Rami. Omaishoito. press. Märkää rättiä. Ydinvoimapäätös. Omaishoitajien asemaa parannettava. Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Toukokuu 2010

Transkriptio

1 Rami press 1 Puh raimo.piirainen@eduskunta.fi Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta Toukokuu 2010 Omaishoito Omaishoitajien asemaa parannettava Märkää rättiä Kainuulaisille tarjottiin märkää rättiä eduskunnan äänestettyä Ramin ja SDP:n määrärahaesityksiä vastaan. Esillä olivat mm. KOKY ja Juminkeko. Ydinvoimapäätös Pekkarisen perusteluissa kuuluu pörssipelureiden äitelä ääni. Valtionyhtiö jätettiin nuolemaan näppejään lupapäätöksessä.

2 2 Terveiset eduskunnasta SDP:n puoluekokous sai aikaan uuden vaihteen meidän toiminnassa. Aistittavissa oli todella positiivinen ote, joka antaa hyvän alkuvauhdin eduskuntavaalityölle, näin vakuutettiin myös monen muun paikalla olleen suusta. Oli myös todella hienoa nuorten suuri määrä kokousedustajissa. Puoluekokousedustajien joukkoa tarkastellessa huomasi selvästi meidän joukkueen harmonian. On odotettavissa todella mielenkiintoinen syksy ja ensivuoden alku, aina eduskuntavaaleihin saakka. Nyt on kaikkien varmistettava omalta osaltaan, ettei puoluekokouksen noste pääse sammumaan missään vaiheessa. Pidetään yllä aktiivisuutta, sen positiivinen vaikutus tulee näkyä, niin turuilla kuin toreillakin. Mikael Junger otti Joensuussa sen paikan puolueesta, missä hänen innovaationsa ja kykynsä muuttaa ympärillä olevaa maailmaansa pääsee oikeuksiinsa. YLE oli Mikaelin menestystarina, samaa menestymisen paloa odottaa nyt SDP kenttäväki. Ovet siirtyvät vanhan kulttuurin tieltä puoluetoimistossa ja uudet johtamisen tuulet saavat jalansijan. Tätä on nykyaika. Uudistumista ja yhteistä tekemistä, sekä sitoutumista yhteisiin päämääriin, silloin onnistuu. Verkot tötterölle, nyt on tekemisen meininki ja SDP hyökkää kolmen kärjen taktiikalla. Jutta Urpilainen on ansainnut keskushyökkääjän paikan puolueenjohdossa ja laidoilla hyökkäävät Eero Heinäluoma ja Mikael Junger. Mutta hyväkään hyökkäys ei toimi, jos puolustus ei ole kunnossa. Tähän puolustamiseen on sitoutunut eduskuntaryhmä ja kenttäväki. Tämän SDPjoukkueen taustat on turvattu Joensuun yhteisillä päätöksillä. Muissa puolueissa on jo havaittu tämä yhtenäisyys ja housunpuntit ovat alkaneet tutisemaan. Viesti tästä on mm. Jyrki Kataisen ulostulo syyttäessä hallituksen epäonnistumisista SDP:tä. Hallitusvastuu ei ikävä kyllä ole siirrettävissä oppositiolle. Haluan myös kiittää luottamuksesta, joka kohdistui osalleni puoluehallituksen paikkaa täytettäessä. Kaksi vuotta on takanapäin ja kaksi vuotta edessä puoluehallituksen työskentelyä. Puoluehallitustyö ei ole yhdenmiehen sotaa, tarvitsen siihen teidän kaikkien tukea ja uusia ideoita uuden suunnan tukemiseksi. Tulevien eduskuntavaalien valmistelutyö alkaa välittömästi, ohjelmat täytyy saada valmiiksi hyvissä ajoin syksyllä. Mutta sitä ennen pidetään kesää ja näyttäydytään eri tapahtumissa vaalipiirin alueella. Tervetuloa Kuhmoon heinäkuun 17 päivä, silloin vietetään Kainuun demareiden kesäpäivää. Majoituksesta voi tiedustella Malisen Martilta, Kuhmosta. Raimo Piirainen kansaedustaja/ sd

3 3 Kentältä ja kunnallisessa sekä maakunnallisessa päätöksenteossa. Roolini on arkielämän realiteeteissa. Työpäivät ovat pitkiä. Aloitan aamulla kello 7.00 aamulenkillä, jonka jälkeen suunnistan eduskuntaan lukemaan sähköpostit ja muut kirjeet. Sen jälkeen vuorossa on valiokuntatyö ja iltapäivällä eduskunnan istunto. Takaisin asunnolla olen illalla siinä kello 20 tai 21, kuvaili Raimo tyypillistä työpäiväänsä Helsingissä. Pyysin Raimoa kertomaan tarkemmin päävastuualueistaan eduskuntatyössä? - Aamupäivävaliokunta on lakivaliokunta, joka alkaa tiistaina kello 10.15, keskiviikkona ja perjantaina kello 9.30 sekä torstaina kello Lakivaliokunta vastaa oikeusministeriön alaisesta toiminnasta eduskunnassa budjettiasioissa sekä lainsäädäntötyöstä oikeusministeriön toimialaan liittyvässä lainsäädännössä. Ns. iltapäivävaliokunta on hallintovaliokunta, jonka kokoukset alkavat tiistaisin ja torstaisin klo sekä keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Hallintovaliokunnalle kuuluvat sellaiset sisäisen turvallisuuden asiat kuin poliisi, rajavartiosto ja tullivalvonta sekä kunta-asiat ja budjettimielessä sisäministeriön alainen toiminta. Perustuslakivaliokunnassa olen ollut varajäsenenä maaliskuun loppuun asti. Olen myös valtion edustajana Vapo Oy:n hallintoneuvostossa. Timo Tanner kuvat Jarkko Piirainen Raimo Piirainen on Pohjois-Suomen mies Eduskunnassa Veturinkuljettaja evp ja entinen veturimiesten valtakunnallinen pääluottamusmies Raimo Piirainen Kajaanista nousi viime kesänä ensimmäisen varamiehen paikalta eduskuntaan, kun Oulun vaalipiirin Liisa Jaakonsaari valittiin eurovaaleissa EU:n parlamenttiin. Tapasimme huhtikuisena perjantai-iltapäivänä eduskunnan pääovella. Raimo tarjosi kahvit eduskunnan upeassa kahvilassa. Keskustelimme kuulumisista ja ajankohtaisista asioista kahvin ääressä ja jatkoimme keskustelua Raimon viihtyisässä työhuoneessa eduskunnan uudessa lisä- rakennuksessa eli Pikkuparlamentissa. Utelin Raimolta hänen kokemuksiaan toimimisesta kansanedustajana lähes vuoden ja miten hän kokee uuden työnsä ja roolinsa? Raimo kertoi pitävänsä työstään ja kokevansa tehtävänsä mielekkäiksi. - Olen aina halunnut oppia uutta ja nykyinen kansanedustajan työni tuo uutta tietoa joka päivä. Olen myös kokenut, että olen pystynyt antamaan omaa osaamistani koko eduskuntaryhmälle. Tämä koskee ennen kaikkea sitä tietämystä, mitä olen hankkinut työelämäni aikana veturimiestyössä Vahva vaikuttaja eduskunnassa ja maakunnassa Olen vuosien mittaan seurannut Raimon toimintaa aktiivisena kunnallispoliitikkona ja maakuntavaikuttajana sekä myös ay-aktiivina, mm. veturimiesten valtakunnallisena pääluottamusmiehenä. Kysyin Piiraiselta, kokeeko hän kansanedustajan työn poikkeavan näistä hänen muista aktiviteeteistään? Raimo kuvaili monipuolisia tehtäviään ja painotti olevansa vahvasti maakunnan mies sekä eduskunnassa että kotimaakunnassaan Kainuussa. - Kansanedustajan työssä on yhtäläisyyksiä kaikkiin edellä mainittuihin tehtäviin. Mutta ero edellä mainittuihin tehtäviin tulee kansanedustajan työn laajuuden näkökulmasta. Kansanedustajan työhön liittyy edunvalvontaa Sdp:n kannattajakunnan suuntaan, mutta siinä tulee ottaa myös huomioon koko yhteiskunnan hyvinvointi. 16 Veturimies 2/2010

4 4 Kentältä SDP lähtee hakemaan vaalivoittoa ja tulevan hallituksen päävetäjän asemaa. - Katson, että minulla on nyt hyvät mahdollisuudet lähteä hakemaan eduskuntapaikkaa seuraavalle neljän vuoden vaalikaudelle, arvioi Raimo. Vahva valtio ja elinvoimaiset kunnat pystyvät järjestämään palvelut asukkailleen laadukkaina, edullisina sekä kantamaan vastuuta heikompiosaisista. Tulonsiirroilla pystytään tukemaan pienituloisten hyvinvointia. Julkisen sektorin investoinneilla tuetaan työllistymistä, josta esimerkkinä ovat ratahankkeet. Niillä parannetaan eri alueiden saavutettavuutta sekä ihmisten ja tavaroiden nopeampaa liikkuvuutta paikasta toiseen. Myös oman maakunnan asioiden esille nosto on mielestäni tärkeää. Nämä ovat asioita, joiden kanssa tasapainoilu joko onnistuu tai ei onnistu. Olen rivivaltuutettu Kajaanissa ja Kainuun maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Maanantai on niin sanottu maakuntapäivä ja silloin ei ole eduskunnassa valiokuntatoimintaa eikä täysistuntoja. Tällöin hoidan maakuntahallituksen varapuheenjohtajalle kuuluvia tehtäviä, kertoi Raimo. Kainuun maakunnan edustajan tehtävät kuuluvat tehtäviini Pohjois-Suomen neuvottelukunnassa, johon kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Politiikkaa, mutta myös urheiluharrastuksia Halusin kuulla Raimon mielipiteen siitä, millaista muutosta hän haluaisi Suomessa harjoitettavaan politiikkaan? Mitkä ovat suurimmat epäkohdat Suomessa? Mitkä ovat Suomen hyvät puolet? Kansanedustaja Piirainen totesi, että hallitusohjelmalla on hyvät ja huonot puolet. - Hyvää siinä on vaalikauden kestävä lainsäädäntötyö ja siihen liittyvät päätökset, jotka viedään läpi hallituspuolueiden päätöksillä eduskunnassa. Huonoa on se, jos vaalikauden aikana tilanne muuttuu yhteiskunnassa niin merkittävästi kuin nyt on käynyt. Hallitusohjelmaa pitäisi pystyä muuttamaan ja reivaamaan tilanteen mukaan. Hallitusohjelmaan voisi sisältyä puolivälin tarkasteluajankohta, jolloin suunnanmuutos olisi mahdollinen. Yhteiskuntaa tulee viedä yhteisöllisempään suuntaan, nyt suunta on eriarvoistava. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys on lisääntynyt. Euro on tällä hetkellä ainut konsultti. Valtion yhtiöitä pilkotaan ja ydintoimintoja ollaan yksityistämässä. Tämä ei mielestäni ole oikea suunta kehittää yhteiskuntaa. Yhteistä kansallisomaisuuttamme tulee vaalia eikä laittaa telottavaksi finanssikapitalistien alttarilla, Piirainen painotti. Koska työsi on noin kokonaisvaltaista ja aikaa vievää, niin ehditkö harrastaa muutakin kuin politiikkaa, utsin Raimolta. Piirainen kertoi olevansa tänä vuonna Kainuun rastiviikon suojelija. - Samalla pääsen itse suunnistamaan. Se on minun mieliharrastukseni kesäisin. Talvella hiihdän. Tänä talvena on tullut noin 850 hiihtokilometriä. Viime syksyltä minulla on eduskunnan suunnistusmestaruus ja menneeltä talvelta hiihtomestaruus sekä pohjoismaiden parlamenttihiihtojen henkilökohtainen pronssimitali. Myös sprinttiviestijoukkueella saimme pronssimitalit. Jukolan viestiä on tarkoitus juosta eduskunnan joukkueessa. Vuokatissa hiihdettiin Suomen mestaruuksista hiihtosuunnistuksessa. Olin mukana kisassa Kajaanin Kuohun nelihenkisessä joukkueessa. Menestystä ei tällä kertaa tullut. Metsälle ei tahdo aika enää riittää haikaili Raimo. Rautatiet ovat julkista palvelua Halusin tietää Raimon analyysin rautateiden kilpailuttamishankkeista? Kainuun kansanedustaja ei näe siinä olevan juurikaan järjen hiventä. - Rautatieliikenne kuuluu mielestäni ydinpalveluihin, jotka ovat julkisen sektorin tuottamisvastuulla. Kilpailuttaminen johtaa tuottavien osien menetykseen ja harvaanasuttujen seutujen kannattamaton liikenne jää VR:n hoidettavaksi, mikä tarkoittaa valtiolta suurempaa subventiota tai tariffien korotusta. Yritystoiminalle korotukset ovat myrkkyä ja seurauksena on yritystoiminnan siirtyminen muualle. Ennemmin kannattaisi pienentää valtiolle maksettavaa osinkoa, koska VR maksaa ratamaksun käyttämästään raideosuudesta. Paino olisi näin palvelujen tuottamisessa ja valtiolle maksettava osinko jäisi VR:n omaan käyttöön yhtiön kehittämiseksi, puntaroi Raimo tilannetta. Ehdokkaana vuoden 2011 vaaleissa Eduskuntavaalit lähestyvät. Tivasin Raimolta, aikooko hän pyrkiä eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa? Piirainen vastasi kyllä aikovansa. - Katson, että minulla on nyt hyvät mahdollisuudet lähteä hakemaan eduskuntapaikkaa seuraavalle neljän vuoden vaalikaudelle, arvioi Raimo. Pyysin Raimolta arviota sosialidemokraattien pärjäämisestä vaaleissa? Puolueemme tulee menestymään vaaleissa hyvin, vakuutti Raimo oitis. - Lähdemme hakemaan vaalivoittoa ja tulevan hallituksen päävetäjän asemaa. Puoluehallituksessa olemme valmistelleet ns. tulevaisuusohjelmaa, josta muodostetaan Sdp:n vaaliohjelma. Se toimii myös suuntaa antavana hallitusohjelmaan. Järjestöväki on jo nyt lähtenyt hyvin eri paikkakunnilla aktiiviseen vaalityöhön. Sdp tulee vahvistamaan asemiaan entisestään palkansaajapuolueena. 90-luvun virheistä on opittu ja nyt haluamme palauttaa luottamuksen, joka on Sdp:een kohdistunut jo yli sadan vuoden ajan, totesi Piirainen vakuuttavasti. Veturimies 2/

5 5 Lisätalousarvioaloite 74/2010 vp Tarkistettu versio 2.0 LTA 74/2010 vp - Raimo Piirainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen turvaamiseen Eduskunnalle Uusi yliopistolaki on ajanut yliopistot rahoitusalijäämään, minkä seurauksena Oulun yliopisto on nyt esittänyt 110-vuotisen Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamista. Rahoituksellinen alijäämä Oulun yliopistolla on 8-9 miljoonaa euroa vuoden 2012 loppuun mennessä. Vaje muodostuu siitä, että perusrahoitus supistuu 3,2 milj. euroa, palkankorotusten vaikutus on 5 milj. euroa, työttömyysvakuutusmaksut ovat 0,8 milj. euroa ja alv-kompensaation vaje on 1,0 milj. euroa. Rahoitusvajeen vuoksi arvioidaan henkilöstön vähennystarpeeksi 180 henkilötyövuotta. Menoja joudutaan supistamaan lisäksi toimitiloja vähentämällä. Tämä Oulun yliopiston perusrahoituksen alijäämä johtaa nyt Kajaanin opettajankoulutuksen lakkauttamiseen. Opettajankoulutus on Kajaanille erittäin tärkeä elinkeinorakenteen työkalu, jonka poistuminen on kova isku koko Kainuulle. Opettajankoulutuksen lakkauttaminen vie Kainuusta myös sitä osaamista, jonka varassa koko maakuntaa on kehitetty. Seuraukset opettajankoulutuksen lakkauttamisesta tulevat olemaan Kajaanille vakavat. Esitämme nyt, että hallitus myöntää lisätalousarviossa Oulun yliopistolle lisärahoituksen, jolla voidaan turvata Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen jatkuminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 kolmanteen lisätalousarvioon momentille lisäyksenä euroa Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen jatkumisen turvaamiseksi. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Timo V. Korhonen /kesk Pia Viitanen /sd Merja Kuusisto /sd Sirpa Paatero /sd Valto Koski /sd Marko Asell /sd Katja Taimela /sd Heli Paasio /sd Matti Saarinen /sd Kari Rajamäki /sd Tuula Peltonen /sd Merja Kyllönen /vas Johannes Koskinen /sd Jacob Söderman /sd Tuula Väätäinen /sd Antti Vuolanne /sd Esa Lahtela /sd Anneli Kiljunen /sd

6 6 Opettajankoulutukselle ei lisärahaa julkaistu tänään klo 15:51, päivitetty tänään klo 15:55 Kuva: YLE Eduskunta on hylännyt lisämäärärahan Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutusyksikölle. Raimo Piiraisen (sd.) ja Merja Kyllösen (vas.) esittämä lisämääräraha kaatui lisäbudjettiäänestyksessä. Piirainen ja Kyllönen esittivät, että hallitus ryhtyisi välittömästi toimiin opettajankoulutusyksikön lakkauttamisen estämiseksi ja lisämäärärahojen osoittamiseksi toiminnan jatkamiseen. Esitys hylättiin äänin Vasemmisto-opposition toiveelle yliopistojen perusrahoituksen lisäämiseksi kävi samoin. Lisäbudjettiäänestyksissä kaatui myös Raimo Piiraisen esitys 2,5 miljoonan euron rahoituksesta Kuhmon Juminkeon laajennusosan Kopan rakentamiseen. YLE Kainuu

7 7 KIRJALLINEN KYSYMYS 356/2010 vp Tarkistettu versio 2.0 KK 356/2010 vp - Raimo Piirainen /sd Sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen järjestäminen Eduskunnan puhemiehelle Sisämaan yöjunaliikenneselvitys on julkaistu , ja konsulttiryhmän mielestä mikään tarkastelluista vaihtoehdoista ei ollut liike- eikä yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Selvityksen mukaan uusien yöjunareittien perustaminen on taloudellisesti kallista ja teknisesti hankalaa mm. Helsingin ratapihan ratakapasiteetin vähyyden vuoksi. Yöjunayhteydet sisämaasta Helsinkiin ovat kuitenkin perusteltavissa alue- ja elinkeinopoliittisin perustein. Alueiden saavutettavuus on erittäin tärkeää yrittämisen edellytysten kehittämisessä ja työvoiman sekä paikallisten asukkaiden liikkuvuuden turvaamisessa. Sisämaan julkista liikennettä suunniteltaessa on huomioitava myös se, että Itä- ja Länsi-Suomen julkista liikennettä pitää kohdella tasa-arvoisesti. Yöjuna on helppo matkustustapa ja ajankäytön kannalta tehokas, jolloin yöjunayhteyksiin sijoitetuille verovaroille saadaan vastinetta yhteiskuntatoimintojen vahvistumisena. Yöjunaselvityksen luovuttamisesta on kulunut merkittävästi aikaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Milloin arvoisa liikenneministeri tekee lopullisen päätöksen sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen järjestämisestä? Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2010 Raimo Piirainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 356/2010 vp: Milloin arvoisa liikenneministeri tekee lopullisen päätöksen sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen järjestämisestä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sisämaan yöjunaliikenne lakkautettiin edellisen hallituksen aikana syksyllä Kyse oli Helsingin ja Oulun välisestä yöjunayhteydestä, joka kulki Kuopion ja Kajaanin kautta. Samalla loppui myös Joensuun sekä Turun ja Joensuun välinen yöjunaliikenne. Liikenne- ja viestintäministeriö laati tänä vuonna pyynnöstäni selvityksen sisämaan yöjunaliikenteestä ja sen taloudellisista mahdollisuuksista. Selvityksessä tarkasteltiin yöjunien liikenteellistä tarvetta ja mahdollisia eri reitti- ja palveluvaihtoehtoja. Selvityksessä tehtyjen laskelmien mukaan mikään tarkastelluista vaihtoehdoista ei ollut liike- eikä yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Selvityksen mukaan vuoden 2006 laajuisen sisämaan yöjunaliikenteen liiketaloudellinen tappio olisi noin 11 miljoonaa euroa vuodessa. VR-Yhtymä Oy ei ole valmis liikennöimään näin tappiollista liikennettä. Liikenteen aloittaminen edellyttäisi, että liikenneja viestintäministeriö kattaisi syntyvän taloudellisen tappion eli ostaisi kyseisen liikenteen. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on ollut käytettävissään junien kaukoliikenteen ostoihin vuosittain noin 31,5 miljoonaa euroa. Sisämaan yöjunaliikenteen palauttaminen entiselle tasolleen merkitsisi, että kaukoliikenteen ostoihin nykyisin käytettävissä olevista varoista noin 35 % jouduttaisiin sitomaan tähän liikenteeseen. Tämä merkitsisi, että muuta nykyisin ostettua junaliikennettä jouduttaisiin vastaavasti supistamaan. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi parhaillaan, että voidaanko sisämaan yöjunaliikennettä palauttaa miltään osin. Asia ratkeaa viimeistään valtion vuoden 2011 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä. Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen

8 8 Kainuu nyt Vuonna 2009 nähtiin maassamme merkittävää työttömyyden kasvua ja lama toteutui ennakoitua vaikeampana. Työttömyys on kasvanut edelleen ja nyt tarvitaan vahvoja toimia pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn. Laman aikana vahvistuu tarve varautua tulevaisuuteen ja tätä työtä on tehty myös Kainuun maakuntayhtymässä. Maakuntayhtymän kehittämisen tavoitteet on rakennettu pitkäjänteiseksi huomioiden ympärillä muuttuva maailma. Vaikea taloudellinen aika on tuonut kuitenkin säröjä tähän hedelmälliseen kehitykseen. Hyrynsalmen lukion lakkauttaminen oli ikävä päätös, jolla asetettiin kuntien tahtotila puntariin Kainuun-mallin jatkolle. Opettajankoulutuksen lakkautus Kajaanista oli sinivihreän hallituksen tavoite, joka toteutettiin rakenteellisen kehittämisen nimissä. Ammattikorkeakoulut ovat myös olleet opetusministeriön rakenteellisen uudistuksen kourissa. Kajaanin ammattikorkeakoululle on ministeriöstä nyt luvattu kahden vuoden takaus itsenäisyyden puolesta. Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevaisuus on varmistettava ja ryhdyttävä sellaisiin toimiin, jotka ovat pitkäjänteisiä koulun parhaaksi. Positiivista on se, että ammattikorkeakoulu on saanut merkittävää rahoitusta Cemistutkimus- ja koulutuskeskukseen sekä aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Tiivistetty yhteistyö Oulun yliopiston kanssa vaatii vielä tarkennuksia. Mitkä ovat ne konkreettiset panostukset, joita Oulun yliopisto tuo yhteistyöhön? Ainoastaan Kajaanin ammattikorkeakoulun varoilla yhteistyö ei voi toteutua. Pohdittava on myös sitä, mikä on Kajaanin yliopistokeskuksen asema tulevaisuudessa? Onko tahtona säilyttää yliopistokeskuksen nykyinen asema, vai onko tarkoituksena vahvistaa jotain osa-aluetta ja miten? Väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu on tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee tarvitsemaan merkittävästi lisää aineellisia ja henkilöstöresursseja. Palvelujen tuottamisessa vaaditaan nyt uudenlaista tehokkuutta. Itse ihmistä ei saa missään tapauksessa unohtaa näissä toimenpiteissä. Vanhushuollon suositusten korvaaminen lainsäädännöllä, jossa kaikille vanhuksille taataan perusoikeudet, on kannatettava asia. Jokaiselle on oikeus turvalliseen vanhuuteen, ja ikääntyvän väestön toimintakyvyn parantamiseksi pitää kehittää uusia aktiivitoimia. Ikääntymisen haasteiden voittaminen on maakuntamme yksi keskeisin kehitysalue. Laman vuoksi euroalueen ulkopuolisten valtioiden valuuttakurssit ovat heilahdelleet voimakkaasti, ja mm. tästä syystä matkailumme kansainvälinen kilpailukyky on uudenlaisten haasteiden edessä. Matkailua pitää kehittää pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Nykyinen talouden epävarmuus päättyy aikanaan ja tulee avaamaan toimialalle uusia mahdollisuuksia. Matkailun suunnittelun ja toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että ne kestävät kansallisen ja kansainvälisen kilpailun. Uusi ratayhteys Kajaanin - Kuusamon välille toisi uutta ulottuvuutta ja yhteistyön mahdollisuuksia Koillismaan ja Kainuun matkailulle. Hyvinvoinnin puolesta pitää tehdä aktiivisesti työtä. Tässä työssä on tärkeää kiinnittää erityistä huomioita elintapoihin ja harrastaa riittävästi liikuntaa. Liikunnalla voidaan torjua useita terveyttä uhkaavia sairauksia. On yhteiskunnan etu pitää liikuntapaikat toimintakuntoisina kaventuvista rahavaroista huolimatta. Liikuntaan sijoitettu euro tulee korkoineen takaisin ja on parasta investointia tulevaisuuteen. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

9 9 Kreikkalainen velkaralli Kreikan kriisi syntyi vuonna 2009, kun luottoluokittaja Fitch laski Kreikan luokituksen tasolle BBB+, eli euromaista kaikista alhaisimmaksi. Kreikkalaiset olivat jääneet kiinni kelvottomista tilastointimenetelmistään. Virallisia tilastoja oli tietoisesti vääristelty, jolloin julkisen talouden tila saatiin näyttämään paljon paremmalta kuin mitä se oli. Todellisuudessa Kreikan valtion menot olivat kroonisesti ylittäneet tulot maan yhdeksänvuotisen eurojäsenyyden aikana. Samoin taloutta kehittävät toimenpiteet oli jätetty toteuttamatta. Luottoluokituksen alentaminen syöksi kreikkalaiset osakkeet ja joukkovelkakirjat rajuun laskuun. Euroopan Unioni edellyttää jäsenmailtaan tarkkaa budjettikuria. EU:n sääntöjen mukaan jäsenmaiden alijäämät eivät saisi ylittää kolmea prosenttia kansantuotteesta. Kreikan budjettialijäämäennuste nousi hetkessä lähes 13 prosenttiin. Kreikan ongelmat näkyivät sen valtionlainojen hinnoissa. Maa joutui maksamaan kymmenen vuoden velkapaperistaan 2,6 prosenttiyksikköä korkeampaa hintaa kuin esimerkiksi Saksa tai Suomi. Kreikan tarvitsema rahamäärä on vuoden 2010 osalta huimat 53 miljardia euroa. Kreikan valtion lainoja oli yhteensä noin 20 miljardia erääntymässä toukokuun 2010 aikana. Kreikka ei kyennyt antamaan selkeitä vastauksia, miten se pystyy kyseisen vajeen paikkaamaan ja lainansa maksamaan. Kreikan kriisistä tuli hetkessä koko Euro-alueen ongelma, koska epäluottamus yhtä jäsenmaata kohtaan heilauttaa pahasti koko euroaluetta ja sen luottamusta. Uhkakuvana on, että kriisi leviää hallitsemattomasti yhdestä ongelmamaasta Euro-alueen muihin maihin. Näkemyksenä esitettiin, että jos Kreikan tauti puhkeaa epidemiaksi, on jokaisen jäsenmaan talous, työllisyys, vienti ja hyvinvointiyhteiskunta vaarassa. Kreikan tukeminen ei kuitenkaan ollut yksinkertainen asia, sillä näkemykset tukemisen muodoista vaihtelivat. Pohdinta tuotti lainoitusjärjestelyn, jossa Kreikalle annettaan mahdollisuus lainata rahaa toisilta jäsenmailta, jos se ei kykene lainaamaan rahaa markkinoilta. Tässä järjestelyssä jokaiselle jäsenvaltiolle säädettiin osuus, jonka se on tarvittaessa valmis lainaamaan Kreikan valtiolle. Lainajärjestelyn kautta Kreikalla on mahdollisuus saada muilta euromailta 80 miljardilla eurolla lainaa kolmen vuoden aikana. Suomen osuus tästä lainapaketista on 1,6 miljardia euroa. Kriisin alusta alkaen SDP vaati hallitusta avaamaan keskustelun opposition kanssa lainanjärjestelyistä. Hallituksella ei tähän keskusteluun ollut kuitenkaan riittävästi tahtoa. Tahtoa sen sijaan hallituksen ministereillä tuntui riittävän opposition arvosteluun. SDP:llä on ollut selkeä esitys Kreikka-lainan ehdoille: 1. SDP vaati Kreikkaa lainoittaneita pankkeja ja suuria voittoja keränneitä sijoittajia osallistumaan kriisin hoitoon. 2. SDP kantaa huolta 1,6 miljardin lainan riskeistä ja lainaehdoista. Euromaiden ja Suomen antamat luotot olisi pitänyt antaa ensisijaisina, jolloin Kreikan mahdollisessa velkasaneeraustilanteessa euromaiden ja Suomen luotot olisi maksettu ensimmäisenä. 3. SDP pitää välttämättömänä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristämistä ja rahoitusjärjestelmän perusteellista muutosta, jotta jatkossa vastaavat kriisit ja niiden maksattaminen veronmaksajilla voidaan estää. Toimenpiteinä SDP esittää mm. pankki- ja rahoitusmarkkinaveroa. Kreikkatuen ei pidä palkita holtittomasta taloudenpidosta ja luotonannosta. Lasku tästä rahoituskriisistä lankeaa ikävällä tavalla kansalaisten maksettavaksi ja tähän maamme hallitus on nyt antanut leväperäisen siunauksen. Raimo Piirainen kansanedustaja (sd)

10 10 Omaishoitajien asemaa parannettava Kainuulaiset kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Raimo Piirainen (sd.) ja Timo Korhonen (kesk.) vaativat toimia omaishoitajien aseman parantamiseksi ja toimivan lomitusjärjestelmän kehittämiseksi. Kansanedustajat vaativat eduskunnalle jättämässään aloitteessa toimenpiteitä omaishoitajien lomitusjärjestelmän kehittämisen lisäksi omaishoitajien verotukseen, palkkioiden tasoon ja niiden maksamisen yhtenäisyyteen. Kansanedustajat uskovat näiden toimien parantavan omaishoitajien oikeusturvaa yhteiskunnassa. Aloitteessa esitetään omaishoitajille maanviljelijöiden lomitusjärjestelmän kaltaista keskitettyä järjestelmää, kuitenkin korostaen yksilöllisiä ratkaisumahdollisuuksia. YLE Kainuu

11 11 Tiedote: Raimo Piirainen (sd) esittää Kainuun maakuntakorkeakoulun perustamista testitunnelista vapautuvilla varoilla. Kansanedustaja Raimo Piirainen (sd) esittää, että testitunnelihankkeesta vapautuvat 7,5 miljoonaa euroa käytetään Kainuun maakuntakorkeakoulun perustamiseen. Maakuntakorkeakoulu varmistaisi itsenäisen korkeakoulutuksen jatkuvuuden Kainuussa. - Korkeakoulutuksen itsenäisyys on ehdottoman tärkeää Kainuun tulevaisuudelle. Itsenäinen maakuntakorkeakoulu kykenee kouluttamaan kainuulaisten yritysten tarpeisiin uutta osaavaa henkilökuntaa. Kajaanin ammattikorkeakoulun alistaminen Oulun ammattikorkeakoulun hallintoon, tarkoittaisi kainuulaisen osaamispääoman menettämistä muiden alueiden hyväksi, toteaa kansanedustaja Raimo Piirainen. Lisätietoja: Raimo Piirainen puh

12 12 Tarkistamaton versio 1.1 KK 424/2010 vp - Raimo Piirainen /sd Porojen laiduntaminen yksityisillä alueilla Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 424/2010 vp Poronhoitoalueella on porojen omistajilla oikeus laiduntaa porojaan sekä valtion, kuntien että yksityistenkin omistamilla mailla. Laiduntaminen ei edellytä maanomistajalta saatua lupaa, vaan laki suo siihen mahdollisuuden. Tämä porojen laiduntamisoikeus on varsinkin poronhoitoalueen eteläisillä alueilla tuottanut tilanteita, joissa porot laiduntavat mm. kesämökkitonteilla ja aiheuttavat häiriötä ihmisten yksityiseen elämään. Lisäksi porot aiheuttavat vahinkoa mm. istutuksille ja peltoviljelmille. Porojen omistajat eivät ole vapaaehtoisesti valmiita korvaamaan vahinkoja eikä ryhtymään sellaisiin toimiin, joilla porojen liikkumista voitaisiin rajoittaa ko. alueilla. Perustuslain 10 :ssä on säädetty jokaiselle yksityiselämän suoja ja kotirauha. Poronhoitolaissa on säädetty porojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, mutta poronhoitolaki ei huomioi tätä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa ja kotirauhaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että perustuslain 10 :ssä mainittu oikeus kotirauhasta toteutuu jokaiselle myös porojen laidunalueilla? Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2010 Raimo Piirainen /sd

13 13 Täysistunnon pöytäkirja PTK 47/2010 vp PTK 47/2010 vp 47. KESKIVIIKKONA 5. TOUKOKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys vuoden 2010 lisätalousarvioksi Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 26/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 17/2010 vp Lisätalousarvioaloite LTA 1-16/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin iltapäivällä puhuttiin kuntarahoituksen riittävyydestä ja muistaakseni ed. Ukkola totesi, että kunnille on annettu riittävästi rahaa, ja joku puolusti yrittäjyyttäkin. Mutta täytyy muistaa, että meillä on olemassa myös niitä yrittäjiä, jotka ottavat tulonsa pääomatulona, ja tästä ei jää kunnalle suoranaista verotuloa, ja tämä on alentanut myös monen kunnan verotuloja. Koulutusta ja alueiden kehittämistä ei ole huomioitu riittävästi elvytyksessä, eikä näitä ole huomioitu riittävästi tässäkään hallituksen lisätalousarvioesityksessä. Hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena maa näyttää jakautuvan kahtia: hyvinvoiviin metropolialueisiin ja kuihtuviin haja-asutusalueisiin. Kun haja-asutusalueiden ihmisiltä riistetään toimeentuloedellytykset, niin seurauksena on muun muassa maahanmuuttovastaisuuden kasvu, ja seuraukset rasismista on jo nähty muissa Pohjoismaissa. Arvoisa puhemies! Yliopistolain uudistuksen yhteydessä SDP korosti kaikkien yliopistojen perusrahoituksen turvaamisen tärkeyttä. Nähtävissä oli vaara, että yliopistojen tasa-arvoisuus romuttuu ja Suomeen kehittyy kahden tason yliopistoja: yliopistoja, jotka kerryttävät varoja sekä valtiolta että elinkeinoelämältä, ja yliopistoja, joille varoja ei kerry kummastakaan lähteestä. Tämä on tietysti tämän laman aiheuttama ilmiö myös Suomessa, ja ennen kaikkea Oulun yliopisto on nyt kärsinyt nimenomaan tästä elinkeinoelämän rahoitusvajeesta, mutta siellä on myös puutetta perusrahoituksesta tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa. Hallitus kiisti yliopistolain valmistelussa rahoitukseen liittyvät ongelmat ja lupasi erityisesti huolehtia yliopistojen riittävästä ja kattavasta rahoituspohjasta sekä henkilöstön asemasta. Yliopistolain seuraukset on jo nähty. Yliopistolaki on tuottanut ensimmäisen uhrinsa, kun Oulun yliopisto päätti lakkauttaa Kajaanin opettajankoulutuksen yksikön. Hallituksen toimenpiteiden myötä yliopistojen perusrahoitus heikkenee ja aluepoliittisesti muitakin tärkeitä sivutoimipisteitä lakkautetaan. Pahimmillaan koko maksuttoman koulutuksen perusta saattaa sortua. Epävarmuutta lisäävät vielä opetusministeriön työryhmän väläyttämät lukukausimaksut. Hallituksen onkin pidettävä yliopistoille antamansa lupaus ja korjattava perusrahoituksen puutteet välittömästi. Kuitenkaan tämän vuoden talousarvio ja lisätalousarvio eivät tuo yliopistojen tilanteeseen minkäänlaista helpotusta. Arvoisa puhemies! Kuhmo on edelleen maan pahinta työttömyysaluetta. Kokonaistyöttömyys on ollut pitkään noin 18 prosenttia, ja rakentajien työttömyysaste on tätäkin suurempi. Valtio tarvitsee järkeviä investointikohteita, joilla on myös työllisyyttä elvyttävä vaikutus. Kuhmon Juminkeon toiminta on laajentunut nyt niin paljon, että nykyiset toimitilat ovat käyneet ahtaiksi ja lisärakennuksen tekeminen on perusteltua. Kalevalan 175-vuotisjuhlavuosi antaisi omalta osaltaan hyvän perusteen laajennukselle, jolla turvataan vuosikymmeniksi eteenpäin toimintaedellytykset työlle kansakuntamme juurien säilyttämiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi sekä suomalaisille että kansainvälisesti. Suomalaisten juurien ja kulttuurin säilyttäminen tuleville sukupolville tulee olla meidän kaikkien yhteinen asia. Juminkeon laajennusosan Kopan avulla voimme varmistaa toiminnan jatkumisen ja omaan kulttuuriperinteeseen keskittyvän matkailun kehittymisen. Lisätalousarviossa on esitys hankkeesta. Arvoisa puhemies! Täällä päivällä puhuttiin hyvin myös rakentamisesta ja sen työllistämisvaikutuksista. Mutta ihmettelen suuresti, miksi hallitus ei esitä lisärahoitusta Seinäjoki-Oulu-radan peruskorjauksen loppuun saattamiseen. Vaarana on nyt, että tämä hanke joudutaan keskeyttämään kesän aikana, joka olisi parasta radanrakentamisaikaa. Myös nuorisotyöttömyyden hoitoon osoitettiin rahoitusta, mutta tämä todellinen ongelma on, miten nämä nuoret työllistetään. Harjoituspaikkoja on vähän, ja oppisopimussopimuksia puretaan tällä hetkellä, kun ei ole työtä työntekijöille yrityksissäkään. Arvoisa puhemies! SDP:n esitykset tulevat esille lisätalousarviovastalauseessa.

14 14 PTK 47/2010 vp 47. KESKIVIIKKONA 5. TOUKOKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 47/2010 vp 3) Hallituksen esitys vuoden 2010 lisätalousarvioksi Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 26/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 17/2010 vp Lisätalousarvioaloite LTA 1-16/2010 vp Raimo Piirainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa rouva puhemies! Näinhän sanotaan, että jälkiviisaus on imelin viisaudenlaji, ja näinhän tässä nyt on käymässä hallituksen osalta ennen kaikkea tämän yliopistorahoituksen riittävyyden suhteen. Viime vuoden loppupuolella työttömyysvakuutusmaksun puolittamisesta oli erityislakiesitys kahdeksi vuodeksi, ja vielä yliopistolle jäi 20 miljoonaa euroa ja sitten vielä arvonlisäverot, jotka nekin ovat nyt valtion kautta hoidettavissa. Elikkä kyllähän selvästi oli osoitettavissa jo viime vuoden loppupuolella, että rahoitus on riittämätön. PTK 51/2010 vp 51. KESKIVIIKKONA 12. TOUKOKUUTA 2010 kello Täysistunnon pöytäkirja PTK 51/2010 vp 2) Hallituksen esitys vuoden 2010 toiseksi lisätalousarvioksi Ainoa käsittely Hallituksen esitys HE 57/2010 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 19/2010 vp Lisätalousarvioaloite LTA 17-19/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Euroopan yhteisen valuutan, euron, käyttöönotto on ollut merkittävimpiä, myönteisimpiä saavutuksia Euroopan yhdentymisen kehityksessä. Se oli tärkeä edistysaskel, joka on alusta alkaen euroalueeseen liittyneelle Suomelle merkinnyt vakautta, mahdollisuutta nauttia muiden vakaiden maiden tavoin Euroopan alhaisimmista koroista. Alhaisilla koroilla on ollut toisaalta negatiivinen vaikutus Välimeren maiden talouteen, sillä alhainen korko on houkutellut velanottoon ja vastuu oman talouden hoidosta on jäänyt toiselle sijalle. Kreikan johto on johtanut muita euromaita harhaan, taloudesta on annettu väärää tietoa, velkamäärä on suurempi kuin mitä on julkisuuteen annettu. Euroalue on toiminut hyvin vakauttamisessa kasvun tilanteessa, mutta lama-ajan toiminnassa se ei ole pystynyt vastaavaan. Euroalueen rahoitusjärjestelmä tarvitsee säätämistä ja valvontaa sekä yhteisiä pelisääntöjä, joita jokaisen jäsenvaltion pitää noudattaa, niin kuin SDP on esittänyt myös Suomen hallitukselle neuvotteluissa edettävän. Kreikan takaisinmaksukyvystä ei ole suuria takeita. Kysymys kuuluu, pystyykö Kreikka koskaan selviämään myönnetyistä lainamääristä. Jos Kreikka ajautuu tukipaketista huolimatta velkojen uudelleenjärjestelyyn, menetettäisiin suomalaisten veronmaksajien rahoja. Euromaiden ja Suomen antamat luotot olisi pitänyt antaa ensisijaisina. Tällöin olisi varmistettu, että mahdollisessa Kreikan velkasaneeraustilanteessa euromaiden ja Suomen luotot olisi maksettu ensimmäisenä Imf:n luottojen tapaan. Lisäksi mikäli jokin maa ei ole mukana sovitussa lainapaketissa, jaetaan sen vastuut muiden maiden kesken, eli takuita Suomen 1,5 miljardin euron lainan riittävyydestä ei ole. Arvoisa puhemies! Kreikan tukemisesta uhkaa tulla ennakkotapaus, jolla annetaan euromaille signaali, että holtittomasta taloudenpidosta palkitaan. Yhtä vaarallista on tuudittaa rahoitusmarkkinat käsitykseen, että korkeilla riskeillä saatavat voitot ovat yksityisiä mutta tappiot voi jättää veronmaksajien vastuulle. Arvoisa puhemies! Täällä on tänään väitetty yksipuolisesti, että jos Kreikkaa ei lainoiteta ja Kreikka kaatuu velkataakkansa alle, koituu se pienituloisten ja eläkeläisten tappioksi niin Kreikassa kuin myös Suomessa ja Euroopassa yleensä. Mitä sitten tapahtuu, jos tuki annetaan ja siitä huolimatta Kreikka kaatuu? Kenen tappioksi se silloin kaatuu? Suomessa sen maksavat kaikki veronmaksajat, mutta eniten se koettelee pienituloisia palkansaajia, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Tämä olettamus on varsin todennäköinen, ei tietenkään toivottava, mutta kun ensivaikutelma näyttää olevan, ettei nyt esitetty tukipaketti riitä rahoitusmarkkinoille, pörssikurssit nousivat hieman mutta ovat jälleen laskusuunnassa. Se on selkeä osoitus markkinoiden reaktiosta tukipakettiin. Arvoisa puhemies! Täällä on kysytty, mitä vastuuta valtiot voivat antaa. Muistelen 1990-luvun laman aikaan Esko Ahon hallituksen joutuneen antamaan rahoittajille vakuudeksi kansallisomaisuuttamme, eli Suomi joutui myymään valtionyhtiöistä omistusosuuttaan yksityisille ulkomaisille yrityksille. Oliko ostajien joukossa rahoittajia, jotka halusivat tuottavien valtionyhtiöiden osakkeita omistukseensa? Samoihin aikoihin Ahon hallitus tuki pankkeja veronmaksajien rahoilla eikä vaatinut pankeilta mitään rahoituksen vakuudeksi. Pankit ajoivat rahoituskriisiin yrityksiä, jotka olivat vielä vakavaraisia mutta käyttöpääomaa ei ollut. Näin pankit pystyivät parantamaan tilannettaan realisoidessaan yritysten omaisuutta. Nyt Kreikan tukipaketissa on nähtävä samanlaisia piirteitä, joita en voi hyväksyä. Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla SDP:n kantoihin liittyen.

15 15 Täysistunnon pöytäkirja PTK 52/2010 vp PTK 52/2010 vp 52. TIISTAINA 18. TOUKOKUUTA 2010 kello ) Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Lähetekeskustelu Muu asia M 2/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Minulla on enemmän kysymyksiä kuin kannanottoja tai muita, mutta on selvää, että yhteiskunnan kuluttama energiamäärä kasvaa vääjäämättä hyvinvoinnin lisääntyessä. Energiantuotannon lähtökohtana pitää olla omavaraisuus. Näistä asioista ovat lähes kaikki samaa mieltä. Mutta kasvaako sähkön kulutus lähivuosikymmeninä niin paljon, että tarvitsemme kaksi uutta ydinvoimalaa? Lähtökohtana pitää olla se, että ydinenergiatuotantoa ei saa rakentaa yli maan omien tarpeiden ja luoda siten ydinsähköstä vientituotetta. Ydinenergiapäätökset ovat pitkävaikutteisia, ja sekin pitää ottaa päätöksiä tehdessä huomioon, että vaihtoehtoisten, uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen panostetaan merkittävästi. Tämä voi tarkoittaa tulevaisuudessa nyt vielä tuntemattomia mahdollisuuksia sähköenergian tuottamisessa. Energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan bioenergian ja tuulivoiman käytön lisäämisen tuleekin olla päätavoite tulevaisuuden energiapolitiikassa. Vaikka uusiutuva bioenergiapaketti tuleekin veronmaksajille kalliiksi, positiivista siinä on sen työllisyysvaikutus. Arvoisa puhemies! Suomen ydinenergialain mukaan ydinvoimalaitoksen on oltava turvallinen eikä siitä saa aiheutua vaaraa ihmisille, ympäristölle eikä omaisuudelle. Historia on opettanut yhteiskunnalle sen, ettei ydinenergia ole riskitöntä vaan ydinenergian tuottamiseen liittyy pitkävaikutteisia ympäristö- ja terveysriskejä. Itse ydinsähkön tuotanto on oma prosessi, jonka turvallisuussuunnittelulla on pyritty varmistamaan, että etenkin laitoksen polttoaineen sisältämien radioaktiivisten aiheiden leviäminen pystytään estämään kaikissa tilanteissa luotettavasti. Ydinenergian tuottamisessa syntyvä jäte on nykyisen sukupolven tuottama perintö lapsillemme. Tältä kannalta tarkasteltuna on lyhytnäköistä lähteä tuottamaan ylimääräistä ydinjätettä tulevien sukupolvien perinnöksi. Arvoisa puhemies! Voimalaitoksella käytettävän jäähdytysveden johtaminen mereen nostaa veden lämpötilaa. Jäähdytysveden vaikutusalueella vesikasvillisuuden ja kasvisplanktonin tuotanto kasvaa. Viime vuosina esiintyneiden sinileväkukintojen lisääntyminen on ollut seurausta ilmastonmuutoksesta. Nämä faktat huomioon ottaen on arvioitavissa, että ydinvoimaloiden merialueilla lisääntyvät sinileväkukinnot. Seuraako kukintojen lisääntymisestä haittaa ranta-asutukselle, se jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Ranskalaisen energiayhtiön Edf:n ydinvoimalat Rhône-joen varrella joudutaan kesäaikaan ajamaan alas, koska joen veden lämpötila nousee liikaa. Vuorilta virtaava vesi lämpeni lauhdutuksen vaikutuksesta. Kysymys kuuluu, kuinka käy meren matalan lahden, jossa virtaama on liki olematonta, jos Fennovoima saa rakennusluvan Pyhäjoelle. Arvoisa puhemies! Ydinvoimahankkeiden ympäristöselvityksissä on arvioitu, että ydinvoimalassa polttoaineena käytetyn väkevöitetyn uraanin hankintaketju ei kohdistu Suomen alueelle. Toistaiseksi on näin, mutta ovatko ydinvoimaloiden asiantuntijat tässä kohdin tietämättömiä vai ainoastaan lyhytnäköisiä? Onhan tiedossa jo se, että Talvivaaran kaivos pyrkii uraanin tuottajaksi. Toivottavasti sama lyhytnäköisyys ei ole ollut vallalla myös ydinvoimalan muussa suunnittelussa. Arvoisa puhemies! Suhtaudun yhden ydinvoimalan rakentamiseen myönteisesti, mutta kysyn, miksi valtioyhtiö Fortum ei saanut lupaa, jos ajatus on myydä sähköä tulevaisuudessa. Jos Fortum saisi rakennusluvan, sähkön myynnin kautta saataisiin valtiolle tuottoja. Vastaavasti jos esitys toteutuu esitetyssä muodossa, sähkön myyntituotot menevät teollisuuden hyväksi. Mikä olisi myytävän sähkön määrä, sekin askarruttaa. Miten käy Venäjältä tuotavan sähkön ostosopimuksen? Fennovoimalla ei ole vielä loppusijoituspaikkaa käytetylle polttoaineelle. Nämä kysymykset on päätettävä ja ratkaistava ennen lupien myöntämistä, mikäli tähän lopputulokseen päädytään. Mielestäni olisi viisasta edetä ydinvoimahanke kerrallaan huomioiden ympärillä muuttuva maailma mahdollisuuksineen ja tarpeineen. Arvoisa puhemies! Energiapaketti on tärkeä tekijä rannikolle rakennettavien tuulivoimahankkeiden käynnistämisen ja niiden toteutumisen kannalta. Energiapaketti mahdollistaa myös omalta osaltaan suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja tuulivoimaan liittyvän teknologian edelleenkehittämisen. Tietyillä teknologisilla alueilla meillä täytyy olla tavoitteena saavuttaa johtava asema maailmassa. Energiapaketin mahdollistama tuulivoimaprojektien käynnistäminen lisää merkittävästi myös alan työllisyyttä Suomessa. Viranomaisten on varmistettava, että energiantuottajat voivat olla varmoja syöttötariffien toimivuudesta.

16 16 Täysistunnon pöytäkirja PTK 54/2010 vp PTK 54/2010 vp 54. TORSTAINA 20. TOUKOKUUTA 2010 kello ) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 267/2009 vp Lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2010 vp Raimo Piirainen /sd: Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, meillä on todella Suomessa paljon erilaisia yhdistyksiä, yhteisöjä ja toimintaperiaatteita on ihan kansalaisaktiivisuuteen vaikuttamista, mutta sitten ihan täyttä liiketoimintaa. Tässä on hyvä tämä toiminnantarkastajan kohta, koska juuri tähän pieniin yhdistyksiin liittyen ei kaikilla ole varaa käyttää maksettuja tilintarkastajia, ja tämä mahdollistaa nykyisen käytännön jatkamisenkin. Tämä raja, minkä tässä edellä ed. Kaltiokumpu mainitsi, on hyvä raja tälle, milloin tarvitaan ammattitilintarkastaja ja milloin mennään toiminnantarkastajalla. Etäosallistuminen, niin kuin sekin on todettu täällä, on todella hankala, ja ennen kaikkea, jos viittaa nyt tähän sosiaalidemokraattien tekemään vastalauseeseen, tämä ennakollinen etäosallistuminen on ongelmallinen ja nimenomaan demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta. Esitys jättää epäselväksi esimerkiksi etukäteissitoumuksen antaneen mahdollisen kannanmuutoksen seuraukset, jos kokouksessa tehdään uusia päätösesityksiä, jotka eivät ole etukäteisiä kantoja ilmoitettaessa vielä edes olleet tiedossa. Elikkä se antaa mahdollisuuden tämmöiseen manipulointiin. Kokouksen valmistelijat elikkä yhdistyksen johto saisivat tietää osallistujan kannan etukäteen ja voisivat halutessaan manipuloida lopputulosta. Yhdistyksen kokouksen luonteen vuoksi etukäteinen osallistuminen olisi tarkoituksenmukaista, sillä yhdistyksen kokouksessa on melko tavallista, että osallistujien kannat muuttuvat kokouksessa käydyn keskustelun ja jaetun informaation perusteella. Näillä perusteilla, mitä lakivaliokunnan sosiaalidemokraattinen ryhmä on tehnyt, minä kannatan ed. Paateron tekemää esitystä.