson entisen uusiokuitulaitoksen tiloihin tai johonkin toiseen tilaan tehdasalueella. Tätä kirjoitettaessa laitoksen paikka ei ollut vielä selvillä, mutta tilapäisesti kuitupakkaukset ajetaan jäteautoilla Paperinkeräys Oy:n Kuopion laitokselle paalattavaksi maaliskuusta alkaen. Puujäte Riikinnevan jätelaitokselle vastaanotettu purkupuujäte on haketettu ja toimitettu Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Haketta tehtiin Riikinnevan jätelaitoksella viime vuonna lähes n m 3, josta osa toimitettiin vasta tammikuun 2011 pakkasten aikaan Heinävedelle. 8 (17)

10 Hasinmäen risut haketettiin kesällä ja haketta valmistui noin m 3. Lisäksi murskattiin alueella kuivatettu kantokasa, joista haketta tuli noin 1000 m 3. Kantomurske meni Akonniemen kompostilaitokselle tukiaineeksi. Heinäveden Karpalotien puujätteen vastaanottoalueen risut ja jätepuut haketettiin kesäkuun lopulla. Haketta tuli n 900 m 3 ja se toimitettiin Heinäveden Aluelämpö Oy:lle. Leppävirran Nikkilänmäen alueella oli syksyllä vielä tilaa, joten haketus siirrettiin keväälle Ongelmajätteet ja ser-romu Ser-romua otettiin vastaan jätehuollon toimialueelta yhteensä 473 tonnia, joka oli 5 tonnia vähemmän, kuin vuotta aiemmin. Ekotorin osuus oli 276 tonnia ja Riikinneva jätelaitoksen 197 tonnia. Riikinnevalle tuotiin myös Heinäveden ja Joroisten keräyspisteissä vastaanotettu romu, jossa ne pakattiin kontteihin. Tv- ja atk-laitteita kerättiin yhteensä 183 tonnia ja muita kodinkoneita 290 tonnia. Ongelmajätteitä kerättiin yhteensä 113 tonnia, joista oli lyijyakkuja 44 tonnia. Näyttää siltä, että ongelmajätteiden ja ser-romun vastaanottomäärät ovat viime vuosina olleet lievässä laskussa. Vanhat varastot lienee vuosien saatossa kerätty pois ja enää tulee vain vuosittain syntyvä ser- ja ongelmajäte. Pilaantuneen maan käsittely Pilaantuneita maa-aineksia otettiin vastaan vuonna 2010 yhteensä tonnia, joista ongelmajätteen loppusijoitusalueelle meni 700 tonnia. Varastoon pilaantuneita maita otettiin tonnia ongelmajätteiden käsittelykentälle odottamaan stabilointia tai muuta käsittelyä. 9 (17)

11 Jätepenkan peittoon soveltuvia lievästi pilaantuneita massoja otettiin vastaan tonnia peittorakenteissa hyödynnettäväksi. Riikinnevan varastosta kuljetettiin pois kiinteytettyjä ja osittain stabiloituja metallisakkoja tonnia Lassila & Tikanojan Kotkan loppusijoitusalueelle edelleen käsiteltäväksi. Jätemaksut Jätemaksuja korotettiin heinäkuun alusta Edellisen kerran maksuja oli tarkasteltu Jätteenkuljetusmaksuja korotettiin 5 prosenttia. Korotus nosti 240 litran sekajäteastian tyhjennyshintaa 30 senttiä ja 600 litran astian hintaa 51 senttiä. Kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä vuonna 2009, valtakunnan keskiarvohinnat olivat; 240 litran astia 5,99 euroa ja 600 litran astia 9,39 euroa. Jätehuollon hinnat korotuksen jälkeen olivat 240 litran sekajäteastialle 5,51 euroa ja 600 litran astialle 9,26 euroa. Jätehuollon perusmaksu otettiin käyttöön vuonna Perusmaksuja oli viimeksi korotettu vuonna Perusmaksut eivät enää peittäneet ongelma- ja hyötyjätehuollosta, eikä eko- ja sekajätteenkeräyspisteiden ylläpidosta syntyviä kustannuksia. Perusmaksuja korotettiin keskimäärin 23 prosenttia. Prosenttikorotus näyttää suurelta, mutta euroissa suurin korotus kohdistui asuntoosakeyhtiöihin, joiden perusmaksu nousi 60 eurosta 80 euroon vuodessa. Omakotitalon, joka on kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen piirissä, perusmaksu nousi 3,00 euroa vuodessa ja kesämökin 1,80 euroa. Tyypilliselle omakotikiinteistölle, jossa 240 litran jäteastia tyhjennetään 2 viikon välein, jätetaksan korotus perusmaksu mukaan lukien, merkitsi 10,80 euron vuotuista lisäkustannusta. 10 (17)

12 Yleistä aluekeräyspistettä käyttävän omakotitalon vuosimaksu nousi 60 euroon, korotus oli 8,80 euroa ja kesämökin vastaava maksu nousi 6,00 euroa ollen 30 euroa vuodessa. Jätteenkäsittelymaksuja ei korotettu. Jätelaitoksella kotitalouksien hyötyjäte-erät päätettiin ottaa vastaan veloituksetta. Näitä ovat mm. keräyslasi, romumetalli ja purkupuu. Pientalon vuotuiset jätehuoltokustannukset ovat perusmaksuineen 161,26 euroa, jos kiinteistöllä on 240 litran jäteastia ja se tyhjennetään 2 viikon välein. Yleistä aluekeräyspistettä käyttävän pientalon jätemaksu on 60 euroa vuodessa. On ehkä jatkossa syytä tarkastella, onko kahden samantyyppisen kiinteistön maksut mitoitettu oikein ja onko kustannusvastaavuus kohdallaan. Maksujen suuruudessa voi olla eroa yleistä keräyspistettä käyttävän kiinteistön hyväksi, jos jätelain tarkoittamat ehdot täyttyvät huonoista kulkuyhteyksistä tai muusta vastaavasta syystä johtuen, mutta se ei saa johtaa tilanteeseen, jossa väärin perustein on liitytty yleisen aluekeräyspisteen käyttäjäksi. Jäteneuvonta Jäteneuvontapalveluja ostettiin tuttuun tapaan Keski-Savon ympäristötoimelta puolen henkilötyövuoden verran. Alkuvuodesta 2010 Juvan kunta muuttui niin sanotusta sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen. Tämä aiheutti enemmän asiakaspuheluita neuvontaan ja vaati hieman normaalia enemmän tiedottamista esimerkiksi lehtikirjoitusten muodossa Etelä-Savon alueen lehdissä. Vuoden alussa jäteneuvonta painottui edellisvuosien tapaan puhelin- ja sähköpostineuvontaan. Keväällä, lumen sulettua jäteneuvoja lainaili roskapoimureita roskankeräystempauksiin ja kierrätti nuorisoa ja eri oppilaitosten väkeä tutustumiskäynneillä Rii- 11 (17)

13 kinnevan jätelaitoksella. Vierailijoissa heräsi lähes poikkeuksetta samoja reaktioita: Hämmästeltiin vuoden 2010 lopussa suljettavan loppusijoitusalueen korkeutta ja jätteen määrää sekä myös sitä, kuinka hyviä, käyttökelpoisia tavaroita tai materiaaleja menee edelleen lajittelemattomina penkkaan. Jätelaitosvierailuilla keskusteltiin yhdessä kierrättämisen ja jätteen lajittelun tärkeydestä sekä pohdittiin ilmastonmuutokseen liittyviä asioita. Kaikilla vierailuilla myös kysyttiin, milloin muovin keräys ekopisteillä alkaa uudelleen? Kesällä jäteneuvoja teki helteisen makuista yhteistyötä Etelä-Savon jätevesineuvojan kanssa pitämällä yhteistä neuvontapistettä kierrätys-, jäte- ja jätevesiasioista yhteistyökuntien tori- tai yleisötapahtumissa. Materiaalia toimitettiin myös erilaisiin järjestöjen tempauksiin tai isompiin tapahtumiin kuten Sampea ja Samppanjaa tapahtumaan ja Karjalan lennoston valajuhlaan Leppävirralle. Myös asiakaspuheluiden ja -sähköpostien määrä kasvoi kohti kesän huippua. Syksyllä jäteneuvoja vieraili eri oppilaitoksilla, kuten mm. Savonia ammattikorkeakoulun Varkauden toimipisteessä, puhumassa kansainvälisille opiskelijoille suomalaisesta jätehuollosta ja jätteiden kierrättämisestä. Kansainväliset opiskelijat ottivat jäteasiat kiinnostuneina ja innokkaina vastaan, sillä monenkaan kotimaassa ei välttämättä ole toimivaa tai järjestettyä jätehuoltoa ja sellainen koettiin jopa suureksi etuoikeudeksi jokapäiväisessä elämässä. Loppuvuodesta jäteneuvonnan asiakaspuhelut vähenivät tyypillisesti joulun aikaa lähestyttäessä, mutta työtehtäviä riitti silti, sillä Varkauden seudun jätehuollon muuttuminen Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymäksi vaati monenlaista paperityötä ja asiakaskirjettä. Kaiken kaikkiaan vuonna 2010 jäteneuvoja neuvoi tai tapasi henkilökohtaisesti n. 950 asiakasta. Neuvoja oli tavattavissa isommissa yleisötilaisuuksissa kuten Takakonttikirppiksellä ja Metsäkansan karkeloilla, joissa jäteneuvonnan pisteelle saattoi piipahtaa ohimennen. 12 (17)

14 Opasmateriaali Uusi rakennusjäteopas, Rakennusjätteiden ABC, työstettiin ja julkaistiin yhteistyössä Ylä-Savon jätehuolto Oy:n ja Jätekukko Oy:n kanssa. Jäteopas esiteltiin helmikuussa jätealan toimijoille KOKOEKO -seminaarissa Kuopiossa. Englanninkieliset lajittelu- ja kierrätysoppaat valmistuivat sähköisessä muodossa. Jätehuollon Internet-sivuille tuotettiin uutta materiaalia. Koulutus ja yhteistyöprojektit Jätehuolto järjesti yhteistyössä Ekokem Oy:n kanssa Varkaudessa ongelmajätehuollon kurssipäivän, johon myös jäteneuvoja osallistui kurssilaisena. Lisäksi jäteneuvonta osallistui REMOWE-seminaariin (Regional Mobilizing of Sustainable Waste-to-Energy Production) ja KOKOEKO-seminaariin, jossa oli tänä vuonna teemana rakennusjäte. Jäteneuvonta ja tulevaisuus Jäteneuvonnalla pyritään muuttamaan ihmisten ympäristötekoja ja asenteita. Tiedotuksella voidaan vaikuttaa jätteen synnyn ehkäisyyn ja vähentää kaatopaikalle joutuvan sekajätteen määrää, mikä on keskeinen tavoite myös valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Jäteneuvonnan palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti ja neuvontaa onkin pyritty antamaan resurssien mukaan koko jätehuoltoalueella. Kuntalaiset ovat omaksuneet hyvin jäteneuvonnan puhelinneuvonnan ja myös Internet-neuvonta on kasvattanut suosiotaan. Riikinnevan vierailut, neuvontakäynnit ja esitykset ovat kysyttyjä asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi erilaista opas- ja valistusmateriaalia halutaan entistä enemmän. Lopuksi on todettava, että kokoaikaiselle neuvojalle olisi suuri tarve ja töitä täysipäiväisesti. 13 (17)

15 Käyttötalous Jätehuollon tuloslaskelma vuodelta 2010 on suunniteltua enemmän ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttaa vanhan jätepenkan täyttöön vastaanotetut jäte-erät. Lassila & Tikanoja Oyj toi jätelaitokselle vuoden 2010 aikana kaatopaikkakelpoista teollisuusjätettä noin tonnia ja Kuusakoski Oy noin tonnia. Näistä kertyi lisätuloa pienin lisäkuluin noin euroa. Tilikauden ylijäämä poistojen ja pääomankoron jälkeen ennen pakollista varausta on noin euroa Toimintatuotot Toimintakulut Toiminnan tulos Investoinnit Jätelaitoksen uuden jätteen loppusijoitusalueen pohjan eristys- ja suojakerrosten rakentamiseen oli varattu euron investointimääräraha. Lopulliset kustannukset ylittyivät eurolla. Ylitys johtuu pienerien pudotuspaikan rakentamiskuluista ja hieman laskettua suuremmasta rakennusmateriaalien tarpeesta, mm. kuitusavea tarvittiin laskettua enemmän, jotta tiivistyskerros täytti asetuksen vedenläpäisykykyvaatimuksen. Vuonna 2007 esitettiin koko investointitarpeeksi euroa, joka jaettiin kolmelle vuodelle. Tämä arvio toteutui ja kokonaiskustannukset jäivät hieman alle suunnitellun. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto vuoden 2010 kustannusjaosta ja laskelma kokonaiskustannuksista. 14 (17)

16 Osatyö Kustannus Suunnittelu ja mittaus ,18 Rakentaminen ja konetunnit ,97 Kuitusavi, kuljetus ,88 Työnjohto 4 000,00 Muu materiaali 7 237,53 Rengasrouhe, maa-ainekset, putket yms ,30 Muut palvelut 386,04 Investointi ,90 Investointi ,17 Investointi ,08 Uusi loppusijoitusalue yhteensä ,15 Tulevaisuus Varkauden seudun jätehuollon toiminta on perustunut vuodesta 1994 alkaen kuntien keskinäiseen sopimukseen niiden vastuulle kuuluvan jätehuollon hoitamisesta. Vuoden 2011 alusta samat tehtävät hoitaa kuntien perustaman kuntayhtymän liikelaitos, viralliselta nimeltään Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä. Liikelaitoskuntayhtymä on itsenäinen juridinen toimija, jonka kunnat omistavat. Korkeinta päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokouksessa on kaksi edustajaa kustakin kunnasta ja äänivalta jakautuu omistusosuuksien suhteessa 45 %:n asti, mihin perussopimukseen kirjattu äänileikkuri rajaa yhden kunnan äänivallan. 15 (17)

17 Yhtymäkokouksen alla ja sen antamien ohjeiden mukaisesti toimiva johtokunta päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä yhtymäkokouksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seuraa ja raportoi tavoitteiden toteutumisista yhtymäkokoukselle. Johtokunnassa on yksi edustaja kustakin omistajakunnasta Hallintomallin muutos ei muuta kuntalaisille näkyvää jätehuollon toimintaa käytännössä mitenkään. Jätehuoltopalveluja tuotettaan entiseen tapaan asiakaslähtöisesti mahdollisimman tehokkaasti ja sitä kautta edullisesti, jotta jätemaksut voidaan pitää kohtuullisina. Jätelaki on ennakkotietojen mukaan eduskunnan käsiteltävänä keväällä 2011 ja tarkoitus on, että se hyväksyttäisiin istuvan eduskunnan aikana ennen kevään eduskuntavaaleja. Jos suunnitelmat toteutuvat, uusi jätelaki astuu voimaan todennäköisesti syksyllä Uuden jätelain muutokset ja vaikutus voimassa olevaan lakiin verrattuna jäävät todennäköisesti melko vähäisiksi. Kuntien vastuulla olisi edelleen asumisessa ja julkisissa laitoksissa syntyvät jätteet ja elinkeinoelämän jätteet jäisivät sen omalle vastuulle. Jätekuljetusten järjestämistä pelkästään kuntien vastuulle ei kirjata lakiin, kuten monet tahot olisivat halunneet. Sen sijaan lakiesitykseen on kirjattu uusi termi jätteenhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta, joka on käytännössä sama asia kuin sopimusperustainen jätteenkuljetus. Lakiesitykseen on kuitenkin kirjattu ensisijaiseksi järjestelmäksi kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Jos jätekuljetukset halutaan jättää jätteenhaltijan vastuulle edelleen, niin kunnanvaltuuston on tehtävä siitä erillinen päätös. Paikallisesti uuden jätelain suurin vaikutus koskee toteutuessaan pakkausjätteille tulevaa täyttä tuottajavastuuta. Nykyisen osittaisen tuottajavastuun sijasta tuotteen pakkaajat ja pakatun tuotteen maahantuojat vastaisivat pakkausjätteiden koko jätehuoltoketjusta ja sen kustannuksista riippumatta siitä, päätyykö jäte kierrätettäväksi, hyödynnettäväksi energiana tai mahdollisesti kaatopaikalle. 16 (17)

18 Jaetun vastuun mallissa eli voimassa olevassa käytännössä, asiakkaat ja kuntalaiset ovat käytännössä voineet joutua maksamaan jätehuollosta sekä pakkausten hinnassa että jätemaksuissa. Tuottajavastuun soveltamisalaan kuuluisivat ajoneuvojen renkaat, ajoneuvot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, paperituotteet ja pakkaukset. Uusia tuoteryhmiä ei ehdoteta otettavaksi tuottajavastuun piiriin Jos jätelaki hyväksytään esityksen mukaisesti, niin hyvin todennäköisesti kartonkipakkausten jätehuolto hoidetaan kuten tälläkin hetkellä ja tuottajat vastaavat ekopisteiden keräyskustannuksista ja pakkausjätteen käsittelykustannuksista. Kiinteistökohtainen keräys ei kuitenkaan muuttuisi veloituksettomaksi. Muiden tuottajavastuulla olevien jätejakeiden jätehuolto ei muuttuisi, koska ne ovat voimassa olevin säädöksin täyden tuottajavastuun piirissä tälläkin hetkellä. 17 (17)

19