Espoon kaupunginmuseon KOKOELMAPOLITIIKKA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunginmuseon KOKOELMAPOLITIIKKA 2011"

Transkriptio

1 Espoon kaupunginmuseon KOKOELMAPOLITIIKKA 2011

2 Foto Matti Huuhka Espoon marttayhdistys ry:n kahvipannu, jota käytettiin 1970-luvulle saakka, sekä Arabian valmistama Martta-kuppi.

3 Espoon kaupunginmuseon KOKOELMAPOLITIIKKA 2011 Työryhmä Annamari Eskola, Suvi Kettula, Sari Piirainen, Liisa Ropponen, Pirkko Sillanpää ja Timo Tuomi Kuvat Espoon kaupunginmuseon kuva-arkisto Taitto Museodesign Nina Repo Paino Espoon kaupungin painatuskeskus 2011 Kannen kuva Matti Huuhka

4 4 sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1.1. Espoon kaupunginmuseon tavoitetila vuonna Kokoelmavastuualueen tavoitetila vuonna Espoon kaupunginmuseo 1.4. Kokoelmapolitiikan merkitys 1.5. Museotyötä ohjaava lainsäädäntö ja suositukset Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat 2.1. Esinekokoelma Tekstiilit Maatalojen esineistö Kulku- ja kuljetusvälineet Huonekalut Ruoka- ja kotitalousesineistö Leikkikalut Rahat ja mitalit Espoolaiset teollisuustuotteet Saaristoelämän esineistö Kodin viestintä- ja viihdelaitteet 2.2. Rakennuksen osat, tapetit ja pienoismallit 2.3. Arkistokokoelma Asiakirjat Kartat Kuva-aineistot Äänitteet Julkaisut Kulttuuriympäristön tutkimuksen aineistot Muita kokoelmia Arkeologinen kokoelma Rulludd -kokoelma Tapio Lukkosen kokoelma Heikki von Hertzenin kokoelma Käyttökokoelma

5 sisällysluettelo 5 3. Museokokoelman kartuttaminen 3.1. Kokoelman kartuttamismuodot 3.2. Kartuttamisen painopistealueet 3.3. Kokoelmaan ottaminen Museokokoelman hallinta ja hoito 4.1. Luettelointi 4.2. Kokoelmien säilytys ja hoito 4.3. Poistot museokokoelmasta sekä tarjonnan seulonta Kokoelmapalvelut ja kokoelmien saavutettavuus 31 Liitteet Lähteet ja kirjallisuus 32 45

6 6 johdanto 1. Johdanto 1.1. Espoon kaupunginmuseon tavoitetila 2015 Espoon kaupunginmuseo on innovatiivinen ja kehityshakuinen edelläkävijämuseo maamme suurimpien ja laadukkaimpien kaupunginmuseoiden joukossa Kokoelmavastuualueen tavoitetila vuonna 2015 Uusittu kokoelmahallintajärjestelmä on tehokas ja joustava. Riittävällä henkilöresursoinnilla valtaosa kokoelmien aineistosta on talletettu järjestelmään ja hakujen piiriin. Järjestelmään talletettuja kokoelmatietoja hyödynnetään museon sisäisessä ja ulkoisessa asiakaspalvelussa. Foto Matti Huuhka Uusi kokoelmakeskus mahdollistaa monipuolisen kokoelmien tutkimisen ja käytön. Kokoelmakeskus sijaitsee Näyttelykeskus WeeGeen läheisyydessä ja siellä säilytetään keskitetysti erityyppisiä kokoelmatallenteita. Museokokoelmaan voi tutustua näyttelytiloissa, kokoelmakeskuksessa sekä webin välityksellä kansallisten ja kansainvälisten kokoelmaselainten avulla. Henkilöstön asiantuntemusta, kokoelmia ja kokoelmatietoja hyödynnetään tiedon ja kokemusten tuottajina, tarinoiden välittäjinä sekä elämysten ja inspiraation lähteinä. Sepänkylässä käytetty, hiekkakivestä valmistettu aurinkokello 1700-luvun lopulta Espoon kaupunginmuseo Kokoelmatyötä kehitetään tiiviissä yhteistyössä maamme muiden museoiden kanssa kaupunginmuseon kokoelmapoliittisten linjauksien mukaisesti. Espoon kaupunginmuseo on osa kulttuurilautakunnan alaista kaupunkikulttuurin tulosyksikköä ja kuuluu Espoon kaupungin sivistystoimeen (Liite 1). Espoon kaupunginmuseon alkuna oli vuonna 1958 perustettu kotiseutumuseo ja -arkisto. Kaupunginmuseo on kehittynyt 50 vuoden aikana kotiseutusihteeri Bertil Erikssonin johtamasta yhden miehen museosta valtakunnallisesti suureksi ja merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kaupunginmuseoksi (Liite 2). Museossa oli vuonna 2010 vakituisia virkoja ja toimia yhteensä 22. Lisäksi määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli henkilöä. Vuonna 2010 kaupunginmuseon talousarvion loppusumma oli euroa. Vuonna 2009 Espoon kaupunginmuseon museokokoelmassa oli kaikkiaan noin tallennetta; muun muassa noin museoesinettä, arkistoon kuuluvaa asiakirjaa ja julkaisua.

7 johdanto 7 Kokoelmat ovat Espoon kaupungin verovaroin ylläpidettävää omaisuutta. Kaupunginmuseo tutkii, dokumentoi, säilyttää ja esittelee Espoon ja myös siihen vuoteen 1922 kuuluneen Kauniaisten historiaa. Kaupunginmuseon museokokoelma on sijoitettu viiteen kokoelmatilaan. Pääosa museon kirjastosta ja arkistosta on museon tiloissa Näyttelykeskus WeeGeellä. Osa arkistoaineistosta on Espoon kaupunginarkistossa. Museokokoelman tutkimiseen ja ylläpitoon liittyvää kirjallisuutta on Kauklahden kokoelmatilassa ja Talomuseo Glimsin toimipisteessä. Esinekokoelmia säilytetään neljässä eri tilassa Espoon ja Kirkkonummen alueella. Kauklahden kokoelmatilassa ovat myös esineistön tutkimus- ja konservointitilat. Museon tiloja käsitellään kohdassa 4.2. (Liite 3). Kokoelma-, näyttely- ja työtilojen hajasijoitus hankaloittaa kokoelmatyötä. Kaupunginmuseon neljä näyttelytilaa Näyttelytiloista vanhin on Talomuseo Glims. Espoon kotiseutumuseon näyttelytila avattiin kunnan omistamalla Glimsin maatilalla vuonna Tilan rakennukset kunnostettiin ja otettiin museokäyttöön vaiheittain (Liite 2). Rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan, vain riihi on siirretty alueelle Rastaalassa sijainneesta Snällbackan torpasta vuonna Glimsin päärakennus on valmistunut vuonna 1790, ja se toimi museon toimistona sekä ainoana näyttelytilana 1980-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa on museokauppa, näyttelytila ja henkilökunnan sosiaalitila. Tuparakennus valmistui 1800-luvun alussa ja kunnostettiin 1950-luvulla 1800-luvun tyyliseksi. Ulkorakennuksissa on esillä museokokoelmaan kuuluvaa esineistöä. Kaupunginmuseon näyttelytila KAMU on osa Näyttelykeskus WeeGeetä. Espoon kaupunginmuseo muutti taloon vuonna Näyttelykeskus WeeGee toimii Weilin & Göösin 1960-luvulla rakennetussa kirjapainotalossa. Espoon kaupunki hankki talon museo- ja näyttelytoimintaa varten. Vuonna 2010 talossa toimi mm. viisi museota ja koulu. KAMU:ssa on esillä pääosin museokokoelmasta koottu Espoon historiaa esittelevä perusnäyttely ja vaihtuvia näyttelyitä, jotka perustuvat omien kokoelmien lisäksi kotimaisiin ja ulkomaisiin esinelainoihin. Glims luvulla. Koulumuseo Lagstad toimii Espoon vanhimmassa vuonna 1873 valmistuneessa kansakoulurakennuksessa. Rakennus kunnostettiin kotiseututaloksi vuonna Espoossa oli suunniteltu koulumuseon perustamista johonkin vanhaan kouluun jo 1970-luvulla. Hanketta varten perustettiin työryhmä 1980-luvun alussa ja kaupunginmuseolle annettiin projektirahaa kouluaineiston tallentamiseksi. Hanke ei kuitenkaan toteutunut siinä laajuudessa kuin oli suunniteltu. Vuonna 2003 yläkerran luokkahuoneessa avattiin koulumuseo yleisölle. Koulumuseossa on esillä Espoon vanhoista kansakouluista kerättyä esineistöä. Lagstadin pihapiirissä oleva entinen opettajan asunto kunnostettiin koulumuseon toiminta- ja näyttelytilaksi vuosina

8 8 johdanto Foto Matti Huuhka Foto Tommi Heinonen Huvilamuseo Villa Rulludd. Nyholmin kalastajatila Pentalassa. Foto Matti Huuhka Luokkahuone Koulumuseo Lagstadissa.

