Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1 Toimintakertomus... 4"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2011

2 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Käyttötalousosa yhteensä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma

3 3.6 Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Taseyksikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Liikelaitos Kuninkaantien työterveys Liikelaitos Porvoon Tilapalvelut Eriytettyjen tilinpäätösten yhdistely kaupungin tilinpäätökseen Tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä

4 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Porvoon kaupungin strategian keskeisin tavoite on huolestuttavalle tasolle nousseen velkaantumisen katkaiseminen, jotta kaupunkilaisten hyvinvointipalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Tämän tavoitteen toteuttamisessa onnistuttiin osaltaan vuonna Velkamäärä laski selkeästi edellisvuoteen nähden ja kaupunki teki toisena vuonna peräkkäin ylijäämäisen tilinpäätöksen. Kaupungin viranhaltijajohdon näkökulmasta kaupunkiorganisaatio on myös toiminnallisesti onnistunut keskeisissä tavoitteissaan. Tulos on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti parempi kuin talousarvioita tehtäessä voitiin realistisesti odottaa. Tähän on vaikuttanut keskeisesti se, että yleinen taloudellinen tilanne ei useista epävarmuustekijöistä huolimatta ole heijastunut negatiivisesti kaupungin talouteen. Toiminnallisesti vuotta leimasi erityisesti uuden organisaatiomallin toteuttaminen. Sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatioissa on tehty työtä organisaation johtamis- ja päätöksentekojärjestelmän sekä hallinnon kehittämiseksi. Ensimmäisen toimintavuoden jälkeen näyttää siltä, että muutos on ollut haasteista huolimatta keskeisiltä tavoitteiltaan onnistunut. On kuitenkin välttämätöntä, että organisaation toimintaa ja tehokkuutta voidaan tarkastella jatkuvasti ja tarvittaessa myös tehdä toimintatapoihin tarvittavia muutoksia. Erityisenä haasteena on edelleen konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen kehittäminen. Kaupungin käyttötalouden toimintakulut olivat 300,6 miljoonaa euroa. Kokonaismenot olivat noin 8 miljoonaa euroa suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio. Kuitenkin esimerkiksi henkilöstömenot olivat 1,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin talousarviossa. Säästöä syntyi erityisesti eläkekuluissa ja muissa henkilöstömenoissa. Palkat ja palkkiot ylittivät talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. On samalla todettava, että kaupungin henkilöstö on onnistunut rajallisilla resursseilla vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen hyvin. Henkilöstön korkea ammatillinen osaaminen on ansainnut tunnustuksen ja se näkyy erityisesti asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksissa. Kaupunki käytti palvelujen ostoihin lähes 8 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on, että erikoissairaanhoidon kustannukset jatkoivat kasvuaan myös vuonna 2011 ja ylittivät budjetin noin 2,4 miljoonalla eurolla. Muut kaupungin toimintakulut ylittivät talousarvion 1,4 miljoonalla eurolla. Toimintatuotot olivat yhteensä 84,3 miljoonaa euroa, mikä on 6,3 miljoonaa enemmän kuin hyväksytyssä talousarviossa. Myynti- ja maksutuottoja kertyi noin 1,7 miljoonaa euroa sekä tukia ja avustuksia noin 1,3 miljoona arvioitua enemmän. Muita toimintatuottoja, johon sisältyy merkittävänä osana omaisuuden myyntituotot, saatiin 3,2 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa. Verotuloja kaupunki sai yhteensä 195,1 miljoonaa euroa. Tämä on 5,1 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 3,4 prosenttia. Kunnallisveron tuotto oli 167,2 miljoonaa euroa, mikä oli 7,5 miljoonaa arvioitua enemmän. Yhteisöverotulojen kolmen vuoden peräkkäinen lasku pysähtyi vuonna Yhteisöverotuloja saatiin 16,5 miljoonaa euroa, yhteensä 0,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kiinteistöverotuloja saatiin myös hieman talousarviota enemmän, noin 11,4 miljoonaa euroa. Kaupunki sai valtionosuuksia 49,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. On myös huomattava, että kuntien valtionosuuksiin sisältyvän tasausjärjestelmän perusteella Porvoo maksoi verotuloistaan tasausta muille kunnille yhteensä 13,4 miljoonaa euroa. Verotulotasaus vastaa noin 1,5 prosenttiyksikköä kunnallisveron tuotosta. Kaupungin lainojen korkomenot olivat maltilliset, yhteensä 3,7 miljoonaa euroa, korkotason säilyessä edelleen matalalla tasolla. Kaupungin velkamäärä väheni merkittävästi, noin 15,5 miljoonaa, toimintavuoden aikana. Uusia lainoja nostettiin 10 miljoonaa euroa ja vanhoja lyhennettiin 25,5 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 134,6 miljoonaa euroa, yhteensä 2723 euroa asukasta kohti. Tämä on edelleen yli 700 euroa enemmän kuin suomalaisilla kunnilla keskimäärin. Koko kaupunkikonsernin lainakanta oli 272,3 miljoonaa euroa, mikä on euroa asukasta kohti. Konsernin lainamäärä väheni 3,9 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin tilikauden tulos osoittaa 6,8 miljoonan euron ylijäämää ja tilinpäätösvarausten ja rahastosiirtojen jälkeen 3,2 miljoonan euron ylijäämää. Kaupungin vuosikate ilman liikelaitoksia on 27,5 miljoonaa euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 31,5 miljoonaa euroa. Investointeihin käytettiin 19,1 miljoonaa euroa ja liikelaitokset mukaan lukien 23 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 21,1 miljoonaa euroa. Osana kaupungin talouden kokonaisarviointia myös poistosuunnitelmaa tarkistettiin merkittävällä tavalla toimintavuoden alusta lukien ja sitä kasvatettiin noin 8 miljoonalla edeltävään tasoon verrattuna. Tarkistuksen jälkeen poistosuunnitelma vastaa nyt paremmin omaisuuden kulumista ja välttämättömiä korvausinvestointeja. Kaupungin strategian mukaan nettoinvestointien kokonaismäärä tulisi olla enintään 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin nettoinvestoinnit ilman liikelaitoksia olivat 16,9 miljoonaa euroa. Summa ylittää strategiassa asetetun tavoitteen. Ylitys johtuu valtuuston päättämistä yksittäisistä hankkeista, edelliseltä vuodelta keskeneräisinä siirtyneistä investoinneista ja tilikauden inves- 4

5 tointien ripeästä etenemisestä. Merkittävimpiä meneillään olevia investointihankkeita olivat Linnajoen koulun ja Kvarnbackens skolan peruskorjaukset sekä Hamarin koulun rakentaminen, Mannerheiminkadun sillan korjaaminen, Kilpilahden uusi tieyhteys sekä Porvoonjoen itä- ja länsirannan rakennustyöt. Yleisellä tasolla huomionarvoista on, että strategian tavoite käyttömenojen vähentämisestä toteutui. Vuoden 2011 tavoitteena oli vähentää käyttömenoja 7 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta. Kun vuoden 2010 tilinpäätöksestä oikaistaan Tilapalvelujen liikelaitostamisen vaikutukset ja vuoden 2011 menoissa otetaan huomioon julkistalouden hintaindeksin mukainen kuntatalouden käyttökustannusten muutos, vuoden 2011 indeksitarkistetut käyttömenot vähenivät 7,2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen On kaupungin pitkän aikavälin kehittämisen kannalta keskeistä, että vuoden 2011 ylijäämäinen tilinpäätös mahdollistaa edellisvuoden tavoin kaupungin kasvu- ja maanhankintatavoitteiden edistämisen maanhankintarahastoon tehtävän 3 miljoonan euron siirron avulla. Valtuustokausien taitteessa kaupungin on mahdollista tarkastella voimassaolevaa strategiaa sekä erityisesti seuraavan valtuustokauden alkuun päätettäväksi tulevan uuden kaupunkistrategian keskeisiä lähtökohtia. Uuteen strategiaan tulee vaikuttamaan olennaisesti vuoden 2011 aikana tehdyt hallitusohjelman kirjaukset koskien kuntarakenneuudistusta sekä arviot kaupungin yleisen taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Merkittävän haasteen muodostavat myös sosiaali- ja terveystoimen järjestämiseen ja rahoitukseen liittyvät valtakunnalliset uudistusprosessit sekä niiden alueellinen toteuttaminen. Jukka-Pekka Ujula Kaupunginjohtaja 5

6 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Liikelaitosten johtokunnat Porvoon tilapalvelut Porvoon vesi Kuninkaantien työterveys Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydensuojelujaosto Sosiaalijaosto Sivistyslautakunta Suomenkielinen koulutusjaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Kaupunkikehitys-lautakunta Yksityistiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta Aluepelastuslautakunta Viranhaltijaorganisaatio 6

7 Kaupunginvaltuusto, 51 jäsentä Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mikaela Nylander (RKP) Matti Valasti (SDP) Markku Välimäki (KOK) Kaupunginvaltuuston voimasuhteet vuosina : Ruotsalainen kansanpuolue r.p. 16 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 9 Vihreä liitto r.p. 5 Perussuomalaiset r.p. 4 Suomen Keskusta r.p. 2 Vasemmistoliitto 1 Kaupunginhallitus, 13 jäsentä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaj Bärlund (SDP) (varajäsen Riitta Ahola) Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Stig Bäcklund (RKP) (varajäsen Bo-Johan Johansson) Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jarmo Grönman (KOK) (varajäsen Juha Muhonen) Kaupunginhallituksen muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen RKP Bernhard Edgren Rainer Busk Anders Rosengren Janette Englund Bodil Lund Kristel Pynnönen Christel Raunio Susanne Ahlqvist SDP Jaakko Jalonen Tapani Eskola Marianne Korpi Tom Ingelin Torolf Bergström Eila Kohonen KOK Marja Järvinen Marja-Leena Talvitie Vihreät Leila Nurmilaakso Åsa Nystedt PS Pirkko Ruohonen-Lerner Juha Elo (sitoutumaton) Kaupunginjohtaja oli esittelijänä kaupunginhallituksessa. Konsernihallinnon johtavat viranhaltijat: Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Hallintojohtaja Rahoitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Toimitilajohtaja Jukka Pekka Ujula Fredrick von Schoultz Outi Lehmijoki Raija Vaniala Anu Kalliosaari Börje Boström Tarkastuslautakunta, 9 jäsentä Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Teemu Tenhonen (SDP) (varajäsen Jussi Sairanen) Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Jari Oksanen (Vihreät) (varajäsen Annukka Laaksonen) Tarkastuslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Simon Ådahl Hans Högström Maria Paavola Hans-Ole Carlsen Eivor Karlsson Anja Laitimo-Strengell Arto Lahti Paula Seppälä Annamari Pitkänen Sari Gustafsson Pontus Palmqvist Tapio Patrakka Susan Öhman Joni Hägg Ammattitilintarkastuksesta vastaa Oy Audiator Ab. Vastuullinen tilintarkastaja Ilpo Malinen, JHTT Muut tilintarkastajat Dan Lindroos, JHTT, Marja-Liisa Ylitalo, JHTT, CIA, Riitta Havanka JHTT Juhani Liski JHTT 7

8 Kaupunkikehityslautakunta, 11 jäsentä Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Janette Englund (RKP) (varajäsen Anne Sjöström) Kaupunkikehityslautakunnan varapuheenjoht. Timo Muhonen (SDP) (varajäsen Matti Haapakoski) Kaupunkikehityslautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Marie Allen Susanne Ahlqvist Bo-Johan Johansson Johan Sandberg Keijo Vilppula Mauri Leiramo Riitta Ahola Anna-Mari Pitkänen Leena Kinnunen Mirja Suhonen Harri Kari Vesa Koskivuo Hilkka Knuuttila Kirsti Sund Lauri Rissanen Åsa Nystedt Juha Elo Hannu Martikainen Rakennus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Jyrki Timonen (SDP) (varajäsen Juha-Pekka Siltala) Rakennus- ja ympäristölautakunnan varapuh. Stefan Skog (RKP) (varajäsen Timo Rajakaltio) Rakennus- ja ympäristölautakunnan muut jäsenet ja varajäsenet: jäsen varajäsen Elisabeth Svaetichin Jessica Bremer Anne Sjöström Anne Grönqvist Olof Blomqvist Stefan Sveholm Mirja Suhonen Leena Kinnunen Kalevi Pellinen Sakari Pellinen Eero Henttala Jari Ilkka Annamari Heikinheimo Hilu Kangas-Ranta Kaisa Leka Emmi Valve Vesa Miettinen Sauli Muhonen Sosiaali- ja terveyslautakunta jäsen Christer Björkstrand, pj Mats Blomqvist, vpj Tapani Eskola Johan Sandberg Eila Kohonen Susanne Ahlqvist Marcus Roos Anni Himanka Hilkka Piipponen Lotta Hällström Veijo Eskelinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sosiaali- ja terveystoimen johto Terveyspalvelut Vanhus- ja vammaispalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyslautakunta jäsen Ulf Backman, pj Juha Jokinen, vpj Paavo Östberg Karl af Hällström Raija Tölkkö Kristel Pynnönen Outi Lankia Kasperi Laine Silja Collanus Janne Ekman Kaija-Riitta Iivonen varajäsen Dennis Odell Carl-Gustaf Aminoff Markku Aaltovirta Bastret Dushi Heli Heiskanen Anne Grönqvist Petri Peltonen Carola Ekroth Taina Kjällman Leila Nurmilaakso Hannu Martikainen Pia Nurme Pia Nurme Lars Rosenberg Marlit Backman Maria Andersson varajäsen Tobias Karlsson Jorma Kiljunen Dan Stenbäck Mats Fontell Anna Granfelt Ann Sandelin Marja Nurme Veikko Häkkinen Tuula Martin Jouni Susi Laura Heiman 8

9 Sivistysjohtaja Tehtäväaluepäälliköt: Sivistystoimen johto Suomenkieliset koulutuspalvelut Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Hilding Mattsson Hilding Mattsson Jari Kettunen Rikard Lindström Leila Nyberg Jari Kettunen Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Stig Bäcklund, pj Susanne Ahlqvist Lapinjärvi Marketta Takkala, vpj Hannu Fabritius Askola Sanna Kurki Risto Mattila Loviisa Camilla Antas Pauli Kopiloff Myrskylä Sten Lindgren Hannele Käenaho-Virtala Porvoo Matti Haapakoski Juha Westerlund Pukkila Jussi Simolinna Satu Suniharju Sipoo Inger Sjöholm Monika Zakowski Pelastusjohtaja Olavi Liljemark Liikelaitos Porvoon veden johtokunta jäsen varajäsen Juha Muhonen, pj Jorma Salopelto Hans Högström, vpj Anja Laitimo-Strengell Anita Spring Sirpa Hopeamaa Marja Nurme Keijo Vilppula Mikael Stjernberg Mauri Rasinkoski Toimitusjohtaja Karl-Gustav Björkell Liikelaitos Kuninkaantien työterveyden johtokunta kunta jäsen varajäsen Porvoo Marja-Leena Talvitie, pj Kirsti Nuotio Porvoo Matti Nuutti, vpj Jaakko Jalonen Porvoo Gunilla Backman Rainer Busk Sipoo Anna Hyrske Ari Oksanen Sipoo Bengt Wiik Camilla Weckström Toimitusjohtaja Eija Orpana (-15.4.), Piia Väntsi ( ), Carita Schröder (1.9.-) Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta jäsen varajäsen Minnamaija Mattila, pj Juha Muhonen Lars Schmidt, vpj Elisabeth Svaetichin Catharina von Schoultz Annette Forsblom Tom Ingelin Marko Stade Marja-Leena Virta Åsa Nystedt Toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen 9

10 1.1.3 Yleinen ja Porvoon kaupungin taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 yleiseen talouskehitykseen vaikuttaneita merkittäviä seikkoja olivat Kreikan talouskriisi, euroalueen lukuisat kriisinhallintakokoukset ja länsimaiden luottoluokituksen mureneminen. Alkuvuoden suotuisan talouskehityksen käänne heikompaan tapahtui heinäelokuun vaihteessa, jolloin EU:n Kreikka-paketti alkoi hajota. Vuoden 2012 näkymiä varjostavat edelleen monet tekijät. Eurooppa on todennäköisesti taantumassa ja talouskasvu hidastuu myös Aasiassa sekä suurimmassa osassa kehittyviä markkinoita. Euroalueen velkakriisi ei ole hellittänyt ja julkisen talouden säästötoimet hidastavat kasvua. Vuoden 2012 alussa osakemarkkinat olivat kuitenkin jälleen nousussa. Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,9 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote oli viime vuonna 192 miljardia euroa. Tuotannon kasvu hidastui vuoden lopulla ja oli viimeisellä neljänneksellä vain 0,1 prosenttia. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 1,4 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia ja julkinen kulutus 0,8 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 4,6 prosenttia. Tuonnin volyymi kasvoi 0,1 prosenttia, mutta viennin volyymi väheni 0,8 prosenttia. Vuoden 2011 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia, mutta reaaliansiot laskivat 0,6 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat vuoden 2010 loka joulukuusta vuoden 2011 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 3,2 prosenttia, valtiolla 2,6 prosenttia ja kunnilla 2,5 prosenttia. Koko talouden palkkasumma oli ennakkotiedon mukaan loka joulukuussa 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona. Vuoden 2011 keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,4 prosenttia. Vuonna 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Inflaatio oli alkuvuonna noin 4 prosenttia, mutta hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin. Inflaatiota hidasti ennen kaikkea polttonesteiden hinnannousun taittuminen. Rakennuskustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2011 joulukuussa edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,1 prosenttia. Kuluttajien luottamusindikaattori kääntyi varovaiseen nousuun tammikuussa. Luottamusindikaattorin pisteluku oli tammikuussa 3,4, kun se oli joulukuussa 0,4. Vuoden 2011 tammikuussa luottamusindikaattori sai arvon 16,6. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 13,0. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys kääntyi laskuun. Vuoden 2011 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 7,8 prosenttia, kun se vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia. Samalla myös työllisyys parani hieman. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Veroaste oli 42,9 prosenttia vuonna Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Veroaste nousi 0,6 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 8,2 prosenttia vuonna Manner-Suomen kuntien tilinpäätösarviot Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän ja kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei kuitenkaan kattanut toimintakatteiden heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan vain 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Itä-Uudenmaan talousalueen kehitys Itä-Uudenmaan kuntien asukasluku oli ennakkotiedon mukaan vuoden 2011 lopussa asukasta. Alueen väestönkasvu oli 322 henkilöä vuodessa eli 0,3 prosenttia. Porvoon seudun kuntien asukasmäärä oli asukasta ja Loviisan seudun kuntien asukasmäärä asukasta. Itä-Uudenmaan alueen väestönkasvu keskittyi kokonaan Porvoon seudun kuntiin. Porvoon kaupungin asukasmäärä oli asukasta. Porvoon osuus koko Itä-Uudenmaan väestöstä on noin 52 prosenttia. Porvoon asukasmäärä kasvoi 73 hengel- 10

11 lä eli 0,15 prosenttia. Asukasmäärän kasvu johtui syntyneiden enemmyydestä ja nettomaahanmuutosta. Porvoon seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 7,9 prosenttia ja Loviisan seutukunnan työttömyysaste 9,5 prosenttia. Porvoossa oli vuoden vaihteessa työttömänä henkilöä ja työttömyysaste oli 8 prosenttia. Työttömien määrä laski vuoden aikana 87 henkilöllä. Porvoon kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne kiristyi, kun yhteisöverotulot romahtivat vuodesta 2008 alkaen. Yhteisöverojen romahtaminen konkretisoitui vasta seuraavina vuosina sen jälkeen, kun valmistunut verotus oli huomioitu verojen lopputilityksissä. Vuosi 2009 oli varsinainen lamavuosi, jolloin bruttokansantuote supistui 8,2 prosenttia. Silloin kaupungin saamat verotulot kokonaisuutena laskivat edellisestä vuodesta. Kaupunki käynnisti vuoden 2009 alussa talouden tasapainottamisohjelman, jolla voitiin vähentää käyttötalous- ja investointimenoja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2010 kaupungin strategian vuosille Uuden strategian tavoitteena oli taloustilanteen nopea tasapainottaminen realistisessa aikataulussa. Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategian yksityiskohtainen täytäntöönpano ja seuranta sisällytetään kyseisten vuosien talousarvioprosesseihin. Strategian taloustavoitteet sovitettiin yhteen vuoden 2011 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tasapainottamisen kanssa. Kaupungin suurin ongelma on suuri velkamäärä, jota hyväksytyn strategian keinoin on purettu. Velkataakka on ensisijassa seurausta käyttötalouden korkeista kustannuksista, mutta myös suurista investoinneista. Kaupungin tulorahoitusjäämä eli vuosikatteen riittävyys investointien omahankintamenoon on ollut vuosittain negatiivinen vuoteen 2009 asti. Vuosina 2010 ja 2011 tulorahoitusjäämää on voitu supistaa. Vuosien tulorahoitusjäämä on yhteensä 104 miljoonaa euroa. Vuosien 2010 ja 2011 tulokset ovat positiivisia signaaleja tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta. Kaupungin velkaantuminen saatiin pysäytettyä vuonna 2010 ja velkamäärää voitiin laskea 15 miljoonalla eurolla vuonna Positiivisen kehityksen aikaansaaminen on edellyttänyt rakenteellisten uudistusten ohella, että yleinen taloustilanne on parantunut. Velkamäärä ei kuitenkaan ole vielä laskenut lamaa edeltävälle tasolle. Suomen talouden kasvu on jälleen hidastunut vuoden 2011 aikana. Kokonaistuotanto on edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta Suomen Pankki ennustaa kokonaistuotannon määrän kasvavan 0,4 prosenttia vuonna Valtiontalouden ja koko julkisen talouden alijäämä ja velka on talouskasvun hidastumisen vuoksi vaarassa ylittää hallitusohjelmassa sovitun tason. Valtion vuoden 2012 tulo- ja menoarviossa supistettiin kuntien valtionosuuksia 631 miljoonalla eurolla. Porvoossa valtionosuuksien leikkaus oli lähes 6 miljoonaa euroa. Valtiontalouden velkaantumiskehitys ja alijäämien kasvu merkinnee jälleen uusia valtionosuusleikkauksia vuonna 2013 ja siitä eteenpäin Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin uusi luottamusmies- ja viranhaltijaorganisaatio astui voimaan Tavoitteena uudistuksessa oli luottamushenkilöhallinnon virtaviivaistaminen, johtamisen tehostaminen, päätettävien asioiden delegointi oikealle tasolle ja päätöksenteon vieminen mahdollisimman lähelle asiakasta tai asianosaista. Valtuuston strategista roolia vahvistettiin ja lautakuntien asiantuntijaroolia hyödynnettiin. Asiakaspalvelukeskuksen toimintaa ja toimitiloja suunniteltiin. Toiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa laajennettuna infopisteenä. Toimitilojen valmistuttua asiakaspalvelukeskus aloittaa varsinaisen toimintansa. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos fuusioitiin Oy Porvoon kauppaoppilaitos Borgå handelsläroverk Ab:n kanssa lukien. Porvoon tilapalvelut -liikelaitos aloitti toimintansa Liikelaitokseen siirrettiin tilakeskuksesta ja sosiaali- ja terveystoimesta kiinteistöjen hoito ja huolto ja siivouspalvelut sekä yleishallinnosta ruokahuoltopalvelut. Tilapalveluihin siirtyi noin 300 yleishallinnon ja teknisen ja ympäristötoimen työntekijää. Kaupungin konsernihallintoon keskitettiin talouden ja hallinnon strateginen johtaminen ja suunnittelu, hallintopalvelutoiminnot sekä yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen. Konsernijohtoon kuuluvat kaupunginjohtajan lisäksi hallinto-, rahoitus-, henkilöstöjohto sekä konsernin omistajapolitiikan hoito. Hallintopalvelutoiminnot, kuten kirjanpito, maksuliike, palkkahallinto ja toimistopalvelut keskitettiin uuteen hallintopalvelukeskukseen. Itä-Uudenmaan liitto -kuntayhtymä purettiin alkaen. Itä-Uudenmaan liittoon kuuluneet kunnat liitettiin Uudenmaan liittoon valtioneuvoston päätöksellä samasta ajankohdasta lukien. Kaupungin väestön ikärakenne on tasapainoinen. Väestön kasvu koostuu syntyneiden enemmyydestä ja nettomaahanmuutosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä pysyy muuttumattomana ja vanhusväestön määrä lähes kaksinkertaistuu. Ennusteen perusteella voidaan arvioida, että jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyminen lisää kaupungin palvelutarpeita erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Palvelutarpeisiin vastaaminen nykyisillä rahoitusmahdollisuuksilla edellyttää jatkossakin toimintojen tehostamista ja rakenteiden uudistamista. Valtiovarainministeriön asettama kunnallishal- 11

12 linnon rakennetyöryhmä julkisti selvityksensä helmikuussa Työryhmän tehtävänä oli laatia kullekin alueelle selvitys elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Tavoitteena oli rakenne, joka turvaa riittävän työikäisen väestön sekä riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit palveluiden järjestämiseen. Porvoon kaupungin strategiassa todetaan, että kaupungin palveluja, hallintoa ja toimintatapoja muutetaan pysyvästi taloudellisen tuottavuuden lisäämiseksi. Jatkossa kaupunki keskittyy määriteltyihin peruspalveluihin ja määrittelee niiden tason uudelleen. Tason määrittely edellyttää työprosessien nykytilan kuvaamista, joka myös strategiassa on asetettu tavoitteeksi vuoteen 2013 mennessä. Tarkoituksena on kuvata toimiala- ja tehtäväaluekohtaiset toimintamallit ja keskeiset prosessit sekä suhteuttaa ne kaupungin ydintoimintoihin. Porvoon kaupungin työyhteisöt ovat ryhtyneet kuvaamaan keskeisiä työprosesseja osana toiminnan kehittämistä. Alkuvaiheessa kuvataan toimintamallit ja keskeiset prosessit sellaisina kuin ne nykytilassa ovat. Prosessikuvauksia on tehty aktiivisesti kesästä 2011 lähtien. Kaikilla toimialoilla on omat projektiryhmänsä ja vastuuhenkilönsä. Vuoden loppuun mennessä kuvattavana on ollut noin 50 prosessia. Mallinnustilaisuuksia, joissa prosesseja dokumentoidaan, on ollut noin Kaupungin henkilöstö Vuonna 2011 on talousarvion sitovana tavoitteena henkilöstömäärän vähentyminen henkilöstösuunnitelman mukaisesti 150 henkilötyövuotta. Henkilömäärä on kuvattu palvelussuhteiden määränä ja se sisältää myös osa-aikaiset palvelussuhteet ja mm. pitkillä työ- ja virkavapailla olevien työntekijöiden palvelussuhteet. Joulukuun lopussa oli vakinaisten palvelussuhteiden määrä 358 palvelussuhdetta vähemmän kuin Väheneminen selittyy suurelta osin organisaatiomuutoksella, jossa liikelaitos Porvoon Tilapalvelut erotettiin omaksi yksikökseen alkaen. Uuteen liikelaitokseen siirtyi 306,5 vakinaista työntekijää ja 10 määräaikaista työntekijää. Kun luvuissa huomioidaan Porvoon Tilapalvelut -liikelaitokseen siirtynyt henkilöstö, on vakinaisten palvelussuhteiden määrä vähentynyt kaupungin toimialoilla 51,5 henkilöllä. Yhteensä liikelaitoksen ja kaupungin toimialojen vakinaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 85 henkilöä mikä on kaupungin strategisten linjausten mukaista. Omasta tehtävästä vapautettujen määrä oli elokuun lopussa 110, mikä on 13 vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 837 eli 20 enemmän kuin Kun huomioidaan liikelaitos Porvoon tilapalveluihin siirtyneet määräaikaiset, on kaupungin toimialoilla määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntynyt 30 henkilöllä. Lyhytaikaisia alle 13 päivän palvelussuhteita oli vuodenvaihteessa 22 henkilöä, mikä on 21 vähemmän kuin Määräaikaisten palvelussuhteiden määrään vaikuttavat mm. pitkät työ- ja virkavapaat. Henkilöstömenojen toteutumisaste oli 100,4 %, mitä voidaan pitää hyvänä, sillä henkilöstövähennysten vaikutusten arviointi jouduttiin talousarviota tehtäessä tekemään epävarmojen tietojen perusteella. 12

13 TOIMIALA Henkilökunta Palkat ja palkkiot milj muutos, % muutos, % Yleishallinto ,0 Konsernihallinto 256 9,6 Tekninen ja ympäristötoimi ,2 Sosiaali- ja terveystoimi ,5 % 33,0 31,3 5,4 % Sivistystoimi ,0 % 49,2 48,7 1,0 % Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ,0 % 5,6 5,3 5,7 % Porvoon vesi ,4 % 1,6 1,5 6,7 % Kuninkaantien työterveys 23 21,5 7,0 % 0,8 0,8 0,0 % Porvoon tilapalvelut 312 7,6 YHTEENSÄ ,50-1,5 % 107,4 103,8 3,5 % Arvio merkittävimmistä riskeistä Merkittävin riski on kaupungin velkaantuminen. Kaupungin lainamäärää voitiin vähentää 15 miljoonalla eurolla vuonna 2011, mutta asukaskohtainen lainamäärä on yhä noin 700 euroa suurempi kuin kunnilla keskimäärin. Kaupungin strategian keskeisin tavoite on kaupungin velkamäärän vähentäminen. Kaupungin lainamäärä vuoden 2011 päättyessä on 134,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainat ovat euromääräisiä tai valuutanvaihtosopimuksella euromääräisiksi muunnettuja. Valuuttariskejä ei ole. Lainat on hajautettu eripituisiin sekä vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainojen keskikorko vuoden päättyessä oli 2,56 prosenttia. Kaupungin luottoriski on merkittävä suuresta lainamäärästä johtuen. Omavaraisuusaste päättyneellä tilikaudella oli 46,5 prosenttia (vuonna ,6 prosenttia). Väestön vanheneminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen lisäävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja edellyttävät lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Henkilöstöön liittyvät riskit muodostuvat pääosin rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista. Peruspalveluja kuten hoitotyötä ja varhaiskasvatusta hoitavien henkilöstöryhmien rekrytoinnissa on ollut ongelmia hakijoiden vähäisen määrän vuoksi. Omaisuuden, toiminnan ja vastuuvelvollisuuden riskit sekä henkilöstön työtapaturmariskit on vakuutettu. Vakuutussopimukset on kilpailutettu vuonna 2009 ja sopimus solmittiin neljäksi vuodeksi. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnittelun kehittämistyö on käynnistetty vuoden 2011 alussa kaupungin johtoryhmän kriisijohtamisen koulutuksella. Valmiussuunnittelutyö jatkuu vuonna Kaupungin johtoryhmä on suorittanut kokonaisvaltaisen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten riskien itsearvioinnin vuonna Ympäristötekijät Kaupungin strategian tavoitetta hyvän kaupunkiympäristön tuottamisesta on toteutettu entistä matalammin raja-aidoin. Toimintaa kokonaisuutena on tarkasteltu prosessimallinnuksen avulla. Porvoon ympäristöohjelma on lähtenyt toteutumaan laajalla rintamalla. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat valmistuivat. Ilmanlaadun seurannan ohjauksella on kaupunkikeskustan katupölytilannetta saatu paremmin hallintaan. Kaupungin viemäriverkko on laajentunut yleissuunnitelman mukaisesti. Porvoon ympäristönsuojelumääräykset on valmisteltu luottamuselinten käsiteltäväksi. Jätehuoltomääräykset uudistettiin yhteistyökuntien ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy:n yhteistyönä. Melukartoituksen päivittäminen, hiljaisten alueiden kartoitus ja meluntorjuntasuunnitelman laatiminen on siirtynyt toteutettaviksi vuonna Ympäristöohjelman kärkitavoitteeksi nostettu ilmastonmuutoksen torjunta on otettu ymmärryksellä vastaan kaupungin tehtäväalueilla. Kaupungin hiilijalanjälkeä on pyritty pienentämään mm. solmimalla energiatehokkuussopimus TE-ministeriön kanssa. Pieniä, mutta yhdessä merkittäviä energian säästötoimenpiteitä löydetään ja toteutetaan kaiken aikaa eri puolilla kaupungin organisaatiossa. Esimerkkinä suuntaus paperittomaan tiedonkulkuun, kaksipuolista kopiointia pidetään oletusarvona ja oheiskirjoittimista on pitkälti luovuttu. Useimmat energiansäästötoimenpiteet ovat myös kaupungin talouden kannalta myönteisiä. Kuntalaisten palvelujen ja asumisviihtyisyyden kannalta muutokset ovat yleensä vähintään välillisesti myönteisiä. Skaftkärrin energiakaava-alueen toteuttamiseen liittyy suuria odotuksia uuden tekniikan, uusien käytäntöjen ja energiansäästön suhteen. 13

14 Tunnuslukuja Ympäristönsuojelun viranomaistyö, Kaupungin tukemien sarjabussilippujen myynti kpl Liikennesuorite Porvoossa milj. km / vuosi Tilakeskuksen hallinnoimien kiinteistöjen sähkönkulutus kwh / öljynkulutus litraa / / / / Kevyen liikenteen väylän pituus, km Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lakeja, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet Kaupungin hallinto- ja toimintasäännön (7-8 ) mukaan kaupunginhallitus, tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat (toimialojen johtavat viranhaltijat, tehtäväalueen päälliköt ja toimintayksikköjen esimiehet) vastaavat sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta johtamansa toiminnan osalta. Ylimpänä virkamiehenä kaupunginjohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta ja valvonnasta. Kaupungin tehtävät on järjestettävä ja hoidettava taloudellisesti niin, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan (hallinto- ja toimintasääntö 26 ). Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on kaikilla tehtäväalueilla ja tulosyksiköillä. Näillä tulee olla hyvää hallinto- ja johtamistapaa edistävät menettelyt ja käytännöt. Lisäksi kaupungin toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen (60 ). Toimialat ja liikelaitokset ovat antaneet omat selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä, joista on koottu seuraava yhteenveto. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimialat ja liikelaitokset ovat noudattaneet lakeja ja säännöksiä sekä kaupungin johtosääntöä ja muita sisäisiä ohjeita. Johtavat virkamiehet ovat valvoneet päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamista. Johtoryhmätyöskentelyn, esimiestapaamisten ja säännöllisten työpaikkakokousten kautta työyksiköt ja henkilökunta ovat saaneet tietoa työhön liittyvistä olennaisista säännöistä ja päätöksistä. Vuoden alussa perustetun hallintopalvelukeskuksen ja konsernijohdon välistä tehtäväjakoa on selkeytetty kehittämällä käytäntöjä ja päivittämällä sisäisiä ohjeita. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden ja tavoitteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti. Kuukausi- ja osavuosiraportteja on käsitelty kaupunginhallituksessa, lautakunnissa ja liikelaitosten johtokunnissa sekä sisäisesti eri johtoryhmissä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kaupungin talousseuranta- ja kirjanpito-ohjelmat uusittiin vuoden aikana, mikä ajoittain hankaloitti seurantaa. Käyttöönottokoulutusten ja teknisten korjaustoimenpiteiden jälkeen tilanne normalisoitui. Vuoden lopulla hankittiin lisäohjelma raportoinnin ja seurannan tehostamiseksi. Sivistystoimessa havaittiin puutteita yksittäisen käteiskassan käytössä. Ongelma tiedostettiin ja toimintatapoja muutettiin. Vuonna 2010 havaittiin väärinkäytös pysäköintimaksuautomaattien tyhjennyksessä ja tilityksissä. Automaattien tyhjennyksen toimintamalleja on muutettu ja kolikkolippaiden tyhjennyksestä vastaa nyt vartiointiliike. Lisäksi käytössä on reaaliaikainen valvontajärjestelmä, jota voidaan käyttää tilitysten ja kuittien vertailuun. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupungin johtoryhmä käynnisti valmiussuunnitelman kehittämistyön vuonna Tietoturvaan liittyviä riskejä kartoitetaan selvityksellä. Toimialoilla ja liikelaitoksissa on otettu huomioon vaaralliset työyhdistelmät, avainhenkilöiden sijaisuusketjut sekä kehitetty sijaisrekrytointia. Sosiaali- ja terveystoimi on kamppaillut lääkäri- ja hoitohenkilökunnan saatavuusongelman kanssa. Ongelma on osittain ratkottu turvautumalla kalliimpaan ostopalveluun. Marraskuussa tapahtunut merkittävä putkirikko osoitti, että Porvoon vesi -liikelaitoksella oli riittävä valmius vaativan korjaustyön suorittamiseen lyhyessä ajassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintapäätökset on tehty lainsäädännön ja hankintaohjeiden mukaisesti sekä määrärahojen puitteissa. 14

15 Vuoden aikana ei ole tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa nykyisiä hankintakäytäntöjä. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty arvonlisäverokartoitusta ja selvennetty ohjeistusta. Vuodelta 2008 on haettu euron oikaisua verotukseen. Kaupungin vuonna 2007 myöntämä 2 miljoonan euron omavelkainen takaus Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunnalle on yhä kriittinen. Kaupunki teetti vuonna 2010 selvityksen osuuskunnan taloudellisesta tilanteesta. Osuuskunta hyväksyi selvityksessä esitetyt toimenpidesuositukset maaliskuussa Myöhemmin samana vuonna osuuskunta päätti ylimääräisessä kokouksessa suorittaa erityistilintarkastuksen. Sopimustoiminta Pääsääntöisesti sopimusseuranta on hoidettu asianmukaisesti ja säännöllisesti nimettyjen vastuuhenkilöiden toimesta. Osa Kuninkaantien työterveys -liikelaitoksen asiakassopimuksista on vanhentunut. Tilannetta on korjattu parantamalla seurantaa ja päivittämällä sopimuksia. Mahdolliseen sopimuksettomaan tilaan liittyy riskejä. Käytössä oleva sopimushallintaohjelma on monien työyksiköiden mielestä puutteellinen. Ohjelmaan on päivityksen yhteydessä saatu muun ohessa raportointia helpottavia ominaisuuksia, joiden käyttöönottokoulutus järjestetään maaliskuussa 2012 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on tilikaudella järjestetty ulkoisen tilintarkastusyhteisön toimesta. Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tavoitteena kuluneella tilikaudella oli luoda toimiva sisäisen valvonnan järjestelmä. Sisäisen valvonnan ohje on kokonaan uudistettu. Sisäisen valvonnan ohjetta tarkennetaan jatkossa toimialojen omilla sisäisen valvonnan ohjeilla. 15

16 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden 2011 tulokseen on yhdistelty kaupunkiorganisaatioon kuuluvat liikelaitokset ja taseyksikkö. Tuotoista ja kuluista on eliminoitu sisäiset erät. Tilikauden yhdistelty tulos oli 6,8 miljoonaa euroa ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilinpäätös osoittaa 3,2 miljoonan euron ylijäämää. Liikelaitosten osuus tilikauden tuloksesta ja ylijäämästä oli 0,9 miljoonaa euroa. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 1,7 prosenttia. Toimintakate oli -212 miljoonaa euroa ja se heikkeni 2,2 prosenttia vuodesta Valtionosuudet kasvoivat 4,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2011 valtionosuuksiin ei sisältynyt leikkauksia. Kaupungin valtionosuuksista on vähennetty 13,4 miljoonaan euroa verotulotasauksena. Korkotaso nousi alkuvuonna ja laski loppuvuonna. Korkokulut pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla. Rahoitustuotot kasvoivat 0,5 miljoonaa euroa vuodesta Tilinpäätöksen vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna Vuosikate kasvoi 16 prosenttia. Asukaskohtainen vuosikate parani 88 eurolla. Vuosikate ylittää poistot, mutta vuosikatteen osuus poistoista heikkeni koska poistotasoa korotettiin vuoden 2011 alusta. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli lähes vuoden 2010 tasolla. Toimintatuotot ovat olleet molempina vuosina poikkeuksellisen korkeat johtuen omaisuuden kertaluonteisista myyntituloista. Verotuloja kertyi 195 miljoonaa euroa, mikä on 6,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Verotulot kasvoivat 3,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnan tulovero kasvoi 5,1 miljoonaa euroa ja kiinteistövero 1,0 miljoonaa euroa ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta 0,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tilinpäätössiirtoihin sisältyy 3 miljoonan euron siirto maanhankintarahastoon. Summa vastaa tavanomaisesta poikkeavia kiinteistömyynnin kertaluonteisia myyntivoittoja. Kaupungin poistosuunnitelma tarkistettiin vastaamaan paremmin omaisuuden kulumista ja välttämättömiä korvausinvestointeja. Muutoksen jälkeen poistotaso kasvoi noin 8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on korotetusta poistotasosta huolimatta positiivinen ja rahastosiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 3,2 miljoonaa euroa. TULOSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 21,3 % 21,6 % Vuosikate / Poistot, % 127,5 % 166,8 % Vuosikate, / asukas Asukasmäärä

17 1.3.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen 10,7 miljoonaa euroa. Nettoinvestointeihin liikelaitokset mukaan lukien käytettiin 21,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 miljoonaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien tulorahoitusprosentti eli vuosikatteen osuus nettoinvestoinneista parani edellisestä vuodesta 149 prosenttiin. Myös pääomamenojen tulorahoitusprosentti, joissa huomioidaan investointien lisäksi lainojen lyhennykset, parani 68 prosenttiin. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate on noussut aikaisempien vuosien alle yhden heikoksi luokitellusta arvosta yli yhteen, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Raskas velkamäärä, korkokulut ja lainanlyhennykset painavat lainanhoitokatetta alas. Uusia talousarviolainoja nostettiin 10 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 25,5 miljoonaa euroa. Lainamäärä väheni 15,5 miljoonaa euroa. Kaupungin rahavarat vähenivät 3,4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 33 päivästä 29 päivään. Kaupungin maksuvalmiutta voidaan yhä pitää hyvänä. RAHOITUSLASKELMA (Sisältää liikelaitokset) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 149,1 % 125,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 67,6 % 56,8 % Lainanhoitokate 1,2 1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus % = 100 x vuosikate/investointien omahankintameno Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investoinneista on rahoitettu vuosikatteella. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x vuosikate/(investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitusprosentti osoittaa, kuinka suuri osa investointien omahankintamenosta, antolainojen nettolisäyksestä ja lainanlyhennyksistä on katettu vuosikatteella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainahoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluku arvo on yli 2. Lainanhoitokate on tyydyttävä tunnusluvun arvoilla 1-2 ja heikko, jos arvo on pienempi kuin 1. Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12/ Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys ilmaisee kuinka monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. 17

18 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta nousi 46,5 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani 57 prosenttiin. Omavaraisuutta ja velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat, koska kaupunki lyhensi velkamääräänsä. Tunnusluvut kertovat kuitenkin merkittävästä velkarasitteesta. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 päättyessä on 134,6 miljoonaa euroa, joka on euroa asukasta kohti. Lainamäärä laski 322 euroa asukasta kohti. Lainamäärä on yhä korkea verrattuna kuntien keskiarvoon, joka ennakkotietojen mukaan on euroa asukasta kohti. TASE, VASTAAVAA TASE, VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset V Edellisten tilikausien menot yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja kesken- C PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Muut pakolliset varaukset III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet D TOIMEKSIANTOJEN Muut lainasaamiset PÄÄOMAT 4. Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen 2. Lahjoitusrahastojen pääomat erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja I Vaihto-omaisuus vakuutuslaitoksilta Aineet ja tarvikkeet Lainat julkisyhteisöiltä II Saamiset Liittymismaksut ja muut Pitkäaikaiset saamiset velat Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset II Lyhytaikainen Muut saamiset Lainat rahoitus- ja Lyhytaikaiset saamiset vakuutuslaitoksilta Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat III Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ

19 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 46,5 43,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56,8 63 Kertynyt yli- / alijäämä, milj. 59,7 56,5 Kertynyt yli- / alijäämä, / asukas Lainakanta 31.12, milj. 134,6 150,1 Lainakanta , / asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot). Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Hyvänä omavaraisuusasteena pidetään 70 %. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sitä alempi merkitsee se kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuusaste, % = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan toimintatuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmin kunta selviytyy velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtosaamiset + Muut velat) Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakanta/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla lainakanta vuoden lopun asukasmäärällä. 1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja taseyksiköt on yhdistelty. Kokonaistulojen ja -menojen laskelma kuvaa rahanlähteitä ja - käyttöä. TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -543 Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot 309 Muut rahoituskulut 6 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien luovutustulot Pakollisten varausten muutos 74 Pysyvien vastaavien luovutustappiot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointimenot Pysyvien vastaavien myyntituotot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 24 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos=

20 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kunnan, joka muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään konsernitase, konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot. Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty yhteensä 27 tytäryhteisöä. Porvoon kaupunkikonserniin kuului 13 tytäryhteisöä, 8 osakkuusyhteisöä ja 6 kuntayhtymää. Luettelo konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Porvoon kaupunki on hankkinut omistukseensa Porvoon A-asunnot Oy:n yksityisessä omistuksessa olleen osakekannan. Kaupan jälkeen kaupunki omistaa yhtiöstä 100 %. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä: Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Yhteensä Ei yhdistelty (kpl) Konsernin toiminnan ohjaus Vuoden 2011 alusta voimaan astuneen organisaatiouudistuksen myötä konsernihallintoon sijoittuva konsernijohto vastaa kaupungin strategiaan ja konserni- ja omistajaohjaukseen liittyvästä valmistelusta. Kaupungin konserniohjeen tarkistus on käynnissä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Porvoon energia-yhtiöt Emoyhtiö Porvoon Energia Oy vastaa lämmön- ja sähköntuotannosta, lämmön- ja maakaasun jakelusta, sähkön ja maakaasun myynnistä sekä konsernihallinnosta. Tytäryhtiö Porvoon Sähköverkko Oy vastaa sähkönjakelusta ja on verkonrakennustoimintaa harjoittava urakointiyhtiö. Toimintavuoden aikana sähkönkulutus pieneni 8,3 prosenttia ja lämmönkulutus pieneni 13,3 prosenttia. Sähkönmyynti- ja siirtotariffeja korotettiin 5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 10 prosenttia lähtien. Tämän lisäksi jouduttiin polttoaineiden ja energiaverotuksen nousun takia nostamaan sähkönmyyntitariffeja 5,5 prosenttia ja kaukolämpötariffeja 8 prosenttia lähtien. Tuotantolaitokset ovat toimineet muuten suunnitelmien mukaisesti, paitsi Tolkkisten höyryvoimalaitos, jonka generaattori rikkoutui vuoden alussa. Generaattorivahingon tulosvaikutus oli noin euroa. Tolkkisten biovoimalaitoksen rakennustyöt aloitettiin heinäkuussa. ja investointi on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Voimalaitoksen arvioidaan valmistuvan helmikuussa Investoinnin kokonaisarvio on 46 miljoonaa euroa, josta on toteutunut 20 miljoonaa. Investoinnin rahoitus on järjestetty 12 miljoonan euron lainalla ja 30,5 miljoonan leasingsopimuksella. Uudisrakennustoiminta alueella piristyi, mikä näkyi myös siinä että vuoden aikana tehtiin 223 uutta sähköliittymää edellisvuoden 188 verrattuna. Kaukolämpö on edelleen suosittu vaihtoehto asiakkaiden keskuudessa niin uusilla kuin vanhoilla asuinalueilla. Porvoon alueella kaukolämpöverkkoa rakennettiin yhteensä 5,0 km ja uusia lämpösopimuksia tehtiin 51 20

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös ELENIA PALVELUT OY 1.1.2016-31.12.2016 ELENIA PALVELUT OY Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 ELENIA PALVELUT OY Tuloslaskelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot