Unelma kantaa kriisissä. Tiina Harinen ei pelkää muutosta: Tasa-arvomuuri murenee hitaasti. Eläkeuudistuksessa ei ole häviäjiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Unelma kantaa kriisissä. Tiina Harinen ei pelkää muutosta: Tasa-arvomuuri murenee hitaasti. Eläkeuudistuksessa ei ole häviäjiä"

Transkriptio

1 Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti Tasa-arvomuuri murenee hitaasti 12 Eläkeuudistuksessa ei ole häviäjiä 15 Tiina Harinen ei pelkää muutosta: Unelma kantaa kriisissä 10

2 Tässä lehdessä 3 Puheenjohtajalta Muutos lähtee meistä 4 Tavoitteena työehtosopimus Nordean puolalaiset työntekijät perustivat ammattiliiton 4 8 Nousussa 10 Unelma kantaa kriisissä Tiina Harinen 12 Tasa-arvomuuri murenee hitaasti Epätasa-arvosta vaikeneminen pitäisi lopettaa Kolumni: JM Koskinen Näkymätön käsi taskulla 15 STTK:n Minna Helle: Eläkeuudistuksessa ei ole häviäjiä Tähtäimessä hyvinvoiva finanssiala 19 Från ordförandet Kollektivavtal är målet 22 Kolme lasta ja joulu Mission impossible? 23 Paulalta ja Siljalta Kadonneen hännän metsästys 22 Tiina Harinen Musiikkitalon aulassa. Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Päätoimittaja: Johanna Maasto, Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Tuottaja: Marjo Mikola, Ulkoasu: Unionimedia Oy, Leila Tarvainen Kannen kuva: Markus Sommers Painopaikka: Erweko Oy Jäsenpalvelu: puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma to, klo ), faksi: (09) , Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! 2 Nousu

3 Tarja Furuholm varapuheenjohtaja Puheenjohtajalta Muutos lähtee meistä Mikko Taipale Jaksat venyä ja joustaa, koska ajattelet sen olevan vain tilapäistä. Sinnittelet vielä vähän aikaa ja toivot, että pian kaikki muuttuu paremmaksi. Sinulle annetaan mahdollisuus tehdä työsi omien arvojesi mukaan huolellisesti ja palvella asiakkaita hyvin. Saat kokea mielihyvää onnistumisesta ja tuottaa asiakkaille Nordean arvojen mukaisia Great customer experience -kokemuksia. Työpäivän päätteeksi voit lähteä hyvillä mielin vapaa-ajanviettoon eikä tekemättömien töiden vuori paina mieltäsi ja kummittele unissasi. Jaksat tavata ystäviä ja sukulaisia. Energiaa riittää myös harrastuksiin. Illuusio? Vaikka monet työskentelevät äärirajoillaan ja kokevat olevansa riittämättömiä, he eivät silti vaadi muutosta. Työpäivää pidennetään aamusta ja illasta. Otetaan ongelmakohdat esille porukalla. Työtä ei tauoteta ja jätetään jopa lounas- ja kahvitauot pitämättä. Lyhyen hetken näinkin ehkä jaksaa, mutta hyvin helposti sinnittely muuttuu tavaksi toimia, eikä siitä enää pääsekään irti, vaikka kuinka yrittäisi. Käykö niin, että voimavaroja muutokseen ei enää ole? Vaaniiko taustalla työpaikan menettämisen pelko? Sanotaan, että muutos lähtee meistä jokaisesta itsestä. Yksin alkuun pääseminen on vain joskus liian vaikeaa. Mutta entä jos muutosta vaatisikin koko työyhteisö? Otetaan ongelmakohdat esille porukalla. Sanotaan ääneen, mikä on pielessä. Kerrotaan, että nyt on tehostamisessa tultu päätepisteeseen. Emme ole optimoitavia koneen osia. Olemme ennen kaikkia ihmisiä erilaisine ominaisuuksinemme. Se seikka on työnantajan kyettävä ottamaan huomioon toimintaa suunnitellessaan. Omalla toiminnallamme myös me työntekijät voimme vaikuttaa. Kaikki eivät ole yhtä rohkeita ja vahvoja, mutta silti jokaisen panos on tärkeä. Ei riitä, että vain työpaikan luottamusmies on aktiivinen. Hän voi toimia kokoavana voimana ja äänitorvena, mutta tarvitsee jokaisen nousulaisen tuekseen. Yhdistämällä voimamme voimme saada aikaan muutoksia. Yhdessä olemme vahvoja. Yhdessä olemme Nousu. Vuodenvaihteessa alkaa palkansaajien keskusjärjestöjen yhteinen järjestäytymisen edistämistä tukeva kampanja. Sen tarkoituksena on herättää keskustelua ja kertoa ammattiliittojen toiminnasta. Mikä on ammattiliittojen rooli 2020-luvun työelämässä? Miten toimintaa pitäisi kehittää? Nousu panostaa järjestäytymisen vahvistamiseen Nordeassa. Lokakuussa työnsä aloitti projektiryhmä, jonka päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa konkreettisia apuvälineitä jäsenhankintaan. Myös tässä jokainen nousulainen voi olla osallisena. Ottakaa järjestäytyminen puheeksi työpaikoilla. Tehdään yhdessä Nousu näkyväksi. Pyytäkää meitä vaikka aamukahville kertomaan työstämme ja siitä, mitä olemme saaneet aikaan. Olisi mukava tavata juuri sinut. Nousu

4 4 Nousu

5 Tavoitteena työehtosopimus Nordean puolalaiset työntekijät paiskivat töitä 15 minuutin tauon ja alle 500 euron aloituspalkan voimin. Vastaperustettu, pohjoismaista mallia noudattava ammattiliitto haluaa nyt neuvotella jäsenilleen työehtosopimuksen. Suomesta ja muista Pohjoismaista on viime vuosien aikana siirretty suuri määrä työtä Puolaan. Nordea Operations Centressä eli NOC:ssa työskenteli syyskuun puolivälissä jo 700 ihmistä, ja lisää rekrytoidaan koko ajan. Nordean pääluottamusmiehen Paula Hopposen mukaan NOC:iin on siirretty erilaisia manuaaliprosesseja ja taustatöitä. Niihin kuuluu esimerkiksi kansainvälisten maksujen kirjaamista järjestelmiin, korttireklamaatioiden käsittelyä, arvopaperitoimeksiantoihin liittyviä taustatöitä ja lomakesuunnittelua. Eniten töitä Puolaan on siirretty Suomesta, noin kolmensadan henkilötyövuoden verran. Pankki ilmoitti aluksi siirtävänsä taustatöitä Puolaan siksi, ettei niille löydy tekijöitä Pohjoismaista. Tilanteet olivat eri maissa erilaiset, mutta olemme koko ajan olleet sitä mieltä, että ainakin Suomesta kyllä löytyy työntekijöitä. Pankki haluaa kuitenkin säästää kustannuksissa, Hopponen kertoo. Puolalaisille Nordean strategia on ollut hyvä uutinen. Työ NOC:ssa on vastavalmistuneiden puolalaisten mielestä mielenkiintoista ja haastavaa, mutta työehdoissa on vielä paljon parantamisen varaa. Palkalla ei tule toimeen NOC:ssa työskentelevän Wojciech Stachuran mukaan työntekijöiden laissa määrätty minimipalkka on zlotya eli reilut 420 euroa kuukaudessa. Vaikka palkka Nordeassa on hieman tätä korkeampi, se ei silti ole kilpailukykyinen muiden Puolaan toimintojaan keskittäneiden yritysten kanssa. Palkka Nordean kilpailijoiden leivissä on euroa suurempi kokemuksesta ja taidoista riippuen. Stachuran mukaan Nordea Bank Polska ei aikoinaan suostunut antamaan työntekijöilleen edes lainaa liian pienten tulojen vuoksi. Sittemmin Nordea myi Puolan pankkitoiminnan PKO Bank Polskille. Stachura työskentelee Łódźissa, jossa NOC:lla on kaksi toimistoa. Hän kertoo, että vähintään puolet palkasta menee vuokraan ja muihin asumiskuluihin, joiden jälkeen noin 200 euroa jää ruokaan, vaatteisiin ja muihin tarpeisiin. Tilanne on helpompi nuorille, jotka asuvat yhä kotona, mutta meille yksinasuville se on todella vaikea. Pieni palkka on johtanut henkilöstön nopeaan vaihtuvuuteen. Monet nuoret käyttävät Nordeaa ponnahduslautana, ensimmäisenä työpaikkana, josta lähdetään heti kun saadaan parempi tarjous jostain muualta. Eivät he lähde siksi, etteivät pitäisi Nordeasta, vaan siksi, että he yrittävät hankkia elantonsa, asua itsenäisesti ja perustaa perheen.» Virallisten lukujen mukaan henkilöstön vuosittainen vaihtuvuus on prosenttia, mutta Stachura uskoo todellisen luvun olevan lähes 30 prosenttia. Nousu

6 Union in Nordean Consultative Committee -koordinaattori Stine Koldt Meno (vas) sekä Paweł Staniaszczyk ja Wojciech Stachura Puolasta osallistuivat Nordea Union Boardin kokoukseen lokakuussa Oslossa. Se tulee kalliiksi ja on rankkaa jäljelle jääville työntekijöille. Epävakaisuus Puolassa luo myös epävakaisuutta Suomessa ja muissa maissa, Stachura uskoo. NOC:n työntekijät joutuvat allekirjoittamaan sopimuksen, joka velvoittaa korvaamaan annetun koulutuksen, jos työntekijä lähtee Nordeasta ennen sopimuksen päättymistä. Stachura kertoo, että sopimusten laillisuus on kiistanalainen asia. Oma itsenäinen liitto Toinen NOC:n epäkohta on se, ettei työntekijöillä ole työehtosopimusta. Wojciech Stachuran mukaan syynä ei ole ollut Nordean haluttomuus neuvotella, vaan se, ettei työntekijöillä ole ollut tarjota ammattiliittoa neuvottelukumppaniksi. NOC:n työntekijät kuuluivat aiemmin maanlaajuiseen Solidaarisuus-ammattiliittoon. Nordea Bank Polskan myynnin jälkeen vaihtoehtona oli joko perustaa Solidaarisuus-liiton uusi haara tai itsenäinen ammattiliitto. Koska Solidaarisuus ei ollut saanut riittävästi tuloksia aikaiseksi, kallistuivat työntekijät oman liiton kannalle. Minusta pohjoismainen malli, joka tarjoaa keskustelualustan työnantajalle ja työntekijöille on jotain, joka pitää kopioida. Päätöksentekoprosessi on itsenäisessä liitossa helpompi. Lisäksi halusimme olla osa Union in Nordeaa. Stachuran mukaan oman talokohtaisen ammattiliiton perustaminen on Puolassa harvinaista, ja perustamismuodollisuudet ovatkin vieneet paljon aikaa. Liiton perustamiskokous pidettiin heinäkuussa, ja henkilövalinnat oli määrä tehdä loka marraskuun vaihteessa järjestettävissä vaaleissa. Lain mukaan liittoon tulee kuulua vähintään kymmenen jäsentä, mutta tavoitteena on ylittää 150 jäsenen raja. Sen jälkeen työnantajalla on velvollisuus antaa liiton käyttöön yksi kokopäiväinen työntekijä. Haluamme saada liittoon mahdollisimman paljon jäseniä, jotta voisimme keskustella asioista, jotka haluamme työehtosopimuksessa sopia, Stachura sanoo. Palkankorotuksen lisäksi sopimuksella halutaan puuttua ainakin työn- Puolalaisia on ehkä askarruttanut, koetaanko heidät Pohjoismaissa vihamiehiksi, kun he vievät töitä. Mutta eihän se heidän vikansa ole, pankkihan päätökset on tehnyt." 6 Nousu

7 Töiden siirrossa turhaa kiirettä Puolalaisten kouluttamisesta vastaavat suomalaiset valitaan vapaaehtoisuuden ja kielitaidon perusteella. Aiemmin puolalaiset tulivat Suomeen koulutettaviksi, mutta nyt kouluttajat matkustavat pääsääntöisesti Puolaan. Kun jokin prosessi tai sen osa halutaan siirtää Puolaan, joudutaan asiaa koskeva ohjeistus usein kehittämään alusta asti. Tehtävän haastavuutta lisäävät vieras kieli, nopea aikataulu ja ohjeistuksessa vaadittava tarkkuus. NOC:ssa käytetään samoja suomenkielisiä järjestelmiä kuin meillä. Ohjeiden tulee siksi olla hyvin yksityiskohtaiset, että paina tästä ja klikkaa tuosta, perinnässä luotonvalvojana työskentelevä Anne Matero kertoo. Matero toimi vastikään henkilöstöedustajana projektissa, jossa perintään liittyviä prosesseja siirrettiin Puolaan. Hänen mukaansa projektiin osallistuville maksettava projektilisä on aivan liian pieni huomioon ottaen tehtävän vaativuuden. Epätietoisuus painaa mieltä Ohjeistusta tekevät henkilöt olisi hyvä vapauttaa projektin ajaksi muista tehtävistä, mutta käytännössä se ei aina onnistu. Ongelmia aiheuttaa Materon mukaan myös se, että henkilöstövähennykset halutaan yleensä toteuttaa pian projektin päätyttyä. Meillä on tiimeissä resurssit jo valmiiksi vedetty tiukalle. Kun osa tiimistä varataan NOC-projektiin, työt jäävät entistä pienemmän ryhmän tehtäväksi. Koska työpaine on suuri, joudutaan osa töistä joskus jättämään tekemättä. Jos työnantaja projektin jälkeen siirtää nopeasti henkilöitä muihin tehtäviin, ei kertynyttä työmassaa ehkä pystytäkään purkamaan. Se saa työntekijät tuntemaan huonoa omaatuntoa ja riittämättömyyden tunnetta. Henkilöstövähennykset vaikuttavat myös työpaikan yleiseen ilmapiiriin. Epätietoisuus siitä, mitä tästä seuraa ja mikä on lopputulos omalla kohdalla varmasti kaivelee monen mieltä. Kaikesta huolimatta Matero kertoo monien suomalaistyöntekijöiden ottaneen koulutusprojektin vastaan uutena haasteena. Myös puolalaiset saavat kehuja. Koulutus on siinä mielessä sujunut hyvin, että NOC-toimihenkilöt ovat innokkaita oppimaan uusia asioita, hirveän vastaanottavaisia ja innostuneita siitä, että saavat oppia uuden prosessin. Matero ihmettelee kuitenkin, voiko työn siirtämisestä Puolaan syntyä aina todellisia säästöjä. Näissä projekteissa on osittain hyvin pieniä prosessin osia, joiden henkilötyövuosivaikutus on ihan minimaalinen. On hieman arveluttavaa, onko tällaisen raskaan projektin läpikäynti kustannustehokasta. tekijöiden ruokataukoon, joka on tällä hetkellä 15 minuuttia. Se ei ole riittävä kunnon lounaan syömiseen. 15 minuutin rajan ylittäneitä työntekijöitä painostetaan palaamaan takaisin työpisteelleen. Pohjoismaat tukevat Puolaa Paula Hopponen korostaa Nordea Union Boardin eli Nordeassa toimivien ammattiliittojen muodostaman yhteisen hallituksen pyrkivän kaikin keinoin auttamaan puolalaisia työehtosopimusneuvotteluissa. Varmaan monia puolalaisia on askarruttanut se, koetaanko heidät Pohjoismaissa vihamiehiksi, kun he vievät töitä. Mutta eihän se näiden ihmisten vika ole, pankkihan nämä päätökset on tehnyt. Mutta kun työtä sitten siirretään, on pankilla velvollisuus huolehtia, että olosuhteet ovat siellä kunnossa, Hopponen sanoo. Wojciech Stachura kiittelee vuolaasti Nordea Union Boardia, joka on antanut uudelle liitolle henkistä tukea sekä matka-apua niin, että puolalaiset ovat päässeet mukaan kokouksiin. Osan kuluista maksaa NOC:n johto. Olemme olleet vasta kolmessa kokouksessa, mutta tunnemme jo olevamme osa Nordean työntekijöitä ja liittoa. Kaikki liitot tukivat ideaamme itsenäisestä ammattiliitosta. Stachuran mukaan ammattiliitoilla on Puolassa riidanhaastajan ja lakkojen järjestäjän maine. Me haluamme kuitenkin yrittää ensin vuoropuhelua. Jenni Meronen piirros Janne Harju kuva Christian Roth Christensen Nousu

8 NOUSUSSA Puhtipäivät kehittävät yhteistyötaitoja Kevään koulutukset käynnistyvät helmikuussa Tiedot koulutuksista päivitetään Nousun verkkosivuille viimeistään tammikuun aikana. Työsuojeluvaltuutetuille suunnatuille Puhtipäiville osallistui tänä syksynä vajaat parikymmentä henkilöä. Paikkana oli monelle aiemmilta vuosikymmeniltä tuttu hotelli Korpilampi Espoossa luvun lopulla paikka nousi uutisiin Korpilampi-seminaarin myötä. Tuolloin syntyi niin sanottu Korpilammen henki, jolla viitataan konsensukseen. Korpilammen hengestä en tiedä, mutta puhtia oleviin ja tuleviin haasteisiin sieltä kuitenkin saatiin osallistujien kommenteista päätellen. Puhtipäivien koetaan parantavan keskinäistä yhteistyötä, vuorovaikutustaitoja sekä ammatillisia valmiuksia. Puhtipäivät toimivat myös työnohjauksena työsuojeluvaltuutetuille. Esimerkkitapaukset ja yhteiset keskustelut tukevat käytännön toimintaa. Edellä mainitut seikat taas lisäävät työsuojeluvaltuutettujen motivaatiota ja sitoutumista tehtäväänsä. Teoriasta käytäntöön Ohjelmassa oli tiukkaa asiaa muutoksesta ja sen kohtaamisesta. Aiheen äärelle meidät vei toimittaja-konsultti Tarja Kivimäki Vireäkivi Oy:stä. Liikunnan merkityksestä meille oli luennoimassa Espoon alueen työsuojeluvaltuutettu Mirja Lehtosaari. Nordean työfysioterapeutti Susanna Widell. Nordean päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylund kertoi ajankohtaisia asioita työsuojelun saralta ja liiton toimistosta Jari Kaitosuo esitteli, mitä tuore eläkeuudistus pitää sisällään. Kaiken tämän ohella ehdittiin vielä liikkua, syödä hyvin, saunoa ja käydä virkistäviä keskusteluita. Keskusteluissa sivuttiin muun muassa sisäilmaongelmia, joita tuntuu olevan yhä enemmän. Viikonlopun aikana nousi esiin myös henkilöstön jaksaminen. Tähän työsuojeluvaltuutetut kaipaisivat lisää käytännön tukea. Paperilla monet asiat tuntuvat olevan melko hyvin, mutta käytäntö on aivan muuta. Sunnuntain lounaalla huomattiin jälleen, miten lyhyt aika kaksi päivää onkaan näin tärkeiden asioiden käsittelyyn. Verkostoituminen henkilöstöedustajien välillä onkin niin tärkeää, että asioita voidaan sparrata ja käydä läpi yhdessä myös arkena. Jari Kaitosuo, edunvalvontaasiantuntija Nousun toimistolta FK ja PALTA työmarkkinayhteistyöhön Finanssialan Keskusliitto ry (FK) ja Palvelualojen työnantajat PAL- TA ry (PALTA) tiivistävät työmarkkinayhteistyötään. FK liittyy PAL- TA:n yhteistoimintajäseneksi 1. tammikuuta 2015 alkaen. Ensi vuoden alusta toteutuvan yhteistoimintajäsenyyden myötä muun muassa finanssialan työehtosopimuksiin liittyvä neuvottelutoiminta, jäsenpalvelut ja -koulutus siirtyvät PALTA:n hoidettaviksi. Samassa yhteydessä FK:n nykyinen työmarkkinahenkilöstö siirtyy PALTA:n palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Finanssialan työmarkkinatoimintaa koskeva päätöksenteko tapahtuu jatkossakin FK:n päätöksentekoelimissä. Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimukset säilyvät FK:n nimissä. FK:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan yhteistyön tarkoituksena on tehostaa finanssialan työmarkkinapoliittista edunvalvontaa ja parantaa sen vaikutusmahdollisuuksia. Lähde: Finanssialan Keskusliitto 8 Nousu

9 Ruotsin puhelinpalvelu tutuksi Tarkkaile postiasi! Nousun Contact Centren henkilöstöedustajien kehittämis- Sait Nousun perinteisen taskukalenterin tämän lehden mukana. seminaari järjestettiin lokakuuta 2014 M/S Mariellalla. Seminaariin osallistuivat lähes kaikki Nordean Contact Centren henkilöstöedustajat varaedustajineen. Seminaarin tavoitteena oli keskustella puhelinpalvelukeskusten ajankohtaisista asioista sekä ideoida yhteistoiminnan kehittämistä. Liiton jäsenkortti vuosille postitetaan Nousun jäsenille joulu tammikuussa. Kortti toimii myös matkavakuutuskorttina, joten muista pitää se mukanasi. Tarkemmat tiedot vakuutuksesta ja sen kattavuudesta löytyvät nettisivuilta sekä jäsenkortista. Eläkeläisjäsenten jäsenetuihin matkavakuutus ei kuitenkaan sisälly. Ruotsissa henkilöstöedustajat pääsivät Eläkeläisten jäsenmaksuviitesiirrot vuodelle tutustumaan Nordean puhelinpalvelukeskukseen Uppsalassa. Keskustelua herättivät siellä erityisesti työaikajärjestelyt, palkkaus ja jaksaminen. Myös vuorotyön terveysvaikutuksista puhuttiin paljon. Nousun uudet fb-sivut: 2015 lähetetään eläkeläisille joulukuussa. Saat postissa myös uuden hiirimattokalenterin. Kalenterit postitetaan koko jäsenistölle vuoden vaihteessa. Kalenteri on käännettävä eli siitä löytyy tiedot vuosille 2015 ja Jos Nordealla on kolme puhelinpalvelukeskusta Ruotsissa; Malmö, Uppsala ja Sundsvall. NOUSURY tarkoitettu muovinen hiirimatto, ota yhteyttä jä- sinulta on mennyt rikki tai kadonnut kalenterille Uppsalan puhelinpalvelukeskuksessa työskentelee senpalveluun yhteensä arviolta 250 henkilöä ja puhelinpalvelu päivystää siellä ympäri vuorokauden. KYLPYLÄLOMANEN LEVILLÄ 141 / JÄSEN 3 VUOROKAUTTA 2 HENGEN HUONEESSA Hinta Nousun jäsenelle sisältäen majoituksen aamiaisella, päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylään, kuntosalin käytön, kylpylän treeniohjelman, tunnin keilausta, savihoidon ja 30 minuutin hieronnan ja viihderavintolan tarjonnan. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 225. Voimassa saakka (ei jouluna) Levintie 1590, Levi

