HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

Transkriptio

1 N:o 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ N:o Kv Säännön nimi 1/ Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä ja 20. Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan Kaupunginvaltuusto on muuttanut hallintosääntöä Muutos voimaan

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET KAUPUNGIN HALLINTO VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KAUPUNGINHALLITUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT JA KORVAUKSET KOKOUS JA HALLINTOMENETTELY KAUPUNGIN TALOUS TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA KONSERNIPALVELUT LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ PALVELUALUEIDEN JOHTOSÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNTÖ TARKASTUSSÄÄNTÖ... 55

3 3 Hämeenlinnan kaupunki Hallintosääntö 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, hallinnon järjestämisestä sekä talous- ja henkilöstöasioista. Tämän säännön luvut 3 valtuuston työjärjestys sekä 13 tarkastussääntö ovat sääntöjä, joita sovelletaan muihin lukuihin nähden ensisijaisesti. Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan toimintasäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan ensisijaisesti. Hallintosääntöä sovelletaan myös kaupungin liikelaitoksissa. 2 Hallintosäännön voimaan astuminen Hallintosääntö tulee voimaan Se kumoaa aiemmat voimassa olleet: - Hallintosääntö 3/ Kaupunginvaltuuston työjärjestys 5/ Kaupunginhallituksen johtosääntö 4/ Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 8/ Keskushallinnon johtosääntö 6/ Koulutus- ja kulttuurilautakunnan johtosääntö 5/ Perusturvalautakunnan johtosääntö 10/ Rakennuslautakunnan johtosääntö 7/ Seudullisen ympäristölautakunnan johtosääntö 3/ Teknisen lautakunnan johtosääntö 2/ Tarkastussääntö 3/ Tarkastustoimiston johtosääntö 2/ Linnan Aterian johtosääntö 4/ Tilapalvelun johtosääntö 5/1999

4 2. KAUPUNGIN HALLINTO 4 1 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus ja sen jaosto, keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja -toimikunnat sekä tilaajalautakunnat ja niiden jaostot seuraavasti: jäseniä Kaupunginvaltuusto 59 Kaupunginhallitus 11 konsernijaosto 6 Tarkastuslautakunta 11 Keskusvaalilautakunta 5 Lautakunnat Lasten ja nuorten lautakunta 11 yksilöjaosto 5 Elämänlaatulautakunta 11 Ikäihmisten lautakunta 11 yksilöjaosto 5 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 11 yksilöjaosto 5 Yhdyskuntalautakunta 11 tiejaosto 3 joukkoliikennejaosto 5 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11 Maakunnallinen yhteislautakunta Pelastuslautakunta 11 Alueellinen yhteislautakunta Jätelautakunta 13 Kaupunginhallituksen ja sen jaoston sekä lautakuntien jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, ellei valtuusto päätä lyhyemmästä toimikaudesta. Lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat keskusvaalilautakuntaa lukuunottamatta ovat valtuutettuja. Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat valtuutettuja. Kaupunginhallituksen jaoston jäsenet ja varajäsenet ovat kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä. Lautakuntien jäsenten enemmistö on valtuutettuja tai varavaltuutettuja keskusvaalilautakuntaa lukuunottamatta. Pelastuslautakunta on maakunnallinen toimielin ja sen toiminnasta säädetään omassa johtosäännössä ja kuntien välisessä sopimuksessa. Jätelautakunta on Kiertokapula Oy:n osakaskuntien alueellinen toimielin ja sen toiminnasta säädetään omassa johtosäännössä ja kuntien välisessä sopimuksessa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin ympäristötoimen sopimuksen mukaisesti yhteistoimintalautakunta-

5 na. Hattulan kunnan asioita käsiteltäessä lautakuntaan kuuluu lisäksi kaksi Hattulan kunnan nimeämää jäsentä. 5 2 Vaikuttajaraadit Yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto on Hattulan kunnan, Janakkalan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukainen yhteinen toimielin, joka toimii joukkoliikennelaissa tarkoitettuna toimivaltaisena seudullisena viranomaisena. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Kukin lautakunta valitsee alaisensa jaoston jäsenet lautakunnan varsinaisten ja varajäsenten joukosta. Liikelaitosten johtokunnat Kaupungin omiin liikelaitoksiin valitaan johtokunnat, joista säädetään tarkemmin liikelaitosten johtosäännössä (luku 12). Kaupungin asukkaat voivat vaikuttaa asioiden valmisteluvaiheessa päätöksentekoon tuleviin keskeisiin asioihin osallistumalla vaikuttajaraateihin. Vaikuttajaraadit voidaan perustaa lautakuntajaon mukaisesti kaupunginhallituksen päätöksellä. Vaikuttajaraateihin on vapaa hakeutuminen. Lautakuntien mukaisten vaikuttajaraatien (lapset ja nuoret, elämänlaatu, ikäihmiset, terveys ja toimintakyky sekä yhdyskunta, ympäristö ja rakentaminen) tehtävänä on Luoda kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Tuoda lautakunta-asioiden valmisteluun kuntalaisten näkökulmaa Luoda kuntalaisille ideointi-, kehittämis- ja vuorovaikutuskanava 3 Vammais- ja vanhusneuvosto Kaupungilla on vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto, jotka asettaa kaupunginhallitus. Neuvostoilla on seuraavat tehtävät: Vammaisneuvoston tehtävänä on Edistää ja seurata kaupunginhallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa Vanhusneuvoston tehtävänä on Edistää ja seurata kaupunginhallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa ikäihmisten kannalta Tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä 4 Kaupungin hallinnon organisointi

6 Kaupungin hallinto jakaantuu 6 1) Konsernipalveluihin, jotka edistävät ja toteuttavat kaupunkistrategiaa. Konsernipalvelut tukevat asiantuntijuudellaan sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioiden työtä. Konsernipalveluja ovat: Talous- ja hallintopalvelut Omistajaohjaus Henkilöstöpalvelut Kehittämispalvelut 2) Tilaajatiimeihin, joiden moniammatillista osaamista käytetään laajasti ja monipuolisesti yli lautakuntarajojen. Tilaajatiimejä johtavat tilaajajohtajat. Lapset, nuoret ja elämänlaatu Tiimi valmistelee asiat ensisijaisesti lasten ja nuorten lautakunnalle ja elämänlaatu lautakunnalle. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä ikäihmiset Tiimi valmistelee asiat ensisijaisesti terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalle ja ikäihmisten lautakunnalle. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Tiimi ja tilaajan alaiset viranomaispalvelut valmistelevat asiat yhdyskuntalautakunnalle ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalle. Maakunnallisen pelastuslautakunnan alaiset asiat valmistellaan maakunnan kuntien välisen sopimuksen ja toimintaa ohjaavien sääntöjen mukaisesti. Kiertokapula Oy:n osakaskuntien yhteisen jätelautakunnan alaiset asiat valmistellaan osakaskuntien välisen sopimuksen ja toimintaa ohjaavien sääntöjen mukaisesti. 3) Palvelutuotannon kokonaisuuteen, joka muodostuu kaupunginhallituksen alaisista tulosvastuullisista palvelualueista ja kaupungin liikelaitoksista. Lisäksi kaupungin palvelu- ja tukipalvelutoimintaa on osakeyhtiöissä, joita ohjataan kaupungin konserniohjeistuksella. 5 Kaupungin johtoryhmä Kaupungin johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan kutsumat henkilöt sekä henkilöstön valitsema henkilöstön edustaja. Johtoryhmä työskentelee kaupungin ja kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä tilaajien, tuottajien ja kaupungin henkilöstön kanssa. Johtoryhmä kokoontuu kaupunginjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan apulaiskaupunginjohtajan kutsusta.

7 7 3. VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Ennen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia valtuusto päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä. Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii kaupunginlakimies, hallintopäällikkö taikka heidän estyneenä ollessaan muu valtuuston määräämä viranhaltija. 2 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen 4 Istumajärjestys Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti.

8 8 Valtuutetun aloiteoikeus 5 Valtuutettujen aloitteet Kokouksessa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Aloite on tuotava valtuuston käsittelyyn 6 kuukauden kuluessa sen jättämisestä. Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. 6 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään neljän viikon kuluttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 7 Selostus- ja keskustelutilaisuudet Valtuustolle järjestetään tarvittaessa kyselytunteja, selostus- ja keskustelutilaisuuksia valtuuston päätettäviksi tulevista asioista. Valtuuston kokoukset 8 Kokouskutsu Kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään neljä päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

9 9 Esityslista 9 Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista voidaan lähettää myös sähköisesti. Valtuusto voi päättää, kuinka monelle varavaltuutetulle esityslista toimitetaan. 10 Kokouksesta tiedottaminen Valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa. 11 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös kaupunginvaltuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 12 Kaupunginhallituksen edustus valtuuston kokouksessa Kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kaupunginhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 13 Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle ja tilapäinen puheenjohtaja 14 Nimenhuuto Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan aakkosjärjestyksessä tai kokoustekniikkaa hyväksi käyttäen.

10 Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 15 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 16 Asioiden käsittelyjärjestys 17 Puheenvuorot Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on kaupunginhallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä kokoustekniikkaa hyväksikäyttäen, muulla selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Määräämästään järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä; puheenvuoron kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle, apulaiskaupunginjohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä repliikki- ja kannatuspuheenvuoron, joka saa kestää enintään 2 minuuttia. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää 15 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia. 10

11 18 Puheenvuorojen käyttäminen 11 Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puheenjohtajan niin päättäessä puhujakorokkeelta. 19 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. 20 Ehdotukset 21 Äänestystapa Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä valtuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. 22 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että: 1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus,

12 23 Toivomusponsi Vaalit se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. 24 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 25 Vaalitoimituksen avustajat Suhteellinen vaali Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. 26 Valtuuston vaalilautakunta Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. 12

13 Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. 27 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 28 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 29 :ssä tarkoitetut oikaisut. 29 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. Mikäli ehdokkaalta ei voida asiaa tiedustella, ratkaisee asian valtuusto. 30 Ehdokaslistojen yhdistelmä 31 Vaalitoimitus tu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron. 32 Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. 13

14 Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle. Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä. 14 Pöytäkirja 33 Pöytäkirja Valtuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännön kokous- ja hallintomenettelyä koskevassa luvussa 6 määrätään. 34 Pöytäkirjan tarkastus Valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.

15 15 4. KAUPUNGINHALLITUS 1 Kaupunginhallitus ja sen jaosto Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokoonpanosta määrätään tämän säännön kaupungin hallintoa koskevan 2 luvun 1 :ssä. 2 Kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa tämän mukaisesti kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Sen lisäksi mitä muutoin on säädetty tai määrätty, kaupunginhallituksen tehtävänä on, jollei toisin ole määrätty 1. vastata kaupungin tilaaja- ja tuottajatoimintojen yhteensovittamisesta ja konsernihallinnosta 2. päättää merkittävät koko henkilöstöä koskevat henkilöstöpoliittiset linjaukset ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävät paikalliset virka- ja työsopimukset. 3. päättää hyvään johtamis- ja hallintotapaan, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvistä menettelytavoista 4. päättää avustusten myöntämisestä siltä osin kun päätösvaltaa ei ole delegoitu muulle toimielimelle 5. päättää kaupungin irtaimen ja kiinteän omaisuuden ostamisesta, luovuttamisesta ja vaihtamisesta kun toimenpiteen arvo on enintään 1 miljoona euroa 6. päättää kaupungin kiinteän omaisuuden vuokraamisesta enintään 50 vuodeksi 7. päättää kaupungin etuosto-oikeuden ja pakkolunastustoimenpiteiden käyttämisestä 8. hyväksyä kaupungin valmiussuunnitelma 9. päättää osakkeiden ostosta, vaihdosta ja myynnistä, kun toimenpiteen arvo on enintään 1 miljoona euroa ja kun kyse ei ole kaupungin omien tai kaupunkikonserniin kuuluvien toimintojen siirtämisestä yhtiöön 10. päättää edustajien ja ehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimiin ja niiden tilintarkastajiksi sekä kokouksiin, toimituksiin ja tilaisuuksiin silloin, kun kaupungilla on siihen oikeus

16 11. päättää selityksen antamisesta valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen 12. päättää poikkeamislupien myöntämisestä ja suunnittelutarveratkaisuista, kun kyse on muista kuin asuinrakennuksista taikka niihin liittyvistä talousrakennuksista (MRL 171 ja 137 ) 13. päättää vahingonkorvauksen myöntämisestä, yksittäisen maksun ja korvauksen helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä sekä sovinnon ja akordin tekemisestä yksittäistapauksessa kun toimenpiteen arvo on yli euroa 14. päättää merkittävistä maankäyttösopimuksista muiden kuin yhdyskuntalautakunnan hyväksymien asemakaavojen osalta 15. päättää kaupungin sopimuksista ja hankinnoista silloin kun ne koskevat useamman kuin yhden toimielimen alaista toimintaa lukuun ottamatta tietohallintojohtajan erityiseen ratkaisuvaltaan kuuluvia hankintoja 16. päättää seutuyhteistyön täytäntöönpanosta ellei muualla toisin määrätä 17. päättää antolainojen myöntämisestä sekä laina-, takaus- ym. rahoitusasioista siltä osin kuin asia ei kuulu valtuuston päätettäväksi 18. päättää palvelutuotannon toimintasäännöistä 19. käyttää kaupungille maanomistajana kuuluvaa puhevaltaa, ellei muualla tässä säännössä toisin määrätä 20. päättää lähiympäristön suunnittelu- ja rakennustapaohjeiden hyväksymisestä valtuuston hyväksymien kaavojen osalta 21. päättää lausunnon antamisesta poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja koskevissa asioissa. Kaupunginhallitus voi siirtää tässä johtosäännössä määriteltyä ratkaisuvaltaansa edelleen alaisilleen jaostolle, lautakunnille, viranhaltijoille, toimikunnille tai johtokunnille. 3 Konsernijaoston tehtävät ja ratkaisuvalta Konsernijaoston tehtävänä on kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta sekä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen 1. tehdä kaupunginhallitukselle esityksiä omistajapolitiikan linjauksista ja konserniohjauksen periaatteista sekä tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista 2. seurata, että ne yhteisöt, laitokset ja säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia konsernivalvonnan toteuttamisesta 3. käsitellä tytäryhteisöjen ja konserniin kuuluvien säätiöiden seurantaraportit ja muutoinkin seurata niiden toimintaa 16

17 4. antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä, laitoksissa ja säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi käsiteltäviin asioihin silloin, kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia 5. päättää kaupungin konserniohjeiden mukaisen ennakkosuostumuksen antamisesta 6. käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa päätösvaltaa silloin, kun päätös tehdään yhtiökokousta pitämättä ja kun kysymyksessä on taloudellisesti merkittävä tai periaatteellisesti laajakantoinen asia 7. tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi 8. seurata kaupungin elinkeinopoliittisten toimenpiteiden toteutumista 9. huolehtia kaupungin strategisten yhteisöjen hallitusten jäsenten kouluttamisesta ja varmistua näiden osaamisesta. Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian kaupunginhallituksen päätettäväksi. 4 Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät ja ratkaisuvalta Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty 1. johtaa asioiden käsittelyä kaupunginhallituksen kokouksissa ja määrätä, missä järjestyksessä asiat käsitellään, 2. seurata kaupungin kehitystä ja tehdä kaupunginhallitukselle sitä koskevia aloitteita, 3. edistää kaupunginhallituksen ja kaupungin muiden toimielinten välistä yhteistoimintaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta 1. hyväksyä kaupunginjohtajien ulkomaan virkamatkat, opintomatkat ja alle kuukauden pituiset virkavapaudet 2. vahvistaa kaupunginjohtajien vuosilomat 5 Kaupunginhallituksen esittelijät Kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksissa ratkaistaan asiat, kaupunginhallituksen toiminnan sisäistä järjestelyä koskevia asioita lukuun ottamatta, viranhaltijan esittelystä. Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtaja esittelevät kaupunginhallituksessa ja konsernijaostossa vastuualueilleen kuuluvat asiat. 17

18 Kaupunginjohtajat Esittelijöiden ollessa esteellisiä huolehtii asian esittelystä kaupunginhallituksen tai jaoston määräämä viranhaltija. 6 Kaupunginjohtajien tehtävät Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan on virkatehtäviä suorittaessaan noudatettava lakien, asetusten, hallintosäännön ja voimassa olevien kunnallisten säännösten määräyksiä sekä kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaoston päätöksiä. Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja johtaa kaupungin konsernipalveluita, taloutta sekä muuta strategista toimintaa. Kaupunginjohtajan erityisiä vastuualueita ovat konsernipalvelut, kaupunkistrategia ja tilaajalautakuntien toiminta. Kaupunginjohtaja päättää konsernipalveluiden organisoinnista. Kaupunginjohtajan erityisenä tehtävänä on vastata seuraavista asioista: Kaupunkikonsernin strateginen suunnittelu ja ohjaus kaupungin talouden johtaminen, suunnittelu ja sisäinen valvonta elinkeinopolitiikan ja maankäytön strateginen suunnittelu seutuyhteistyö kaupungin tilaaja-tuottaja-toimintojen strateginen suunnittelu, johtaminen ja yhteensovittaminen hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen vastaa tietoturvan ja tietosuojan järjestämisestä Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtajan erityisiä vastuualueita ovat palvelutuotanto, omistajaohjaus ja liikelaitokset. Lisäksi apulaiskaupunginjohtaja vastaa yhdyskunta-, pelastus-, jätehuolto- sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden sisällöllisestä ohjauksesta erityistehtäviinsä liittyen. Apulaiskaupunginjohtaja päättää palvelutuotannon hallinnon organisoinnista. Apulaiskaupunginjohtajan erityisenä tehtävänä on vastata seuraavista asioista: toiminnan kannattavuuden ja taloudellisuuden ohjaus ja seuranta konserniyhtiöiden ja yhteisöjen omistajaohjaus palvelujen tuotannon ohjaus kaupungin omaisuuden omistajapolitiikka operatiivinen maankäyttö Kaupunginjohtajille kuuluvat lisäksi muut kaupunginhallituksen määräämät tehtävät. 7 Kaupunginjohtajien työnjako Kun kaupunki ryhtyy harjoittamaan jotakin uutta toimintaa, on kaupunginvaltuuston määrättävä kumman kaupunginjohtajan toimialaan se kuuluu. Kaupunginjohtajan tulee lisäksi käsitellä ne asiat, jotka eivät tämän johtosäännön mukaan kuulu apulaiskaupunginjohtajan vastuulle. 18

19 Työnjaosta huolimatta on kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan valmistellessaan asiaa, joka koskee toisenkin johtajan vastuualuetta, neuvoteltava hänen kanssaan ennen asian esittelemistä kaupunginhallitukselle. 8 Kaupunginjohtajien ratkaisuvalta Kaupunginjohtajalla ja apulaiskaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta heidän työnjakonsa mukaisesti 1. allekirjoittaa alaistaan toimintaa koskevalta osin tarjouspyyntö, tehdä hankintapäätös, hyväksyä ja allekirjoittaa hankintasopimus sekä päättää omasta aloitteestaan käsiteltävästä hankintaoikaisusta siltä osin kuin hankintatoimivaltaa ei ole delegoitu muille johtajille, sekä päättää muista enintään euron suuruisista sopimuksista 2. antaa lausuntoja ja selvityksiä 3. päättää kiireellisissä tapauksissa kaupungin edustajan määräämisestä toimituksiin, tilaisuuksiin ja kokouksiin 4. päättää tässä säännössä määritellyn päätösvaltansa siirtämisestä edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Kaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta 1. antaa verotusta koskevia selityksiä ja lausuntoja sekä päättää kaupungin valitusoikeuden käyttämisestä verotusta koskevissa asioissa 2. päättää vapautuksen myöntämisestä veron tai veron luonteisen maksun suorittamisesta 3. päättää valtion perinnön hakemisesta ja vastaanottamisesta kaupungille, jäämistön hoidosta tehdyn tilityksen hyväksymisestä ja pesän varojen sijoittamisesta 4. päättää tämän luvun 2 :n 3 momentin 9-kohdassa mainituin rajoituksin kaupungin omistamien osakkeiden myynnistä, ostosta tai vaihdosta, kun hinta on enintään euroa 5. päättää kaupungin edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta 6. päättää suhdetoiminnasta ja yhteistyösopimuksista 7. päättää kaupungin vaakunan käyttöoikeudesta 8. päättää konsernipalveluiden toimintasäännöstä 9. päättää sisäisen tarkastuksen vuosittaisesta suunnitelmasta 19 Apulaiskaupunginjohtajalla on oikeus kaupunginhallituksen puolesta 1. päättää elinkeinotoimintaan ja erityiseen käyttöön tarkoitettujen tonttien ja alueiden varaamisesta,

20 2. päättää tarjouksen tekemisestä kiinteän omaisuuden ostamiseksi tai vaihtamiseksi, 3. päättää metsän myymisestä, 4. käyttää kaupungille maanomistajana kuuluvaa puhevaltaa silloin, kun kaupunki on poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun hakijana. 9 Kaupunginjohtajien kelpoisuusvaatimukset Kaupunginjohtajiksi valittavilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon. 10 Kaupunginjohtajien este ja sijaisuudet Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää kaupunginjohtajille virkavapautta enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kaupunginjohtajat toimivat tarvittaessa toistensa sijaisina toisen poissa ollessa, toisen ollessa esteellinen tai viran ollessa avoimena. Valtuusto voi kuitenkin, milloin virka on avoinna tai poissaolo kestää yhtä kuukautta pitemmän ajan, ottaa virkaan väliaikaisen hoitajan. 20