Kunnostetun alueen maaperään jäi kunnostuksen tavoitetason ylit täviä öljyhiilivetyjakeiden ja keskitisleiden pitoisuuksia.

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Ympäristönsuojelun asioita tiedoksi RAKYL 152 Selostus: JÄTEASIAT Itä-Suomen hovioikeuden tuomio törkeästä ympäristön tur me lemi ses ta kiinteistöllä osoitteessa Kaksolantie 17 Itä-Suomen hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomion syytteestä tör keä ympäristön turmeleminen Syyte hylät tiin. Sihvonen vapautettiin rangaistuksesta ja me net tä mis seu raamuk ses ta sekä kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja Ete lä-savon ELY-keskukselle. Hovioikeuden ratkaisu on esi tys lis ta liit tee nä A. Raportti pilaantuneen maan kunnostuksesta Riihisaaressa Ramboll Finland Oy on toimittanut pilaantuneen maa pe rän kunnostusta koskevan valvontaraportin tehdystä kun nostuk ses ta kiinteistön RN:o alueella. Riihisaaren museon parkkialueen ja ajotien yhtymäkohdassa ta pah tui polttoainevahinko, jonka seurauksena pääsi polt to ai net ta (moottoripolttoöljy) maaperään noin litraa. Öl jy va hin gon ensitorjuntatoimet suoritti Etelä-Savon pelastuslaitos. Pilaantunut maa-aines poistettiin ja näytteenotto suoritettiin seu raava na päivänä Ramboll Finland Oy:n toimesta. Pilaantunut maa-ai nes (noin 20 t) kuljetettiin Kuopioon Ekokem Oy:lle. Kunnostetun alueen maaperään jäi kunnostuksen tavoitetason ylit täviä öljyhiilivetyjakeiden ja keskitisleiden pitoisuuksia. VESIASIAT Ilmoitus Kallislahden ratapölkkyjen varastointialueen tut ki mussuun ni tel man mukaisesta pohjavesitarkkailusta, tilanne ennen ti la päi sen varastointitoiminnan alkua Golder Associates Oy / Tommy Nordström on toimittanut ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sel le sähköpostitse tulokset Kal lis lah den ratapölkkyjen varastointialueen ympäristövaikutusten tark kai luun liittyvistä pohjavesi- ja maanäytteiden tutkimuksista tilanteesta en nen

2 tilapäisen varastointitoiminnan alkua. Näytteissä ei ollut viit tei tä haitta-aineista. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus ojitusta kos kevan vesiensuojelusuunnitelman vastaanottamisesta Etelä-Savon ELY-keskus on ilmoittanut vas taan ot ta neen sa Metsänhoitoyhdistys Itä-Savo ry:n ilmoituksen koskien oji tus han ket ta Kallislahden kylän tilalla Leskelä RN:o 2:9. Tilan omis ta vat Arto ja Tanja Pajunen. Ilmoituksen mukaan ojituksen to den nä köi nen toteutusajankohta on keväällä Vesi johdetaan oji tet ta val ta alueelta lietekuoppien ja vanhojen perkaamattomien ojien kaut ta vesistöön. Ojitusalueen etäisyys vesistöstä on m. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus ojitusta kos kevan vesiensuojelusuunnitelman vastaanottamisesta Etelä-Savon ELY-keskus on ilmoittanut vas taan ot ta neen sa Metsänhoitoyhdistys Itä-Savo ry:n ilmoituksen koskien oji tus han ket ta tilalla Vepsäläisen yhteismetsä RN:o 1:2. Ilmoituksen mu kaan hankkeen aikaisin mahdollinen toteutusajankohta on ke vät tal vi Vesi johdetaan ojitettavalta alueelta lietekuoppien ja las keu tusal taiden sekä perkaamattoman vanhan ojan kautta noin 30 m etäisyydellä ojitusalueesta sijaitsevaan alapuoliseen vesistöön (Kor te lam pi). Kortelammesta vesi laskee Levälahden kautta Pu ru ve teen. Etelä-Savon ELY-keskuksen ilmoitus ruoppaus- ja niitto il moi tuk sen vastaanottamisesta Etelä-Savon ELY-keskus on ilmoittanut vas taan ot ta neen sa Tuomo Asikaisen ilmoituksen koskien kiinteistöllä osoitteessa Sal konie men ka tu 18 toteutettavaa ruoppausta. Ruopattava alue on 20 m x 20 m ja ruopattava kokonaismassamäärä on m 3. Työ tehdään vuoden 2014 aikana. Punkaharjun Putikon Myllyjoen vesistötarkkailun tuloksia, hei näkuu 2014 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti ve sis tö näytteet Saarijärvestä johdettavasta vedestä sekä Putikon ka lan vil je ly laitok sen alapuolelta Myllyjoesta. Lisäksi näytteet otettiin Nis ka lam mesta ja Saunalahdesta. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ym pä ristö tut ki mus Oy:n laboratoriossa Lappeenrannassa.

3 Saarijärvestä (noin 5 m syvyydestä) johdettava vesi oli ph-arvoltaan lä hes neutraalia ja väriltään suhteellisen kirkasta. Veden hap pi ti lan ne oli hyvä. Vesi oli fosforipitoisuudeltaan melko rehevää. Veden hy gi eeni nen laatu oli tutkituilta osin moitteetonta. Kalanviljelylaitoksen alapuolella Myllyjoen veden bakteerien määrä oli korkeampi kuin laitoksen yläpuolelle. Myös ravinnepitoisuudet (ko konais typ pi ja -fosfori) olivat korkeampia kuin Saarijärvestä pum pat tavas sa vedessä. Happipitoisuus oli hieman alempi. Jokelan näytepisteessä typpipitoisuus oli korkeampi ja veden hy gi eeni nen laatu heikompi ylempänä oleviin näytepisteisiin verrattuna. Niska lam men veden laatu oli ravinteiden ja hygieenisen laadun osal ta parempi. Putikonlahteen laskevan Saunalahden vesi oli hu mus ai neiden lievästi tummentamaa, fosforipitoisuudeltaan rehevää, mut ta hygieeniseltä laadultaan lähes puhdasta. Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tu loksia, elokuu 2014 Ramboll Finland Oy on toimittanut velvoitetarkkailuraportin Sa von lin nan Veden Pihlajaniemen jätevedenpuhdistamon toi min nan tarkkailusta. Ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset ovat: Pitoisuus Puhdistusteho Biologinen hapenkulutus < 10 mg O2/l > 95 % Kokonaisfosfori < 0,5 mg/l P/l > 92 % Kemiallinen hapenkulutus < 125 mg/l O2/l > 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > 90 % Tulokset puhdistamolta lähtevän veden osalta olivat näyt teen ot to päivä nä : - biologinen hapenkulutus < 6,6 mg/l (96,7 %) - kokonaisfosfori 0,58 mg/l (94,1 %) - kemiallinen hapenkulutus 46 mg O 2 /l (90,4 %) - kiintoaine 9,8 mg/l (96,7 %). Lisäksi muita tutkittuja arvoja olivat fekaaliset koliformiset h ( pmy/100ml), alkaliteetti 0,99 mmol/l (78 %), kokonaistyppi 15 mg/l (73,2 %) ja ammoniumtyppi 22 mg/l (99,5 %). Lähtevästä vedes tä analysoitiin myös nitraattityppi (12 mg/l), liukoinen fosfori (0,24 mg/l), alumiini (0,099 mg/l) ja rauta (7,4 mg/l). Savonrannan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tu lok set, elokuu 2014

4 Ramboll Finland Oy on lähettänyt Savonrannan jä te ve denpuh dis ta mon velvoitetarkkailun tulokset elokuulta Jä te ve denpuh dis ta mol le tulevan veden BOD:n mitoitusarvo (64 kg/d) ylittyi lähes kaksinkertaisesti elokuun näytekerralla kuormitusarvon ol les sa 138 kg/d. Puhdistamolta lähtevän veden BOD:n puh dis tus vaa ti mukset ovat kuitenkin täyttyneet. Myös puhdistamolle tulevan veden fosforin mitoitusarvo (2,4 kg/d) ylit tyi kuormitusarvon ollessa 3 kg/d. Lähtevän veden osalta fosforin puh dis tus vaa ti muk set ovat täyttyneet. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho saavutti elokuussa otettujen näyt tei den perusteella ympäristölupaehdoissa asetetut puh dis tus vaati muk set. Savonrannan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tu lok set, syyskuu 2014 Ramboll Finland Oy on lähettänyt Savonrannan jä te ve denpuh dis ta mon velvoitetarkkailun tulokset syyskuulta Jä te ve denpuh dis ta mol le tulevan veden BOD:n mitoitusarvo (64 kg/d) ylit tyi lähes nelinkertaisesti syyskuun näytekerralla kuormitusarvon ol les sa 239 kg/d. Puhdistamolta lähtevän veden BOD:n puh dis tus vaa ti mukset ovat kuitenkin täyttyneet. Myös puhdistamolle tulevan veden fosforin mitoitusarvo (2,4 kg/d) ylit tyi kuormitusarvon ollessa 9 kg/d. Lähtevän veden osalta fosforin puh dis tus vaa ti muk set ovat täyttyneet. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho saavutti syyskuussa otet tu jen näytteiden perusteella ympäristölupaehdoissa asetetut puh dis tus vaati muk set. Raportin laatija ehdottaa tulevan veden mit taus pis teen sijainnin tarkistamista puhdistamolle tulevan veden korkeiden kiin to aine- ja BOD-pitoisuuksien takia. Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood, Punkaharjun tehtaan velvoi te tark kai lun tulokset, syyskuu 2014 Punkaharjun tehtaan tukkihautomon kiertoveden puhdistamolle tu levas ta ja sieltä lähtevästa jätevedestä otettiin ko koo ma näytteet. Näytteet analysoitiin Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Kokonaisfosforin vuorokausikuormitusarvo (0,032 kg/d) oli kuu kauden keskimääräisellä vuorokausivirtaamalla (200 m³) laskettuna alhai sem pi kuin kolmen kuukauden laskentajaksolla vaadittu kuor mi-

5 tus ra ja-ar vo (0,2 kg/d). Kemiallisen hapenkulutuksen (COD) vuo rokau si kuor mi tus ar vo (110 kg/d) alitti kolmen kuukauden las ken ta jaksol la vaaditun kuormitusraja-arvon (250 kg/d). Kiintoaineen ja ko konais fos fo rin osalta puhdistustehot olivat erinomaiset. Ko ko nais ty pen puhdistusteho oli hyvä, mutta kemiallisen sekä biologisen ha pen ku lutuk sen puhdistustehot olivat huomattavasti heikompia. Selvitys Metsä Wood Oy:n Punkaharjun tehtaiden edustalla vesis tös sä havaitusta öljypäästöstä Tehdaspalvelupäällikkö Aki Taiponen on antanut selvityksen tapahtuneesta öljypäästöstä. Palolaitoksen edustaja ar vioi vuodon määräksi litraa. Selvityksen mukaan syynä pääs töön oli paikallinen rankkasade, joka huuhtoi pitkän kuivan jak son jälkeen asfalttikentälle kertyneet ajoneuvoista valuneet rasvat ja polttoainejäämät sadevesiviemäriin. Tutkinnassa selvisi, että tuk kiken tän reuna-alueella on kaksi vanhaa hulevesikaivoa, joita ei ole kyt ket ty öljynerotuskaivoon ja öljyn oletetaan tätä kautta päässeen ve sis töön. Kaivot otettiin välittömästi pois käytöstä. Levänäytteiden tuloksia, Pihlajaveden Riutansalmi ja Liip pi lam pi Ympäristönsuojelupalvelut toimitti Pihlajaveden Riu tan salmes ta (500 m Kongonsaaren lossilta etelään) paikallisen asuk kaan ottaman levänäytteen Etelä-Savon ELY-keskukseen ana ly soi ta vak si. Levä oli ajautunut rantaan ja muodosti lauttoja ja pitkiä nau ho ja. Levä oli väriltään sinivihreän ruskeaa. Levänäytteen haju oli tympeä. ELY-keskuksen hydrobiologi Pekka Sojakan lähettämän ana lyy si tu lok sen mukaan levänäyte sisälsi runsaasti sinilevää ja erikois ta näytteessä oli se, että sinilevälajeja oli poikkeuksellisen runsaas ti. Suurin osa lajeista oli potentiaalisesti toksisia lajeja. Lajeja oli sen verran runsaasti, että näyte lähetettiin edelleen Suomen ym pä ristö kes kuk seen, jossa levälajit vielä tarkennetaan. Sojakan mukaan näytteenottoalueella on tällä hetkellä suotuisat olosuh teet sinilevien runsastumiselle muu levätuotanto alkaa ve den viiletessä ja auringon tulosäteilyn heiketessä pienentyä, jolloin si ni levät saavat kilpailuedun. Sinilevien määrästä johtuen myös käyt tö kelpois ten ravinteiden (lähinnä fosfaattifosfori) pitoisuudet ovat oletettavasti koholla. Levärunsaus (tiheys) näytteessä on luok kaa 2 eli toiseksi korkein. Näytteestä havaittu lajisto: Aphanizomenon flos-aqua, runsaus 1

6 Microcystis aeruginosa, runsaus 1-2 Anabaena spiroides, runsaus 1 Anabaena lemmermannii, runsaus 1-2 Bothryococcus brawnii, runsaus 1 Snowella lacustris, runsaus 2 Oscaillatoria spp.,runsaus Aiemmin, ympäristönsuojelupalvelut toimitti Pyörissalon Na tu ra kohteessa sijaitsevasta Liippilammesta ym pä ris tö pääl likön ottaman levänäytteen Etelä-Savon ELY-keskukseen ana ly soi tavak si. Näyte analysoitiin vasta , jolloin levä oli jo osit tain hajonnut eikä siitä pystytty analysoimaan kuin Anabaena -su vun sinileviä. Ympäristöpäällikön silmämääräiseen tarkasteltuun perustuen le vä kukin ta jatkui edelleen Liippilammessa (vesi oli turkoosin sini vih reää). Normaalitilanteessa Liippilampi on hyvin kirkasvetinen Kep la kon harjujen välissä sijaitseva lampi, jonka valuma-alueella ei ole peltoja eikä lampeen johda suo- tai metsäojia. Vuosikymmeniä sit ten lampea on käytetty istutettujen kalojen luon non ra vin to lam pe na, jossa ei ole käytetty kalanrehuruokintaa. Liippilammessa on havaittu jonkun kerran myös aiempina vuosina sini le vä ku kin to ja. Liippilampi rajoittuu kaakkoisosastaan Roh vos tin rinteen pohjavesialueeseen, jota on tutkittu Keplakon ve den ot ta mon toisena ottopaikkana. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole ollut Liippilammen ajoittaiset sinileväkukinnat sen tehdessä koepump pauk sia alueella. Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto lämpökaivon po raa mi sesta Punkaharjun pohjavesialueella Suunniteltu lämpökaivo sijoittuu Punkaharjun vedenhankintaa var ten tärkeälle pohja vesialueelle, varsinaisen muodostumisalueen ul ko puolel le, ns. pohjavesialueen reunavyöhykkeelle. Kaivon suun ni tel tu syvyys on 222 m ja porareiän halkaisija 115 mm. Kiinteistön maa pe rä koostuu arvi olta pääosin hiekasta. Lämpökaivon suun ni tel tu porauspaikka sijaitsee alle 500 m päässä Punkaharjun poh ja ve den otta mon kaivosta ja arvioitu pohjaveden virtaussuunta on Pun ka har juntien (valtatie 14) eteläpuoleisella osalla etelään / kaak koon kohti ottamoa. Etelä-Savon ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lämpökaivon poraa mi nen suun niteltuun paikkaan aiheuttaa ennalta arvioiden poh jave den pilaantumisen vaaraa Pun kaharjun pohjavedenottamolla se kä

7 saattaa vaikuttaa pohjavesimuodostuman tilaan. On siis man dol lis ta, että hankkeesta seuraa ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 :n pohjaveden pilaamiskiellon tai vesilain (587/2011) 3 luvun 2 :n 1 momentin mukaisia seurauksia. Hanke vaatii vesilain mu kai sen luvan. Vesilain mukaista lupaa voi hakea Itä-Suomen alue hal lin to viras tos ta. LUPA-ASIAT UPM Savonlinnan vaneritehtaan ympäristöluvan mukainen tarkas tus käyn ti Tarkastuksella olivat läsnä UPM-Kymmene Wood edus taji na suojelupäällikkö Oiva Hakanen ja ympäristöpäällikkö Hanna Eklund, Etelä-Savon ELY-kes kuk ses ta Marjukka Kilpeläinen ja Lee na Mäkelä ja Savonlinnan kaupungin ym pä ris tön suo je lu pal ve luis ta ympä ris tö tar kas ta ja Hannu Toivanen. Tarkastuksella käy tiin läpi lu pa ehdot ja niiden mukainen toiminta. Käynnillä sovittiin mm., että toi minnan har joit ta ja toimittaa tiedot ruoppausjätteen kä sit te ly- ja va ras toin tialu een rakenteista sekä ajantasaisen kart ta esi tyk sen lu pa mää räykses sä 5 esitetyistä asioista valvovalle vi ran omai sel le. Tar kas tus muistio kokonaisuudessaan on esillä ko kouk ses sa. LEIRINTÄALUEASIAT Vuohimäen leirintäalueen syyskatselmus Syyskatselmus pidettiin Katselmuksessa tuli esille mm. seu raa via asioita: Leirintäkaudella 2014 leirintäalueella yöpyi henkilöä. Vas taa va luku oli henkilöä vuonna 2013 ja henkilöä vuonna Kaudelta 2014 tehdyn asiakaskyselyn perusteella leirintäalueen yleisar vo sa nak si annettiin 3,7 asteikolla 1-5. Asiakaspalautteessa toi vottiin mm. puuston ja pensaiden raivaamista, jotta järvimaisema nä kyi si paremmin, pidempää aukioloaikaa, enemmän ja selkeämpiä kier rätys pis tei tä, lisää opasteita, enemmän telttapaikkoja huol to ra ken nus ta / keittokatosta rantaan, live-esiintyjiä sekä alueen yleistä kun nos tamis ta. Ennen leirintäkautta 2015 vuokralaisen tehtävänä on toteuttaa tervey den suo je lu vi ran omai sen leikkikenttien tarkastusraportissaan esittä mät toimenpiteet ja vuosittain toistuvina tehtävinä mm. - pukukoppien rapuissa ylösnousseiden naulankantojen hakkaus

8 - biojäteastioiden huolehtiminen jätekatoksiin - kulkuteiden varsien raivaus syksyisin. Lisäksi on huolehdittava, että uimarannalla on pelastusrengas ja pelas tus ve ne, uintialue on merkattu, rannalla on roska-asiat ja ju hannus ko kon jätteet viedään pois rannalta. Alueen vuokralainen ja leirintäalueen toiminnanharjoittaja ovat tehneet tekniselle lautakunnalle esityksen toiminnan jatkamisesta su piste tul la leirintäalueella, jolloin osa alueesta vapautuisi muuhun käyttöön. Leirintäalueen kevätkokouksen ajankohdaksi varattiin klo 13: (Valmistelu: ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen, puh ja ympäristösuunnittelija Heidi Käyhkö, puh ) Ympäristöpäällikön esitys: Lautakunta päättää esittää Etelä-Savon ELY-keskukselle, että Liip pilam men sinileväkukinnan vaikutus Rohvostinrinteen pohjaveden laatuun tulisi selvittää ennen kuin alueelle mahdollisesti ra ken ne taan Keplakon vedenottamon toinen ottopaikka. Kaivojen si joit ta mi nen lähelle Liippilampea, josta saattaisi päästä rantaimeytynyttä lam men vettä rakennettaviin ottokaivoihin, on vedenlaadun ris ki te ki jä. Muilta osin selostusosassa referoidut asiat eivät anna ai het ta ottaa nii tä erikseen käsiteltäväksi, ja merkitä asiat tiedoksi. Toimenpiteet: Etelä-Savon ELY-keskus Itä-Savon Vesi Oy Savonlinnan Vesi Terveydensuojeluviranomainen Päätös: Esitys hyväksyttiin.