Metallista muutosvoimia eduskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallista muutosvoimia eduskuntaan"

Transkriptio

1 VAASAN JA KESKI-SUOMEN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg...4 Työpaikan muutoksia tutki Olavi E. Kokkonen...5 Kansanedustajaehdokas Ulla Rauhala...8 Vaasan Wärtsilän pääluottamusmiesvaalien ehdokkaat Pekka Mäenpää ja Tapio Lehtimäki...10 Työsuojelua huonoinakin aikoina vaatii Tommy Kauppila...11 Kansanedustajaehdokas Jan Backman...13 Kansanedustajaehdokas Jari Leppäkangas takasivulla. Keskiaukeamalla Elkamon vahva luottamusmieskaksikko. Metallista muutosvoimia eduskuntaan Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireistä on vahvoja metallin ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Kuvassa on SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtaja, pääluottamusmies Markku Kolari. Maken linajuksia tässä lehdessä mm. sivuilla 6-7.

2 2 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Suuri ja pieni/ tärkeä ja mitätön Metallin vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Kapiainen. Valoa räntäsateeseen Eipä nouse fiilikset järin korkealle näinä aikoina. Ennätyslämmin kesä on tätä kirjoitettaessa jo taaksejäänyttä elämää ja ensimmäiset räntäsateet koettu. Palkansaajapuolelle on riittänyt tietynlaista räntäsadetta pitkin kesää. Talous laahaa hyvistä ennusmerkeistä huolimatta monin paikoin edelleen pohjakosketuksen tuntumassa. Tilanne näkyy selvästi myös syksyn palkankorotusten linjassa. Yhtään irtiottoa ei ole, kansanedustajia lukuun ottamatta, nähty vaan kaikki pyörivät Metallin tapaan inflaatiotasoa pienemmissä prosenteissa. Työttömyysluvut ovat korkealla ja erityisen pahalle näyttää telakkateollisuuden tilanne. Suhdannekuoppa on vääjäämätön tosiasia ja sen mukanaan tuomat ikävät seuraukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mittavat. Telakkakriisiin varautuminen on ollut puuhastelun tasolla, vaikka alan parissa toimivat ovat siitä varoittaneet moneen kertaan. Maailmalaajuista tilauskantaa ei pystytä kansallisilla toimilla elvyttämään, mutta sisäiset korjaustoimet meidän on pystyttävä tekemään. Sillä, että tehdäänkö ne suunnitellusti, vai viimehetken paniikissa, on iso merkitys lopputulokseen. Ehkä toimenpiteet ovat kuitenkin linjassa istuvan työministerin työelämäkokemuksen kanssa. Suomalaisen työväenliikkeen kannalta historiallisen tiukka paikka on eduskuntavaalit ensi huhtikuussa. Jos siinä otetaan turpaan porvareilta siihen tapaan miltä galluppien valossa tällä hetkellä näyttää, niin edessä on monella tapaa tukalat ajat. Palkansaajienkin keskuudessa on alkanut viritä ajatuksia siitä, että Timo Soinin ja Perussuomalaisten myötä porvarihegemonia tulisi tiensä päähän ja sorretun kansan ääni nousisi taivaisiin. Tosiasiassa Soini ja Perussuomalaiset ovat Kokoomuksen tärkein vaaliase tällä hetkellä. Nyt on kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiosastoissa tehtävä rajusti töitä sen eteen, että äänestysaktiivisuus ja työväenpuolueiden kannatus saataisiin nousemaan nykyisistä lukemista. Se on siltä osin kuoleman paikka nyt. Vasemmistoliiton ryhmä on näyttänyt hyvällä tavalla aloitteellisuutensa ja sitoutumisensa eduskuntatyöhön äänestäjiensä puolesta. Äänestetään sille työlle jatkoa sekä vielä useampia tekijöitä. Kirjoitukseni synkästä sävystä huolimatta toivotan oikein Positiivista ja Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoille. Kyllä se tästä vielä valkenee. Juha Jussi Kapiainen Mistä juontaa juurensa, että seminaareissa, kokouksissa, koulutustilaisuuksissa, mediassa ja muilla areenoilla ja foorumeilla suurempaa organisaatiota edustavan mielipiteen paino on vahvempi kuin vastaavassa asemassa olevan pientä edustavan? Mikäli esimerkiksi luottamushenkilö todellakin edustaa koko työyhteisönsä kantaa ja tuo sen julki, asia on OK. Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan mandaattinsa avulla he laukovat omia ajatuksiaan, jotka yhden ihmisen näkemyksinä ovat samanarvoiset myös muiden mielipiteisiin nähden. Suurilla ja perinteisillä työpaikoilla työntekijöiden järjestäytymisaste on hyvä. Työnantajan ja työntekijäpuolen välinen keskustelukulttuuri on olemassa. Järjestökoulutukseen saa vapaata tarvittaessa. Luottamusmies- ja työsuojelupuolen organisaatio on kunnossa, joten apuja tulee neuvotteluissa ja valmisteluissa. Takana on useimmiten myös toimiva ammattiosasto. Kaikki asiat ja tahot tukevat toimivaa luottamushenkilöä, siispä yksin ei tarvitse puurtaa. Toisin on pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla, joista puuttuvat perinteet moiselle kommaritouhulle. Siellä yleensä yksi mies ottaa taakan ja syntisäkin osan harteilleen. Silti nämäkin toverit tappelevat ihan samojen asioiden kanssa, noudattavat samoja lakeja ja tuntevat yhtä suurta iloa onnistumisista tai tuskaa takaiskuista kuin isompienkin paikkojen herra pääluottamusmiehet. Hoidettavista asioista ne aikaa vievimmät ovat usein niitä kaikkia koskevia kollektiivisia asioita. Niihin menee neuvotteluissa kutakuinkin saman verran aikaa väkimäärästä riippumatta. Toinen hoitaa hommia kokopäiväisesti ja toinen oman työnsä ohessa ja vapaa-ajallaan. Siis, kun puhutaan niistä kovista äijistä ja muijista, pidetään mielessä missä he ovat ja annetaan itse kunkin sanomisille ja tekemisille sille kuuluva painoarvo, ei enempää eikä vähempää. Jatkossa toivoisi joka taholla tasapuolista kohtelua keskusteluissa ja mielipiteiden vaihdossa, riippumatta siitä, ketä tai mitä tahoa edustaa. Markku Kolari Pääluottamusmies Markku Kolari on Vasemmistoliiton ehdokkaana Keski-Suomessa. Hän uskoo, että hyvällä vaalityöllä eduskuntaan saadaan nykyistä enemmän todellisia työväestön edustajia. VAASAN JA KESKI-SUOMEN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Juha Kapiainen Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Matti Mäkelä: Piristymistä havaittavissa Talous toipuu, ja sen takia on järkevää sopia palkat vuodeksi kerrallaan, kirjoittaa Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Maailmantalous on toipumassa rahoitusmarkkinakriisiä seuranneesta poikkeuksellisen voimakkaasta taantumasta, mikä antaa vuodelle 2011 selvästi paremmat lähtökohdat kuin kuluvalle vuodelle. Kehittyvissä maissa kasvu on vuoden 2010 aikana palannut suunnilleen taantumaa edeltäneelle tasolle. Myös kehittyneissä teollisuusmaissa toipuminen on alkanut, mutta kasvu ei ole ollut kovin vahvaa eikä vakaata. Rahoitusmarkkinat ovat yhä normaalia epävarmemmassa tilassa, mikä hidastaa toipumista. Yhdysvalloissa kasvu on alkuvuoden nopeasta vauhdista hidastunut eikä ole mahdotonta, että maa ajautuu uudestaan taantumaan. Euroopassa kasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Metalliteollisuudessa toimialoittainen kehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti. Osalla toimialoista kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, mutta toisilla tuotannon lasku on yhä jatkunut. Metalliyritysten saamat uudet tilaukset ovat lisääntyneet, mikä ennakoi kohtalaisen myönteistä kehitystä vuoden 2010 lopulle. Suomen metalliteollisuuden ensi vuoden kehitys riippuu luonnollisesti kansainvälisestä kehityksestä. Kasvuaikana hyvä sopia palkoista vuosittain Neuvottelimme uuden palkankorotuksen sopimukseemme. Alan vaikea tilanne oli hyvin niin meidän kuin työnantajienkin tiedossa ja että työpaikat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa tilauskantojen osalta. Neuvoteltu korotus on maltillinen. On todennäköistä, että reaaliansioiden kehitys jää vähäiseksi. Toisaalta meillä on edelleen noin jäsentä ilman työtä. Arvioni on, että vaihtoehtona olisi ollut vähintään kahden vuoden sopimus, jossa myös palkat olisi sovittu kahdeksi vuodeksi. Nyt kun alkaa teollisuudessa ja taloudessa näyttää paremmalta, niin eikö ole parempi, että neuvotellaan palkankorotuksista ensi keväänä uudelleen? Tuolloin myös suurella todennäköisyydellä alan tilanne on kokonaisuutena parempi kuin tällä hetkellä. Tärkeitä asioita ovat ensi kevään neuvotteluissa yleiskorotustaulukkopalkkojen korjaaminen. Nyt, kun saamme kokemukset, miten 0,5 erän kanssa on menetelty, on tärkeää miettiä, miten vastaamme työnantajien esitykseen, kun he joka tapauksessa esittävät edelleen paikallista palkankorotusta. Työhyvinvoinnin parantamiseen etsitään keinoja Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Erittäin tärkeä on myös, että työttömyysturvan osalta määräaikainen laki lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalta on esityksemme mukaan hallituksen toimesta menossa eduskuntaan niin, että sitä jatketaan vuodella eteenpäin. Laki koskee työntekijöitä, joiden työviikkoa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Alun perin määräaikainen laki säädettiin voimaan vain kuluvaksi vuodeksi Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on työryhmä, jossa pohditaan työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tältä työryhmältä odotan konkreettisia esityksiä työelämän laadun parantamiseksi. Ikääntymisen tuomaa työn rasittavuutta tulee helpottaa työoloja kehittämällä, kuntoutuksella ja ikääntyneille suunnatun seniorivapaan aikaansaamisella. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseksi on perustettu myös työmarkkinajärjestöjen yhteinen hanke: Hyvä työ pidempi työura. Hankkeella tarjotaan yrityksille käytännönläheisiä työkaluja, joilla voidaan työpaikalla itse kehittää työhyvinvointia. Mikäli yrityksessä on runsaasti ennenaikaisia eläköitymisiä, ammattitauteja tai jaksamiseen liittyviä ongelmia, ne pitää ensin tunnistaa, ja sitten pitää löytää oikeat keinot vaikuttaa niihin. Uskon ja toivon, että tämä konkreettinen hanke tuo tulessaan myös tuloksia. Matti Mäkelä keskustelemassa sopimustilanteesta valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan Juha Kapiaisen kanssa.

4 4 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT - On äänestäjien käsissä millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan, muistuttaa Metallin järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Vaikuttamisen paikka Olemme jälleen monien valintojen ja vaalien edessä. Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehiä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöt. On tärkeää, että luottamustehtäviin valitaan työpaikan arjen tuntijoita, jotka tekevät pyyteetöntä työtä metallimiesten ja -naisten eteen. Luottamusmiestehtäviin kannattaa rohkeasti pyrkiä. Vaikka ne ovat raskaita, ne ovat myös erittäin palkitsevia. Työpaikan edunvalvonta on perustehtävä koko ay-liikkeelle. Mikäli tämä toiminta on heikkoa, ei myöskään liitto voi olla vahva. Samoin kuluvana syksynä teemme valintoja ammattiosastoissa. Nyt on vaikuttamisen paikka, jotta osastoihin valitaan innokkaita ja ay-toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Vaaleissa jokainen ääni on tarpeen Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehet ja ammattiosastoihin luottamushenkilöt. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta. Molemmissa vaaleissa tarvitaan jokaisen työntekijän ääntä, kirjoittaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Ensi vuoden keväällä käydään eduskuntavaalit. Nyt jos koskaan on tilanne, jossa palkansaajien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.vaali vaalilta työntekijän arkea ymmärtävien kansanedustajien määrä on valitettavasti laskenut. Olen tästä kehityksestä erittäin huolestunut. Mikäli ensi vaalien jälkeen maassamme jatkuu porvarien valta, olen varma siitä, että työntekijöiden asema tulee maassamme heikentymään tuntuvasti. On harhaa miettiä sitä, että ei yhdellä äänellä valtaa vaihdeta. Nimenomaan joka ikinen ääni on nyt tarpeen. Yhtään ääntä ei ole vielä laskettu. Nyt on siis toimittava työpaikoilla ja alueilla sekä herätettävä keskustelua sitä, minkälaisen Suomen me haluamme. Haluammeko eriarvoisen vai tasa-arvoisen yhteiskunnan. Muun muassa tästä on kyse tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitaan yhteiskunnan suunnanmuutos Yhteiskunnassa tarvitaan radikaali suunnanmuutos. Kuten vaalirahakohu on kiistatta todeksi osoittanut, istuva hallitus on suurliikemiesten avokätisen vaalirahoituksen tulos. Yhdellätoista maamme hallituksen ministereistä oli vaalien alla yhteiset kummisedät, jotka junailivat kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahavirran sopivaksi katsomilleen henkilöille. Pääministerin kiemurtelu, väistely ja huonomuistisuus vaalirahaskandaalin paisuessa on ollut irvokasta katseltavaa. Kaikki tämä on murentanut jo ennestäänkin heikkoa politiikan imagoa. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Siis, nyt suunnatkaamme kohti valintoja yhteisessä rintamassa yhteisen asian ja valoisamman tulevaisuuden vuoksi. Ville-Petteri Risberg Metalliliiton järjestösihteeri

5 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Työssä on lupa viihtyäkin Kun isot muutokset myllertävät työpaikalla, hyvän työilmapiirin luominen vaatii ponnisteluja. Komas Oy ostaa Sisä-Suomen Koneistus Oy:n ja Keski-Suomen prototekniikka Oy:n liiketoiminnat Komas Oy ostaa Coplean Oy:n koko osakekannan Komas Oy ostaa Malira Oy:n koko osakekannan Sisu Auto ulkoistaa valmistustoiminnot Komas Oy:lle Komas Oy ostaa Purso- Tools Oy:n Pirkkalan yksikön kokoonpanoliiketoiminnan Komas-konsernin tytäryhtiöt fuu-sioitu osaksi Komas Oy:tä Tässä on vain osa kolmen viime vuoden aikana julkaistuista lehtiotsikoista, jotka ovat koskettaneet Jyväskylässä pääkonttoriaan pitävää konepajateollisuusyritystä Komas Oy:tä. Muutosmyllerrys on ollut melkoinen. Ei ihme, että Metalliosasto 74:n sihteeri ja työpaikkansa luottamusmies Olavi E. Kokkonen katsoi tarpeelliseksi käydä metalliliiton Murikka-opistossa kolmen kuukauden mittaisella Muutoksen eväät -kurssilla hankkimassa lisäevästä työpaikkansa muutoksen hallintaan ja työyhteisön kehittämiseen. CNC-koneistajana työskentelevä Kokkonen on tehnyt metallihommia vuodesta 1973 lähtien. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat kohtuullisen tasaista työntekoa, kunnes vuonna 2004 alkoi myllerrys. Olin silloin Sjöblomin konepajalla, joka myytiin Sisä- Suomen Koneistus Oy:lle. Sen jälkeen on muutos seurannut toistaan. Kaikki saman katon alle Yritysostojen myötä Komas Oy:n koneistustoiminnot olivat hajautuneet ympäri Jyväskylän seudun. Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun kuluessa koneistamot yhdistettiin Alteams-yhtiöltä vapautuneeseen kiinteistöön Jyväskylän Seppälänkankaalle. Omalla työpaikalla tapahtuneet muutokset olivat Kokkosen Metalli 74:n sihteeri ja työpaikkansa pääluottamusmies Olavi E. Kokkonen teki Murikka-opiston kolmen kuukauden kurssilla harjoitustyön, jonka aiheena olivat työpaikalla tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön ja työhyvinvointiin. OVATKO BONUKSESI TURVASSA? Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme ammattiliittojen jäsenille ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon. Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi uuteen Liittokaskoon on mahdollista saada lähtöbonusta heti kättelyssä jopa 70 %. Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä. Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 v. vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. TURVA ON LIITON JÄSENTEN ASIALLA Hymyile, olet Turvassa P A L V E L U N U M E R O W W W. T U R V A. F I Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. harjoitustyön aiheena Murikan kurssilla viime keväänä. Kokkonen pohti, miten muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja sen työhyvinvointiin. Sen pohjalta hän kokosi ehdotuksia työyhteisönsä kehittämiseksi. Muutto aiheutti hyvin ristiriitaisia tuntemuksia henkilöstössä. Pelottavaa muutoksessa oli se, kun kaikki koneet eivät siirtyneetkään uuteen paikkaan, vaan osa myytiin pois. Osa työntekijöistä jäi vähän kuin tyhjän päälle, kun kone meni alta. Se oli kova pala. Muuton takia ei kuitenkaan ketään irtisanottu, mikä rauhoitti tilannetta. Silti mielialat uudella yhteisellä verstaalla olivat aluksi hyvin odottavat ja hieman epävarmatkin. Kun väkeä tulee erilaisista työpaikoista, joissa kaikissa on oma kulttuurinsa, syntyy helposti erilaisia klikkejä ja eriseuraisuutta. Aluksi meilläkin kyräiltiin kahvihuoneessa vanhoissa porukoissa. Paha käydä töissä vain liksan takia Niin työnantajien kuin myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tulee Kokkosen mielestä edesauttaa viihtyisän työyhteisön syntymistä. Kun työelämä on muuttunut aina vaan kiireemmäksi, työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Jos ennen käytiin työssä vain pelkän liksan vuoksi, niin nyt kiireen keskellä työssä viihtyminen on tullut tärkeämmäksi. Paha olisi käydä työssä vain liksan takia. Jos työpaikalla on huono ilmapiiri, niin töihin ei ole kiva aamulla tulla. Luottamusmiesten kannalta muutosvaihe on Kokkosen mukaan hankala varsinkin silloin, jos muutos merkitsee myös henkilöstövähennyksiä. Luottamusmies voi joutua pahasti kahden tulen väliin. Muutosvaiheessa työnantajapuolikin on joutunut paneutumaan yt-menettelyihin ja muihin säädöksiin, joita pitää noudattaa. Murikan kurssin opinnäytteeseen Kokkonen listasi oikeastaan aika yksinkertaisiakin keinoja ryhmähengen ja työilmapiirin kohentamiseksi muutosvaiheessa. Esimerkiksi tauot ovat tärkeitä sen kannalta, että opitaan tuntemaan muuta porukkaa. Meillä oli eri yksiköissä erilaiset käytännöt, joita nyt ollaan yhtenäistämässä. Työilmapiirin parantamiseksi myös työnantajan kannattaa järjestää henkilöstölle yhteisiä tapaamisia. Hyvä työyhteisön johtamistaito ja motivoitunut sekä ammattitaitoinen henkilöstö luovat Kokkosen mielestä työpaikasta miellyttävän. Ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi, kun niihin tartutaan varhain. Työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavat työntekijän, hänen työnsä ja koko työyhteisön yhteensopivuus sekä joustojen ja työn kehittämisen mahdollisuudet. Terveessä ja toimivassa työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat Kokkosen mielestä avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Jarkko Mänttäri (Julkaistu kokonaisuudessaan Kansan Uutiset Viikkolehdessä 22. lokakuuta 2010) 160x250_Metallin_Autoalanvikuttajien_lehti_4v_liittokasko_11_2010.indd :55:31

6 6 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Stoppi harmaalle taloudelle Suomessa pyöritetään varovaisimpienkin arvioiden mukaan liikevaihdoltaan kymmenen miljardin suuruista harmaan talouden bisnestä. Pelkkä vierastyövoiman ja veroja maksamattomien työntekijöiden syyllistäminen ei ole koko totuus. Hallitus, EK ja suuret yritykset sallivat tämän tapahtua. Keinoja ongelman poistamiseen on ja niitä on ehdotettu, mutta hallitus ei halua puuttua painokkaasti asiaan. Tilaajavastuulaki oli hyvä yritys toimia edes jollakin lailla, mutta sanktiot ovat tällä hetkellä suunnilleen luokkaa nuhtelu ja luunappi. Liiketoiminnan rajoittamista kielloin on myös turhan helppo kiertää. Esimerkiksi Virossa on tällä hetkellä jo n suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen omaavaa henkilöä. Näistä useilla on takanaan konkursseja, liiketoimintakieltoja tai vastaavaa. Kuitenkin samat henkilöt vuodesta toiseen ovat yritysten johtotehtävissä ja pyörittävät hämäräbisneksiä. Kanneoikeus ay-liikkeelle Ay-liikkeet ovat jo kauan hakeneet kanneoikeutta (*) itselleen. Neuvottelut ovat aina kariutuneet milloin minkäkin verukkeen turvin. Kanneoikeus olisi ainakin toimiva keino saada työntekijän ääni kuuluville ja samalle viivalle muiden samaa työtä tekevien kanssa. Miksi verotulot eivät kelpaa hallitukselle ja elinkeinoelämän keskusliitolle? Oikeusministeriö ja poliisin harmaan talouden yksikkö hakivat n. 6 miljoonan euron määrärahaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kumpaakaan ei ollut huomioitu millään lailla. Hallituksen mielestä ongelma siis on vähäinen. Mikä on syynä, ettei esim. 5 miljardin euron lisätulot kiinnosta? Omat intressit päättäjillä? Pelkkien suorien verotulojen lisäksi on huomioitava hyöty, joka saataisiin lisääntyvien työpaikkojen osalta ja kotimaisten yritysten töiden saannin lisääntyminen. Raha siis yksinkertaisesti virtaisi omaan laariin. Rehelliset suomalaiset yrittäjät ovat tarjouskilpailutilanteessa tuskaisen paikan edessä. Yritys, joka maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa muutenkin velvoitteensa lakien ja säädösten mukaisesti, ei pärjää epärehellistä kilpakumppaniaan vastaan. Harmaan talouden ongelma maassamme on suuri ja kasvaa edelleen, jos pikaisiin ja tarmokkaisiin toimiin ei ruveta välittömästi. Kaikkien tutkimusten ja selvitysten mukaan harmaan talouden torjuntaan panostetut rahat maksavat lyhyelläkin aikavälillä itsensä moninkertaisina takaisin. Summat, jotka valtion kassasta vuosittain jäävät puuttumaan, ovat sen suuruisia, että niillä korjattaisiin valtion- ja kuntataloutta jo tuntuvasti. Markku Kolari Info Kanneoikeus Yksinkertaistettuna kanneoikeus ammattiyhdistysliikkeelle tarkoittaa sitä, että Suomessa työskentelevän ei tarvitsisi olla itse aktiivinen mikäli väärinkäytöksiä tai työehtojen polkemista ilmenee. Tällä hetkellä ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan kanteen nostamiseksi oikeudessa. Markku Kolari on SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtaja. Markku Kolari

7 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ TÖRMÄYSLINJALLA - KOLARI Tällä teemalla Markku Kolari lähtee tukiryhmänsä kanssa tavoittelemaan paikkaa eduskunnassa. Make on 46-vuotias paljasjalkainen jyväskyläläinen. Nykyään koneistajana työskentelevällä Makella on laaja näkemys työelämän eri aloilta. Ennen metallialaa hän työskenteli mm. kymmenisen vuotta ravintola-alalla, jossa pätkätyöt, epätyypilliset työsuhteet, palkkausongelmat, naisvaltainen matalapalkka-ala ja monet muut ongelmat tulivat tutuiksi. Sieltä alkanut ay-toiminta vei sitten mennessään. Työnantaja- puolen tiukentunut linja Työnantajapuolen linja on tiukentunut viime vuosina koko ajan. Samaan aikaan tuntuu siltä, että Metalliliitto on antanut koko ajan löysää työnantajapuolelle. Tämä on johtanut siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto on päässyt sanelemaan työehtosopimusneuvotteluissa, joissa heillä ei ole mandaattia neuvotella. edustajan Arkadialle! Markulla on näkemystä miten asiat pitää hoitaa ja hän myös tuo ne esille niin kuin pitää! Pidän tärkeänä, että Metallin väki olisi aktiivisesti liikkeellä tulevien vaalien aikaan. Sillä on aika saada muutos linjaan, jota porvarihallitus on vetänyt hallituskaudellaan! Keski-Suomen piirin Metallin Vaikuttajien puheenjohtaja Pääluottamusmies Tarmo Lukkarinen Make toimii tällä hetkellä luottamustehtävissä mm: SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtajana Kimppa-lehden päätoimittajana työpaikkansa pääluottamusmiehenä metallin ammattiosasto 120 toimikunnassa Metallin Vaikuttajien Jyväskylän osaston johtoryhmässä Jyväskylän Nousun jalkapallojaoston miesten edustajana Vasemmistoliiton kunnallisjärjestössä Markku Kolari tunnetaan?räväkkänä? ja kärkkäästi kantaa ottavana puhujana ja kirjoittajana. Eduskuntaan on saatava enemmän edustusta ns. tavallisten ihmisten parista. Maken tuntien teeman mukainen linja varmasti säilyy ja hänen kauttaan tavikset ja vähäosaiset saavat äänensä kuuluville. Älä jätä käyttämättä tilaisuutta vaikuttaa, vaan äänestä Markku Kolaria. Markku Kolarin tukiryhmä Härskiä toimintaa työpaikoilla Työnantajapuolen linja näkyy työpaikoilla härskinä toimintana. Muun muassa viime laman aikana irtisanottiin työntekijöitä, jotka olivat olleet talossa töissä vuotta. Kun heidän ikänsä oli yli 50 vuotta tai vähän alle, niin työllistyminen oli liki mahdotonta. Eli ikärasismi rehottaa. Kun työtilanne parani heidät otettiin takaisin puolen vuoden sisällä, koska työnantajan oli muutosturvan vuoksi pakko näin toimia. Kuitenkin kaverit joutuivat tulemaan töihin uutena työtekijänä. Näin ollen palvelusvuosilisät jäävät jatkossa saamatta. Näin palkitaan pitkäaikaiset työntekijät työantajan taholta! Työnantajapuoli puhuu pitempien työurien puolesta suureen ääneen tekemättä mitään työssä jaksamisen eteen. Ne pitemmät urat löytyvät korkeintaan hautuumaalta! Muutosturvaan täytyy ehdottomasti saada kirjattua pykälä, jossa ilmenee, että kun työantaja työllistää työtekijän uudestaan irtisanomisen jälkeen muutosturvan määräämänä aikana on hänet palkattava vanhana työntekijänä edut säilyttäen. Eduskuntavaaleista linjan muutos Valmistaudumme tuleviin eduskuntavaaleihin. Omalta osaltani toimin Kolarin Markun tukiryhmässä ja toivoisin että Metallin Vaikuttajat lähtisivät sankoin joukoin mukaan Maken kampanjointiin, että saisimme oman Pääluottamusmies Tarmo Lukkarinen patistaa metallin jäseniä äänestämään, jotta eduskuntavaaleissa saadaan aikaan muutos porvaihallituksen vetämään linjaan.

8 8 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Ulla Rauhala: Eduskuntaan tarvitaan tavallisia duunareita Pohjanmaan Vasemmisto on asettanut tuleviin eduskuntavaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana pääluottamusmies, hitsaaja Ulla Rauhalan. Ruonalla asuva ja Lapualla työskentelevä Rauhala on tavallisen ihmisen ja arjen asialla. Eduskuntaan pitäisi saada enemmän meitä tavallisia duunareita, joilla on kokemuksia työelämän vaikeuksista. Muuten päätöksenteko entisestään etääntyy tavallisen ihmisen arjesta, Rauhala sanoo. Rauhalalla on kokemusta monelta eri elämänalueelta. Hän on ollut ompelija, yrittäjä, työtön, neljän lapsen äiti ja nykyisin metallialan ammattilainen ja ay-aktiivi. Hän haluaa toimia pyyteettömästi työläisten, syrjäytettyjen, yksinhuoltajien ja huonossa taloudellisessa tilanteessa olevien elinolojen parantajana. Kannan myös huolta pienyrittäjistä, jotka vastaavat yksin yrityksestään, ilman lomia tai oikeutta sairastaa, Rauhala sanoo. Rauhalan vahvuuksia ovat elämänmyönteisyys, empaattisuus ja kokemuksen tuoma ote tämän päivän haasteisiin ja tavoitteisiin. Myös nuorten työllisyys huolestuttaa, koska niin paljon nuoria syrjäytyy työelämästä, ennen kuin ovat edes päässeet työelämään kiinni. Kansanedustaja on kansalaisten luottamusmies Kun Ulla Rauhalaa kysyttiin eduskuntavaaleihin ehdolle, hän ensin kieltäytyi. Mutta kun keskustelin lähimpien ihmisten kanssa, sain heiltä tukea ja kannustusta, var- sinkin omilta tyttäriltäni. Päätin lähteä mukaan. Rauhala vertaa kansanedustajan työtä pääluottamusmiehen tehtävään, jota hän on hoitanut jo kuusi vuotta. Olen tottunut ajamaan muiden ihmisten asioita ja etuja. Kansanedustajan työhän on samanlaista, isommassa mittakaavassa vaan, Rauhala sanoo. Toisaalta Rauhalaa hirvitti ajatus, että mihin sitä taas itsensä laittaa likoon. Mutta kokemus sekin, hän tuumii, ja lainaa brasilialaista kirjailijaa Paulo Coelhoa: Elämässä minua kiehtoo sen herättämä uteliaisuus, haasteet, hyvä taistelu voittoineen ja tappioineen. Minulla on monia arpia, mutta kannan mukanani myös muistoja hetkistä, joita en olisi koskaan elänyt, ellen olisi uskaltanut ylittää rajoja. Oy Elka Elkamo on sähkönjakelujärjeste markkinoiva yritys Pietarsaaressa jännite- ja pienjännitekojeistot s det teollisuuden ja energiayhtiöi erityisosaamista ovat Pääluottamusmiehenä Elkam ja varapääluottamusm Ulla Rauhala Ulla Rauhala os. Vähäkainu, s Vetelissä Asuinpaikka: Kuortane, Ruonan kylä Harrastukset: käsityöt ja koiran kanssa lenkkeily Ammatti: hitsaaja Työpaikka: Metso Power Lapua Luottamustehtävät: pääluottamusmies, Lapuan metallityöväen ao. 146 sihteeri, Metson henkilöstörahaston valtuuston jäsen, Metallin valtuuston 1. varajäsen Perhe: Aviopuoliso Heikki, lapset Mariia 33 v., Aleksi 25 v., Alina 23 v. ja Valtteri 22v. sekä miniäettä vävykokelaat. Perheesemme kuuluu tietysti ihana kolmevuotias koiramme Elmo, joka on rodultaan Welsh corgi cardigan.

9 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ mo Ab lmiä kehittävä, valmistava ja. Elkamon tuotteita ovat keskiekä niihin liittyvät kokonaisuuden sähkönjakeluun. Yrityksen muuntamotuotteet. olla on John Matkoski (vas.) iehenä Jarmo Mäki. Vahva luottamusmieskaksikko Elkamolla Pietarsaarelaisessa Elkamo Oy:ssä pääluottamusmiehenä toimii John Matkoski ja varapääluottamusmiehenä Jarmo Mäki. He kertovat, että sähkökeskuksia tekevä tuotantolaitos selvisi melko vähällä lamakaudesta. Viime talvena oli pitkästä aikaa lomautukset, mutta viime kesä oli tosi kiireinen, kertoo Matkoski. Nyt on pikku hiljaa hiljentynyt. Talvi on aina hiljaisempi. Inflaatio syö korotukset John Matkoski on toiminut luottamusmiehenä nelisen vuotta. Hän kertoo, että neuvottelusuhteet työpaikalla ovat hyvät. Kyllä työnantajan kanssa tulee aika hyvin toimeen, Matkoski sanoo. Esimerkiksi palkkaratkaisusta päästiin äskettäin yhteisymmärrykseen. Kaikille tuli yleinen korotus ja sitten jaettiin se 0,5 prosenttia osan työntekijöistä kesken. Kumpikaan työpaikan luottamusmiehistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen paikallisen sopimisen lisäämiseen. Liitot voisivat neuvotella sellaiset sopimukset, ettei täällä täytyisi alkaa enää vääntämään korotuksista. Ja korotusten pitäisi olla senttiratkaisuja, ei prosenttiratkaisuja. Prosenttiratkaisu kasvattaa aina tuloeroja. Tämä oli aika erikoinen tämä metallin sopimus, sanoo Mäki. Sen mukaan ei tarvitse maksaa yhtään mitään, jos paikallisesti sovitaan. Tämän kaltaisen sopimuksen kanssa ne työpaikat ovat huonoimmissa asemissa, joissa edunvalvonta ei ole kunnossa, Matkoski toteaa. Isommat häviäjät ovat varmasti juuri ne, jotka eniten apua tarvitsevat, Mäki lisää. He molemmat ovat huolissaan palkkaratkaisun kehnosta tasosta. Inflaatio syö palkankorotuksen, palkan ostovoima ei säily edes entisellään, Matkoski sanoo. Pietarsaaren tilanne parantunut Jarmo Mäki on myös Pietarsaaren Metallityöväen ammatti- osaston taloudenhoitaja. Hän kertoo, että työllisyystilanteen parantumisen myötä myös ammattiosaston tilanne on parantunut. Kyllähän ammattiosaston tilanne peilasi suoraan Suomen taloutta. Lomautukset iskivät rankasti. Jäsenmaksupalautukset tipahtivat prosenttia, josta johtuen vuoden 2009 budjettia piti leikata samassa suhteessa. Mäki toteaa, että työllisyystilanne on parantunut Pietarsaaren suurimmissa metalliteollisuuden yrityksissä. Siitä huolimatta tulemme tekemään maltillisen budjetin vuodelle Jonkun verran toimintaa on jouduttu supistamaan, lähinnä vapaa-ajan toiminnasta. Eduskuntavaalityössä ammattiosasto kuitenkin aikoo olla mukana voimavarojensa mukaan. Tietysti koetetaan toimia sen puolesta, jotta vasemmiston vaalitulos olisi mahdollisimman hyvä, sanoo Jarmo Mäki.

10 10 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Haasteisiin voidaan vastata yhteisvoimin Pekka Mäenpää on ehdolla Vaasan Wärtsilän pääluottamusmieheksi. Pekka Mäenpää on ehdolla Vaasan Wärtsilän pääluottamusmieheksi. Mäenpää on kohta 35-vuotias. Hän työskentelee Wärtsilän varaosavarastossa. Mäenpäällä on pitkä kokemus luottamustehtävien hoitamisesta. Hän ollut osaston luottamusmiehenä kymmenen vuotta ja on luottamusmiehenä edelleen. Hän on Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 lähtien ja kaupunginhallituksen yleisjaoston jäsen. Globalisaatio puraisee Nykypäivän työelämän trendiä eli globalisaatiota Mäenpää kertoo pääsevänsä seuraamaan tällä hetkellä aitiopaikalta. Hänen oma työmaansa on siirtymässä noin vuoden kuluttua Hollantiin. Koko varaston henkilöstölle on kuitenkin luvattu töitä yhtiön muissa yksiköissä Vaasassa, Mäenpää sanoo. Osa on jo siirtynyt moottorivalmistuslinjoille. Omasta kohtalostani ei ole vielä tietoa Pekka Mäenpään mielestä suuria haasteita nykyisessä työelämässä ovat juuri globalisaatio, työvoiman vapaa liikkuvuus, työnantajien yhä vain koveneva ote työntekijöihin, pätkätyön eli vuokratyön raju lisääntyminen viime vuosina. Tämän kaiken keskellä meidän on työntekijöinä ja edunvalvojina huolehdittava, ettei oikeuksiamme poljeta ja saavutettuja sopimuksiamme pureta. Hänen mielestään palkansaajien keskinäistä solidaarisuutta tulisi lisätä sillä jo nyt palkkaerot alojen ja jopa saman alan työntekijöiden kesken kasvavat. Eikä sitä kehitystä saada pysäytettyä kuin yhteisvoimin Energiaa liikunnasta Pekka Mäenpää saa energiaa työelämää varten ja luottamustehtävien hoitamiseen liikunnasta. Hän on entinen aktiiviurheilija ja jatkaa nykyisinkin painin parissa toimimalla painivalmentajana 7-10-vuotiaille tytöille ja pojille. Urheilu ja liikunta on tärkeää koko Mäenpään perheelle. Hänen vaimonsa on entinen maajoukkuetason lentopalloilija ja kaikki kolme lastakin ovat innokkaita liikkumaan ja urheilemaan. Liikkuminen ja urheilu tuo itselle hyvää mieltä ja on todella hyvää vastapainoa työhön ja kaupungin asioiden kanssa vääntämiseen, Mäenpää kiteyttää. Avoimuutta ja keskinäistä luottamusta tarvitaan Tapio Lehtimäki on tullut Vaasan Wärtsilään työhön vuonna 96 ja parin vuoden kuluttua hänet valittiin työsuojeluasiamieheksi. Hän on saanut kokemusta myös luottamusmiehen tehtävistä, sillä hän on ollut lähes kaksi vuotta luottamusmiehenä sylinterikansiverstaalla. Nyt hän on ehdolla työpaikkansa varapääluottamusmieheksi. Kissa pöydälle Lehtimäki ei ole oikein tyytyväinen asioiden hoitumiseen työpaikalla. Osa työnjohdosta on nuorta porukkaa. Asioista ei keskustella avoimesti, asioiden oikeilla nimillä. Lehtimäki sanoo, että hänen periaatenäkemyksensä on, että asiat puhutan selväksi. Se ei merkitse riitelyä tai huutamista, vaan nostamalla kissan pöydälle, asiat selvitetään parhaiten. Hänen mielestään juuri ihmistuntemukseen pitäisi johdon koulutuksessa panostaa. Kyllä työnjohdossa tekniikka ja tietokoneet tunnetaan, mutta ihmissuhdeasioita eivät kaikki hallitse. Esimieskoulutus olisi paikallaan. Kaikkein pahinta Tapio Lehtimäen mielestä on, jos avoin keskustelu jättää joidenkin mieliin kostomentaliteettia. Se on este avoimuudelle ja estää myönteisen kehityksen, hän painottaa. Oma lentopallojoukkue Liikunta on Tapio Lehtimäelle tärkeää. Hän ei Wärtsilään tultuaan päässyt pelaamaan lentopalloa, koska halukkaita oli liikaa. Niinpä hän perusti oman lentopallojoukkueen, jonka nimi on Röllit. Se on perustettu vuonna 96. Röllit perustettiin sellaisten nuorten kanssa jotka notkuivat erään grillikioskin nurkilla ja kaiversivat puukolla pöydän kanteen, Lehtimäki kertoo. Joukkue pelaa hyväntekeväisyysotteluja. Tavallaan nuorisotyönä liikkeelle lähtenyt toiminta on laajentunut. Nyt Rölleissä on melkoinen ikäjakautuma. Vanhin täyttää 74 ja nuorimmat taitavat olla noin kaksikymppisiä. Meillä on poikia, tyttöjä ja niiden isiä. Röllien pisin hyväntekeväisyyspelimatka on ollut Rovaniemelle. Pelattiin Rovaniemen sairaalan lasten osastolle rahaa. Rahaa kertyy siitä, kun järjestäjät keräävät osallistumismaksut, jotka menevät hyväntekeväisyyteen. Me matkustamme omilla kustannuksilla. Sali vuokrataan omalla kustannuksella. Ainoastaan pelipaidat meillä on sponsoreilta. Tapio Lehtimäki on ehdolla Wärtsilän varapääluottamusmieheksi. Kaikkiaan Rölleissä on mukana 24 pelaaja. Kaikki eivät aina pääse, mutta joka viikko meillä on kaksi kentällistä pelaamassa.

11 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Älä leiki lääkäriä Tommy Kauppila toteaa, että työsuojeluun pitää panostaa myös taloudellisesti haasteellisina aikoina. Työsuojelua unohtamatta Voiko sinun työpaikallasi olla sairauden vuoksi pois omalla ilmoituksella? Yksi, kaksi tai jopa kolmekin päivää? Hyvä, jos olette näin sopineet. Siihen kannustaa Sosiaali- ja terveysministeriökin, terveydenhuollosta puhumattakaan. Ei ole järkeä siinä, että flunssaiset aikuisten ihmiset lähtevät terveyskeskuksen päivystykseen jonottamaan lääkärintodistusta. Kaikissa paikoissa sitä ei enää edes saa. Aikuinen tietää, että flunssa menee ohitse muutaman päivän levolla, ja sitten on taas työkunnossa. Monilla työpaikoilla on sovittu sairauspoissaolojen hallintamallista ja työkyvyn varhaisesta tukemisesta työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Tähän kannustaa nyt sairausvakuutuslain muutoskin, sillä vuoden 2011 alusta työnantaja saa KELAlta palautusta työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia vain, jos työpaikalla on käytössä jonkinlainen sairauspoissaolojen hallintamalli. Siinä samassa on usein sitten sovittu omasta ilmoituksesta lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa. Malleissa on sovittu esimerkiksi, että kun on oltu pois sairauden vuoksi tietty määrä päiviä, pitää keskustella esimiehen kanssa. Usein keskustelu käydään valmiiksi tehdyn lomakkeen pohjalta. Jos poissalot ja vaikeudet työssä johtuvat työstä, on niistä tietysti hyvä puhua esimiehen kanssa. Ja vaatia, että muutoksia tehdään parempien työolosuhteiden saavuttamiseksi, apuvälineiden hankkimiseksi tms. Jos lomakkeessa kysytään terveydellisiä tietoja, ja työssä selviytymisen vaikeudet johtuvat sairaudesta, kannattaa keskustelu käydä vaikka kolmikantaisena työterveydenhuollossa. Monilla työpaikoilla tarjotaan nykyään työntekijän poissaoloilmoitukseksi paperia, jossa tämä ruksaa lomakkeeseen mikä oli poissalon syy virallisen tautiluokituksen koodeilla: olkakipu M75.0, flunssa J06 tai vaikka vatsatauti R11. Tämä ei käy laatuun. Diagnoosin saa tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen, tässä tapauksessa lääkäri. Suullisen ilmoituksen pitää riittää esimiehelle. Jos paperille merkitään jotakin, on se sitten vain päivät ja esimerkiksi flunssa ilman mitään diagnoosikoodia. Älä siis leiki lääkäriä. Marjut Lumijärvi Metalliliiton työsuojelutoimitsija Haasteellisten aikojen alla ei saa unohtaa työsuojelua. Työpaikan työsuojelussa yksi tärkeimpiä asioita on riskienarvioinnit, jotka ovat työnantajan lakisääteisiä tarkastuksia, ne pitää tehdä kunnolla. Riskienarvioinnissa määritellään työn haitat ja vaarat, siinä käydään myös kemikaaliasiat läpi ja sitä pidän itse yhtenä tärkeimpänä osana työsuojelua. Esimerkiksi, kun koulusta juuri valmistunut nuori työntekijä tulee töihin, niin hän ei todellakaan voi tietää millaisia haittoja kemikaaleista hänen terveyteensä voi olla! Hän voi olla tottunut käyttämään kemikaaleja omassa autotallissa ihan kuten normaali työkalujakin, eli käytetään kun tarvitaan. Haitoista tai myöhemmistä vaikutuksista hän ei todennäköisesti tiedä mitään ja sama pätee ikävä kyllä moneen vanhaankin työntekijään. Työpaikoissa joissa ei ole työsuojeluvaltuutettua, työntekijöiden kannattaakin ottaa itse selvää mitä kemikaalia käyttää ja kun kerta Suomessa ollaan, niin joka kemikaalista pitäisi löytyä käyttöturvallisuustiedote. Siitä selviää kemikaalin haitat ja mahdolliset seuraukset. Tiedotteesta löytyy myös mm. käsittely- sekä ensiapuohjeet ja mitä suojaimia pitää käyttää, kun kemikaalia käsittelee. Kalleille laite- ja koneinvestoinneille ei nyt välttämättä ole varaa, mutta työsuojelu ei aina maksa mitään, vaan päinvastoin, kun asiat ovat kunnossa ja tiedetään mitä ja miten tehdään niin säästetään terveydessä. Tavoite on tulla terveenä töihin ja lähteä terveenä kotiin. Hyvää syksyn jatkoa T:Tommy Kauppila Vaasan ABB:n työsuojeluvaltuutettu Työsuojelutoimitsija Marjut Lumijärvi.

12 12 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT linjauksia Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Työhyvinvointia ja pääomaliikkeiden verotusta Mitä on teollisuuspolitiikka? Näkemyksiä on varmasti monenlaisia. Joillekin se tarkoittaa lobbareiden lounaita poliitikkojen kanssa ja toisille jotakin, josta puhutaan yleviä seminaareissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma on tarkoitettu arjen työkaluksi niin työpaikoille kuin poliitikoillekin. Toki siitä voi puhua yleviä seminaareissa ja lobata poliitikkoja lounaallakin, mutta joitakin siinä olevia tavoitteita voidaan ajaa myös työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma hyväksyttiin kesäkuussa valtuuston kokouksessa. Ohjelman perimmäinen tavoite on, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkoja. Tämän edellytyksenä on, että tuotanto kasvaa ja kasvu on vakaata. Tähän taas voidaan päästä, jos metalliyritysten kilpailukyky on kunnossa ja yrityksillä on laadukkaat tuotteet ja palvelut. Edellä mainitut taas edellyttävät useiden ehtojen toteutumista: * yrityksillä on koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joilla on turvalliset ja kehittyvät työolot * energiahuolto, rahoitus, logistiikka ja raaka-ainehuolto toimivat hyvin * tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kunnossa ja sitä tukeva politiikka on hyvin toimivaa * alueelliseen kehitykseen panostetaan alueiden omista vahvuuksista lähtien * yritystoiminta on yhteiskuntavastuullista Metalliliiton teollisuuspoliittisessa ohjelmassa on esitetty edellä mainittuihin asioihin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joilla asiat voidaan saada nykyistä paremmalle tolalle. Ohjelma koostuu yhdeksästä luvusta, joissa jokaisessa on esitetty luvun aihepiiriin liittyviä keskeisiä nykytilan ongelmia sekä ongelmien poistamiseen liittyviä tavoitteita ja keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelma on monitasoinen. Joissakin luvuissa esitetyt asiat ovat sellaisia, jotka liittyvät suoraan työpaikan arkeen. Jotkut luvut taas käsittelevät asioita, joita voidaan ratkoa vain joko kansainvälisellä tasolla tai kotimaassa eduskunnan tasolla. Ohjelmaa voidaan ja pitää siis toteuttaa monella tasolla. Osaan asioista voidaan vaikuttaa suoraan työpaikalla tai yleensä paikkakunnalla. Osa taas vaatii poliitikkojen päätöksiä. Ohjelmaa ei pidä tulkita niin, että taas luottamusmiehille ja ammattiosastoille annetaan lisää tehtäviä. Kyse ei ole lisätehtävien antamisesta, vaan tarkoitus on antaa konkreettisia välineitä, joilla työpaikoilla ja paikkakunnalla kohdattavia ongelmia voidaan ratkoa. Ongelmat ovat olemassa ja niihin yritetään joka tapauksessa löytää ratkaisuja. Ohjelma pyrkii auttamaan luottamustehtävissä olevia ja ammattiosastoja ongelmien ratkaisuissa. On itsestään selvää, että luottamusmiesten tai ammattiosastojen ei odoteta ratkovan esimerkiksi yritysten rahoitukseen liittyviä ongelmia tai tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen tukipolitiikan ongelmia. Ei kuitenkaan ole pahasta, että luottamusmiehellä ja ammattiosastojen aktiiveilla on käsitys näistäkin asioista, mutta ne eivät toki kuulu luottamusmiesten eikä ammattiosastojen ydintehtäviin. Ohjelma kannattaa lukea läpi ja poimia sieltä sellaiset asiat, joista uskoo olevan apua omien ongelmien ratkaisemisessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Kukin luottamusmies ja ammattiosasto päättää tietysti itse mitkä asiat ovat sellaisia, joita pitää tärkeinä ja joihin ohjelmasta voi olla apua. Yhtä ja ainutta oikeaa tapaa hyödyntää ohjelmaa ei ole. Tärkeää on, että me pyrimme vaikuttamaan siihen, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkaa. Jorma Antila Metalliliiton tutkimuspäällikkö Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tule mukaan vaikuttamaan Metalliliiton ja Metallin Vaikuttajien toimintaan!

13 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Autosähköasentaja Jan Backman on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ay-vaikuttaja. Hän on Vaasan Auto- ja korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. Hän on työpaikkansa Autoliike Lähdemäen työsuojeluvaltuutettu. Hänet valittiin viime liittokokousvaaleissa edustajaksi Metallityöväen liiton liittokokoukseen. Hän on työmarkkinatiedottaja, joka käy puhumassa ammattikoululaisille oppilasjäsenyydestä ja antamassa rautaisannoksen työmarkkinatietoutta. Ympäristösyistä tämä Autoalan Vaikuttaja, Jan Backman käyttää paljon polkupyörää työmatkoillaan. Backman on myös kansanedustajaehdokas. Hän kertoo lähteneensä ehdokkaaksi, koska yhteiskunnallinen vaikuttaminen on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Olen miettinyt, mistä johtuu, että työväestön etujen puolustamiseen tässä maassa ei paljonkaan panosteta. Yritän ainakin omalta osaltani tehdä jotain. Hän korostaa sitä, että eduskunnassa pitäisi enemmän näkyä työntekijöiden edustus. Yleensäkin työväestön aseman puolustaminen on aika heikoissa kantimissa. Nykyään tuntuu, ettei työn tekeminen enää kannata. Viime aikojen palkkaratkaisut ovat olleet sellaisia, että sä et pysty kohta saamaan edes peruspalveluja omalla työlläsi. Hänen mielestään esimerkiksi tästä syksyn palkankorotuksesta ei jää mitään käteen koska hinnat ja maksut tulevat nousemaan. Myös veronkorotuksia suunnitellaan. Sitten vielä jossain yhteydessä jotkut kehtaavat sanoa, että nyt tuli taas hyvä ratkaisu. Katsoo tätä miltä kannalta tahansa niin tätä ei voi pitää hyvänä. Hänen mielestään ammattiyhdistysliikkeen pitää ottaa tiukempi asenne ja todella vaatia Jan Backman on Vaasan Auto- ja Korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. korotuksia sekä muita sopimusparannuksia. Ei me voida aina sen mukaan mennä, jos työnantaja sanoo, ettei ole varaa nostaa palkkoja. Jos ammattiyhdistysliike sitä kysyy, niin työnantajilla ei varmasti ole koskaan ole varaa. Jokainen ääni on tärkeä Yksi erittäin läheinen asia on Backmanille nuorten aseman parantaminen. Koetan osaltani vaikuttaa etteivät nuoret syrjäydy, että heille löytyy työtä ja kunnon toimeentulo. Hänen mielestään yhteiskunnassa on vahvasti ilmassa sellainen suuntaus, että eriarvoisuus lisääntyy ja että hyvinvointiyhteiskunnasta ollaan luopumassa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on tärkeää. Siihen meidän täytyy panostaa. Kyllä eduskuntaan täytyy saada sellaisia kansanedustajia, jotka todella toimivat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Erityisesti Jan Backman korostaa, miten tärkeää on äänestää. Usein tuntuu, ettei sillä yhdellä äänellä ole merkitystä. Olen itsekin ajatellut joskus niin. Kun pääsin metallin liittokokoukseen, niin huomasin, että kyllä se yksikin ääni merkitsee. Hän muistuttaa, että jos ei tee mitään, ei edes äänestä, niin ei ole oikeutta valittaa. Äänestäminen on kannanotto. Jos ei osallistu ja vaikuta, asiat eivät muutu.

14 14 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Olavi E. Kokkonen kehoittaa olemaan reilusti vasemmalla. Näkemyksiä työelämän ongelmista Keväällä ollessani Metalliliiton kolmen kuukauden kurssilla tein tutkimusta työhyvinvoinnista. Samaan aikaan oli ahtaajien lakko. Uutisissa Suomi oli kaatumassa kun tavarat jäivät satamaan, Media tuntui olevan koko ajan työnantajien puolella, vaikka ahtaajien vaatimukset olivat ihan kohtuullisia, heitä kohdeltiin kuin pettureita. Elokuun lopulla Suomi oli kaatumassa konttipulaan ja siihen alhaiseen eläkeikään. On jopa heitetty aivan tosissaan, että eläkkeelle vasta seitsemänkymppisenä. Työolojen parantamisen puolesta ei oltaisi tekemässä mitään, vaikka se on olennainen osa työssä jaksamisessa. Metallimiehen näkökulmasta, kun tietää olosuhteet työpaikoilla, kuulostaa jopa suorastaan hullulta ajatus seitsemänkymppisestä hitsaajasta, joka menee vaikkapa painesäiliön sisälle hitsaamaan ahtaisiin tiloihin, mihin ei saada kunnolla ilmanvaihtoa. Työuraa olisi tuohon ikään mennessä noin viisikymmentä vuotta. Varmasti hitsauskaasuja on keuhkoissa ja kulumavikoja joka nivelessä. Olen jo pari vuotta sitten ottanut kantaa kvartaalitalouden huonoista puolista. Tuijotetaan liikaa neljännesvuoden tulokseen. Työelämän aitoihin uudistuksiin ei ole aikaa. Työn mielekkyys, oikeudenmukainen palkkaus, hyvät esimiehet ja työtahdin keventäminen työuran loppupäässä, ovat todellisia vaihtoehtoja. Näillä voidaan pidentää työuria vapaaehtoisesti, eikä pakolla. Tarvitaan aitoa välittämistä Maahanmuuttokriittisyys on nyt myös hyvin ajankohtainen asia. Otetaan esimerkki lähimenneisyydestä. Suomesta lähti kymmeniätuhansia paremman toimeentulon perään Ruotsiin, Norjaan, Australiaan ja muihin maihin. Maahanmuuttajia tarvittiin noissa maissa kipeästi työvoimapulan takia. Eikä siitä ole kuin noin neljäkymmentä vuotta. En ainakaan minä ole kuullut että heitä kohdeltiin sil- loin ulkomailla huonommin kuin kantaväestöä. Nyt kun meillä on joka tapauksessa paremmat oltavat kuin monessa muussa maassa, me olemme niin ahdasmielisiä, että tänne pohjan perukoille ei kukaan saisi tulla. Pitkällä tähtäimellä se ei ole kuitenkaan meiltä pois, vaan meille tuovaa. Työn mielekkyys, oikeudenmukainen palkkaus, hyvät esimiehet ja työtahdin keventäminen työuran loppupäässä, ovat todellisia vaihtoehtoja. Meillä elinajan pidentymisen seurauksena tulee olemaan myös jossakin vaiheessa työntekijöistä pulaa. Mielestäni maahanmuuttajat ovat suuri rikkaus, he tuovat synnyinmaansa kulttuuria meidän tietoisuuteen. Samalla kun meillä on työtovereita muista kulttuureista, se rikastuttaa automaattisesti tietämystämme muista maista. Aito välittäminen ja ystävällisyys globaalissa maailmassa pitäisi olla täysin mahdollista. Ay-liikkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on rauhan vaaliminen niin yhteiskunnan sisällä kuin yleisesti koko maailmassa. Tähän ei kuulu vihan lietsominen populistisilla väittämillä meistä ja muista. Koska mielestäni muita ei ole, on vaan ihmisiä. Reilusti vasemmalla Eduskuntavaalit on jo noin puolen vuoden päästä. Äänestyspäätöstä kannattaa ruveta miettimään, tai paremminkin äänestäminenhän on itsestäänselvyys. Sen sijaan henkilövalintaan annan erittäin hyvän vaihtoehdon. Itse olen vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaan ja hyvän ystäväni Markku Kolarin takana. Hän on nykyään metallimies. Mutta hän tuntee myös ravintola-alan. Ennen metallialalle lähtöään, hän työskenteli useissa ravintoloissa myös Englannissa. Viime vuonna Markku Kolari valittiin SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön, JAP:n puheenjohtajaksi. Järjestötoiminnassa hänellä on vankka kokemus, hän tietää työelämän ja teollisuuden perin pohjin, onhan hän pääluottamusmies omalla työpaikallaan. Olen tuntenut Maken jo liki kolmekymmentä vuotta. Voin sanoa että hän on Tolokun mies paikallaan. Mies rautakourien syvistä riveistä ja hänellä on samat näkemykset kuin itselläni. Vasemmistoliiton sanoin, Ollaan reilusti vasemmalla, ja muistetaan Markku Kolarin nimi äänestyspäivänä. Olavi E. Kokkonen Ammattiosasto 74 sihteeri

15 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Kihlaus on purettu? Fagerholmin tekemän neuvotteluesityksen mukaan suomalainen työmies kelpuutettiin neuvottelukumppaniksi STK:lle Silloisessa tammikuun kihlauksessa työnantajajärjestöt hyväksyivät työntekijäpuolen järjestöt saman pöydän ääreen neuvottelemaan työmarkkinakysymyksistä. Nyt minusta vaan pahasti näyttää siltä, että pitkä kihlaus ei sitten johtanutkaan sinne avioliiton auvoiseen satamaan, vaan siellä olikin kalliolahti ja myrskylyhty. Neuvottelukulttuuri murenee Nykyinen hallitus ja EK yhteistuumin haluavat murentaa tämän neuvottelukulttuurin ja omilla yksipuolisilla toimillaan palauttaa Suomen feodaalitalouden pariin. Eriarvoisuus ja tuloerojen kasvu jatkaa kasvuaan nykyhallituksen vahvalla myötävaikutuksella. Ennen vaaleja on kuitenkin turha odotella valtaa hamuavien puolueiden käyttävän leikkaus -sanaa, mutta vaalien jälkeen todetaan taas, että ollaan pakon edessä. Hallituksen toimet johtavat useiden verojen - myös työnverotuksen -kiristymiseen jo nyt ja pienituloiset kärsivät eniten. Ns. sosiaalinen liikkuvuus tuloryhmien välillä jähmettyy ja kasvavat tuloerot ovat tulleet pysyviksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimuksessa todetaan, että korkea tuloliikkuvuus on hyvin toimeentulevan kansantalouden merkki. Vastakohtana on yhteiskunta, jossa tulojakauma jähmettyy. Nyt Suomi on jähmettymässä. Suurituloisimpien tuloista yli puolet on omaisuustuloja, joiden verotus on suhteellisen lievää verrattuna vastaavan kokoisiin palkkatuloihin. Verotus siirtyy pääomilla eläviltä työllä eläville Kunnallisveroista on vapautettu kokonaan pääomatuloilla elävät ja kuitenkin hallituksen verolinja johtaa nouseviin kunnallisveroihin. Tästäkin tasaverosta kärsivät eniten pieni- ja keskituloiset työntekijät. Oikeudenmukaisempi olisi verouudistus, jossa pääomatuloista maksetaan yhtä paljon progressiivista veroa Markku Kolari (keskellä) keskustelemassa ajankohtaisesta tilanteesta Keski-Suomen Metallin Vaikutajien puheenjohtajan Tarmo Lukkarisen ja työehtosihteeri Jari Myllykosken kanssa. kuin palkkatuloistakin. Tällä olisi työtä ja työllistymistä edistävä vaikutus. Tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille Räikeimpiä nykyhallituksen toimista on ollut yritysten Kelamaksun poisto. Kustannusvaikutus valtiontalouteen on n. 900 miljoonaa euroa. Tämä raha tullaan ulosmittaamaan suoraan kansalaisten pussista nousevina välillisinä veroina. Hölmöläisten hommaa sillä erotuksella, että nyt sitä peittoa lyhennetään meidän viltistä ja Oheisen artikkelin kirjoittaja Markku Kolari on kansanedustajaehdokkaana pyrkimässä Arkadianmäelle. Työehtosihteeri Jari Myllykoski toteaa, että Make olisi ehdottoman pätevä kansanedustaja ja hän tarvitsee sen tavoitteen toteuttamiseen todella porukan tukea. ommellaan omaan lisää. Eikä se siihen jää Haluaako hallitus oikeasti toimenpiteillään edistää talouskasvua ja työllisyyden kohentamista? Ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa työministeri tukee työllisyysmäärärahojen leikkausta. Haloo hei!! Työllisyysaste on alle 70 % ja hallituksenkin tavoite on 75 %. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömyys on noussut 55 % vuodessa. Millä laskuopilla Sinnemäki hyväksyy määrärahojen merkittävän pienennyksen? Lisää tukea on saatava ja varsinkin niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien vaarana on työkyvyn rapautuminen. Mikäli työelämästä syrjäytyneet eivät pääse työelämään tai tukitoimien pariin kohtuullisessa ajassa, vaan jäävät tulonsiirtojen varaan, se tulee näkymään tuloeroissa. Raha ei kelpaa? Suomessa on kasvava ja vaikeasti hallittava harmaan talouden ongelma. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei anna lisäresursseja paisuneen harmaan talouden torjumiseen. On perin outoa, että hallitus, jonka intresseissä luulisi olevan säästöt ja työllisyyden hoito, jättää tämän tilaisuuden käyttämättä. Tutkimusten ja selvitysten mukaan lisävakanssit ja -resurssit harmaan talouden hoitoon toisivat omat kustannuksensa moninkertaisina takaisin. Suorien verotulojen lisäksi pitää ottaa huomioon kotimaisen työllisyysasteen nousu. Ihmetellä sopii myös, että EK on ottanut asiassa kovin hiljaisen roolin. Ulkomaisten hämärämiesten omistamat firmat ovat nimittäin aivan erilaisessa asemassa, kun puhutaan kilpailuttamisesta. Rehellisellä yrittäjällä, joka hoitaa veronsa ja maksunsa sekä palkkatasossaan noudattaa suomalaista työehtosopimusta, ei ole mahdollisuuksia epärehellistä kilpakumppania vastaan. Minne marssitaan? Yksi kuuluisimmista vallankumouksista käytiin Ranskassa Suurimpana syynä oli silloin se, että aateliset olivat kokonaan vapautettu veroista. Hieman samaan malliinhan tässä nyt ollaan menossa. Silloin vallankumous alkoi tai ainakin konkretisoitui marssilla Versaillesin linnaan kukistamaan monarkia. Mikäli meillä marssittaisiin edes mielenilmauksena, niin kohde muodostuisi ongelmaksi: Arkadianmäelle, Säätytaloon vai Etelärantaan? Elinkeinoelämän keskusliittohan hallitusta tuntuu ohjailevan. Kiinni ajassa Nykypoliitikot tuntuvat olevan aika kaukana meikäläisistä työntekijöistä ja tavallisista kansalaisista. Päätöksentekoon ja asioihin vaikuttamiseen tarvitaan ihmisiä kansan syvistä riveistä. Minä uskallan väittää olevani sellainen. Joka tapauksessa, muistakaa äänestää. Markku Kolari

16 16 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Pääluottamusmies Jari Leppäkangas tietää vivun, jolla työväestölle raskaaksi käynyt oikeistolaistumiskehitys pysäytetään. Se on vasemmiston vaalivoitto eduskuntavaaleissa. Tämän muutoksen aikaansaadakseen Leppäkangas on itsekin lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi. Oikeistokehitys pysäytettävä Pääluottamusmies Jari Leppäkangas Pietarsaaresta on Vasemmistoliiton listoilla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän sanoo asettuneensa ehdokkaaksi, koska yhteiskunnallinen kehitys Suomessa on mennyt työntekijöiden kannalta kehnoon suuntaan ja siihen täytyy saada muutos. Kyllä tämä nykyinen oikeistolaistuminen ja siihen liittyvät työntekijöille kielteiset ratkaisut pitää saada kuriin. Hänen mielestään eduskuntaan pitää saada selkeitä työntekijöiden edustajia. Sinne on saatava sellaisia kansanedustajia, jotka tuntevat työelämän ja ymmärtävät työntekijän aseman. Sellaisia jotka ymmärtävät mitä esimerkiksi puhe työurien pidentämisestä konkreettisesti tarkoittaa. Nykyään puhutaan vain tehokkuudesta ja tuottavuutta pitää saada lisää. Kuitenkaan ei ajatella sitä työntekijää, jonka selkänahasta tehokkuus revitään. Populismiin ja näennäisradikalismiin Jari Leppäkangas ei usko. Ne ovat vain kupla, jolla viime kädessä hämätään äänestäjiä. Populistisilla keinoilla ei asioita paranneta. Kaikkea voidaan tietysti haukkua, mutta kyllä pitää olla tekojakin. Työläisen oikea tuki on työväenpuolueissa. Meidän täytyisi kuitenkin työväenpuolueissa osata kertoa asioista, niin että ihmiset ymmärtävät. Täytyy osata kertoa mistä ne todelliset sentit tulee lompakkoon. Meillä on siinä opittavaa. Camponentalla valoa Jari Leppäkangas toimii Componentan Pietarsaari MS Oy:n pääluottamusmiehenä. Hänellä on pitkä kokemus edunvalvontatehtävistä. Hän on ollut pääluottamusmiehenä yhteensä kuusi vuotta ja osaston luottamusmiehenä useita eri kertoja. Leppäkangas on ollut myös työsuojeluvaltuutettuna yhteensä kuusi vuotta. Hän kertoo, että työpaikan työllisyystilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Puolitoista vuotta täällä oli lomautuksia. Onneksi ei tullut isoja irtisanomisia. Nyt kaikki lomautetut on kutsuttu takaisin töihin ja tilanne on normalisoitunut. Tulevaisuus tietysti mietityttää pääluottamusmiestä. Ensi vuodesta ei toki tiedä mitään varmaa. Kuitenkin jos tämä tahti jatkuu, niin hyvä. Jari Leppäkangas huokaa tyytyväisenä, koska tuntuu, että nyt pahin on ohi. Viimeiset kaksi vuotta on ollut todella vaikeaa aikaa. En ole toista näin syvää pudotusta kokenut. Laman aika oli raskas sekä niille ihmisille, joita se on koskettanut ja myös luottamusmiehille. Vastaava aluetoimitsija Tauno Santikko (oikealla) on tutustumassa Pietarsaaressa Componentan tilanteeseen. Hän pitää tärkeänä sitä, että mahdollisimman monta todellista työväestön etujen puolustajaa menisi eduskuntavaaleissa läpi. Kyllä ne asiat tulivat mieleen myös vapaa-aikana. Kyllä se väkisin valvotti öisin kun mietti asioita. Liitolle kitkerät terveiset Metalliliitolle Leppäkangas lähettää melkoisen kitkerät terveiset viimeaikojen sopimusratkaisuista niiden heikon tason vuoksi ja erityisesti koska niissä palkkaratkaisu perustuu pitkälti paikalliseen sopimiseen. Kun puhutaan puolentoista prosentin korotuksesta ja edellisellä kierroksella puolen prosentin korotuksesta, niin kyllä se tuntuu aika turhalta. Vei kohtuuttoman paljon aikaa vääntää tästä ratkaisusta. Kuitenkin tämänkaltaisessa yrityksessä konserni hyvin pitkälti määrittelee ne raamit, mistä voidaan neuvotella paikallista ratkaisua. Hänen mielestään sopimuksessa pitäisi olla määriteltynä selkeät korotukset. Ja metallilla pitäisi olla selkeät tavoitteet ja näkemys, mitä me halutaan, kun sopimusneuvotteluihin mennään. Erityisen tärkeänä Jari Leppäkangas pitää luottamusmiesorganisaation tukemista. Luottamusmiehen asema pitäisi saada toiselle tasolle. Me tarvitaan ennen kaikkea aikaa, ajankäyttöä ja työsuhdeturvaa. Kunnollinen työsuhdeturva voisi vaikuttaa myös siihen, että pienemmillekin työpaikoille saataisiin luottamusmiehiä.

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 15.10.2014 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 VANAJAN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 250 ry. Edunvalvontajaosto plm: Karo Suoknuuti 11.11.2015 EDUNVALVONTAJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Edunvalvontajaoston perinteinen tehtävä on toimia ammattiosaston

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv

Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät 1 pv Koulutus 2016 VML:n järjestämät koulutukset Puheenjohtajapäivät 2 pv Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuspäivät 2 pv Osastojen sihteerien, jäsensihteerien ja urheiluvastaavien koulutuspäivät

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa

Autoalan etutaistelija riisui haarniskansa AUTOALAN TYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Autoala uuteen nousuun, Raimo Riima...2 Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot