Opintomatkalla Kreikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opintomatkalla Kreikassa"

Transkriptio

1 Asiakaslehti 2012 Jos nuori ryhtyy käyttämään päihteitä Onko kasvatus mennyt pieleen? Vainoaminen - kun elämää hallitsee pelko Lastensuojelun ammattilaiset Opintomatkalla Kreikassa

2 Sisältö 2012 LanguageMaid Henkilökohtainen kielistudiosi 3 Pääkirjoitus 6 Lastensuojelun ammattilaiset Opintomatkalla Kreikassa 10 Jos nuori ryhtyy käyttämään päihteitä, Onko kasvatus mennyt pieleen? 12 Koulutuskalenteri Vainoaminen 16 Vanhemmuuden arviointi 18 Puutarhasta terapiaa 20 Pahuutta ja väkivaltaa - luennon antia Puun ja kuoren välissä - miten sairastuin työssäni Onko kielten sanaston, oikeinkirjoituksen ja ääntämisen oppiminen sinulle pulmallista? Haluatko vaihtelua kielenoppimiseen? Language Maid ei ole sidottu tiettyyn oppimateriaaliin tai kieleen. Voit tehdä somali-suomi, saksa-espanja tai ranska-ruotsi listoja. Language Maid sisältää suomen, ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja espanjan perussanat ja ääntämismallit. Muut sanat ja muiden kielten sanalistat ja ääntämismallit tallennat helposti itse. Jos sinulla on kuullun erottelun pulmia, ääntämisen graafinen kuva antaa tukea. Jos sinulla on liikuntaeste voit käyttää painikkeita harjoitusosiossa. Pelipaketti ja eri tulostustavat monipuolistavat harjoittelua ja antavat siihen iloa. tai Otteita vuoden 2011 kuvakalenterista Koulutuskalenteri 2012 Vuoden 2012 luentomme ovat valmistuneet. Tutustu monipuoliseen luentotarjontaamme. Luentojen ohjelmatiedot myös kotisivuillamme osoitteessa Sivulla Awen Oy Asiakaslehti Julkaisija Awen Oy Kauppapuistikko 12 B 14,65100 Vaasa Päätoimittaja Anu Rajala Graafinen suunnittelu/taitto Anita Kataja Paino Fram, Vaasa Painosmäärä 5000 kpl Jakelu/osoitetiedot Awen Oy:n asiakastiedot Ilmoitusmyynti tai puhelimitse Kannen kuva Katja Lösönen 2

3 Pääkirjoitus: Ajankohtaisuus on valttimme Koulutuksemme paneutuvat jälleen niihin ilmiöihin, joiden keskellä elämme ja joiden parissa moni ammattilainen sekä tämän lehden lukija tekee myös työtä. Vanhemmuuden arvioinnista toteutuva koulutustilaisuus, on jo pitkään ollut asiakkaidemme toiveena. Vuoropuhelu asiakkaidemme, jotka vuodesta toiseen osallistuvat luentotilaisuuksiimme sekä eri puolilla Suomea käynnissä olevat työnohjaukset, ovat luoneet pohjan myös vuoden 2012 luentoaiheisiin. Ilahduttavaa on, että voimme tarjota teille kokonaisuuksia, joissa koulutus ja työnohjaus ovat toisiaan tukevia elementtejä. Koulutustilaisuus Manipulaatio vallankäytön välineenä on, tässä valelääkärien vaivaamassa maassa, aiheena hyvin mielenkiintoinen. Kuinka hyvin me kaikki olemme manipuloitavissa ja kuinka paljon itse teemme sitä muille? Olemme saaneet koulutuspäivään asiantuntijoiden lisäksi kokemusasiantuntijan puheenvuoron, jossa hän kertoo omia tuntemuksia huijariterapeutin vastaanotolta. Vanhemmuuden arvioinnista toteutuva koulutustilaisuus, on jo pitkään ollut asiakkaidemme toiveena. Vanhemmuuden arviointia on käytetty työvälineenä lastensuojelussa, mutta viime vuosina sitä on ryhdytty käyttämään myös vaikeissa huoltajuusriidoissa. Hämmennystä ammattilaisten parissa ja tuomioistuimissa herättää vanhemmuuden arvioinnin yhtenäisen standardin puuttuminen. Käytännön toimet ovat myös kirjavia; missä tilanteissa käytetään vanhemmuuden arviointia vai saadaanko riittävä tieto lasta koskevista asioista sosiaalitoimen tekemän olosuhdeselvityksen avulla. Syksyn opintomatkamme suuntautui Ateenaan lastensuojelun ammattilaisten kanssa. Matkakertomuksessa tuomme kansainvälistä näkökulmaa lastensuojeluun talouskriisissä olevasta Kreikasta. Kreikan taloutta kuormittavat monenlaiset tekijät ja tämän hetkinen tilanne on vuosikymmenien tulosta. Positiivinen palaute matkasta kannusti meitä järjestämään myös tälle vuodelle opinto- ja seminaarimatkoja. Vuoden aikana on noussut paljon ajankohtaisia asioita esiin myös oman maamme lastensuojelusta sekä käytäntöjen kirjavuudesta. Keskustelun aiheena on ollut sijaishuollon muutokset sekä alueellinen eriarvoisuus. Lapsen sijaishuolto on järjestettävä alkaen ensisijaisesti perhehoidossa. Tilastojen mukaan suurimmat ikäryhmät ensimmäistä kertaa huostaan otetuissa tai ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetuissa ovat vuotiaat lapset ja vuotiaat lapset. Huostaanottoa ovat edeltäneet usein pitkäkestoiset avohuollon tukitoimet, jotka ovat kuitenkin osoittautuneet riittämättömiksi. Haaste sijaisperheiden suuntaan on kova. Heidän pitäisi pystyä perheessään ja usein oman ansiotyön ohella tekemään korjaavaa työtä niiden lasten kanssa, joilla on repullinen traumaattisia kokemuksia ja useita hylkäämisiä omassa historiassaan. Etukäteen emme voi sanoa onnistutaanko tässä vai ei. Tiedämme ainoastaan sen, että yksikin hylkäämiskokemus lisää, tekee korjaavan työn entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Tästä tulevasta sijaishuollon muutoksesta veimme viestiä eduskuntaan, kun tapasimme kansanedustaja Kari Tolvasen. Toimintamme johtoajatuksena on ollut näiden vuosien aikana nostaa laajempaan tarkasteluun yhteiskuntamme ilmiöitä. Aiheet eivät tunnu loppuvan ja historia näyttää toistavan itseään. Löytyvätkö huutolaislapset ja vaivaistalot edelleen keskuudestamme? Toivomme näiden aiheiden herättävän laaja-alaista keskustelua eri toimijoiden kesken. Keskustelua, jossa on tilaa löytää uusia mahdollisuuksia. Toivottavasti nämä aiheet herättävät kiinnostuksesi kotimaisten sekä kansainvälisten asioiden pohdintaan. Anu Rajala, päätoimittaja 3

4 MATKAKERTOMUS Kirjoittaja Maria Ojaluoma Maria työskentelee Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella verkkopalveluyksikön päällikkönä. Lastensuojelun ammattilaiset OPINTOMATKALLA KREIKASSA Syyskuussa 2011 lähti Ateenaan opintomatkalle reilu 30 henkilön ryhmä, joka muodostui lastensuojelun ammattilaisista eri puolilta Suomea. 4

5 Matkan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Awen Oy. Työtä etukäteen oli tehty paljon ja huolella, sillä tutustumiskohteisiin pääseminen vaati viranomaisyhteistyötä, jossa avainasemassa oli ollut Suomen suurlähetystö Ateenassa. The Smile of the Child Ensimmäisenä ammatillisena tutustumiskohteena saimme tutustua tähän kansainvälisesti toimivaan järjestöön ja sen moniin eri toimintatapoihin. Vierailimme heidän keskustoimistossaan sekä järjestön ylläpitämässä lastenkodissa. Meidät otti lämpimästi vastaan järjestön johtaja Costas Yannopoulos muun henkilökuntansa kanssa. Järjestön eräs tavoite on auttaa Kreikassa asuvia lapsia, pitää huolta heidän oikeuksistaan ja tarjota heille psykologista apua. Pääkohderyhmänä ovat lapset, joilla on terveydellisiä ongelmia, jotka ovat kohdanneet hyväksikäyttöä tai heidät on hylätty. Tutustuimme vuodesta 1995 Ateenassa toimineeseen Creek Centre for Missing & Exploited Children keskukseen. Keskus auttaa kadonneita ja hyväksikäytettyjä lapsia. Vuonna 2007 Kreikassa ilmoitettiin 17 lasta kadonneeksi ja näistä lapsista 14 löytyi järjestön toiminnan kautta. Järjestö ylläpitää kymmentä lastenkotia Kreikassa, joista vierailimme yhdessä Kareaksen alueella Ateenassa sijaitsevassa lastenkodissa. Lastenkodissa asui 31 lasta. Lasten iät olivat 2-20 vuotta. Lastenkodissa työskenteli 16 koulutettua työntekijää, jotka kaikki olivat naisia. Kymmenen työntekijää tekivät kolmivuorotyötä siten, että vuorossa oli pääsääntöisesti kaksi työntekijää. Lisäksi lastenkodissa oli kaksi opettajaa, psykologi kolme kertaa viikossa, sosiaalityöntekijä osapäiväisesti, kokki ja siivooja. Harrastustoiminta, kuten musiikki ja urheilu, olivat vapaaehtoisten toimijoiden varassa. Vapaaehtoiset sitoutuivat aina vuodeksi kerrallaan ja heidän joukossaan on myös miehiä. Viikon aikana saimme jotain sellaista mikä säilyy arvokkaana kokemuksena mielissämme hyvin pitkään Pienet lapset asuivat huoneissa, jossa oli 3-4 lasta ja isommat lapset kahden henkilön huoneissa. Lapset käyvät kunnallista koulua. Lastenkodissa oli pyritty kodinomaisuuteen ja lapsille pyritään antamaan rakkautta ja tukea. Järjestön ylläpitämä muu toiminta - Lokakuussa 2010 järjestön toimesta avattiin kansainvälinen keskus The Southeastern European Centre for Missing and Exploited Children yhdessä kansainvälisen International Centre for Missing & Exploited Children järjestön kanssa. Keskuksen toimiala ulottuu koko kaakkois-eurooppaan ja sen tehtävänä on uhriksi joutuneiden lasten kokonaisvaltainen auttaminen. - SOS 1056 on kansainvälinen maksuton auttava puhelin lapsille. Puhelin toimii 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemänä päivänä viikossa. Linja on toiminut vuodesta 1997 lähtien. Palvelu toimii 45 Euroopan maassa. Vuonna 2010 linjalle tuli puhelua. Tämän lisäksi järjestö ylläpitää toimintaa Euroopan Hotline, joka etsii kadonneita lapsia Euroopan alueella. Yhteydenottoja kadonneiden lapsien osalta tulee 4000 vuodessa. - Kreikan poliisin pyynnöstä on kadonneiden lasten löytymiseksi lanseerattu myös AMBER ALERT Hellas-ohjelma yhteistyössä 51 julkisen ja yksityisen organisaation kanssa. - Lisäksi The Smile of the Child järjestö tarjoaa päivähoitopalveluja niille perheille, joiden resurssit ovat huonot vastata lapsen Viereinen sivu. Yksityiskohta Akropolikselta. Kuva Taina Riipinen. << Ateenan Syntagmaaukiolla, matkanjärjestäjät Anu ja Taina. Kuva Maria Ojaluoma. Kuvassa alla, The Smile of the Child ylläpitämän lastenkodin piha. Kuva Taina Riipinen. The Smile of the Childin keskustoimisto, äärimmäisenä oikealla järjestön johtaja Costas Yannopoulos. Kuva Sara Saure. päivittäisiin tarpeisiin. Yhtenä toimintamuotona on vanhempien konsultointi ja tukeminen sekä taloudellisen avun antaminen. Järjestö auttaa myös lääketieteellisen avun saannissa niitä lapsia, joilla on vakavia terveydellisiä ongelmia mm. etsimällä vapaaehtoisia veren, verihiutaleiden ja luuytimen luovuttajia. Järjestö toimii yksityisten antamilla lahjoituksilla sekä hyväntekeväisyystapahtumien tuotolla. Vuosibudjetti on miljoonaa euroa. Järjestön palveluksessa on 300 työntekijää ja 1800 vapaaehtoistyöntekijää. 5

6 Muistolaatta SOS lapsikylän perustajalle Itävaltalaiselle Hermann Gmeinerille, tutustumiskohteemme pihamaalla. Kuva alla. E.K.K.A :n edustalla Taina Riipinen ja muita opintomatkalaisia. Kuvat Anu Rajala. Juhlatunnelmissa juhlaillallisella. Kuva Maria Ojaluoma. 6 E.K.K.A Kolmantena kohteena saimme mahdollisuuden tutustua kansalliseen organisaatioon E.K.K.A (The National Centre for Social Solidarity), joka toimii Ateenassa Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena. Organisaatiota johtaa seitsemän hengen valtuusto, jonka puheenjohtaja toimii myös organisaation toimitusjohtajana. Tässä tutustumiskohteessa oli myös kosketuspintaa Suomeen ja Tampereelle, sillä heidän yksi sosiaalityöntekijänsä oli opiskellut Tampereen yliopistossa. Organisaation tavoitteena on koordinoida verkostoja ja yhteisöjä, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja, hoitoa ja tukea kriisin kohdatessa tai tarvittaessa sosiaalista hätäapua. Vastata sosiaalisiin tarpeisiin hätätilanteissa sekä ehkäistä sosiaalisia vaaroja ja syrjäytymistä. Toiminta muodostuu tiedottamisesta, hätäavun ja psykologisen tuen tarjoamisesta kriisitilanteissa, lyhytaikaisten turvapaikkojen tarjoamisesta henkilöille, jotka ovat vaarassa, yhteistyöstä sosiaalihuollon ja muiden tukipalvelujen kanssa. Toiminnan kohteena ovat kansalaiset, jotka tarvitsevat tietoa sosiaalihuollosta, väkivallan uhrit, seksuaalisesti hyväksi- käytetyt, kodittomat, rikoksen ja ihmiskaupan uhrit. Lisäksi organisaatio pyrkii auttamaan vanhuksia ja vammaisia, jotka ovat vaarassa tulla satutetuiksi tai eivät pysty huolehtimaan itsestään. Toimintamuotona on päivystävä hätäpuhelin 197. Puhelin päivystää 24- tuntia, seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden. Puhelimeen vastaavat kokeneet, koulutetut psykologit ja sosiaalityöntekijät. Puhelin tarjoaa hätäapua ja psykologista tukea ja sen kautta voidaan aktivoida hätäapua paikanpäälle tarvittaessa. Lisäksi organisaatio ylläpitää Atticassa ja Thessalonikissa sosiaalista tukea antavia keskuksia. Keskuksissa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Keskusten kautta on mahdollisuus päästä sosiaalisen avun piiriin ja siellä tehdään suunnitelmat sosiaalisen ja psykologisen avun tarpeesta ja tuesta. Keskusten kautta tapahtuu myös palveluohjausta turvapaikkoihin ja lyhytaikaiseen hoitoon. Keskukset järjestävät myös erilaisia tapahtumia, organisoivat vapaaehtoistoimintaa auttamistyön tueksi. Moni tiedusteli jo seuraavaa matkakohdetta ja ilmoitti osallistuvansa vaikka tarkkaa tietoa tulevasta opintomatkan kohteesta ei vielä ollut SOS-lapsikylä Viimeisenä ammatillisena tutustumiskohteena oli Varin alueella Ateenassa sijaitseva SOS lapsikylä. Kreikan SOS kylien sosiaalivastaava, Stergios Sifnios otti meidät vastaan ja kertoi lapsikylän toiminnasta. Toiminnan lähtökohtana ovat perustajansa itävaltalaisen lääketieteen opiskelijan Hermann Gmeinerin ( ) ajatus, jonka mukaan jokainen lapsi tarvitsee samanlaisia asioita kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Lapsi tarvitsee kehityksensä pohjaksi turvallisen kiintymyssuhteen aikuiseen, vakaan ympäristön ja jatkuvuuden tunteen. Järjestö toimii 132 eri maassa ja lapsikyliä on noin 500. Kylässä sijaitsee 10 taloa ja jokaisessa talossa asuu 6 lasta. Kaikki sijoituspaikat ovat täynnä ja Kreikan talouskriisi näkyy siten, että puolen vuoden aikana hakemusten määrä on kasvanut 60 %. Perusteluina ovat olleet erilaiset perhettä koskettaneet kriisit ja varallisuuskysymykset. Kylän lapset Suurin osa kylään sijoitetuista lapsista ovat tulleet 2,5-8 -vuotiaina. Lapsista osa on kreikkalaisia ja osa maahanmuuttajia. Sijoituksen syynä ovat olleet vaikeat kotiolot, kaltoinkohtelu, seksuaalinen hyväksikäyttö, köyhyys tai oikeuden päätös. Toisinaan vanhemmat ovat itse pyytäneet sijoitusta, koska eivät pärjää lapsen kanssa. Tavoitteena on, että lapsi voi palata asumaan vanhempiensa luo, mutta tämä onnistuu harvoin, koska sijoitetuilla lapsilla on rankat taustat.

7 Agios Patapiosin Nunnaluostari. Kuva Taina Riipinen. Lapsikylän äidit Äidit ovat iältään 30-45vuotiaita. Heillä voi olla omia lapsia, mutta he ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan. Äidit saavat 3 kk koulutuksen kylässä ja sitoutuvat kasvatustyöhön. SOSäideiksi on runsaasti hakijoita, viimeksi hakijoita oli 200, joista 8 läpäisi tutkinnon. Äidit asuvat yhdessä lasten kanssa ja saavat Kreikan mittapuussa hyvän palkan (1400 /kk), 2 päivää viikossa vapaata ja kesäloman. Sijaisena toimii SOS-täti, joka on usein tuleva lapsikylän äiti. Tädit asuvat myös kylässä. Retkipäivä Matkaan mahtui myös retkipäivä tutustuen Agios Patapiosin Nunnaluostariin sekä Nemean kuuluisan viinimaakunnan alueella sijaitsevaan viinitilaan, jossa söimme lounaan, maistelimme tilan viinejä sekä teimme ostoksia. Päivän aikana meillä oli ilo kuunnella oppaamme Pirjon kertomusta tavallisen kreikkalaisen elämästä. Matkakertomuksen kokonaisuudessaan löydät Awenin nettisivuilta, Kreikan talous Kreikan taloudellisesta tilanteesta saimme tietoa, yhteisellä illallisella, Suomen suurlähetystön edustajan Jaana Oikarinen- Vasipouluksen ansiosta, jossa hän avasi tilannetta meille vähän laajemmasta näkökulmasta. Kreikan taloutta kuormittavat monenlaiset tekijät ja tämän hetkinen tilanne on vuosikymmenien tulosta. Julkisen sektorin työntekijöiden määrä on kaksinkertaistunut ja syy suureen kasvuun ei ole aina olleet puhtaasti yhteiskunnalliset tarpeet vaan hallituspuolueiden kansanedustajien lupaamat työpaikat äänestysalueen kannatuksen kasvattamiseksi. Valtiolla on työntekijöitä 1,2 miljoonaa ja heitä ei voida erottaa. Kreikan kaksipuoluejärjestelmässä ay-liike käytti valtaansa omiin tarkoitusperiinsä vaatimalla julkiselle sektorille palkankorotuksia sekä erityiskohtelua. Leikkauslistalle joutuivat virkamiesten palkat, joista on parin kuukausipalkan verran vähennetty erilaisia korvauksia ja lisiä. Hallituksen tavoitteena on julkisen sektorin yhtenäinen palkkapolitiikka. Kreikkalaisista yrityksistä suurin osa on ollut pieniä kaupan tai palvelualan yrityksiä. Viimeisen puolentoista vuoden aikana yritystä on sulkenut ovensa. Arvion mukaan sama kohtalo on odottamassa pieniä yrityksiä seuraavan vuoden aikana. Vaikutukset ovat dramaattiset Kreikan yhteiskunnassa, bensan hinta on korkeampi kuin Suomessa ja monella perheellä on laskuja maksamatta sähköyhtiöön, puhelinyhtiöön jne. 1,5 miljoonaa kreikkalaista on jättänyt uusimatta autonsa vakuutuksen tänä vuonna. Talouskriisi näkyy myös terveydenhuollossa, sillä hoidot julkisissa sairaaloissa yksityisten klinikkojen sijaan ovat lisääntyneet melkein kolmanneksella vuonna Yhteiskunnan tuki tavallisille kansalaisilleen ei ole suuri. Kreikassa perhe saa lapsilisää 216 /vuodessa. Mikäli perheessä on kolme lasta tai enemmän, saa perhe pääsiäisenä ja jouluna ruokapaketin. Lapset aloittavat koulun 6-vuotiaina. Kouluista he eivät saa kirjoja ja omat eväät täytyy olla mukana. Yläkoulu ikäisten lasten on kunnallisen koulun lisäksi hankittava lisäopetusta iltakoulusta, jos heillä on haaveena kohtuullinen ammatti. Iltakoulu maksaa halvimmillaan 50 /kk. Kreikassa ei ole opintolainaa eikä opintotukea. Nuoret muuttavat pois kotoa hyvin myöhään, koska heillä ei ole itsenäiseen asumiseen varaa. Minimipalkka vuonna 2006 oli 550 /kk ja nyt se on laskenut 400 /kk. Normaalipalkka on 980 /kk. Lisäksi Kreikkaa kuormittaa 1,2 miljoonaa laitonta pakolaista. 40 % Kreikassa asuvista ei maksa veroja. Tähän 40 % kuuluu myös ne ulkomaalaiset, jotka asuvat Kreikassa. Tavoitteena Kreikassa on sosiaalieläkeorganisaation uudistus vuoteen 2017 mennessä joka on vastaava kuin Suomessa Kansaneläkelaitos. Huippuhetkiä Viikon aikana saimme jotain sellaista mikä säilyy arvokkaana kokemuksena mielissämme hyvin pitkään. Sen vuoksi on vaikea nimetä yhtä tai edes muutamaa seikkaa, joka olisi ollut ylitse muiden. Moni tiedusteli jo seuraavaa matkakohdetta ja ilmoitti osallistuvansa vaikka tarkkaa tietoa tulevasta opintomatkan kohteesta ei silloin vielä ollut. Opintomatkalaiset olivat eri puolilta Suomea, mutta kaikilla oli yhdistävänä tekijänä kosketuspinta lastensuojelutyöhön. Tämä antoi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä siltä osa-alueelta, mikä on nyt Suomessakin suuressa murrosvaiheessa. 7

8 Juha Kemppinen Päihdepsykiatri, LL,YTM, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri L U E N T O NUORI - Kodin vai kadun kasvatti Helsinki Luento-ohjelmat s Jos nuori ryhtyy käyttämään päihteitä, onko kasvatus mennyt pieleen? Nuori miesjoukko kävelee kaljakassit heiluen Kalliossa, he näyttävät pelottomilta, röyhkeiltä ja säännöistä piittaamattomilta. He kaatelevat Rytmin ja Sävelen tuolia kulkiessaan. He huutelevat ja karjuvat niin, että ääni kaikuu Ympyrätalolta Kauppahallille. Miksi he toimivat noin? Mikä on heidän toimintansa selitys? Päihteidenkäytön syitä etsiessämme meillä kaikilla on päihdeilmiölle selityksiä. Kaikki nuo päihdeilmiön selitykset voidaan niputtaa kolmeen eri luokkaan: moraaliset selitykset, sairausselitykset ja sosiaalipsykologiset selitykset. Alussa kuvattu nuorten miesten joukko on huonosti kasvatettu joukkio, todennäköisesti heidän vanhempansa eivät ole osanneet kasvattaa heitä ja heidän moraalinen kehityksensä on jäänyt kesken. Vanhemmat eivät ole omien ongelmiensa vuoksi kyenneet tarjoamaan kunnollista kasvualustaa poikajoukkion moraaliselle kasvulle. Pojat eivät ole kyenneet selviytymään kehityksellisistä haasteistaan, koska heillä ei ole opasta kasvunsa tueksi ja siksi he ovat jääneet henkisesti keskenkasvuisiksi. Koulu ei pysty korjaamaan niitä ongelmia, joita puutteellinen kotikasvatus on aikaansaanut. Todennäköisesti he ovat isättömiä poikia, joiden on ollut mahdotonta ilman kunnon miehenmallia kasvaa aikuiseksi mieheksi, joka moraalisesti ottaa vastuun käyttäytymisestään. Varhain alkanut päihteidenkäyttö on pysäyttänyt heidän kehityksensä niin, että vielä 40-vuotiaanakin nuo samat pojat jatkavat käyttäytymistä pitkäaikaistyöttöminä ja päihdeongelmaisina. Koulu ei pysty korjaamaan niitä ongelmia, joita puutteellinen kotikasvatus on aikaansaanut Kertokaa minulle yksi julkisuuden mieshenkilö, joka herättää miehisyyden mielikuvia? Yksi ainut poliitikko, laulaja tai muu taiteilija, joka voisi toimia noiden poikien moraalisena esikuvana? Yksi ainut julkisuuden mieshenkilö, joka voisi toimia miehenmallina tuolle remuavalle poikajoukolle? Sairausajattelun mukaan psykologiassa ja psykiatriassa ajatellaan, että tuo päämäärätön ja mitään aikaansaamaton poikajoukko on kärsinyt varhaisesta kiintymyssuhteen häiriöstä, mikä on johtanut siihen, etteivät he kykene kunnollisiin ihmissuhteisiin. Heille ei ole kehittynyt tunnetta siitä, että joku ihminen voisi olla heitä varten, minkä vuoksi heillä on toistuvia hankaluuksia ihmissuhteissa. Ihmissuhdehankaluuksien vuoksi eivät helposti tunne oloaan rentoutuneeksi päiväkodissa. He eivät kykene täydellisesti keskittymään koulussa, koska heille ei ole varhaisen vuorovaikutuksen häiriöiden vuoksi kehittynyt kykyä rauhoittaa itseään koululuokan vaatimalla tavalla. Nämä pojat eivät saa koko potentiaaliaan koulutyön käyttöön, eivätkä saa hankituksi itselleen ammattia. Psykologisen ja psykiatrisen hoidon turvin he voivat saada korvaavan kokemuksen vuorovaikutuksesta, mikä voi parantaa heidän varhaisen vuorovaikutuksen häiriöitä. Poikajoukolle on jo varhain kehittynyt päihdesairaus, sillä jopa 40 % alle 14-vuotiaina päihteidenkäytön aloittaneista kehittyy aikuisena päihdeongelma. Näiden nuorten miesten päihdesairaus ilmenee yli kolmella seitsemästä sairauskriteeristä kuluneen vuoden aikana. Päih- 8

9 Awen Oy järjestää Opinto- ja tutustumismatkan syyskuussa 2012 teiden käyttö aiheuttaa heille lisää ahdistusta, masennusta ja erilaisia psyykkisiä oireita, joita poikajoukko lääkitsee psyykkistä pahoinvointiaan päihteillä. Heille voidaan päihteiden sijaan määrätä psykiatrista lääkitystä, joka korjaa heidän aivotoiminnan välittäjäaineiden häiriöitä samalla kun he saavat psykoterapeuttista hoitoa, joka korjaa heidän aivohermoverkkojensa toiminnanhäiriöitä. Hyvässä psykoterapeuttisessa suhteessa on mahdollista stabiloida poikien varhaisen vuorovaikutuksen häiriöitä niin, että he kykenevät rakastamaan ja tekemään työtä. Kaikki kertovat, että on tärkeää, vaalivuonna vieläkin tärkeämpää satsata enemmän nuorten ehkäisevään päihdetyöhön. Se on kaikkien mielestä hyvä investointi tulevaisuuteen. Jos tuonkin poikajoukon ongelmien syntyyn olisi voitu aikaisemmin vaikuttaa, niin poikajoukon menestyminen elämässä olisi ollut paljon parempaa. Suurena ongelmana on, että jos aikoo päihdesairautta ennalta ehkäistä, niin on tunnettava taudin normaali kulku ja kyettävä ennustamaan mallin perusteella ihmisen käyttäytyminen. Varhaisen kiintymyssuhteen selitysosuus aikuisen ihmisen käyttäytymisestä on vain 30 % luokkaa, mikä voi johtua täysin ihmisen perimästä. Kaikista alkoholistien lapsista ei tule alkoholisteja, ehkä kolmasosasta tulee. Emme lopultakaan tiedä, miten päihdesairaus kehittyy. Päihdesairaus ei ainakaan kehity tartuntataudin tavoin, eikä siihen käy tartuntataudin ehkäisykeinot. Koska emme tiedä, miten päihdesairaus Juha Kemppinen kehittyy, emme myöskään tiedä miten sitä voi ehkäistä. Sosiaali- ja terveysministeriö muutti puheensa päihdekäyttäytymisen ehkäisystä terveyden edistämiseksi, ehkä juuri tästä syystä. Sosiaalipsykologit etsivät selitystä ilmiön kontekstista ja suhteista. On oikeastaan ihan tavallista, että juurettomana kaupungissa kasvaneiden maalaisten lapsista tulee ongelmaisia. Vanhemmat jäivät Helsinkiin muualta Suomesta sinne muutettuaan, mutta he eivät koskaan kotiutuneet pääkaupunkiseudulle. He eivät voineet palata maaseudulle, koska siellä ei olisi ollut mitään. He eivät voineet lähteä muuallekaan, koska ei ollut minne mennä. He jäivät pätkätöiden, työttömyyden ja juurettomuutensa kanssa pääkaupunkiseudulle. Tässä asenneympäristössä nuo pojat kasvoivat, he kuulivat vanhemmiltaan, kuinka tylsää aikuisten työelämä on. Rikkaat vain rikastuvat työläisen työllä. Pojat kuulivat kuinka heidän vanhempansa attributoivat, eli antoivat elämälle merkityksiä, jotka eivät luoneet pojille unelmia ja toiveita omasta tulevaisuudesta, jonka he aikanaan saavuttaisivat omilla suorituksillaan ja ansioillaan. Nämä pojat eivät koskaan oppineet haaveilemaan omasta tuvasta ja perunamaasta. He oppivat vanhempiensa tavoin käyttämään sosiaalietuuksia jo nuorena, he tiesivät jo varhain, mitä olivat heidän sosiaaliset etuutensa. Sosiaalisia velvollisuuksiaan he eivät oppineet. Nuo samat pojat tulevat taas, melskaten ja jatkaen kulkuaan kohti päämäärätöntä vanhenemista. Päihdepsykiatri, LL,YTM, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ( VALVIRA-pätevyys). Lastensuojelun ammattilaisille Matka sisältää: - Tutustumisen paikalliseen lastensuojeluun - Koulutusta - Retki Unescon maailmanperintökohteeseen Sintraan - Elämyksiä Lisätiedot Anu Rajala, Gsm Oikeudelliset & Psykologiset palvelut - yhdessä tai erikseen Perhe- ja perintöoikeus, sopimusoikeus, sekä kiinteistö- ja asuntokauppa ja muut psykologista asiantuntemusta vaativat lakiasiat. Myös psykologin vastaanotto- ja asiantuntijapalvelut. puh Kirja on kirjoitettu jokaiselle, joka haluaa arvioida omaa persoonallisuuttaan ja ymmärtää itseään ja toisia paremmin. 9

10 Teksti Sirpa Polo Kuva Ossi Pilli-Sihvola Puun ja kuoren välissä - miten sairastuin työssäni Työn ulkoinen todellisuus ja piilossa oleva työyhteisön sisäinen mielikuvatodellisuus. Uskomusten ja tunteiden jännitystä kiihdyttävä pyörre. Maailma, josta saan kaiunomaisia värähtelyjä. Aistin signaaleja, mutta ne ovat niin heikkoja, että ne pitävät yllä huomiotani ilman että ymmärrän mistä on kyse. Hämmennykseni ei löydä lepopaikkaa. Yritän päästä perille työyhteisön kulttuurista. Kysyn pelisääntöjä, toimintatapoja, arjen rutiineja ja käytäntöjä. Johtajan otteet kovenevat, kun kysyn. Hän kieltäytyy keskustelemasta. Hän ei siedä kysymyksiä. Mutta sen ymmärrän vasta myöhemmin. Hän alkaa hyökkäillä. Hän määrää, miten minun tulee käyttäytyä. Hän rajaa työtilani ja kieltää ulkopuoliset yhteydet. Hän nolaa. Hän siirtää minulle antamansa yksinkertaisetkin tehtävät toiselle. Hän johtaa nuhtelemalla. Ensin kahden kesken, myöhemmin asiakkaiden edessä. Häntä ei kiinnosta osaamiseni, eivät tarpeeni projektiohjelman johtamisessa. Hän ei avaa hankkeen aiempia vaiheita. Hän sanoo: Palkattiin asiantuntija. Kyllä hänen täytyy tietää! En ymmärrä työyhteisöni johtamistyyliä. Terveessä maailmassa työ ja johtaminen tukevat toisiaan. Minulta puuttuu kokemus, jonka avulla olisin nähnyt sanojen ja toimintatapojen sairaan merkityksen. Sen pimeän ratsastajan, joka luomalla väärän lojaaliuden ilmapiirin nostattaa kauhun ja ottaa vallan. Olen nila puun ja kuoren välissä. Kahden ristiriitaisen paineen puristuksessa. Työn ja esimiehen välissä. Nautin työstäni. Esimies sanoo: Työsi ei voisi vähempää kiinnostaa. Episodit ovat niin yllättäviä, että kuvittelen näkeväni pahaa unta. Tilanteet tulevat puun takaan. En ehdi reagoida sinkoileviin asioihin. Jatkuvassa valmiustilassa kulutan voimiani. Yritän ymmärtää, mutta en löydä vastausta. Sanat, joita kuulen, merkitsevät jotain muuta, kuin sitä, mitä luulen niiden tarkoittavan. Sanoista rankin on luottamus. Sen merkitys on raiskattu. Kehoni alkaa reagoida. Flunssat ja yskä jatkuvat. Selkä sanoo itsensä irti. Ääni menee. Lääkäri sanoo: Et saa puhua mitään kuukauteen. Puhun ongelmasta esimiehen esimiehelle. Virhe. Nyt minusta tulee ongelma. Kukaan ei kuuntele minua. Kukaan ei kuule. Ei usko. En tiedä, mitä selkäni takana tapahtuu. Kuulen kaikuja ja välikäden puhetta, mutta todellisuutta en tiedä. Olen nostanut pinnalle jotain, mistä kukaan ei halua puhua. Minut leimataan häiriöiseksi. Työtoverit kääntyvät minua vastaan. Menetän yöuneni. Lopulta olen täydellisen uupunut, melkein tajuton. Aivoni eivät enää tiedä, mitä suuni puhuu. Olen kadottanut yhte- yden omaan itseeni. Kauhu kurkkii nurkissa. Hengitys salpautuu. Olen jotain, mitä en ole. En ole sitä, mitä esimies ja työkaverit minussa näkevät. Jatkuvan epäjohdonmukaisen johtamisen ja valheiden keskellä väsyn ylivoimaisen stressin kourissa. Unettomana ja uupuneena alan toteuttaa odotuksia. Olen ongelma. Ei ole mitään, mikä olisi minun puolellani. Kauhu ei enää kurki nurkissa. Se on minussa, sisälläni. Paha on olemassa. Se on tehnyt pesänsä selkäytimeeni. Haluan kuolla.kauhun kokemus syntyy, kun pelkää menettävänsä minänsä. Kun kokee olevansa ulkopuolelta tulevan painostuksen kohteena. Se nousee sisälläni, kun pelko mielen murtumisesta tunkee ihon alle. Kun joku ulkoapäin yrittää saada päähäni ajatuksia, jotka eivät ole minun ja joita moraalini ei hyväksy. Olisinko selviytynyt vähemmällä, jos olisin ymmärtänyt ajoissa? Mitä minun olisi pitänyt ymmärtää? Työnantajan puolella kukaan ei ymmärtänyt. Ei ymmärtänyt luottamusmies, ei ammattiyhdistyksen asiantuntija, ei vastuussa oleva työn johto, ei työsuojelu. Miten se voi olla mahdollista? L U E N T O Työyhteisön pahoinvoinnista hyvinvointiin Helsinki Luento-ohjelmat s Sirpa Polo, filosofian tohtori, entinen työpaikkakiusattu, toipunut uupunut, tietokirjailija ja luennoitsija. Omiin kokemuksiini pohjautuva esikoiskirjani Narsisti esimiehenä. Miten vapauduin työpaikkahelvetistä (Minerva) ilmestyi keväällä Aloitin työurani toimistoja opetustehtävissä, mutta kolmikymppisenä toteutin haaveeni korkeakouluopinnoista ja valmistuin kasvatustieteiden maisteriksi. Viimeiset reilut 20 vuotta olen vetänyt kehittämishankkeita, johtanut kursseja ja kouluttanut aikuisten ammatillisen osaamisen kehittämiseen liittyvissä projekteissa. Olen aktiivinen asiantuntija- ja luottamustehtävissä, jotka liittyvät maaseutupolitiikkaan, (Naisteemaryhmään jäsen ja Maaseudun naisyrittäjän tuki ry:n pj.), naisnäkökulmaan ja -johtajuuteen, joogaan (Suomen Joogaliitto ry, sihteeri, kurssitoimikunnan jäsen, Joogaopiston kouluttaja) ja mentorointiin (Turun yliopisto). Ominta alaani ovat myös tulevaisuuden työelämän kompetenssit, yksilön ja yhteisön muutosprosessit ja muutoksessa selviytyminen. Väitöskirjassani (Minästäkö kaikki riippuu? 2004) tutkin aikuisten oppimista. 10

11 Työnohjauspalvelut Johdontyönohjaus Yksilötyönohjaus Ryhmätyönohjaus Työnohjaussopimuksemme pitää sisällään myös työnohjausta tukevan koulutuksen. Koulutus on sopimusasiakkaillemme maksuton. Ota yhteyttä niin keskustellaan, miten voimme palvella sinun tarpeitasi? Awen Oy Taina Riipinen vuotta ( ) KOULUTUS NARSISMI YHTEISKUNNALLISENA ONGELMANA Turvallisuutta Koulutus alkaa Helsingissä ja päättyy Koulutukseen otetaan 20 henkilöä Lisätietoja: Taina Riipinen. tai puh Kun tarvitset markkinointisi visuaalista toteuttajaa tekijä löytyy osoitteesta Esimerkiksi: asiakas- ja jäsenlehtien taittotyöt, esitteet, käynti-, kutsu-, ajanvarauskortit, lehti-ilmoitukset ja mainokset Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Rajoja Rakkautta Anita kataja graafinen suunnittellija gsm Awen Oy järjestää Laivaseminaari Syliä Helsinki - Tukholma - Helsinki M/S Silja Serenade Teemana: Esiintymistaidot ja vuorovaikutus työyhteisössä Tiedustelut: Anu Rajala Seminaariohjelma Vapaat hoitopaikat osoitteessa 11

12 KOULUTUS kalenteri 2012 Kunniaväkivalta Vanhemmuuden arviointi Manipulaatio vallankäytön välineenä Työyhteisön pahoinvoinnista hyvinvointiin Kouluttajat: Satu Lidman, oikeushistorian tutkijatohtori Turun yliopisto. Suvi Keskinen, YTT, dosentti, tutkijatohtori Turun yliopisto. Rebwar Karimi, asiantuntija Ihmisoikeusliitto, Kitke!-hanke. Luento sisältää aiheet: Satu Lidman: Ankarat isät, kuuliaiset vaimot? Väkivallan, siveyden ja kunnian historiallisista taustoista Suvi Keskinen: Seksuaalinen maine, perhe ja lähiyhteisö maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten kokemassa väkivallassa Rebwar Karimi: Miten kunniaan liittyvä väkivalta voidaan ennaltaehkäistä kokonaisvaltaisesti? Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, opettajat, lakimiehet, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät ja kriisityöntekijät. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Kouluttajat: Leo Nyqvist, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön määräaikainen professori Turun yliopistossa. Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, EMDRterapeutti, toimitusjohtaja psykologi- ja lakiasiantoimisto PsyJuridica Oy:ssä. Eva Gottberg, oikeustieteiden tohtori sekä perhe- ja jäämistöoikeuden tutkija Turun yliopiston oikeustieteellisessätiedekunnassa. Luento sisältää aiheet: Leo Nyqvist: Vanhemmuuden arviointi lastensuojelun näkökulmasta Eva Gottberg: Vanhemmuuden arviointi apuna vaikean huoltoriidan ratkaisussa Helinä Häkkänen-Nyholm: Ihmisen persoonallisuuden arvioiminen ja ns. vaikeiden persoonallisuuksien tunnistaminen. Kohderyhmä: Terveydenhuollon henkilöstö, psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, kasvatusja perheneuvolahenkilökunta, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät järjestöt, turvakotien henkilökunta, päivähoidon henkilöstö, vankeinhoitolaitosten henkilökunta ja yhdyskuntaseuraamustoimistot. Kouluttajat: Hannu Lauerma, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori. Maria Peura, kirjailija, dramaturgi, Teatteritaiteen maisteri, kokemusasiantuntija. Luento sisältää aiheet: Hannu Lauerma: Ihmisen johdateltavuus, huijaamisen menetelmät esimerkkeinä pahanlaatuiset uskonnolliset kultit, luontaishoidot ja terrorismi. - Manipulaation tunnistaminen ja ennaltaehkäisy Maria Peura: Pimeää terapiaa ja manipulatiivista vallankäyttöä - kokemuksia huijariterapeutin vastaanotolta. Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, opettajat, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät ja kriisityöntekijät, vankeinhoitolaitosten henkilöstö. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Kouluttajat: Risto Harisalo,hallintotieteiden professori. Taina Riipinen, sosionomi, työnohjaaja, toimitusjohtaja Awen Oy. Sirpa Polo, filosofian tohtori, kokemusasiantuntija. Luento sisältää aiheet: Risto Harisalo: Työyhteisöjen luottamuspula tukehduttaa työntekijät - Epäluottamuksen kirous - Miten epäluottamus näkyy ja koetaan työyhteisössä - Vallasta ja näkyvyydestä kamppaileminen - Uusi työntekijä uhka vai voimavara Hyvän työilmapiirin edellytykset - Uudenlainen johtaminen tuottaa tulosta - Työ ei voi olla suorittamista - Rakentava kritiikki Taina Riipinen: Työnohjauksen merkitys työyhteisössä Sirpa Polo: Kokemusasiantuntijan puheenvuoro. Kun työ sairastuttaa tekijänsä Kohderyhmä: Julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen esimiehille ja henkilöstöpäälliköille, erilaisten organisaatioiden henkilöstösihteereille sekä kaikille oman työyhteisön kehittämisestä kiinnostuneille. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: Alv 23 % Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Uusintana luento: Lapsi koston välineenä avioerossa 12 Kouluttajat: Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, EMDR-terapeutti, toimitusjohtaja PsyJuridica Oy:ssä. Jan-Olof Nyholm, OTK, varatuomari. Luento sisältää aiheet: HelinäHäkkänen-Nyholm: Koston psykologia - miksi kostetaan, kuka kostaa? Onko kosto suloista? Kosto avioeroperheessä - toisen vanhemmuuden tietoinen tuhoaminen Jan-Olof Nyholm: Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, opettajat, juristit, tuomarit ja syyttäjät, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät ja kriisityöntekijät. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä.

13 Luento-ohjelmat kotisivullamme NUORI - Kodin vai kadun kasvatti Myötätuntostressin säätely Vainoaminen ja kohdistettu väkivalta Narsismin syyt ja seuraukset Kouluttajat: Juha Kemppinen, päihdepsykiatri, LL,YTM, psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, erityistason ratkaisukeskeinen psykoterapeutti ( VALVIRA-pätevyys). Pentti Tarvonen, ylikonstaapeli, Itäinen poliisipiiri, lähipoliisi- ja valvontaryhmä. Luento sisältää aiheet: Juha Kemppinen: - Katoaako kasvatus - tarvitaanko kasvatusta uusien aivotutkimuslöydösten jälkeen, kun tiedetään aivojen kehitys entistä tarkemmin? - Nuori päätyy päihteidenkäyttäjäksi, onko kasvatus mennyt pieleen? Pentti Tarvonen: Kun viranomainen on nuoren lähin omainen. Kohderyhmä: Terveydenhuollon henkilöstö, psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolahenkilökunta, opettajat, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevöt järjestöt, turvakotien henkilökunta, vankeinhoitolaitosten henkilökunta ja yhdyskuntaseuraamustoimistot. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Kouluttaja: Nissinen Leena, psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja. Luento sisältää aiheet: Myötätuntostressin kehittyminen: Kerrataan lyhyesti ketkä ja missä työolosuhteissa työskentelevät ovat riskiryhmässä ja miten myötätuntostressin voi tunnistaa? - Tutustuminen myötätuntostressin ja - uupumisen arviointimalleihin - Tutustuminen myötätuntostressin ja - uupumisen arviointimalleihin, tehdään yksilö- ja yhteisöarviointeja - Tutustuminen työskentelytapoihin, joilla myötätuntostressiä säädellään yksilö- ja yhteisötasoilla Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu erityisesti henkilöille, jotka ovat aiemmin osallistuneet myötätuntouupumuskoulutuksiin tai ovat lukeneet Leena Nissisen kirjan Auttamisen rajoilla (Edita, 2007) tai Rajansa kaikella: miten ehkäistä myötätuntouupuminen? (Edita uutuuskirja 2012). Henkinen kuormittuminen kuuluu ammattialoille, joilla toistuvasti todistetaan inhimillisiä tragedioita. Riippumatta ammattirooleista työntekijät tarvitsevat välineitä, joilla kehittää itselle ja yhdessä työyhteisölle suojaa liiallista emotionaalista painetta vastaan. Myötätuntostressin säätely -koulutuspäivässä: Tutkitaan, mikä myötätuntostressiä synnyttää ja opetellaan tunnistamaan sen merkkejä, tutkitaan myötätuntostressiä ja myötätuntouupumisen riskiä sekä yksilö- että yhteisötasolla tutustutaan välineisiin ja työskentelytapoihin, joilla henkiseen kuormittumiseen voi vaikuttaa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. HELSINKI Mielenterveyden keskusliitto Ry. Ratakatu 9. Hinta: 160 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Kouluttaja: Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, kriminaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, EMDRterapeutti, toimitusjohtaja psykologi- ja lakiasiantoimisto PsyJuridica Oy:ssä. Jan-Olof Nyholm, OTK, varatuomari Luento sisältää aiheet: Helinä Häkkänen-Nyholm: Kohdistettu väkivalta ja vainoaminen - Kohdistetun väkivallan taustatekijät - Kuka vainoaa ketä ja millä tavoin. Miksi vainotaan? - Fyysisen väkivallan esiintyvyys ja riskiarviointi Psykososiaaliset seuraukset ja omasta jaksamisesta huolehtiminen - Vainoamisesta koituvat seuraukset. Traumaperäisten oireiden hoito - Miten vainoamisen voi saada loppumaan Jan-Olof Nyholm: Tapausten oikeudellinen ja strateginen arviointi - Oikeudelliset suoja- ja apukeinot. Onko niistä hyötyä? - Henkilön kohtaaminen ja oman toiminnan säätely Kohderyhmä: Lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, sosiaalityöntekijät, terveydenhuolto henkilöstö, psykiatrisen hoitotyön henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolan työntekijät, opettajat, lakimiehet, poliitikot ja muut työnsä puolesta julkisuudessa olevat henkilöt, maahanmuuttajatyötä tekevä henkilöstö, seurakuntien työntekijät ja kriisityöntekijät. HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. TAMPERE Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Kouluttaja: Helinä Häkkänen-Nyholm, psykologian tohtori, dosentti, EMDR-terapeutti, toimitusjohtaja PsyJuridica Oy Taina Riipinen, sosionomi, työnohjaaja, toimitusjohtaja Awen Oy Kokemusasiantuntija Luento sisältää aiheet: Taina Riipinen: Emotionaalinen kaltoinkohtelu ja sen seuraukset - Kokemusasiantuntija: Lapsena perheessä, jossa vanhemmalla on vakava mielenterveysongelma Helinä Häkkänen- Nyholm: Narsismin arviointi, ilmeneminen ja hoito - Vuorovaikutustyyli perheessä ja viranomaiskontaktissa, Narsistin uhrin hoito Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu erityisesti henkilöille, jotka ovat aiemmin osallistuneet Awen oy:n järjestämälle Narsistinen persoonallisuushäiriö luennolle. Terveydenhuollon henkilöstö, psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevät, sosiaalitoimen ammattilaiset, lastensuojelun työntekijät, lastensuojelulaitosten ja perhekotien henkilöstö, kasvatus- ja perheneuvolahenkilökunta, opettajat, A-klinikat ja muut päihdetyöntekijät, lapsiperheiden kanssa työskentelevät järjestöt, turvakotien henkilökunta, vankeinhoitolaitosten henkilökunta ja yhdyskuntaseuraamustoimistot HELSINKI Pääpostin Auditorio, Mannerheiminaukio 1B. Hinta: 170 +Alv 23% Hinta sisältää luentomateriaalin, aamu- ja päiväkahvin. Ilmoittautuminen: mennessä. Koulutuksiin ilmoittautumiset ja tiedustelut: Osoitteessa tai Anu Rajala, gsm Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kotisivuillamme sekä luennoille ilmoittautuneille henkilökohtaisesti. Peruutusehdot: Mikäli osallistuminen perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme 50% osallistumismaksusta. Perimme koko osallistumismaksun, jos peruutus tapahtuu koulutuspäivänä tai ilmoittautunut ei saavu koulutukseen. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa. 13

14 Helinä Häkkänen-Nyholm Psykologian tohtori, dosentti, toimitusjohtaja, EMDR-terapeutti Vainoaminen Olin ihan varma, että musta tulee Sello II tapaus Suomessa. Odotin ja valvoin joka yö, että koska se exä tulee ampumaan minut - Näin totesi hiljattain eräs asiakkaani, joka oli yli kolmen vuoden ajan altistunut ex-puolisonsa vainoamiselle ja häirinnälle. Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa, toiseen ihmiseen kohdistuvaa ei - toivottua käyttäytymistä, joka on pelottavaa tai jota voidaan perustellusti pitää pelottavana. Vainoaminen voi kohdistua entiseen parisuhdekumppaniin, naapuriin, työtoveriin, sukulaiseen tai perheenjäseneen, julkisuuden henkilöön, henkilöön joka työnsä puolesta on ollut tekemisissä vainoajan kanssa, tai aivan tuntemattomaan henkilöön. Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että väestöstä noin kuusi prosenttia altistuu pelkoa herättävälle vainoamiselle elämänsä aikana ja kaksi prosenttia viimeisen vuoden aikana. Oletettavasti myös Suomessa kymmenet tuhannet ihmiset altistuvat vuosittain pelkoa herättävälle vainoamiselle. Vainoaminen käsittää monenlaista käyttäytymistä, josta tyypillisintä on toistuva puhelinsoittelu, tekstiviestien, kirjeiden, sähköpostien ja lahjojen lähettäminen, kadulla seuraaminen, yhteydenpito uhrin sukulaisiin ja ystäviin, internetistä henkilöä koskevien tietojen haku ja kerääminen, omaisuuden vahingoittaminen, tavaroiden tilaaminen uhrin nimellä, työpaikalle tai kotiin ilmestyminen tai niiden läheisyydessä oleskelu. Eräs asiakkaani kärsi itsepintaisen häneen rakastuneen ex-kollegan vainoamisesta: tämä lähetti asiakkaalleni viikoittain mm. lahjoja ja kukkia, ja joka ikinen päivä aamuin ja iltapäivisin hän lenkkeili asiakkaani työpaikan edustalla olevan tien varressa. Tätä jatkui toista vuotta. Vainoamistapauksissa yhteydenpito onkin usein viikottaista ja pahimmissa tapauksissa yhteydenottoja voi päivittäin olla kymmeniä. Tyypillisimpiä motiiveja vainoamiselle on pyrkimys suhteeseen, kosto, ihailu ja kateus. Vainoamisen uhri on yleensä huolissaan: a) vainoamisen kestosta tai jos se on päättynyt niin sen uudelleen alkamisesta; b) siitä millä todennäköisyydellä vainoaminen yltyy fyysiseksi väkival- 14

15 Ainoa toimintatapa, jolla on todettu olevan vainoamista vähentävä vaikutus, on niin sanottu poispäin reagointi laksi; sekä c) vainoamisesta itselle aiheutuvista psykososiaalisista seurauksista. Uhrin reaktioiden ja kokemuksen myötäelämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, että uhrille vainoaminen ei ole yksittäinen traumaattinen tapahtuma vaan pitkällinen erilaisten tapahtuminen ketju, jossa on vahvasti läsnä myös orientaatio tulevaisuuden tapahtumiin. Vainoaminen aiheuttaa perustellusti uhrissa pelon kokemuksen. Toisinaan vainoaja on ilmoittanut uhrille suorasukaisesti: Tulen tuhoamaan elämäsi, tai kuten erään tuntemani tapauksen osalta Silloin kun vähiten odotat ammun sinua kadulla takaapäin päähän. Vainoamista kokeva henkilö menettää yhden mielenterveyden peruspilarin: kokemuksensa oman elämän kontrollista. Yli puolella vainoamisen kohteeksi joutuneista henkilöistä kehittyy post-traumaattiseen stressireaktioon kuuluvia oireita kuten nukkumisvaikeuksia, ruokahaluttomuutta, yliherkkyyttä ärsykkeille ja keskittymisvaikeuksia. Valitettavasti vainoaminen on verraten usein pitkäkestoista. Tutkimuksissa sen keston keskiarvo on ollut noin kaksi vuotta. Pitkäkestoista vainoamista harjoittavat erityisesti ne vainoajat, joiden uhri on entinen parisuhdekumppani tai joku muu sellainen henkilö, johon vainoaja toivoo intiimiä kontaktia. Lyhyimmän aikaan vainoavat ne, joiden uhri on heille entuudestaan tuntematon henkilö. Vainoamisen päättymiseen on uhrin usein itse vaikea vaikuttaa. Tyypillisimmillään se päättyy vasta, kun vainoaja löytää muuta merkityksellistä sisältöä elämäänsä tai henkilö määrätään lähestymiskieltoon. Moni vainoamisen uhri pyrkii saamaan vainoamisen loppumaan keskustelemalla asiasta vainoajan kanssa. Tätä toimintatapaa ei kuitenkaan yleensä vainoamisen asiantuntijoiden toimesta suositella, koska erityisesti ex-parisuhdekumppanien tapauksissa se on omiaan lisäämään yhteydenottoja ja pahimmillaan antaa vainoajalle toivoa yhtyeenpalaamisesta. Näin on myös tilanteissa, joissa vainoaja on uhrinsa ihailija tai häneen ihastunut henkilö. Tällaiselle henkilölle sanamuotoon Kuule tämä ei nyt sovi... puettu kehoitus voi tarkoittaa Nyt ei sovi, mutta ehkä ensi viikolla. Tutkimukseni ovat osoittaneet, että lähestymiskiellolla suojatun henkilön ottama kontakti vainoajaan johtaa poikkeuksetta myöhemmin lähestymiskiellon rikkomiseen ja uhrin fyysiseen pahoinpitelyyn. Ainoa toimintatapa, jolla on todettu olevan vainoamista vähentävä vaikutus, on niin sanottu poispäin reagointi. Käytännössä poispäin reagoimista on mm. puhelinnumeron vaihtaminen salaiseksi, päivittäisten kulkureittien vaihtaminen, asuinpaikan vaihtaminen ja uusien osoitetietojen salaaminen. Kaikki yhteydenotot vainoajan taholta tulisi jättää huomiotta. Tämän toimintatavan tarkoituksena on tehdä vainoamisesta vaikeampaa, vaivalloisempaa ja vähentää vuorovaikutuksen mahdollisuutta. Ongelmalliseksi toimintavan tekee se, että siihen liittyy usein huomattavia taloudellisia kuluja ja vaivaa, ja se aiheuttaa muita yhteydenpidollisia ongelmia uhrille. Vainoamisen kehittyminen fyysistä väkivaltaa sisältäväksi riippuu vainoajan taustatekijöistä, ja uhrin ja vainoajan suhteen laadusta. Noin puoleen vainoamistapauksista liittyy väkivallalla uhkaaminen, kolmasosaan fyysinen väkivalta ja vähän yli kymmeneen prosenttiin seksuaalinen väkivalta. Fyysinen väkivalta on huomattavasti yleisempää tapauksissa, joissa uhri on entinen kumppani kuin tapauksissa, joissa uhri on alun perin tuttu tai tuntematon. Muutama prosentti vainoamistapauksista päätyy uhrin surmaamiseen. Vainoamisella on usein vakavia seurauksia sekä uhriin että usein myös hänen läheisiinsä. Kahden viikon kestoa pidetään niin sanottuna kriittisenä raja-arvona, jonka jälkeen vainoamisen negatiivinen vaikutus uhriin yleensä lisääntyy. Vainoamisen pitkittyessä uhrin herkkyys suhtautua epäilevästi muihin kasvaa ja yleinen turvattomuuden tunne lisääntyy. Pelko vainoajan yhteydenotosta vallitsee elämää: uhri pälyilee ympärilleen kadulla liikkuessaan, tarkistaa kotinsa sinne saapuessaan, hankkii erilaisia ylimääräisiä turvajärjestelyitä ja nukkuu yönsä aseella tai astalolla varustautuneena. Tiedän myös tapauksia, joissa uhri on palkannut itselleen turvamiehen. Jatkuva puolustusvalmiudessa oleminen ja pelossa eläminen on henkisesti äärettömän kuluttavaa. Pitkäaikaiselle vainoamiselle altistuneilla henkilöillä somaattiset oireet, ahdistuneisuus, sosiaaliset häiriöt, vakava depressio ja itsemurha-ajatukset ovat merkitsevästi yleisempiä kuin niillä, jotka eivät ole altistuneet vainoamiselle tai ovat altistuneet lyhytkestoiselle vainoamiselle. Yli kolmasosalla tällaisessa tilanteessa elä- L U E N T O Vainoaminen ja kohdistettu väkivalta Helsinki Luento-ohjelmat s Helinä Häkkänen-Nyholm Psykologian tohtori, Helsingin yliopiston dosentti ja EMDR-terapeutti. Oikeudellisia ja psykologisia palveluita yhdistävän PsyJuridica Oy:n toimitusjohtaja. Työskennellyt yli kymmenen vuotta mm. Suomen Akatemian tutkijana oikeudenhoidon ja oikeuspsykologian alalla ja esittänyt useita kertoja vainomisen kriminalisointia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Julkaissut monia kansainvälisiä tiedeartikkeleita vainoamisesta. Psykologin vastaanottotyössään hoitanut useita vainoamista kokeneita henkilöitä. 15

16 Hyvin usein henkilö, jolle haetaan lähestymiskieltoa, pyrkii tuomioistuimessa kaunistelemaan käytöstään ja siten vesittämään hakemuksen menestymisen vistä henkilöistä on tutkimuksissa osoitettu elämänlaatua olennaisesti rajoittavia psyykkisiä oireita ja noin kymmenellä prosentilla kohonnut itsemurhariski. Oman ongelmansa vainoamisen uhreille muodostaa se, että suomalainen yhteiskunta ei tällä hetkellä lainsäädännön tasolla tunnista vainoamista. Yhdeksässä Euroopan Unionin jäsenvaltiossa vainoaminen on kriminalisoitu. Tänä päivänä vainoamisen uhri voi tehdä rikosilmoituksen asiassa vain, jos vainoamiseen liittyvä käyttäytyminen täyttää jonkin yksittäisen rikoslaissa olevan teon tunnusmerkistön, kuten pahoinpitelyn, kotirauhan rikkomisen tai laittoman uhkauksen. Uhri voi myös hakea vainoajalle lähestymiskieltoa, jolloin hänen on osoitettava vainoaminen toteen. Tästä syystä on tärkeä säilyttää kaikki vainoamista osoittava käyttäytyminen (mm. kirjeet, tekstiviestit, lahjat jne.). Hyvin usein henkilö, jolle haetaan lähestymiskieltoa, pyrkii tuomioistuimessa kaunistelemaan käytöstään ja siten vesittämään hakemuksen menestymisen. Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, seurata tai tarkkailla häntä, eikä ottaa häneen muutoin yhteyttä. Vuosittain lähestymiskieltoja määrätään noin ja sitä rikotaan noin kolmasosassa tapauksia. Vainoamisen laaja-alaisuudesta ja vainoajan kyvyttömyydestä nähdä käytöksensä moitittavuus kertoo osuvasti hiljattain julkisuudessa ollut tapaus, jossa entistä vaimoaan ja tämän uutta kumppania piinaava suuryrityksen johtaja, tuomittiin yhteensä 68 rikoksesta yhdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, sekä korvaamaan asianomistajille euroa heille aiheuttamastaan henkisestä kärsimyksestä. Mies oli systemaattisesti vainonnut asianomistajia, pahoinpidellyt heidät, tuhonnut heidän omaisuutta, sekä uhannut tappaa heidät. Hän itse totesi oikeudessa lähettäneensä suutuspäissään muutaman viestin. Kliininen potilastyöni on opettanut minulle, että usein vainoamisen uhri häpeää kokemustaan ja kokee jollakin tavoin osasyyllisyyttä tilanteeseen. Samanlainen ilmiö oli havaittavissa raiskauksen uhreilla menneinä vuosina. Vainoamisen psykoterapeuttinen hoito on hyvä keskittää uhrin virheellisiin uskomuksiin itsestä ja vainoamisen herättämiin normaalia elämää häiritseviin tunnekokemuksiin. Itse käytän lähes aina vainoamista kokeneiden asiakkaideni kanssa EMDR-terapiaa, jossa häiritseväksi koettu menneisyyden tapahtuma ja siihen liittyvä muistikokemus fyysisine ja psyykkisine tuntemuksineen työstetään sakkadisten silmänliikesarjojen avulla sopeuttavammaksi. EMDR-terapian toimivuus on raportoitu useissa tutkimuksissa. Vainoamistapauksissa se kokemukseni mukaan vähentää merkittävästi vainoamiskokemukseen liittyvin muistojen ahdistavuutta, pelon tunnetta ja masennuksen tunteita sekä itsesyyllistäviä ajatuksia. Moni vainoamisen uhri raportoi saaneensa hoidon myötä takaisin uskonsa hyvään elämään. 16 VANHEMMUDEN ARVIOINTI Koulutuspäivää vanhemmuuden arvioinnista on meiltä toivottu jo pitkään. Vanhemmuuden arviointi tuntuu herättävän paljon kysymyksiä joihin on vaikea löytää vastauksia. Taina Riipinen,sosionomi, työnohjaaja, toimitusjohtaja Awen Oy Termi herättää ristiriitaisia tunteita ammattilaisten kesken, koska vanhemmuuden arvioinnin sisältöä ei ole virallisesti määritelty. Vanhemmuuden arviointi on ollut käytetympi työväline myös lastensuojelun parissa, mutta viime vuosina sitä on jossain määrin käytetty pitkittyneissä ja vaikeissa huoltajuusriidoissa. Arvioinnin yhteydessä saattaa vanhemmasta tulla esille piirteitä, jotka viittaavat johonkin persoonallisuushäiriöön. Tämä ei kuitenkaan ole vanhemmuuden arvioinnin tavoite, mutta tietysti se on syytä ottaa huomioon, jos vanhempi ei kykene tarjoamaan lapselle emotionaalista turvaa ja lämpöä. Arvioinnin kohteena kirjavasta käytännöstä huolimatta on vanhemman kyky toimia vanhempana. Arvioinnissa tarkastellaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, vanhemman tarjoamaa emotionaalista turvaa, kasvatuksellista johdonmukaisuutta, kykyä ymmärtää ja tukea lasta sekä vanhemman kasvatusperiaatteita. Haastattelin kolmea asiantuntijaa Eva Gottbergia, Leo Nyqvistiä sekä Helinä Häkkänen-Nyholmia. He toimivat myös Helsingissä olevan koulutuspäivämme asiantuntijoina. Kysyin Leo Nyqvistiltä, miten riittämätön vanhemmuus kohdataan lastensuojelussa? - Leo Nyqvistin mukaan lastensuojelussa tunnistetaan herkästi päihdeongelmat ja vakavat mielenterveysongelmat, mutta emotio-

17 L U E N T O Vanhemmuuden arvioinnin merkitys korostuu erityisesti vaikeissa huoltajuusriidoissa Vanhemmuuden arviointi Helsinki Luento-ohjelmat s naalisen laiminlyönnin tunnistaminen on usein puutteellista. Perheen sisäisen väkivallan muodot jäävät myös helposti piiloon, rajumpaa fyysistä väkivaltaa lukuun ottamatta. Traumatisoitumisen ja persoonallisuushäiriöiden tunnistaminen on myös haasteellista. Lastensuojeluperheiden ja perhetyön välillä esiintyy monesti luottamuspulaa perheiden kokiessa auttajat kontrolloijina. Tähän seikkaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota käytännön työssä. Heikon vanhemmuuden vaikutukset lapseen Olipa heikon tai puutteellisen vanhemmuuden syyt, mitkä hyvänsä niin sen negatiiviset seuraukset koskettavat kiistatta lasta. Lapset reagoivat yksilöllisesti, jotkut näyttävät pahan olonsa ulospäin ja toiset tekevät kaikkensa säilyttääkseen salaisuutensa ja ehkä myös suojellakseen vanhempiansa. Usein myös nämä selviytyjät oireilevat, mutta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Helinä Häkkänen-Nyholm vastasi kysymykseen, kuinka suuri uhka on lapsen kehitykselle, että hän elää vanhemman kanssa, jolla on vakava persoonallisuushäiriö? - Erittäin hyvä kysymys, josta valitettavasti en tiedä tutkittua tietoa olevan. Moni tällaisessa tilanteessa elänyt kokee nuoruudessaan/aikuisuudessaan mitättömyyttä, epävarmuutta, perfektionismia, psykosomaattisia oireita kuten syömishäiriöitä, ruokahaluttomuutta ja tuskaisuutta. Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta sekä vanhempaan kohdistuva vihan ja halveksunnan tunne on myös yleistä. Onko meillä käytössä sellaisia menetelmiä, että vaikeat persoonallisuudet tunnistetaan? - Tällaisia menetelmiä on kehitetty business maailmaan, mutta ei vanhemmuuden arviointiin kokonaisuudessaan. Psykopatian tai narsismin ilmenemisen tutkiminen vanhemmuudessa on täysin alkutekijöissään meillä ja maailmalla. Valitettavasti paras tapa tunnistaa vaikeat persoonallisuudet on lisätä tietoutta heidän toimintatavoistaan muillakin elämänaloilla, toteaa Helinä Häkkänen-Nyholm. Leo Nyqvist painottaa emotionaalisen turvallisuuden merkitystä. - Turvallisuus merkitsee kehittyvän lapsen kohdalla kasvuolojen ennustettavuutta ja vakautta. Vakavimmissa tilanteissa lapsi ei ole kyennyt luomaan minkään tunnetun mallin mukaista kiintymyssuhdetta huolenpitäjäänsä. Lapsen turvallisuuden tunteen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, millaiseen tunnekannatteluun vanhemmat kykenevät. Lastensuojelussa tapaa esimerkiksi päihdeperheitä, joissa aistii emotionaalista lämpöä äidin ja lasten kesken, ja eroon joutuminen huostaanoton myötä on silloin erityisen tuskallista. Olosuhdeselvitys ei korvaa vanhemmuuden arviointia Vanhemmuuden arvioinnin merkitys korostuu erityisesti vaikeissa huoltajuusriidoissa. Valitettavasti alueellinen epätasa-arvo kukoistaa, sillä on olemassa käräjäoikeuksia, jotka eivät käytä lainkaan vanhemmuuden arviointimenetelmää. Vanhemmuuden arvioinnin teettäminen tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin sosiaalitoimistojen tekemät olosuhdeselvitykset, jotka ovat sisällöltään suppeat ja painottuvat lähinnä asumisolosuhteiden selvittämiseen. Eva Gottberg korostaa vanhemmuuden arvioinnin tavoitetta näin. - Tavoitteena on tutkimus, jossa pystytään mahdollisimman luotettavasti selvittämään perhedynamiikkaa ja lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhteita ja niiden mahdollisia häiriöitä silloin, kun lapsen huollosta ja asumisesta on riitaa ja se joudutaan viranomaisten avulla ratkaisemaan. - Kun vanhemmuuden arvioinnin käyttöalaa ollaan laajentamassa ja se on jo laajentunutkin lastensuojelusta huoltoriitoihin, olisi tärkeää, että siihen myös tuomioistuimissa suhtauduttaisiin samalla tavoin eri puolilla. Nyt tuomareiden suhtautuminen vaihtelee, mikä tietysti myös asettaa asiakkaat eri asemaan siitä riippuen, missä heidän asiaansa käsitellään, lisää Eva Gottberg. On syytä pohtia, mitä vanhemmuuden arvioinnilla lähdetään tavoittelemaan. Mikäli halutaan tehdä oikeita ja hyviä päätöksiä, joilla turvataan lapsen kehitys ja kasvu niin oletan, että myös vanhemmuuden arvioinnille pitäisi luoda kriteerit, joiden puitteissa arviointia tehdään. Ryhtiä asialle toisi lisää, jos vanhemmuuden arviointi kirjattaisiin lapsenhuoltolakiin sekä vaatimus siitä, milloin vanhemmuuden arviointia tulee käyttää tilanteen selvittämiseksi olosuhdeselvityksen sijasta tai sen lisäksi. Hyvin lyhytnäköistä on torjua vanhemmuuden arviointi vetoamalla suuriin kustannuksiin, sillä todellista säästöä ei synny, jos kustannuksia maksetaan vuosia myöhemmin korjaavan työn muodossa. 17

18 Teksti Erja Rappe, MMT Kuvat Julia Järvi Puutarhasta t e r a p i a a Monet elämässä kiireeseen uupuneet kertovat rauhan ja uuden elämän alun löytyneen kiireettömästä puuhailusta puutarhassa, pysähtymisestä ympäristön tarkkailuun. Puutarhassa ja sen hoitamisessa on jotain erityistä, mikä on kiehtonut ihmisiä jo vuosisatoja. Tutkimusten mukaan syy hoitaa puutarhaa ei olekaan sadon saaminen vaan tärkeimmät puutarhassa kasvavat tuotteet ovat mielenrauha, seesteisyys ja elämän hallinnantunne. Luostareissa, sairaaloissa ja vankiloissa puutarhanhoito sekä maataloustyö ovat olleet terapeuttinen resurssi jo vuosisatoja. Ulkona työskentelyn havaittiin rauhoittavan potilaita ja mielekäs tekeminen piti heidät pois pahanteosta. Arkisten, normaalielämään kuuluneiden askareiden tavoitteena oli vahvistaa potilaiden terveitä puolia. Suomessa mielisairaalat perustettiin aluksi tarkoituksella luonnonkauniille paikoille ja niihin rakennettiin puistot potilastyönä. Kuntouttavaan työterapiaan tai työskentelyhoitoon mielisairaaloissa kuuluivat maatalous- ja puutarhatyöt mikä hyödytti myös laitosten ruokaomavaraisuutta. Psyykenlääkkeiden kehittyessä ja asenteiden muuttuessa kielteiseksi potilaiden tekemää ilmaista työtä kohtaan, monissa maissa mielisairaalat luopuivat maanviljelystä ja puutarhatuotannosta ja 1960-luvulla luvulla terapeuttisen toiminnan arvostus on noussut uudestaan, mistä osoituksena on kasvava kiinnostus erilaisia green care interventioita kohtaan. Mielenterveysongelmien hoidossa potilaan 18

19 Silloin kun kyseessä on tavoitteellinen terapiainterventio, voidaan puhua puutarhaterapiasta. voimavarojen huomioiminen on korostunut uudestaan lääkehoidon täydentäjänä. Millaista on terapeuttinen puutarhanhoito? Mitä vähemmän terapiaksi tarkoitettu puutarhanhoito eroaa tavallisesta puutarhahoidon harrastamisesta, sen parempi. Silloin kun kyseessä on tavoitteellinen terapiainterventio, voidaan puhua puutarhaterapiasta. Puutarhanhoitoa ei kuitenkaan kannata liiaksi medikalisoida termeillä sillä se vähentää toiminnan voimaa integroida potilaita normaaliin elämään. Luontokokemusten on todettu rahoittavan ja lievittävän stressiä. Puutarha rakennettuna luontona voidaan viedä lähelle ihmisiä ja se voidaan suunnitella niin, että siellä pystyy rajoitteista huolimatta toimimaan. Puutarhanhoidon ydin on kasvu siementen kylvö ja kehittyvien kasvien hoitaminen. Vuorovaikutus elollisen luonnon kanssa kehittää vastuuntuntoa, kykyä tuntea empatiaa ja kiinnittää huomion pois omista ongelmista. Puutarhassa oleminen ilman puutarhan hoitamistakin on parantavaa. Puutarha kasveineen tuottaa runsaasti aistielämyksiä - esteettisiä näkymiä, tuoksuja ja makuja. Paras paikka harjoittaa tietoista läsnäoloa on puutarha, koska siellä lumoutuu helposti ympäristön yksityiskohdista ja arkiset murheet unohtuvat. Miten puutarhatoiminta vaikuttaa? Terapeuttinen puutarhatoiminta voi lievittää masennusta ja parantaa tarkkaavaisuutta kiinnittämällä huomion pois alituisesta murehtimisesta. Puutarhatoiminnan on todettu vaikuttavan myönteisesti erityisesti vuorovaikutus- ja sosiaalisiin taitoihin, koska se usein tapahtuu ryhmässä. Ryhmän tuki ja avoin ilmapiiri tukevat kuntoutujien itsemääräämisoikeutta ja elämänhallinnantaitoja. Potilaat ovat itse raportoineet mielialansa rauhoittuneen, keskittymiskykynsä parantuneen ja stressin lievittyneen puutarhatyöskentelyn aikana. Puutarhatyöskentely myös virkistää ja mieli on iloisempi. Puutarhakäynnit on koettu tärkeäksi osaksi hoitoa ja ne ovat tukeneet kuntoutumista ja edistäneet toimintakykyä. Osallistuminen hyödylliseen toimintaan kehittää potilaiden itsetuntoa, itsekunnioitusta ja vastuuntuntoa. Ulkoilu ja fyysinen aktiivisuus rauhoittavat ja ahdistus lievittyy. Terapeuttista puutarhatoimintaa voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä, sillä interventioiden vaikutukset eivät ole spesifisiä toimintatavan tai potilaan diagnoosin suhteen. Tutkimusten mukaan merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat toiminnasta sinänsä, sen tuottamasta yhteisöllisyydestä sekä yhteydestä luontoon. Kun toiminta tapahtuu tasavertaisessa, arvostavassa ilmapiirissä, osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja ottaa siitä vastuuta, se tuottaa yhteisöllisyyttä ja tukee autonomiaa. Tavoitteellinen, merkityksellinen ja loppuunsuoritettu toiminta yhdessä muiden kanssa parantaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Mielenterveystyössä puutarhatoimintaa voidaan käyttää sekä laitos- että avohoidon terapiamuotoina. Ympäristöt, joita voi käyttää psyykkiseen itsesäätelyyn ja terveyttä tukevaan toimintaan, voivat myös ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia. Erja Rappe. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Tällä hetkellä työskentelee Helsingin yliopistolla maataloustieteiden laitoksella Agricultural and Food Science- julkaisun toimituspäällikkönä. Toiminut monipuolisesti puutarha- ja viheralalla opettajana, kouluttajana, neuvojana, tutkijana sekä puutarhaviljelijänä -tutkinut viherympäristöjen ja puutarhatoiminnan terveysvaikutuksia pioneerina puutarha-alalla Suomessa ja kehittänyt green care - koulutusta. Tutkimus- ja opetusalat: terveyttä edistävät viherympäristöt erityisesti vanhus- ja mielenterveystyössä, lasten kehitystä tukevat ympäristöt, koulupuutarhatoiminta. Awen Oy järjestää Puutarhaterapian käyttö hoitotyössä Opintomatkan Roomaan

20 Elokuvateatterin sali täyttyy eri alan asiantuntijoista. Popkornin tuoksun lisäksi ilmassa on odotusta ja innostusta tulevasta päivän aiheesta. Pahuutta ja väkivaltaa -luennon antia Kaksi alansa ehdotonta asiantuntijaa on tullut kertomaan aiheista, jotka ovat jatkuvasti esillä sekä mediassa että ihmisten puheissa. Mikä aiheuttaa väkivaltaista käytöstä ja miten siihen tulisi suhtautua tai varautua omassa työssä? Kirjoittajat psykologian maisteriopiskelijat Tiia Halsila ja Monika Korkeamäki & sosiaalityön jatkoopiskelijat Saara Hämäläinen ja Anniina Kaittila, Turun yliopisto Pahuudesta ja väkivallasta olivat kertomassa psykologian tohtori, kriminaalipsykologian dosentti Helinä Häkkänen-Nyholm (PsyJuridica Oy) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma. Häkkänen-Nyholm puhui väkivaltaisen käyttäytymisen laukaisevista psykologisista tekijöistä, uhkauksen muuttumisesta väkivallaksi sekä vainoamisesta. Lauerman aiheena puolestaan oli aggression psykobiologia, esiintyvyys ja kohtaaminen työssä sekä vaarallisuuden arvioiminen. Tässä kirjoituksessa nostamme esiin muutamia, meitä puhutelleita, teemoja mielenkiintoiselta luentokokonaisuudelta. 20 Aggressio, väkivalta ja vaarallisuuden arviointi Aggressio ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, vaan syvällä biologiassa oleva reagointitapa, kertoo Lauerma. Sosiaalisen kehittymisen myötä opitaan säätelemään aggressioita ja aggressiivisuuteen ohjaavia sisäisiä yllykkeitä moninaisten lakien ja normien, rangaistuksen pelon sekä empatian avulla tilanteeseen sopivalla tavalla. Jo lapsena opitaan sosiaalisten konfliktien ratkaisumalleja, joista väkivalta on vain yksi muiden joukossa. Yhteiskunnallisten sekä varhaisten kasvuolosuhteiden lisäksi ihmisen väkivaltaisuutta on yritetty selittää myös aivovaurioilla, perimällä ja biokemiallisilla poikkeavuuksilla, sekä oppimisella. Väkivaltaisuuteen vaikuttavat myös yksilön persoonallisuus, mahdolliset mielenterveyden ongelmat sekä päihteiden käyttö. Mikään edellä mainituista tekijöistä ei yksin tavoita väkivaltaisen käyttäytymisen monimuotoisuutta, kertoo Häkkänen-Nyholm. Motiiveja väkivallantekoihin saattavat olla taloudellinen tai seksuaalinen vallankäyttö ja/tai teon aiheut-

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot