Kuinka ulos eurokriisistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka ulos eurokriisistä?"

Transkriptio

1 Kuinka ulos eurokriisistä? Palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistien keskusteluasiakirja

2 Kuinka ulos eurokriisistä? Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen hoito ovat johtaneet tiettyjen euroalueen jäsenvaltioiden velkakriisin, joka uhkaa kehittyä uudeksi, aiempaa tuhoisammaksi pankki ja finanssijärjestelmäkriisiksi. Sen seuraukset euroalueelle sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden talouksille olisivat dramaattiset. Euroalueen kriisin juuret ovat alun perin reaalitaloudessa, kuten vuoden 2008 finanssikriisin juuret, eivätkä nämä syyt ole finanssimarkkinoiden spekulatiivisen toiminnan tulosta. Rahaunioniin kuuluminen ei ole kaventanut työn tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn eroja jäsenvaltioiden välillä. Päinvastoin, nämä erot ovat kasvaneet. Yhteinen rahapolitiikka edellyttää finanssipoliittista kuria, mutta se ei ole pitänyt. Julkisen sektorin velkataakka oli kasvussa useimmissa EU maissa jo ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Nämä pitkään jatkuneet kehityssuunnat eivät aiemmin huolettaneet finanssimarkkinoita pitkälti sen vuoksi, että ns. no bail out periaatteen eli avustamiskiellon ei uskottu pitävän. Lisäksi Euroopan keskuspankki EKP katsoi kaikkien euroalueen valtioiden velkapaperien olevan yhtä hyviä vakuuksia. Reaalitalouden ongelmien lisäksi meneillään olevassa kriisivaiheessa on yhä enemmän kysymys siitä, että pitkään jatkunut epävarmuus on saanut rahamarkkinat ylireagoimaan. Markkinoiden epävarmuus ja epävakaus ovat suurempia kuin mihin reaalitalouden ongelmat antavat aihetta. Siksi uskottavat poliittiset ratkaisut ovat erityisen tärkeitä tilanteen vakauttamiseksi. Kun kriisiä ei ole onnistuttu ratkaisemaan nopeasti, epävarmuus on viemässä eurooppalaisia finanssimarkkinoita itsensä toteuttavaan kielteiseen kierteeseen. Markkinoilla epäillään, että jo nyt liian velkaiset euroalueen valtiot eivät pysty takaamaan pankeilleen riittävää rahoitusta kattamaan tappioita, jotka syntyisivät, kun joku euroalueen jäsenmaa ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Tämän vuoksi pankit eivät luota toistensa maksukykyyn. Samoin luottamus rapisee entistä useamman euromaan maksukykyä kohtaan. On tunnustettava, että akuutista kriisistä voidaan selvitä vain, jos ongelmiin ajautuneiden valtioiden maksuvalmius turvataan ja Euroopan pankkeja pääomitetaan. Samalla on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ja palautettava finanssipolitiikan koordinaation uskottavuus. Siksi ongelmiin ajautuneiden maiden on sitouduttava mittaaviin ja kiperiinkin tervehdyttämisohjelmiin, jotta ne saavuttavat julkisella sektorilla rahoitustasapainon ja paremman talouden kilpailukyvyn. Lisäksi finanssisektorin valvontaa on uudistettava ja tehostettava vastaamaan sektorin globaalia luonnetta. Ja ennen kaikkea EU:n talous on saatava vakaalle kasvu uralle. Euroopan velkakriisin akuuttivaiheen ratkaisu vaatii nykyistä järeämpiä toimenpiteitä. Ongelmamaiden talouksien tervehdyttäminen on edellytys sille, että kriisi jää lopullisesti taakse, mutta on käynyt ilmi, että pelkät sopeuttamistoimet eivät riitä rauhoittamaan markkinoita heti. Euroopan poliittiset päättäjät eivät ole onnistuneet vakuuttamaan markkinoita siitä, että euroalueella on halu ja kyky mobilisoida tarvittavat taloudelliset resurssit varmistamaan jäsenmaiden maksukykyä ja pankkisektorin toimintakykyä kaikissa olosuhteissa. Tätä tarkoitusta varten luotujen vakausvälineiden koko ei ole riittävä akuutin kriisin ratkaisuun ei edes uusimpien laajennusten jälkeenkään. Vakausvälineiden koon kasvattaminen kansallisten budjettien kautta ei ole enää poliittisesti mahdollista. Myöskään muiden agendalla olleiden 2

3 keinojen avulla niiden kokoa ei saada uskottavasti sellaiseksi, että ne kykenisivät huolehtimaan sekä pankkijärjestelmän toimivuudesta että valtioiden maksukyvyn turvaamisesta. Ainoa jäljelle jäävä riittävän järeä ratkaisu on niiden kasvattaminen Euroopan keskuspankin avulla. Tiivistelmä ehdotuksista Kasvu ja vakaussopimuksen uskottavuus on palautettava, sixpack lainsäädäntö on tarpeen. No bail out säännölle on luotava uskottava sisältö. Euroalueen valtiot tarvitsevat maksuvalmiuden turvaavan mekanismin. Euroopan pankkeja on pääomitettava, jotta uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat luottotappiot eivät laukaise finanssikriisiä. Pääomituksen on ensisijaisesti tapahduttava yksityisen sektorin toimesta, mutta myös julkisen vallan toimia tarvitaan. Pääomitus on tehtävä viime kädessä eurooppalaisella tasolla siten, että osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista siirtyy veronmaksajien omistukseen. Vakausvälineet Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja Euroopan vakautusmekanismi EVM eivät ole riittävän suuria. Niiden kasvattaminen verorahoilla ei ole järkevää eikä mahdollista. Euroopan keskuspankki EKP:n rahoitus on kytkettävä vakausvälineiden toimintaan esimerkiksi perustamalla EKP:n takauksella toimiva pankki. Kyseinen pankki toimisi euroalueen valtioiden maksukyvyn viimekätisenä turvaajana. Moraalikatoongelmat on otettava vakavasti huomioon pankin toiminnan suunniteltaessa. Sen rahoituksen turvaaminen edellyttäisi uskottavia sopeutustoimia. Ajatusta eurobondeista voisi kehittää palvelemaan EU:n kasvua ja kilpailukykyä yhteisen hyödyn pohjalta. Eurobondit eivät sovi kriisin ratkaisun välineeksi. Akuutin kriisin jälkeen on ratkaistava euroalueen sisäiset epätasapainot. Vahvoissa euroalueen maissa kotimainen kysyntä ja ostovoima on varmistettava tuottavuutta vastaavalla palkkakehityksellä. Heikoissa maissa on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. EU tasolla kasvua pitää edistää syventämällä sisämarkkinoiden integraatiota sekä tiivistämällä unionin maiden taloudellisia ulkosuhteita kuten kauppapolitiikkaa. Samalla on vahvistettava alueen sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Finanssipoliittinen koordinaatio on syytä ulottaa myös veropolitiikkaan, jotta ei synny haitallista verokilpailua. Asiakirjassa esitetyt kannanotot eivät välttämättä vastaa palkansaajakeskusjärjestöjen kantaa. 3

4 Laajamittainen pankkikriisi on estettävä kaikin keinoin Kreikan ja mahdollisesti muiden ongelmamaiden velkojen uudelleenjärjestelyjen vaikutukset rahoitusjärjestelmän toimintakykyyn ovat epäselvät, mikä lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Euroopan pankkijärjestelmän kunto on muutoinkin epäselvä. Tehdyt pankkien stressitestit eivät anna vastausta siihen, kuinka Euroopan pankkijärjestelmä kestäisi Kreikan tai muiden maiden velanmaksun laiminlyönnin. Pankit tarvitsevat lisäpääomia. Pääomitus rauhoittaisi markkinoita. Jotta pankit kestäisivät velkakriisin seuraukset, ne tarvitsevat lisäpääomia. Pääomittaminen on välttämätöntä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja pankkikriisin estämiseksi. Samalla markkinat rauhoittuisivat, kun välittömän uuden finanssikriisin vaara pienentyisi oleellisesti. Pankkeja on pelastettava myös yhteisvoimin. Ensisijaisesti pankkeja tulisi pääomittaa yksityisen sektorin ja erityisesti niiden omistajien toimesta. Pankit voidaan pakottaa hankkimaan lisää pääomia esimerkiksi kiristämällä niiden pääomavaatimuksia suhteessa niiden taseessa oleviin vastuisiin. On kuitenkin epärealistista, että Euroopan pankkijärjestelmä saataisiin uskottavasti kuntoon pelkästään yksityisen pääoman avulla, joten katse on suunnattava myös julkisen vallan toimiin. Keskustelua on käyty lähinnä siitä, tulisiko pääomittamisen perustua ensisijaisesti kansalliseen, käytännössä verorahoilla tapahtuvaan pääomistukseen, vai laajempaan eurooppalaiseen lähestymistapaan, jossa pääomistus tapahtuisi eurooppalaisten välineiden kautta kansallisten budjettien sijasta. Sinänsä periaate, että kukin valtio vastaa lainsäädäntönsä alla toimivien pankkien pääomittamisesta on oikea, mutta ei välttämättä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Laajamittaisen pankkikriisin uhatessa yksittäinen kansallisvaltio voi olla liian pieni toimija pelastamaan pankkeja. Suurikin maa voi ajautua maksukyvyttömyyden tilaan, jos pankkikriisin hoito on yksin sen vastuulla. Näin ollen finanssijärjestelmän pelastustoimet voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa uskottavasti vain Euroopan laajuisesti. Tämä on luontevaa myös sen vuoksi, että pankit toimivat kansainvälisesti, eivätkä vain yhden maan alueella. Pääomittamisen vastikkeeksi osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista tulisi siirtää veronmaksajien omistukseen. Näin omistajat joutuisivat kantamaan vastuuta omistamiensa rahoituslaitosten ajautumisesta ongelmiin, kilpailu pankkisektorilla ei vääristyisi ja veronmaksajat saisivat riskinotostaan aidon voittomahdollisuuden, kun kansallistetut osakkeet voitaisiin myydä taloustilanteen normalisoiduttua. Pääomitettavien pankkien oikeus maksaa osinkoja pääomituksen aikana pitää lopettaa. Johdon bonukset ja muut kannustimet eivät saa kannustaa liialliseen riskinottoon. Lisäksi niiden on oltava kohtuullisen kokoisia. Jotta finanssijärjestelmän kestävyys saadaan turvattua tulevaisuudessa, tarvitaan nykyistä parempaa säätelyä ja valvontaa. Esimerkiksi tiukemmat pääomavaatimukset lisäisivät vakautta. Oikein toteutettuna finanssitransaktioveron käyttöönotto puolestaan vähentäisi epävakautta lisäävää keinottelua ilman, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia reaalitalouteen. 4

5 Valtioiden maksukyky on turvattava Euroalueen valtiot tarvitsevat maksuvalmiutta turvaavan mekanismin. Maissa, joissa on oma keskuspankki, valtio voi aina viime kädessä pakottaa keskuspankin rahoittamaan velkansa. Tämä mahdollisuus on sinänsä suuri riski, koska jatkuva setelirahoitus johtaa pitkän päälle nopeaan ja kiihtyvään inflaatioon. Siksi viime vuosikymmeninä kehittyneissä maissa keskuspankkien itsenäisyyttä suhteessa poliittisiin päättäjiin on selkeästi vahvistettu ja keskuspankkien päätehtäväksi on yleensä selkeästi annettu hintavakauden ylläpitäminen. Kansallisten keskuspankkien mahdollisuus toimia valtioiden viimekätisenä rahoittajana on markkinoilla hyvin tiedossa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa julkisten sektorien alijäämät ovat 8 9 prosen a bkt:sta ja niiden julkinen velka on korkealla tasolla: Yhdysvalloissa ja Britanniassa hieman alle sata prosenttia bkt:sta, Japanissa lähes 200 prosenttia. Silti näissä maissa valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina. Syynä tähän ei ole vain luottamus poliittisten päättäjien kykyyn ja haluun tervehdyttää julkista taloutta, vaan myös se, että näissä maissa keskuspankki voi aina taata valtion maksukyvyn. Julkista taloutta vahvistavien tukipakettien läpivieminen vie aikansa, ja erityisesti niiden vaikutukset toteutuvat viiveellä. Valtioiden pitää pysyä maksukykyisinä myös tässä läpimenovaiheessa. Lisäksi hermostuneilla rahoitusmarkkinoilla perusteettomatkin epäluulot saattavat vaikeuttaa niiden valtioiden rahoitusta, jotka ovat hoitaneet talouttaan varsin hyvin. Tämä on periaatteessa ymmärretty, ja EKP on jo pidemmän aikaa ostanut euroalueen valtioiden velkapapereita jälkimarkkinoilta estääkseen niiden korkojen äkillistä nousua. Ongelmana on kuitenkin, että EKP:n mandaatti toimia tällä tavoin on kyseenalaistettu eikä EKP on voinut selkeästi ja pysyvästi sitoutua velkapapereiden ostamiseen jälkimarkkinoilta. Kaikkiaan on selvä, että euroalueella tarvitaan valtioiden maksuvalmiuden takaava mekanismi, johon EKP:n rahoitus on kytketty selkeästi. EKP:n riippumattomuutta ei saa kuitenkaan rajoittaa tavalla, joka myöhemmin estäisi uskottavaa sitoutumista hintavakauteen. Käsillä olevan kriisin tässä vaiheessa inflaatio ei ole todellinen uhka, vaikka keskuspankkirahan määrä kasvaa voimakkaasti. Keskuspankkilikviditeettiä voidaan vähentää, kun kriisin akuuttivaihe on ohitettu, pankkisektorin toiminta normalisoituu ja keskuspankkirahoituksen tarve palautuu normaaliin. Mahdollisuus turvautua maksuvalmiutta takaavaan mekanismiin on rajattava vain poikkeustilanteissa annettavaan tukeen. Näin sitä voidaan käyttää akuuttien kriisien hoitamisessa ja niiden haitallisten seurauksien estämisessä, ei pysyvänä laajamittaisena rahoitusvälineenä. Mekanismia siis ei rakenneta jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaatiksi inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi. Maksuvalmiusongelmat pitää selvästi erottaa velanhoitokykyongelmista. Tarve tukea maksuvalmiutta liittyy kuitenkin tavallisesti siihen, että myös velanmaksukykyä epäillään. Sen vuoksi euroalueen valtion turvautuessa maksuvalmiusmekanismiin, pitää samalla arvioida vakaustoimien ja mahdollisten velkajärjestelyjen tarve. Avunanto on mahdollista vain jos riittäviin vakaustoimiin ryhdytään välittömästi ja vain niin kauan, kun niitä toteutetaan sovitulla tavalla. 5

6 Euroopan keskuspankin resurssit otettava vastuullisesti tehokkaaseen käyttöön Vakausvälineiden (ERVV ja EVM) kokoa on kasvatettava. Niiden hankkimalla pääomalla voitaisiin luoda EKP:n takauksella toimiva pankki. On sovittu, että Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n toimintaa muokataan tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Niille on tulossa oikeus lainoittaa valtioita suoraan ja ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Toteutuessaan suunnitelmat mahdollistavat myös pankkien pääomittamisen vakausvälineiden kautta. Sovitut joustavoittamistoimet ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta ne eivät riitä. Pankkien pääomittamisessa on tarkasteltava kokonaisuutena Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n, Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin toimintaa. Nykyisin vain EKP:llä on käytössään akuutin kriisin hoitoon tarvittavat ja riittävät resurssit. Vakausvälineiden laajentaminen kansallisten budjettien kautta ei ole taloudellisesti uskottavaa eikä poliittisesti mahdollista. Ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi jää näin ollen EKP:n roolin kasvattaminen. Esimerkiksi osalla ERVV:n ja EVM:n hankkimista pääomista ja EKP:n takauksella voidaan perustaa pankki, joka saisi lainaa suoraan keskuspankista. Vain näin niiden resurssit saadaan riittävän suuriksi, eikä niiden rahoitukseen tarvittaisi verorahoja. Tällainen pankki olisi euroalueen maksuvalmiusmekanismin ydin. Jos resursseja käytetään luomaan EKP:n takauksella toimiva pankki, pystytään varmistamaan kaikissa olosuhteissa sekä euromaiden maksukyky että riittävät pääomat pankkisektorille. Tämä olisi omiaan rauhoittamaan markkinoita. On ehdottomasti tarpeen luoda selkeät pelisäännöt sille, miten tällainen pankki käytännössä toimisi, jotta moraalikato ongelmia ei syntyisi ja veronmaksajien asema olisi mahdollisimman hyvin turvattu. EKP:lla on oltava riittävä päätösvalta kyseisen pankin rahoituspäätöksissä. Euro on pidettävä kasassa Euroalueen hajoaminen lisäisi epävarmuutta koko alueella, johtaisi hallitsemattomaan pääomapakoon Etelä Euroopan maista, räjäyttäisi kestämättömiksi jo nyt korkeat työttömyysluvut ja romahduttaisi niiden elintason. Useissa puheenvuoroissa on esitetty ratkaisuksi, että Kreikka ja mahdollisesti muut ongelmamaat irtautuisivat eurosta. Se olisi kuitenkin useista syistä erittäin ongelmallista. Kreikan tai minkä tahansa muun maan valmistautuminen eurosta irtaantumiseen aiheuttaisi mittavan pääoma ja talletuspaon, mikä olisi maan taloudelle tuhoisaa. Hallitsemattoman pääomapaon estäminen vaatisi massiivisia pääomakontrolleja mukaan lukien rajoituksia käteisen rahan nostolle. Odotukset tulevasta devalvaatiosta kannustaisivat nostamaan pankkitalletukset eurokäteiseksi, joka säilyttäisi arvonsa oman valuutan käyttöönoton jälkeenkin. Käytännössä koko pankkisektori pitäisi pysäyttää niin pitkäksi aikaa, että Kreikka ehtii tehdä päätökset uudesta valuutasta ja panna ne toimeen. Kreikan parlamentin päätösprosessi, pankkien tietokonejärjestelmien uusiminen ja uuden valuutan painaminen veisivät kuukausia. Niin pitkä tauko rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olisi myrkkyä taloudelle. 6

7 Yksittäisen rahoitusvaikeuksissa olevan maan irtautumisen myötä alkaisivat spekulaatiot muiden maiden irtautumisesta, mikä johtaisi samanlaiseen pääomien ulosvirtaukseen muista ongelmamaista. Jos rahoitusvaikeuksissa oleva maa irtautuu eurosta, sen kansallisvaluutta devalvoituisi voimakkaasti suhteessa euroon. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että kyseisen maan olisi entistä mahdottomampaa selviytyä veloistaan. Käytännössä tilanne pakottaisi turvautumaan paljon mittavampaan velkojen uudelleenjärjestelyyn kuin jos maa pysyisi eurossa. Yksittäisten maiden irtautuminen eurosta tai järjestelmän hajoaminen ei millään tavoin edesauttaisi nykyisen akuutin kriisin ratkaisemista. Päinvastoin, se olisi varmin tapa sysätä Eurooppaa täysmittaiseen finanssikaaokseen, syvään lamaan, jättimäiseen työttömyyteen ja rajusti alempaan elintasoon. Eurobondien tarkoitus pitää vielä harkita tarkkaan Monet ovat esittäneet ongelmamaiden rahoituskriisin ratkaisuksi eurobondeja ja komissio on lähiaikoina julkaisemassa ns. vihreän kirjan aiheesta. Tähän asti eurobondeja on tarjottu käsillä olevan velkakriisin ongelmaratkaisuksi. Ajatuksena on, että euromaat laskisivat yhteisesti liikkeelle velkakirjoja, joista ne olisivat yhteisesti vastuussa. Jokainen jäsenmaa vastaisi täysimääräisesti liikkeellä olevista eurobondeista. Bondit lisäisivät yhteisvastuuta ja ehkäisisivät yksittäisten valtioiden rahoitusmarkkinoiden armoille joutumista. Eurobondit eivät ole velkakriisin ratkaisu. Ajatusta eurobondeista voisi sen sijaan kehittää palvelemaan EU:n kasvua ja kilpailukykyä yhteisen hyödyn pohjalta. Tässä muodossa eurobondit olisivat erittäin ongelmallisia, koska niiden myötä lainan ottaminen markkinoilta tulisi halvemmaksi talouttaan huonosti hoitaville maille ja kalliimmaksi hyvän taloudenpidon maille. Ajatus, että kunkin maan on sitouduttava vastuulliseen talouspolitiikkaan, vesittyisi täysin. Sinänsä ongelma on tiedostettu, mutta toistaiseksi siihen ei ole kyetty esittämään uskottavaa ratkaisua. Jos eurobondeja suunnitellaan nimenomaan velkakriisiratkaisuna, niiden poliittinen läpimenomahdollisuus on olematon maissa, jotka ovat noudattaneet kurinalaista finanssipolitiikkaa. Eurobondien ajatusta voisi kuitenkin pyrkiä kehittämään toiseen suuntaan, vaikkapa rahoittamaan niiden avulla merkittäviä yleiseurooppalaisia hankkeita, joilla edistetään EU:n kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä. Eurobondeja voisi suunnitella hankekohtaisesti ja mukana olisivat kaikki EU maat, jotka hyötyvät hankkeesta. Eurobondeja voisi suunnitella kohdennettavaksi siten, että kullakin valtiolla olisi rajoitettu vastuu, jossa on otettu huomioon maan oma taloudellinen intressi kussakin hankkeissa. Näin eurobondit edistäisivät EU:n kehitystä yhteisen hyödyn pohjalta. Euronondeihin osallistuminen edellyttäisi osallistuvalta maalta myös sitoutumista kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euromaiden kilpailukykyerot ovat keskeinen rakenteellinen ongelma Akuutin kriisin ratkaisun jälkeen on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin. Koko euron olemassaolon ajan euroalueen maiden väliset kilpailukykyerot ovat kasvaneet. Jos euroalue halutaan pitää koossa, sen sisäiset epätasapainot on saatava korjattua. Ellei euroalueen maiden erkaantumista toisistaan saada pysäytettyä, edessä ovat joko jatkuvat tulonsiirrot euroalueen maiden välillä tai euroalueen hajoaminen. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä. 7

8 Heikompien maiden on kyettävä parantamaan kilpailukykykään. Euroalueen sisäinen tasapaino edellyttää, että heikommat maat pystyvät parantamaan kilpailukykyään. Koska kilpailukyvyssä on kyse palkkatasosta ja tuottavuudesta, on hyväksyttävä se tosiasia, että tavoitteen saavuttaminen vaatii näissä maissa myös kivuliaita ratkaisuja. Vastaavasti alueen vahvoissa talouksissa on pyrittävä normaalimpaan, tuottavuutta vastaavaan palkkakehitykseen, kotimaisen kysynnän kasvattamiseen ja eroon ylisuurista vaihtotaseen ylijäämistä, ei kuitenkaan oman kilpailukyvyn kustannuksella. Vahvoissa euroalueen maissa tuottavuutta vastaava palkkakehitys tukee ostovoimaa ja kasvua vaarantamatta kilpailukykyä. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että palkkakysymykset on ratkaistava työtekijöiden ja työnantajien edustajien kesken. Työmarkkinaosapuolten itsenäinen neuvotteluoikeus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Kilpailukykyä tukevia palkkaratkaisuja pitää edistää lisäämällä dialogia sekä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja hallitusten kesken, ei sanelemalla ulkopuolelta. Eurooppalaisella ay liikkeellä voisi olla nykyistä vahvempi rooli Euroopan laajuisessa palkkakoordinaatiossa. Nykyisin palkkaneuvottelut käydään lähes poikkeuksetta pelkästään kansallisella tasolla ilman koordinaatiota muiden maiden palkkakehitykseen. Eriytyvä kilpailukykykehitys vaatisi, että nimenomaan ay liike tiivistäisi palkkakoordinaatiota. Vakaa toimintaympäristö ja kulutuskysyntä ovat kasvun ja työllisyyden perusedellytys Finanssimarkkinoiden vakauttaminen ja epävarmuuden lopettaminen on ennakkoedellytys talouskasvun turvaamiselle. Epävarmuus on tarttunut kuluttajiin ja yrityksiin, mikä on heikentänyt kokonaiskysyntää. Finanssimarkkinoiden saaminen järjestykseen ja epävarmuuden vähentäminen parantaa myös reaalitalouden näkymiä. Kotitaloudet eivät ole Euroopassa ylivelkaantuneita. Kulutuksen esteenä on varovaisuus eikä lainojen alle hukkuminen. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on tärkeää huolehtia kokonaiskysynnän riittävästä tasosta taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka olisi talouskasvun kannalta tuhoisaa. Tätä taustaa vasten pitää säilyttää maltti myös ongelmamaiden sopeutumisohjelmissa. Erittäin tiukassa aikataulussa toteutetut tai ylimitoitetut sopeutustoimenpiteet vain supistavat taloutta ja vievät työpaikkoja, mutta eivät tuo mitään tilalle. On huomattava, että kriisi ei ole aiheutunut julkisten sektorien suuresta koosta sinänsä, jolloin niiden supistaminen ei tarjoa myöskään automaattista ratkaisua. Riittävästä kokonaiskysynnän tasosta on huolehdittava palkkapolitiikan avulla. Erityisesti maissa, joissa kustannuskilpailukyky on hyvä, palkkojen on noustava tuottavuuden kasvua vastaavasti. On mahdotonta, että kaikkien euroaluemaiden kilpailukyky toistensa suhteen paranisi. Tällaisen pyrkimyksen tulos on ainoastaan jatkuva ja syvenevä talouden alamäki. Kaikkialla Euroopassa on löydettävä uusia kasvun lähteitä. Keskeisiksi keinoiksi tukea kasvua kansallisesti nousevat investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Niissä myös julkisella sektorilla on tärkeä merkitys. Hyvin toimiva julkinen talous on myös kasvua tukeva tekijä. 8

9 EU tasolla kasvua voidaan edistää syventämällä sisämarkkinoiden integraatiota sekä tiivistämällä unionin maiden taloudellisia ulkosuhteita kuten kauppapolitiikkaa. Sisämarkkinoiden eteenpäin vieminen on kuitenkin ollut hankalaa, koska ei ole onnistuttu riittävän hyvin yhteen sovittamaan sosiaalisen, ympäristö ja kilpailukykynäkökulmia. Esimerkiksi lukuisissa työelämän kysymyksissä puuttuu vähimmäistason säätely. Taloudellisia sisämarkkinoita on syvennettävä, mutta samalla pitää vahvistaa yhteismarkkinoiden muita ulottuvuuksia. Kohti uusia pelisääntöjä Lähes kaikissa maissa rikottiin vakaus ja kasvusopimuksen ehtoja toistuvasti, joten se menetti uskottavuutensa. Vakaus ja kasvusopimuksen tilalle tarvitaan uusia uskottavia sääntöjä. EU:lle on esitetty enemmän valtaa jäsenvaltioidensa budjettipolitiikkaan esimerkiksi sixpackina tunnetussa taloushallinnon paketissa. Sen sisältö on oikeanlainen ja hyvin toteutettuna se varmistaisi tähänastista selvästi vastuullisempaa finanssipolitiikkaa euroalueella. Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisymmärrys taloushallinnon uudistamiseksi koostuu oleellisesti neljästä osasta: Vakaus ja kasvusopimusta vahvistetaan ja sen laiminlyönnistä rankaistaan taloudellisesti. Liiallisiin budjettialijäämiin puututaan tiukentamalla ja automatisoimalla sanktiointia. Menettely koskee sekä budjettien alijäämiä että valtionvelkaa. Kansallisten budjettiprosessien laatua ja hallintoa parannetaan esimerkiksi kehysbudjetoinnin avulla. Makrotaloudellisia epätasapainoja ja kilpailukykyongelmia tarkastellaan ja niitä korjataan maakohtaisten sanktioiden avulla. Tulevaisuudessa kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Julkisten talouksien kestävyyden seurantaa on tehostettava ja huonosti talouttaan hoitaville maille on pystyttävä asettamaan uskottavia poliittisia ja taloudellisia sanktioita. Samalla kansallisia budjetointiprosesseja on kehitettävä sille tasolle, mitä ne ovat parhaimmillaan. Nämä seikat ovat hyvin mukana sixpackehdotuksissa. No bail out säännön uskottavuus on palautettava. Vuodesta 2013 alkaen kaikkiin uusiin euroaluemaiden velkakirjoihin tuleva yhteistoimintalauseke on hyvin tärkeä askel tähän suuntaan. Se selkiyttää mekanismia, jonka kautta rahoitusvaikeuksiin ajautunut euroalueen maa pystyisi neuvottelemaan velkojensa uudelleenjärjestelystä keskeisten velkojensa kanssa siten, että sovittu ratkaisu sitoisi kaikkia velkojia. Finanssipoliittinen koordinaatio on syytä ulottaa myös veropolitiikkaan haitallisen verokilpailun estämiseksi. Keinoksi voidaan harkita esimerkiksi yhteisöveropohjan harmonisointia ja minimitason asettamista. Eurooppalaisella tasolla on estettävä aggressiivisen verokilpailun käyttö kasvun tavoittelussa. Ei ole kestävää, että rahoitusongelmien kanssa painivat julkiset taloudet keskittyvät yritysten houkuttelemiseen veronalennusten avulla. 9

Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto

Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto 7 2011 Kuinka ulos eurokriisistä? SAK:n ekonomistien kannanotto Lokakuu 2011 Lisätiedot: Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 0150 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SAK Kuinka ulos eurokriisistä?

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Selviävätkö euromaat velkakriisistään?

Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Selviävätkö euromaat velkakriisistään? Kreikka, Irlanti ja monet muutkin euromaat joutuvat pienentämään julkisen talouden alijäämiään. Mitä keinoja niillä on käytettävissään ja mitkä ovat seuraukset? Jaakko

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Vaihtoehto eurokriisille

Vaihtoehto eurokriisille Vaihtoehto eurokriisille Author : admin Vaalien alla on keskusteltu vakausmekanismista, mutta ei eurokriisistä. Taitaa olla kevät. Lämmittää, kun toimittajat vittuilee poliitikoille. Vituttaa, kun toimittajat

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Kreikka II paketin pääkohdat

Kreikka II paketin pääkohdat Kreikka II paketin pääkohdat 1) Lähtökohdat 2) Sopeutusohjelma 2012-20 3) Lainaohjelma 2012-14 4) Vastuiden ja riskien rajaaminen Päivitetty 24.2.2012 1. Kreikka II paketin lähtökohdat Kreikalle luotava

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä

Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euroopan talouden vakauttamisen yhteydessä esiintyvien termien selityksiä Euro Euro on 17 EU-maan yhteinen valuutta, joka on maksuvälineenä Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa

Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Eurooppa maailmassa Suomi Euroopassa Vesa Vihriälä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sisältö Eurooppa maailmataloudessa Lähiajan näkymät Miksi eurokriisi niin sitkeä? Miten tästä eteenpäin? Kriisi ja Suomi Eurooppa

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 13 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Viime kuukausien aikana kehittyneiltä päätalousalueilta on saatu rohkaisevia merkkejä: pahin voi olla jo takana. Euroalueen tuotannon syksystä 11 jatkunut supistuminen

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1 1 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Maailmantalouden näkymät kohentuivat vuoden 13 jälkipuoliskolla. Finanssi kriisin jälki on kuitenkin pitkä. Erityisesti euroalueella tuotanto on edelleen alhaisella

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Miten euroalue kehittyy?

Miten euroalue kehittyy? Miten euroalue kehittyy? Pasi Holm, Janne Huovari ja Markus Lahtinen Tutkimuksen on rahoittanut Perussuomalaiset rp Suomen Perusta ajatuspajan lukuun. Euron uhka: elintasoerot Vaihtotasekriisi, pankkikriisi

Lisätiedot

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus

Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Jyrki Katainen - Pääministerin ilmoitus Author : admin Revalvaatio julkaisee pääministeri Kataisen ilmoituksen edellisestä eurohuippukokouksesta ja Euroopan taloustilanteesta. Kyseessä on historiallisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen

Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 10.1.2013 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen Sisällys

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14

Euroalueen talouskriisin taustat. Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat Juha Tervala TTT-kurssi 15.1.14 Euroalueen talouskriisin taustat - johdanto 2008 alkaneen euroalueen talouskriisin tausta: 1. Ongelmamaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti,

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM)

FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Lausunto 1 (5) Valtiovarainministeriölle FINANSSIALAN KESKUSLIITON KOMMENTIT U-KIRJELMÄLUONNOKSEEN KOSKIEN KOMISSION ESITYSTÄ YHTEISESTÄ KRIISINRATKAISUMEKANISMISTA (SRM) Finanssialan Keskusliitto (FK)

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Pääjohtajan tervehdys

Pääjohtajan tervehdys Suomen Pankki Pääjohtajan tervehdys Vakaa rahan arvo ja luotettavasti toimiva rahoitusjärjestelmä ovat tärkeitä asioita meille kaikille. Niistä huolehtiminen on keskuspankkien tehtävänä. Euroalueeseen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot