EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet & EU:n talouden haasteet. Olavi Ala-Nissilä KHT, Senior Adviser

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet & EU:n talouden haasteet. Olavi Ala-Nissilä KHT, Senior Adviser 14.4.2012"

Transkriptio

1 EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet & EU:n talouden haasteet Olavi Ala-Nissilä KHT, Senior Adviser

2 Esityksen sisältö 1. EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet 2. Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa 3. Ulos finanssikriisistä 4. Mistä eväät kestävään talouskasvuun?

3 EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet

4 EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen haasteet Yhteistä maatalouspolitiikkaa tulisi vahvistaa, ei heikentää Ruokaturvallisuus (ruoan tuotannon varmuus ja tuotetun ruoan laatuvaatimukset); globaalilla tasolla tuotanto tuplattava v mennessä Ilmastonmuutoksen kaksoishaaste: sopeuduttava (ääriolosuhteiden lisääntymiseen) ja kannettava oma vastuu (päästöjen vähentämisessä) Clock is ticking! Yksinkertaistaminen; tilatuki ollut edistys; erityisesti maaseudun kehittämistoimissa (ml. ympäristötuet) tarvetta yksinkertaistamiseen

5 EU:n maatalouspolitiikan haasteet EU:n maatalouspolitiikka ja maailmanmarkkinat (EU:n ei pidä toimia umpiossa ; vaan global context) Markkinasuuntautuneisuuden lisääntyminen (esim. maitomarkkinat) Maataloutta voitava harjoittaa kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien alueet, joilla erityisiä ongelmia (Eurooppa-neuvoston useasti hyväksymä linjaus) EU-maat lähtökohtaisesti kolmessa kategoriassa: vahvat maatalousmaat, liberaalit, uudet jäsenmaat

6 EU:n maatalouspolitiikan haasteet Markkinoiden muutokset (volatiliteetti) lisääntyneet Viljelijöiden tulotaso laskusuunnassa (EU25- maissa v alle v tason) Tuen suuntaaminen aktiiviviljelijöille Viljelijöiden ja osuuskuntien neuvotteluasema ruokaketjussa (vastassa suuria jakeluorganisaatioita, prosessoijia, kauppaketjuja)

7 EU:n maatalouspolitiikan haasteet Maatalouskomissaarin (Ciolos) ajatuksia: YMP on kaikkien eurooppalaisten politiikka, ei vain viljelijöiden (mm. siksi laaja kuulemisvaihe YMP:n uudistamisessa). Reformin kannattaja. EU:n maatalouspolitiikalla oltava yhteys laajempaan Eurooppa 2020-strategiaan EU:lla vastuu kansalaisten ruoantarjonnasta ja ruokaturvallisuudesta. Vahvistettava linkkiä maanviljelyn ja kansalaisten odotusten välillä. Tukien perustana oleva historiallinen referenssiperiodi ( ) ei enää validi

8 Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa

9 Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet Euroopan tilintarkastustuomioistuin on tehnyt omien kannanoton tarkastushavaintojensa pohjalta Useita suosituksia huomioitu lainsäädäntöesityksessä (yksinkertaistaminen mutta vain osittain, tuen kohdistaminen aktiiviviljelyyn, takaisinperintöjen tehostaminen) Ulkoinen tarkastaja näkee tärkeimpinä haasteina: Yleisesti ottaen satoja sivuja säännöksiä tutustuttavaksi, YMP voi jatkua monimutkaisena ja hallinnon taakka isona (säästöt kohdistumassa myös maataloushallintoon? YMP jää menopainotteiseksi, politiikan tavoitteet ja odotetut tulokset, vaikutukset ja tulosindikaattorit puuttuvat lähes kokonaan Tukien kohdentaminen aktiivi viljelyyn/aktiiviviljelijälle, miten toteutetaan tehokkaasti? - alueet luontaisesti pidettynä viljelykunnossa?, minimi vuosittainen aktiviteetti

10 Ulkoisen tarkastajan näkemät haasteet maatalouspolitiikan uudistamisessa Yksinkertaistamista on (luopuminen erilaisista tilatukimalleista, pienviljelijelijöiden oma ohjelma) mutta rajallisesti ja toisaalta hallinnon taakkaa lisääviä elementtejä (viherryttäminen) Mahdollisuus vähentää kontrolleja tilatasolla viidestä yhteen prosenttiin, tarvitaan selkeä kriteeri Miten tarkastustyössä voidaan luottaa maksajaviraston johdon selvitykseen ja todentamisviranomaisen siitä antamaan lausuntoon

11 Ulos finanssikriisistä

12 Reasons for the Financial crisis Too much debt (which lead i.a. bubbles in real estate) Global imbalances (not excuse, there will always be) Supervision not efficient (esp. in cross-border banking) Regulatory weaknesses (banks/society can afford to better regulation) Risk management failed (least efficient banks = biggest risks) Transparency missing (in many stages, Europe laggard) Not enough own skin in the game (borrowers, lenders)

13 The consequences of the crisis - Output collapsed GDP change (%) Finland 5,3 0,9-8,2 3,1 3,7 Sweden 3,3-0,6-5,3 5,5 4,2 Germany 2,7 1,0-4,7 3,6 2,6 Spain 3,6 0,9-3,7-0,1 0,8 Portugal 2,4 0,0-2,5 1,3-2,2 Ireland 5,6-3,5-7,6-1,0 0,6 Greece 4,3 1,0-2,0-4,5-3,5 Latvia 10,0-4,2-18,0-0,3 3,3 EU 3,0 0,5-4,2 1,8 1,8 USA 1,9 0,0-2,7 2,9 2,6 Canada 1,1-0,6-3,6 1,9 1,3 In 2009 global economy in collapsed Back to normal (or close to normal) quickly, in countries where the fundamentals were in good shape and financial sector sound

14 % of GDP The consequences of the crisis - budget deficit widened Finland Sweden Germany Spain Portugal Greece Latvia USA Ireland Canada Public deficit increased significantl y in all countries Still in 2011 in some countries deficit more than 10%

15 % of GDP The consequences of the crisis - public debt exploded (to unsustainable level in some cases ) Many countries still in steep upwards curve Suomi Sweden Germany Spain Portugal Greece Latvia USA Ireland Canada

16 Finanssikriisin hintalappu ja seuraukset Globaali talouskasvu pakkaselle v ensimmäistä kertaa 1930-luvun laman jälkeen (IMF:n arvio -0,9 %) (EU:n BKT 4,2 %; Suomi 7,8 %; USA 2,4 (Suomen vienti romahti viime vuonna 32 %, 1990-alun lamassa «vain» 8 %) Julkistalouden vaje euroalueella yli kolminkertaistuu (- 2,0% - 6,4% BKT:sta); USA:ssa -13% (2010) Euroopassa erilaisiin tukiin ja takauksiin on sitoutunut noin 5000 miljardia ja siitä on käytetty yli 1200 miljardia euroa Parempaan sääntelyyn ja valvontaan on varaa, mutta ei uuteen finanssikriisiin

17 (1) Sääntely ja valvonta uudistettava Itsesääntely ei toiminut (Greenspan oli väärässä) Tarvitaan parempaa sääntelyä ja valvontaa (i) Valvonnan oltava rajat ylittävää (EU:n alueella n. 45 cross border-pankkia vastaa 70 % pankkien kokonaistaseesta) (ii) Finanssimarkkinoiden vahtikoiraa tarvitaan Komissio esittänyt (i) makrotasolle "European Systemic Risk Board" ja (ii) mikrotasolle kolme valvontavirastoa ("European System of Financial Supervision ). Edistysaskel, mutta ei riittävä. (iii) Too big to fail -problematiikkaan löydettävä ratkaisu (omavastuuta lisättävä ja sitä kautta puututtava moraalikatoon) (iv) Sääntelyn ja valvonnan ulkopuolelle ei saa jättää mitään toimijoita

18 (2) Läpinäkyvyyttä parannettava, ilman avoimuutta ei synny luottamusta Paraskaan valvonta ei voi toimia ilman läpinäkyvyyttä. Esim. EU:n kaavaileman Systeemiriskikomitean menestyksekäs työ mahdotonta ilman parempaa läpinäkyvyyttä Jo kriisin taustalla oli huonoja esimerkkejä: ostettiin ja myytiin «sikaa säkissä» = roskalainojen ja hyvien lainojen niputtaminen ja uudelleenviipalointi ostettiin ja myytiin monimutkaisia instrumentteja (lainavakuutuksia) eijulkisella kauppapaikalla (eli vastapuoliriskit arvoituksia) Roskat olivat piilossa taseissa/taseen ulkopuolisissa erissä, ei ollut todellista kuvaa pankkien taloudellisesta asemasta. Ainoa/nopein ulospääsy = stressitestit yksittäisistä pankeista; tulokset ja kriteerit julkisiksi (tehtiin USA:ssa jo keväällä 2009) läpivalaisu lisäpääomittaminen (tarvittaessa) luottamuksen palauttaminen luottovirtojen normalisointi reaalitalous nousuun (Saksan malli = Roskalainojen syväjäädyttäminen 20 vuodeksi ei ole ratkaisu)

19 (3) Itsenäisyydestä huolehdittava Keskuspankit korkopäätökset (etenkin, kun nousu alkaa...) ja ei-perinteiset toimet (esim. valtion velkakirjojen osto) Tilinpäätössäännöt paradoksi: standardeja höllätään (omaisuuseriltä, joilla ei kriisitilantessa markkinanoteerauksia), mutta samalla luodaan uutta transparenssi- ja arvostusongelmaa Eurooppa ja USA "kilpajuoksussa". Merkittäviä poliittisia paineita (DE,FR,NL..) standardi-body ille (IASB ja FASB). Tarvitaan - tässäkin yhdet globaalit standardit (USA mukaan IASB:hen) Luottoluokituslaitokset (eturistiriita) käytännössä vain kolme luokittajaa (Moody s, S&P,Fitch) luokittajan kytkös lainojen/arvopapereiden liikkeellelaskijoihin ongelma (issuer pays) pahoja epäonnistumisia luokituksissa (normaalioloihin perustuvat mallit eivät päteneet)

20 (4) Kannustejärjestelmät remontoitava KPMG:n tutkimuksessa (yli 500 pankkien senioritason johtajaa) tärkein yksittäinen syy finanssikriisiin = insentiivit ja palkkaus Noidankehä: Palkkio sidottu oman pankin taseen kokoon/osakkeen kurssikehitykseen Taseen kasvua haettu riski-instrumenttien kautta Pankin voitot ja markkinaosuus kasvavat ja osakekurssi nousee Johdon palkkiot realisoituvat Tarvitaan täysremontti: Asianmukainen suhde varsinainen palkka vs. tulospalkkio Palkkion realisointi suurimmaksi osin viiveellä Palkkion takaisinperiminen mahdolliseksi ääritapauksissa Palkkiojärjestelmän oltava täysin läpinäkyvä ja julkinen Tärkeintä, että palkkiojärjestelmä ei saa kannustaa ylisuureen riskinottoon, jolla tavoitellaan lyhytjänteisiä voittoja Globaalit ratkaisut tarvitaan

21 (5) Pankkisektoria tehostettava Järjestelmä pelastettava; ei kaikkia yksittäisiä pankkeja Jäljelle voi jäädä vain elinkelpoinen määrä vain elinkelpoisia pankkeja Tehottomuus (perustoiminnoissa) omiaan lisäämään riskinottoa (Saksan esimerkki) Kaikkien pankkitukimiljardien ehtona tulisi olla vaatimus edistää rakennemuutosta (vähint. pitkällä tähtäimellä); EU:n kilpailu-dg:lla tärkeä rooli IMF:n pääjohtaja Strauss-Kahn: Jos pankkijärjestelmässä ei tapahdu uudelleenjärjestelyjä, kaikki tukimiljardit (finanssi- ja rahapoliittinen elvytys) päätyvät mustaan aukkoon.

22 EU:lle mallia Kanadasta/Suomesta Mitä EU:n finanssivalvonnan tulisi ottaa oppia? Kanadasta: Periaatteeilla suuri merkitys (ei rasti-ruutuun-mentaliteettia); samoin kulttuurilliset arvot Viisas sääntely (esim. oman pääoman määrä- ja laatuvaatimukset korkeammat kuin Basel-minimit) Selkeä valvonta; eri toimijoiden (keskuspankki, valvontavirasto OSFI, valtiovarainministeriö, kuluttajavirasto) roolit selkeitä ja yhteistyö saumatonta Yhdennetty ja rajat ylittävä valvonta; ei voi toimia, jos kutakin provinssia valvotaan vain erillään; valvonta oli siis liittovaltiotasoista

23 EU:lle mallia Kanadasta/Suomesta Suomesta: Oman vastuun korostaminen (ennalta ehkäisevä vaikutus), jos veronmaksajien rahaa pelastamiseen, erityistilintarkastukset ja tarvittaessa vahingonkorvauskanteet «omaa nahkaa» oltava pelissä (asuntolainat esim. 20%, arvopapereiden liikkeellelaskijat esim. 5%) Ylikapasiteetti purettava ja tehokkuudesta pidettävä kiinni (terveillä pankeilla vähemmän tarvetta ylisuuren riskinottoon) Avoimuus; pelastusoperaatioiden yhteydessä taseet putsattava välittömästi (roskat siis esiin); stressitestejä tehtävà säännöllisesti ja tulokset julkistettava Valvonnan tulee kattaa koko sektori Lisäksi: Pelisäännöt luotava valmiiksi hallittuun alasajoon (ei siis saa enää olla/muodostua pankkeja, jotka «too big to fail») Uudistukset Euroopassa ja globaalisti vietävä loppuun!

24 Mistä eväät kestävään talouskasvuun?

25 (1) Ulos velkakierteestä Finanssikriisin yksi keskeisimmistä syistä oli se, että rahaa oli tarjolla paljon; löysä korkopolitiikka ja löysä luottopolitiikka. Velkarahaa. Rahoituslaitosten pelastaminen vaatinut jo useiden tuhansien miljardien eurojen pelastuspaketteja. Velkarahalla. Kriisin ulospääsyksi tehty tuhansiin miljardeihin euroihin yltäviä elvytyspaketteja. Velkarahalla. Suomen lähtötaso hyvä: vähän velkaa (oli ylijäämäinen valtiontalous pitkään) ja saadaan matalalla korolla (10 v. velkakirjan tuotto 3,4 %, toiseksi alin euroalueella) lainaa. Kreikan tie varoittava esimerkki; markkinat rankaisevat (korkealla korolla) löysästä julkisen talouden hoidosta ennemmin tai myöhemmin (tosin Kreikan nyt maksama noin 7 %:n (tai 11 %:kin) korko 10 v. velkakirjoista yhä maltillinen verrattuna 1990-luvun alun yli 20 %:iin) Julkisen talouden vakaus edellytys myös hyvinvoinnin ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Julkistalouden kolmoishaaste: finanssikriisin ja taloustaantuman hoito, ilmastokriisi, väestön ikääntyminen. Kaikki vaatineet ja vaativat jatkossakin suurta julkista rahoitusta.

26 (2) Uusi kolmas tie Vapaan markkinatalouden - yltiökapitalismin - ja vanhoja rakenteita betonoivan järjestelmän välille rakennettava uutta linjaa. Pankkikriisi(kin) osoitti, että puhdas kapitalismi finanssimarkkinoilla ei toimi (voitot kapitalisoitiin, tappiot sosialisoitiin) Uudessa kolmannessa tiessä oleellista: Yhteisöllisyydelläkin arvonsa (ei vain yksilöillä), kaikilla oltava mahdollisuus (koulutukseen, terveydenhoitoon ) Omaa vastuullisuuttakin (sekä yks.henkilöiden että yhteisöjen) kuitenkin korostettava Oltava avoimia globalisaatiolle (ei protektionismia), mutta suojeltava ihmisiä sen negatiivisilta vaikutuksilta; tarjottava vakautta Edistettävä tasa-arvoista ja korkealaatuista koulutusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa Yritystoiminnassa fokus sosiaalisessakin puolessa Valtioiden valvontarooli korostuu (mm. siksi, että pelimerkit loppu) Tarvitaan myös yrittäjyyttä, kannustavuutta sekä uudistuksia, jotka kehittävät yhteiskuntaa eteenpäin

27 (3) Hyvä julkinen hallinto perusedellytys julkisen talouden hoitamisessa Hyvä julkinen hallinto: kehysbudjetointi, tehokas budjetointi ja tilivelvollisuus, tehokas veronkeruu, harmaan talouden saaminen verotuksen piiriin, kattava valvonta välttämätöntä nyt julkisen talouden hoidossa (globaali rakennemuutos, inlaatio/inflaatiokierre ei enää auta, markkinareagointi nyt erilaista) Verotuksen oltava kilpailukykyistä; erityisesti siellä, missä kilpailu kovinta (yritysverotus, jakamaton voitto); hyvä esimerkki kasvun tukemisesta 1990-alun laman aikaiset veroratkaisut (veropohjaa laajenettiin, verotuotot kasvoivat), jaettua voittoa voidaan verottaa tiukemmin Jos korotuksia (tai uusia veroja), paino kulutuksen/saastuttamisen verotukseen (uusia ideoita kuten globaali hiilivero, pankkien vakausmaksu)

28 (4) Talouskasvun ohjelma / Eurooppa 2020 Hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää talouskasvua. Huomisen hyvinvointi syntyy tämän päivän ratkaisuilla. Riittävälle kasvu-uralle palaaminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Talouskasvun elementit: tuottavuuden kasvu, työllisyyden kasvu ja väestön kasvu. Tuottavuuden kasvussa EU laahannut kilpailijamaiden (USA, Kiina, Japani) perässä. Avainasemassa teknologinen kehitys / innovaatiot (esim. tieto-ja viestintäteknologian hyödyntäminen). Työllisyyden kasvu myös ollut heikompaa kuin kilpalijamaissa. EU:n työllisyysaste (15-64 v.) 2008 = 66 % (USA ja Japani 71 %) Komission esittämä Eurooppa 2020-ohjelma pitää sisällään talouskasvun pääelementit: työllisyysasteen nostaminen, tutkimuspanostukset, opetukseen panostaminen jne.(jäsenmaiden toimitettava komissiolle reformiohjelmat syksyyn 2010 mennessä; Eurooppalainen työreformi) Tulevaisuuden kasvualat? Mistä uudet nokiat?

29 (5) Rakenteelliset uudistukset Eurooppa-neuvoston viesti (lokakuu -08): Rakenteellisten uudistusten jatkaminen on tärkeämpää kuin koskaan, jotta talouskasvu saataisiin alkamaan uudelleen ja työllisyystilanne paranisi Euroopassa Työurien pidentäminen Hyvinvointipalvelujen tuottavuuden nosto (vanhusväestön hoivapalveluiden tuottavuuskehitys ollut negatiivista!) Tehokkaampi kuntatalouden ohjaus (esim. valtionosuuksissa enemmän huomioon palvelutuotannon tehokkuus)

30 (6) Eurooppa-politiikassa keskityttävä oleelliseen Perussopimusten muutokset (Lissabonin sopimuksella) vihdoin saatettu päätökseen, aika keskittyä oleelliseen Omien sisäisten asioiden näpertely ei riitä (EU järjestelee «Titanicin kansituoleja»; uhkana muutenkin marginalisoituminen, vrt. Kööpenhaminan ilmastoneuvottelut) Rauha/poliittinen vakaus ja ykköstila kehitysavun antajana hyviä asioita, mutta eivät riitä nekään Komission esittämä talouskasvun ohjelma Eurooppa 2020 (Eurooppalainen reformi) toteutettava Suunnaksi otettava Aasia; esimerkiksi tuleva maailmanmahti Kiina; mikä EU:n Kiina-politiikka? TIE ON KAITA JA KAPEA MUTTA SE TULEE KULKEA!

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Autojen tuotanto, miljoonia

Autojen tuotanto, miljoonia Seuraavan hallituksen talouspolitiikan ongelmat ja ohjelma Sixten Korkman ETLA Vaasa, 21.3.2011 Maailmankauppa, teollisuustuotanto ja Suomen teollisuustuotanto talouskriisin aikana Maailmankauppa Maailman

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla

Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Pohjoismaiden finanssikriisit 1990- luvulla Tieteiden yö 10.1.2013 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä ne välttämättä vastaa Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Viisaampi ja vaikuttavampi EU:n budjetti

Viisaampi ja vaikuttavampi EU:n budjetti Viisaampi ja vaikuttavampi EU:n budjetti EU:n tuleva rahoituskehys -seminaari 18.10. 2010 Olavi Ala-Nissilä Euroopan tilintarkastustuomioistuin 1. Tilintarkastustuomioistuimen tehtävät 2. Yleistä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta

Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa Pankkikriisien yleisestä anatomiasta Suomen Pankin rahamuseo 10.1.2013, Tieteiden yö Sampo Alhonsuo/Finanssivalvonta Sisältö Kuinka laaja ilmiö on systeeminen pankkikriisi?

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014.

Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014. Pankkiunionin merkitys Suomessa Pentti Hakkarainen Rahoituksen ajankohtaisseminaari Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 15.5.2014 Julkinen 1 Pankit välttämättömiä Pankeilla on erityinen rooli yhteiskunnassa,

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön

Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Finanssiala uuteen sääntely-ympäristöön Osuuspankkien ylimmän johdon strategiapäivät 30.9.2010 Pentti Hakkarainen VALVONTA FINANSSIKRIISI MAKSUT (vakausmaksu, pankkivero) SÄÄNTELY 2 Valvonta EU-taso EJRN

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä

Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä Miniseminaari rahoitusjärjestelmän vakauden edistämisestä 5.2.2016 Rahoitusmarkkinat Ohjelma 1. Avaus Ylijohtaja Pentti Pikkarainen 2. Työryhmän selvityksen esittely Neuvotteleva virkamies Virva Walo 3.

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Suomi maailmantalouden pyörteissä

Suomi maailmantalouden pyörteissä Suomi maailmantalouden pyörteissä EK:n toimittajaseminaari 2006 Jussi Mustonen Globalisaatio: mitä se on? ENNUSTE 150 VUODEN TAKAA: Vanhan paikallisen ja kansallisen omavaraisuuden ja sulkeutuneisuuden

Lisätiedot