OULAISTEN KAUPUNKI. Kuva: Anu Haapala, Oulaisten uimahallin työmaa, halli valmistuu v. 2017

Transkriptio

1 OULAISTEN KAUPUNKI Kuva: Anu Haapala, Oulaisten uimahallin työmaa, halli valmistuu v Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 SISÄLLYS Yleisperustelut Taulukot - tuloslaskelma - tuloslaskelma tilitasolla - tuloslaskelma palvelualueittain - yleishallinto - perusturva - sivistystoimi - tekninen toimi - rahoituslaskelma - käyttötalous vastuualueittain (määrärahataso) - käyttötalous kustannuspaikkatasolla, toiminnot nettona - rakennukset kohteittain - kunnan valtionosuusrahoitus 2016 Toiminnalliset tavoitteet Taloussuunnitelma Investoinnit Viemäriliikelaitos - yleisperustelut - toiminnalliset tavoitteet - tuloslaskelma ja rahoituslaskelma - investoinnit + perustelut Liikelaitoksen vaikutus kaupungin tulokseen

3 Oulaisten kaupungin vuoden 2016 talousarvio, taloussuunnitelma sekä investoinnit Yleinen taloustilanne Kuntatalous Suomen bruttokansantuote on laskenut kolmena vuotena peräkkäin ja ennusteet vuodelle 2015 ovat vaatimattomia; syksyllä 2015 julkaistuissa ennusteissa vaihteluväli vuodelle 2015 on välillä 0, ,3. Taustalla on heikko kilpailukyky, joka heijastuu myös korkeana työttömyytenä (työttömyys aste ,6 %, työllisten määrä laskee 0,7 %) ja rahoitusjäämän kasvuna. Samaan aikaan julkinen velka kasvaa ja sen arvioidaan olevan vuoden 2015 lopussa 62,6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Inflaatio on vuonna 2015 erittäin alhainen, nähtävissä on jopa deflatorista kehitystä mm. lainojen koroissa, joissa 3 kk:n ja 6 kk:n euribor korko on negatiivinen. Suomen heikko kilpailukyky ja samaan aikaan tapahtuneet globaalit kriisit, mm. pitkittynyt Ukrainan sota, Kreikka, pakolaisten vyöry Eurooppaan ja myös Suomeen sekä viimeisimpänä terroristi-iskut Pariisissa ja muuallakin Euroopassa tulevat nekin osaltaan vaikuttamaan myös meillä. Orastava kasvu Yhdysvalloissa ei riitä, jos samaan aikaan Euroopassa taantuma pitkittyy ja myös Kauko-Idän veturina vuosia ollut Kiina joutuu tyytymään heikkoon kasvuun. Vuodelle 2016 Suomeenkin odotetaan kasvua: Ennusteet bkt:n kasvusta vaihtelevat välillä + 0,5 1,3 % ja vuodelle 2017 edelleen niukkaan kasvua (+ 0,5 1,4 %). Työttömyyden arvioidaan edelleen pysyvän korkealla, yli 9 %:n ja inflaation olevat luokkaa 0,8 1,5 %. Ansiotason arvioidaan nousevan sekä 2016 että 2017 n. 1,2 % ja myös työllisten määrä alkaisi kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot olivat vuonna ,8 mrd. ja menojen arvioidaan laskevan vuonna ,9 mrd. :oon. Laskun taustalla on yleinen talouden taantuma, joka kuntasektorilla näkyy erityisesti investointitoiminnan vähenemisenä. Verotulojen kasvun pysähtyminen ei tuo investointivaraa, eikä kuntien investointeja voida rahoittaa pelkästään velkarahoituksella. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoissa oli vuoteen 2012 saakka kasvua vuosittain 4-5 %, vuonna 2008 peräti 7,9 %. Nyt ollaan kokonaan uudella tasolla: Vuonna 2013 toimintamenot kasvoivat vielä 2,5 %, vuonna ,4 % ja ennuste vuodelle 2015 on 0,2 %. Viimeisten vuosien luvuissa on kuitenkin huomioitava kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen, ilman näitä kasvu olisi vuonna 2014 ollut 1,0 % ja vuoden 2015 ennuste 2,0 %. Kuntaliitto on päivittänyt kokonaistaloudellisia ennusteita. Niiden mukaan bruttokansantuote kasvaisi vuosina n. 1,2 1,3 % vuosittain, palkkasumman muutos oli vuonna ,5 % ja ansiotason muutos 1,2 %. Kuntien kustannustason muutokseksi vuonna 2016 arvioidaan

4 1,2 %, valtionosuusindeksiin ei koko suunnitelmakaudella tehä muutosta (0,0 %). Menoissa suurimmat nousut ovat lähivuosina ostoissa, avustusluonteiset menot laskevat ja korkomenot lähtevät hitaasti nousuun. Investointien tason arvioidaan pysyvän tasolla 4,6 4,7 mrd.. Vuonna 2016 kunnan tuloveron tuoton arvioidaan vain hieman nousevan (+ 0,5 %), sen sijaan yhteisöveron tuotto laskee lähes 16 %. Yhteisöverotuloissa näkyy kuntien saaman jako-osuuden pieneneminen 36,87 %:sta 30,92 %:iin. Valtionosuuksissa leikkaukset jatkuvat: Entisten lisäksi vuonna 2016 kokonaan uusi leikkausmäärä on koko kuntasektorilta 40 milj., sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta vie myös 40 milj. ja indeksikorotusten jäädyttäminen vie arviolta n. 35 milj.. Tehdyt leikkaukset pienentävät kuntien saamaa valtionosuutta vuoden 2019 tasolla n. 1,9 mrd., eli n. 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,5 mrd. peruspalvelujen valtionosuutta vuosina Koko kuntasektorin yhteenlasketun vuosikatteen arvioidaan olevan vuosina noin tasolla 2,0 2,3 mrd.. Samaan aikaan poistojen määrä jatkaa nousuaan ja nousee vuoden ,6 mrd. :sta yli 3,0 mrd. :oon vuonna Käytännössä em. merkitsee, että kuntatalous on koko kaikkina suunnittelujakson vuosina alijäämäinen. Kuntataloudesta on tehty kolme skenaariota, kaikissa niissä on sama edellä mainittu kehityskuva. Merkittävää on myös, että kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan vuoden 2014 n. 16,2 mrd. :sta 25 mrd. :oon vuonna Kasvu on erittäin suurta, ja jos korkotaso nousee, vaikeudet tasapainon löytämiseksi lisääntyvät. Oulaisten kaupungin talous Oulaisten kaupungin vuodet ovat olleet ylijäämäisiä. Taseen ylijäämä vuoden 2014 lopussa on n. 2,4 milj.. Vuodelle 2015 hyväksytty talousarvio on niukasti ylijäämäinen ja tilinpäätös vuodelta 2015 tulee olemaan ylijäämäinen. Verotulot ovat kasvaneet vuonna 2015 yllättävänkin paljon, ja merkittävää on, että talousarvioon ei ole tulossa merkittäviä ylityksiä erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Valtionosuudet tulevat budjetoidun mukaisesti ja rahoituksen kohdalla nähdään korkotason alhaisena pysymisen perusteella tulevan säästöjä. Kaupungin investoinneissa on merkittäviä kohteita olleet vuonna 2015 Konttilan tuvan valmistuminen syksyllä ja terveyskeskuksen saneeraus valmistuu marraskuun lopussa. Uimahallin rakentaminen aloitettiin syksyllä ja hanke valmistuu vuoden 2017 toukokuussa. Investointien rahoitukseen ei kiitos arvioitua paremman kehityksen ole käytetty kaupungin sijoitusvarallisuutta ja myös lainamäärän kasvu jää talousarviota pienemmäksi. Tämä hyödyttää tulevia vuosia, koska lainakorot tulevat varmuudella nousemaan muutaman vuoden kuluttua.

5 Talousarvio vuodelle 2016 Vuoden 2016 talousraami annettiin elokuussa. Raami perustui vuoden 2015 veroperusteisiin ja kesäkuussa saatuihin ennakkotietoihin vuoden 2016 valtionosuuksista. Raami oli n ylijäämäinen, mikä olisi mahdollistanut jopa verojen alentamisen vuodelle Hallintokuntien esitysten jälkeen veronhuojennusajatuksista voitiin luopua, esitysten jälkeen talouden alijäämä oli luokkaa Hallintokuntien esitykset palautettiin uudelleen tarkasteltaviksi ja tavoitteena oli saada talousarvio ylijäämäiseksi. Lokakuun alussa saatiin tuoreet tiedot vuoden 2016 valtionosuudesta, ja tällä perusteella raamissa ollutta valtionosuutta voitiin nostaa :lla. Lisäksi rahoituksen kohtaan tehtiin muutoksia n Perusturvan ja sivistystoimen esittämät muutokset alkuperäisiin esityksiin olivat yhteensä n Näiden vastapainoksi kaupunginhallitus kuitenkin lisäsi menoja tiedossa olleiden hankkeiden perusteella n sekä erikoissairaanhoitoon Viimeksi mainittu lisäys perustui vuoden 2015 toteutuneeseen käyttöön. Talousarvion yleistavoitteet Kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymän vision mukaisesti Oulainen on ja aikoo myös pysyä itsenäisenä kuntana. Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille tukevat tätä tavoitetta: kaupungin palveluvarustus paranee investointien myötä, palvelut turvataan ja talous on ylijäämäinen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt marraskuussa maanvuokrasopimuksen Takuuelementti Oy:n kanssa ja yhtiö rakentaa Kivisenkankaan teollisuusalueelle tuotantolaitoksen, johon tulee merkittävä määrä teollisia työpaikkoja. Myös tämä monipuolistaa kaupungin teollista pohjaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on suuri merkitys Oulaisten kaupungille. Kaupungissa olevat alueellisestikin merkittävät Oulaskankaan sairaala, Kuntoutuskoti Taukokangas sekä Oulun Ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Jedun sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Tavoitteena on, että nämä kaikki säilyvät Oulaisissa ja niiden toiminta tukee paitsi Oulaisten myös alueen elinvoimaa ja turvaa tulevaisuutta. Sote ratkaisut tulevat olemaan keskeisiä suunnitelmakauden asioita, ja jos tällä hetkellä suunnitelmissa olevat sote alueet syntyvät vuoden 2019 alusta lukien, siirtyy Oulaisten kaupungin henkilöstöstä yli puolet sote alueen henkilöstöksi. Valtuuston hyväksymän palvelustrategian mukaisesti palvelutuotannossa perustehtävän kannalta kriittiset ja ydinosaamisalueelle kuuluva toiminta on tarkoituksenmukaista hoitaa itse. Ydintoimintaa ovat ne tehtävät, joissa käytetään julkista valtaa, palvelutarpeen arviointi, palvelutasopäätösten teko, palvelun hallinta ja valvonta. Ulkoistamalla voidaan vastata kasvavaan

6 palvelukysyntään, milloin ulkoistaminen on ratkaisu henkilö- tai muiden resurssien saamiseksi. Esimerkkinä tästä on Konttilan tupa, jossa asukkaiden tarvitsemat palvelut kilpailutettiin. Uusilla palveluilla, rakentamisella ja työmahdollisuuksilla tavoitellaan myös positiivista väestökehitystä. Kokonaistaloudellinen tavoite on pitää kaupungin talous ylijäämäisenä. Kuntalain muutoksella tarkastelu koskee jatkossa kaupunkikonsernia ja alijäämäisen talouden tasapainottamisvaatimusta on tiukennettu ja tehty velvoittavaksi. Oulaisissa kaupunkikonserniin kuuluu kaupungin 100 %:sti omistama vuokrataloyhtiö Oulaisten Amiraali Oy. Vuoden 2016 talousarvio perustuu seuraaviin taloustekijöihin: * tuloveroprosentti 21,75 (tuotto ) * kiinteistöverot, tuotto * yhteisövero, tuotto * valtionosuus * toimintatuotot * rahoitustuotot ja kulut, netto * toimintakulut , niistä - henkilöstökulut palvelujen ostot Talousarvion katteet: TULOSLASKELMA - Toimintakate 47,4 milj. (+ 2,2 %) - Vuosikate + 2,3 milj. (+ 18,1 %) - Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä RAHOITUSLASKELMA - Toiminnan rahavirta (37 % investoinneista) - Toiminnan ja investointien rahavirta Lainakannan muutos Rahavarojen muutos (= sijoitusvarallisuuden käyttö investointien rahoituksessa ja kassan riittävyyden turvaamisessa) Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuudella tarkoitetaan määrärahatasoa valtuustoon nähden. Toimielimellä on käytössään yksi tai useampi määräraha, jonka sisällä rahan käytöstä vastaa ao. toimielin. Käyttötaloudessa sitovuustasona on vastuualue. Talousarviovuoden aikana toimielin voi tehdä talousarvioon vastuualueen sisällä käyttösuunnitelmassa tai erikseen muutoksia, ei kuitenkaan siten, että muutoksesta aiheutuu toisaalle määrärahatarve. Vastuualueiden välillä tehtävistä muutoksista päättää aina kaupunginvaltuusto.

7 Määrärahojen tapaan toimielimelle asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteiden saavuttamista seuraa ja valvoo ao. toimielin. Viime kädessä tavoitteiden toteutumisen seurannasta vastaa tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Talousarviovuodelta laadittavassa tasekirjassa raportoidaan tavoitteiden toteutumisesta kaupunginvaltuustolle. Poikkeukset sitovuudessa: - Rahoituksessa (kustannuspaikka 1900) sitovuustasona on netto. - Lainakannan muutoksessa (rahoituslaskelmassa) sitovuus on lainakannan muutokset (netto). - Käyttötalouden kustannuspaikoilla 4500 (Ruokapalvelu) ja kulttuuripalvelujen toiminnossa 4920 (Musiikkiviikot) on nettositovuus. - Investoinneissa irtaimen omaisuuden hankinnassa ja talonrakennushankkeissa määrärahat ovat projektikohtaisesti sitovia, lukuun ottamatta investointiosan yleis- ja varausluonteisia määrärahoja, joiden käyttö kohdistetaan vuoden aikana. Kuntatekniikan osalta sitovuus valtuustoon nähden on menojen yhteissumma.