9 johdanto 9 Huvilamuseo Villa Rulludd toimii Kihlmanin suvulle kuuluneen huvilarakennuksen toisessa kerroksessa. Huvila rakennettiin vuosina 1873 ja Rakennus oli Kihlmanin suvun hallussa vuoteen 1980 saakka, jolloin Espoon kaupunki osti sen. Vuonna 1989 Espoon kaupunginhallitus antoi huvilan kaupunginmuseon hallintaan kotiseututaloksi. Kunnostetun huvilan yläkerrassa avattiin pienimuotoinen huvilamuseonäyttely vuonna Vuonna 2005 huvilamuseo laajeni koko yläkertaan. Museossa on esillä pääosin Kihlmanin suvun lahjoittamaa aineistoa. Vuodesta 2005 lähtien alakerrassa on toiminut yksityisyrittäjän juhlapalvelu. Saaristomuseo Pentala avautuu Nyholmin kalastajatilalla Pentalan saaressa yleisölle vaiheittain vuodesta 2014 lähtien. Ajatus kalastusmuseon perustamisesta syntyi jo 1970-luvulla ja museota varten hankittiin Sandvikin tila Laurinlahdesta. Tilan päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1975, eikä kalastusmuseohanke edennyt 10 vuoteen. Kaupungin eri hallintokuntien edustajista koostunut työryhmä laati Pentalan virkistyskäyttösuunnitelman vuonna Siinä ehdotettiin kalastusmuseon perustamista Pentalaan Nyholmin kalastajamökkiin. Espoon kaupunki osti Gurli Nyholmin tilan vuonna Kaupunginhallitus hyväksyi saaristomuseon hankesuunnitelman Museo tulee käsittämään 14 kunnostettavaa rakennusta sekä uudisrakennuksen. Pentalassa tullaan esittelemään Espoosta tallennettua saaristoelämään liittyvää aineistoa. Vaihtuvien näyttelyiden tila antaa mahdollisuuden erilaisten aihealueiden näyttelyille (ks. luku ) Kokoelmapolitiikan merkitys Kokoelmapoliittista ohjelmaa tarvitaan kokoelmatyön kehittämisen työkaluksi ja toiminnan tueksi. Kokoelmatoiminnan peruslinjaukset on kirjattu kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Tällä määritellään kokoelmahallintaa koskevia menettelytapoja ja kartutukseen, tutkimukseen, turvallisuuteen, säilyttämiseen sekä konservointiin liittyviä periaatteita. Ohjelma ja siihen kuuluvat liitteet muodostavat tietopaketin. Siinä perustellaan toiminnan linjaukset museoinstituution ulkopuolisille tahoille, rahoittajille, mahdollisille muille tukijoille, yhteistyökumppaneille, lahjoittajille ja omalle henkilökunnalle. Kokoelmapoliittinen ohjelma päivitetään tarvittaessa. Kokoelmatutkimus, muu uusi tutkimus tai yhteistyöhankkeiden tuomat uudet näkökulmat synnyttävät päivittämistarvetta Museotyötä ohjaava lainsäädäntö ja suositukset Maassamme on yli 1000 museota, joista ammatillisesti hoidettuja on noin 300. Kunnan tai valtion ylläpitämien museoiden toimintaa ohjaavat valtion lainsäädäntö ja kunnalliset säädökset. Museoiden toimintaa ohjaavat myös kansainväliset sopimukset. Museokokoelman täydentämisessä ja ylläpidossa otamme huomioon kansainvälisen ICOMin (International Council of Museums) julkaiseman Museotyön eettiset säännöt. Lisäksi seuraamme Suomen museoliiton ja Museoviraston antamia ohjeita ja suosituksia (Liite 4).

10 Foto Tommi Heinonen Näyttelytila KAMU v.uonna 2010.

11 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Kaupunginmuseo on kulttuurihistoriallinen museo, joka museokokoelmansa avulla kertoo ensisijaisesti Espoon ja espoolaisten historiasta. Kokoelman alkuna oli espoolaisen kotiseutuyhdistyksen Esbo Hembygdsförening r.f.:n kokoelma (296 kpl), jonka yhdistys luovutti säilytettäväksi (deponoi) Espoon kotiseutumuseoon vuonna Yhdistys oli kerännyt kokoelmaansa jo vuodesta 1916 lähtien tavoitteenaan perustaa museo. Kun kunta osti Glimsin tilan rakennukset ja päätti niiden museoinnista, yhdistyksen esineet sijoitettiin museon näyttelyyn (Liite 2). Jo ensimmäisenä toimintavuonna museon kokoelmiin hankittiin esineiden lisäksi myös karttoja, valokuvia, kuulutuksia, ostokortteja, verolippuja, aikatauluja, juhlaohjelmia, vaalijulisteita ym. arkistomateriaalia. Kotiseutusihteeri Bertil Eriksson osti vastaperustetun museon kokoelmiin aineistoa antiikkiliikkeistä ja antikvariaateista sekä talonpoikaisesineistöä Espoossa pidetyistä huutokaupoista. Museokokoelman kasvusta ja kokonaismäärästä ei voi esittää tarkkoja lukuja museon alkuvuosikymmeniltä. Esinekokoelman kartunta on kirjattu toimintakertomuksiin vuodesta 1973 lähtien. Kirjakokoelman ja arkistojen vuotuisesta kartunnasta on olemassa numeraalisia tietoja vasta viime vuosikymmeniltä. Museon toimintamahdollisuudet laajentuivat ja täsmentyivät 1970-luvulla, kun henkilökunta ammatillistui ja sen määrä kasvoi. Museokokoelmassa on osia, jotka sisältävät tärkeää aineistoa valtakunnalliselle ja jopa kansainväliselle tutkimus- ja näyttelytoiminnalle. Tästä esimerkkinä ovat paikallisten lasi- ja keramiikkatehtaiden tuotteiden kokoelmat sekä Tapiolan suunnittelijan, varatuomari Heikki von Hertzenin kokoelma. Muutakin Tapiola-aineistoa on karttunut kokoelmaan esimerkiksi merkkivuosina järjestettyjen näyttelyiden yhteydessä. Osa museokokoelman aineistoista on myös ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä. Seuraavissa luvuissa kerrotaan tarkemmin museokokoelmien sisällöstä. Jaottelu perustuu osin museon työtraditioiden myötä muodostuneisiin kokoelmien osa-alueisiin, osin eri hankkeisiin. Esitellyt aineistot ovat joko määränsä tai laatunsa takia merkittäviä Esinekokoelma Aluksi esinekokoelman kartuttamisessa keskityttiin tallettamaan nopeasti katoamassa olevaa ruotsinkielisen talonpoikaisväestön kulttuuria. Kokoelmaan otettiin koti- ja maatalouden, karjanhoidon ja kalastuksen harjoittamiseen liittyviä työkaluja ja -välineitä. Lisäksi tallennettiin ammattikäsityöläisten, kuten seppien ja suutarien työvälineistöä. Museon ainoa näyttelytila oli 1980-luvulle saakka Glims. Se suuntasi myös lahjoittajia mieltämään museon tärkeimmäksi tallennusaiheeksi agraariajan historian.

12 12 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Vuonna 1960 Espoossa sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta enää noin 4,4 prosenttia kuntalaisista. Samana vuonna suomenkielisten osuus väestöstä oli kasvanut 76 %:iin. Teollisuus- ja palveluelinkeinot olivat kasvaneet, ja tämä elinkeinorakenteen muutos otettiin huomioon esinekokoelman kartuttamisessa. Espoon maalaispitäjä muuttui vuonna 1963 kauppalaksi ja vuonna 1972 kaupungiksi. Esinekartunnassa näkyivät 1970-luvulta lähtien koulumuseo- ja saaristomuseohankkeet. Lisäksi Espoon kunnan laitosten toimintaan liittyvää aineistoa sekä myös vähittäiskauppojen esineistöä alettiin ottaa kokoelmiin. Yhteistyö paikallisten yhdistysten ja seurojen kanssa on myös kartuttanut museokokoelmaa. Foto Matti Huuhka Museon tehtäväksi ajateltiin yleisesti 1980-luvulla eri aikakausien ja elämänmuotojen esitteleminen näyttelyiden avulla, ja tarjolle tullutta esineistöä otettiin runsaasti kokoelmiin. Tässä esineistössä on paljon maailmansotien välisen ja jälkeisen ajan arkielämän aineistoa. Lahjoittajat olivat usein ensimmäisen polven espoolaisia, mutta esineiden varsinainen käyttöhistoria liittyi lahjoittajien sukulaisten asuinhistoriaan. Näin tämä esineistö myös heijastaa Espoossa sodan jälkeen tapahtunutta väestörakenteen muutosta. Perinteinen typologinen ajattelu heijastui kartunnassa; esinekulttuurin muutosta haluttiin havainnollistaa kokoamalla eri esinetyypeistä kehityssarjoja. Esineiden taustatietoja ei sen sijaan vielä tuolloin dokumentoitu kovinkaan perusteellisesti, eikä kaikilla kokoelmiin otetuilla esineillä ollut espoolaista taustaa. Espoon vanhin palokunta Esbo FBK lahjoitti museolle miehistön kuljetusauton. Vuosina auto kunnostettiin ja siirrettiin Espoon automuseoon. Espoon voimakkaan väestönkasvun myötä vanhaa rakennuskantaa purettiin paljon uuden tieltä. Kaupungille hankituista rakennuksista otettiin rakennusosien lisäksi talteen myös asukkaiden jättämää käyttöesineistöä. Kaupungin omistukseen tuli kartanoita, esimerkiksi Alberga, Gräsa, Gumböle, Jorv ja Oittaa sekä huviloita kuten Karhusaari, Parkvilla, Villa Rulludd ja Villa Elfvik. Museo on saanut edellä mainituista rakennuksista aineistoa kokoelmiinsa. Villa Elfvikistä saatiin runsaasti säätyläisperheen elämänpiirin esineistöä. Museo on saanut aineistoja myös yksityisomistuksessa olevista kartanoista kuten Backbyn ja Bodomin kartanosta sekä Espoonkartanosta. Vaikka Espoo on nykyään Suomen toiseksi suurin kaupunki, kaupunginmuseo on varsin nuori laitos verrattuna useimpien muiden suurien kaupunkien museoihin. Se on juuriltaan maalaiskunnan kotiseutumuseo, mikä selittää osittain kokoelmien painopisteitä. Esineistö on suhteellisen nuorta, pääosin 1900-luvulta. Kokoelmassa on melko vähän viimeisen kolmen vuosikymmenen esineistöä. Esinekokoelman kokonaismääräksi on arvioitu noin , joista tietokantaan on tietoja viety noin esineestä. Puolet esineistöstä on kuvattu, asiasanoitettu tai ajoitettu.

13 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Tekstiilit Esinekokoelmaan kuuluu lasten, miesten ja naisten arki-, juhla- ja työvaatteita, asusteita ja jalkineita, sisustus- ja kodintekstiilejä sekä viirejä ja lippuja. Kokoelmassa on myös eri ammattiryhmien käyttämiä virkapukuja ja työvaatteita. Juhlavaatetusta edustavat mm luvun loppupuolen puvut Laajalahden Villa Elfvikistä ja Espoonkartanosta. Pukukokoelmassa painottuvat naisten vaatteet ja asusteet, joiden osuus on noin kaksi kolmasosaa. Käsityönä valmistetuissa tekstiileissä ovat edustettuina monipuolisesti erilaiset kirjonta- ja muut koristelutekniikat, mm. valkokirjonta, pitsitekniikat ja ristipistotekniikka. Kokoelmaan on talletettu erilaisia pöytä- ja pikkuliinoja noin 900. Niitä on tarjottu kaupunginmuseolle runsaasti, mikä kertoo kodeissa käsityönä valmistettujen tekstiilien arvostuksesta. Lippuja ja viirejä on noin 130, joiden joukossa on Leppävaarassa toimineen M. Kuokkasen lipputehtaan tuotteita. Niistä suurin osa on laivoissa käytettäviä ns. signaali- eli merkinantolippuja. Ryijyjä on saatu espoolaisista maataloista, vanhimmat on valmistettu 1700-luvun lopulla. Vaatteita ja muita tekstiilejä on yhteensä noin 7000 kappaletta. Foto Matti Huuhka Albert Edelfeltin Elvira ja Emil Standertskjöldeille suunnittelemat naamiaispuvut vuodelta 1896.

14 14 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Maatalojen esineistö Kokoelmaan on saatu vanhoista espoolaisista maataloista suuri määrä asumiseen tai työhön liittyvää esineistöä. Näitä taloja ovat esimerkiksi Puotisten Nedre Smeds, Sepänkylän Stensgård, Vanttilan Bensuls, Karvasmäen Ers, Kokinkylän Storas ja Lehtimäen Nedre Lövkulla. Kokoelmassa on myös Glimsin tilan alkuperäistä esineistöä. Maaseutuyhteisön sosiaalista moninaisuutta kuvaa Leppävaaran kartanon muonamiehen esineistö ja Ståhlen torpan esineistö Muuralasta. Kokoelmaan kuuluu mm. auroja sekä erilaisia istutus-, niitto- ja haravakoneita. Nämä hevosvetoiset työkalut ovat pääosin 1900-luvun alusta. Myös uudempia moottorikäyttöisiä koneita on talletettu, esimerkiksi puimakone ja maamoottori. Maanviljelijäväestön asuin- ja työkalustoa on esillä Talomuseo Glimsin perusnäyttelyn eri rakennuksissa. Suuri osa isoista maatalousesineistä on jouduttu sijoittamaan muihin säilytystiloihin Kulku- ja kuljetusvälineet Erilaisia ajokaluja kokoelmassa on runsaasti, sillä 1970-luvulla Espooseen suunniteltiin kulkuvälinemuseota. Erilaisia kärryjä, vaunuja ja rekiä on yli 50. Säätyläis- ja huvilaelämästä kertovat Dalsvikin kartanosta saadut kuomuvaunut, kuomureki, metsästysvankkurit, Aurora Karamzinin Italiasta tilaamat rottinkitrillat, Akseli Gallen-Kallelan Leppävaarassa käyttämä reki sekä vesikärryt Villa Rulluddista. Kokoelmassa on myös lasten käyttämiä kärryjä ja kelkkoja. Erilaisia suksia on lähes 30 paria, mm. mäkisukset ja rullasukset. Polkupyörien joukossa on mm. Viherlaaksossa toimineen postinkantajan polkupyörä. Foto Matti Huuhka Foto Sohvi Railo Aurora Karamzinille kuuluneet, Italiasta vuonna 1872 tilatut trillat. Tapiolassa asuneen kirjailija Helvi Hämäläisen polkupyörä.

15 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Huonekalut Museokokoelmaan kuuluvat huonekalut ovat pääasiallisesti 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta luvulla valmistettuja huonekaluja on vähän. Vanhimpiin huonekaluihin kuuluu mm. Bembölestä Ollaksen talosta saatu kerrossänky oppisäng. Kartanoelämästä kertovat esimerkiksi Gumbölen herrainhuoneen kalusto ja Backbyn puutarhakalusteet. Sodan jälkeiseltä ajalta kokoelmassa on sekä kotien kalusteita että mm. Heikki von Hertzenin toimiston kalusteet. Espoon kaupungin laitosten huonekaluja ovat esimerkiksi Muuralan sairaalan lastenosaston kalusteet vuodelta 1922 ja apulaiskaupunginjohtaja Erkki Pätiälän virkahuoneen neuvotteluryhmä vuodelta Ruoka- ja kotitalousesineistö Kokoelman astiat ovat pääosin 1900-luvulta. Vanhimmat astiat ovat Espoonkartanossa käytetyt tinavadit ja 1750-luvuilta. Ruuanvalmistusvälineet ja kattausastiat ovat etupäässä yksityiskodeista. Kokoelmassa on myös espoolaisten Martta- ja Lotta Svärd -yhdistysten käytössä olleita astioita sekä koulukeittoloiden välineistöä. Kera Oy ja Kauklahden lasitehdas tuottivat paljon erilaisia taloustavaroita, joita kokoelmassa on runsaasti. Ruokatalouden, esimerkiksi maidonkäsittelyn työvaiheiden esineistöä on kokoelmaan otettu paljon, jotta tuotanto- ja jalostusvaiheita voidaan havainnollistaa. Alkutuotantovaihetta edustavat siivilät ja tonkat, jalostusvaihetta hapatusastiat, kirnut ja jäätelökoneet sekä säilyttämiseen liittyen jääpaloin kylmennettävät tai sähköllä toimivat jääkaapit. Espoossa on ollut hyvät mahdollisuudet puutarha- ja kotitarveviljelyyn, joten säilöntäesineistö on kokoelmissa hyvin edustettuna. Perinteiseen tekstiilituotantoon ja vaatehuoltoon kuuluvaa välineistöä on paljon. Kuitujen käsittelyn ja langan ja kankaan valmistuksessa tarvittavien esineiden lisäksi kokoelmassa on ompelun pienvälineitä sekä ompelukoneita, pesukoneita ja mankeleita. Foto Annamari Eskola Foto Sohvi Railo Foto Sohvi Railo Kauklahden lasitehtaalla 1940-luvulla valmistetut karahvi ja pikarit, joissa on tehtaalle tyypillinen kukkamaalaus. Gumbölen kartanon itämaiseen kalustoon kuuluva tuoli lukujen vaihteesta. Kuvataiteen painama Armi Kuusela -paperinukke sekä garderobia täydentävä iltapuku, jonka piirsi Muuralassa asunut koulutyttö.

16 16 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Leikkikalut Museokokoelmassa on lähes 200 kappaletta nukkeja. Muutamaan nukkelahjoitukseen kuuluu suuri määrä omistajan ompelemia nukenvaatteita. Itse tehtyjen lelujen helmiä ovat esimerkiksi Muuralassa asuneiden sisarusten luvuilla valmistamat paperinuket ja hakjärveläisen pojan 1940-luvulla veistämät puuautot. Tapiolalaiselta pariskunnalta on saatu tyypilliset lukujen matkamuistonuket. Kokoelmaan on otettu myös espoolaisen keräilijän Barbie-nukkeja. Kokoelmaan on hankittu myös uusia leluja, esimerkiksi espoolaista vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonia esittävä Veikka-nukke varusteineen Rahat ja mitalit Kotiseutusihteeri Bertil Eriksson keräsi museolle laajan rahakokoelman, jota kartutettiin pitkään systemaattisesti. Rahakokoelmaan kuuluu noin 3000 rahaa, jotka ovat valtaosin suomalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä. Suomalaisten rahojen kokoelmaan kuuluvat kaikki Suomessa käytössä olleet kolikot ja setelit 1860-luvulta vuonna 2002 käyttöön otettuihin euroihin. Kokoelmassa on myös Espoon punakaartin lyömät vastikerahat vuodelta Vanhin raha on Ruotsin kuninkaan Mauno Ladonlukon ( ) aikainen brakteaatti, joka on kokoelmien vanhin täsmällisesti ajoitettu esine. Taustaltaan kiinnostavia ovat maasta löytyneet rahat, kuten Glimsin pihamaalta löytynyt hollantilainen kultadukaatti vuodelta 1781 ja koulupoikien Leppävaarasta löytämä vuoden 1725 taaleri. Mitalikokoelmaan kuuluu henkilö- ja tapahtumamitaleja sekä espoolaisten urheiluseurojen mitaleja ja palkintoja Espoolaiset teollisuustuotteet Espoon kaupunginmuseossa alettiin aktiivisesti kerätä espoolaisen teollisuuden tuotteita 1970-luvulta lähtien. Teollisuuslaitoksista tallennettiin myös kuva- ja haastatteluaineistoa. Tutkimusten yhteydessä on kokoelmaan saatu runsaasti aineistoa, jota on hyödynnetty näyttelyissä ja julkaisuissa (Liite 7). Foto Sohvi Railo Foto Matti Huuhka Foto Sohvi Railo Espoolaista vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonia esittävä nukke. Vuoden 1725 plooturaha, jonka kaksi poikaa löysi Leppävaarasta. Haukilahtelaisen T:mi K. Harjanteen hattuateljeen tuotantoa 1960-luvulta.

17 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat 17 Kauklahden lasitehtaan historian tutkiminen aloitettiin vuonna Kauklahden lasitehtaan tuotteita on kokoelmassa n. 600 ja lisäksi joitakin työvälineitä. Espoossa toimineen keramiikkatehdas Kera Oy:n tuotteita on yli 900. Soukassa toimineita puusepänverstaita tutkittiin 1980-luvun lopulla. Näiden verstaiden tuotteita ja työvälineitä on kokoelmissa n. 80 kpl. Tuotteita on lisäksi muista Espoossa toimineista yrityksistä kuten Harjanteen hattuateljeesta, Sleviltä, Jousen opetusvälinetehtaalta, Epekolta, Wikbergin traktoritehtaalta, kellotehdas K. Soidinsalolta sekä Kauklahdessa ja Kivenlahdessa toimineista tiilitehtaista Saaristoelämän esineistö Museokokoelmaan on 1970-luvulta lähtien kerätty saaristoelämään liittyvää esineistöä ja muuta aineistoa. Niitä ovat kalastusvälineet ja veneet, pyydysten valmistuksen ja huollon esineet sekä linnustuksen ja hylkeenpyynnin välineet. Kokoelmassa on mm. kalastajaperhe Lövströmin Isossa Lehtisaaressa käyttämä vene, jolla kuljetettiin silakoita myyntiin. Sen kantavuus on 60 silakkalaatikkoa eli yhteensä 1800 kg. Huvilaelämä ja muu kesänvietto ovat myös kuuluneet tallennusaiheisiin. Pysyvää saaristoasutusta tullaan esittelemään Suvisaaristossa sijaitsevassa Saaristomuseo Pentalassa. Kokoelmiin hankittiin Nyholmin kalastajaperheen kodin koko irtaimisto, johon kuuluu runsas 4000 esinettä. Kodin esineet pyrittiin tallentamaan niin tarkkaan, että sisustus pystytään palauttamaan samanlaiseksi kuin se oli viimeisen asukkaan eläessä Kodin viestintä- ja viihdelaitteet Museokokoelmassa on 40 eri-ikäistä radiota, aina 1920-luvun kidekoneesta matkaradioihin. Televisioita on kymmenkunta, vanhin 1950-luvulta. Museo on tallentanut eri aikakausien puhelimia, kirjoitus- ja laskukoneita, videokameroita, projektoreita, nauhureita, levysoittimia, tietokoneita, ja tietokonepelejä. Museokokoelmaa täydennettiin Espoossa Mec Rastor Oy:n käytössä olleella Apple Lisa -merkkisellä tietokoneella vuodelta Tätä kokoelmaa täydentää kohdassa mainittu Tapio Lukkosen kokoelma. Foto Sohvi Railo Foto Vesa Alén Nyholmin perheen verkkomerkkejä. Mikrotietokone Apple Lisa vuodelta Käytetty Espoossa toimineessa Mec Rastor Oy:n toimistossa.

18 18 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat 2.2. Rakennusten osat, tapetit ja pienoismallit Rakennusosia on otettu talteen purettavista ja kunnostettavista rakennuksista. Vanhimmat talteen otetut rakennuksen osat ovat Albergan kartanon 1800-luvulla rakennetun ja 1960-luvulla puretun päärakennuksen ovet. Seinä- ja lattianäytteitä on kaupungin omistamista Albergan uudesta kartanosta, Villa Elfvikistä ja Villa Rulluddista. Gräsan kartanon vuonna 1981 puretusta päärakennuksesta otettiin talteen useita kaakeliuuneja, osa porraskaidetta ja tapetteja. Ensimmäiset tapettinäytteet otettiin talteen vuonna 1958, kun Glimsin tilan rakennukset muutettiin museokäyttöön. Vanhimmat niistä ovat 1840-luvulta. Tapettinäytteissä saattaa olla yli kymmenenkin kerrosta. Tapetteja on otettu talteen myös ullakoilta. Tapettinäytteistä on noin 1400 digikuvaa. Kokoelmissa on useita pienoismalleja, mm. Tapiolan pienoismalli 1960-luvulta. Museo on myös teettänyt pienoismalleja merkittävistä kohteista, kuten Espoon tuomiokirkosta ja Träskändan kartanosta Arkistokokoelma Kaupunginmuseossa on monipuolinen museoarkisto, jota on kerätty museon perustamisesta asti. Aineisto sisältää sekä asiakirjoja, kuva-aineistoja että audiovisuaalista materiaalia. Arkistoaineistosta on vielä osa luetteloimatta. Nuorisoseurat, kotiseutuyhdistykset ja sotaveteraanit ovat antaneet arkistojaan säilytettäväksi museoarkistoon. Kaupunginmuseon hallinnollisen arkiston asiakirjat, esimerkiksi lausunnot, säilytetään kaupunginarkistossa, joka antaa niistä tietopalveluja. Foto Tryggve Gestrin Foto Tommi Heinonen Carl Tersmedens Lefnads Journal Nyholmin perheen asiakirjoja Pentalasta.

19 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Asiakirjat Arkistokokoelmassa on asiakirjoja oikeuden pöytäkirjoista elokuvalippuihin. Vanhinta alkuperäismateriaalia ovat mm. käräjäoikeuden pöytäkirjat ja veroasiakirjat 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta. Vanhempaa 1600-luvun arkistoaineistoa on kopioitu Tukholmasta ja Tallinnasta sekä kotimaan arkistoista. Aineistoa on kopioitu valokuvaamalla, mikrokuvaamalla ja aikaisemmin myös käsin kirjoittamalla. Esinelahjoitusten yhteydessä saadaan myös arkistomateriaalia talojen omistusasiakirjoista muistovihkoihin ja kirjeisiin. Kaikki asiakirjat eivät ole julkisessa tutkimuskäytössä, koska ne sisältävät henkilöiden yksityisyyteen liittyviä tietoja tai aineiston käyttö on rajattu luovuttajan kanssa tehdyllä sopimuksella. Vuonna 2010 valokuvattiin Albergan kartanon isännän, Suomenlinnan telakanrakentaja Carl Tersmedenin päiväkirjoja. Ne on sidottu 14 niteeseen ja sivuja on yli Tietokannassa on tietoja yli asiakirjasta. Kotiseututyö kuului kaupunginmuseon toimialaan museon perustamisesta lähtien vuoteen 2001 saakka ja tänä aikana yhdistysten aineistoa saatiin arkistoon. Kotiseutuyhdistysten julkaisujen ja materiaalin kartuttamista jatketaan valikoidusti Kartat Karttakokoelmassa on sekä alkuperäisinä että kopioina maantieteellisiä karttoja 1600-luvulta, isojakokarttoja ja 1800-luvulta, venäläisiä topografikarttoja lukujen vaihteesta, 1900-luvun pitäjänkarttoja sekä perus- ja virastokarttoja 1960-luvulta. Kopioita on tehty valokuvaamalla ja digikuvaamalla. Karttoja on kopioitu myös Ruotsin arkistoista. Kokoelmassa on tilojen viljelykarttoja ja tonttikarttoja. Haastattelujen yhteydessä on laadittuja muistitietoon perustuvia karttoja. Tietokannassa on tietoja noin 470 kartasta. Foto Matti Huuhka Glimsin tuparakennuksen tapetteja noin vuosilta Kartta vuodelta 1947, jossa Porkkalan vuokra-alue ( ) on jätetty valkoiseksi.

20 20 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Foto Carl Neupert Dagerrotypia 1840-luvun lopulta. Hedvig Eriksson ja Sofia Dahlström Gräsasta. Foto Tommi Heinonen Nyholmin suvulle kuuluneita valokuvia.

21 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Kuva-aineistot Kuva-aineistot koostuvat valokuvista, negatiiveista, diakuvista, postikorteista, valokuva- ja korttialbumeista sekä filmeistä ja videoista. Vanhin valokuva on saksalaisen kiertelevän valokuvaajan Carl Neupertin 1840-luvun loppupuolella ottama dagerrotypia (suoraan metallilevylle tehty kuva). Vanhin paperille vedostettu valokuva on 1860-luvun alusta. Esbo Hembygdsförening r.f. on tallettanut valokuvakokoelmansa kaupunginmuseon arkistoon. Yhdistys jatkaa aktiivista kuvien keräämistä. Museon henkilökunta kuvaa tutkittavat rakennus- ja miljöökohteet. Vain osa syntyneestä kuvamateriaalista arkistoidaan pysyvästi, osa jää tutkimuksen käyttömateriaaliksi. Kaupunginmuseo saa myös lahjoituksena sekä valokuva- että diakuvakokoelmia. Lisäksi yksityishenkilöiltä lainataan kuvia kopioitavaksi. Kuvien kopioiminen tehdään nykyään pääosin digitaalisesti. Kuva-aineiston julkaisemista ja muuta käyttöä rajoittavat mm. tekijänoikeuslaki ja laki yksityisyydensuojasta sekä oikeudenomistajien kanssa tehdyt sopimukset. Negatiivikokoelma sisältää sekä lasi-, selluloidi- että asetaattinegatiiveja. Turvallisuussyistä negatiiveja ja vedoksia säilytetään eri paikoissa: vedoksia säilytetään museon arkistossa ja negatiiveja kaupunginarkiston tiloissa. Tietokannassa on tiedot noin valokuvasta, yli diapositiivista ja negatiivista. Kaupunginmuseo ei kerää taidekokoelmaa, mutta kokoelmassa on jonkin verran kotien sisustukseen kuuluneita tauluja. Kokoelmaan on hankittu myös joitakin Espoo-aiheisia taideteoksia sekä muutaman espoolaisen taiteilijan, kuten Ville Vallgrenin teoksia. Kokoelmaan kuuluu myös opetustauluja espoolaisista kouluista. Opetustauluja on esillä Koulumuseo Lagstadissa. Julisteet, etiketit, kiiltokuvat jne. on saatu lahjoituksina. Tietokannassa on tiedot noin 1400 opetustaulusta, taideteoksesta, julisteesta ym. tallenteesta. Suurin osa kokoelmien postikorteista on saatu lahjoituksina. Ne ovat pääasiassa joulu-, pääsiäis- ja onnittelukortteja. Vanhimmat niistä ovat 1880-luvulta. Museo kerää aktiivisesti vain Espoo-aiheisia kortteja. Tietokannassa on tietoja noin postikortista. Museo on tehnyt kotiseutuyhdistysten kanssa videoita kaupungin historiasta. Näistä videoista on lainattavat kappaleet. Kokoelmassa on myös Espoon juhlavuoden 1958 filmejä, muita Espoota esitteleviä mainosfilmejä sekä yhdistysten juhlistaan taltioimia filmejä. Näihin kaupunginmuseolla ei ole vapaata esitysoikeutta. Yksityishenkilöiden omistamia Espoo-aiheisia kaitafilmejä on kopioitu arkistokokoelmaan. Tietokannassa on tietoja noin 400 filmistä ja videosta käyttökappaleineen Äänitteet Suunnitelmallista perinteen keruuta on tehty haastattelemalla 1970-luvulta lähtien. Aihepiirinä olivat mm. Espoon eri alueet, ammatit ja harrastustoiminta. Useisiin haastatteluihin liittyy myös valokuva- ja karttamateriaalia. Yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tehty Porkkalan vuokraalueeseen liittyvää perinteen keruuta. Tästä materiaalista Esbo Hembygdsförening r.f. on julkaissut teokset Käännekohta ja Vändpunkt.

22 22 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Vanhan ääni- ja kuvanauhamateriaalin tuhoutuminen on jo alkanut, eikä vanhoja kuvan- ja äänentoistolaitteistoja ole enää käytettävissä. Tärkeimmät haastattelu- ja kuvanauhat on viety Mikkelin ammattikorkeakouluun digitoitavaksi. Digitoinnilla varmistetaan espoolaisen puhetavan ja aidon äänen säilyminen. Mikkelissä digitoitu aineisto siirretään tarpeen vaatiessa uuteen tallennusformaattiin. Alkuperäisaineisto säilytetään Espoon kaupunginarkistossa. Tietokannassa on tietoja noin 1000 äänitteestä käyttökappaleineen Julkaisut Museolla säilytetään Esbo Hembygdsföreningin r.f.:n vanhimpia kirjoja, vanhin on 1579 painettu ruotsinkielinen lääkärikirja. Museokokoelmassa on myös Espoon ensimmäisen kirjaston maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyvää kirjallisuutta 1800-luvulta ja Aurora Karamzinin Träskändan kartanossa ylläpitämän koulun oppikirjoja 1800-luvun puolivälistä. Foto Jyri Vilja Museon perustamisvuodesta lähtien 1970-luvulle on kerätty espoolaisten kirjailijoiden teoksia ja säveltäjien nuotteja. Yleiskirjastoilla ei vielä silloin ollut maakuntakirjastokokoelmia. Kokoelmaa ei enää kartuteta. Kokoelmassa on myös mm. Raamattuja ja muuta vanhaa kirjallisuutta, joita käytetään ennen kaikkea näyttely- ja opetustarkoituksiin. Kokoelmaan hankitaan aktiivisesti museoalan ammattikirjallisuutta. Kotimaista ja ulkomaista ammattikirjallisuutta ostetaan ja saadaan museoiden välisenä vaihtona. Museon kirjakokoelmasta ei lainata teoksia ulkopuolisille, vaan se toimii etupäässä henkilökunnan käsikirjastona. Carolinelund eli Villa Björkstrandin alkuperäispiirustus, inventointikortti ja nykykuva. Kaikista museon tuottamista painotuotteista kuten julisteista ja postikorteista otetaan kappaleet museoarkistoon. Sähköisten sivujen arkistointisuunnitelmaa ollaan kehittämässä. Tietokannassa on tietoja lähes julkaisusta Kulttuuriympäristön tutkimuksen aineistot Kulttuuriympäristön vastuualue hoitaa vuonna 2008 Museoviraston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen perusteella Espoon kulttuuriympäristöön liittyvät maankäyttö- ja rakennuslain, museolain sekä muinaismuistolain mukaiset viranomaistehtävät. Kaupungin kaavoitus- ja lupaprosesseihin liittyvät lausunnot talletetaan kaupunginarkistoon. Lausuntojen kopiot ja niihin liittyvät inventoinnit, valokuvat ja muu materiaali talletetaan museon arkistoon. Kaupunginosittain järjestettyä aineistoa on noin 30 hyllymetriä. Osa tästä tullaan luetteloimaan kokoelmahallintajärjestelmään.

23 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Muita kokoelmia Arkeologinen kokoelma Espoossa tehdään arkeologisia kaivauksia vuosittain. Espoon alueen varhaisimmat löydöt ovat kvartsi-iskoksia noin 9000 vuoden takaa. Vuonna 1963 annettu muinaisjäännöksiä koskeva muinaismuistolaki ohjaa kaivauksilta löydettyjen esineiden säilyttämistä. Löydöt luetteloidaan pääsääntöisesti Kansallismuseon kokoelmiin. Espoon kaupunginmuseo neuvottelee tapauskohtaisesti Kansallismuseon kanssa arkeologisten löytöjen sijoittamisesta. Kansallismuseon kokoelmiin ei yleensä oteta nuoria, lukujen löytöjä. Niillä saattaa kuitenkin olla Espoolle paikallishistoriallista arvoa Rulludd-kokoelma Rulludd-kokoelma sai alkunsa kotiseututalon perustamisen yhteydessä 1990-luvun alussa. Kihlmanin suku lahjoitti Villa Rulluddia koskevaa aineistoa kotiseututalon yhteyteen perustettavaa museota varten. Tähän kuuluu Villa Rulluddissa käytettyjä huonekaluja, astioita, leluja, tekstiilejä, vaatteita, kirjoja, valokuvia ja muuta arkistoaineistoa. Rulludd-kokoelmassa on myös Kihlmanin suvun Helsingissä käyttämää aineistoa. Kihlmanin suvun lahjoittama esineistö on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta. Kokoelmaan kuuluu noin 500 esinettä, 500 kirjaa ja lehteä sekä 260 valokuvaa Tapio Lukkosen kokoelma Insinööri Tapio Lukkonen lahjoitti museolle keräämänsä suuren sähkölaitekokoelman sekä aihetta käsitteleviä painotuotteita vuonna Kokoelmaan kuuluu pääosin 1900-luvulla valmistettuja esineitä: tietokoneita, televisioita, äänentoistolaitteita, kodinkoneita, keittiövälineitä jne.. Kokoelma käsittää yli 800 esinettä ja runsaat 800 julkaisua. Kokoelmaa ei ole vielä luetteloitu yhteensopivaksi museon oman luettelointijärjestelmän kanssa. Lukkosen kokoelma otettiin museon kokoelmiin kulttuurijohtajan myötävaikutuksella, koska se nähdään merkittävänä osana myös tulevaa designympäristöä. Tapiolan peruskiven muuraus 1953 ja Heikki von Hertzenin aluerakentamiseen liittyviä teoksia Heikki von Hertzenin kokoelma Museo osti vuonna 1989 Tapiolan perustajiin kuuluneen varatuomari Heikki von Hertzenin jäämistöstä noin 1900 valokuvaa, noin 700 kirjallista dokumenttia ja asiakirjaa, noin 500 julkaisua sekä yli 200 esinettä. Materiaali on vain osittain tutkijoiden käytössä, koska sitä ei ole kokonaan luetteloitu.

24 24 Espoon kaupunginmuseon museokokoelma ja muut kokoelmat Käyttökokoelma Käyttökokoelma on pedagogiseen toimintaan sekä riski- ja kulutusalttiiseen näyttelykäyttöön tarkoitettu kokoelma. Kokoelmassa on vanhoja esineitä, jotka taustatietojensa puolesta eivät täydennä varsinaista museokokoelmaa tai esineitä, joiden kaltaisia museokokoelmassa on jo tarpeeksi. Kokoelmaan kuuluu myös uustuotantoa, työnäytöksissä tai museoesineiden mukaan muualla valmistettuja esineitä. Hyväkuntoisia mutta taustatiedottomia postikortteja ja opetustauluja on tallennettu käyttökokoelmaan näyttelykäyttöä varten. Käyttökokoelman sisältämät asiakirja- ja julkaisuaineistot ovat suurimmalta osalta tutkimuskäyttöön tarkoitettuja kopioita tai kaksoiskappaleita. Myös käyttökokoelman aineistoja on viety tietojärjestelmään, jotta aineistoja voisi etsiä ja hallinnoida. Käyttökokoelmaan kuuluu noin 2000 esinettä ja saman verran arkistoaineistoa. Foto Tommi Heinonen Foto Matti Huuhka Villaa karstataan työnäytöksessä Talomuseo Glimsissä vuonna Keskiaikaisen puvun toisinto käyttökokoelmasta.

25 Museokokoelman kartuttaminen Museokokoelman kartuttaminen 3.1. Kokoelman kartuttamismuodot Museokokoelma on karttunut pääosin lahjoituksin. Aineistoja, esimerkiksi esineitä, ostetaan kokoelmaan melko vähän. Valokuvakokoelmaa kartutetaan myös kopioimalla yksityishenkilöiden omistamia valokuvia. Tarjotusta materiaalista kaupunginmuseo ottaa vastaan vain kokoelmia täydentävän aineiston. Aktiivinen aineiston keruu esimerkiksi median avulla on toistaiseksi ollut vähäistä. Museon viranomaistyö sekä tutkimus- ja näyttelytoiminta tuottavat museon arkistoon asiakirja-, kuva-, video- ja ääniteaineistoa. Museon henkilökunta ottaa talteen aineistoa tutkimuksellisesti kiinnostavista kaupungin omistuksessa olevista kohteista. Kaupunginmuseo dokumentoi myös omaa toimintaansa erilaisin tallentein. Lisäksi museokokoelmaan saadaan aineistoja kaupungin muista hallintokunnista. Lahjoituksen yhteydessä täytetään vastaanottolomake eli lahjoitussopimus, jolla aineiston täysi omistus- ja hallintaoikeus siirtyy museolle (Liite 5). Samalla sovitaan aineistojen käyttöoikeuksista. Sopimuksessa on lahjoittajan yhteystiedot ja lahjoituserän sisältö. Lahjoitussopimuksesta täytetään lahjoituksen luovuttajalle ja museolle samansisältöinen asiakirja. Valokuvien ja kirjallisten tuotteiden tekijänoikeudet sekä tieto- ja henkilösuojaan liittyvät kysymykset tarkistetaan Kartuttamisen painopistealueet Museokokoelmaan kerätään ainoastaan sellaista kulttuurihistoriallista aineistoa, joka täydentää kuvaa Espoon historiasta. Esineistä pitää olla hyvät Espooseen liittyvät valmistus-, käyttäjä- ja käyttötiedot. Kokoelmia kartutetaan kokoelmatutkimuksessa havaittujen puutteiden ja erilaisten yhteistyöhankkeiden avulla. Kaupunginmuseon kartunnan painopistealueiksi sovittiin vuonna 2010 seuraavat neljä aihealuetta. Näistä tullaan tekemään myöhemmin tarkempi suunnitelma, jotta kartunnan toteuttaminen olisi mahdollista. Saaristoelämä ja mm. rakennetun ympäristön muutokset saaristoalueella. Tämä osa-alue palvelee tulevaa saaristomuseohanketta. Rakennetun ympäristön kuvadokumentointi. Aineisto karttuu kulttuuriympäristötutkimuksen yhteydessä. Espoon lukujen teollinen historia tuotteineen. Tätä tallennustyötä ei systemaattisesti tehdä muissa museoissa.

26 26 Museokokoelman kartuttaminen Espoon kaupunkilaitoksen historia. Tämä tarkoittaa maalaiskunnan, kauppalan ja kaupungin aikaan kuuluvan toiminnan ja palveluiden dokumentointia. Nykydokumentointi on yksi museoiden suurimmista haasteista, jossa museoiden välinen yhteistyö on välttämätöntä. Espoon kaupunginmuseo osallistuu valtakunnalliseen TAKO -hankkeeseen (Kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallinen tallennus- ja kokoelmayhteistyöryhmä). Maahanmuuttajien kulttuurin tallentaminen on tärkeä hanke, jossa pääkaupunkiseudun museot tekevät yhteistyötä. Tallentamisprojektien on oltava tarkasti rajattuja, jotta ne olisivat realistisia toteuttaa Kokoelmaan ottaminen Aineistoa museokokoelmaan otettaessa pohditaan sen arvoa Espoon historian kuvastajana sekä sitä, mitä lisäarvoa uusi materiaali toisi kokoelmaan. Huomioon otetaan kokoelmassa jo oleva vastaava aineisto ja taustatietojen taso. Tarjolla olevan aineiston käyttökelpoisuutta kokoelmassa mietitään suhteessa sovittuihin tallennuksen painopistealueisiin, muihin tiedossa oleviin omiin, kansallisiin tai kansainvälisiin hankkeisiin, tutkimukselliseen kiinnostavuuteen ja käytettävyyteen näyttelyaineistona. Muiden museoiden tiedossa olevat tallennusaiheet auttavat rajaamaan talletettavaa aineistoa. Myös aineiston säilyttämisen problematiikka ohjaa päätöksiä: suurikokoisuus tai muuten vaikea säilytettävyys tai vaativan konservoinnin tarve ovat seikkoja, jotka rajoittavat muutoin kiinnostavan aineiston tallennusta. Kokoelmiin ottamisesta vastaa kokoelmapäällikkö neuvotellen vastuualueen muun henkilökunnan kanssa. Kokoelmapäällikkö voi delegoida kartuntavastuuta arkistolain mukaisesti tai muuten erikseen sovittavalla tavalla. Foto Matti Huuhka Foto Matti Huuhka Kauklahden lasitehtaan valaisin tutkittavana. Huvilamuseo Villa Rulluddin makuuhuone, jonka sisustukseen kuuluva esineistö on 1900-luvun alkupuolelta.

27 Museokokoelman hallinta ja hoito Museokokoelman hallinta ja hoito Museokokoelmaa hoidetaan ammattitaitoisesti niin, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy ja kasvaa. Kokoelmatyön tavoitteena on, että kokoelmatiedot ovat sekä museon henkilöstön että osin asiakkaiden käytettävissä. Luettelointitapaa kehitetään kokoelman käytettävyyden parantamiseksi. Sekä vanhempia että uusia kokoelmien osia tarkastellaan jatkuvasti suhteessa kokonaisuuteen ja tallennussuunnitelmiin. Tämä kokoelmatutkimus auttaa arvioimaan kokoelman vahvuuksia ja puutteita. Kokoelmatutkimuksen tuloksena saatu tieto liitetään mahdollisuuksien mukaan yksittäisten tallenteiden luettelointitietoihin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi arvoluokitustyötä. Kokoelman aineistoja luokitetaan niiden museaalisen arvon mukaisesti. Kokoelman arvokkaimmasta aineistosta valitulle pienelle osalle ollaan laatimassa erillinen pelastussuunnitelma. Tämän pelastussuunnitelman piirissä olevan aineiston on tarkoitus olla mahdollisimman hyvä otos espoolaisesta aineellisesta perinnöstä. Käyttökokoelmalla ei ole erikseen määriteltyä arvoluokitusta, koska esineistöä ei tarvitse säilyttää museaalisten normien mukaisesti. Foto Matti Huuhka Museossa aloitettiin prosessikuvaukset vuonna 2008, jotta kokoelmien hallinta ja hoito saataisiin mahdollisimman hyvälle tasolle käytettävissä olevilla resursseilla. Kuvausten avulla työn kulkua pystytään jäsentämään ja tehostamaan ja ne toimivat myös uusien työntekijöiden oppaina. Prosessikuvaukset ovat vielä kesken, valmistuttuaan ne liitetään kokoelmapolitiikan osaksi Luettelointi Aineistojen luettelointi on perustutkimusta ja siksi se on museoammatillisesti pätevän henkilökunnan tehtävä. Kokoelmien luettelointitiedot ovat vielä puutteellisia, mikä vähentää kokoelmien käytettävyyttä. Kokoelmilla on merkitystä vasta silloin, kun kokoelmatiedot ovat käytettävissä. Esineluettelointia. Museon esineistöstä ja kirjoista tehtiin ensimmäinen luettelo vuonna 1958, jolloin listattiin Esbo Hembygdsförening r.f.:n Glimsiin sijoittamat esineet. Muusta kokoelmaan otetusta materiaalista on tehty listoja ja kortistoa 1960-luvulta lähtien. Lomakemuotoinen esinekortti laadittiin 1970-luvulla. Aineistojen taustatietojen kirjaamiseen ohjaava vastaanottolomake otettiin käyttöön vuonna Esinekokoelman hakuvälineenä käytettiin kansainvälistä Outline of Cultural Materials -luokitusjärjestelmää, jonka mukaan esinekortisto järjestettiin. Tekstiileille ja arkistoaineistoille luotiin omat aiheenmukaiset kortistonsa. Atk-pohjainen luettelointityö aloitettiin Dbase -järjestelmällä arkistossa vuonna Luettelointi ja aineistojen haku monipuolistuivat ratkaisevasti, kun vuonna 1993 otettiin käyttöön tietokantaohjelma. Escoll-ohjelma räätälöitiin Antikvaria-ohjelman pohjalta kaupunginmuseon tarpeisiin. Ohjelmalla on mahdollista hallita ja hakea kaikkia aineistoja. Koska museon henkilöstö ja kokoelmat on

28 28 Museokokoelman hallinta ja hoito hajasijoitettu, tietokantaohjelma helpotti työtä merkittävästi. Digitaalisia kuvia ohjelmaan alettiin liittää vuonna Tietokantaohjelman myötä aineistojen hallinta on helpompaa, mutta haettavuuden parantaminen vaatii luettelointitietojen lisäämistä. Vanhoja aineistoja on siksi luetteloitava uudestaan. Erilaiset verkkonäyttelyhankkeet ja yhteiskäyttöisyys ovat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä tiedon jakamisen ja näkyvyyden välineitä. Ne otetaan huomioon luettelointia kehitettäessä. Escollin korvaava uusi kokoelmahallintajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana. Museon pitkäaikaisena tavoitteena on saada luettelointityöhön kaksi tutkijan vakanssia lisää Kokoelmien säilytys ja hoito Kaupunginmuseon säilytystiloina toimivia kiinteistöjä ei ole alun perin rakennettu museaalisten vaatimusten mukaisesti. Arkiston tilat ovat asianmukaiset, mutta museoesineiden säilytystilat eivät vastaa nykyvaatimuksia. Tilat ovat pienet ja esineistöä joudutaan säilyttämään ahtaasti. Osassa säilytystiloja ei ole tietoliikenneyhteyksiä. Eri puolilla Espoota ja Kirkkonummella sijaitsevat tilat ovat kaukana toisistaan, ja liikkuminen niiden välillä vie aikaa. Lähiaikojen tavoitteena on suunnitella esinekokoelmalle asianmukainen kokoelmakeskus. Näin kokoelmien käytettävyyttä ja kokoelmahuoltoa voitaisiin nykyisestään parantaa. Kokoelmatutkimuksen edellytyksenä on kokoelmien hyvä saavutettavuus. Ennaltaehkäisevä konservointi on tärkeintä ja kustannustehokkainta museokokoelman konservointia. Kalliin rakenteellisen konservoinnin tarve vähenee, kun huolehditaan kokoelmien asianmukaisesta hoidosta. Varsinaisia konservointitoimenpiteitä pystytään tekemään resurssipulan takia vain pienelle osalle esineistöä vuosittain. Kaupunginmuseossa on pyritty siihen, että kokoelmien parissa työskentelevä henkilökunta tiedostaisi kokoelmaturvallisuuden merkityksen näyttelyissä, kuljetuksissa ja säilytystiloissa. Kokoelmien olosuhteiden seuranta on tärkeää. Säilytys- ja näyttelytilojen lämpötilaa ja kosteutta seurataan tallentavien mittareiden avulla. Vain joidenkin säilytystilojen kosteus ja lämpö ovat asianmukaisesti säädettävissä. Espoon kaupunginmuseossa kokoelmien käsittelystä ja siirroista huolehtii museoalan koulutuksen saanut henkilökunta. Espoon kaupunginmuseossa on ollut tekstiilikonservaattori 1970-luvulta lähtien. Muiden esineryhmien konservointiin on palkattu alan ammattilaisia määräaikaisiin työsuhteisiin tai konservointityö on ostettu konservointialan yrityksiltä. Kaupunginmuseo on tehnyt yhteistyötä konservointi- ja restaurointiopetusta antavien oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Museossa on ollut eri alojen opiskelijoita työharjoittelussa ja museoesineitä on konservoitu opinnäytetöinä alan oppilaitoksissa. Pitkäaikaisena tavoitteena on ollut saada museoon vakituinen esinekonservaattori. Kokoelmien konservointitilat sijaitsevat Kauklahden toimipisteessä.

29 Museokokoelman hallinta ja hoito 29 Foto Suvi Kettula Foto Suvi Kettula Tekstiilejä rullilla säilytystilassa. Aurora Karamzinin trilloja puhdistetaan triammoniumsitraatilla ja syljellä. Foto Hilkka Honkanummi Hääpuku tasokuivatuksessa.

30 30 Museokokoelman hallinta ja hoito 4.3. Poistot museokokoelmasta sekä tarjonnan seulonta Espoon kaupunginmuseossa on museokokoelmasta poistettu toistaiseksi vain vähän aineistoa. Kokoelman kasvun takia sekä kokoelmien arvoluokittamisen ja profiloimistarpeen myötä poistot ovat tulleet ajankohtaisiksi. Kartunta oli etenkin 1980-luvulla runsasta, ja tämän seurauksena kokoelmaan otettiin aineistoa, joka nykyisen arviointitavan mukaan ei täydennä museokokoelmaa. Poistettavan aineiston kohdalla toimitaan seuraavasti: se joko siirretään käyttökokoelmaan, palautetaan sopimuksen mukaan lahjoittajalle, tarjotaan jollekin muulle museolle, viedään anonyyminä kierrätykseen tai tuhotaan. Kaupunginmuseon vastaanottolomakkeeseen lisättiin 1990-luvulla osio, jonka mukaan museo ottaa vastaan vain ne objektit, jotka täydentävät kokoelmia. Poistomahdollisuudesta mainitaan vuonna 2009 käyttöön otetussa lahjoituslomakkeessa (Liite 5). Museokokoelmaa koskevat poistoehdotukset tehdään yhdessä kokoelmavastuualueella. Kokoelmapäällikkö ja vastuunalainen arkistonhoitaja esittelevät poistoehdotukset museotoimenjohtajalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Poistopäätöksen käyttökokoelmasta tekee kokoelmapäällikkö tai kokoelmaintendentit. Museokokoelmasta poistetut objektit dokumentoidaan ja poistopäätökset arkistoidaan. Museolle tarjotun aineiston tarkkaa valintaa ei usein pystytä tekemään lahjoitustilanteessa. Tällöin lahjoittajan kanssa sovitaan erikseen, miten menetellään sen aineiston kanssa, jota museo ei ota kokoelmaansa. Foto Tommi Heinonen Saaristomuseo Pentalan kalastajamökin ullakolta löytyneitä jalkineita, joista osa talletettiin kokoelmaan vuonna 2010.

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN Digiaika talteen! seminaari 16.5.2008 jorma.walden@minedu.fi Kulttuuriaineistojen arkistointia koskeva lainsäädäntö (vapaakappalelaki ja elokuvien arkistointia

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN

TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2013 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuiset Opiskelijat (muut kuin taide- ja museoaineiden) Jyväskylän kaupungin työntekijät Ryhmät, yli 10 henkeä Lapset (alle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Kaupungintalolta kartanoon

Kaupungintalolta kartanoon Kaupungintalolta kartanoon Lahden museon kulttuurihistorialliset kokoelmat 100 vuotta Toinen kerta toden sanoo Lahden museo perustetaan Ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen tehtiin

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO Frigidaire-jääkaappi Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmista. Kuva: Ilari Järvinen / Museokuva Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 G 60 00180 Helsinki

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO VALTAKUNNALLISTEN ERIKOISMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi valtakunnallisista erikoismuseoista lähes kaikki. Kyselyn saaneista valtakunnallisista erikoismuseoista 9 palautti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelijana Riku Kauhanen Tapasin Helsingissä 8.2.2011 "Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille" -koulutustilaisuudessa MuseoDesign-yrityksen

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus 21.12.2009 liite nro 4 (1/11) vapaa-aikalautakunta 4.11.2009 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Äänekosken kaupunginmuseo 2009 Äänekosken kaupunginmuseon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012

POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO. Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOLI 1 IHMINEN JA LUONTO Varustautuneena luontoon Teknistyvän luontosuhteen tallennushanke 2011 2012 POOL1-HANKKEEN MUSEOT Espoon kaupunginmuseo Kainuun museo Lusto Suomen Metsämuseo Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto

LAPPEENRANNAN museot. Palveluhinnasto LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 1 2 LAPPEENRANNAN museot Palveluhinnasto 2014 Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Ilmaiskävijät... 5 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry. Finlands Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 26.3.2014 Helsingissä.

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014. Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 Fiskarsin museo Hangon museo Lohjan museo Karkkilan Ruukkimuseo Senkka Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vihdin museo KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 2 SISÄLTÖ I JOHDANTO...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Kalastusmuseoyhdistys ry. Fiskerimuseiföreningen rf. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 YHDISTYKSEN HALLINTO, JÄSENISTÖ JA TALOUDENHOITO Vuosikokous Vuosikokous pidettiin 5.3.2008 Helsingissä. Puheenjohtajana

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa

westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa westpro4u 12/2014 westpro4u Yhdessä rakennamme parempaa Westpro4U ry on hyväntekeväisyysyhdistys, joka tekee lahjoituksia erilaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin toimintoihin. Yhdistyksen

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016

HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA HOTELLI- JA RAVINTOLAMUSEO 27.1.2016 Ravintola Demoa dokumentoimassa vuonna 2015, kuvaajana toimi Matti Ahlgren (taustalla). Kuva: Maria Ollila Kaapelitehdas Tallberginkatu

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Palveluhinnasto 2016

Palveluhinnasto 2016 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot 2 Palveluhinnasto 2016 LAPPEENRANNAN museot Sisältö Avoinnaoloajat ja lippujen hinnat... 4 Opastusmaksut... 5 Kuvapalveluhinnasto... 6 Tilavuokrat... 8 Asiantuntijatyöt...

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

VAPAA-AIKAPALVELUIDEN TILOJEN PALVELU- JA HINNOITTELUPERIAATTEET

VAPAA-AIKAPALVELUIDEN TILOJEN PALVELU- JA HINNOITTELUPERIAATTEET Kaupunginhallitus 14.1.2013 liite nro 8 (1/7) Kaupunginvaltuusto 21.1.2013 liite nro 4 (1/7) VAPAA-AIKAPALVELUIDEN TILOJEN PALVELU- JA HINNOITTELUPERIAATTEET Painotalo Säännöllinen viikkovuoro (0-3h) á

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN - mitä pitäisi ottaa huomioon ennen esinekokoelmien digitointia? Kaikki digitoitu aineisto julkaistaan Kansallisen digitaalisen kirjaston (kdk) nettisivuilla Esinekokoelmia

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, näyttelyn anominen

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, näyttelyn anominen Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, näyttelyn anominen Suomen Kennelliitto ry. 12.5.2014 2(11) Näyttelyn anominen Sisältö Oikeus näyttelyiden sähköiseen anomiseen... 3 Yhdistysvalinta...

Lisätiedot

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016

TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON HINNASTO 2016 TIETOKESKUS VELLAMON KIRJASTOPALVELUT Veroton hinta Alv 24 % Kaakkuri-maksut Myöhästymismaksu/aineistoyksikkö/pv 0,24 0,06 Lainat voi palauttaa ilman maksuja kahden arkipäivän

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

II Museon henkilökunta

II Museon henkilökunta TOIMINTAKERTOMUS 2010 Yleinen kehitys Toimintavuosi oli kainuulaisen museotoiminnan juhlavuosi, sillä Kainuun Museoyhdistys perustettiin 80 vuotta aiemmin maaliskuussa 1930. Museossa juhlavuosi huomioitiin

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Kivikauden elämää Helsingin seudulla Helsingin kaupunginmuseon arkeologian työpajat

Kivikauden elämää Helsingin seudulla Helsingin kaupunginmuseon arkeologian työpajat Kivikauden elämää Helsingin seudulla Helsingin kaupunginmuseon arkeologian työpajat jaana mellanen, tutkija, arkeologi hilkka vallisaari, museolehtori, helsingin kaupunginmuseo Helsingin kaupunginmuseossa

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015

Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1. Karjalatietokantasäätiö. sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Kaupunginhallitus 14.9.2015 Liite 1 Karjalatietokantasäätiö ja sen tutkimusrekisteri Tytti Voutilainen 3.9.2015 Karjala-tietokantasäätiö Säätiö perustettiin vuonna 1990 Taustayhteisöt: Mikkelin maakunta-arkisto,

Lisätiedot

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa

Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Eeva Savolainen, Kymenlaakson amk (31.12.2010 saakka) Olipa kerran Idea v. 2001 KyAMK:n kirjaston

Lisätiedot

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma Saara Ekström: Marmori, värivalokuva, 2009. Kuva: Saara Ekström, 2009. Matti Koivurinnan säätiön taidekokoelma. Hankinta vuoden 2009 Turku Biennaali -näyttelystä. Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.02.2015 Sivu 1 / 1 240/00.00.01/2015 46 Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2015-2016 Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Immonen, puh. 046 877 2628 Niina Savikko, puh. 043 825

Lisätiedot

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.

MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5. MITÄ KASVAA PIRKANMAALAISESSA PERINNEPIHASSA? Krista Mäkelä Pirkanmaan perinnepihaprojekti, Ahlmanin koulun Säätiö Museopäivä Vapriikissa 16.5.2012 Perinnekasvit ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Kasveihin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Case YLE D-keskus. Digiwiki-työpaja 5.3.2010 Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit

Case YLE D-keskus. Digiwiki-työpaja 5.3.2010 Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit Case YLE D-keskus Digiwiki-työpaja 5.3.2010 Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit Katri Vänttinen YLE ARMI Arkisto-, medianhallinta- ja informaatiopalvelut 5.3.2010 YLEn D-keskusprojekti

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Espoon työväenopiston vuosikymmenet

Espoon työväenopiston vuosikymmenet Espoon työväenopiston vuosikymmenet 1950-luku Perustaminen ja ensimmäinen työkausi. 1957 Valtuusto päätti tammikuussa 1957 perustaa kuntaan kaksikielisen varttuneille nuorille ja aikuisille tarkoitetun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä.

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä. Perustettu elokuussa 2000. Jäseniä yli 230 Kaakkois-Suomesta Lappiin ja Oulusta Kainuuseen. Jäsenistöön kuuluu rautatiealan ammattilaisia, harrastajia ja yhdistyksen toiminta-ajatuksesta kiinnostuneita

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot