Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin

Transkriptio

1 Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin Oskari Liukkonen When infrastructure counts.

2 2 Sisältö Sito Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin Diplomityön taustaa ja tavoite Ohjeistus 1. 3D-kaupunkimallitietotaito 2. Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely 3. 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto 4. 3D-kaupunkimalliprosessit Johtopäätökset Pohdintaa 3D City Model Hackathon

3 Sito - Parhaan ympäristön tekijät 3 Infran, liikenteen, ympäristön, maankäytön ja digitaalisten palveluiden moniosaajayritys, jossa työskentelee lähes 500 asiantuntijaa. Suomalainen partnership-yhtiö, perustettu Innovatiivisen palvelukehityksen ja -ratkaisujen edelläkävijä. Asiakkaamme ovat tutkitusti tätä mieltä. Korkea laatu ja mutkaton toimintatapamme ovat tehneet meistä erittäin halutun kumppanin ja palvelujen tuottajan SITO, YLEISESITTELY

4 Kaikki infraosaaminen yhdeltä luukulta 4 Infrajohtamisen konsultointi Katu- ja kaupunkitilat Infraomaisuuden hallinta Kallio- ja geotekniikka Liikenne ja Logistiikka Maankäyttö ja kaavoitus Maisema Sillat ja taitorakenteet Rakennuttaminen Rata ja raideliikenne Tele Tie Tietopalvelut Vesi Ympäristö Olemme infran, liikenteen, logistiikan, maankäytön, ympäristön ja digitaalisten palvelujen moniosaajayritys SITO, YLEISESITTELY

5 5 Tietopalvelut Paikkatietojärjestelmien ja 3D-mallien asiantuntintija

6 Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin 6

7 7 Taustaa Diplomityo on osa Kuntaliiton ja BuildingSmartin 3D-kaupunkimallihanketta (KM3D) Hanke on keskittynyt tutkimaan 3D-kaupunkimallinnuksen tilaa, kehitta mista ja standardointia Suomessa Erityisesti hankkeessa keskitytty tutkimaan avointa CityGML-kaupunkimallistandardia ja sen soveltuvuutta Suomen kansalliseksi 3D-kaupunkimallistandardiksi Diplomityö kokonaisuudessaan:

8 8 3D-kaupunkimallinnuksen nykytila Eri tarkkuustasoisia 3D-kaupunkimalleja on jo kehitetty eri puolella Suomea, mutta 3D-kaupunkimallinnukseen liittyy edelleen suuri määrä haasteita ja avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi 3D-kaupunkimallin omistus- ja vastuukysymykset. Suurimmiksi haasteiksi koetaan 3D-kaupunkimallin mallintaminen, tiedonsiirto, ylläpito ja hyödyntäminen Ongelmana on yhteisen 3D-kaupunkimallistandardin puute, minkä vuoksi 3Dkaupunkimalleja on tuotettu useilla eri ohjelmilla eri standardeille 3D-kaupunkimallinnuksen käytön päätavoitteet ja -tarpeet Suomen kunnissa ovat visiointi, vuorovaikutus, suunnittelu ja päätöksenteko

9 9 Diplomityön tavoite Diplomityo n tavoitteena oli ma a ritta a ohjeistus kuinka kuntien tulisi siirtya kantakartasta CityGML-pohjaiseen 3D-kaupunkimalliin Ohjeistuksen tavoitteena oli selvittää kuinka 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, tuotanto, ylla pito, validointi ja hallinnointi tulisi toteuttaa ja mita tulisi ottaa huomioon jo olemassa olevissa paikkatietoprosesseissa Jotta 3D-kaupunkimallin hyo dynta minen on kannattavaa ja kesta va a pitka lla taḧta imella

10 10 Ohjeistus 1. 3D-kaupunkimallitietotaidon hankinta 2. 3D-kaupunkimallinnustarpeiden kartoitus ja käyttötapauksien määrittely 3. 3D-kaupunkimallin rakenteen ja tiedonsiirron määrittäminen käyttötapauksienasettamien ominaisuus-, tarkkuustaso- ja laatutasovaatimusten perusteella 4. 3D-kaupunkimallin tuotanto-, ylläpito-, validointi- ja hallinnointiprosessien suunnittelu käyttötapausten 3D-kaupunkimallille asettamien vaatimusten perusteella

11 1) 3D-kaupunkimallitietotaito 11

12 12 3D-kaupunkimallitietotaito Mitä on semanttinen 3D-kaupunkimallinnus ja mitä se mahdollistaa? Miten 3D-kaupunkimallinnus eroaa ja mitä hyötyjä siitä on saatavilla verrattuna perinteiseen 2D-paikkatietoon? Mikä on CityGML-standardi? Mikä erottaa 3D-kaupunkimallin rakennuksen tietomalleista (BIM)? Mitä tulee ottaa huomioon 3D-paikkatietoinfrastruktuurin suunnittelussa ja toteuttamisessa?

13 13 3D-kaupunkimalli On digitaalinen kolmiulotteinen malli, jonka avulla pystytään esittämään kolmiulotteista spatiaalista dataa kaupunkialueesta Koostuu tyypillisesti kaupunkialueen oleellisista kohteista kuten maastosta, rakennuksia, kasvillisuudesta ja infrastruktuurista Voidaan jakaa karkeasti geometrisiin ja semanttisiin malleihin

14 14 Semanttinen 3D-kaupunkimalli Semanttiset 3D-kaupunkimallit koostuvat geometristen ja graafisten ominaisuuksien lisa ksi ontologisesta rakenteesta, joka koostuu temaattisista luokista, ominaisuuksista ja niiden keskina isista suhteista Semantiikalla tarkoitetaan kohteiden ominaisuuksien, luokkien, suhteiden ja rakenteiden ma a rittelya Toisin sanoen semanttinen 3D-kaupunkimalli ei ole vain kaunis kuva vaan se sisältää myös älykkyyttä Semantiikka mahdollistaa kaupunkimallien käytön ja hyödyntämisen visualisoinnin lisäksi myös lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja simulaatiotehtävissä

15 15 Semanttinen 3D-kaupunkimalli Semantiikan avulla kaupunkimallille voidaan suorittaa kyselyita, kuten esimerkiksi: Kuinka monta huonetta rakennuksessa on? Mika on rakennuksen katto pinta-ala aurinkoon pa in? Kuinka paljon auringon valoa rakennuksen katto saa vuorokauden aikana Semanttinen 3D-kaupunkimalli = Kaupungin tietomalli

16 16 Tietomalli Rakennuksen tietomalli (BIM) on alun perin tarkoittanut rakennuksen 3D-mallia, joka sisa lta a yksityiskohtaista tietoa rakennuksesta Tietomalli koostuu keskena a n riippuvaisista ka yta nno ista, prosesseista ja menetelmista, joiden avulla voidaan hallita rakennuksen ja rakennusprojektin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuutta digitaalisessa muodossa. Nykya a n tietomallintaminen on yleistynyt ja sita ka yteta a n myo s esimerkiksi infrastruktuurin ja laajempien alueiden, kuten kaupunkien mallintamisessa Esimerkkeja erilaisista avoimista tietomalleista ovat BIM-standardi Industry Foundation Classes (IFC), Suomen infrarakentamisen tietomallistandardi Inframodel 3 (IM3) ja 3D- kaupunkimallistandardi CityGML Avoimien tietomallien lisa ksi on useita valmistajakohtaisia suljettuja tietomalleja eri aloilta

17 17 3D-paikkatieto vs. 2D-paikkatieto 3D-kaupunkimallin suurin etu 2D:hen verrattuna on tila- ja aikaulottuvuuksien parempihahmottaminen Visuaalisuus ja konkreettisuus nopeuttaa päätöksentekoa Helpottaa kaupunkien kehityksen suunnittelua ja visiointia 3D-kaupunkimallien tietosisällön avulla voidaan parantaa suunnitelmien laatua, nopeuttaaja tehostaa kaupunkien sisäisiä prosesseja sekä vähentää tätä kautta kustannuksia 3D-kaupunkimalleja voidaan käyttää myös vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa Smart City ajattelun takana tulee olla tietomalli, joka pystyy ohjaamaan Smart Cityn toimintaa tallentamalla ja hyödyntämällä Smart Cityssä koko ajan syntyvää tietoa

18 18 3D-kaupunkimallit vs. BIM-mallit 3D-kaupunkimallit ovat tarkoitettu suurien alueiden ja ympäristön mallintamiseen, vs. Rakennusten tietomallit ovat tarkoitettu yksittäisten rakennusten mallintamiseen CityGML kohteiden esittäminen usealla eri tarkkuustasolla, vs. BIM kohteiden esittäminen yhdellä tarkkuustasolla 3D-kaupunkimalli keskittyy kuvaamaan kuinka kohteita havainnoidaan ja käytetään, vs. BIM-malli keskittyy kuvaamaan kuinka kohteita suunnitellaan ja rakennetaan

19 3D-mallin visuaalisuus ja virtuaalitodellisuus 19 3D-kaupunkimalli mahdollista suunnittelun osapuolten keskina isen vuorovaikutuksen ja suunnitelmien visualisoinnin virtuaalitodellisuuden (Virtual Reality, VR) tai lisa tyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) avulla Virtuaalitodellisuus on tietokoneilla luotu kolmiulotteinen virtuaaliympa risto eli 3Dvirtuaalimalli, joka kuvaa ympa risto a sellaisena kuin se na ytta isi toteutettuna Virtuaalitodellisuus toteutetaan 3D-mallin pohjalta pelimoottorin avulla Pelimoottori vastaa virtuaalitodellisuuden 3D-virtuaalimallin 3D-grafiikasta eli kohteiden mallintamisesta ja piirta misesta na yto lle

20 20 CityGML On avoin Open Geospatial Consortiumin (OGC) hyva ksyma kansainva linen standardi 3D-kaupunkimallien tiedonsiirtoon ja tallentamiseen Mahdollistaa ta rkeimpien kaupunkiympa risto n kohteiden geometristen, topologisten, semanttisten ja visuaalisten ominaisuuksien ma a rittelyn viidella eri tarkkuustasolla (Level of Detail, LOD) CityGML perustuu XML-pohjaiseen Geographical Markup Language 3 (GML3) kieleen, joka on OGC:n hyva ksyma kansainva linen standardi spatiaalisen tiedon esitta miseen Semantiikka mahdollistaa CityGML-kaupunkimallien ka yto n ja hyo dynta misen visualisoinnin lisa ksi myo s lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja simulaatiotehta vissa

21 21 Moduulit CityGML-tietomalli ma a rittelee ta rkeimma t 3D-kaupunkimallin sisa lta ma t kohteet ja niiden luokat Kohteet on organisoitu ominaisuuksiensa mukaan eri temaattisiin moduuleihin CityGML-tietomalli on jaettu temaattisesti kahteen osaan ydin moduuli (core module) ja laajennusmoduulit (extension modules) Ydinmoduuli sisa lta a tietomallin peruska sitteisto n ja -osat Jatkomoduulit perustuvat ydinmoduuliin ja jokainen laajennus ka sitta a yhden 3Dkaupunkimallin temaattisen alueen, kuten esimerkiksi rakennukset, digitaalisen korkeusmallin, vesisto n, kasvillisuuden, liikenneinfrastruktuurin ja kaupunkihuonekalut

22 Moduulit 22

23 23 Geometria CityGML-tietomallin kohteiden spatiaaliset ominaisuudet esiteta a n GML3:n geometriamallin mukaisesti CityGML ka ytta a hyva kseen vain osaa GML3:n geometriamallista CityGML:n geometriamalli koostuu primitiiveista piste (point) kaari (curve) pinta (surface) kappale (solid) Primitiiveistä voidaan yhdistelema lla luoda yhdistelmägeometrioita: komplekseja (complexes) komposiittigeometrioita (composite geometries) yhdistelmia (aggregations). CityGML:ssä on käytössä 3D-koordinaattireferenssijärjestelmät

24 24 CityGML:n topologia - XLinks GML3:n topologiamallin monimutkaisuuden vuoksi topologia toteutetaan CityGML:ssa yksinkertaisemmalla tavalla, GML:n sisa lta ma n XML-linkkika sitteen XLinks:n avulla. Xlinks:n avulla kaksi kappaletta voivat jakaa geometrisia objekteja

25 25 Spatio-semanttinen koherenssi Yksi CityGML:n ta rkeimpia suunnitteluperiaatteita on semanttisten ja geometristen/topologisten ominaisuuksien koherenttimallinnus eli spatiosemanttinen koherenssi CityGML-tietomalli koostuu kahdesta hierarkiasta, semanttisesta ja geometrisesta, joiden toisiaan vastaavat kohteet ovat linkitetty keskena a n Jos na ma hierarkiat mallintavat samanlaisen rakenteen, aineistoa pideta a n spatiosemanttisesti koherenttina Ta llo in geometriset kohteet tieta va t, mita ne ovat ja semanttiset ominaisuudet tieta va t, missa ne sijaitsevat ja mika on niiden spatiaalinen laajuus Spatio-semanttinen koherenssi mahdollistaa, etta kahta hierarkiaa voidaan ka ytta a ja kulkea samanaikaisesti mahdollistaen erilaisten temaattisten ja geometristen kyselyiden ja analyysien toteuttamiseen.

26 Spatio-semanttinen koherenssi 26

27 27 Tarkkuustasot CityGML erottaa viisi eri tarkkuustasoa, LOD0-LOD4 Tarkkuustason kasvaessa kohteiden geometriset ja temaattiset yksityiskohdat lisa a ntyva t, jolloin mallin tarkkuus kasvaa

28 Tarkkuustasot 28

29 2) Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely 29

30 30 Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely 3D-paikkatietoinfrastruktuurin organisointi tulisi perustua 3Dkaupunkimallinnustarpeisiinja tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin, sillä käyttötapaukset auttavat ymmärtää kuinka 3D-paikkatietoinfrastruktuuri tulisi toteuttaa 3D-kaupunkimallin käyttötapaukset määrittävät, mitä vaatimuksia kohdistuu 3Dkaupunkimallin rakenteeseen ja tiedonsiirtoon, ja sitä kautta myös mallin työprosesseihin Käyttötapauksien vaatimukset määrittelevät esimerkiksi minkälaisia tiedonkeruumenetelmiä 3D-kaupunkimallin tuotannossa voidaan käyttää ja mitä asioita 3D-kaupunkimallin validoinnissa tulee ottaa huomioon 3D-kaupunkimallinnustarpeita tutkiessa tulee kuitenkin huomioida, etteivät käyttäjät välttämättä tiedä, mitä kaikkea 3D-kaupunkimallinnus mahdollistaa

31 3) 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto 31

32 32 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto Käyttötapaukset asettavat ominaisuus-, tarkkuustaso- ja laatutasovaatimukset 3Dkaupunkimallin rakenteelle Käyttötapaukset myös määrittelevät miten 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto tulee toteuttaa ja mitä tiedonsiirrossa tulee ottaa huomioon CityGML on tiedonsiirtostandardi, joka on suunniteltu 3D-kaupunkimallitiedon jakamisen lisa ksi mahdollistamaan 3D-kaupunkimallin saumaton tiedonsiirto tuotantoprosessin eri vaiheiden va lilla CityGML ei ole suunniteltu 3D-datan visualisointiin, kuten COLLADA-, KML, VRML-, X3Dstandardeja

33 33 Rajapinnat CityGML perustuminen OGC:n GML3-standardiin mahdollistaa OGC:n tietopalvelurajapintojen ka yto n CityGML-kaupunkimallien sisa lta ma n tiedon hakuun, tiedonsiirtoon, muokkaamiseen ja 3D- visualisointiin Catalogue Servicen (CS-W) Web Processing Servicen (WPS) Web Feature Servicen (WFS) Web 3D Servicen (W3DS) Web View Servicen (WVS) Erillaiset rajapinnat soveltuvat hieman eri käyttötapauksiin

34 4) 3D-kaupunkimalliprosessit 34

35 35 3D-kaupunkimalliprosessit 3D-paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntämisen kannalta on tärkeää 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, ylläpito, validointi ja hallinnointi, olisivat suunniteltuna ennen 3D-kaupunkimallin tuotantoa Valmis kaupunkimalli pystyttäisiin integroimaan jo olemassa oleviin paikkatiedon työ- ja palveluprosesseihin Ilman työprosessiensuunnittelua ja integraatiota 3D-kaupunkimalli jää helposti erilliseksi ja nopeasti vanhenevaksi toteutukseksi, jolloin kaupunkimallia ei saada hyödynnettyä optimaalisesti Työprosessien suunnittelussa tulee huomioida käyttötapauksien 3D-kaupunkimallille asettamat vaatimukset 3D-kaupunkimallin käyttö määrittelee mitä työprosesseissa tulee ottaa huomioon

36 36 Tuotanto ja ylläpito 3D-kaupunkimallin ominaisuuksiin, ulkoasutietoon, tarkkuustasoon ja laatuun kohdistuvat ka ytto tapauksien asettamat vaatimukset ma a ritteleva t minka laisia tietola hteita ja tiedonkeruumenetelmia tulee ka ytta a 3D-kaupunkimallin tuotannossa ja ylla pidossa 3D-kaupunkimallin tuotanto ja ylla pito ei ole taloudellisesti kannattavaa ja kesta va a pitka lla ta hta imella, jos 3D-kaupunkimallia ei pystyta tuottamaan suurista kaupunkialueista va hinta a n puoliautomaattisin menetelmin 3D-kaupunkimallin tuotantoon voidaan ka ytta a useita erilaisia tietola hteita ja menetelmia, kuten fotogrammetrisia menetelmia (ilmakuvaus, laserkeilaus, miehittämättömiä lentoaluksia (UAV)), maastomittauksia, 2D-paikkatietoaineistoja, digitaalisia korkeusmalleja ja 3D-malleja, kuten CAD- ja BIM-malleja

37 37 Tuotanto ja ylläpito 2D-paikkatietola hteiden ka yto sta saadaan erityisia hyo tyja 3D-kaupunkimallin tuotannossa 2D-paikkatietoaineistoista saatavia hyo tyja ovat: Yhteys olemassa oleviin tietola hteisiin ja toimintaprosesseihin, mika helpottaa 3Dkaupunkimallin integrointia ja hyo dynta mista prosesseissa Aineistojen usein sisa lta ma rikas semantiikka, joka on vaikea hankkia automaat- tisilla 3Dtiedonhankintamenetelmilla, Aineistojen sisa lta ma tieto, joka usein mahdollistaa 3D-kaupunkimallin automaattisen tuottamisen Olemassa olevien paikkatiedon ylla pitoprosessien hyo dynta minen 3D-kaupunkimallin ylla pidossa ennen kuin erityisesti 3D-aineistojen ylla pitoon suunnitellut prosessit kehittyva t

38 38 Validointi 3D-paikkatietoinfrastruktuurien, kaupunkimallien ja sovellusten ka ytta ma data tulee usein useasta eri la hteesta ja on usein temaattisesti ja spatiaalisesti sirpaloitunutta Ta ma tarkoittaa, etta datan laatu ja semanttiset ominaisuudet vaihtelevat eri la hto aineistojen va lilla Validoinnilla tarkoitetaan aineiston johdonmukaisuuden tarkastamista Datan validointi on tarkastusprosessi, jossa dataa verrataan ennalta ma a ra ttyihin validointisa a nto ihin Validoinnin pa a tavoite on varmistaa datan paikkansapita vyys, yhteneva isyys ja johdonmukaisuus verrattuna asetettuihin laatuvaatimuksiin 3D-kaupunkimallin datan validius, kuten paikkansapita vyys ja johdonmukaisuus, on va ltta ma to n kaupunkimallin hyo dynta misen kannalta

39 39 Validointi 3D-kaupunkimallin validointiprosessi ja laatuvaatimukset tulee suunnitella ka ytto tapauksien 3D- kaupunkimallin rakenteelle asettamien vaatimuksien perusteella CityGML-kaupunkimallin validointiprosessin jakautuu viiteen askeleeseen 1. XML-skeeman validointi 2. Ulkoiset ja sisa iset referenssit 3. Geometrian ja topologian validointi 4. Standardin sovellussa a nno t (Conformance Requirements, CR) 5. Semantiikan validointi

40 40 Hallinnointi Tietokannat mahdollistavat 3D-kaupunkimallien tehokkaan varastoinnin ja hallinnoinnin Avoin 3DcityDB-tietokantarakenne on yksi vaihtoehto 3D-kaupunkimallin varastointiin 3DcityDB toimii seka Oracle Spatialissa etta avoimessa PostgreSQL/PostGIS-tietokannassa Ta rkeinta tietokannan toteutuksessa on huomioida, etta tietokannanrakenne mahdollistaa ka ytto tapauksien vaatimusten mukaisen 3D-kaupunkimallin varastoinnin

41 41 Paikkatietoinfrastruktuuri Tällä hetkellä Suomen kuntien paikkatietoja rjestelma t perustuvat 2D-paikkatietoon Pitka lla ta hta imella rinnakkaisten 2D-paikkatieto- ja 3D-kaupunkimallija rjestelmien ylla pito ei ole kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa Kuntien tulisikin kehitta a 3D- paikkatietoinfrastruktuuriaan siihen suuntaan, etta tulevaisuudessa tarvittavien 2D- ja 3D-esityksien tuottaminen olisi mahdollista yhdesta samasta 3D- kaupunkimallija rjestelma sta, jolloin erillisia 2D- ja 3Dja rjestelmia ei tarvittaisi

42 3D-paikkatietoinfrastruktuuri ja työprosessit 42

43 Johtopäätökset 43

44 44 Johtopäätökset Jotta 3D-kaupunkimallinnus olisi Suomen kunnissa kannattavaa ja kesta va a pitka lla ta hta imella, tulisi: Kuntien hankkia tarvittava 3D-kaupunkimallinnustietotaito 3D-kaupunkimallinnuksen perustua tarpeista johdettuihin ka ytto tapauksiin 3D-kaupunkimallin tuotannon ja ylla pidon perustua standardoituihin tiedonkeruu- ja mallinnusprosesseihin, jotka mahdollistavat ka ytto tapausten mukaisen 3D-kaupunkimallin tuottamisen va hinta a n puoliautomaattisesti 3D-kaupunkimallin ylla pidon, hallinnoinnin ja tiedonsiirron olla suunniteltuna ennen 3D-kaupunkimallin tuotantoa ja valmis malli pystya integroimaan jo olemassa oleviin tyo - ja palveluprosesseihin

45 45 Pohdintaa 3D-kaupunkimallinnus on tällä hetkellä hieman pysähtyneessä tilassa, koska Suomessa ei ole yhteisiä sääntöjä, suosituksia ja standardeja kaupunkien 3D-mallintamiseen Ei ole riittävästi konkreettista näyttöä 3D-kaupunkimalleista saatavista hyödyistä Tarvittaan yhteisiä pelisääntöjä ja standardeja Tarvitaan konkreettista näyttöä kuinka 3D-paikkatietoinfrastruktuurit ja työprosessit tulisi toteuttaa Tarvitaan konkreettista näyttöä 3D-kaupunkimallien hyödyistä PILOTTEJA! 3D-kaupunkimallinnukseen liittyy myös useita avoimia juridisia kysymyksiä, kuten: Kuka on vastuussa 3D-kaupunkimallin paikkaansa pitävyydestä? Kuka omistaa 3D-kaupunkimallin?

46 46 Energizing Urban Ecosystems -hanke, Aalto Yliopisto, Espoon Kaupunki ja Sito, järjestävät 3D City Model Hackathon tapahtuman Aalto Design Factorylla Tapahtumassa on tarkoituksena kehittää 3D-kaupunkimallin päälle sovelluksia, jotka voivat liittyä liikenteestä, energiaan, tavaroiden internettiin, peleihin tai mihin tahansa muuuhun Etsimme nyt tapahtumaan sovelluskehittäjiä ja urbaanejainnovaattoreita

47 47 Tapahtuma on myös Aalto Yliopiston kurssi Maa-123.C Tapahtumassa tarjolla ruokaa ja palkintoja, voittaja pääsee mm. SLUSHiin Lisätietoja tapahtumasta:

48 Yhteistyössä: 48