Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi 1.10.2013-31.3.2014"

Transkriptio

1 Euroopan unioni printtimediassa - Helsingin Sanomien ja Kauppalehden artikkelien analyysi Katre Liiv Päivi Tirkkonen Tallinnan yliopisto, viestinnän instituutti huhtikuu, 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO Analyysimetodi Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimuksen rajoitteet TULOKSET Artikkelit sanomalehdittäin Uutisartikkeleita ilmestyi eniten Uutiset viikonpäivittäin eriteltyinä Mediahuomio lisääntyi kevättä kohden mentäessä Talous suosituin teema EU-instituutioiden edustajat äänessä eniten TÄRKEIMPIÄ HUOMIOITA TULOKSISTA Eurokriisi keskiössä Keski-Afrikka ja vapaakauppasopimus Uutisissa Ukraina Eurovaalit Euroopan unionin tulevaisuus puhuttaa Puhuvat päät YHTEENVETO

3 JOHDANTO Käsissäsi on järjestyksessään kolmas tutkimus 1, jonka Tallinnan yliopiston viestinnän instituutti on tehnyt Viron Suomen suurlähetystön tilaamana. Koska Virosta tuli Euroopan unionin jäsenmaa eli kymmenen vuotta sitten ja Suomikin on ollut jäsenmaa kohta 20 vuotta, päätettiin tutkimuksen fokukseksi valita juuri Euroopan unioni ja se, mistä printtimedia kirjoittaa unioniin liittyen. Suomen printtimediasta valittiin analysoitavaksi suurin päivälehti Helsingin Sanomat ja talousaiheisiin erikoistunut Kauppalehti. Seitsemän kertaa viikossa ilmestyvän Helsingin Sanomien levikki on yli ja sunnuntailevikki Kauppalehti ilmestyy arkipäivisin ja sitä tilaa ihmistä 2. Artikkeleita analysoivat Katre Liiv ja Päivi Tirkkonen ja tuloksena valmistui kaksi erillistä raporttia, yksi Viron ja toinen Suomen printtimediakuvasta. 11 Ensimmäinen tutkimus tehtiin keväällä 2012 ja keskittyi, miten Virosta ja virolaisista kirjoitettiin Suomen printtimediassa vuonna 2011 (artikkeleita yhteensä 717). Vuoden 2013 keväällä valmistuneessa, toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, miten Suomen printtimedia (Helsingin Sanomat ja Aamulehti) kirjoitti Virosta ja virolaisista ja vastaavasti, mitä Suomesta ja suomalaisista kirjoitettiin Viron printtimediassa (Postimees ja Eesti Päevaleht) sekä miten Viro näkyi YLE:n kello uutisissa (12 klippiä) ja MTV3:n Kymmenen Uutisissa (2 klippiä). Analysoitava ajanjakso oli syyskuu 2012 helmikuu Levikintarkastus Oy: 2

4 2. Analyysimetodi Tutkimus tehtiin käyttämällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista sisällön analyysimetodia. Sisällön analyysiä käytetään erilaisten tekstien, kuten haastattelujen, filmien, tv-ohjelmien, uutisten ja mainosten analysoinnissa (MacNamara, ). Shoemaker ja Reese (1996, MacNamara 2005) jakavat sisällön analyysin kahteen eri lähestymistapaan behavioralistiseen ja humanistiseen. Sosiologit käyttävät tavallisesti behavioralistista lähestymistapaa halutessaan tutkia tekstin vaikutusta tulevaisuuteen. Humanistit tarkastelevat tekstin taustaa, tarkoituksena selvittää mitä teksti kertoo yhteiskunnasta ja kulttuurista, siitä kontekstista, jossa se on syntynyt. Tämä dualistinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään keskustelua, jota käydään mediassa ja jota media luo vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen, suhtautumiseen ja peilaamalla yhteiskunnan senhetkistä tilaa, suhtautumista ja kulttuuria. Suurin osa tutkijoista näkee median tekevän näitä molempia. Shoemaker ja Reese (1996, MacNamara 2005) väittävät, että behavioralistista lähestymistapaa käyttävät yhteiskuntatieteilijät keskittyvät pääsääntöisesti kvantitatiiviselle sisällön analyysille, kun taas humanistit tukeutuvat kvalitatiiviseen sisällön analyysiin. Kimberly Neuendorfin (2002) mukaan on sisällön analyysi vain kvantitatiivinen metodi. 2 Tutkijat, jotka haluavat analysoida näkyvää ja peitossa olevaa sisältöä, valitsevat niin kvantitatiivisen kuin myös kvalitatiivisen sisällön analyysin. Tämän päätöksen teimme myös me tutkijoina, kun aloitimme suunnittelemaan tutkimuksen toteuttamista. 1 MacNamara, J. (2005). Media content analysis: Its uses, benefits and best practice methodology. Asia Pasific Public Relations Journal, 6(1), Neuendorf, K. (2002). The Content Analysis Guidebook. Thousand Oaks, California: Sage Publications. 3

5 2.1 Tutkimusprosessin kuvaus Koodausohje koostui 15 erilaisesta kategoriasta, mukaan lukien koodaajan nimen. Kaikki otantaan kuuluvat artikkelit luettiin läpi ja numeroitiin, minkä jälkeen ne koodattiin Excel-taulukkoon seuraavien kategorioiden mukaan: 1)sanomalehti, jossa artikkeli julkaistiin 2) artikkelin otsikko 3) ilmestymispäivä 4) ilmestymiskuukausi 5) ilmestymisen viikonpäivä 6) artikkelin tyyppi (esimerkiksi uutisartikkeli, pääkirjoitus) 7) artikkelin pituus (kuvien kanssa) 8) kirjoittaja (jos artikkelissa mainittu) 9) kirjoittajan nimi 10) teema (esimerkiksi talous, ulkosuhteet) Teemoja oli yhteensä 17 ja ne muodostuivat Euroopan komission määrittelemistä EU:n politiikoista 1, joita on yhteensä 15. Lisäsimme teemakategorioihin lisäksi laittoman maahanmuuton ja Euroopan parlamentin vaalit 2014, koska ennustimme niiden olevan suosittuja teemoja, etenkin Suomessa. 11) fokus (artikkelin sisältö lyhyesti referoituna) 12) artikkeliin haastatellut henkilöt (jos oli) 13) haastateltujen organisaatiot Raportin kolmannesta kappaleesta löytyvät analyysin tulokset, jonka jälkeen tuomme esille tärkeimmät teemat ja raportin lopussa on tutkimuksen yhteenveto. 1 Euroopan Komissio: 4

6 2.2 Tutkimuksen rajoitteet Puolen vuoden periodi on liian lyhyt aika kokonaiskuvan saamiseksi siitä, mitä mediassa Euroopan unionista kirjoitetaan. Tämän vuoksi tulee tuloksia käsitellä ainoastaan analysoidun periodin, kuuden kuukauden otantana. Lisäksi tulee huomioida, että tutkimuksessa analysoitiin ainoastaan Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä ilmestyneet artikkelit, joten koko suomalaisten printtimediaa koskevia yleistyksiä ei voida tehdä. Viron Suomen suurlähetystön lehdistödiplomaatti Maarika Saarna-Siimann kokosi analysoidut artikkelit selaamalla kyseessä olevat kaksi sanomalehdet päivittäin ja ottamalla artikkeleista kopiot. Kaikkiaan kopioituja artikkeleita oli 691, joista tutkimukseen päätyi 647. Analyysin ulkopuolella jäivät artikkelit, joissa mainittiin Euroopan unioni vain yhdessä lauseessa, mutta jotka keskittyivät esimerkiksi jäsenmaiden tai Euroopan muiden maiden sisäpoliittisiin ongelmiin. Samoin analyysin ulkopuolelle jätettiin ne Ukrainan kriisiä käsitelleet artikkelit, joissa kirjoitettiin väkivaltaisuuksista ja mielenosoituksista, mutta joissa ei kirjoitettu Euroopan unionista konfliktin osapuolena tai unionista oli vain lyhyt maininta. 5

7 3 TULOKSET 3.1 Artikkelit sanomalehdittäin Puolen vuoden aikana kirjoitettiin Euroopan unionista ja siihen liittyvistä teemoista kattavasti. Kuvion 1 mukaan ilmestyi Helsingin Sanomissa yhteensä 461 artikkelia eli 71 % aineistosta ja Kauppalehdessä julkaistiin 186 artikkelia eli 29 % aineistosta. Kuvio 1. Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä julkaistujen artikkelien prosenttiosuudet (N= 647). 3.2 Uutisartikkeleita ilmestyi eniten Ylivoimaisesti eniten julkaistiin uutisartikkeleita, jotka raportoivat tapahtumista ja päätöksistä unioniin liittyen, yhteensä 228 artikkelia Helsingin Sanomissa ja 97 artikkelia Kauppalehdessä. Se tekee 50,2 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Seuraavaksi eniten julkaistiin pääkirjoituksia, yhteensä 120 ja kolmanneksi eniten ilmestyi kolumneja 112 artikkelia (ks. Kuvio 2). 6

8 Kuvio 2. Artikkelit tyypiteltyinä (N=647). Helsingin Sanomissa ilmestyi myös kohtuullisen paljon mielipidekirjoituksia, joiden kirjoittajina oli niin kutsuttuja tavallisia kansalaisia, mutta myös asiantuntijoita ja poliitikkoja. 3.3 Uutiset viikonpäivittäin eriteltyinä Helsingin Sanomissa kirjoitettiin Euroopan unioniin liittyen useimmiten torstaisin, 13 % (85) artikkeleista, kun taas Kauppalehdessä ilmestyi eniten artikkeleita maanantaisin, yhteensä 7,7 % kaikista analysoiduista artikkeleista (ks. Kuvio 3). Koska Kauppalehti on arkipäivisin ilmestyjä lehti, luonnollisesti viikonloppuisin ei julkaistu kyseisen sanomalehden artikkeleita. 7

9 Kuvio 3. Julkaisuaika viikonpäivittäin (N=647). Tarkasteltaessa viikonpäivien välisiä eroja, voidaan todeta, että Euroopan unioni puhuttaa tasaisesti läpi viikon. 8

10 3.4 Mediahuomio lisääntyi kevättä kohden mentäessä Kuvio 4. Artikkelien ilmestyminen kuukausittain (N=647). Tarkasteltaessa artikkelien ilmestymistä kuukausittain, on selvästi nähtävissä nousujohteinen trendi (Kuvio 4). Tämä selittyy suurelta osin Ukrainan kriisin puhkeamisena, mistä kirjoitettiin paljon molemmissa sanomalehdissä, mutta etenkin Helsingin Sanomissa. Helsingin Sanomissa julkaistujen artikkeleiden määrä nousi huomattavasti tammikuusta helmikuuhun, jolloin tammikuun 71 artikkelia (71 artikkelia eli 10,9 %) muuttui 100 artikkeliksi (15,4 % kaikista artikkeleista) seuraavassa kuussa. Kauppalehdessä kehitys oli myös nousujohteinen, mutta erot eivät olleen niin huomattavat. 9

11 3.5 Talous suosituin teema Alla olevasta kuviosta 5 erottuu selvästi kolme suosituinta teemaa Euroopan unioniin liittyen. Eniten kirjoitettiin talouteen, rahoitukseen ja veroihin liittyen, seuraavaksi eniten ulkosuhteisiin liittyen ja kolmanneksi suosituimmaksi teemaksi nousi eurovaalit Taloutta käsitelleet artikkelit muodostivat hieman yli neljänneksen eli 27,6 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Ulkosuhteet jäivät niukasti toiseksi 165 artikkelissa, joka on 25,5 % kokonaismäärästä. Eurovaalit 2014 oli yhteensä 64 artikkelin teema ja muodosti 9,8 % kaikista artikkeleista. Kuvio 5. Artikkelit teemoittain jaoteltuina (N=647). Neljänneksi suosituin teema oli perustietoa EU:sta, yhteensä 51 artikkelilla. Sitä seuraavat teemat, kuten yritystoiminta, ilmastotoimet, oikeuskysymykset, työttömyys- ja sosiaalikysymykset sekä energia ja luonnonvarat kokosivat keskenään lähes yhtä paljon artikkeleita. Yritystoiminnan sisälle kuuluivat Euroopan unionin sisämarkkinat, vapaa liikkuvuus, yrittäjyys ja kilpailukyky. Ilmastotoimia käsiteltiin Euroopan komission uusien vuoden

12 ilmastotavoitteiden ja päästökaupan kannalta. Oikeuskysymysten alla kirjoitettiin tietovuodoista ja Edward Snowdenista sekä EU:n muuttuvasta lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista kansalaisiin. Aluepolitiikasta ja alueiden kehittämisestä ei julkaistu yhtään artikkelia ja meidän lisäämämme laiton maahanmuutto kokosi vain yhteensä kolme artikkelia. 3.6 EU-instituutioiden edustajat äänessä eniten Jokaisesta artikkelista analysoitiin myös sitä varten haastatellut henkilöt ja heidän organisaationsa. Yhteensä 229 artikkelissa siteerattiin henkilöä tai henkilöitä, joten yhteensä 418 artikkelissa, joka muodostaa 64,6 % koko aineistosta ei siteerattu yhtään henkilöä. Tämä voi selittyä sillä, että merkittävä osa analysoiduista teksteistä oli pääkirjoituksia ja kolumneja, joissa kyllä viitattiin useisiin EU-vaikuttajiin, mutta heitä ei oltu haastateltu tai heitä ei siteerattu erikseen. Tämä johtuu luonnollisesti näiden kyseisten tekstityyppien tyylistä. 11

13 Kuvio 5. Artikkeleihin haastateltiin etenkin EU-instituutioita edustavia ihmisiä (N=229). Eniten äänessä olivat Euroopan unionin instituutioita edustavat henkilöt, kuten komissaarit, EU:n virkamiehet, tuomioistuimen edustajat ja EKP ja EIP:ssä työskentelevät henkilöt. Heitä haastateltiin ja heitä siteerattiin 76 artikkelissa eli 33,1 % artikkeleista. Toiseksi suosituin ryhmä olivat suomalaiset poliitikot, erityisesti ministerit. Myös muiden maiden, suureksi osaksi toisten jäsenmaiden, poliitikkoja siteerattiin. Analysoidussa aineistossa oli mukana myös 12 henkilökuva, jotka kirjoitettiin muun muassa EKP:n johtokuntaan nousseesta Sabine Lautenschlägeristä, Suomen pääministeri Jyrki Kataisesta, pankkivalvonnan johtoon valitusta Jukka Vesalasta sekä Serbian pääministeri Aleksandar Vučičista. Näin olleen he pääsivät esittämään mielipiteitään tavallista uutisartikkelia laajemmin. 12

14 Tavalliset kansalaiset kategoriaan luokiteltiin ihmiset, joita haastateltiin tavallisen kuluttajan, EU:n jäsenvaltion kansalaisen tai Ukrainan tilanteessa mielenosoittajan roolissa. He eivät artikkeleissa edustaneet mitään organisaatioita. 13

15 4. TÄRKEIMPIÄ HUOMIOITA TULOKSISTA Kolme suosituinta teemaa olivat talous, ulkosuhteet ja kevään 2014 Euroopan parlamentin vaalit. Taloudesta kirjoitettiin laajalla skaalalla ja talousartikkelien suureen lukumäärään vaikuttaa myös luonnollisesti se, että toinen analysoitava sanomalehti oli Kauppalehti, joka on keskittynyt nimenomaan talousaiheisiin. 4.1 Eurokriisi keskiössä Eurokriisi ja siihen liittyvät alateemat olivat talousuutisten keskiössä. Kirjoitettiin Kreikan, Portugalin ja Irlannin taloustilanteesta. Irlanti nähtiin mallioppilaana, joka on noussut talousahdingosta ja joka irtisanoutui unionin apuohjelmasta. Samoin kirjoitettiin Kreikan parantuneesta taloustilanteesta, joskin kritisoitiin myös mahdollista kolmatta apupakettia. Irlanti nousi jaloilleen kriisistä, mikä todistaa että tukijärjestelmä toimii. (pääkirjoitus, , HS) Irlanti eroa kolmivuotisesta avustusohjelmasta ja haluaa pärjätä omillaan (kolumni, , Kauppalehti) Kreikan talouden ennustetaan ensi vuonna kääntyvän kasvuun kuuden lamavuoden jälkeen (uutisartikkeli, , HS) Kreikan eurokriisissä ihmiset tuntevat nahoissaan, miltä tuntuu hyvinvointivaltion alasajo (uutisartikkeli, , HS) Paljon huomiota sai myös pankkiunioni ja siihen liittyneet valtionvarainministerien neuvottelut. Neuvottelut etenivät hitaasti ja jäsenmailla oli erilaiset näkemykset siitä, millainen kriisinhallintamekanismi unionille tulisi luoda. 14

16 Pankkiunionista uhkaa tulla liian byrokraattinen ja monimutkainen (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Pankkiunionin neuvottelut polkevat paikallaan. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Pankkiunionin toinen pilari nousee vaikeuksista huolimatta. (pääkirjoitus, , Kauppalehti) Suomi sai tavoitteitaan läpi pankkiunionikiistassa. (uutisartikkeli, , HS) Artikkeleista nousi aiheeksi myös Saksan hyvä taloustilanne, jota myös kritisoitiin. Saksan talouden ylijäämä ja säästäminen ruokkivat pelkoa muiden jäsenmaiden keskuudessa. Saksaa syytettiin liiallisesta säästämisestä, koska se hankaloitti euroalueen tilannetta vahvistamalla euroa ja syömällä kilpailukykyä suhteessa muihin maailmantalouden toimijoihin. Saksan liika ylijäämä ja hysteerinen inflaatiopelko ovat EU-kumppanimaiden hampaissa. (kolumni, , Kauppalehti) Saksan menestys vahvistaa euroa, mikä syö euroalueen kilpailukykyä. (kolumni, , Kauppalehti) Komissio valvoo Saksan liian suurta ylijäämää. (pääkirjoitus, , HS) Myös Suomen heikentynyt taloustilanne sai palstatilaa etenkin kevätpuolella, kun se oli selvinnyt budjettitarkastuksesta ja saanut säilyttää kolmen A:n luottoluokituksen. Mustia pilviä alkoi kuitenkin kerääntyä Suomen ylle, sillä komissio epäili Suomen rakenneuudistuksien vaikutuksia. Suomi selvisi täpärästi komission budjettitarkastuksesta. (uutisartikkeli, , HS) 15

17 Suomi uhkaa pudota EU:n talouskasvusta, jonka on ennustettu alkavan vuonna (pääkirjoitus, , HS) Suomen velkaantuminen rikkoo kohta rajoja niin ulkomailla kuin kotimaassakin. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) 4.2 Keski-Afrikka ja vapaakauppasopimus Euroopan unionin ulkosuhteet kirvoittivat toimittajat kirjoittamaan yhteensä 165 artikkelia eli 25,5 % kaikista analysoiduista artikkeleista. Analysoitaessa ulkosuhteita tarkemmin nousee Ukrainan kriisi ylivoimaisesti eniten käsitellyksi yksittäiseksi teemaksi. Sen lisäksi ulkosuhteiden alla kirjoitettiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Niistä julkaistiin yhteensä 58 artikkelia ja ne jakautuivat 64 % unionin ulkopolitiikkaan ja 36 % turvallisuuspolitiikkaan. Ulkopolitiikasta kirjoitettiin unionin jäsenneuvotteluihin liittyen. Esimerkiksi Turkin jäsenneuvottelut aloitettiin uudelleen, kun taas Islanti päätti lopettaa ne. Myös Serbian havittelema unionin jäsenyys oli myös aiheena. Ulkopolitiikan alla kirjoitettiin myös USA:n ja Euroopan unionin vapaakauppasopimusneuvotteluista, jotka eivät edenneet odotetulla tavalla. EU:ssa huolta aiheuttivat mahdollisten hormonilihan saapuminen Euroopan markkinoille sekä muut lainsäädäntöön liittyvät ongelmat. 16

18 Kuvio 6. Ulkosuhteet teema jakautui ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (N=58). Turvallisuuspolitiikasta kirjoitettiin etenkin Keski-Afrikan kriisinhallintaoperaatioon liittyen. Artikkeleista tuli selvästi esille viesti, ettei unioni voi sulkea silmiään Keski-Afrikassa tapahtuvalta ja että jäsenmaiden on lähetettävä sinne joukkojaan. On selvää, ettei EU voi välttää vastuutaan Keski-Afrikan tilanteesta. (pääkirjoitus, , HS) EU:n pitää osallistua operaatioon Keski-Afrikassa, sillä tilanne on hirvittävä. (kolumni, , HS) Myös Euroopan unionin kriisinhallintajoukot ja yhteisen turvallisuuspolitiikan ongelmat olivat teemana artikkeleissa. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä on tarkoitus vahvistaa, mutta keinoja on niukasti. (uutisartikkeli, , HS) 17

19 Yhteisen turvallisuuspolitiikan puuttuminen on ollut ongelma jo vuosia. (pääkirjoitus, , HS) 4.3 Uutisissa Ukraina Ukrainasta kirjoitettiin 18,8 % kaikista puolen vuoden aikana julkaistuista artikkeleista. Yksittäisenä teemana se on siis ylivoimaisesti eniten käsitellyin. Uutisartikkeleita Ukrainan tilanteeseen liittyen julkaistiin 60 kappaletta (49%), pääkirjoituksia 19 (15 %), kolumneja 33 (28 %), mielipidekirjoituksia 7 (6%) ja kommentteja 3 kappaletta. Yhteensä Ukraina-teemalla kirjoitettiin siis 122 artikkelia. Talousteemallisia Ukraina-artikkeleita oli lisäksi 14 kappaletta. Kauppalehdessä niistä ilmestyi kuusi ja Helsingin Sanomissa yhteensä kahdeksan. Niissä pääpaino oli Ukrainan kriisin vaikutukset Euroopan unionin talouteen. Erityishuomiota kiinnitettiin myös pakotteiden negatiivisiin vaikutuksiin Venäjän ja Suomen keskinäisiin kauppasuhteisiin. 18

20 Kuvio 7. Ukraina-aiheiset artikkelit tyypeittäin (N=122). Kun katsotaan Ukraina-teeman käsittely Helsingin Sanomien ja Kauppalehden välillä, on ero selkeä. Helsingin Sanomat kirjoitti Ukrainan kriisistä yli 100 artikkelia ja Kauppalehti 17 artikkelia. 19

21 Kuvio 8. Ukraina-uutiset jaoteltuina lehdittäin talouden ja ulkosuhteet teemojen alle (N=122). Tarkasteltaessa Ukrainan tilanteen uutisointia kuukausittain, käy hyvin ilmi kriisin eskaloituminen maaliskuussa. Uutisen ja erilaisten tekstien lukumäärä kaksinkertaistui maaliskuussa, jolloin käsiteltiin Krimin valtausta ja kansanäänestystä. Ukrainan tilanteen kärjistyminen selittää myös yleisen Euroopan unioniin liittyvien uutisten lukumäärän kasvun juuri helmimaaliskuussa 2014 (Kuvio 4). 20

22 Kuvio 9. Ukraina-uutiset kuukausittain (N=122). Marraskuussa kirjoitettiin ensin Ukrainan ja EU:n välisen vapaakauppasopimuksesta käytyjen neuvotteluiden hankaloitumisesta ja allekirjoittamisen myöhästymisestä Tymošhenkon matkustuskiellon vuoksi. Pian sen jälkeen teemaksi muuttui vapaakauppasopimuksen peruuntuminen ja siitä seuranneet mielenosoitukset Kiovan keskustassa. Ukraina nähtiin länsimielisenä, jonka Venäjä kaappasi geopoliittisista syistä valvontansa alle. Putinin ja Janukovytšin hyvät suhteet olivat myös analyysin alla. Läskiksi meni kuusi vuotta kestäneen neuvottelut Ukrainan kanssa. Yhteistyökyky on nyt koetuksella. Ukrainalla pitkä tie Euroopan kartalle. (kolumni, , Kauppalehti) EU joutuu pohtimaan, mitä tehdä Ukrainan kanssa. Kamppailu maan asemasta jatkuu. (pääkirjoitus, , HS) 21

23 Joulukuussa kirjoitettiin jatkuvista mielenosoituksista ja kansalaisten vaatimuksista aloittaa jälleen vapaakauppaneuvottelut ja pohdittiin EU:n hankalaa asemaa kriisissä. EU pyysi Ukrainan hallitusta pidättäytymään väkivallasta kansalaisiaan kohtaan. Myös tammikuun teemaksi nousi EU:n kyvyttömyys nousta aktiiviseksi vaikuttajaksi Ukrainan kriisissä. EU:n pitäisi yrittää ottaa sovitteleva kanta Ukrainan kriisiin, mutta kannan muodostusta vaikeuttaa se, että Venäjä väittää EU:n painostavan Ukrainaa. (kolumni, , Kauppalehti) EU ei voi jäädä sivuun Ukraina kysymyksessä. Unionilla on kuitenkin hyvin vähän keinoja pakottaa osapuolet rauhanomaiseen neuvotteluun. (pääkirjoitus, , HS) Helmikuussa ja maaliskuussa kirjoitettiin EU:n Ukrainalle tarjoamasta merkittävästä talousavusta. Teemaksi nousivat myös talouspakotteet, joita EU päätti asettaa Venäjää vastaan. Suomen kannalta kriisi nähtiin hankalana, koska talouspakotteiden pelättiin vaikeuttavan entisestään Suomen huonoa taloustilannetta. Myös Saksan asema energiapoliittisesti tuotiin esille. Niiden asettamista ei siis kannatettu, ainakaan voimakkain äänenpainoin. Lisäksi kirjoitettiin Venäjän mahdollisesta uhkasta Suomelle ja NATO-jäsenyyden kannatuksesta. Tavoitteena neuvotteluratkaisu, mutta keinot ovat raskaita niin EU:lle kuin myös Suomelle. (pääkirjoitus, , HS) Saksa pyrkii avainrooliin Ukrainan kriisissä, mutta tarvitsee vielä kaasua Venäjältä, mikä tekee energiapoliittisesti tilanteen vaikeaksi. Saksa on ollut keskeisessä asemassa, kun EU on päättänyt melko lievistä sanktioista. (kolumni, , HS) 22

24 4.4 Eurovaalit 2014 Tulevista Euroopan parlamentin vaaleista kirjoitettiin jo lokakuussa 2013 ja aihe oli joulukuun laskua lukuun ottamatta tasaisesti uutisaiheena. Vaaleihin liittyen pohdittiin komission tulevan puheenjohtajan nimeä, euroskeptillisten puolueiden nousua parlamenttiin ja sen vaikutusta integraation suuntaan, suomalaisen komissaarin Olli Rehnin mahdollisuuksia pärjätä komission paikkoja jaettaessa ja muiden suomalaisten eurovaaliehdokkaiden kampanjoita. Kuvio 10. Tulevista eurovaaleista kirjoitettiin jo lokakuussa (N=64). Talouskomissaari Olli Rehnin eteneminen liberaalien ykkösehdokkaaksi ratkeaa tällä viikolla. Vaaleista tulee mielenkiintoiset. (uutisartikkeli, , Kauppalehti) Äärioikeisto nostaa päätään unionissa. Nationalistit ja euroskeptikot ovat olleet tähän asti marginaalissa, mutta nyt euroskeptisyys on nousussa. (kolumni, , HS) 23

25 Huippuvirkojen uusjako lähenee ja siitä on syntynyt unionissa kiistaa. Henkilökemioillakin on vaikutusta. Rehn voi hakea kärkiehdokkuutta. (pääkirjoitus, , HS) 4.5 Euroopan unionin tulevaisuus puhuttaa Neljänneksi suosituimmaksi teemaksi osoittautui niin kutsuttu perustietoa EU:sta, jonka alle kuuluu myös Euroopan unionin tulevaisuus. Juuri tulevaisuuden kysymykset olivatkin artikkeleiden keskiössä. Ylivoimaisesti voimakkaimmin esille nousi Britannian mahdollinen päätös erota unionista ja sen seuraukset jäsenvaltioiden yhtenäisyydelle. Huomiota saivat myös Skotlannin mahdollinen päätös hakea unionin jäsenyyttä sekä EU:n toiminnan monimutkaisuus, vanhentuneiden säädösten karsiminen sekä Merkelin tahto voimistaa komission roolia. Kuvio 11. Perustietoa unionista artikkelityypeittäin (N=51). 24

26 Jos Britannia eroaa, pohjoismaat eroavat myös. Soini ja perussuomalaiset ovat omalla toiminnallaan näyttäneet euroskeptisyyden esimerkkiä. (Nigel Faragen henkilökuva, , HS) Haluaako Skotlanti itsenäisyyden? Se tarkoittaisi jäsenyysmaksuja ja nettomaksuja. (kolumni, , HS) Merkel toivoo Britannian jäävän unioniin, mutta ei ole valmis mihin tahansa myönnytyksiin. Cameron tarvitsee kuitenkin uudistuspaketin, jotta Britannia suostuu jäämään EU:hun. (pääkirjoitus, , HS) 4.6 Puhuvat päät Artikkeleissa pääsivät eniten ääneen EU:n instituutioiden edustajat ja suomalaiset poliitikot. Kuviosta 12 näkyy, että eniten artikkeleissa puhui Olli Rehn. Häntä siteerattiin yhteensä 13 kertaa. Kuvio 12. Artikkeleissa eniten näkyneet henkilöt. 25

27 Seuraavaksi eniten siteerattiin komission puheenjohtajaa Jose Manuel Barrosoa ja kolmanneksi eniten EKP:n pääjohtajaa Mario Draghia. Eniten suomalaisista poliitikoista pääsi ääneen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hän oli paljon esillä etenkin Ukrainan kriisiin liittyen. Toiseksi siteeratuin suomalaispoliitikko oli ulkomaankauppaministeri ja entinen europarlamentaarikko Alexander Stubb, joka julkisti myös eurovaaliehdokkuutensa tutkimuksen aikana. Hänen jälkeensa tulivat valtionvarainministeri Jutta Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen. Myös puolustusministeri Carl Häglund oli aktiivinen toimija kuudessa artikkelissa. 26

28 5 YHTEENVETO Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mistä aiheista Helsingin Sanomat ja Kauppalehti kirjoittivat välisenä aikana. Tutkimusta varten analysoitiin sisällön analyysiä käyttäen yhteensä 647 artikkelia, joista 461 eli 71 % ilmestyi Helsingin Sanomissa ja 186 artikkelia eli 29 % Kauppalehdessä. Suosituimmaksi teemaksi nousi Euroopan unionin talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Ei liene yllätys, että eurokriisi ja siitä johtuvat ongelmat, jäsenvaltioiden velkaantuminen, inflaatio ja pankkiunionin luominen saivat eniten palstatilaa. Toiseksi suosituimpana teemana oli ulkosuhteet ja sen alla yksittäiseksi teemaksi nousi luonnollisesti Ukrainan kriisi, joka alkoi eskaloitumaan marraskuussa Ukrainan hylättyä EU:n kanssa neuvotellun vapaakauppasopimuksen allekirjoittamisen. Siitä alkoi mielenosoitusten ketju, joka kärjistyi Venäjän vallatessa Krimin. Ukrainaa käsittelevät artikkelit muodostivat lähes viidenneksen kaikista analysoiduista artikkeleista. Suomen näkökulmasta media kirjoitti etenkin pakotteiden vaikutuksista Suomen talouteen sekä Venäjältä tulevasta turvallisuusuhasta. Myös NATO-keskustelu käynnistyi aktiivisena Ukrainan kriisin kylkiäisenä. Kolmanneksi suosituin teema oli eurovaalit 2014, jotka järjestetään kesäkuussa. Euroskeptikkojen nousu on selkeä ja se huolettaa EU:n päättäjiä. On mahdollista, että euroskeptikkojen puolueet saavat suuren äänisaaliin, millä on vaikutuksensa Euroopan unionin integraatioon jatkossa. Tulevaisuus nousi kysymysmerkiksi myös Britannian mahdolliseen eroon unionista. Yhteenvetona voidaan todeta, että artikkeleista huokuu Euroopan unionin kohtaamat haasteet; taloudelliset vaikeudet, integraation ongelmat, jäsenmaiden eriytyneisyys, unionin byrokratia ja päätöksenteon vaikeus. Ukrainan kriisin myötä ulkosuhteet saivat saaneet uuden merkityksen ja yhteisen ulkopolitiikan periaatteita haetaan. 27

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta

8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta 8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta

Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Pohdintaa ja skenaarioita Euroopan tulevaisuudesta Vesa-Pekka Poutanen Talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto ------------- Kuntamarkkinat 13.9.2017 1 2 EUROOPAN TULEVAISUUTEEN

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU

TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin EU-VAALIT 26.5.2019 ennakkoäänestys 15.-21.5.2019 MISTÄ EU PÄÄTTÄÄ? Euroopan

Lisätiedot

L 172 virallinen lehti

L 172 virallinen lehti Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

1995 Schengen Sisämarkkinat

1995 Schengen Sisämarkkinat Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan

Lisätiedot

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli

Hallitusohjelmavaikuttaminen. Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Hallitusohjelmavaikuttaminen Kepan kevätkokous 24.4.2015 / Pauliina Saares ja Laura Häkli Maailmantalouden tekijät oli menestys Rkp:n ehdokkaita lukuun ottamatta blogeja kirjoittivat kaikkien eduskuntapuolueiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää

Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi

Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys

Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Maahanmuuton nykytilanne ja kehitys Muuttoliike, pakolaisuus, turvallisuus: Haaste Suomelle ja EU:lle 2.12.2016 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) Tutkimus-

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun

Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Pekka Mustonen Lokakuun matkailutilastoissa luodaan katsaus koko pääkaupunkiseutuun Helsingin matkailutilastojen kuukausittaista kehitystä kuvaava artikkelisarja keskittyy tällä kertaa lokakuun matkailulukuihin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0089 (NLE) 8330/1/16 REV 1 ASIM 60 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Italian ja Kreikan hyväksi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. marraskuuta 2017 (OR. en) 13992/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa?

Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? Miten euro pärjää epävarmuuden maailmassa? TELA:n seminaari, Oodi, Helsinki 5.2.2019 Pääjohtaja Olli Rehn 1 10 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta aiempaa vaimeampana ei niin vahvana kun vielä kesällä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2016 COM(2016) 385 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE Euroopan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB 79.5) Bryssel, marraskuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEJA Parlametrin osuus

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 595 final. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. lokakuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0259 (NLE) 13354/17 N 36 EEE 39 AGRI 560 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 17. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10297/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ECON 556 UEM 274 STATIS 53 NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

EU:n tulevaisuus. Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto <pami.aalto@uta.

EU:n tulevaisuus. Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto <pami.aalto@uta. EU:n tulevaisuus Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto 2012: EU 27, väestö 501m. 20xx: EU 32? (+ Kroatia, Islanti,

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0307(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0307(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0307(NLE) 20.02.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan välillä vuoden

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot