Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi 1.10.2013-31.3.2014"

Transkriptio

1 Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi Katre Liiv Päivi Tirkkonen Tallinnan yliopisto, viestinnän instituutti huhtikuu, 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Analyysimetodi Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimuksen rajoitteet TULOKSET Artikkelit sanomalehdittäin Uutisartikkeleita ilmestyi eniten Uutiset viikonpäivittäin eriteltyinä Mediahuomio lisääntyi kevättä kohden mentäessä Talous suosituin teema EU-instituutioiden edustajat äänessä eniten TÄRKEIMPIÄ HUOMIOITA TULOKSISTA Eurokriisi keskiössä Keski-Afrikka ja vapaakauppasopimus Uutisissa Ukraina Eurovaalit Euroopan unionin tulevaisuus puhuttaa Puhuvat päät YHTEENVETO

3 JOHDANTO Käsissäsi on järjestyksessään kolmas tutkimus 1, jonka Tallinnan yliopiston viestinnän instituutti on tehnyt Viron Suomen suurlähetystön tilaamana. Koska Virosta tuli Euroopan unionin jäsenmaa eli kymmenen vuotta sitten ja Suomikin on ollut jäsenmaa kohta 20 vuotta, päätettiin tutkimuksen fokukseksi valita juuri Euroopan unioni ja se, mistä printtimedia kirjoittaa unioniin liittyen. Suomen printtimediasta valittiin analysoitavaksi suurin päivälehti Helsingin Sanomat ja talousaiheisiin erikoistunut Kauppalehti. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Helsingin Sanomien levikki on yli ja sunnuntailevikki Kauppalehti ilmestyy arkipäivisin ja sitä tilaa ihmistä 2. Artikkeleita analysoivat Katre Liiv ja Päivi Tirkkonen ja tuloksena valmistui kaksi erillistä raporttia, yksi Viron ja toinen Suomen printtimediakuvasta. 11 Ensimmäinen tutkimus tehtiin keväällä 2012 ja keskittyi, miten Virosta ja virolaisista kirjoitettiin Suomen printtimediassa vuonna 2011 (artikkeleita yhteensä 717). Vuoden 2013 keväällä valmistuneessa, toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten Suomen printtimedia (Helsingin Sanomat ja Aamulehti) kirjoitti Virosta ja virolaisista ja vastaavasti, mitä Suomesta ja suomalaisista kirjoitettiin Viron printtimediassa (Postimees ja Eesti Päevaleht) sekä miten Viro näkyi YLE:n kello uutisissa (12 klippiä) ja MTV3:n Kymmenen Uutisissa (2 klippiä). Analysoitava ajanjakso oli syyskuu 2012 helmikuu Levikintarkastus Oy: 2

4 2. Analyysimetodi Tutkimus tehtiin käyttämällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista sisällön analyysimetodia. Sisällön analyysiä käytetään erilaisten tekstien, kuten haastattelujen, filmien, tv-ohjelmien, uutisten ja mainosten analysoinnissa (MacNamara, ). Shoemaker ja Reese (1996, MacNamara 2005) jakavat sisällön analyysin kahteen eri lähestymistapaan behavioralistiseen ja humanistiseen. Sosiologit käyttävät tavallisesti behavioralistista lähestymistapaa halutessaan tutkia tekstin vaikutusta tulevaisuuteen. Humanistit tarkastelevat tekstin taustaa, tarkoituksena selvittää mitä teksti kertoo yhteiskunnasta ja kulttuurista, siitä kontekstista, jossa se on syntynyt. Tämä dualistinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään keskustelua, jota käydään mediassa ja jota media luo vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen, suhtautumiseen ja peilaamalla yhteiskunnan senhetkistä tilaa, suhtautumista ja kulttuuria. Suurin osa tutkijoista näkee median tekevän näitä molempia. Shoemaker ja Reese (1996, MacNamara 2005) väittävät, että behavioralistista lähestymistapaa käyttävät yhteiskuntatieteilijät keskittyvät pääsääntöisesti kvantitatiiviselle sisällön analyysille, kun taas humanistit tukeutuvat kvalitatiiviseen sisällön analyysiin. Kimberly Neuendorfin (2002) mukaan on sisällön analyysi vain kvantitatiivinen metodi. 2 Tutkijat, jotka haluavat analysoida näkyvää ja peitossa olevaa sisältöä, valitsevat niin kvantitatiivisen kuin myös kvalitatiivisen sisällön analyysin. Tämän päätöksen teimme myös me tutkijoina, kun aloitimme suunnittelemaan tutkimuksen toteuttamista. 1 MacNamara, J. (2005). Media content analysis: Its uses, benefits and best practice methodology. Asia Pasific Public Relations Journal, 6(1), Neuendorf, K. (2002). The Content Analysis Guidebook. Thousand Oaks, California: Sage Publications. 3

5 2.1 Tutkimusprosessin kuvaus Koodausohje koostui 15 erilaisesta kategoriasta, mukaan lukien koodaajan nimen. Kaikki otantaan kuuluvat artikkelit luettiin läpi ja numeroitiin, minkä jälkeen ne koodattiin Excel-taulukkoon seuraavien kategorioiden mukaan: 1)sanomalehti, jossa artikkeli julkaistiin 2) artikkelin otsikko 3) ilmestymispäivä 4) ilmestymiskuukausi 5) ilmestymisen viikonpäivä 6) artikkelin tyyppi (esimerkiksi uutisartikkeli, pääkirjoitus) 7) artikkelin pituus (kuvien kanssa) 8) kirjoittaja (jos artikkelissa mainittu) 9) kirjoittajan nimi 10) teema (esimerkiksi talous, ulkosuhteet) Teemoja oli yhteensä 17 ja ne muodostuivat Euroopan komission määrittelemistä EU:n politiikoista 1, joita on yhteensä 15. Lisäsimme teemakategorioihin lisäksi laittoman maahanmuuton ja Euroopan parlamentin vaalit 2014, koska ennustimme niiden olevan suosittuja teemoja, etenkin Suomessa. 11) fokus (artikkelin sisältö lyhyesti referoituna) 12) artikkeliin haastatellut henkilöt (jos oli) 13) haastateltujen organisaatiot Raportin kolmannesta kappaleesta löytyvät analyysin tulokset, jonka jälkeen tuomme esille tärkeimmät teemat ja raportin lopussa on tutkimuksen yhteenveto. 1 Euroopan Komissio: 4

6 2.2 Tutkimuksen rajoitteet Puolen vuoden periodi on liian lyhyt aika kokonaiskuvan saamiseksi siitä, mitä mediassa Euroopan unionista kirjoitetaan. Tämän vuoksi tulee tuloksia käsitellä ainoastaan analysoidun periodin, kuuden kuukauden otantana. Lisäksi tulee huomioida, että tutkimuksessa analysoitiin ainoastaan Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä ilmestyneet artikkelit, joten koko suomalaisten printtimediaa koskevia yleistyksiä ei voida tehdä. Viron Suomen suurlähetystön lehdistödiplomaatti Maarika Saarna-Siimann kokosi analysoidut artikkelit selaamalla kyseessä olevat kaksi sanomalehdet päivittäin ja ottamalla artikkeleista kopiot. Kaikkiaan kopioituja artikkeleita oli 691, joista tutkimukseen päätyi 647. Analyysin ulkopuolella jäivät artikkelit, joissa mainittiin Euroopan unioni vain yhdessä lauseessa, mutta jotka keskittyivät esimerkiksi jäsenmaiden tai Euroopan muiden maiden sisäpoliittisiin ongelmiin. Samoin analyysin ulkopuolelle jätettiin ne Ukrainan kriisiä käsitelleet artikkelit, joissa kirjoitettiin väkivaltaisuuksista ja mielenosoituksista, mutta joissa ei kirjoitettu Euroopan unionista konfliktin osapuolena tai unionista oli vain lyhyt maininta. 5

7 3 TULOKSET 3.1 Artikkelit sanomalehdittäin Puolen vuoden aikana kirjoitettiin Euroopan unionista ja siihen liittyvistä teemoista kattavasti. Kuvion 1 mukaan ilmestyi Helsingin Sanomissa yhteensä 461 artikkelia eli 71 % aineistosta ja Kauppalehdessä julkaistiin 186 artikkelia eli 29 % aineistosta. Kuvio 1. Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä julkaistujen artikkelien prosenttiosuudet (N= 647). 3.2 Uutisartikkeleita ilmestyi eniten Ylivoimaisesti eniten julkaistiin uutisartikkeleita, jotka raportoivat tapahtumista ja päätöksistä unioniin liittyen, yhteensä 228 artikkelia Helsingin Sanomissa ja 97 artikkelia Kauppalehdessä. Se tekee 50,2 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Seuraavaksi eniten julkaistiin pääkirjoituksia, yhteensä 120 ja kolmanneksi eniten ilmestyi kolumneja 112 artikkelia (ks. Kuvio 2). 6

8 Kuvio 2. Artikkelit tyypiteltyinä (N=647). Helsingin Sanomissa ilmestyi myös kohtuullisen paljon mielipidekirjoituksia, joiden kirjoittajina oli niin kutsuttuja tavallisia kansalaisia, mutta myös asiantuntijoita ja poliitikkoja. 3.3 Uutiset viikonpäivittäin eriteltyinä Helsingin Sanomissa kirjoitettiin Euroopan unioniin liittyen useimmiten torstaisin, 13 % (85) artikkeleista, kun taas Kauppalehdessä ilmestyi eniten artikkeleita maanantaisin, yhteensä 7,7 % kaikista analysoiduista artikkeleista (ks. Kuvio 3). Koska Kauppalehti on arkipäivisin ilmestyjä lehti, luonnollisesti viikonloppuisin ei julkaistu kyseisen sanomalehden artikkeleita. 7

9 Kuvio 3. Julkaisuaika viikonpäivittäin (N=647). Tarkasteltaessa viikonpäivien välisiä eroja, voidaan todeta, että Euroopan unioni puhuttaa tasaisesti läpi viikon. 8

10 3.4 Mediahuomio lisääntyi kevättä kohden mentäessä Kuvio 4. Artikkelien ilmestyminen kuukausittain (N=647). Tarkasteltaessa artikkelien ilmestymistä kuukausittain, on selvästi nähtävissä nousujohteinen trendi (Kuvio 4). Tämä selittyy suurelta osin Ukrainan kriisin puhkeamisena, mistä kirjoitettiin paljon molemmissa sanomalehdissä, mutta etenkin Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomissa julkaistujen artikkeleiden määrä nousi huomattavasti tammikuusta helmikuuhun, jolloin tammikuun 71 artikkelia (71 artikkelia eli 10,9 %) muuttui 100 artikkeliksi (15,4 % kaikista artikkeleista) seuraavassa kuussa. Kauppalehdessä kehitys oli myös nousujohteinen, mutta erot eivät olleen niin huomattavat. 9

11 3.5 Talous suosituin teema Alla olevasta kuviosta 5 erottuu selvästi kolme suosituinta teemaa Euroopan unioniin liittyen. Eniten kirjoitettiin talouteen, rahoitukseen ja veroihin liittyen, seuraavaksi eniten ulkosuhteisiin liittyen ja kolmanneksi suosituimmaksi teemaksi nousi eurovaalit Taloutta käsitelleet artikkelit muodostivat hieman yli neljänneksen eli 27,6 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Ulkosuhteet jäivät niukasti toiseksi 165 artikkelissa, joka on 25,5 % kokonaismäärästä. Eurovaalit 2014 oli yhteensä 64 artikkelin teema ja muodosti 9,8 % kaikista artikkeleista. Kuvio 5. Artikkelit teemoittain jaoteltuina (N=647). Neljänneksi suosituin teema oli perustietoa EU:sta, yhteensä 51 artikkelilla. Sitä seuraavat teemat, kuten yritystoiminta, ilmastotoimet, oikeuskysymykset, työttömyys- ja sosiaalikysymykset sekä energia ja luonnonvarat kokosivat keskenään lähes yhtä paljon artikkeleita. Yritystoiminnan sisälle kuuluivat Euroopan unionin sisämarkkinat, vapaa liikkuvuus, yrittäjyys ja kilpailukyky. Ilmastotoimia käsiteltiin Euroopan komission uusien vuoden

12 ilmastotavoitteiden ja päästökaupan kannalta. Oikeuskysymysten alla kirjoitettiin tietovuodoista ja Edward Snowdenista sekä EU:n muuttuvasta lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista kansalaisiin. Aluepolitiikasta ja alueiden kehittämisestä ei julkaistu yhtään artikkelia ja meidän lisäämämme laiton maahanmuutto kokosi vain yhteensä kolme artikkelia. 3.6 EU-instituutioiden edustajat äänessä eniten Jokaisesta artikkelista analysoitiin myös sitä varten haastatellut henkilöt ja heidän organisaationsa. Yhteensä 229 artikkelissa siteerattiin henkilöä tai henkilöitä, joten yhteensä 418 artikkelissa, joka muodostaa 64,6 % koko aineistosta ei siteerattu yhtään henkilöä. Tämä voi selittyä sillä, että merkittävä osa analysoiduista teksteistä oli pääkirjoituksia ja kolumneja, joissa kyllä viitattiin useisiin EU-vaikuttajiin, mutta heitä ei oltu haastateltu tai heitä ei siteerattu erikseen. Tämä johtuu luonnollisesti näiden kyseisten tekstityyppien tyylistä. 11

13 Kuvio 5. Artikkeleihin haastateltiin etenkin EU-instituutioita edustavia ihmisiä (N=229). Eniten äänessä olivat Euroopan unionin instituutioita edustavat henkilöt, kuten komissaarit, EU:n virkamiehet, tuomioistuimen edustajat ja EKP ja EIP:ssä työskentelevät henkilöt. Heitä haastateltiin ja heitä siteerattiin 76 artikkelissa eli 33,1 % artikkeleista. Toiseksi suosituin ryhmä olivat suomalaiset poliitikot, erityisesti ministerit. Myös muiden maiden, suureksi osaksi toisten jäsenmaiden, poliitikkoja siteerattiin. Analysoidussa aineistossa oli mukana myös 12 henkilökuva, jotka kirjoitettiin muun muassa EKP:n johtokuntaan nousseesta Sabine Lautenschlägeristä, Suomen pääministeri Jyrki Kataisesta, pankkivalvonnan johtoon valitusta Jukka Vesalasta sekä Serbian pääministeri Aleksandar Vučičista. Näin olleen he pääsivät esittämään mielipiteitään tavallista uutisartikkelia laajemmin. 12

14 Tavalliset kansalaiset kategoriaan luokiteltiin ihmiset, joita haastateltiin tavallisen kuluttajan, EU:n jäsenvaltion kansalaisen tai Ukrainan tilanteessa mielenosoittajan roolissa. He eivät artikkeleissa edustaneet mitään organisaatioita. 13

15 4. TÄRKEIMPIÄ HUOMIOITA TULOKSISTA Kolme suosituinta teemaa olivat talous, ulkosuhteet ja kevään 2014 Euroopan parlamentin vaalit. Taloudesta kirjoitettiin laajalla skaalalla ja talousartikkelien suureen lukumäärään vaikuttaa myös luonnollisesti se, että toinen analysoitava sanomalehti oli Kauppalehti, joka on keskittynyt nimenomaan talousaiheisiin. 4.1 Eurokriisi keskiössä Eurokriisi ja siihen liittyvät alateemat olivat talousuutisten keskiössä. Kirjoitettiin Kreikan, Portugalin ja Irlannin taloustilanteesta. Irlanti nähtiin mallioppilaana, joka on noussut talousahdingosta ja joka irtisanoutui unionin apuohjelmasta. Samoin kirjoitettiin Kreikan parantuneesta taloustilanteesta, joskin kritisoitiin myös mahdollista kolmatta apupakettia. Irlanti nousi jaloilleen kriisistä, mikä todistaa että tukijärjestelmä toimii. (pääkirjoitus, , HS) Irlanti eroa kolmivuotisesta avustusohjelmasta ja haluaa pärjätä omillaan (kolumni, , Kauppalehti) Kreikan talouden ennustetaan ensi vuonna kääntyvän kasvuun kuuden lamavuoden jälkeen (uutisartikkeli, , HS) Kreikan eurokriisissä ihmiset tuntevat nahoissaan, miltä tuntuu hyvinvointivaltion alasajo (uutisartikkeli, , HS) Paljon huomiota sai myös pankkiunioni ja siihen liittyneet valtionvarainministerien neuvottelut. Neuvottelut etenivät hitaasti ja jäsenmailla oli erilaiset näkemykset siitä, millainen kriisinhallintamekanismi unionille tulisi luoda. 14

16 Pankkiunionista uhkaa tulla liian byrokraattinen ja monimutkainen (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Pankkiunionin neuvottelut polkevat paikallaan. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Pankkiunionin toinen pilari nousee vaikeuksista huolimatta. (pääkirjoitus, , Kauppalehti) Suomi sai tavoitteitaan läpi pankkiunionikiistassa. (uutisartikkeli, , HS) Artikkeleista nousi aiheeksi myös Saksan hyvä taloustilanne, jota myös kritisoitiin. Saksan talouden ylijäämä ja säästäminen ruokkivat pelkoa muiden jäsenmaiden keskuudessa. Saksaa syytettiin liiallisesta säästämisestä, koska se hankaloitti euroalueen tilannetta vahvistamalla euroa ja syömällä kilpailukykyä suhteessa muihin maailmantalouden toimijoihin. Saksan liika ylijäämä ja hysteerinen inflaatiopelko ovat EU-kumppanimaiden hampaissa. (kolumni, , Kauppalehti) Saksan menestys vahvistaa euroa, mikä syö euroalueen kilpailukykyä. (kolumni, , Kauppalehti) Komissio valvoo Saksan liian suurta ylijäämää. (pääkirjoitus, , HS) Myös Suomen heikentynyt taloustilanne sai palstatilaa etenkin kevätpuolella, kun se oli selvinnyt budjettitarkastuksesta ja saanut säilyttää kolmen A:n luottoluokituksen. Mustia pilviä alkoi kuitenkin kerääntyä Suomen ylle, sillä komissio epäili Suomen rakenneuudistuksien vaikutuksia. Suomi selvisi täpärästi komission budjettitarkastuksesta. (uutisartikkeli, , HS) 15

17 Suomi uhkaa pudota EU:n talouskasvusta, jonka on ennustettu alkavan vuonna (pääkirjoitus, , HS) Suomen velkaantuminen rikkoo kohta rajoja niin ulkomailla kuin kotimaassakin. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) 4.2 Keski-Afrikka ja vapaakauppasopimus Euroopan unionin ulkosuhteet kirvoittivat toimittajat kirjoittamaan yhteensä 165 artikkelia eli 25,5 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Analysoitaessa ulkosuhteita tarkemmin nousee Ukrainan kriisi ylivoimaisesti eniten käsitellyksi yksittäiseksi teemaksi. Sen lisäksi ulkosuhteiden alla kirjoitettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Niistä julkaistiin yhteensä 58 artikkelia ja ne jakautuivat 64 % unionin ulkopolitiikkaan ja 36 % turvallisuuspolitiikkaan. Ulkopolitiikasta kirjoitettiin unionin jäsenneuvotteluihin liittyen. Esimerkiksi Turkin jäsenneuvottelut aloitettiin uudelleen, kun taas Islanti päätti lopettaa ne. Myös Serbian havittelema unionin jäsenyys oli myös aiheena. Ulkopolitiikan alla kirjoitettiin myös USA:n ja Euroopan unionin vapaakauppasopimusneuvotteluista, jotka eivät edenneet odotetulla tavalla. EU:ssa huolta aiheuttivat mahdollisten hormonilihan saapuminen Euroopan markkinoille sekä muut lainsäädäntöön liittyvät ongelmat. 16

18 Kuvio 6. Ulkosuhteet teema jakautui ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (N=58). Turvallisuuspolitiikasta kirjoitettiin etenkin Keski-Afrikan kriisinhallintaoperaatioon liittyen. Artikkeleista tuli selvästi esille viesti, ettei unioni voi sulkea silmiään Keski-Afrikassa tapahtuvalta ja että jäsenmaiden on lähetettävä sinne joukkojaan. On selvää, ettei EU voi välttää vastuutaan Keski-Afrikan tilanteesta. (pääkirjoitus, , HS) EU:n pitää osallistua operaatioon Keski-Afrikassa, sillä tilanne on hirvittävä. (kolumni, , HS) Myös Euroopan unionin kriisinhallintajoukot ja yhteisen turvallisuuspolitiikan ongelmat olivat teemana artikkeleissa. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä on tarkoitus vahvistaa, mutta keinoja on niukasti. (uutisartikkeli, , HS) 17

19 Yhteisen turvallisuuspolitiikan puuttuminen on ollut ongelma jo vuosia. (pääkirjoitus, , HS) 4.3 Uutisissa Ukraina Ukrainasta kirjoitettiin 18,8 % kaikista puolen vuoden aikana julkaistuista artikkeleista. Yksittäisenä teemana se on siis ylivoimaisesti eniten käsitellyin. Uutisartikkeleita Ukrainan tilanteeseen liittyen julkaistiin 60 kappaletta (49%), pääkirjoituksia 19 (15 %), kolumneja 33 (28 %), mielipidekirjoituksia 7 (6%) ja kommentteja 3 kappaletta. Yhteensä Ukraina-teemalla kirjoitettiin siis 122 artikkelia. Talousteemallisia Ukraina-artikkeleita oli lisäksi 14 kappaletta. Kauppalehdessä niistä ilmestyi kuusi ja Helsingin Sanomissa yhteensä kahdeksan. Niissä pääpaino oli Ukrainan kriisin vaikutukset Euroopan unionin talouteen. Erityishuomiota kiinnitettiin myös pakotteiden negatiivisiin vaikutuksiin Venäjän ja Suomen keskinäisiin kauppasuhteisiin. 18

20 Kuvio 7. Ukraina-aiheiset artikkelit tyypeittäin (N=122). Kun katsotaan Ukraina-teeman käsittely Helsingin Sanomien ja Kauppalehden välillä, on ero selkeä. Helsingin Sanomat kirjoitti Ukrainan kriisistä yli 100 artikkelia ja Kauppalehti 17 artikkelia. 19

21 Kuvio 8. Ukraina-uutiset jaoteltuina lehdittäin talouden ja ulkosuhteet teemojen alle (N=122). Tarkasteltaessa Ukrainan tilanteen uutisointia kuukausittain, käy hyvin ilmi kriisin eskaloituminen maaliskuussa. Uutisen ja erilaisten tekstien lukumäärä kaksinkertaistui maaliskuussa, jolloin käsiteltiin Krimin valtausta ja kansanäänestystä. Ukrainan tilanteen kärjistyminen selittää myös yleisen Euroopan unioniin liittyvien uutisten lukumäärän kasvun juuri helmimaaliskuussa 2014 (Kuvio 4). 20

22 Kuvio 9. Ukraina-uutiset kuukausittain (N=122). Marraskuussa kirjoitettiin ensin Ukrainan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksesta käytyjen neuvotteluiden hankaloitumisesta ja allekirjoittamisen myöhästymisestä Tymošhenkon matkustuskiellon vuoksi. Pian sen jälkeen teemaksi muuttui vapaakauppasopimuksen peruuntuminen ja siitä seuranneet mielenosoitukset Kiovan keskustassa. Ukraina nähtiin länsimielisenä, jonka Venäjä kaappasi geopoliittisista syistä valvontansa alle. Putinin ja Janukovytšin hyvät suhteet olivat myös analyysin alla. Läskiksi meni kuusi vuotta kestäneen neuvottelut Ukrainan kanssa. Yhteistyökyky on nyt koetuksella. Ukrainalla pitkä tie Euroopan kartalle. (kolumni, , Kauppalehti) EU joutuu pohtimaan, mitä tehdä Ukrainan kanssa. Kamppailu maan asemasta jatkuu. (pääkirjoitus, , HS) 21

23 Joulukuussa kirjoitettiin jatkuvista mielenosoituksista ja kansalaisten vaatimuksista aloittaa jälleen vapaakauppaneuvottelut ja pohdittiin EU:n hankalaa asemaa kriisissä. EU pyysi Ukrainan hallitusta pidättäytymään väkivallasta kansalaisiaan kohtaan. Myös tammikuun teemaksi nousi EU:n kyvyttömyys nousta aktiiviseksi vaikuttajaksi Ukrainan kriisissä. EU:n pitäisi yrittää ottaa sovitteleva kanta Ukrainan kriisiin, mutta kannan muodostusta vaikeuttaa se, että Venäjä väittää EU:n painostavan Ukrainaa. (kolumni, , Kauppalehti) EU ei voi jäädä sivuun Ukraina kysymyksessä. Unionilla on kuitenkin hyvin vähän keinoja pakottaa osapuolet rauhanomaiseen neuvotteluun. (pääkirjoitus, , HS) Helmikuussa ja maaliskuussa kirjoitettiin EU:n Ukrainalle tarjoamasta merkittävästä talousavusta. Teemaksi nousivat myös talouspakotteet, joita EU päätti asettaa Venäjää vastaan. Suomen kannalta kriisi nähtiin hankalana, koska talouspakotteiden pelättiin vaikeuttavan entisestään Suomen huonoa taloustilannetta. Myös Saksan asema energiapoliittisesti tuotiin esille. Niiden asettamista ei siis kannatettu, ainakaan voimakkain äänenpainoin. Lisäksi kirjoitettiin Venäjän mahdollisesta uhkasta Suomelle ja NATO-jäsenyyden kannatuksesta. Tavoitteena neuvotteluratkaisu, mutta keinot ovat raskaita niin EU:lle kuin myös Suomelle. (pääkirjoitus, , HS) Saksa pyrkii avainrooliin Ukrainan kriisissä, mutta tarvitsee vielä kaasua Venäjältä, mikä tekee energiapoliittisesti tilanteen vaikeaksi. Saksa on ollut keskeisessä asemassa, kun EU on päättänyt melko lievistä sanktioista. (kolumni, , HS) 22

24 4.4 Eurovaalit 2014 Tulevista Euroopan parlamentin vaaleista kirjoitettiin jo lokakuussa 2013 ja aihe oli joulukuun laskua lukuun ottamatta tasaisesti uutisaiheena. Vaaleihin liittyen pohdittiin komission tulevan puheenjohtajan nimeä, euroskeptillisten puolueiden nousua parlamenttiin ja sen vaikutusta integraation suuntaan, suomalaisen komissaarin Olli Rehnin mahdollisuuksia pärjätä komission paikkoja jaettaessa ja muiden suomalaisten eurovaaliehdokkaiden kampanjoita. Kuvio 10. Tulevista eurovaaleista kirjoitettiin jo lokakuussa (N=64). Talouskomissaari Olli Rehnin eteneminen liberaalien ykkösehdokkaaksi ratkeaa tällä viikolla. Vaaleista tulee mielenkiintoiset. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Äärioikeisto nostaa päätään unionissa. Nationalistit ja euroskeptikot ovat olleet tähän asti marginaalissa, mutta nyt euroskeptisyys on nousussa. (kolumni, , HS) 23

25 Huippuvirkojen uusjako lähenee ja siitä on syntynyt unionissa kiistaa. Henkilökemioillakin on vaikutusta. Rehn voi hakea kärkiehdokkuutta. (pääkirjoitus, , HS) 4.5 Euroopan unionin tulevaisuus puhuttaa Neljänneksi suosituimmaksi teemaksi osoittautui niin kutsuttu perustietoa EU:sta, jonka alle kuuluu myös Euroopan unionin tulevaisuus. Juuri tulevaisuuden kysymykset olivatkin artikkeleiden keskiössä. Ylivoimaisesti voimakkaimmin esille nousi Britannian mahdollinen päätös erota unionista ja sen seuraukset jäsenvaltioiden yhtenäisyydelle. Huomiota saivat myös Skotlannin mahdollinen päätös hakea unionin jäsenyyttä sekä EU:n toiminnan monimutkaisuus, vanhentuneiden säädösten karsiminen sekä Merkelin tahto voimistaa komission roolia. Kuvio 11. Perustietoa unionista artikkelityypeittäin (N=51). 24

26 Jos Britannia eroaa, pohjoismaat eroavat myös. Soini ja perussuomalaiset ovat omalla toiminnallaan näyttäneet euroskeptisyyden esimerkkiä. (Nigel Faragen henkilökuva, , HS) Haluaako Skotlanti itsenäisyyden? Se tarkoittaisi jäsenyysmaksuja ja nettomaksuja. (kolumni, , HS) Merkel toivoo Britannian jäävän unioniin, mutta ei ole valmis mihin tahansa myönnytyksiin. Cameron tarvitsee kuitenkin uudistuspaketin, jotta Britannia suostuu jäämään EU:hun. (pääkirjoitus, , HS) 4.6 Puhuvat päät Artikkeleissa pääsivät eniten ääneen EU:n instituutioiden edustajat ja suomalaiset poliitikot. Kuviosta 12 näkyy, että eniten artikkeleissa puhui Olli Rehn. Häntä siteerattiin yhteensä 13 kertaa. Kuvio 12. Artikkeleissa eniten näkyneet henkilöt. 25

27 Seuraavaksi eniten siteerattiin komission puheenjohtajaa Jose Manuel Barrosoa ja kolmanneksi eniten EKP:n pääjohtajaa Mario Draghia. Eniten suomalaisista poliitikoista pääsi ääneen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hän oli paljon esillä etenkin Ukrainan kriisiin liittyen. Toiseksi siteeratuin suomalaispoliitikko oli ulkomaankauppaministeri ja entinen europarlamentaarikko Alexander Stubb, joka julkisti myös eurovaaliehdokkuutensa tutkimuksen aikana. Hänen jälkeensa tulivat valtionvarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen. Myös puolustusministeri Carl Häglund oli aktiivinen toimija kuudessa artikkelissa. 26

28 5 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mistä aiheista Helsingin Sanomat ja Kauppalehti kirjoittivat välisenä aikana. Tutkimusta varten analysoitiin sisällön analyysiä käyttäen yhteensä 647 artikkelia, joista 461 eli 71 % ilmestyi Helsingin Sanomissa ja 186 artikkelia eli 29 % Kauppalehdessä. Suosituimmaksi teemaksi nousi Euroopan unionin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Ei liene yllätys, että eurokriisi ja siitä johtuvat ongelmat, jäsenvaltioiden velkaantuminen, inflaatio ja pankkiunionin luominen saivat eniten palstatilaa. Toiseksi suosituimpana teemana oli ulkosuhteet ja sen alla yksittäiseksi teemaksi nousi luonnollisesti Ukrainan kriisi, joka alkoi eskaloitumaan marraskuussa Ukrainan hylättyä EU:n kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen. Siitä alkoi mielenosoitusten ketju, joka kärjistyi Venäjän vallatessa Krimin. Ukrainaa käsittelevät artikkelit muodostivat lähes viidenneksen kaikista analysoiduista artikkeleista. Suomen näkökulmasta media kirjoitti etenkin pakotteiden vaikutuksista Suomen talouteen sekä Venäjältä tulevasta turvallisuusuhasta. Myös NATO-keskustelu käynnistyi aktiivisena Ukrainan kriisin kylkiäisenä. Kolmanneksi suosituin teema oli eurovaalit 2014, jotka järjestetään kesäkuussa. Euroskeptikkojen nousu on selkeä ja se huolettaa EU:n päättäjiä. On mahdollista, että euroskeptikkojen puolueet saavat suuren äänisaaliin, millä on vaikutuksensa Euroopan unionin integraatioon jatkossa. Tulevaisuus nousi kysymysmerkiksi myös Britannian mahdolliseen eroon unionista. Yhteenvetona voidaan todeta, että artikkeleista huokuu Euroopan unionin kohtaamat haasteet; taloudelliset vaikeudet, integraation ongelmat, jäsenmaiden eriytyneisyys, unionin byrokratia ja päätöksenteon vaikeus. Ukrainan kriisin myötä ulkosuhteet saivat saaneet uuden merkityksen ja yhteisen ulkopolitiikan periaatteita haetaan. 27

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Rajoja turvaamassa Tehtävät TIEDÄ 1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme. 2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla. 3. Minkä eri viranomaisten

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

VIRO JA VIROLAISET SUOMEN MEDIASSA Vuoden 2011 printtimediakuva

VIRO JA VIROLAISET SUOMEN MEDIASSA Vuoden 2011 printtimediakuva VIRO JA VIROLAISET SUOMEN MEDIASSA Vuoden 2011 printtimediakuva Tallinnan yliopisto Viestinnän instituutti Kristel Abel Esta Kaal Valdar Liive Päivi Tirkkonen 24.5.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI

KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy KANSALLINEN RAPORTTI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö

Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Energialähteet: ulkopolitiikka, talous ja ympäristö Taustaa: Energia ulkosuhteissa Onnistuneen energiapolitiikan keskeisimmät kriteerit ovat saatavuus (ulkosuhteet), hinta (talous) ja ympäristö Talouden

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Vahvat sanomalehdet. Seppo Kievari toimitusjohtaja, Sanoma Osakeyhtiö. Capital Markets Day 14.5.2003. Sanoma

Vahvat sanomalehdet. Seppo Kievari toimitusjohtaja, Sanoma Osakeyhtiö. Capital Markets Day 14.5.2003. Sanoma Vahvat sanomalehdet Seppo Kievari toimitusjohtaja, Osakeyhtiö Capital Markets Day 3 n missio Olla Suomen johtava ja yhteiskunnallisesti merkittävä viestintäyhtiö, joka luo laadullisesti ylivoimaista päivittäistä

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo

HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo HEIKKI HELLMAN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen ja hallinto Aa Talous Aaa Kustannuspaikkalaskelmat 1 Aab Artikkelioikeusmaksut 3 Ab Tutkimukset, selvitykset ja kyselyt 4 HEIKKI HELLMANIN ARKISTO

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY

EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KANSALLINEN RAPORTTI EXECUTIVE SUMMARY Standard Eurobarometer 1 Euroopan komissio EUROBAROMETRI 71 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2009 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometer 71 / Kevät 2009 TNS Opinion & Social EXECUTIVE SUMMARY

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014

Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 Directorate-General for Communication PUBLIC OPINION MONITORING UNIT Brussels, October 2014 Vaalien jälkeinen tutkimus 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2014 TIIVISTELMÄ Kattavuus: Perusjoukko: Tutkimusmenetelmä:

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus Euroopan komission Suomen-edustusto Päijät-Hämeen maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 1..01 1 Huhtikuu 01 Taloustutkimus Oy, T31, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 22 Yhteishaku 2012 3 23 Vuosikello 4 24 Ammattiosaajat -lehti 5 25 Valokuvaukset 6 26 Päivitettävät esitteet 7 27 Traivi 8 28 Kokkolan asuntomessu

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 3. 27.1.2011. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, tammikuu 2011 (3. 27.1.2011) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot