Kuinka ulos eurokriisistä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka ulos eurokriisistä?"

Transkriptio

1 Kuinka ulos eurokriisistä? Palkansaajakeskusjärjestöjen ekonomistien keskusteluasiakirja

2 Kuinka ulos eurokriisistä? Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen hoito ovat johtaneet tiettyjen euroalueen jäsenvaltioiden velkakriisin, joka uhkaa kehittyä uudeksi, aiempaa tuhoisammaksi pankki ja finanssijärjestelmäkriisiksi. Sen seuraukset euroalueelle sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden talouksille olisivat dramaattiset. Euroalueen kriisin juuret ovat alun perin reaalitaloudessa, kuten vuoden 2008 finanssikriisin juuret, eivätkä nämä syyt ole finanssimarkkinoiden spekulatiivisen toiminnan tulosta. Rahaunioniin kuuluminen ei ole kaventanut työn tuottavuuden ja kustannuskilpailukyvyn eroja jäsenvaltioiden välillä. Päinvastoin, nämä erot ovat kasvaneet. Yhteinen rahapolitiikka edellyttää finanssipoliittista kuria, mutta se ei ole pitänyt. Julkisen sektorin velkataakka oli kasvussa useimmissa EU maissa jo ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Nämä pitkään jatkuneet kehityssuunnat eivät aiemmin huolettaneet finanssimarkkinoita pitkälti sen vuoksi, että ns. no bail out periaatteen eli avustamiskiellon ei uskottu pitävän. Lisäksi Euroopan keskuspankki EKP katsoi kaikkien euroalueen valtioiden velkapaperien olevan yhtä hyviä vakuuksia. Reaalitalouden ongelmien lisäksi meneillään olevassa kriisivaiheessa on yhä enemmän kysymys siitä, että pitkään jatkunut epävarmuus on saanut rahamarkkinat ylireagoimaan. Markkinoiden epävarmuus ja epävakaus ovat suurempia kuin mihin reaalitalouden ongelmat antavat aihetta. Siksi uskottavat poliittiset ratkaisut ovat erityisen tärkeitä tilanteen vakauttamiseksi. Kun kriisiä ei ole onnistuttu ratkaisemaan nopeasti, epävarmuus on viemässä eurooppalaisia finanssimarkkinoita itsensä toteuttavaan kielteiseen kierteeseen. Markkinoilla epäillään, että jo nyt liian velkaiset euroalueen valtiot eivät pysty takaamaan pankeilleen riittävää rahoitusta kattamaan tappioita, jotka syntyisivät, kun joku euroalueen jäsenmaa ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Tämän vuoksi pankit eivät luota toistensa maksukykyyn. Samoin luottamus rapisee entistä useamman euromaan maksukykyä kohtaan. On tunnustettava, että akuutista kriisistä voidaan selvitä vain, jos ongelmiin ajautuneiden valtioiden maksuvalmius turvataan ja Euroopan pankkeja pääomitetaan. Samalla on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin ja palautettava finanssipolitiikan koordinaation uskottavuus. Siksi ongelmiin ajautuneiden maiden on sitouduttava mittaaviin ja kiperiinkin tervehdyttämisohjelmiin, jotta ne saavuttavat julkisella sektorilla rahoitustasapainon ja paremman talouden kilpailukyvyn. Lisäksi finanssisektorin valvontaa on uudistettava ja tehostettava vastaamaan sektorin globaalia luonnetta. Ja ennen kaikkea EU:n talous on saatava vakaalle kasvu uralle. Euroopan velkakriisin akuuttivaiheen ratkaisu vaatii nykyistä järeämpiä toimenpiteitä. Ongelmamaiden talouksien tervehdyttäminen on edellytys sille, että kriisi jää lopullisesti taakse, mutta on käynyt ilmi, että pelkät sopeuttamistoimet eivät riitä rauhoittamaan markkinoita heti. Euroopan poliittiset päättäjät eivät ole onnistuneet vakuuttamaan markkinoita siitä, että euroalueella on halu ja kyky mobilisoida tarvittavat taloudelliset resurssit varmistamaan jäsenmaiden maksukykyä ja pankkisektorin toimintakykyä kaikissa olosuhteissa. Tätä tarkoitusta varten luotujen vakausvälineiden koko ei ole riittävä akuutin kriisin ratkaisuun ei edes uusimpien laajennusten jälkeenkään. Vakausvälineiden koon kasvattaminen kansallisten budjettien kautta ei ole enää poliittisesti mahdollista. Myöskään muiden agendalla olleiden 2

3 keinojen avulla niiden kokoa ei saada uskottavasti sellaiseksi, että ne kykenisivät huolehtimaan sekä pankkijärjestelmän toimivuudesta että valtioiden maksukyvyn turvaamisesta. Ainoa jäljelle jäävä riittävän järeä ratkaisu on niiden kasvattaminen Euroopan keskuspankin avulla. Tiivistelmä ehdotuksista Kasvu ja vakaussopimuksen uskottavuus on palautettava, sixpack lainsäädäntö on tarpeen. No bail out säännölle on luotava uskottava sisältö. Euroalueen valtiot tarvitsevat maksuvalmiuden turvaavan mekanismin. Euroopan pankkeja on pääomitettava, jotta uudelleenjärjestelyistä aiheutuvat luottotappiot eivät laukaise finanssikriisiä. Pääomituksen on ensisijaisesti tapahduttava yksityisen sektorin toimesta, mutta myös julkisen vallan toimia tarvitaan. Pääomitus on tehtävä viime kädessä eurooppalaisella tasolla siten, että osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista siirtyy veronmaksajien omistukseen. Vakausvälineet Euroopan rahoitusvakausväline ERVV ja Euroopan vakautusmekanismi EVM eivät ole riittävän suuria. Niiden kasvattaminen verorahoilla ei ole järkevää eikä mahdollista. Euroopan keskuspankki EKP:n rahoitus on kytkettävä vakausvälineiden toimintaan esimerkiksi perustamalla EKP:n takauksella toimiva pankki. Kyseinen pankki toimisi euroalueen valtioiden maksukyvyn viimekätisenä turvaajana. Moraalikatoongelmat on otettava vakavasti huomioon pankin toiminnan suunniteltaessa. Sen rahoituksen turvaaminen edellyttäisi uskottavia sopeutustoimia. Ajatusta eurobondeista voisi kehittää palvelemaan EU:n kasvua ja kilpailukykyä yhteisen hyödyn pohjalta. Eurobondit eivät sovi kriisin ratkaisun välineeksi. Akuutin kriisin jälkeen on ratkaistava euroalueen sisäiset epätasapainot. Vahvoissa euroalueen maissa kotimainen kysyntä ja ostovoima on varmistettava tuottavuutta vastaavalla palkkakehityksellä. Heikoissa maissa on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseksi. EU tasolla kasvua pitää edistää syventämällä sisämarkkinoiden integraatiota sekä tiivistämällä unionin maiden taloudellisia ulkosuhteita kuten kauppapolitiikkaa. Samalla on vahvistettava alueen sosiaalista ja ympäristöulottuvuutta. Finanssipoliittinen koordinaatio on syytä ulottaa myös veropolitiikkaan, jotta ei synny haitallista verokilpailua. Asiakirjassa esitetyt kannanotot eivät välttämättä vastaa palkansaajakeskusjärjestöjen kantaa. 3

4 Laajamittainen pankkikriisi on estettävä kaikin keinoin Kreikan ja mahdollisesti muiden ongelmamaiden velkojen uudelleenjärjestelyjen vaikutukset rahoitusjärjestelmän toimintakykyyn ovat epäselvät, mikä lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla. Euroopan pankkijärjestelmän kunto on muutoinkin epäselvä. Tehdyt pankkien stressitestit eivät anna vastausta siihen, kuinka Euroopan pankkijärjestelmä kestäisi Kreikan tai muiden maiden velanmaksun laiminlyönnin. Pankit tarvitsevat lisäpääomia. Pääomitus rauhoittaisi markkinoita. Jotta pankit kestäisivät velkakriisin seuraukset, ne tarvitsevat lisäpääomia. Pääomittaminen on välttämätöntä rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja pankkikriisin estämiseksi. Samalla markkinat rauhoittuisivat, kun välittömän uuden finanssikriisin vaara pienentyisi oleellisesti. Pankkeja on pelastettava myös yhteisvoimin. Ensisijaisesti pankkeja tulisi pääomittaa yksityisen sektorin ja erityisesti niiden omistajien toimesta. Pankit voidaan pakottaa hankkimaan lisää pääomia esimerkiksi kiristämällä niiden pääomavaatimuksia suhteessa niiden taseessa oleviin vastuisiin. On kuitenkin epärealistista, että Euroopan pankkijärjestelmä saataisiin uskottavasti kuntoon pelkästään yksityisen pääoman avulla, joten katse on suunnattava myös julkisen vallan toimiin. Keskustelua on käyty lähinnä siitä, tulisiko pääomittamisen perustua ensisijaisesti kansalliseen, käytännössä verorahoilla tapahtuvaan pääomistukseen, vai laajempaan eurooppalaiseen lähestymistapaan, jossa pääomistus tapahtuisi eurooppalaisten välineiden kautta kansallisten budjettien sijasta. Sinänsä periaate, että kukin valtio vastaa lainsäädäntönsä alla toimivien pankkien pääomittamisesta on oikea, mutta ei välttämättä toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Laajamittaisen pankkikriisin uhatessa yksittäinen kansallisvaltio voi olla liian pieni toimija pelastamaan pankkeja. Suurikin maa voi ajautua maksukyvyttömyyden tilaan, jos pankkikriisin hoito on yksin sen vastuulla. Näin ollen finanssijärjestelmän pelastustoimet voidaan tehdä kaikissa olosuhteissa uskottavasti vain Euroopan laajuisesti. Tämä on luontevaa myös sen vuoksi, että pankit toimivat kansainvälisesti, eivätkä vain yhden maan alueella. Pääomittamisen vastikkeeksi osa pankkien tai muiden rahoituslaitosten osakkeista tulisi siirtää veronmaksajien omistukseen. Näin omistajat joutuisivat kantamaan vastuuta omistamiensa rahoituslaitosten ajautumisesta ongelmiin, kilpailu pankkisektorilla ei vääristyisi ja veronmaksajat saisivat riskinotostaan aidon voittomahdollisuuden, kun kansallistetut osakkeet voitaisiin myydä taloustilanteen normalisoiduttua. Pääomitettavien pankkien oikeus maksaa osinkoja pääomituksen aikana pitää lopettaa. Johdon bonukset ja muut kannustimet eivät saa kannustaa liialliseen riskinottoon. Lisäksi niiden on oltava kohtuullisen kokoisia. Jotta finanssijärjestelmän kestävyys saadaan turvattua tulevaisuudessa, tarvitaan nykyistä parempaa säätelyä ja valvontaa. Esimerkiksi tiukemmat pääomavaatimukset lisäisivät vakautta. Oikein toteutettuna finanssitransaktioveron käyttöönotto puolestaan vähentäisi epävakautta lisäävää keinottelua ilman, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia reaalitalouteen. 4

5 Valtioiden maksukyky on turvattava Euroalueen valtiot tarvitsevat maksuvalmiutta turvaavan mekanismin. Maissa, joissa on oma keskuspankki, valtio voi aina viime kädessä pakottaa keskuspankin rahoittamaan velkansa. Tämä mahdollisuus on sinänsä suuri riski, koska jatkuva setelirahoitus johtaa pitkän päälle nopeaan ja kiihtyvään inflaatioon. Siksi viime vuosikymmeninä kehittyneissä maissa keskuspankkien itsenäisyyttä suhteessa poliittisiin päättäjiin on selkeästi vahvistettu ja keskuspankkien päätehtäväksi on yleensä selkeästi annettu hintavakauden ylläpitäminen. Kansallisten keskuspankkien mahdollisuus toimia valtioiden viimekätisenä rahoittajana on markkinoilla hyvin tiedossa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Japanissa julkisten sektorien alijäämät ovat 8 9 prosen a bkt:sta ja niiden julkinen velka on korkealla tasolla: Yhdysvalloissa ja Britanniassa hieman alle sata prosenttia bkt:sta, Japanissa lähes 200 prosenttia. Silti näissä maissa valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina. Syynä tähän ei ole vain luottamus poliittisten päättäjien kykyyn ja haluun tervehdyttää julkista taloutta, vaan myös se, että näissä maissa keskuspankki voi aina taata valtion maksukyvyn. Julkista taloutta vahvistavien tukipakettien läpivieminen vie aikansa, ja erityisesti niiden vaikutukset toteutuvat viiveellä. Valtioiden pitää pysyä maksukykyisinä myös tässä läpimenovaiheessa. Lisäksi hermostuneilla rahoitusmarkkinoilla perusteettomatkin epäluulot saattavat vaikeuttaa niiden valtioiden rahoitusta, jotka ovat hoitaneet talouttaan varsin hyvin. Tämä on periaatteessa ymmärretty, ja EKP on jo pidemmän aikaa ostanut euroalueen valtioiden velkapapereita jälkimarkkinoilta estääkseen niiden korkojen äkillistä nousua. Ongelmana on kuitenkin, että EKP:n mandaatti toimia tällä tavoin on kyseenalaistettu eikä EKP on voinut selkeästi ja pysyvästi sitoutua velkapapereiden ostamiseen jälkimarkkinoilta. Kaikkiaan on selvä, että euroalueella tarvitaan valtioiden maksuvalmiuden takaava mekanismi, johon EKP:n rahoitus on kytketty selkeästi. EKP:n riippumattomuutta ei saa kuitenkaan rajoittaa tavalla, joka myöhemmin estäisi uskottavaa sitoutumista hintavakauteen. Käsillä olevan kriisin tässä vaiheessa inflaatio ei ole todellinen uhka, vaikka keskuspankkirahan määrä kasvaa voimakkaasti. Keskuspankkilikviditeettiä voidaan vähentää, kun kriisin akuuttivaihe on ohitettu, pankkisektorin toiminta normalisoituu ja keskuspankkirahoituksen tarve palautuu normaaliin. Mahdollisuus turvautua maksuvalmiutta takaavaan mekanismiin on rajattava vain poikkeustilanteissa annettavaan tukeen. Näin sitä voidaan käyttää akuuttien kriisien hoitamisessa ja niiden haitallisten seurauksien estämisessä, ei pysyvänä laajamittaisena rahoitusvälineenä. Mekanismia siis ei rakenneta jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaatiksi inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi. Maksuvalmiusongelmat pitää selvästi erottaa velanhoitokykyongelmista. Tarve tukea maksuvalmiutta liittyy kuitenkin tavallisesti siihen, että myös velanmaksukykyä epäillään. Sen vuoksi euroalueen valtion turvautuessa maksuvalmiusmekanismiin, pitää samalla arvioida vakaustoimien ja mahdollisten velkajärjestelyjen tarve. Avunanto on mahdollista vain jos riittäviin vakaustoimiin ryhdytään välittömästi ja vain niin kauan, kun niitä toteutetaan sovitulla tavalla. 5

6 Euroopan keskuspankin resurssit otettava vastuullisesti tehokkaaseen käyttöön Vakausvälineiden (ERVV ja EVM) kokoa on kasvatettava. Niiden hankkimalla pääomalla voitaisiin luoda EKP:n takauksella toimiva pankki. On sovittu, että Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n ja Euroopan vakausmekanismin EVM:n toimintaa muokataan tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Niille on tulossa oikeus lainoittaa valtioita suoraan ja ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta. Toteutuessaan suunnitelmat mahdollistavat myös pankkien pääomittamisen vakausvälineiden kautta. Sovitut joustavoittamistoimet ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta ne eivät riitä. Pankkien pääomittamisessa on tarkasteltava kokonaisuutena Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n, Euroopan vakausmekanismin EVM:n ja Euroopan keskuspankin toimintaa. Nykyisin vain EKP:llä on käytössään akuutin kriisin hoitoon tarvittavat ja riittävät resurssit. Vakausvälineiden laajentaminen kansallisten budjettien kautta ei ole taloudellisesti uskottavaa eikä poliittisesti mahdollista. Ainoaksi toimivaksi vaihtoehdoksi jää näin ollen EKP:n roolin kasvattaminen. Esimerkiksi osalla ERVV:n ja EVM:n hankkimista pääomista ja EKP:n takauksella voidaan perustaa pankki, joka saisi lainaa suoraan keskuspankista. Vain näin niiden resurssit saadaan riittävän suuriksi, eikä niiden rahoitukseen tarvittaisi verorahoja. Tällainen pankki olisi euroalueen maksuvalmiusmekanismin ydin. Jos resursseja käytetään luomaan EKP:n takauksella toimiva pankki, pystytään varmistamaan kaikissa olosuhteissa sekä euromaiden maksukyky että riittävät pääomat pankkisektorille. Tämä olisi omiaan rauhoittamaan markkinoita. On ehdottomasti tarpeen luoda selkeät pelisäännöt sille, miten tällainen pankki käytännössä toimisi, jotta moraalikato ongelmia ei syntyisi ja veronmaksajien asema olisi mahdollisimman hyvin turvattu. EKP:lla on oltava riittävä päätösvalta kyseisen pankin rahoituspäätöksissä. Euro on pidettävä kasassa Euroalueen hajoaminen lisäisi epävarmuutta koko alueella, johtaisi hallitsemattomaan pääomapakoon Etelä Euroopan maista, räjäyttäisi kestämättömiksi jo nyt korkeat työttömyysluvut ja romahduttaisi niiden elintason. Useissa puheenvuoroissa on esitetty ratkaisuksi, että Kreikka ja mahdollisesti muut ongelmamaat irtautuisivat eurosta. Se olisi kuitenkin useista syistä erittäin ongelmallista. Kreikan tai minkä tahansa muun maan valmistautuminen eurosta irtaantumiseen aiheuttaisi mittavan pääoma ja talletuspaon, mikä olisi maan taloudelle tuhoisaa. Hallitsemattoman pääomapaon estäminen vaatisi massiivisia pääomakontrolleja mukaan lukien rajoituksia käteisen rahan nostolle. Odotukset tulevasta devalvaatiosta kannustaisivat nostamaan pankkitalletukset eurokäteiseksi, joka säilyttäisi arvonsa oman valuutan käyttöönoton jälkeenkin. Käytännössä koko pankkisektori pitäisi pysäyttää niin pitkäksi aikaa, että Kreikka ehtii tehdä päätökset uudesta valuutasta ja panna ne toimeen. Kreikan parlamentin päätösprosessi, pankkien tietokonejärjestelmien uusiminen ja uuden valuutan painaminen veisivät kuukausia. Niin pitkä tauko rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olisi myrkkyä taloudelle. 6

7 Yksittäisen rahoitusvaikeuksissa olevan maan irtautumisen myötä alkaisivat spekulaatiot muiden maiden irtautumisesta, mikä johtaisi samanlaiseen pääomien ulosvirtaukseen muista ongelmamaista. Jos rahoitusvaikeuksissa oleva maa irtautuu eurosta, sen kansallisvaluutta devalvoituisi voimakkaasti suhteessa euroon. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että kyseisen maan olisi entistä mahdottomampaa selviytyä veloistaan. Käytännössä tilanne pakottaisi turvautumaan paljon mittavampaan velkojen uudelleenjärjestelyyn kuin jos maa pysyisi eurossa. Yksittäisten maiden irtautuminen eurosta tai järjestelmän hajoaminen ei millään tavoin edesauttaisi nykyisen akuutin kriisin ratkaisemista. Päinvastoin, se olisi varmin tapa sysätä Eurooppaa täysmittaiseen finanssikaaokseen, syvään lamaan, jättimäiseen työttömyyteen ja rajusti alempaan elintasoon. Eurobondien tarkoitus pitää vielä harkita tarkkaan Monet ovat esittäneet ongelmamaiden rahoituskriisin ratkaisuksi eurobondeja ja komissio on lähiaikoina julkaisemassa ns. vihreän kirjan aiheesta. Tähän asti eurobondeja on tarjottu käsillä olevan velkakriisin ongelmaratkaisuksi. Ajatuksena on, että euromaat laskisivat yhteisesti liikkeelle velkakirjoja, joista ne olisivat yhteisesti vastuussa. Jokainen jäsenmaa vastaisi täysimääräisesti liikkeellä olevista eurobondeista. Bondit lisäisivät yhteisvastuuta ja ehkäisisivät yksittäisten valtioiden rahoitusmarkkinoiden armoille joutumista. Eurobondit eivät ole velkakriisin ratkaisu. Ajatusta eurobondeista voisi sen sijaan kehittää palvelemaan EU:n kasvua ja kilpailukykyä yhteisen hyödyn pohjalta. Tässä muodossa eurobondit olisivat erittäin ongelmallisia, koska niiden myötä lainan ottaminen markkinoilta tulisi halvemmaksi talouttaan huonosti hoitaville maille ja kalliimmaksi hyvän taloudenpidon maille. Ajatus, että kunkin maan on sitouduttava vastuulliseen talouspolitiikkaan, vesittyisi täysin. Sinänsä ongelma on tiedostettu, mutta toistaiseksi siihen ei ole kyetty esittämään uskottavaa ratkaisua. Jos eurobondeja suunnitellaan nimenomaan velkakriisiratkaisuna, niiden poliittinen läpimenomahdollisuus on olematon maissa, jotka ovat noudattaneet kurinalaista finanssipolitiikkaa. Eurobondien ajatusta voisi kuitenkin pyrkiä kehittämään toiseen suuntaan, vaikkapa rahoittamaan niiden avulla merkittäviä yleiseurooppalaisia hankkeita, joilla edistetään EU:n kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä. Eurobondeja voisi suunnitella hankekohtaisesti ja mukana olisivat kaikki EU maat, jotka hyötyvät hankkeesta. Eurobondeja voisi suunnitella kohdennettavaksi siten, että kullakin valtiolla olisi rajoitettu vastuu, jossa on otettu huomioon maan oma taloudellinen intressi kussakin hankkeissa. Näin eurobondit edistäisivät EU:n kehitystä yhteisen hyödyn pohjalta. Euronondeihin osallistuminen edellyttäisi osallistuvalta maalta myös sitoutumista kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euromaiden kilpailukykyerot ovat keskeinen rakenteellinen ongelma Akuutin kriisin ratkaisun jälkeen on löydettävä ratkaisut euroalueen rakenteellisiin ongelmiin. Koko euron olemassaolon ajan euroalueen maiden väliset kilpailukykyerot ovat kasvaneet. Jos euroalue halutaan pitää koossa, sen sisäiset epätasapainot on saatava korjattua. Ellei euroalueen maiden erkaantumista toisistaan saada pysäytettyä, edessä ovat joko jatkuvat tulonsiirrot euroalueen maiden välillä tai euroalueen hajoaminen. Molemmat vaihtoehdot ovat kestämättömiä. 7

8 Heikompien maiden on kyettävä parantamaan kilpailukykykään. Euroalueen sisäinen tasapaino edellyttää, että heikommat maat pystyvät parantamaan kilpailukykyään. Koska kilpailukyvyssä on kyse palkkatasosta ja tuottavuudesta, on hyväksyttävä se tosiasia, että tavoitteen saavuttaminen vaatii näissä maissa myös kivuliaita ratkaisuja. Vastaavasti alueen vahvoissa talouksissa on pyrittävä normaalimpaan, tuottavuutta vastaavaan palkkakehitykseen, kotimaisen kysynnän kasvattamiseen ja eroon ylisuurista vaihtotaseen ylijäämistä, ei kuitenkaan oman kilpailukyvyn kustannuksella. Vahvoissa euroalueen maissa tuottavuutta vastaava palkkakehitys tukee ostovoimaa ja kasvua vaarantamatta kilpailukykyä. Työmarkkinaosapuolet ovat olleet yksimielisiä siitä, että palkkakysymykset on ratkaistava työtekijöiden ja työnantajien edustajien kesken. Työmarkkinaosapuolten itsenäinen neuvotteluoikeus sisältyy Euroopan unionin perustamissopimukseen. Kilpailukykyä tukevia palkkaratkaisuja pitää edistää lisäämällä dialogia sekä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja hallitusten kesken, ei sanelemalla ulkopuolelta. Eurooppalaisella ay liikkeellä voisi olla nykyistä vahvempi rooli Euroopan laajuisessa palkkakoordinaatiossa. Nykyisin palkkaneuvottelut käydään lähes poikkeuksetta pelkästään kansallisella tasolla ilman koordinaatiota muiden maiden palkkakehitykseen. Eriytyvä kilpailukykykehitys vaatisi, että nimenomaan ay liike tiivistäisi palkkakoordinaatiota. Vakaa toimintaympäristö ja kulutuskysyntä ovat kasvun ja työllisyyden perusedellytys Finanssimarkkinoiden vakauttaminen ja epävarmuuden lopettaminen on ennakkoedellytys talouskasvun turvaamiselle. Epävarmuus on tarttunut kuluttajiin ja yrityksiin, mikä on heikentänyt kokonaiskysyntää. Finanssimarkkinoiden saaminen järjestykseen ja epävarmuuden vähentäminen parantaa myös reaalitalouden näkymiä. Kotitaloudet eivät ole Euroopassa ylivelkaantuneita. Kulutuksen esteenä on varovaisuus eikä lainojen alle hukkuminen. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä on tärkeää huolehtia kokonaiskysynnän riittävästä tasosta taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Kaikkialla samanaikaisesti harjoitettava leikkauspolitiikka olisi talouskasvun kannalta tuhoisaa. Tätä taustaa vasten pitää säilyttää maltti myös ongelmamaiden sopeutumisohjelmissa. Erittäin tiukassa aikataulussa toteutetut tai ylimitoitetut sopeutustoimenpiteet vain supistavat taloutta ja vievät työpaikkoja, mutta eivät tuo mitään tilalle. On huomattava, että kriisi ei ole aiheutunut julkisten sektorien suuresta koosta sinänsä, jolloin niiden supistaminen ei tarjoa myöskään automaattista ratkaisua. Riittävästä kokonaiskysynnän tasosta on huolehdittava palkkapolitiikan avulla. Erityisesti maissa, joissa kustannuskilpailukyky on hyvä, palkkojen on noustava tuottavuuden kasvua vastaavasti. On mahdotonta, että kaikkien euroaluemaiden kilpailukyky toistensa suhteen paranisi. Tällaisen pyrkimyksen tulos on ainoastaan jatkuva ja syvenevä talouden alamäki. Kaikkialla Euroopassa on löydettävä uusia kasvun lähteitä. Keskeisiksi keinoiksi tukea kasvua kansallisesti nousevat investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Niissä myös julkisella sektorilla on tärkeä merkitys. Hyvin toimiva julkinen talous on myös kasvua tukeva tekijä. 8

9 EU tasolla kasvua voidaan edistää syventämällä sisämarkkinoiden integraatiota sekä tiivistämällä unionin maiden taloudellisia ulkosuhteita kuten kauppapolitiikkaa. Sisämarkkinoiden eteenpäin vieminen on kuitenkin ollut hankalaa, koska ei ole onnistuttu riittävän hyvin yhteen sovittamaan sosiaalisen, ympäristö ja kilpailukykynäkökulmia. Esimerkiksi lukuisissa työelämän kysymyksissä puuttuu vähimmäistason säätely. Taloudellisia sisämarkkinoita on syvennettävä, mutta samalla pitää vahvistaa yhteismarkkinoiden muita ulottuvuuksia. Kohti uusia pelisääntöjä Lähes kaikissa maissa rikottiin vakaus ja kasvusopimuksen ehtoja toistuvasti, joten se menetti uskottavuutensa. Vakaus ja kasvusopimuksen tilalle tarvitaan uusia uskottavia sääntöjä. EU:lle on esitetty enemmän valtaa jäsenvaltioidensa budjettipolitiikkaan esimerkiksi sixpackina tunnetussa taloushallinnon paketissa. Sen sisältö on oikeanlainen ja hyvin toteutettuna se varmistaisi tähänastista selvästi vastuullisempaa finanssipolitiikkaa euroalueella. Komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisymmärrys taloushallinnon uudistamiseksi koostuu oleellisesti neljästä osasta: Vakaus ja kasvusopimusta vahvistetaan ja sen laiminlyönnistä rankaistaan taloudellisesti. Liiallisiin budjettialijäämiin puututaan tiukentamalla ja automatisoimalla sanktiointia. Menettely koskee sekä budjettien alijäämiä että valtionvelkaa. Kansallisten budjettiprosessien laatua ja hallintoa parannetaan esimerkiksi kehysbudjetoinnin avulla. Makrotaloudellisia epätasapainoja ja kilpailukykyongelmia tarkastellaan ja niitä korjataan maakohtaisten sanktioiden avulla. Tulevaisuudessa kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Kaikkien euromaiden sitoutuminen kestävään taloudenpitoon on välttämätöntä. Julkisten talouksien kestävyyden seurantaa on tehostettava ja huonosti talouttaan hoitaville maille on pystyttävä asettamaan uskottavia poliittisia ja taloudellisia sanktioita. Samalla kansallisia budjetointiprosesseja on kehitettävä sille tasolle, mitä ne ovat parhaimmillaan. Nämä seikat ovat hyvin mukana sixpackehdotuksissa. No bail out säännön uskottavuus on palautettava. Vuodesta 2013 alkaen kaikkiin uusiin euroaluemaiden velkakirjoihin tuleva yhteistoimintalauseke on hyvin tärkeä askel tähän suuntaan. Se selkiyttää mekanismia, jonka kautta rahoitusvaikeuksiin ajautunut euroalueen maa pystyisi neuvottelemaan velkojensa uudelleenjärjestelystä keskeisten velkojensa kanssa siten, että sovittu ratkaisu sitoisi kaikkia velkojia. Finanssipoliittinen koordinaatio on syytä ulottaa myös veropolitiikkaan haitallisen verokilpailun estämiseksi. Keinoksi voidaan harkita esimerkiksi yhteisöveropohjan harmonisointia ja minimitason asettamista. Eurooppalaisella tasolla on estettävä aggressiivisen verokilpailun käyttö kasvun tavoittelussa. Ei ole kestävää, että rahoitusongelmien kanssa painivat julkiset taloudet keskittyvät yritysten houkuttelemiseen veronalennusten avulla. 9

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 3 BLOGI Eurooppa-integraatio etenee, mutta vasta syksyllä 20.7.2015 10:00 BLOGI SAMU KURRI

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander

Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen VTT, dos. Jaakko Kiander Mihin oletuksiin perustuu EU:n yhteinen talouspolitiikka? Suuren valiokunnan kuuleminen 05.09.2016 VTT, dos. Jaakko Kiander 1 Perustamissopimus ja sisämarkkinat EU:n ytimenä on eurooppalaisten sisämarkkinoiden

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen

Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti Tiedotustilaisuus Heidi Silvennoinen Finanssipolitiikan tarkastuksen ja valvonnan raportti 2014 Tiedotustilaisuus 22.5.2014 Heidi Silvennoinen Raportin sisältö Finanssipolitiikan valvontatehtävä Valtiontalouden kehysten noudattaminen Finanssipolitiikan

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. Maltan talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 909 final 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0399 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO Maltan talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi

Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Finanssimarkkinoiden toimintamallit uusiksi Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki RATKAISU 09 15.1.2009 1 Sisältö 1. Rahoitusmarkkinoiden tilanne 2. Maailmantalouden käänne 3.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät

Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Kreikan talouden III rahoitustukiohjelman eteneminen ja näkymät Euroalueen vakausyksikkö Ohjelman eteneminen Kreikan 3. ohjelmasta päätettiin 19.8.2015 Lyhyen aikavälin tavoitteet: Palauttaa luottamus

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2063(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2063(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2016/2063(INI) 9.6.2016 MIETINTÖLUONNOS Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2015 (2016/2063(INI)) Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto

Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015. Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Kohden pääomamarkkinaunionia - lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 8.12.2015 Professori Vesa Kanniainen (taloustieteet) Helsingin yliopisto Toimivat pääomamarkkinat hyvinvoinnin ehto Hyvin toimivat

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta,

E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, E 70/2015 vp EMU:n kehittäminen Valtiovarainvaliokunta, 4.12.2015 Pauli Kariniemi Rahoitusmarkkinaosasto Tausta Kesäkuussa julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet

Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Seppo Honkapohja Bank of Finland Kansainvälisen talouden tila ja Suomen mahdollisuudet Teollisuuspäivä 29.9.2016 29.9.2016 Unrestricted 1 Teemat Kansainvälisen talouden näkymät epävarmat EKP:n rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 5/2012 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Kansainvälisen talouden viestit kaksisuuntaisia 2 Tilanne rahoitusmarkkinoilla kohentunut kesän jälkeen Osake-indeksejä

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 0000/0000(COS) 17. huhtikuuta 2001 MIETINTÖLUONNOS Komission suositus jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikan laajoiksi

Lisätiedot