Metallista muutosvoimia eduskuntaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallista muutosvoimia eduskuntaan"

Transkriptio

1 VAASAN JA KESKI-SUOMEN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Tässä lehdessä: Piristymistä havaittavissa kirjoittaa liittosihteeri Matti Mäkelä...3 Järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg...4 Työpaikan muutoksia tutki Olavi E. Kokkonen...5 Kansanedustajaehdokas Ulla Rauhala...8 Vaasan Wärtsilän pääluottamusmiesvaalien ehdokkaat Pekka Mäenpää ja Tapio Lehtimäki...10 Työsuojelua huonoinakin aikoina vaatii Tommy Kauppila...11 Kansanedustajaehdokas Jan Backman...13 Kansanedustajaehdokas Jari Leppäkangas takasivulla. Keskiaukeamalla Elkamon vahva luottamusmieskaksikko. Metallista muutosvoimia eduskuntaan Vaasan ja Keski-Suomen vaalipiireistä on vahvoja metallin ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Kuvassa on SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtaja, pääluottamusmies Markku Kolari. Maken linajuksia tässä lehdessä mm. sivuilla 6-7.

2 2 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT pääkirjoitus Suuri ja pieni/ tärkeä ja mitätön Metallin vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Kapiainen. Valoa räntäsateeseen Eipä nouse fiilikset järin korkealle näinä aikoina. Ennätyslämmin kesä on tätä kirjoitettaessa jo taaksejäänyttä elämää ja ensimmäiset räntäsateet koettu. Palkansaajapuolelle on riittänyt tietynlaista räntäsadetta pitkin kesää. Talous laahaa hyvistä ennusmerkeistä huolimatta monin paikoin edelleen pohjakosketuksen tuntumassa. Tilanne näkyy selvästi myös syksyn palkankorotusten linjassa. Yhtään irtiottoa ei ole, kansanedustajia lukuun ottamatta, nähty vaan kaikki pyörivät Metallin tapaan inflaatiotasoa pienemmissä prosenteissa. Työttömyysluvut ovat korkealla ja erityisen pahalle näyttää telakkateollisuuden tilanne. Suhdannekuoppa on vääjäämätön tosiasia ja sen mukanaan tuomat ikävät seuraukset kaikkine kerrannaisvaikutuksineen mittavat. Telakkakriisiin varautuminen on ollut puuhastelun tasolla, vaikka alan parissa toimivat ovat siitä varoittaneet moneen kertaan. Maailmalaajuista tilauskantaa ei pystytä kansallisilla toimilla elvyttämään, mutta sisäiset korjaustoimet meidän on pystyttävä tekemään. Sillä, että tehdäänkö ne suunnitellusti, vai viimehetken paniikissa, on iso merkitys lopputulokseen. Ehkä toimenpiteet ovat kuitenkin linjassa istuvan työministerin työelämäkokemuksen kanssa. Suomalaisen työväenliikkeen kannalta historiallisen tiukka paikka on eduskuntavaalit ensi huhtikuussa. Jos siinä otetaan turpaan porvareilta siihen tapaan miltä galluppien valossa tällä hetkellä näyttää, niin edessä on monella tapaa tukalat ajat. Palkansaajienkin keskuudessa on alkanut viritä ajatuksia siitä, että Timo Soinin ja Perussuomalaisten myötä porvarihegemonia tulisi tiensä päähän ja sorretun kansan ääni nousisi taivaisiin. Tosiasiassa Soini ja Perussuomalaiset ovat Kokoomuksen tärkein vaaliase tällä hetkellä. Nyt on kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiosastoissa tehtävä rajusti töitä sen eteen, että äänestysaktiivisuus ja työväenpuolueiden kannatus saataisiin nousemaan nykyisistä lukemista. Se on siltä osin kuoleman paikka nyt. Vasemmistoliiton ryhmä on näyttänyt hyvällä tavalla aloitteellisuutensa ja sitoutumisensa eduskuntatyöhön äänestäjiensä puolesta. Äänestetään sille työlle jatkoa sekä vielä useampia tekijöitä. Kirjoitukseni synkästä sävystä huolimatta toivotan oikein Positiivista ja Mukavaa syksyn jatkoa kaikille lukijoille. Kyllä se tästä vielä valkenee. Juha Jussi Kapiainen Mistä juontaa juurensa, että seminaareissa, kokouksissa, koulutustilaisuuksissa, mediassa ja muilla areenoilla ja foorumeilla suurempaa organisaatiota edustavan mielipiteen paino on vahvempi kuin vastaavassa asemassa olevan pientä edustavan? Mikäli esimerkiksi luottamushenkilö todellakin edustaa koko työyhteisönsä kantaa ja tuo sen julki, asia on OK. Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan mandaattinsa avulla he laukovat omia ajatuksiaan, jotka yhden ihmisen näkemyksinä ovat samanarvoiset myös muiden mielipiteisiin nähden. Suurilla ja perinteisillä työpaikoilla työntekijöiden järjestäytymisaste on hyvä. Työnantajan ja työntekijäpuolen välinen keskustelukulttuuri on olemassa. Järjestökoulutukseen saa vapaata tarvittaessa. Luottamusmies- ja työsuojelupuolen organisaatio on kunnossa, joten apuja tulee neuvotteluissa ja valmisteluissa. Takana on useimmiten myös toimiva ammattiosasto. Kaikki asiat ja tahot tukevat toimivaa luottamushenkilöä, siispä yksin ei tarvitse puurtaa. Toisin on pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla, joista puuttuvat perinteet moiselle kommaritouhulle. Siellä yleensä yksi mies ottaa taakan ja syntisäkin osan harteilleen. Silti nämäkin toverit tappelevat ihan samojen asioiden kanssa, noudattavat samoja lakeja ja tuntevat yhtä suurta iloa onnistumisista tai tuskaa takaiskuista kuin isompienkin paikkojen herra pääluottamusmiehet. Hoidettavista asioista ne aikaa vievimmät ovat usein niitä kaikkia koskevia kollektiivisia asioita. Niihin menee neuvotteluissa kutakuinkin saman verran aikaa väkimäärästä riippumatta. Toinen hoitaa hommia kokopäiväisesti ja toinen oman työnsä ohessa ja vapaa-ajallaan. Siis, kun puhutaan niistä kovista äijistä ja muijista, pidetään mielessä missä he ovat ja annetaan itse kunkin sanomisille ja tekemisille sille kuuluva painoarvo, ei enempää eikä vähempää. Jatkossa toivoisi joka taholla tasapuolista kohtelua keskusteluissa ja mielipiteiden vaihdossa, riippumatta siitä, ketä tai mitä tahoa edustaa. Markku Kolari Pääluottamusmies Markku Kolari on Vasemmistoliiton ehdokkaana Keski-Suomessa. Hän uskoo, että hyvällä vaalityöllä eduskuntaan saadaan nykyistä enemmän todellisia työväestön edustajia. VAASAN JA KESKI-SUOMEN METALLITYÖNTEKIJÖIDEN LEHTI 1/2010 Julkaisija Metallin Vasemmistoryhmä Päätoimittaja Juha Kapiainen Taitto Timo Sandberg Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani metallinvaikuttajat.fi

3 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Matti Mäkelä: Piristymistä havaittavissa Talous toipuu, ja sen takia on järkevää sopia palkat vuodeksi kerrallaan, kirjoittaa Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Maailmantalous on toipumassa rahoitusmarkkinakriisiä seuranneesta poikkeuksellisen voimakkaasta taantumasta, mikä antaa vuodelle 2011 selvästi paremmat lähtökohdat kuin kuluvalle vuodelle. Kehittyvissä maissa kasvu on vuoden 2010 aikana palannut suunnilleen taantumaa edeltäneelle tasolle. Myös kehittyneissä teollisuusmaissa toipuminen on alkanut, mutta kasvu ei ole ollut kovin vahvaa eikä vakaata. Rahoitusmarkkinat ovat yhä normaalia epävarmemmassa tilassa, mikä hidastaa toipumista. Yhdysvalloissa kasvu on alkuvuoden nopeasta vauhdista hidastunut eikä ole mahdotonta, että maa ajautuu uudestaan taantumaan. Euroopassa kasvu on jakautunut hyvin epätasaisesti. Metalliteollisuudessa toimialoittainen kehitys on kuitenkin vaihdellut voimakkaasti. Osalla toimialoista kasvu on ollut suhteellisen nopeaa, mutta toisilla tuotannon lasku on yhä jatkunut. Metalliyritysten saamat uudet tilaukset ovat lisääntyneet, mikä ennakoi kohtalaisen myönteistä kehitystä vuoden 2010 lopulle. Suomen metalliteollisuuden ensi vuoden kehitys riippuu luonnollisesti kansainvälisestä kehityksestä. Kasvuaikana hyvä sopia palkoista vuosittain Neuvottelimme uuden palkankorotuksen sopimukseemme. Alan vaikea tilanne oli hyvin niin meidän kuin työnantajienkin tiedossa ja että työpaikat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa tilauskantojen osalta. Neuvoteltu korotus on maltillinen. On todennäköistä, että reaaliansioiden kehitys jää vähäiseksi. Toisaalta meillä on edelleen noin jäsentä ilman työtä. Arvioni on, että vaihtoehtona olisi ollut vähintään kahden vuoden sopimus, jossa myös palkat olisi sovittu kahdeksi vuodeksi. Nyt kun alkaa teollisuudessa ja taloudessa näyttää paremmalta, niin eikö ole parempi, että neuvotellaan palkankorotuksista ensi keväänä uudelleen? Tuolloin myös suurella todennäköisyydellä alan tilanne on kokonaisuutena parempi kuin tällä hetkellä. Tärkeitä asioita ovat ensi kevään neuvotteluissa yleiskorotustaulukkopalkkojen korjaaminen. Nyt, kun saamme kokemukset, miten 0,5 erän kanssa on menetelty, on tärkeää miettiä, miten vastaamme työnantajien esitykseen, kun he joka tapauksessa esittävät edelleen paikallista palkankorotusta. Työhyvinvoinnin parantamiseen etsitään keinoja Metalliliiton sihteeri Matti Mäkelä. Erittäin tärkeä on myös, että työttömyysturvan osalta määräaikainen laki lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalta on esityksemme mukaan hallituksen toimesta menossa eduskuntaan niin, että sitä jatketaan vuodella eteenpäin. Laki koskee työntekijöitä, joiden työviikkoa on lyhennetty vähintään yhdellä päivällä. Alun perin määräaikainen laki säädettiin voimaan vain kuluvaksi vuodeksi Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on työryhmä, jossa pohditaan työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tältä työryhmältä odotan konkreettisia esityksiä työelämän laadun parantamiseksi. Ikääntymisen tuomaa työn rasittavuutta tulee helpottaa työoloja kehittämällä, kuntoutuksella ja ikääntyneille suunnatun seniorivapaan aikaansaamisella. Työhyvinvoinnin edistämiseen ja työurien pidentämiseksi on perustettu myös työmarkkinajärjestöjen yhteinen hanke: Hyvä työ pidempi työura. Hankkeella tarjotaan yrityksille käytännönläheisiä työkaluja, joilla voidaan työpaikalla itse kehittää työhyvinvointia. Mikäli yrityksessä on runsaasti ennenaikaisia eläköitymisiä, ammattitauteja tai jaksamiseen liittyviä ongelmia, ne pitää ensin tunnistaa, ja sitten pitää löytää oikeat keinot vaikuttaa niihin. Uskon ja toivon, että tämä konkreettinen hanke tuo tulessaan myös tuloksia. Matti Mäkelä keskustelemassa sopimustilanteesta valtuuston vasemmistoryhmän puheenjohtajan Juha Kapiaisen kanssa.

4 4 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT - On äänestäjien käsissä millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan, muistuttaa Metallin järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Vaikuttamisen paikka Olemme jälleen monien valintojen ja vaalien edessä. Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehiä sekä ammattiosastojen luottamushenkilöt. On tärkeää, että luottamustehtäviin valitaan työpaikan arjen tuntijoita, jotka tekevät pyyteetöntä työtä metallimiesten ja -naisten eteen. Luottamusmiestehtäviin kannattaa rohkeasti pyrkiä. Vaikka ne ovat raskaita, ne ovat myös erittäin palkitsevia. Työpaikan edunvalvonta on perustehtävä koko ay-liikkeelle. Mikäli tämä toiminta on heikkoa, ei myöskään liitto voi olla vahva. Samoin kuluvana syksynä teemme valintoja ammattiosastoissa. Nyt on vaikuttamisen paikka, jotta osastoihin valitaan innokkaita ja ay-toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Vaaleissa jokainen ääni on tarpeen Tänä syksynä valitaan työpaikoille luottamusmiehet ja ammattiosastoihin luottamushenkilöt. Ensi kevään eduskuntavaaleissa äänestetään Suomen tulevaisuudesta. Molemmissa vaaleissa tarvitaan jokaisen työntekijän ääntä, kirjoittaa Metalliliiton järjestösihteeri Ville-Petteri Risberg. Ensi vuoden keväällä käydään eduskuntavaalit. Nyt jos koskaan on tilanne, jossa palkansaajien ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin.vaali vaalilta työntekijän arkea ymmärtävien kansanedustajien määrä on valitettavasti laskenut. Olen tästä kehityksestä erittäin huolestunut. Mikäli ensi vaalien jälkeen maassamme jatkuu porvarien valta, olen varma siitä, että työntekijöiden asema tulee maassamme heikentymään tuntuvasti. On harhaa miettiä sitä, että ei yhdellä äänellä valtaa vaihdeta. Nimenomaan joka ikinen ääni on nyt tarpeen. Yhtään ääntä ei ole vielä laskettu. Nyt on siis toimittava työpaikoilla ja alueilla sekä herätettävä keskustelua sitä, minkälaisen Suomen me haluamme. Haluammeko eriarvoisen vai tasa-arvoisen yhteiskunnan. Muun muassa tästä on kyse tulevissa eduskuntavaaleissa. Tarvitaan yhteiskunnan suunnanmuutos Yhteiskunnassa tarvitaan radikaali suunnanmuutos. Kuten vaalirahakohu on kiistatta todeksi osoittanut, istuva hallitus on suurliikemiesten avokätisen vaalirahoituksen tulos. Yhdellätoista maamme hallituksen ministereistä oli vaalien alla yhteiset kummisedät, jotka junailivat kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen rahavirran sopivaksi katsomilleen henkilöille. Pääministerin kiemurtelu, väistely ja huonomuistisuus vaalirahaskandaalin paisuessa on ollut irvokasta katseltavaa. Kaikki tämä on murentanut jo ennestäänkin heikkoa politiikan imagoa. On äänestäjien käsissä, millaista politiikkaa maassamme vaalien jälkeen harjoitetaan. Samoin on äänestäjien käsissä, miten käy tuloksekkaalle kolmikantaiselle neuvottelu- ja sopimustoiminnalle, eläke- ja työttömyysturvajärjestelmille sekä julkisille hyvinvointipalveluille. Ilmassa on ollut myös halua lakko-oikeuden rajoittamiseen ja ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamiseen. Ay-liikkeelle nämä ovat periaatteellisia kysymyksiä, joista ei tingitä. Siis, nyt suunnatkaamme kohti valintoja yhteisessä rintamassa yhteisen asian ja valoisamman tulevaisuuden vuoksi. Ville-Petteri Risberg Metalliliiton järjestösihteeri

5 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Työssä on lupa viihtyäkin Kun isot muutokset myllertävät työpaikalla, hyvän työilmapiirin luominen vaatii ponnisteluja. Komas Oy ostaa Sisä-Suomen Koneistus Oy:n ja Keski-Suomen prototekniikka Oy:n liiketoiminnat Komas Oy ostaa Coplean Oy:n koko osakekannan Komas Oy ostaa Malira Oy:n koko osakekannan Sisu Auto ulkoistaa valmistustoiminnot Komas Oy:lle Komas Oy ostaa Purso- Tools Oy:n Pirkkalan yksikön kokoonpanoliiketoiminnan Komas-konsernin tytäryhtiöt fuu-sioitu osaksi Komas Oy:tä Tässä on vain osa kolmen viime vuoden aikana julkaistuista lehtiotsikoista, jotka ovat koskettaneet Jyväskylässä pääkonttoriaan pitävää konepajateollisuusyritystä Komas Oy:tä. Muutosmyllerrys on ollut melkoinen. Ei ihme, että Metalliosasto 74:n sihteeri ja työpaikkansa luottamusmies Olavi E. Kokkonen katsoi tarpeelliseksi käydä metalliliiton Murikka-opistossa kolmen kuukauden mittaisella Muutoksen eväät -kurssilla hankkimassa lisäevästä työpaikkansa muutoksen hallintaan ja työyhteisön kehittämiseen. CNC-koneistajana työskentelevä Kokkonen on tehnyt metallihommia vuodesta 1973 lähtien. Ensimmäiset vuosikymmenet olivat kohtuullisen tasaista työntekoa, kunnes vuonna 2004 alkoi myllerrys. Olin silloin Sjöblomin konepajalla, joka myytiin Sisä- Suomen Koneistus Oy:lle. Sen jälkeen on muutos seurannut toistaan. Kaikki saman katon alle Yritysostojen myötä Komas Oy:n koneistustoiminnot olivat hajautuneet ympäri Jyväskylän seudun. Viime vuoden lopun ja tämän vuoden alun kuluessa koneistamot yhdistettiin Alteams-yhtiöltä vapautuneeseen kiinteistöön Jyväskylän Seppälänkankaalle. Omalla työpaikalla tapahtuneet muutokset olivat Kokkosen Metalli 74:n sihteeri ja työpaikkansa pääluottamusmies Olavi E. Kokkonen teki Murikka-opiston kolmen kuukauden kurssilla harjoitustyön, jonka aiheena olivat työpaikalla tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön ja työhyvinvointiin. OVATKO BONUKSESI TURVASSA? Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme ammattiliittojen jäsenille ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon. Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi uuteen Liittokaskoon on mahdollista saada lähtöbonusta heti kättelyssä jopa 70 %. Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta. Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä. Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 v. vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. TURVA ON LIITON JÄSENTEN ASIALLA Hymyile, olet Turvassa P A L V E L U N U M E R O W W W. T U R V A. F I Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. harjoitustyön aiheena Murikan kurssilla viime keväänä. Kokkonen pohti, miten muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja sen työhyvinvointiin. Sen pohjalta hän kokosi ehdotuksia työyhteisönsä kehittämiseksi. Muutto aiheutti hyvin ristiriitaisia tuntemuksia henkilöstössä. Pelottavaa muutoksessa oli se, kun kaikki koneet eivät siirtyneetkään uuteen paikkaan, vaan osa myytiin pois. Osa työntekijöistä jäi vähän kuin tyhjän päälle, kun kone meni alta. Se oli kova pala. Muuton takia ei kuitenkaan ketään irtisanottu, mikä rauhoitti tilannetta. Silti mielialat uudella yhteisellä verstaalla olivat aluksi hyvin odottavat ja hieman epävarmatkin. Kun väkeä tulee erilaisista työpaikoista, joissa kaikissa on oma kulttuurinsa, syntyy helposti erilaisia klikkejä ja eriseuraisuutta. Aluksi meilläkin kyräiltiin kahvihuoneessa vanhoissa porukoissa. Paha käydä töissä vain liksan takia Niin työnantajien kuin myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tulee Kokkosen mielestä edesauttaa viihtyisän työyhteisön syntymistä. Kun työelämä on muuttunut aina vaan kiireemmäksi, työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Jos ennen käytiin työssä vain pelkän liksan vuoksi, niin nyt kiireen keskellä työssä viihtyminen on tullut tärkeämmäksi. Paha olisi käydä työssä vain liksan takia. Jos työpaikalla on huono ilmapiiri, niin töihin ei ole kiva aamulla tulla. Luottamusmiesten kannalta muutosvaihe on Kokkosen mukaan hankala varsinkin silloin, jos muutos merkitsee myös henkilöstövähennyksiä. Luottamusmies voi joutua pahasti kahden tulen väliin. Muutosvaiheessa työnantajapuolikin on joutunut paneutumaan yt-menettelyihin ja muihin säädöksiin, joita pitää noudattaa. Murikan kurssin opinnäytteeseen Kokkonen listasi oikeastaan aika yksinkertaisiakin keinoja ryhmähengen ja työilmapiirin kohentamiseksi muutosvaiheessa. Esimerkiksi tauot ovat tärkeitä sen kannalta, että opitaan tuntemaan muuta porukkaa. Meillä oli eri yksiköissä erilaiset käytännöt, joita nyt ollaan yhtenäistämässä. Työilmapiirin parantamiseksi myös työnantajan kannattaa järjestää henkilöstölle yhteisiä tapaamisia. Hyvä työyhteisön johtamistaito ja motivoitunut sekä ammattitaitoinen henkilöstö luovat Kokkosen mielestä työpaikasta miellyttävän. Ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi, kun niihin tartutaan varhain. Työkykyyn ja jaksamiseen vaikuttavat työntekijän, hänen työnsä ja koko työyhteisön yhteensopivuus sekä joustojen ja työn kehittämisen mahdollisuudet. Terveessä ja toimivassa työyhteisössä tiedonkulku ja vuorovaikutus toimivat Kokkosen mielestä avoimesti, ongelmista uskalletaan puhua ja yhteistyö sujuu. Jarkko Mänttäri (Julkaistu kokonaisuudessaan Kansan Uutiset Viikkolehdessä 22. lokakuuta 2010) 160x250_Metallin_Autoalanvikuttajien_lehti_4v_liittokasko_11_2010.indd :55:31

6 6 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Stoppi harmaalle taloudelle Suomessa pyöritetään varovaisimpienkin arvioiden mukaan liikevaihdoltaan kymmenen miljardin suuruista harmaan talouden bisnestä. Pelkkä vierastyövoiman ja veroja maksamattomien työntekijöiden syyllistäminen ei ole koko totuus. Hallitus, EK ja suuret yritykset sallivat tämän tapahtua. Keinoja ongelman poistamiseen on ja niitä on ehdotettu, mutta hallitus ei halua puuttua painokkaasti asiaan. Tilaajavastuulaki oli hyvä yritys toimia edes jollakin lailla, mutta sanktiot ovat tällä hetkellä suunnilleen luokkaa nuhtelu ja luunappi. Liiketoiminnan rajoittamista kielloin on myös turhan helppo kiertää. Esimerkiksi Virossa on tällä hetkellä jo n suomalaisen sosiaaliturvatunnuksen omaavaa henkilöä. Näistä useilla on takanaan konkursseja, liiketoimintakieltoja tai vastaavaa. Kuitenkin samat henkilöt vuodesta toiseen ovat yritysten johtotehtävissä ja pyörittävät hämäräbisneksiä. Kanneoikeus ay-liikkeelle Ay-liikkeet ovat jo kauan hakeneet kanneoikeutta (*) itselleen. Neuvottelut ovat aina kariutuneet milloin minkäkin verukkeen turvin. Kanneoikeus olisi ainakin toimiva keino saada työntekijän ääni kuuluville ja samalle viivalle muiden samaa työtä tekevien kanssa. Miksi verotulot eivät kelpaa hallitukselle ja elinkeinoelämän keskusliitolle? Oikeusministeriö ja poliisin harmaan talouden yksikkö hakivat n. 6 miljoonan euron määrärahaa. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä kumpaakaan ei ollut huomioitu millään lailla. Hallituksen mielestä ongelma siis on vähäinen. Mikä on syynä, ettei esim. 5 miljardin euron lisätulot kiinnosta? Omat intressit päättäjillä? Pelkkien suorien verotulojen lisäksi on huomioitava hyöty, joka saataisiin lisääntyvien työpaikkojen osalta ja kotimaisten yritysten töiden saannin lisääntyminen. Raha siis yksinkertaisesti virtaisi omaan laariin. Rehelliset suomalaiset yrittäjät ovat tarjouskilpailutilanteessa tuskaisen paikan edessä. Yritys, joka maksaa työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hoitaa muutenkin velvoitteensa lakien ja säädösten mukaisesti, ei pärjää epärehellistä kilpakumppaniaan vastaan. Harmaan talouden ongelma maassamme on suuri ja kasvaa edelleen, jos pikaisiin ja tarmokkaisiin toimiin ei ruveta välittömästi. Kaikkien tutkimusten ja selvitysten mukaan harmaan talouden torjuntaan panostetut rahat maksavat lyhyelläkin aikavälillä itsensä moninkertaisina takaisin. Summat, jotka valtion kassasta vuosittain jäävät puuttumaan, ovat sen suuruisia, että niillä korjattaisiin valtion- ja kuntataloutta jo tuntuvasti. Markku Kolari Info Kanneoikeus Yksinkertaistettuna kanneoikeus ammattiyhdistysliikkeelle tarkoittaa sitä, että Suomessa työskentelevän ei tarvitsisi olla itse aktiivinen mikäli väärinkäytöksiä tai työehtojen polkemista ilmenee. Tällä hetkellä ammattiliitto tarvitsee jokaiselta asianosaiselta valtakirjan kanteen nostamiseksi oikeudessa. Markku Kolari on SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtaja. Markku Kolari

7 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ TÖRMÄYSLINJALLA - KOLARI Tällä teemalla Markku Kolari lähtee tukiryhmänsä kanssa tavoittelemaan paikkaa eduskunnassa. Make on 46-vuotias paljasjalkainen jyväskyläläinen. Nykyään koneistajana työskentelevällä Makella on laaja näkemys työelämän eri aloilta. Ennen metallialaa hän työskenteli mm. kymmenisen vuotta ravintola-alalla, jossa pätkätyöt, epätyypilliset työsuhteet, palkkausongelmat, naisvaltainen matalapalkka-ala ja monet muut ongelmat tulivat tutuiksi. Sieltä alkanut ay-toiminta vei sitten mennessään. Työnantaja- puolen tiukentunut linja Työnantajapuolen linja on tiukentunut viime vuosina koko ajan. Samaan aikaan tuntuu siltä, että Metalliliitto on antanut koko ajan löysää työnantajapuolelle. Tämä on johtanut siihen, että Elinkeinoelämän keskusliitto on päässyt sanelemaan työehtosopimusneuvotteluissa, joissa heillä ei ole mandaattia neuvotella. edustajan Arkadialle! Markulla on näkemystä miten asiat pitää hoitaa ja hän myös tuo ne esille niin kuin pitää! Pidän tärkeänä, että Metallin väki olisi aktiivisesti liikkeellä tulevien vaalien aikaan. Sillä on aika saada muutos linjaan, jota porvarihallitus on vetänyt hallituskaudellaan! Keski-Suomen piirin Metallin Vaikuttajien puheenjohtaja Pääluottamusmies Tarmo Lukkarinen Make toimii tällä hetkellä luottamustehtävissä mm: SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön puheenjohtajana Kimppa-lehden päätoimittajana työpaikkansa pääluottamusmiehenä metallin ammattiosasto 120 toimikunnassa Metallin Vaikuttajien Jyväskylän osaston johtoryhmässä Jyväskylän Nousun jalkapallojaoston miesten edustajana Vasemmistoliiton kunnallisjärjestössä Markku Kolari tunnetaan?räväkkänä? ja kärkkäästi kantaa ottavana puhujana ja kirjoittajana. Eduskuntaan on saatava enemmän edustusta ns. tavallisten ihmisten parista. Maken tuntien teeman mukainen linja varmasti säilyy ja hänen kauttaan tavikset ja vähäosaiset saavat äänensä kuuluville. Älä jätä käyttämättä tilaisuutta vaikuttaa, vaan äänestä Markku Kolaria. Markku Kolarin tukiryhmä Härskiä toimintaa työpaikoilla Työnantajapuolen linja näkyy työpaikoilla härskinä toimintana. Muun muassa viime laman aikana irtisanottiin työntekijöitä, jotka olivat olleet talossa töissä vuotta. Kun heidän ikänsä oli yli 50 vuotta tai vähän alle, niin työllistyminen oli liki mahdotonta. Eli ikärasismi rehottaa. Kun työtilanne parani heidät otettiin takaisin puolen vuoden sisällä, koska työnantajan oli muutosturvan vuoksi pakko näin toimia. Kuitenkin kaverit joutuivat tulemaan töihin uutena työtekijänä. Näin ollen palvelusvuosilisät jäävät jatkossa saamatta. Näin palkitaan pitkäaikaiset työntekijät työantajan taholta! Työnantajapuoli puhuu pitempien työurien puolesta suureen ääneen tekemättä mitään työssä jaksamisen eteen. Ne pitemmät urat löytyvät korkeintaan hautuumaalta! Muutosturvaan täytyy ehdottomasti saada kirjattua pykälä, jossa ilmenee, että kun työantaja työllistää työtekijän uudestaan irtisanomisen jälkeen muutosturvan määräämänä aikana on hänet palkattava vanhana työntekijänä edut säilyttäen. Eduskuntavaaleista linjan muutos Valmistaudumme tuleviin eduskuntavaaleihin. Omalta osaltani toimin Kolarin Markun tukiryhmässä ja toivoisin että Metallin Vaikuttajat lähtisivät sankoin joukoin mukaan Maken kampanjointiin, että saisimme oman Pääluottamusmies Tarmo Lukkarinen patistaa metallin jäseniä äänestämään, jotta eduskuntavaaleissa saadaan aikaan muutos porvaihallituksen vetämään linjaan.

8 8 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Ulla Rauhala: Eduskuntaan tarvitaan tavallisia duunareita Pohjanmaan Vasemmisto on asettanut tuleviin eduskuntavaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana pääluottamusmies, hitsaaja Ulla Rauhalan. Ruonalla asuva ja Lapualla työskentelevä Rauhala on tavallisen ihmisen ja arjen asialla. Eduskuntaan pitäisi saada enemmän meitä tavallisia duunareita, joilla on kokemuksia työelämän vaikeuksista. Muuten päätöksenteko entisestään etääntyy tavallisen ihmisen arjesta, Rauhala sanoo. Rauhalalla on kokemusta monelta eri elämänalueelta. Hän on ollut ompelija, yrittäjä, työtön, neljän lapsen äiti ja nykyisin metallialan ammattilainen ja ay-aktiivi. Hän haluaa toimia pyyteettömästi työläisten, syrjäytettyjen, yksinhuoltajien ja huonossa taloudellisessa tilanteessa olevien elinolojen parantajana. Kannan myös huolta pienyrittäjistä, jotka vastaavat yksin yrityksestään, ilman lomia tai oikeutta sairastaa, Rauhala sanoo. Rauhalan vahvuuksia ovat elämänmyönteisyys, empaattisuus ja kokemuksen tuoma ote tämän päivän haasteisiin ja tavoitteisiin. Myös nuorten työllisyys huolestuttaa, koska niin paljon nuoria syrjäytyy työelämästä, ennen kuin ovat edes päässeet työelämään kiinni. Kansanedustaja on kansalaisten luottamusmies Kun Ulla Rauhalaa kysyttiin eduskuntavaaleihin ehdolle, hän ensin kieltäytyi. Mutta kun keskustelin lähimpien ihmisten kanssa, sain heiltä tukea ja kannustusta, var- sinkin omilta tyttäriltäni. Päätin lähteä mukaan. Rauhala vertaa kansanedustajan työtä pääluottamusmiehen tehtävään, jota hän on hoitanut jo kuusi vuotta. Olen tottunut ajamaan muiden ihmisten asioita ja etuja. Kansanedustajan työhän on samanlaista, isommassa mittakaavassa vaan, Rauhala sanoo. Toisaalta Rauhalaa hirvitti ajatus, että mihin sitä taas itsensä laittaa likoon. Mutta kokemus sekin, hän tuumii, ja lainaa brasilialaista kirjailijaa Paulo Coelhoa: Elämässä minua kiehtoo sen herättämä uteliaisuus, haasteet, hyvä taistelu voittoineen ja tappioineen. Minulla on monia arpia, mutta kannan mukanani myös muistoja hetkistä, joita en olisi koskaan elänyt, ellen olisi uskaltanut ylittää rajoja. Oy Elka Elkamo on sähkönjakelujärjeste markkinoiva yritys Pietarsaaressa jännite- ja pienjännitekojeistot s det teollisuuden ja energiayhtiöi erityisosaamista ovat Pääluottamusmiehenä Elkam ja varapääluottamusm Ulla Rauhala Ulla Rauhala os. Vähäkainu, s Vetelissä Asuinpaikka: Kuortane, Ruonan kylä Harrastukset: käsityöt ja koiran kanssa lenkkeily Ammatti: hitsaaja Työpaikka: Metso Power Lapua Luottamustehtävät: pääluottamusmies, Lapuan metallityöväen ao. 146 sihteeri, Metson henkilöstörahaston valtuuston jäsen, Metallin valtuuston 1. varajäsen Perhe: Aviopuoliso Heikki, lapset Mariia 33 v., Aleksi 25 v., Alina 23 v. ja Valtteri 22v. sekä miniäettä vävykokelaat. Perheesemme kuuluu tietysti ihana kolmevuotias koiramme Elmo, joka on rodultaan Welsh corgi cardigan.

9 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ mo Ab lmiä kehittävä, valmistava ja. Elkamon tuotteita ovat keskiekä niihin liittyvät kokonaisuuden sähkönjakeluun. Yrityksen muuntamotuotteet. olla on John Matkoski (vas.) iehenä Jarmo Mäki. Vahva luottamusmieskaksikko Elkamolla Pietarsaarelaisessa Elkamo Oy:ssä pääluottamusmiehenä toimii John Matkoski ja varapääluottamusmiehenä Jarmo Mäki. He kertovat, että sähkökeskuksia tekevä tuotantolaitos selvisi melko vähällä lamakaudesta. Viime talvena oli pitkästä aikaa lomautukset, mutta viime kesä oli tosi kiireinen, kertoo Matkoski. Nyt on pikku hiljaa hiljentynyt. Talvi on aina hiljaisempi. Inflaatio syö korotukset John Matkoski on toiminut luottamusmiehenä nelisen vuotta. Hän kertoo, että neuvottelusuhteet työpaikalla ovat hyvät. Kyllä työnantajan kanssa tulee aika hyvin toimeen, Matkoski sanoo. Esimerkiksi palkkaratkaisusta päästiin äskettäin yhteisymmärrykseen. Kaikille tuli yleinen korotus ja sitten jaettiin se 0,5 prosenttia osan työntekijöistä kesken. Kumpikaan työpaikan luottamusmiehistä ei kuitenkaan ole tyytyväinen paikallisen sopimisen lisäämiseen. Liitot voisivat neuvotella sellaiset sopimukset, ettei täällä täytyisi alkaa enää vääntämään korotuksista. Ja korotusten pitäisi olla senttiratkaisuja, ei prosenttiratkaisuja. Prosenttiratkaisu kasvattaa aina tuloeroja. Tämä oli aika erikoinen tämä metallin sopimus, sanoo Mäki. Sen mukaan ei tarvitse maksaa yhtään mitään, jos paikallisesti sovitaan. Tämän kaltaisen sopimuksen kanssa ne työpaikat ovat huonoimmissa asemissa, joissa edunvalvonta ei ole kunnossa, Matkoski toteaa. Isommat häviäjät ovat varmasti juuri ne, jotka eniten apua tarvitsevat, Mäki lisää. He molemmat ovat huolissaan palkkaratkaisun kehnosta tasosta. Inflaatio syö palkankorotuksen, palkan ostovoima ei säily edes entisellään, Matkoski sanoo. Pietarsaaren tilanne parantunut Jarmo Mäki on myös Pietarsaaren Metallityöväen ammatti- osaston taloudenhoitaja. Hän kertoo, että työllisyystilanteen parantumisen myötä myös ammattiosaston tilanne on parantunut. Kyllähän ammattiosaston tilanne peilasi suoraan Suomen taloutta. Lomautukset iskivät rankasti. Jäsenmaksupalautukset tipahtivat prosenttia, josta johtuen vuoden 2009 budjettia piti leikata samassa suhteessa. Mäki toteaa, että työllisyystilanne on parantunut Pietarsaaren suurimmissa metalliteollisuuden yrityksissä. Siitä huolimatta tulemme tekemään maltillisen budjetin vuodelle Jonkun verran toimintaa on jouduttu supistamaan, lähinnä vapaa-ajan toiminnasta. Eduskuntavaalityössä ammattiosasto kuitenkin aikoo olla mukana voimavarojensa mukaan. Tietysti koetetaan toimia sen puolesta, jotta vasemmiston vaalitulos olisi mahdollisimman hyvä, sanoo Jarmo Mäki.

10 10 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Haasteisiin voidaan vastata yhteisvoimin Pekka Mäenpää on ehdolla Vaasan Wärtsilän pääluottamusmieheksi. Pekka Mäenpää on ehdolla Vaasan Wärtsilän pääluottamusmieheksi. Mäenpää on kohta 35-vuotias. Hän työskentelee Wärtsilän varaosavarastossa. Mäenpäällä on pitkä kokemus luottamustehtävien hoitamisesta. Hän ollut osaston luottamusmiehenä kymmenen vuotta ja on luottamusmiehenä edelleen. Hän on Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2005 lähtien ja kaupunginhallituksen yleisjaoston jäsen. Globalisaatio puraisee Nykypäivän työelämän trendiä eli globalisaatiota Mäenpää kertoo pääsevänsä seuraamaan tällä hetkellä aitiopaikalta. Hänen oma työmaansa on siirtymässä noin vuoden kuluttua Hollantiin. Koko varaston henkilöstölle on kuitenkin luvattu töitä yhtiön muissa yksiköissä Vaasassa, Mäenpää sanoo. Osa on jo siirtynyt moottorivalmistuslinjoille. Omasta kohtalostani ei ole vielä tietoa Pekka Mäenpään mielestä suuria haasteita nykyisessä työelämässä ovat juuri globalisaatio, työvoiman vapaa liikkuvuus, työnantajien yhä vain koveneva ote työntekijöihin, pätkätyön eli vuokratyön raju lisääntyminen viime vuosina. Tämän kaiken keskellä meidän on työntekijöinä ja edunvalvojina huolehdittava, ettei oikeuksiamme poljeta ja saavutettuja sopimuksiamme pureta. Hänen mielestään palkansaajien keskinäistä solidaarisuutta tulisi lisätä sillä jo nyt palkkaerot alojen ja jopa saman alan työntekijöiden kesken kasvavat. Eikä sitä kehitystä saada pysäytettyä kuin yhteisvoimin Energiaa liikunnasta Pekka Mäenpää saa energiaa työelämää varten ja luottamustehtävien hoitamiseen liikunnasta. Hän on entinen aktiiviurheilija ja jatkaa nykyisinkin painin parissa toimimalla painivalmentajana 7-10-vuotiaille tytöille ja pojille. Urheilu ja liikunta on tärkeää koko Mäenpään perheelle. Hänen vaimonsa on entinen maajoukkuetason lentopalloilija ja kaikki kolme lastakin ovat innokkaita liikkumaan ja urheilemaan. Liikkuminen ja urheilu tuo itselle hyvää mieltä ja on todella hyvää vastapainoa työhön ja kaupungin asioiden kanssa vääntämiseen, Mäenpää kiteyttää. Avoimuutta ja keskinäistä luottamusta tarvitaan Tapio Lehtimäki on tullut Vaasan Wärtsilään työhön vuonna 96 ja parin vuoden kuluttua hänet valittiin työsuojeluasiamieheksi. Hän on saanut kokemusta myös luottamusmiehen tehtävistä, sillä hän on ollut lähes kaksi vuotta luottamusmiehenä sylinterikansiverstaalla. Nyt hän on ehdolla työpaikkansa varapääluottamusmieheksi. Kissa pöydälle Lehtimäki ei ole oikein tyytyväinen asioiden hoitumiseen työpaikalla. Osa työnjohdosta on nuorta porukkaa. Asioista ei keskustella avoimesti, asioiden oikeilla nimillä. Lehtimäki sanoo, että hänen periaatenäkemyksensä on, että asiat puhutan selväksi. Se ei merkitse riitelyä tai huutamista, vaan nostamalla kissan pöydälle, asiat selvitetään parhaiten. Hänen mielestään juuri ihmistuntemukseen pitäisi johdon koulutuksessa panostaa. Kyllä työnjohdossa tekniikka ja tietokoneet tunnetaan, mutta ihmissuhdeasioita eivät kaikki hallitse. Esimieskoulutus olisi paikallaan. Kaikkein pahinta Tapio Lehtimäen mielestä on, jos avoin keskustelu jättää joidenkin mieliin kostomentaliteettia. Se on este avoimuudelle ja estää myönteisen kehityksen, hän painottaa. Oma lentopallojoukkue Liikunta on Tapio Lehtimäelle tärkeää. Hän ei Wärtsilään tultuaan päässyt pelaamaan lentopalloa, koska halukkaita oli liikaa. Niinpä hän perusti oman lentopallojoukkueen, jonka nimi on Röllit. Se on perustettu vuonna 96. Röllit perustettiin sellaisten nuorten kanssa jotka notkuivat erään grillikioskin nurkilla ja kaiversivat puukolla pöydän kanteen, Lehtimäki kertoo. Joukkue pelaa hyväntekeväisyysotteluja. Tavallaan nuorisotyönä liikkeelle lähtenyt toiminta on laajentunut. Nyt Rölleissä on melkoinen ikäjakautuma. Vanhin täyttää 74 ja nuorimmat taitavat olla noin kaksikymppisiä. Meillä on poikia, tyttöjä ja niiden isiä. Röllien pisin hyväntekeväisyyspelimatka on ollut Rovaniemelle. Pelattiin Rovaniemen sairaalan lasten osastolle rahaa. Rahaa kertyy siitä, kun järjestäjät keräävät osallistumismaksut, jotka menevät hyväntekeväisyyteen. Me matkustamme omilla kustannuksilla. Sali vuokrataan omalla kustannuksella. Ainoastaan pelipaidat meillä on sponsoreilta. Tapio Lehtimäki on ehdolla Wärtsilän varapääluottamusmieheksi. Kaikkiaan Rölleissä on mukana 24 pelaaja. Kaikki eivät aina pääse, mutta joka viikko meillä on kaksi kentällistä pelaamassa.

11 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Älä leiki lääkäriä Tommy Kauppila toteaa, että työsuojeluun pitää panostaa myös taloudellisesti haasteellisina aikoina. Työsuojelua unohtamatta Voiko sinun työpaikallasi olla sairauden vuoksi pois omalla ilmoituksella? Yksi, kaksi tai jopa kolmekin päivää? Hyvä, jos olette näin sopineet. Siihen kannustaa Sosiaali- ja terveysministeriökin, terveydenhuollosta puhumattakaan. Ei ole järkeä siinä, että flunssaiset aikuisten ihmiset lähtevät terveyskeskuksen päivystykseen jonottamaan lääkärintodistusta. Kaikissa paikoissa sitä ei enää edes saa. Aikuinen tietää, että flunssa menee ohitse muutaman päivän levolla, ja sitten on taas työkunnossa. Monilla työpaikoilla on sovittu sairauspoissaolojen hallintamallista ja työkyvyn varhaisesta tukemisesta työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Tähän kannustaa nyt sairausvakuutuslain muutoskin, sillä vuoden 2011 alusta työnantaja saa KELAlta palautusta työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia vain, jos työpaikalla on käytössä jonkinlainen sairauspoissaolojen hallintamalli. Siinä samassa on usein sitten sovittu omasta ilmoituksesta lyhytaikaisissa sairauspoissaoloissa. Malleissa on sovittu esimerkiksi, että kun on oltu pois sairauden vuoksi tietty määrä päiviä, pitää keskustella esimiehen kanssa. Usein keskustelu käydään valmiiksi tehdyn lomakkeen pohjalta. Jos poissalot ja vaikeudet työssä johtuvat työstä, on niistä tietysti hyvä puhua esimiehen kanssa. Ja vaatia, että muutoksia tehdään parempien työolosuhteiden saavuttamiseksi, apuvälineiden hankkimiseksi tms. Jos lomakkeessa kysytään terveydellisiä tietoja, ja työssä selviytymisen vaikeudet johtuvat sairaudesta, kannattaa keskustelu käydä vaikka kolmikantaisena työterveydenhuollossa. Monilla työpaikoilla tarjotaan nykyään työntekijän poissaoloilmoitukseksi paperia, jossa tämä ruksaa lomakkeeseen mikä oli poissalon syy virallisen tautiluokituksen koodeilla: olkakipu M75.0, flunssa J06 tai vaikka vatsatauti R11. Tämä ei käy laatuun. Diagnoosin saa tehdä vain terveydenhuollon ammattilainen, tässä tapauksessa lääkäri. Suullisen ilmoituksen pitää riittää esimiehelle. Jos paperille merkitään jotakin, on se sitten vain päivät ja esimerkiksi flunssa ilman mitään diagnoosikoodia. Älä siis leiki lääkäriä. Marjut Lumijärvi Metalliliiton työsuojelutoimitsija Haasteellisten aikojen alla ei saa unohtaa työsuojelua. Työpaikan työsuojelussa yksi tärkeimpiä asioita on riskienarvioinnit, jotka ovat työnantajan lakisääteisiä tarkastuksia, ne pitää tehdä kunnolla. Riskienarvioinnissa määritellään työn haitat ja vaarat, siinä käydään myös kemikaaliasiat läpi ja sitä pidän itse yhtenä tärkeimpänä osana työsuojelua. Esimerkiksi, kun koulusta juuri valmistunut nuori työntekijä tulee töihin, niin hän ei todellakaan voi tietää millaisia haittoja kemikaaleista hänen terveyteensä voi olla! Hän voi olla tottunut käyttämään kemikaaleja omassa autotallissa ihan kuten normaali työkalujakin, eli käytetään kun tarvitaan. Haitoista tai myöhemmistä vaikutuksista hän ei todennäköisesti tiedä mitään ja sama pätee ikävä kyllä moneen vanhaankin työntekijään. Työpaikoissa joissa ei ole työsuojeluvaltuutettua, työntekijöiden kannattaakin ottaa itse selvää mitä kemikaalia käyttää ja kun kerta Suomessa ollaan, niin joka kemikaalista pitäisi löytyä käyttöturvallisuustiedote. Siitä selviää kemikaalin haitat ja mahdolliset seuraukset. Tiedotteesta löytyy myös mm. käsittely- sekä ensiapuohjeet ja mitä suojaimia pitää käyttää, kun kemikaalia käsittelee. Kalleille laite- ja koneinvestoinneille ei nyt välttämättä ole varaa, mutta työsuojelu ei aina maksa mitään, vaan päinvastoin, kun asiat ovat kunnossa ja tiedetään mitä ja miten tehdään niin säästetään terveydessä. Tavoite on tulla terveenä töihin ja lähteä terveenä kotiin. Hyvää syksyn jatkoa T:Tommy Kauppila Vaasan ABB:n työsuojeluvaltuutettu Työsuojelutoimitsija Marjut Lumijärvi.

12 12 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT linjauksia Metallin Vaikuttajien toiminta-ajatus, arvot, tavoitteet ja toimintatapa 1. Toiminta-ajatus Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila. Työhyvinvointia ja pääomaliikkeiden verotusta Mitä on teollisuuspolitiikka? Näkemyksiä on varmasti monenlaisia. Joillekin se tarkoittaa lobbareiden lounaita poliitikkojen kanssa ja toisille jotakin, josta puhutaan yleviä seminaareissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma on tarkoitettu arjen työkaluksi niin työpaikoille kuin poliitikoillekin. Toki siitä voi puhua yleviä seminaareissa ja lobata poliitikkoja lounaallakin, mutta joitakin siinä olevia tavoitteita voidaan ajaa myös työpaikoilla ja ammattiosastoissa. Metalliliiton teollisuuspoliittinen ohjelma hyväksyttiin kesäkuussa valtuuston kokouksessa. Ohjelman perimmäinen tavoite on, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkoja. Tämän edellytyksenä on, että tuotanto kasvaa ja kasvu on vakaata. Tähän taas voidaan päästä, jos metalliyritysten kilpailukyky on kunnossa ja yrityksillä on laadukkaat tuotteet ja palvelut. Edellä mainitut taas edellyttävät useiden ehtojen toteutumista: * yrityksillä on koulutettu, osaava ja motivoitunut henkilöstö, joilla on turvalliset ja kehittyvät työolot * energiahuolto, rahoitus, logistiikka ja raaka-ainehuolto toimivat hyvin * tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on kunnossa ja sitä tukeva politiikka on hyvin toimivaa * alueelliseen kehitykseen panostetaan alueiden omista vahvuuksista lähtien * yritystoiminta on yhteiskuntavastuullista Metalliliiton teollisuuspoliittisessa ohjelmassa on esitetty edellä mainittuihin asioihin liittyviä konkreettisia tavoitteita ja keinoja, joilla asiat voidaan saada nykyistä paremmalle tolalle. Ohjelma koostuu yhdeksästä luvusta, joissa jokaisessa on esitetty luvun aihepiiriin liittyviä keskeisiä nykytilan ongelmia sekä ongelmien poistamiseen liittyviä tavoitteita ja keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelma on monitasoinen. Joissakin luvuissa esitetyt asiat ovat sellaisia, jotka liittyvät suoraan työpaikan arkeen. Jotkut luvut taas käsittelevät asioita, joita voidaan ratkoa vain joko kansainvälisellä tasolla tai kotimaassa eduskunnan tasolla. Ohjelmaa voidaan ja pitää siis toteuttaa monella tasolla. Osaan asioista voidaan vaikuttaa suoraan työpaikalla tai yleensä paikkakunnalla. Osa taas vaatii poliitikkojen päätöksiä. Ohjelmaa ei pidä tulkita niin, että taas luottamusmiehille ja ammattiosastoille annetaan lisää tehtäviä. Kyse ei ole lisätehtävien antamisesta, vaan tarkoitus on antaa konkreettisia välineitä, joilla työpaikoilla ja paikkakunnalla kohdattavia ongelmia voidaan ratkoa. Ongelmat ovat olemassa ja niihin yritetään joka tapauksessa löytää ratkaisuja. Ohjelma pyrkii auttamaan luottamustehtävissä olevia ja ammattiosastoja ongelmien ratkaisuissa. On itsestään selvää, että luottamusmiesten tai ammattiosastojen ei odoteta ratkovan esimerkiksi yritysten rahoitukseen liittyviä ongelmia tai tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen tukipolitiikan ongelmia. Ei kuitenkaan ole pahasta, että luottamusmiehellä ja ammattiosastojen aktiiveilla on käsitys näistäkin asioista, mutta ne eivät toki kuulu luottamusmiesten eikä ammattiosastojen ydintehtäviin. Ohjelma kannattaa lukea läpi ja poimia sieltä sellaiset asiat, joista uskoo olevan apua omien ongelmien ratkaisemisessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Kukin luottamusmies ja ammattiosasto päättää tietysti itse mitkä asiat ovat sellaisia, joita pitää tärkeinä ja joihin ohjelmasta voi olla apua. Yhtä ja ainutta oikeaa tapaa hyödyntää ohjelmaa ei ole. Tärkeää on, että me pyrimme vaikuttamaan siihen, että Suomessa toimiva metalliteollisuus voi työllistää metallityöläisiä ja maksaa heille kunnon palkkaa. Jorma Antila Metalliliiton tutkimuspäällikkö Metallin Vaikuttajat toimii jäsenten edunvalvonnan parantamiseksi laaja-alaisesti Metallityöväen Liiton yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden puolesta. Aatepohjana on vasemmistolaisen työväenliikkeen arvomaailma ja toimintaperiaatteet. Jokapäiväisen edunvalvonnan lisäksi Metallin Vaikuttajat vaikuttaa kaikkialla yhteiskunnassa, missä tehdään palkansaajia koskevia päätöksiä. 2. Arvot Metallin Vaikuttajien toiminnan kulmakivet ovat työväenhenkisyys, demokraattisuus, heikompien puolustaminen, yhteisvastuullisuus sekä ympäristön tulevaisuudesta huolehtiminen. Näiden lisäksi Metallin Vaikuttajien toimintaa ohjaa vahva näkemys oikeudenmukaisuudesta. Kaiken perustana on palkansaajien tekemä työ ja sen luoma hyvinvointi. 3. Tavoitteet Metallin Vaikuttajien tavoitteena on jäsenten hyvinvointi. Jäsenten etujen valvonnan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja laajaan jäsenten kuulemiseen. Edunvalvonnan tehostamiseksi on parannettava luottamushenkilöiden oikeuksia, kehitettävä vuokratyövoiman käytön pelisääntöjä ja kansainvälistyvien yritysten valvontaa. Tavoitteena on myös nuorten ja naisten osuuden lisääminen liiton päätöksenteko-organisaatiossa. Näiden tavoitteiden toteutuminen onnistuu sitä paremmin, mitä merkittävämmän valtakirjan Metallin Vaikuttajat saa jäsenistöltä liittokokousvaaleissa. 4. Toimintatapa Jäsenten aktiivinen toiminta työpaikka- ja aluetasolla on koko ammattiyhdistystoiminnan perusta. Metallin Vaikuttajat toimii yhdessä jäsenistön kanssa jäsenten hyväksi. Metallin Vaikuttajien sanat ja teot vastaavat toisiansa. Tavoitteena on avoimuus ja läpinäkyvyys kaikessa toiminnassamme. Tule mukaan vaikuttamaan Metalliliiton ja Metallin Vaikuttajien toimintaan!

13 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja Autosähköasentaja Jan Backman on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut ay-vaikuttaja. Hän on Vaasan Auto- ja korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. Hän on työpaikkansa Autoliike Lähdemäen työsuojeluvaltuutettu. Hänet valittiin viime liittokokousvaaleissa edustajaksi Metallityöväen liiton liittokokoukseen. Hän on työmarkkinatiedottaja, joka käy puhumassa ammattikoululaisille oppilasjäsenyydestä ja antamassa rautaisannoksen työmarkkinatietoutta. Ympäristösyistä tämä Autoalan Vaikuttaja, Jan Backman käyttää paljon polkupyörää työmatkoillaan. Backman on myös kansanedustajaehdokas. Hän kertoo lähteneensä ehdokkaaksi, koska yhteiskunnallinen vaikuttaminen on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Olen miettinyt, mistä johtuu, että työväestön etujen puolustamiseen tässä maassa ei paljonkaan panosteta. Yritän ainakin omalta osaltani tehdä jotain. Hän korostaa sitä, että eduskunnassa pitäisi enemmän näkyä työntekijöiden edustus. Yleensäkin työväestön aseman puolustaminen on aika heikoissa kantimissa. Nykyään tuntuu, ettei työn tekeminen enää kannata. Viime aikojen palkkaratkaisut ovat olleet sellaisia, että sä et pysty kohta saamaan edes peruspalveluja omalla työlläsi. Hänen mielestään esimerkiksi tästä syksyn palkankorotuksesta ei jää mitään käteen koska hinnat ja maksut tulevat nousemaan. Myös veronkorotuksia suunnitellaan. Sitten vielä jossain yhteydessä jotkut kehtaavat sanoa, että nyt tuli taas hyvä ratkaisu. Katsoo tätä miltä kannalta tahansa niin tätä ei voi pitää hyvänä. Hänen mielestään ammattiyhdistysliikkeen pitää ottaa tiukempi asenne ja todella vaatia Jan Backman on Vaasan Auto- ja Korjaamotyöväen ammattiosaston sihteeri. korotuksia sekä muita sopimusparannuksia. Ei me voida aina sen mukaan mennä, jos työnantaja sanoo, ettei ole varaa nostaa palkkoja. Jos ammattiyhdistysliike sitä kysyy, niin työnantajilla ei varmasti ole koskaan ole varaa. Jokainen ääni on tärkeä Yksi erittäin läheinen asia on Backmanille nuorten aseman parantaminen. Koetan osaltani vaikuttaa etteivät nuoret syrjäydy, että heille löytyy työtä ja kunnon toimeentulo. Hänen mielestään yhteiskunnassa on vahvasti ilmassa sellainen suuntaus, että eriarvoisuus lisääntyy ja että hyvinvointiyhteiskunnasta ollaan luopumassa. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen on tärkeää. Siihen meidän täytyy panostaa. Kyllä eduskuntaan täytyy saada sellaisia kansanedustajia, jotka todella toimivat hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Erityisesti Jan Backman korostaa, miten tärkeää on äänestää. Usein tuntuu, ettei sillä yhdellä äänellä ole merkitystä. Olen itsekin ajatellut joskus niin. Kun pääsin metallin liittokokoukseen, niin huomasin, että kyllä se yksikin ääni merkitsee. Hän muistuttaa, että jos ei tee mitään, ei edes äänestä, niin ei ole oikeutta valittaa. Äänestäminen on kannanotto. Jos ei osallistu ja vaikuta, asiat eivät muutu.

14 14 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Olavi E. Kokkonen kehoittaa olemaan reilusti vasemmalla. Näkemyksiä työelämän ongelmista Keväällä ollessani Metalliliiton kolmen kuukauden kurssilla tein tutkimusta työhyvinvoinnista. Samaan aikaan oli ahtaajien lakko. Uutisissa Suomi oli kaatumassa kun tavarat jäivät satamaan, Media tuntui olevan koko ajan työnantajien puolella, vaikka ahtaajien vaatimukset olivat ihan kohtuullisia, heitä kohdeltiin kuin pettureita. Elokuun lopulla Suomi oli kaatumassa konttipulaan ja siihen alhaiseen eläkeikään. On jopa heitetty aivan tosissaan, että eläkkeelle vasta seitsemänkymppisenä. Työolojen parantamisen puolesta ei oltaisi tekemässä mitään, vaikka se on olennainen osa työssä jaksamisessa. Metallimiehen näkökulmasta, kun tietää olosuhteet työpaikoilla, kuulostaa jopa suorastaan hullulta ajatus seitsemänkymppisestä hitsaajasta, joka menee vaikkapa painesäiliön sisälle hitsaamaan ahtaisiin tiloihin, mihin ei saada kunnolla ilmanvaihtoa. Työuraa olisi tuohon ikään mennessä noin viisikymmentä vuotta. Varmasti hitsauskaasuja on keuhkoissa ja kulumavikoja joka nivelessä. Olen jo pari vuotta sitten ottanut kantaa kvartaalitalouden huonoista puolista. Tuijotetaan liikaa neljännesvuoden tulokseen. Työelämän aitoihin uudistuksiin ei ole aikaa. Työn mielekkyys, oikeudenmukainen palkkaus, hyvät esimiehet ja työtahdin keventäminen työuran loppupäässä, ovat todellisia vaihtoehtoja. Näillä voidaan pidentää työuria vapaaehtoisesti, eikä pakolla. Tarvitaan aitoa välittämistä Maahanmuuttokriittisyys on nyt myös hyvin ajankohtainen asia. Otetaan esimerkki lähimenneisyydestä. Suomesta lähti kymmeniätuhansia paremman toimeentulon perään Ruotsiin, Norjaan, Australiaan ja muihin maihin. Maahanmuuttajia tarvittiin noissa maissa kipeästi työvoimapulan takia. Eikä siitä ole kuin noin neljäkymmentä vuotta. En ainakaan minä ole kuullut että heitä kohdeltiin sil- loin ulkomailla huonommin kuin kantaväestöä. Nyt kun meillä on joka tapauksessa paremmat oltavat kuin monessa muussa maassa, me olemme niin ahdasmielisiä, että tänne pohjan perukoille ei kukaan saisi tulla. Pitkällä tähtäimellä se ei ole kuitenkaan meiltä pois, vaan meille tuovaa. Työn mielekkyys, oikeudenmukainen palkkaus, hyvät esimiehet ja työtahdin keventäminen työuran loppupäässä, ovat todellisia vaihtoehtoja. Meillä elinajan pidentymisen seurauksena tulee olemaan myös jossakin vaiheessa työntekijöistä pulaa. Mielestäni maahanmuuttajat ovat suuri rikkaus, he tuovat synnyinmaansa kulttuuria meidän tietoisuuteen. Samalla kun meillä on työtovereita muista kulttuureista, se rikastuttaa automaattisesti tietämystämme muista maista. Aito välittäminen ja ystävällisyys globaalissa maailmassa pitäisi olla täysin mahdollista. Ay-liikkeen yksi tärkeimmistä tavoitteista on rauhan vaaliminen niin yhteiskunnan sisällä kuin yleisesti koko maailmassa. Tähän ei kuulu vihan lietsominen populistisilla väittämillä meistä ja muista. Koska mielestäni muita ei ole, on vaan ihmisiä. Reilusti vasemmalla Eduskuntavaalit on jo noin puolen vuoden päästä. Äänestyspäätöstä kannattaa ruveta miettimään, tai paremminkin äänestäminenhän on itsestäänselvyys. Sen sijaan henkilövalintaan annan erittäin hyvän vaihtoehdon. Itse olen vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaan ja hyvän ystäväni Markku Kolarin takana. Hän on nykyään metallimies. Mutta hän tuntee myös ravintola-alan. Ennen metallialalle lähtöään, hän työskenteli useissa ravintoloissa myös Englannissa. Viime vuonna Markku Kolari valittiin SAK:n Jyväskylän alueen paikallisjärjestön, JAP:n puheenjohtajaksi. Järjestötoiminnassa hänellä on vankka kokemus, hän tietää työelämän ja teollisuuden perin pohjin, onhan hän pääluottamusmies omalla työpaikallaan. Olen tuntenut Maken jo liki kolmekymmentä vuotta. Voin sanoa että hän on Tolokun mies paikallaan. Mies rautakourien syvistä riveistä ja hänellä on samat näkemykset kuin itselläni. Vasemmistoliiton sanoin, Ollaan reilusti vasemmalla, ja muistetaan Markku Kolarin nimi äänestyspäivänä. Olavi E. Kokkonen Ammattiosasto 74 sihteeri

15 METALLIN VAIKUTTAJAT 1/ Kihlaus on purettu? Fagerholmin tekemän neuvotteluesityksen mukaan suomalainen työmies kelpuutettiin neuvottelukumppaniksi STK:lle Silloisessa tammikuun kihlauksessa työnantajajärjestöt hyväksyivät työntekijäpuolen järjestöt saman pöydän ääreen neuvottelemaan työmarkkinakysymyksistä. Nyt minusta vaan pahasti näyttää siltä, että pitkä kihlaus ei sitten johtanutkaan sinne avioliiton auvoiseen satamaan, vaan siellä olikin kalliolahti ja myrskylyhty. Neuvottelukulttuuri murenee Nykyinen hallitus ja EK yhteistuumin haluavat murentaa tämän neuvottelukulttuurin ja omilla yksipuolisilla toimillaan palauttaa Suomen feodaalitalouden pariin. Eriarvoisuus ja tuloerojen kasvu jatkaa kasvuaan nykyhallituksen vahvalla myötävaikutuksella. Ennen vaaleja on kuitenkin turha odotella valtaa hamuavien puolueiden käyttävän leikkaus -sanaa, mutta vaalien jälkeen todetaan taas, että ollaan pakon edessä. Hallituksen toimet johtavat useiden verojen - myös työnverotuksen -kiristymiseen jo nyt ja pienituloiset kärsivät eniten. Ns. sosiaalinen liikkuvuus tuloryhmien välillä jähmettyy ja kasvavat tuloerot ovat tulleet pysyviksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemen ja Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantalan tutkimuksessa todetaan, että korkea tuloliikkuvuus on hyvin toimeentulevan kansantalouden merkki. Vastakohtana on yhteiskunta, jossa tulojakauma jähmettyy. Nyt Suomi on jähmettymässä. Suurituloisimpien tuloista yli puolet on omaisuustuloja, joiden verotus on suhteellisen lievää verrattuna vastaavan kokoisiin palkkatuloihin. Verotus siirtyy pääomilla eläviltä työllä eläville Kunnallisveroista on vapautettu kokonaan pääomatuloilla elävät ja kuitenkin hallituksen verolinja johtaa nouseviin kunnallisveroihin. Tästäkin tasaverosta kärsivät eniten pieni- ja keskituloiset työntekijät. Oikeudenmukaisempi olisi verouudistus, jossa pääomatuloista maksetaan yhtä paljon progressiivista veroa Markku Kolari (keskellä) keskustelemassa ajankohtaisesta tilanteesta Keski-Suomen Metallin Vaikutajien puheenjohtajan Tarmo Lukkarisen ja työehtosihteeri Jari Myllykosken kanssa. kuin palkkatuloistakin. Tällä olisi työtä ja työllistymistä edistävä vaikutus. Tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille Räikeimpiä nykyhallituksen toimista on ollut yritysten Kelamaksun poisto. Kustannusvaikutus valtiontalouteen on n. 900 miljoonaa euroa. Tämä raha tullaan ulosmittaamaan suoraan kansalaisten pussista nousevina välillisinä veroina. Hölmöläisten hommaa sillä erotuksella, että nyt sitä peittoa lyhennetään meidän viltistä ja Oheisen artikkelin kirjoittaja Markku Kolari on kansanedustajaehdokkaana pyrkimässä Arkadianmäelle. Työehtosihteeri Jari Myllykoski toteaa, että Make olisi ehdottoman pätevä kansanedustaja ja hän tarvitsee sen tavoitteen toteuttamiseen todella porukan tukea. ommellaan omaan lisää. Eikä se siihen jää Haluaako hallitus oikeasti toimenpiteillään edistää talouskasvua ja työllisyyden kohentamista? Ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa työministeri tukee työllisyysmäärärahojen leikkausta. Haloo hei!! Työllisyysaste on alle 70 % ja hallituksenkin tavoite on 75 %. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömyys on noussut 55 % vuodessa. Millä laskuopilla Sinnemäki hyväksyy määrärahojen merkittävän pienennyksen? Lisää tukea on saatava ja varsinkin niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien vaarana on työkyvyn rapautuminen. Mikäli työelämästä syrjäytyneet eivät pääse työelämään tai tukitoimien pariin kohtuullisessa ajassa, vaan jäävät tulonsiirtojen varaan, se tulee näkymään tuloeroissa. Raha ei kelpaa? Suomessa on kasvava ja vaikeasti hallittava harmaan talouden ongelma. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei anna lisäresursseja paisuneen harmaan talouden torjumiseen. On perin outoa, että hallitus, jonka intresseissä luulisi olevan säästöt ja työllisyyden hoito, jättää tämän tilaisuuden käyttämättä. Tutkimusten ja selvitysten mukaan lisävakanssit ja -resurssit harmaan talouden hoitoon toisivat omat kustannuksensa moninkertaisina takaisin. Suorien verotulojen lisäksi pitää ottaa huomioon kotimaisen työllisyysasteen nousu. Ihmetellä sopii myös, että EK on ottanut asiassa kovin hiljaisen roolin. Ulkomaisten hämärämiesten omistamat firmat ovat nimittäin aivan erilaisessa asemassa, kun puhutaan kilpailuttamisesta. Rehellisellä yrittäjällä, joka hoitaa veronsa ja maksunsa sekä palkkatasossaan noudattaa suomalaista työehtosopimusta, ei ole mahdollisuuksia epärehellistä kilpakumppania vastaan. Minne marssitaan? Yksi kuuluisimmista vallankumouksista käytiin Ranskassa Suurimpana syynä oli silloin se, että aateliset olivat kokonaan vapautettu veroista. Hieman samaan malliinhan tässä nyt ollaan menossa. Silloin vallankumous alkoi tai ainakin konkretisoitui marssilla Versaillesin linnaan kukistamaan monarkia. Mikäli meillä marssittaisiin edes mielenilmauksena, niin kohde muodostuisi ongelmaksi: Arkadianmäelle, Säätytaloon vai Etelärantaan? Elinkeinoelämän keskusliittohan hallitusta tuntuu ohjailevan. Kiinni ajassa Nykypoliitikot tuntuvat olevan aika kaukana meikäläisistä työntekijöistä ja tavallisista kansalaisista. Päätöksentekoon ja asioihin vaikuttamiseen tarvitaan ihmisiä kansan syvistä riveistä. Minä uskallan väittää olevani sellainen. Joka tapauksessa, muistakaa äänestää. Markku Kolari

16 16 1/2010 METALLIN VAIKUTTAJAT Pääluottamusmies Jari Leppäkangas tietää vivun, jolla työväestölle raskaaksi käynyt oikeistolaistumiskehitys pysäytetään. Se on vasemmiston vaalivoitto eduskuntavaaleissa. Tämän muutoksen aikaansaadakseen Leppäkangas on itsekin lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi. Oikeistokehitys pysäytettävä Pääluottamusmies Jari Leppäkangas Pietarsaaresta on Vasemmistoliiton listoilla ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän sanoo asettuneensa ehdokkaaksi, koska yhteiskunnallinen kehitys Suomessa on mennyt työntekijöiden kannalta kehnoon suuntaan ja siihen täytyy saada muutos. Kyllä tämä nykyinen oikeistolaistuminen ja siihen liittyvät työntekijöille kielteiset ratkaisut pitää saada kuriin. Hänen mielestään eduskuntaan pitää saada selkeitä työntekijöiden edustajia. Sinne on saatava sellaisia kansanedustajia, jotka tuntevat työelämän ja ymmärtävät työntekijän aseman. Sellaisia jotka ymmärtävät mitä esimerkiksi puhe työurien pidentämisestä konkreettisesti tarkoittaa. Nykyään puhutaan vain tehokkuudesta ja tuottavuutta pitää saada lisää. Kuitenkaan ei ajatella sitä työntekijää, jonka selkänahasta tehokkuus revitään. Populismiin ja näennäisradikalismiin Jari Leppäkangas ei usko. Ne ovat vain kupla, jolla viime kädessä hämätään äänestäjiä. Populistisilla keinoilla ei asioita paranneta. Kaikkea voidaan tietysti haukkua, mutta kyllä pitää olla tekojakin. Työläisen oikea tuki on työväenpuolueissa. Meidän täytyisi kuitenkin työväenpuolueissa osata kertoa asioista, niin että ihmiset ymmärtävät. Täytyy osata kertoa mistä ne todelliset sentit tulee lompakkoon. Meillä on siinä opittavaa. Camponentalla valoa Jari Leppäkangas toimii Componentan Pietarsaari MS Oy:n pääluottamusmiehenä. Hänellä on pitkä kokemus edunvalvontatehtävistä. Hän on ollut pääluottamusmiehenä yhteensä kuusi vuotta ja osaston luottamusmiehenä useita eri kertoja. Leppäkangas on ollut myös työsuojeluvaltuutettuna yhteensä kuusi vuotta. Hän kertoo, että työpaikan työllisyystilanne on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Puolitoista vuotta täällä oli lomautuksia. Onneksi ei tullut isoja irtisanomisia. Nyt kaikki lomautetut on kutsuttu takaisin töihin ja tilanne on normalisoitunut. Tulevaisuus tietysti mietityttää pääluottamusmiestä. Ensi vuodesta ei toki tiedä mitään varmaa. Kuitenkin jos tämä tahti jatkuu, niin hyvä. Jari Leppäkangas huokaa tyytyväisenä, koska tuntuu, että nyt pahin on ohi. Viimeiset kaksi vuotta on ollut todella vaikeaa aikaa. En ole toista näin syvää pudotusta kokenut. Laman aika oli raskas sekä niille ihmisille, joita se on koskettanut ja myös luottamusmiehille. Vastaava aluetoimitsija Tauno Santikko (oikealla) on tutustumassa Pietarsaaressa Componentan tilanteeseen. Hän pitää tärkeänä sitä, että mahdollisimman monta todellista työväestön etujen puolustajaa menisi eduskuntavaaleissa läpi. Kyllä ne asiat tulivat mieleen myös vapaa-aikana. Kyllä se väkisin valvotti öisin kun mietti asioita. Liitolle kitkerät terveiset Metalliliitolle Leppäkangas lähettää melkoisen kitkerät terveiset viimeaikojen sopimusratkaisuista niiden heikon tason vuoksi ja erityisesti koska niissä palkkaratkaisu perustuu pitkälti paikalliseen sopimiseen. Kun puhutaan puolentoista prosentin korotuksesta ja edellisellä kierroksella puolen prosentin korotuksesta, niin kyllä se tuntuu aika turhalta. Vei kohtuuttoman paljon aikaa vääntää tästä ratkaisusta. Kuitenkin tämänkaltaisessa yrityksessä konserni hyvin pitkälti määrittelee ne raamit, mistä voidaan neuvotella paikallista ratkaisua. Hänen mielestään sopimuksessa pitäisi olla määriteltynä selkeät korotukset. Ja metallilla pitäisi olla selkeät tavoitteet ja näkemys, mitä me halutaan, kun sopimusneuvotteluihin mennään. Erityisen tärkeänä Jari Leppäkangas pitää luottamusmiesorganisaation tukemista. Luottamusmiehen asema pitäisi saada toiselle tasolle. Me tarvitaan ennen kaikkea aikaa, ajankäyttöä ja työsuhdeturvaa. Kunnollinen työsuhdeturva voisi vaikuttaa myös siihen, että pienemmillekin työpaikoille saataisiin luottamusmiehiä.

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA

JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut

Yhteenveto Toteutus Tulokset. Tietoa vastaajista. Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Yhteenveto Toteutus Tulokset Työmarkkinaedunvalvonta ml. luottamusmiestoiminta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Jäsenpalvelut Tietoa vastaajista @TEK_akateemiset Työelämän edunvalvonnassa vastaajat nostavat

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Tikkurilan Taitoluisteluklubi Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Tikkurilan Taitoluisteluklubi 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana Ice Melody Ice Sympathy Ice melody Luistelukoulu/ Timantit Ice Sympathy Luistelukoulu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KUN PALKKAUS UUDISTUU

KUN PALKKAUS UUDISTUU palkitaanko meillä myös vapaamatkustajia? KUN PALKKAUS UUDISTUU voiko palkka perustua firman kannattavuuteen? palkitsenko pekkaa vai koko varaston? voisikohan ikälisät poistaa? maija on vastuuntuntoisin,

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot