Tilinpäätös ja toimintakertomus Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2012 Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto

2 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3 Kunnanjohtajan katsaus... 3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilastotietoja kunnasta Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN Kunnanhallitus Maaseutulautakunta Sivistyslautakunta Rakennuslautakunta TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Verotulojen erittely

3 Valtionosuuksien erittely TALOUSARVION INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VAKUUSSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LIITETIETOJEN ERITTELYT ERIYTETTYJEN TASEYKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

4 TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Valtuustokauden viimeinen vuosi alkoi taloudellisessa mielessä edellisten vuosien kaltaisissa epävarmoissa tunnelmissa. Vuoden 2012 keväällä vallinneet optimistiset tunnelmat vaihtuivat kesän jälkeen synkemmiksi maailmantalouden näkymien heikennyttyä. Kesän ja syksyn 2012 aikana rahoituskriisi paisui uudelleen Euroopan valtioiden velkaongelmien myötä ja Suomenkin kansantuotteen kasvu loppuvuonna 2012 oli kovin vaatimatonta. Suomen talousympäristön kehityksen on arvioitu riippuvan hyvin keskeisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisin leviäminen kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittymisen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkenemisen on sanottu merkitsevän toteutuessaan Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Vuoden 2012 tilinpäätöstä laadittaessa voidaan todeta, että vuosi 2012 oli monessa suhteessa vaikea. Yleistä taloustilannetta kiristi erityisesti se, että Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan lopulta supistuneen 0,1 % vuonna Kunnissa taloustilanteen heikkeneminen näkyy yleensä pienellä viiveellä, mutta varsin konkreettinen ja välittömästi näkyvä heikennys oli se, että jo vuonna 2011 päätettiin kuntien valtionosuuksien leikkaamisesta 631 miljoonalla eurolla vuodelle Myös kuntakentän uudistukset (kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen) ja etenkin niiden keskeneräisyys jättivät jälkensä vuoteen Yksiselitteisten linjausten puuttuminen on ollut omiaan luomaan epävarman ilmapiirin. Huolimatta tarkasteltavana olevan ajanjakson epävarmuustekijöistä Taipalsaaren kunta teki vuonna 2012 vuoden 2011 tavoin varsin hyvän tilinpäätöksen. Vuosikatetta ( ), tilikauden tulosta ( ) ja tilikauden ylijäämää ( ) pienentää kuitenkin se, että kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti yleisohjettaan niin, että lautakunta suosittelee suunnitelman mukaisten poistojen alarajojen käyttämistä, ellei kunnalla ole perusteltua syytä käyttää pitempää poistoaikaa. Tarkistettua yleisohjetta on pääsääntöisesti noudatettava tilivuodesta 2013 lukien, mutta sitä saa soveltaa jo aikaisemmalta tilikaudelta laadittavaan tilinpäätökseen. Taipalsaarella on päätetty soveltaa uusia poistoperusteita jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Hyvä taloudellinen tulos luo hyvän pohjan suunnitteilla olevien tulevien vuosien investointien toteuttamiselle. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin useita tulevaisuuteen suuntaavia hankkeita, kuten Kirkonkylän koulun laajentamista. Koululaajennus käsittää koulun, esiopetuksen ja päivähoidon tilat sekä liikuntatilat, yhteensä n m². Hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi kesän ja syksyn 2012 aikana ja kevään 2013 aikana hanke on määrä kilpailuttaa ja varsinainen rakentaminen alkaa loppuvuodesta. Tilojen on suunniteltu valmistuvan syyslukukauden 2014 alkuun mennessä. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin myös Kirkonkylän matkailuinfra-hankkeen suunnitelmat, joita on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Tulevalle yhdyskuntarakenteen kehitykselle luotiin pohjaa laatimalla tulevaa MAL-suunnitelmaa varten ns. kehityskuva ja rakennemalli, joissa on hahmoteltu erilaisia kehittämisalueita. Myös Pappilanniemen uuden asuinalueen kunnallistekniset rakennustyöt käynnistyivät. Taipalsaaren kunnan hyvää taloudellista tulosta varjostaa hieman Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksoten) alijäämäkehitys, joka osaltaan johtunee kuntayhtymän osakaskuntien mak- 3

5 suosuuksien pienuudesta ja toisaalta Eksoten omasta toiminnasta. Eksotelle on muutaman toimintavuoden aikana ehtinyt kertymään alijäämää 26,3 milj., josta 15,4 milj. kertyi tilikauden 2012 ajalta. Eksoten alijäämäkehityksen katkaisemiseksi ei ole toistaiseksi löydetty keinoja. Tällä hetkellä ratkaisua odotetaan ulkopuolisesta selvityksestä, jonka maakunnan kunnat päättivät käynnistää vuoden 2012 aikana. Selvityksen tuloksia odotellaan kevään 2013 aikana. Ennen kaikkea selvittäjältä odotetaan ratkaisua siihen, mikä osuus alijäämästä on kuntien alibudjetointia ja minkä osan Eksote hoitaa omaa toimintaansa jatkuvasti parantamalla ja tehostamalla. Jo nyt on selvää, että kuntien maksuosuudet tulevat tulevien vuosien aikana kasvamaan merkittävästi nykyisestä ja ainakin alijäämien kattaminen vaatii Eksoten lisäksi kunnilta taloudellisia panostuksia ja ehkä myös rakenteellisia muutoksia. Edellä mainittujen kehittämissuunnitelmien lisäksi kertomusvuoden aikana jatkettiin alkuvuonna 2011 hyväksytyn kuntastrategian toimeenpanoa ja valmisteltiin mm. kunnan organisaatiouudistusta, joka astui voimaan Myös 2011 päätetyn maaseutuhallinnon uudistusta jatkovalmisteltiin ja sen osana mm. maaseutusihteerin virka siirtyi isäntäkuntana toimivan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon vuoden 2013 alusta lukien. Kunta oli myös osaltaan mukana valmistelemassa voimaan tulleen uuden jätelain vaatimia muutoksia. Uuden lain perusteella kuntien, joissa jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä, tulee järjestää myös alueen jätehuoltoviranomaisen tehtävät yhteisesti. Lain edellyttämä yhteinen jätehuoltoviranomainen Etelä-Karjalassa valmisteltiin toteutettavaksi alueellisena jätelautakuntana, jonka isäntäkuntana toimii Imatran kaupunki. Lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Henkilöstön osalta vuoden 2012 aikana ei koettu suuria muutoksia. Kunnanjohtaja Jari Willman jatkoi työskentelyään Kontiolahden va. kunnanjohtajana tultuaan valituksi virkaan kesäkuussa Kunnanhallitus myönsi hänelle kesäkuussa virkavapauden jatkon vuoden 2012 loppuun saakka. Marraskuussa virkavapautta jatkettiin huhtikuun alkuun 2013 saakka. Joulukuussa Willman ilmoitti palaavansa takaisin Taipalsaarelle lukien. Willmanin virkavapauden aikana kunnanjohtajan ja osittain hallintojohtajan tehtäviä hoiti Mikko Hietamies. Osittain hallintojohtajan tehtäviä hoiti määräaikaisessa hallinnon suunnittelijan virassa oleva Mika Kesseli. Kunnan toimialojen toiminnasta ja taloudesta kerrotaan tarkemmin tässä toimintakertomuksessa. Hyvin toteutuneista tavoitteista ja taloudesta osoitan parhaimmat kiitokseni keskeisille tuloksentekijöille eli kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tästä on hyvä jatkaa. Mikko Hietamies vs. kunnanjohtaja saakka 4

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuosi 2012 oli valtuustokauden neljäs ja viimeinen vuosi. Kunnan hallinnossa ja organisaatiossa tapahtuneista muutoksista kerrotaan jäljempänä tässä toimintakertomuksessa. Kunnan organisaatio KUNNALLISVAALIT 2004, 2008 ja Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Äänimäärät Valtuustopaikat Keskusta Kokoomus Sdp KD (Skl) Taipalsaari-liike Yhteensä Äänestys % 65,6 70,7 64,3 5

7 Päätöksenteko-organisaatio Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää kunnallisvaaleissa neljän vuoden toimikaudeksi valittava valtuusto, jonka tehtävät on määritelty kuntalain 13 :ssä. Taipalsaaren valtuustossa on 27 valtuutettua. Valtuuston tehtäviin kuuluu mm. päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Valtuusto päättää myös talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Lisäksi valtuusto päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Kuntalain 17 :n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan. Taipalsaaren kunnassa toimii maaseutu-, rakennus- ja sivistyslautakunnat. Vaalilainsäädännön nojalla valtuusto asettaa keskusvaalilautakunnan. Maaseutulautakunnan alaisuudessa toimii tietoimitusjaosto ja kunnanhallituksen alaisena toimii terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen jaosto. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Vähäisissä ja rutiiniluonteisissa asioissa toimivaltaa on siirretty viranhaltijoille, jolloin myös viranhaltijat ovat osa päätöksenteko-organisaatiota. Palvelujen tuottaminen on viranhaltijoiden ja työntekijöiden pääasiallinen tehtävä. Hallinnossa toimivat viranhaltijat valmistelevat kunnanhallituksen ja lautakuntien päätettävät asiat sekä vastaavat toimielinten päätösten täytäntöönpanosta. Asioiden vireille tuloon kunnan toimielimissä voi vaikuttaa periaatteessa kuka tahansa. Yleensä kuitenkin kunnan omat tai muut viranomaiset tai luottamushenkilöt saattavat asiat vireille. Myös erilaisten yhdistysten ja kylätoimikuntien rooli on Taipalsaarella merkillepantavaa. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :ssä tarkoitettuja tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallinnon suunnittelija, maaseutusihteeri, rakennustarkastaja, varhaiskasvatuspäällikkö ja sivistystoimenjohtaja. Valtuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää vuoden 2008 kunnallisvaaleissa toimikaudeksi valittu valtuusto, jossa on 27 jäsentä. Valtuuston kokoonpano on seuraava: Puheenjohtajisto vuonna 2012 Puheenjohtaja Laihanen Anna-Leena Kokoomus I varapuheenjohtaja Karhu Matti Taipalsaari-liike II varapuheenjohtaja Lohi Jorma Keskusta 6

8 Muut valtuutetut Frilander Marika Sdp Heiskanen Anne Kokoomus Hulkkonen Harri Keskusta Kahari Sanna Taipalsaari-liike Kankkunen Rauno Sdp Kinnunen Jukka Keskusta Koivunen Jarmo Keskusta Kähärä Lasse Kokoomus Lapatto Mia Keskusta Lohi Jorma Keskusta Mikkola Elma Sdp Märkälä Vesa Taipalsaari-liike Niiva Aure Kd Niiva Heikki Taipalsaari-liike Nikula Minna Keskusta ero myönnetty lukien Pajunen Heikki Kokoomus Pekkanen Anna-Liisa Keskusta valtuutettu lukien Peuha Leo Kokoomus Pirilä-Martti Minna Keskusta Pyysalo Milla Taipalsaari-liike Sulin Taneli Keskusta Turunen Raimo Keskusta Turunen-Saaresti Teemu Keskusta Uski Helena Keskusta Wallén Pekka Taipalsaari-liike Westinen Tuure Keskusta Vuonna 2012 valtuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 68 asiaa. Lisäksi järjestettiin valtuustoseminaareja, joissa käsiteltiin mm. kunnan talousasioita ja kuntauudistusta. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus johtaa ja koordinoi kunnan yleistä kehittämistyötä, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, ellei laissa tai johtosäännössä toisin määrätä. Kunnanhallituksen tehtäväalueena ovat mm: Yleishallinto; kunnan eri hallinnonalojen välisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi, kunnan strategisen suunnittelun koordinointi; yleisohjeiden antaminen lautakunnille ja muille kunnan viranomaisille kunnan hallintoon kuuluvista tehtävistä kuten suunnittelusta, kaavoituksesta, talousarvion ja toimintakertomuksen laadinnasta, tiedottamisesta, henkilöstö- ja palkkapolitiikan linjauksista, kunnan talouden ja omaisuuden hoidosta, asiakirjojen säilyttämisestä ja yhteistoiminnasta; elinkeinopolitiikan ohjaaminen ja johtaminen sekä kehittäminen ja edistäminen; maankäytön suunnittelu, ohjaaminen ja johtaminen; riskienhallinta ja sisäisen valvonnan järjestäminen; kunnan yhtiöiden johtaminen ja valvonta; työllistämispolitiikka; tiedottaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimuksen valmistelu, hyväksyminen ja seuranta. Kunnanhallitus käsittelee asiat kunnanjohtajan esittelystä. 7

9 Kunnanhallitus kokoontui vuonna 2012 yhteensä 16 kertaa ja käsitteli 225 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano vv oli seuraava: Puheenjohtajisto vuonna 2012 Puheenjohtaja Westinen Tuure Keskusta I varapuheenjohtaja Niiva Heikki Taipalsaari-liike II varapuheenjohtaja Peuha Leo Kokoomus Muut jäsenet Kinnunen Jukka Keskusta Frilander Marika Sdp Nikula Minna Keskusta saakka Pirilä-Martti Minna Keskusta lukien Reiman Mervi Taipalsaari-liike Esittelijä Hietamies Mikko vs. kunnanjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Kesseli Mika hallinnon suunnittelija Kunnanhallitus on nimennyt epävirallisiksi valmisteluelimiksi kaavoitustyöryhmän, organisaatiotyöryhmän sekä arviointityöryhmän. Kaavoitustyöryhmän tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle kaavoitukseen, maankäyttöön ja tonttien luovutukseen liittyvät asiat. Kaavoitustyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Märkälä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, valtuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen ja kunnanhallituksen edustajana Marika Frilander. Organisaatiotyöryhmän tehtävänä on valmistella kunnanhallitukselle esitys kunnan uudeksi organisaatioksi. Organisaatiotyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen, hallinnon suunnittelija Mika Kesseli, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, kunnanhallituksen varajäsen Elma Mikkola, kunnanhallituksen varajäsen Pekka Wallén sekä henkilöstön edustajana JUKO:n pääluottamusmies Jirka Korhonen. Arviointityöryhmän tehtävänä on kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti koordinoida vireillä olevien investointihankkeiden suunnittelua ja valmistelua ja suorittaa tarvittavaa ennakkoarviointia niiden vaikutuksista kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön ja kunnan talouteen. Arviointityöryhmään nimettiin Jukka Kinnunen (pj.), Teemu Turunen-Saaresti, Heikki Niiva, Anne Heiskanen, Milko Marttinen ja Aure Niiva. Johtavat viranhaltijat osallistuvat arviointityöryhmän työskentelyyn vaihtelevalla kokoonpanolla riippuen kulloinkin käsiteltävästä arviointikohteesta. Arviointityöryhmä ehdotti kunnanhallitukselle kirkonkylän koulun laajennuksen suunnittelun aloittamista siten, että muodostetaan kokonaisuus, joka muodostuu perusopetuksen, esiopetuksen ja päivähoidon tiloista sekä liikuntatilasta. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimi Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen jaosto. Jaoston tehtävänä on valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja kunnan väliset sopimukset ja seurata niiden toteutumista. Sopimusohjaajan rooliin yhdessä kunnan muiden toimielinten kanssa jaoston tehtäviin kuuluu mm. seuraavia tehtäviä: - kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja analysointi - palveluiden taloudellisuus-, tuottavuus-, ja vaikuttavuusodotusten tunnistaminen ja määrittely 8

10 - palveluiden kustannusvaikuttavuus ja palvelutuotannon ohjaaminen informaation ja resurssien avulla - palveluiden kattavuuden, laadun ja saatavuuden arviointi ja palveluiden priorisointi. Jaoston esittelijänä toimii kunnanjohtaja ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijana Lappeenrannan kaupungin palvelujohtaja Päivi Ahonen, joka sopimuksen mukaan vastaa Taipalsaaren palvelusopimusyhteistyöstä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Päivi Ahosen irtisanouduttua tehtävistään Lappeenrannan kaupunki rekrytoi tilalle uuden työntekijän. Hyvinvointisuunnittelijan tehtävänimikkeellä työskentelevä Sanna Natunen aloitti tehtävässään Taipalsaaren kunnan ja Lappeenrannan kaupungin välistä sopimusta päivitettiin alkuvuodesta 2013 uuden työntekijän aloitettua tehtävissään. Uuden sopimuksen mukaan sopimuksen tarkoituksena on edelleen järjestää Taipalsaaren kunnan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelmassa määritelty omistajaohjaus sekä koordinoida tehtäviä, jotka Terveydenhuoltolain (1326/2010) 2 luvun 12 mukaan kuuluvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kunnassa. Puheenjohtaja Mikkola Elma Sdp Varapuheenjohtaja Kähärä Lasse Kokoomus Muut jäsenet Hulkkonen Markku Taipalsaari-liike Nisula Terttu Keskusta saakka Pekkanen Anna-Liisa Keskusta Uski Helena Keskusta kh valinnut jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi Terttu Nisulan tilalle Lautakunnat 2012 Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Heiskanen Anne Kokoomus Varapuheenjohtaja Turunen Raimo Keskusta Muut jäsenet Birschin Anne Sdp Hongisto Juha Taipalsaari-liike Niiva Aure Kd Kuntalain 71 :n mukainen tarkastuslautakunta on aloittanut toimintansa vuoden 1997 alussa. Lautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta on päättänyt antaa valtuustolle arviointikertomuksen vuodelta Tilintarkastajana kunnassa toimii Oy Audiator Ab. Vastuullinen tilintarkastaja oli JHTT Paavo Pitkänen. Tarkastuslautakunta on kokouksessaan merkinnyt tietoonsa saatetuksi, että Paavo Pitkänen jättää tehtävänsä varsinaisen työnantajansa palveluksessa (Mikkelin kaupunki) toteutettujen tehtäväjärjestelyjen vuoksi ja uudeksi tilintarkastajaksi on nimitetty JHTT Juha Koponen. 9

11 Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Räisänen Heikki Heikkonen Anne Muut jäsenet Melkko Helena saakka Kurkaa Samuli saakka Viskari Kalevi saakka Koivunen Hellevi lukien Rehn Teppo lukien Vaaljoki Seppo lukien Sihteeri Tielinen Juha maaseutusihteeri Vuonna 2012 järjestettiin kunnallisvaalit. Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Pöysti Olli Keskusta Varapuheenjohtaja Suhonen Pia Taipalsaari-liike Muut jäsenet Kivistö Jouni Kontunen Sanna Mikkola Veijo Keskusta Kokoomus Kh:n edustaja Frilander Marika Sdp Esittelijä Tielinen Juha maaseutusihteeri Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluvat elinkeinojen ja maatilatalouden kehittämismäärärahan, yksityistieavustusten ja kylätoimintamäärärahan myöntäminen, saaristoasioiden hoitaminen, maa-aineslain mukaisten lupien myöntäminen sekä vapaa-ajan asuntoihin liittyvät tehtävät. Maaseutulautakunta kokoontui 3 kertaa ja käsitteli 20 asiaa vuonna Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Kh:n edustaja Märkälä Vesa Hulkkonen Harri Heiskanen Anne Janhunen Elina Marttinen Milko Kinnunen Jukka Esittelijä Kallonen Erkki rakennustarkastaja 10

12 Rakennuslautakunta vastaa rakennusvalvonnasta sekä kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä sekä vesi- ja viemärilaitoksen sekä jätehuollon ylläpitämisestä. Rakennuslautakunta kokoontui 14 kertaa ja käsitteli 107 asiaa. Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Muut jäsenet Kh:n edustaja Turunen-Saaresti Teemu Salmi Anne Kahari Sanna Niiva Jani Pajunen Heikki Pirilä-Martti Minna Pyysalo Milla Reiman Mervi Esittelijä Paajanen Seppo sivistystoimenjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 99 asiaa. Ei-julkisella listalla käsiteltiin 16 asiaa. 11

13 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen (2/2012, ) mukaan vuoden 2012 BKT:n arvioidaan supistuvan 0,1 %. Yksityinen kulutus on kuitenkin kehittynyt varsin myönteisesti, samoin nettoviennin vaikutus on ollut positiivinen. Myös työllisyys kehittyi vuonna 2012 hämmästyttävän hyvin suhteessa tuotantoon. Työttömyys jatkoi laskuaan loppusyksyyn asti, mutta loppuvuonna työttömyyden arvioitiin kääntyvän nousuun. Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten yhteisessä julkaisussa Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2012 (julkaistu ) todetaan, että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella asui kesäkuun 2012 lopussa henkilöä, alkuvuoden aikana vähennystä oli 295 henkilöä. Kesäkuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli Raportin mukaan Kaakkois-Suomen talouden talven 2012 näkymät olivat vielä kohtalaisen hyvät, mutta kesän aikana ne ovat heikentyneet. Tuotannon ja työllisyyden luvut eivät ole laajasti heikentyneet, vaikkakin mm. hiljalleen lisääntyvät lomautukset ja työttömyyden laskun hidastuminen ja osin pysähtyminen kertovat joidenkin alojen vaimentuneista tuotantonäkymistä. Tilanne vaihtelee selvästi toimialoittain. Kotimarkkinat toimivat lähes aiemmalla tasolla, mikä pitää yllä mm. palveluja ja kauppaa ja erilaisia pienyrityksiä. Kaakkois- Suomessa Venäjän talouden ja Suomeen suuntautuvan kysynnän kehitys on merkittävä taloutta nostava tekijä. Venäjän vaikutus heijastuu monipuolisesti Kaakkois-Suomeen, välittömästi mm. Venäjältä tuleviin ostos- ja muiden matkailijoiden virtoihin, heitä palvelevan yritystoiminnan ja rajatoimintojen kasvuun, satama-, kuljetus- ja varastotoimintoihin ja välillisesti moniin muihin toimialoihin. Venäläisten perustamien yritysten määrä Kaakkois-Suomessa on kasvussa. Lisäksi venäläiset maahanmuuttajat vahvistavat Venäjän kysyntää hyödyntävän uuden palvelu- ja muun yritystoiminnan kehittymistä alueella. Alueelliset kehitysnäkymät -raportin mukaan Kaakkois-Suomella on ollut perinteisesti kaksi tuotannonalaa, joiden osuudet kokonaistuotannosta ovat olleet maan keskiarvoa suuremmat: massa- ja paperiteollisuus sekä kuljetus ja varastointi. Molemmat alat ovat viime vuosina kohdanneet muutoksia. Kaakkois-Suomi menetti vuosina yli 6000 massa- ja paperiteollisuuden työpaikkaa eli lähes puolet toimialan paikoista. (Etla, huhtikuun 2012 ennuste). Vuoteen 2015 mennessä lisämenetys on ennusteen mukaan 1300 paikkaa, jolloin jäljellä on 5000 työpaikkaa. Kuljetus ja varastointi on säilyttänyt asemansa hyvin ja on ajoittaisista vaikeuksista huolimatta onnistunut pitämään myös työvoimansa ennallaan. Kuljetuksia ja varastointia on tukenut ja tukee jatkossakin kanssakäynti Venäjän suuntaan. Teollisuuden vähentyneitä vientikuljetuksia on voitu korvata idän-liikenteellä. Kaakkois-Suomen yhtenä vahvuutena on energia- ja ympäristötekniikan ympärillä oleva laaja opetus- ja tutkimustoiminta, jota Lappeenrannan teknillinen yliopisto maan suurimpana alan yksikkönä sekä Kouvolan seudun ammatillisen oppilaitoksen Anjalan yksikkö toteuttavat. Tutkimus- ja kehitystoimintaa on myös alan yrityksissä. Opetuksen ja tutkimuksen tukemalla tuotekehityksellä ja siitä syntyvällä tuotannolla on hyvät kasvun mahdollisuudet. Uusia energiantuotannon ratkaisuja on toteutettu monilla alueilla. Tuulivoimahankkeita on vireillä koko alueella. Myös kauppa ja matkailu ovat nostaneet asemiaan. Kaakkois-Suomen sijainti Venäjän naapurina ja lyhyet etäisyydet sekä Pietariin että toisaalta pääkaupunkiseudun suuntaan on tuonut paitsi tavaraliikennettä myös huomattavaa kasvua alueen henkilöliikenteen rajanylityksiin. Ostosmatkailu Kaakkois-Suomen keskuksiin on kasvanut tuntuvasti. Myös lomamatkailu ja erilaisten matkailupalveluiden kysyntä on lisääntynyt. Aivan viime aikoina on investoitu voimakkaasti uusiin liike- ja matkailukeskuksiin, ja uusia hankkeita on tulossa sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon. Matkailuissa työllisyyden kasvu on ollut vaatimatonta, mutta erityisesti Lappeenrannan ja Imatran matkailukeskittymiltä odotetaan kasvavaa työpaikkatarjontaa. Matkailijoiden yöpymisten määrä majoitusliikkeissä Etelä-Karjalassa kasvoi alkuvuonna 2012 vuoden takaiseen verrattuna 40 %. Myös metalliteollisuus on alueen merkittäviä teollisuuden toimialoja, joka työllistää yli henkeä. Alan tilanne on säilynyt kohtalaisen hyvänä, vaikka työllisten määrän ennakoidaan lähivuosina hieman supistu- 12

14 van. Toimiala ei ole toistaiseksi ilmoittanut laajasti työvoiman vähennystarpeista, mutta joitakin yrityksiä on lakkautettu. Työttömyyden suhteen Kaakkois-Suomen työttömyys on ollut alkuvuonna kasvusuunnassa. Tammihuhtikuun keskimääräinen työttömien työnhakijoiden määrä oli 1,3 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Toukokuussa lisäystä oli kolme prosenttia. Viime ajan kehitys on ollut Kaakkois-Suomessa hieman koko maan keskiarvoa heikompaa. Työttömyyden näkymien arvioitiin syksyllä olevan talouden yleisen epävarmuuden ja julkisen sektorin supistamistavoitteiden vuoksi jatkossakin hieman heikentymässä. Toisaalta mm. meneillään olevien tie- ja muut rakennuskohteiden sekä Venäjältä tulevan matkailijavirran nopea kasvu luovat piristystä paitsi yritysten liikevaihtoon myös alueen työllisyyteen. Huolestuttavaa on, että nuorten työttömyys on kasvanut kokonaistyöttömyyttä enemmän: vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella 6,2 % edellisvuodesta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys oli talvella 2012 noin kolmanneksen korkeammalla tasolla kuin ennen taantumaa talvella Tässä kehityksessä on arvioitu heijastuvan mm. julkisen sektorin työvoiman supistamispyrkimys: julkinen sektori on akateemisten työnhakijoiden tärkeä työskentelyala. Selvin ja kenties huolestuttavin kehityspiirre on pitkäaikaistyöttömyyden jo melko pitkään jatkunut kasvu. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kääntyi Kaakkois-Suomessa kasvuun syksyllä Sen jälkeen kasvu on jatkunut. Toukokuussa 2012 pitkään työttömänä olleita työnhakijoita oli 15 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vastaava raportti Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2013 on julkaistu Raportin mukaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä. Vuoden aikana vähennystä oli 650 henkilöä. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli Em. raportin mukaan yleinen tunnelma Kaakkois-Suomessa on edelleenkin odottava, vaikka mm. eri barometrien tiedot antavat viitteitä positiivisesta kehityksestä. Rakennemuutos alueella jatkuu ja Etelä- Karjalassa taantumasta ollaan selvitty melko hyvin. Raportissa todetaan, että aivan viime aikoina on investoitu voimakkaasti uusiin liike- ja matkailukeskuksiin, ja uusia hankkeita on tulossa sekä Etelä-Karjalaan että Kymenlaaksoon. Matkailuissa työllisyyden kasvu on ollut vaatimatonta, mutta erityisesti Lappeenrannan ja Imatran matkailukeskittymiltä odotetaan kasvavaa työpaikkatarjontaa. Työttömyyden määrästä ja rakenteesta kerrotaan, että työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2012 aikana. Joulukuussa 2012 Kaakkois-Suomessa oli työttömänä olevia työnhakijoita 6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden kasvu on alueella pienempää kuin maan keskimääräinen 10,5 %:n lisäys. Työttömyyden kasvu painottuu miehiin. Työttömien naisten määrä oli vuodenvaihteessa vain 1,9 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin, miesten 9 %. Lomautukset ovat jonkin verran lisääntyneet. Nuorten työttömyys on edelleen merkittävä työmarkkinoiden ongelma, jolla voi olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia. Kaakkois- Suomessa tilanne on kuitenkin osaksi helpottanut. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten (15 24 v.) työttömyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Kaakkois-Suomessa 16,1 % ja koko maassa miltei sama 16,0 %. Tämän mukaan tilanne ei ole Kaakkois-Suomessa keskimääräistä huonompi. Kaiken kaikkiaan viimeaikaiset työllisten määrän kehitystä osoittavat luvut ovat Kaakkois-Suomelle positiiviset. Alueen työllisten määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuoden 2012 keskiarvolukujen mukaan 800 henkeä suurempi kuin vuonna Vuoden 2012 viimeisen neljänneksen lukukin oli lähes sama kuin vuonna Myös työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisestä (15 64 v.) väestöstä on kohentunut. Elyn raportin mukaan lähitulevaisuudessa on odotettavissa, että työttömyys kasvaa edelleen hieman. On mm. viitteitä lomautusten pienoisesta lisääntymisestä. Julkinen sektori pyrkii melko voimakkaasti yhä pienempään työvoiman määrään, mikä myös vähentää uuden työvoiman kysyntää. Kun työvoiman kysyntään ei ole tulossa merkittävää lisäystä, pitkäaikaistyöttömyys kasvanee edelleen. Työttömyyden kasvua puolestaan hillitsee alueen työikäisen väestön väheneminen. Tilastokeskuksen syksyn 2012 väestöennusteen mukaan Kaakkois-Suomen työikäisen (15 64 v.) väestön määrä vähenee lähivuosina vajaan 3000 hengen vuo- 13

15 sivauhtia, hieman enemmän kuin viime vuosina. Mikäli työpaikkojen määrä ei laske yhtä paljon, väestön työmahdollisuudet paranevat. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Edellä esitetty selvitys perustuu Manner-Suomen 320 kunnalta ja 154 kuntayhtymältä tammikuussa 2013 kerättyihin tilinpäätösarvioihin. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisia tilinpäätösarvioita ei julkaista. Kuntaliiton julkaiseman tiedotteen mukaan tulopohjan kasvu oli heikointa asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle asukkaan sekä asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Maakunnittain yhteen laskettuna tilikauden tulos oli negatiivinen koko maassa lukuun ottamatta kolmea maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Etelä-Karjala. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. 14

16 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan tuloperusteissa ei vuonna 2012 tapahtunut merkittäviä muutoksia. Verotulot kasvoivat n :lla verrattuna edelliseen vuoteen ja valtionosuudetkin kasvoivat n :lla siitäkin huolimatta, että valtionosuuksia leikattiin vuodelle Tilinpäätöksessä tosin kirjataan aeimpia vuosia huomattavasti enemmän poistoja, mikä johtuu pitkälti siitä että kirjanpitolautakunnan kuntajaosto tarkisti yleisohjettaan niin, että lautakunta suosittelee suunnitelman mukaisten poistojen alarajojen käyttämistä, ellei kunnalla ole perusteltua syytä käyttää pitempää poistoaikaa. Tarkistetun yleisohjeen mukaisia uusia poistoperusteita on Taipalsaarella päätetty soveltaa jo vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Lisäksi tehdään kertaluonteisia lisäpoistoja sellaisille hyödykkeille, joiden taloudellinen pitoaika on huomattavasti poistosuunnitelmassa esitettyä lyhyempi tai tehty investointi on luonteeltaan vuosikorjausta ja ei todellisuudessa kasvata hyödykkeen pitoaikaa. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu KOY Taipalsaaren Asuntojen jakautumisen myötä syntyneen As Oy Taipalsaaren Kartano-yhtiön osakehuoneistojen myynnistä kertyneet myyntivoitot vähennettynä kuluilla. Tilinpäätösvuoden jälkeen huoneistojen myyntiä on jatkettu ja kunnan omistuksessa on tilinpäätöksen laadintahetkellä enää kahden huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Jää nähtäväksi, miten käynnissä oleva valtionosuusjärjestelmän uudistus vaikuttaa tulevaisuudessa Taipalsaaren valtionosuuksiin. Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Tavoitteen mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Valtionosuusuudistus tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän alaisuudessa. Valtiotieteen kandidaatti Arno Miettinen on nimetty selvitysmieheksi valtionosuusuudistukseen. Selvitysmiehen toimikausi on Ensimmäisiä kuntakohtaisia laskelmia uudistuksen vaikutuksista on alustavasti lupailtu julkistettavaksi kuluvan vuoden loppupuolella. Toiminnallisesta näkökulmasta vuonna 2012 jatkettiin kunnan strategian toteuttamista mm. valmistelemalla kunnanhallitukselle esitys kunnan uudeksi organisaatioksi. Organisaatiotyöryhmään kuuluivat vs. kunnanjohtaja Mikko Hietamies, rakennustarkastaja Erkki Kallonen, sivistystoimenjohtaja Seppo Paajanen, hallinnon suunnittelija Mika Kesseli, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Laihanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuure Westinen, kunnanhallituksen varajäsen Elma Mikkola, kunnanhallituksen varajäsen Pekka Wallén sekä henkilöstön edustajana JUKO:n pääluottamusmies Jirka Korhonen. Valtuusto päätti organisaatiouudistuksesta pidetyssä kokouksessaan. Kunnanhallituksen asettama arviointityöryhmä puolestaan koordinoi kunnassa vireillä olevien investointihankkeiden suunnittelua ja valmistelua ja suoritti tarvittavaa ennakkoarviointia niiden vaikutuksista kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön ja kunnan talouteen. Arviointityöryhmässä toimivat Jukka Kinnunen (pj.), Teemu Turunen-Saaresti, Heikki Niiva, Anne Heiskanen, Milko Marttinen ja Aure Niiva. Johtavat viranhaltijat osallistuivat arviointityöryhmän työskentelyyn vaihtelevalla kokoonpanolla riippuen kulloinkin käsiteltävästä arviointikohteesta. Arviointityöryhmä ehdotti kunnanhallitukselle kirkonkylän koulun laajennuksen suunnittelun aloittamista siten, että muodostetaan kokonaisuus, joka muodostuu perusopetuksen, esiopetuksen ja päivähoidon tiloista sekä liikuntatilasta. 15

17 Vuoden 2012 aikana valmisteltiin myös Kirkonkylän matkailuinfra-hankkeen suunnitelmat, joita on tarkoitus ryhtyä toteuttamaan vuoden 2013 aikana. Tulevalle yhdyskuntarakenteen kehitykselle luotiin pohjaa laatimalla tulevaa MAL-suunnitelmaa varten ns. kehityskuva ja rakennemalli, joissa on hahmoteltu erilaisia kehittämisalueita. Varhaiskasvatuksen tehtäväalueella saatiin päätökseen vuonna 2006 aloitettu rakennemuutos. Muutoksen seurauksena mm. Metsäpolun päiväkodin esiopetusikäiset siirtyivät yhtenäiskoulun yhteyteen valmistuneeseen esiopetustilaan alkaen. Em. tiloihin sijoitettiin myös viisivuotiaita lapsia. Ryhmäperhepäivähoitokotien hoitopaikat siirtyivät Metsäpolun päiväkotiin. Muutos mahdollisti päivähoidon tuotannon painopisteen siirtämisen päiväkotipainotteiseksi. Tavoitteena oli ollut ryhmäperhepäivähoitokotien lakkauttaminen kustannustehokkuuden parantamiseksi. Toiminnan käynnistyessä uudella rakenteella alkaen huomattiin Metsäpolun päiväkodissa sisäilmaongelma, jota ryhdyttiin tutkimaan asiantuntijoiden avustuksella syksyllä Päiväkotiryhmä jouduttiin siirtämään entisen Konstun Kertun tiloihin Konstunkaari 7:ään. Sisäilmastoselvitys on valmistunut alkuvuodesta 2013 ja raportin mukaan mm. ulkoseinä- ja sokkelirakenteiden kosteus- ja mikrobivauriot heikentävät tilojen sisäilman laatua. Sisäilmaan voi myös päästä kemiallisia epäpuhtauksia maanvaraisen betonilaatan vaurioituneista muovipinnoitteista. Vaurioiden laajuutta ja korjaustoimenpiteiden kustannuksia selvitellään lisää ja niiden arvioidaan kestävän parisen kuukautta. Koska tiloissa työskentelevillä ja myös lapsilla on ollut havaittavissa oireilua ja vanhemmalla rakennusosalla on selviä sisäilmaa heikentäviä havaintoja, kunta on päättänyt sijoittaa toiminnot mahdollisimman pikaisesti toisiin tiloihin. Näiden väistötilojen selvitys on parhaillaan käynnissä. Kunta on vuoden 2013 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa varautunut Metsäpolun päiväkodin uudisrakennuksen rakentamiseen vuonna Kuntaan perustettiin kunnanhallituksen päätöksellä sisäilmatyöryhmä ja toimintaohjeet sisäilmaongelmissa hyväksyttiin loppuvuodesta. Sisäilmatyöryhmän tehtävänä on vaikeiden ja monitahoisten sisäilmaongelmien ratkaiseminen. Ryhmän toiminta-ajatus pohjautuu suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön työsuojelun, kiinteistöhallinnan ja - hoidon, työterveyshuollon ja kiinteistön käyttäjien kesken. Sisäilma-asioiden hoitamisessa on tärkeää maltillisesti ja määrätietoisesti tehdä tilannemääritys. Asetetuista tavoitteista tulee vuorovaikutteisesti ja säännöllisesti viestiä sekä seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista. Sisäilmatyöryhmä kokoontuu säännöllisesti käsittelemään sisäilmaongelmatapauksia, tekee päätöksiä tutkimuksista ja jatkotoimenpiteistä tehtyjen tutkimusten tulosten ja asiantuntijoiden toimenpidekehotusten mukaisesti sekä seuraa korjaustoimenpiteiden etenemistä. Vuoden 2012 aikana jatkovalmisteltiin myös maaseutuhallinnon uudistusta. Osana uudistuksen toimeenpanoa mm. maaseutusihteerin virka siirtyi isäntäkuntana toimivan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon vuoden 2013 alusta lukien ja vastaavasti Taipalsaarelta lakkautettiin maaseutusihteerin virka. Lappeenrannan kaupungin kanssa tehtiin sopimus, jonka nojalla maaseutusihteerin työpanosta ostetaan Taipalsaaren kunnan käyttöön erilaisiin tehtäviin. Viranhaltijan pääasiallinen työpiste on Taipalsaarella ja hän siirtyi Lappeenrannan kaupungin palvelukseen entisin palvelussuhteen ehdoin. Käytännössä kovinkaan moni asia ei tässä suhteessa muuttunut lukien. Kunta oli myös osaltaan mukana valmistelemassa voimaan tulleen uuden jätelain vaatimia muutoksia. Uuden lain perusteella kuntien, joissa jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan kuntien yhteisesti omistamassa yhtiössä, tulee järjestää myös alueen jätehuoltoviranomaisen tehtävät yhteisesti. Lain edellyttämä yhteinen jätehuoltoviranomainen Etelä-Karjalassa valmisteltiin toteutettavaksi alueellisena jätelautakuntana, jonka isäntäkuntana toimii Imatran kaupunki. Lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. 16

18 Kunnan viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen liittyen kunnanhallitus hyväksyi vuonna 2011 kunnalle uuden viestintä- ja markkinointisuunnitelman, jossa linjataan keskeisiä viestinnän ja markkinoinnin kehittämistoimenpiteitä tuleville vuosille. Vuonna 2012 kunnan visuaalinen ilme uudistettiin ja käyttöön otettiin mm. uudet asiakirjapohjat. Myös kotisivujen päivitys käynnistettiin ja uudet sivut otetaan käyttöön huhtikuussa Pappilanniemen uuden asuinalueen kunnallistekniset työt käynnistyivät vuoden 2012 aikana toden teolla. Tilinpäätöstä kirjoitettaessa vesi- ja viemäriverkoston ja katujen rakennustyöt ovat loppusuoralla. Tontinluovutuksen periaatteet ovat paraikaa valmistelussa ja tontinluovutukseen päästäneen vuoden 2013 aikana. Uusia asukkaita voidaan näin ollen odotella 2014 tai viimeistään Pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa linjattiin, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen. Valtiovarainministeriö asetti virkamiehistä koostuvan Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvittämään kuntalain kokonaisuudistuksen pohjaksi vaihtoehtoisia kunnallishallinnon rakennemalleja. Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvitys julkaistiin Valtiovarainministeriö pyysi kunnilta lausunnot Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Kunnassa valmisteltiin lausuntoa mm. järjestämällä kunnanhallituksen iltakoulu Valtuustoseminaari järjestettiin ja myös kuntalaisille järjestettiin tilaisuus Valtuusto käsitteli vastaukset esitettyihin kysymyksiin Tilinpäätöstä laadittaessa kunta on antanut lausuntonsa myös kuntarakennelakiluonnoksesta pyydettyyn lausuntoon. 17

19 Tilastotietoja kunnasta Väkiluku ja sen kehittyminen Vuosi Asukkaita Muutos (lähde: Väestörekisterikeskus, Maistraatti) Väestön ikärakenne ja sen kehittyminen vuotiaat, % väestöstä 8,4 8,1 7,9 7, vuotiaat % väestöstä 10, ,7 10, vuotiaat, % väestöstä 64,2 63,9 63,7 63, vuotiaat, % väestöstä 10,1 9,7 10,2 10, vuotiaat, % väestöstä 4,8 5,4 5,5 6,0 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä 1,7 1,9 2,1 2,1 (lähde: THL, Sotkanet) 18

20 Väestöennuste vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yhteensä (Lähde: Tilastokeskus) Koulutus Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä (Lähde: THL, Sotkanet) 19