10 Unelma kantaa kriisissä Tiina Harinen ei pelkää muutosta. Vaikeinakin hetkinä hän on mennyt aina uutta kohti. Se on kannattanut. Hyvätkin suunnitelmat voivat kariutua, mutta kun ihmisellä on unelmia, hän voi niiden avulla selviytyä vaikka mistä. Tiina Harinen on hyvä esimerkki tästä. Harinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Samana kesänä hänen suuri haaveensa toteutui: hän pääsi Myllypuron Kansallis-Osake-Pankkiin töihin. Olin aina halunnut olla pikkuorava. Kesän jälkeen minut vakinaistettiin. Se oli jotain ihan ihmeellistä. Opintojen vuoro tuli 1990-luvun taitteessa. Harinen hankki työn ohessa markkinoinnin ja laskentatoimen merkonomin paperit. Hän pääsi testaamaan pankin atk-ohjelmia ja sai paikan konttoreiden neuvonnasta. Kun pankissa alettiin ensimmäisen kerran vähentää väkeä vuonna 1992, olin raskaana ja ajattelin, ettei asia koske minua. Harinen sai jatkaa, ja hän palasi äitiyslomalta töihin heti, kun se oli mahdollista. KOP-SYP-fuusion aikaan vuonna 1995 hän odotti toista lastaan. Pelkäsin, että minut unohdetaan äitiyslomani aikana. Mutta enemmän suretti se, että KOP loppuu. Harinen pohti varasuunnitelmaa, haki ja pääsi opiskelemaan iltalinjalle parturikampaajaksi. Hän valmistui vuonna 1997, mutta äitiysloman jälkeen pankkityö vei taas mukanaan. Vuonna 2004 hän täytti 40 vuotta. Tuli ikäkriisi. Pankkiin palkattiin tradenomeja ja tuli tunne, että he vievät vanhojen tekijöiden työt. Harinen haki Evtekiin iltaopiskelijaksi ja suoritti reilussa puolessatoista vuodessa tradenomin opinnot. Lopputyö jäi tekemättä, kun hän aloitti tilipuolen tuotepäällikkönä vuonna Vauhti imaisi taas mukanaan, ja annoin kaikkeni työlle. Jos lapset sairastivat, en jäänyt kotiin, vaan isovanhemmat hoitivat heitä. Ongelmat kasaantuvat Vuonna 2005 kuopus alkoi oireilla. Harinen kertoi tilanteesta avoimesti töissä. Kun pakko-oireet estivät lasta suoriutumasta arjen askareista, perheen elämä suistui raiteiltaan. Pakenin murheitani työhön. Onneksi esimieheni tukivat minua ja sain soviteltua työt joustavasti. Työ olikin minulle kaikki kaikessa jälkeenpäin ajateltuna ehkä liiankin. Samaan aikaan kun tyttären ongelmat pahenivat, pankissa alettiin tehostaa. Organisaatio muuttui. Aluksi uuden esimiehen kanssa oli hienoa työskennellä, mutta ilmeisesti perhettäni kohdanneet murheet koituivat kohtalokseni, koska en enää istunut iltaisin painamassa töitä. Avoimuudesta oli lopulta haittaa, Harinen puntaroi. Hän pohti tulevaisuuttaan ja aloitti lähihoitajaopinnot vuonna Päätin ottaa aikaa itselleni. Tein töissä vain sen, mitä oli määrätty ja juoksin kouluun. Sitten perheen rakas lemmikki kuoli äkillisesti. Töissä oli ollut henkisesti raskasta ja opiskelu vei illat. Loman aikana oli aikaa miettiä. Harinen otti yksikönjohtajaan yhteyttä selvittääkseen asioita. Mutta kun hän palasi töihin tammikuussa 2013, tilanne ei parantunut. Yksikönjohtajan mielestä valtaosa hänen ajastaan kului minun asioideni vatvomiseen. Olin muuttunut huonoksi työntekijäksi. Johto ei katsonut lähihoitajaopintoja hyvällä. Ihmettelin, sillä olin opiskellut omalla ajallani, ja työelämässä 50-vuotias tarvitsee varasuunnitelmia. Pyöritys ja kuulustelut alkoivat Kohtaamisesta seurasi kutsu HR-keskusteluun. Yksikönjohtajalla oli monisivuiset muistiot täynnä syytöksiä esimerkiksi tekemättömistä töistä ja poissaoloista ilman lääkärintodistusta, Tiina Harinen kertoo. Onneksi minulla oli tallessa tuhansia saapuneita ja lähetettyjä viestejä tuolta ajalta. Haimme muistioihin vastauksia sähköposteistani luottamusmiehen kanssa, joka kertoi, miten minun pitää toimia. Myös henkinen tuki oli tärkeää. Kriisin keskellä on vaikea ajatella järjellä. Kun olet liiton jäsen, voit aina soittaa luottamusmiehille, sinua kuunnellaan ja saat apua luvulla oli automaatio kuulua liittoon, mutta tänä keväänä todella tajusin, mistä olen maksanut, Harinen lisää. Tyyntä ennen myrskyä Tilanne ratkesi yllättäen, kun lähiesimies ilmoitti, että prosessi vedetään pois. Yksikössä oli tapahtunut muutoksia. Lokakuussa 2013 Harinen oli työmatkalla, kun yksikönvetäjä soitti: yt-neuvottelut alkavat. Arvasin heti, että tämä koskee nyt minua. Mietin, voiko kevään tapahtumilla olla merkitystä. Sitten saapui kutsu henkilökohtaiseen yt-menettelyyn. Ensin juteltiin niitä näitä, sitten sain kuulla, että minulle ei enää ole paikkaa. Tilit ovat yksinkertainen asia, ja väkeä on liikaa. Uudessa organisaatiossa 10 Nousu

11 1980-luvulla oli automaatio kuulua liittoon, mutta tänä keväänä todella tajusin mistä olen maksanut. Ei ole sellaista asiaa, mistä ei voisi puhua. Muutostilanteessa pitää laittaa vaihtoehdot puntariin, nousta ja tsempata, Tiina Harinen sanoo. tarvitaan moniosaajia. Siitä alkoi myllerrys. Harinen kävi te-toimistossa ja pohti tukipaketin ottamista. Vaihtoehtoja oli lukuisia. Toisaalta hän halusi jäädä. Pankista oli 31 vuodessa tullut kuin toinen perhe, ja minulla oli mielestäni vielä annettavaa pankille. Uuteen nousuun Harinen olisi sulkenut pankin oven takanaan 50-vuotispäivänään 17. huhtikuuta Viikkoa ennen määräaikaa saapui kuitenkin puhelu: neuvonnassa olisi hänelle paikka. Esimies hoiti asiat tyylikkäästi, ja työsuhde jatkui katkeamatta, Harinen iloitsee. Moni neuvontaan soittava on tuttu 15 vuoden takaa. Ruokalassakin on tultu sanomaan, että ihanaa, kun jäit. Kovat kokemukset ovat Harisen mukaan opettaneet paljon. Kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Siksi kannattaa hakeutua sinua aidosti tukevien ihmisten pariin. Hän kertoo tavanneensa pankissa monia kohtalotovereita ja sielunsiskoja. Valitettavasti en ole ainoa. Toivoisin, että työnantaja arvostaisi tekijöitään. Kollegoille Harisella on viesti: Pohtikaa, mitä todella haluatte elämältä. Olkaa rohkeita. Olen tosi tyytyväinen, jos saan työskennellä pankissa loppuun asti. Maailma kuitenkin muuttuu, ja siksi jokaisella pitää olla se plan B, vaikka lähtijä et välttämättä olisi sinä. Marjo Mikola kuvat Olli Häkämies Nousu

12 Tasa-arvomuuri murenee hitaasti Tutkija Anu Järvensivu kehottaa naisia tuulettamaan rohkeammin pomoasemastaan. Epätasa-arvosta vaikeneminen pitäisi hänen mielestään lopettaa. Vaikka tasa-arvolaki on ollut Suomessa voimassa jo melkein 30 vuotta, työpaikoilla törmätään edelleen samanlaisiin ongelmiin kuin 1980-luvulla. Tampereen yliopiston dosentin Anu Järvensivun mukaan ei voi ykskantaan sanoa, mitkä ovat suurimmat tasaarvo-ongelmat työpaikoilla, koska työpaikat ovat niin erilaisia. Sukupuoleen perustuvat palkkaerot, työn segregoituminen ja miesten hallitseva asema etenkin ylimmissä johtotehtävissä nousevat kuitenkin useimmiten esiin. Segregoitumisella tarkoitetaan sitä, että ammatit ja alat jakautuvat vahvasti sukupuolen mukaan. Muutosta on Ammattiliittojen edustajat keskustelivat ajankohtaisista tasa-arvoteemoista Unifemin seminaarissa lokakuussa. toki tapahtunut: naiset ovat vallanneet alaa insinööriopinnoissa eikä enää ole ihmeellistä, että mies opiskelee lähihoitajaksi. Vanhat asetelmat ovat voimissaan myös pankkialalla. Esimerkiksi Nordean toimihenkilöistä 90 prosenttia on naisia, kun taas ylimmässä johdossa kolme neljästä pomosta on mies. Vanhat jakolinjat eivät näytä olevan murtumassa tasa-arvotyöstä huolimatta. Taustalla on niin vahvoja kulttuurisia käytäntöjä, Järvensivu pohtii. Nordea pyrkii aktiivisesti puuttumaan suurimpiin tasa-arvo-ongelmiin. Pankin tasa-arvotoimikunta on määrittänyt vuosien tärkeimmiksi teemoikseen rekrytointikäytännöt, urakehityksen ja ikätasa-arvon, työn, perheen ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä palkkauksen. Ole rohkeasti pomo Anu Järvensivu on havainnut, että naisjohtajat eivät uskalla ottaa esimiesasemastaan pisteitä itselleen yhtä rohkeasti kuin miehet. Naisilla on vaikea sanoa, että olen menestynyt, koska olen hyvä. Miehet taas sanovat niin sumeilematta, Järvensivu toteaa pohjaten työelämätutkimustensa avovastauksiin. Syynä ei välttämättä ole se, että naiset olisivat miehiä arempia. Ennemminkin kyse on siitä, että naisiin kohdistuu suurempia ulkoisia odotuksia hoitaa sekä työ että perhe hyvin. Jos nainen sanoo olevansa työorientoitunut, kysytään, että mites se sun perhe. Miehille ei tätä kysymystä esitetä. Sen takia moni nainen tyytyy toteamaan johtaja-asemastaan, että mulle vaan siunaantui tämä juttu. Rahaa vai arvostusta? Yt-neuvottelut ja äkilliset suuret organisaatiomuutokset voivat osua kenen tahansa kohdalle. Jos muutoksesta tulee jatkuvaa, ihmisen on pakko alkaa kehittää itselleen erilaisia selviytymisstrategioita. 12 Nousu

13 Tasa-arvolaki muuttuu Lounastauon päätteeksi seminaarissa kuultiin Jonna Pirttimäen tulkitsemana muun muassa Edith Piafia. Uuden tasa-arvolain on määrä tulla voimaan vuoden 2014 alussa. Nyt voimassa oleva laki on vuodelta Myös yhdenvertaisuuslaki päivittyy. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen lakiesityksen, se kieltää sukupuolisyrjinnän, pyrkii edistämään tasa-arvoa ja vaatii muun muassa vähintään 30 työntekijän työpaikkoja tekemään tasa-arvosuunnitelman. Uutena mukaan tulee näillä näkymin sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän kielto. Näillä kielloilla pyritään estämään ennen kaikkea sukupuolivähemmistöjen kuten transsukupuolisten henkilöiden kokemaa syrjintää. Miesten ja naisten selviytymiskeinot eroavat toisistaan. Anu Järvensivun mukaan miehet mieltävät pärjäämisen lähinnä taloudelliseen asemaan liittyväksi. Naisille pärjääminen tarkoittaa miehiä useammin ahkeruutta, tunnollisuutta, innostuneisuutta ja sitä, että voi olla muille avuksi. Siinä missä miehet pyrkivät turbulenssien keskellä vahvistamaan vanhaa osaamistaan, naiset irtautuvat rohkeasti vanhasta ja lähtevät opiskelemaan kokonaan uutta alaa. Jotkut naiset pyrkivät pääsemään hoitovapaalle, kun työpaikalla on ongelmia, tutkija lisää. Kun stressimöykky pään sisällä kasvaa, melkein joka toinen nainen pakenee työpaikan painostavaa ilmapiiriä herkutteluun, kun taas joka kolmas mies hakee lohtua alkoholista. Eriytyminen jopa pahenee Parin viime vuosikymmenen aikana työelämää ovat myllertäneet etenkin nopea teknologinen kehitys, globalisaatio ja työn ja työnteon tapojen muutos. Tiimi- ja verkostomainen työnteko on lisääntynyt, etätyö yleistynyt. Saman konsernin osaajat istuvat läppäriensä ääressä ympäri maailman. Järvensivun mukaan kehityksellä ei näytä olleen myönteisiä vaikutuksia tasa-arvoon. Rosa Meriläinen ja Juhana Vartiainen keskustelivat Irene Korimäen johdolla muun muassa kotihoidon tuen järkevyydestä. Naiset tekevät edelleen paljon paikkaan sidottua ja vähemmän rahallisesti arvostettua työtä. Miehillä taas on roima yliedustus esimerkiksi it-alalla, joka on liikkuvampaa ja jossa tehdään rahaa. Ammattialojen eriytyminen eli segregaatio ja siihen liittyvä taloudellisen arvostuksen epätasa-arvo on ja pysyy, ehkä jopa pahenee, Järvensivu arvioi. Mitkä nykyisistä tasa-arvon työkaluista toimivat parhaiten, ja mitä pitäisi muuttaa? Tasa-arvokartoitukset ja suunnitelmat ovat Järvensivun mukaan hyvä alku. Epätasa-arvosta vaikeneminen pitäisi lopettaa, Järvensivu toteaa. Onhan se aika kummallista, että periaatteessa tunnistetaan naisten kaksoistaakka eli suurempi vastuu kotona ja yhtäläinen palkkatyöhön osallistuminen, mutta samaan aikaan hyväksytään se, että naisten tekemästä työstä maksetaan vähemmän. Naisjohtajien kohdallahan voi puhua kolmiotaakasta. Tuomo Tarvas Kuvat Olli Häkämies Anu Järvensivun tuorein kirja Tarinoita suomalaisesta työelämästä ilmestyi tänä vuonna. Nousu

14 JM Koskinen Kirjoittaja on Ilmailualan Unioni IAU ry:n liittosihteeri Kolumni Näkymätön käsi taskulla Mikko Taipale Tuloeroista käytävää julkista keskustelua hallitsevat sen ääripäät. Toisaalla kauhistellaan, kuinka suuri määrä kansalaisia on vaipunut jo tai on hyvää vauhtia matkalla köyhyysrajan alle. Toisaalla taas taivastellaan, kuinka paljon raitiovaunullinen toisiaan palkitsevia hallitusammattilaisia ja urajohtajia ehtii kahmaista kakusta ennen kuin verottaja, yritysten työntekijät ja osakkeenomistajat saavat siivunsa. Kysymys on tällöin lähinnä moraalinen. Jos asiaa tarkastellaan kansantalouden ja yhteiskuntapolitiikan sekä kylmästä että kapeasta näkökulmasta käsin, on meillä toistaiseksi varaa molempiin ryhmiin. Sanotaan tuotannon tehostuessa syntyvän uutta työtä. Mitä on tullut tilalle? Suomesta on kadonnut suurta lamaa seuranneen nousukauden ja finanssikriisin jälkeisen taantuman aikana kohta puoli miljoonaa keskipalkkaista työtä. Alkuvaiheessa suurin osa oli duunarimiesten ammatteja. Sittemmin sama ilmiö on laajennut myös naisvaltaisille palvelualoille. Alle viidesosa on siirtynyt tuotannon ulosliputuksen myötä halvemman työvoiman maihin. Leijonanosan on korvannut automatisaatio. Median ja ay-liikkeen retoriikan perusteella voisi lukujen suhteen kuvitella olevan päinvastoin. Pankkiala on monin tavoin ollut kehityksen jos se sitä on kärjessä. Sanotaan tuotannon tehostuessa syntyvän uutta työtä. Mitä siis on tullut tilalle? Osittain kadonneet työpaikat ovat vaihtuneet pitkäaikaiseksi työttömyydeksi. Pieneltä osin tilalle ovat tulleet hyväpalkkaiset, yleensä akateemista loppututkintoa tai muuta asiantuntija-statusta edellyttävät tehtävät. Huomattavasti suuremmalta osin on syntynyt matalapalkkatyötä. Sille ominaista on elinkeinoelämän työehtoshoppailulla saavuttamat joustot. Kuvatussa kehityksessä ja sen ohjaamisessa kytee huomisen työmarkkinoidemme ja yhteiskuntamme rakenteen ydin. Emme kestä kolmasosan työttömyyttä työvoimasta, emmekä toista raitiovaunullista palkittavia jos siis edelleen tavoittelemme yleisen hyvinvoinnin ihannetta. Emme liioin sitä, että ansioiltaan keskivertoiset työt katoavat. Suomi nousi kansainvälisessä vertailussa köyhyydestä parissa sukupolvessa. Juuri nyt meillä on etuoikeus sanailla, johtuiko se poliittisista päätöksistä, järjestöjen joukkovoimasta vai markkinamekanismien näkymättömistä käsistä. Ammattiliiton edustajana käytän puheenvuoron vaikutusvaltaisen ja konsensushakuisen kolmikannan puolesta. Sen kulmakivi on ollut maltillisen taloudellisen kasvun ja palkansaajien ostovoiman parantumisen välinen yhteys. Emme ole jääneet samaan loukkuun monen luonnonvaroiltaan rikkaan kehitysmaan kanssa. Yhteiskuntarauha ja ennustettavuus ovat hyödyttäneet kaikkia osapuolia. Talousteoriat ovat tieteellisiä malleja, eivät luonnonvoimia. Tehdyillä yhteiskunnallisilla valinnoilla on lopulta aina suurin merkitys. 14 Nousu

15 STTK:n Minna Helle: Eläkeuudistuksessa ei ole häviäjiä STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle vakuuttaa, että syksyn eläkesopimuksessa kaikki voittavat, sillä eläkejärjestelmä on nyt turvattu jopa 2060-luvulle saakka. Syksyn uutisotsikot ovat väittäneet työmarkkinajärjestöjen saavuttaman eläkesovun tuovan kurjuutta kaikille. Eläkeikä nousee, ja sen lisäksi varsinkin ja 1970-luvuilla syntyneet ovat uuden eläkeratkaisun häviäjiä. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle ei pidä puheista, joissa eri ikäluokat on jaoteltu eläkesovun häviäjiin ja voittajiin. Jos katsotaan eläkkeen tasoa, niin Eläketurvakeskuksen laskelmat osoittavat selvästi, että yksikään ikäluokka ei häviä tässä uudistuksessa nykyjärjestelmään verrattuna. Eläkkeen taso on kuitenkin se, jolla eletään: maksetaan ruokalaskut, asuminen ja muut kulut, hän sanoo. Toki mitä nuorempi on, sitä pitempään joutuu työskentelemään ennen eläkkeelle pääsyä, mutta se tuottaa myös nykyistä paremman eläketurvan, Helle jatkaa. On monin tavoin varmistettu, että häviäjiä ei tule, hän vakuuttaa. Rahoitus kestää Suomalainen eläkejärjestelmä on Minna Helteen mukaan yksi maailman parhaista. Etenkin näiden ratkaisujen jälkeen, hän korostaa. Helteen mukaan suomalaiset voivat nyt todella luottaa siihen, että eläkejärjestelmä kestää vuosikymmeniä eteenpäin. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, sillä eläkejärjestelmämme perustuu sukupolvien väliseen sopimukseen: työssä olevat ikäluokat kustantavat suurimmaksi osaksi niiden eläkkeet, jotka nyt ovat eläkkeellä. Lopulta kyse on järjestelmän uskottavuudesta: Ihmiset suostuvat maksamaan eläkkeellä olevien elatusta loppujen lopuksi vain silloin, jos he luottavat, että se kannattaa heille itselleenkin; että hekin pääsevät joskus eläkkeelle. Yksi STTK:n keskeisimmistä tavoitteista eläkeneuvotteluissa oli, että voisimme luvata nuorille, että eläkejärjestelmä kantaa myös heille. Nyt me» Nousu

16 » voimme oikeasti luottaa siihen, että rahat riittävät tulevaisuuden eläkkeisiin, Helle sanoo. Niillä oletuksilla, joita nyt parhaalla mahdollisella tietämyksellä tehdään tulevaisuudesta, tämä työeläkejärjestelmän rahoitus kestää tällä nyt sovitulla maksutasolla jopa 2060-luvulle saakka. Eläkemaksujen nostaminen kattoon ei olisi ollut mikään ratkaisu. Sellaiseen ihmiset eivät olisi pitemmän päälle suostuneet. Työmarkkinajärjestöt ovat sitä mieltä, että eläkesovussa onnistuttiin menemään pienimmän pahan kautta. Edellisessä, vuoden 2005 eläkeuudistuksessa sovittiin elinaikakertoimesta. Se tarkoittaa, että jos työura ei pitene, niin eläkkeet laskevat. Elinikä on noussut senaikaisen eläkeuudistuksen lähtöasetelmiin verrattuna jo neljä ja puoli vuotta. Jos ei olisi tehty mitään, eläkkeiden tasot olisivat alkaneet heikentyä, Helle sanoo. Myöhemmin eläkkeelle Eläkesovun hinta on korkeampi eläkkeellepääsyikä. Kepillä keski-ikäisiä? Vuonna 1975 syntynyt, työura alkanut 24-vuotiaana, palkka nyt euroa/kk, 42-vuotias vuoden 2017 alussa. Nykylaki, eläkkeelle 63 v iässä Nykylaki, eläkkeelle 66 v 6 kk iässä Uudistussopimus, eläkkeelle 66 v 6 kk iässä (alin eläkeikä) Alin eläkeikä v 6 kk 66 v 6 kk Palkkakehitys yleisen ansiokehityksen mukainen Viimeinen palkka, euroa/kk Eläke, euroa/kk Lähde: STTK Se on meille kipeä paikka, Minna Helle myöntää. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka työskentelee ainakin 65-vuotiaaksi asti. Järjestelmä luottaa nyt siihen, että lisävuosilla saadaan kerrytettyä nykyistä enemmän eläkemaksuja. Silti kaikki tietävät, että pelkästään eläkepäätöksillä eläke ei kerry. Tarvitaan työtä ja työpaikkoja suomalaisille. Nousun puheenjohtaja Kari Ahola suhtautuu saavutettuun eläkesopuun Minna Hellettä kriittisemmin. Epäkohtana tässä on se, että ja 1970-lukulaisia tämä järjestelmä ei kohtele tasapuolisesti. Vaikka tehdään laskelmia, joissa kaunistellaan asiaa, tämä ikäryhmä jää väliinputoajan asemaan. Saavuttaakseen saman tai luvatun paremman eläketason kuin nykyiset eläkeläiset, heidän pitää työskennellä pitempään, hän sanoo. Aholan mukaan 60- ja 70-lukulaisten siirtymäajan korotettu kertymä 53:n ja 62:n ikävuoden välissä toki nousee, mutta samalla työeläkemaksukin nousee. Ollaan mieluummin rehellisiä ja sanotaan, ettei heidän kertymäänsä ole tarpeeksi kompensoitu, hän sanoo. Ahola kiinnittää myös huomiota työeläkesijoitusten riskitason nousuun. Entä jos riskit toteutuvatkin? Se voi olla lyhytkatseista toimintaa. Uudistussopimus, eläkkeelle 69 v iässä (tavoite-eläkeikä) Toinen kysymys on, miten me pystymme vaikuttamaan siihen, että työnantajat pitävät ihmisistä kiinni? Että ensimmäisenä ei irtisanota ikääntyviä? Nämä ovat asioita, joihin pitää seuraavaksi tarttua, Helle sanoo. Yksi tapa kerryttää eläkejärjestelmään lisää tuloja ovat eläkerahastojen sijoitukset. Osa työeläkemaksuista on sijoitettu esimerkiksi osakkeisiin siinä toivossa, että sijoitukset poikisivat eläkejärjestelmään yhteistä hyvää. Työeläkelaitokset ovat saaneet ottaa riskiä vain sen verran, mitä ne ovat pystyneet kattamaan omalla vakavaraisuudellaan. Eläkeratkaisussa on nyt sovittu, että hieman suurempaakin riskiä saa ottaa. Suuremmalla riskillä haetaan suurempia tuottoja. Jos meillä ei olisi tätä rahastointia, olisimme tällä hetkellä aika suurissa vaikeuksissa työeläkkeiden rahoituksen kanssa, Minna Helle sanoo. Mari Schildt kuva Mikko Taipale 16 Nousu

17 STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle valittiin uudeksi valtakunnansovittelijaksi. Hän aloittaa tehtävässä tammikuussa Suurin osa nordealaisista eläkkeelle 65-vuotiaana Osalla nordealaisista työehtosopimus säätelee eläkeikää. Nyt lisäeläketurvan piirissä olevat jäävät eläkkeelle 62-vuotiaina, kun yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Vuonna 1963 syntyneet ja sitä nuoremmat jäävät työehtosopimuksen mukaan eläkkeelle 65-vuotiaina. Voimassa oleva työehtosopimus määrittelee, että lisäeläketurvan piirissä olevat nordealaiset pääsevät eläkkeelle joka tapauksessa 65-vuotiaina, vaikka elinikäodote nostaisikin muiden kansalaisten eläkkeellejäämisikää, Aikaisemmin eläkkeelle Aikanaan pankkilaisten alhaisempaa eläkeikää on turvattu lisäeläkejärjestelmillä, joita olivat eläkesäätiö, eläkekassa tai eläkevakuutus. TEL määritteli yleisen eläkeiän 65 vuoteen, mutta rahoitusalan työehtosopimus naisilla 60:een ja miehillä 65:een ikävuoteen. Tarvittiin järjestelmä, joka huolehtisi eläkkeen maksusta ennen virallista vanhuuseläkeikää, Nordean pääluottamusmies Paula Hopponen kertoo säätiön ja kassan synnystä. Vanhimmat pankkilaiset kuuluvat edelleen Nordean eläkesäätiön piiriin. Se sulkeutui uusilta jäseniltä entisille SYP:läisille ja KOP:laisille. Vuodenvaihteessa rahastojen piirissä oli nordealaista, kun kaikkiaan pankissa on noin työntekijää. Rahaston jäsenet pääsevät eläkkeelle hiukan muita aikaisemmin. Se tahtoo työnantajalta herkästi unohtua, että sinä vuonna, kun rahastoista sovittiin, tuli pienempiä palkankorotuksia, Hopponen muistuttaa. Jos meille olisi tullut suuremmat palkankorotukset, ja eläkeikä olisi ollut sama kuin kaikilla muilla niin sehän olisi kumuloitunut vuosien varrella, ja meillä olisi nyt huomattavasti suuremmat palkat. Mutta sovittiin, että työnantaja käyttää osan palkkasummasta eläkejärjestelmään. Nousu

18 Tähtäimessä hyvinvoiva finanssiala Edellisissä työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin Hyvinvoiva finanssiala -hankkeesta, jonka tavoitteena on ennakoida rahoitus- ja vakuutusalan muutoksia, luoda parempaa työhyvinvointia, lisätä tuottavuutta ja parantaa alan kilpailukykyä. Hankkeessa ovat Nousun lisäksi mukana Ammattiliitto Pro, Vakuutusväen Liitto, Ylemmät Toimihenkilöt YTN sekä työnantajien edustajana Finanssialan Keskusliitto. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun alan tulevaisuudesta ollaan hakemassa yhteistä näkemystä näin laajalla pohjalla, ja samalla myös ensimmäinen palvelualoilla toteutettu näin laajapohjainen kehittämishanke. Hankkeen tärkein osa ovat työpajat, joissa yhdessä työntekijät ja työnantajien edustajat pohtivat tulevaisuuden asiakaskäyttäytymisen muutoksia ja sitä, miten ne vaikuttavat finanssialalla tehtävään työhön. Tavoitteena on myös selvittää, miten työyhteisöä kehitetään niin, että työssäjaksaminen ja työhyvinvointi huomioidaan paremmin. Tuloksia haetaan työpajoista ja kyselyistä Syksyn aikana on järjestetty neljä liittokohtaista työpajaa. Nousun työpaja järjestettiin lokakuussa osana henkilöstöedustajien jatkokurssia. 25:n nousulaisen lisäksi mukana oli 10 työnantajien edustajaa alan eri yrityksistä. Nousun työpajan osallistujat pitivät keskeisenä työhyvinvoinnin kehittämiskohteena yhteisen ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämistä työhyvinvoinnista, esimiesvalmennusta ja mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja ajan hallintaan. Myös luottamuksen ja avoimuuden merkitystä korostettiin. Seuraavaksi hankkeessa kootaan työpajojen tulokset yhteen osaksi loppuraporttia. Vuodenvaihteessa toteutetaan kyselytutkimus pankkien ja vakuutusyhtiöiden asiakkaille. Keväällä 2015 järjestetään kolme teemakohtaista työpajaa, joissa pohditaan toimialan, teknologian ja innovaatioiden kehitysnäkymiä, finanssiasiakkaiden muuttuvia tarpeita ja toiveita sekä kaikkien edellä mainittujen asioiden vaikutusta työhyvinvointiin. Hankkeen tuloksena on tarkoitus löytää käytännön keinoja siihen, mitä finanssialan yhtiöissä pitäisi muuttaa. Yksi isoista tavoitteista on säilyttää finanssiala houkuttelevana työnantajana tulevaisuuden työntekijöiden silmissä. Tässä työhyvinvoinnilla ja viihtyvyydellä on suuri rooli. Alan on kilpailtava asiakkaiden lisäksi myös parhaista työntekijöistä. Tällä hetkellä finanssiala työllistää noin henkilöä. Lisätietoja hankkeesta antaa Juha Simell liiton toimistolta. Hyvinvoiva finanssiala -hankkeen työpajassa pohdittiin työn muuttumista. 18 Nousu

19 Tarja Furuholm, vice ordförande Från ordförandet Ändringen uppstår från oss Mikko Taipale Du orkar vara flexibel och tänja dina gränser, eftersom du tänker att det är bara tillfälligt. Du kämpar litet till och hoppas att allt snart ska bli bättre. Då kommer du att ha möjlighet att arbeta på ett sätt som är i linje med dina egna värderingar, sköta uppgifterna omsorgsfullt och betjäna kunderna väl. Du får uppleva hur tillfredsställande det är att lyckas och att skapa just sådana positiva kundupplevelser, Great customer experience, som det talas om i Nordeas värderingar. Efter arbetsdagen kan du glad i hågen inleda din fritid berget av ogjort arbete tynger dig inte och spökar inte i dina drömmar. Du orkar träffa vänner och släktingar. Energin räcker också till hobbyer. En illusion? Låt oss hela gänget peka på problemen. Fastän många arbetar på gränsen för vad de orkar med och känner sig otillräckliga, kräver de ändå inte förändringar. Arbetsdagen förlängs åt båda hållen. Det arbetas i ett sträck, lunch- och kaffepauser hoppas över. En kort tid orkar man kanske kämpa så här, men mönstret blir mycket lätt en boja som man inte förmår bryta, hur man än försöker. Är det då så att man inte längre har resurser att förändras? Är det rädslan för att mista jobbet som lurar i bakgrunden? Det sägs att fröet till förändring finns inom var och en av oss. Att ensam komma i gång är bara alltför svårt ibland. Men tänk om hela arbetsgemenskapen skulle kräva en förändring? Låt oss hela gänget peka på problemen. Säga rent ut vad som är på tok. Berätta att nu har effektiviseringen kommit till vägs ände. Vi är inte optimerbara maskindelar. Vi är framför allt människor, var och en med sina egenskaper. Det är något som arbetsgivaren måste vara kapabel att beakta när verksamheten planeras. Också vi arbetstagare kan påverka genom vårt eget agerande. Alla är inte lika modiga och starka, men ändå är vars och ens insats viktig. Det räcker inte att bara förtroendemannen på arbetsplatsen är aktiv. Han eller hon kan vara en samlande kraft och ett språkrör, men varenda medlem av Nousu behövs som stöd. Genom att förena våra krafter kan vi åstadkomma förändringar. Tillsammans är vi starka. Tillsammans är vi Nousu. Vid årsskiftet inleds en kampanj som löntagarnas centralorganisationer ordnar gemensamt för att främja den fackliga anslutningen. Syftet med kampanjen är att väcka diskussion och berätta om fackförbundens verksamhet. Vilken är fackförbundens roll i 2020-talets arbetsliv? Hur borde verksamheten utvecklas? Nousu satsar på att stärka fackanslutningen inom Nordea. I oktober startade en projektgrupp som framför allt ska planera och genomföra konkreta hjälpmedel för medlemsanskaffning. Också här kan alla som är medlemmar av Nousu delta. Ta anslutningen till tals på arbetsplatserna. Tillsammans gör vi Nousu synligt. Be oss till exempel komma på morgonkaffe för att berätta vad vi gör och vad vi har åstadkommit. Det skulle vara trevligt att träffa just dig. Nousu

20 Kollektivavtal är målet Nordeas polska anställda har en ingångslön som är mindre än 500 euro, och deras enda paus under arbetsdagen är 15 minuter. Det nybildade fackförbundet av nordisk modell vill nu förhandla fram ett kollektivavtal för sina medlemmar. På senare år har en stor mängd arbetsuppgifter överförts till Polen från Finland och övriga nordiska länder. Nordea Operations Centre (NOC) hade redan 700 anställda i mitten av september, och fler rekryteras hela tiden. Enligt Paula Hopponen som är huvudförtroendeman för Nordea har manuella processer och back office-uppgifter av olika slag överförts. Till dem hör t.ex. att boka internationella betalningar i systemen, handlägga kortreklamationer och planera blanketter, samt back office-uppgifter med anknytning till värdepappersuppdrag. Främst har arbete överförts från Finland, i en mängd som motsvarar omkring 300 årsverken. Först meddelade banken att back office-uppgifter flyttas till Polen därför att det inte går att få tag på arbetskraft i Norden. Situationerna varierade från land till land, men vi har hela tiden ansett att det visst går att hitta arbetskraft, åtminstone i Finland. Banken vill ändå spara kostnader, berättar Hopponen. För polackerna har Nordeas strategi varit en god nyhet. Nyutexaminerade polacker tycker att arbetet vid NOC är intressant och utmanande, men anställningsvillkoren tål förbättras en hel del. Man klarar sig inte på lönen Enligt Wojciech Stachura som jobbar inom NOC är den lagstadgade minimilönen zloty, drygt 420 euro per månad. Trots att Nordea betalar aningen mer än så är lönen ändå inte konkurrenskraftig när man jämför med andra företag som har koncentrerat funktioner till Polen. Nordeas konkurrenter betalar euro mer, beroende på arbetstagarnas erfarenhet och färdigheter. Stachura säger att Nordea Bank Polska ursprungligen inte ens gick med på att ge lån till sina anställda, eftersom deras inkomster ansågs vara för låga. Senare sålde Nordea sin polska bankverksamhet till PKO Bank Polski. Stachura arbetar i Łódź, där NOC har två kontor. Han berättar att åtminstone hälften av lönen går till hyra och andra boendekostnader. Omkring 200 euro återstår till mat, kläder och annat som behövs. Situationen är lättare för unga människor som fortfarande bor hemma, men för oss ensamboende är den verkligt svår. De låga lönerna har lett till stor personalomsättning. Många unga använder Nordea som en språngbräda, en första arbetsplats som man lämnar så fort något bättre dyker upp. Inte slutar de på Nordea för att de 20 Nousu

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem. Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015

NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 KOULUTUSOHJELMA 2015 1 (8) NOUSUN KOULUTUSOHJELMA VUONNA 2015 Nousu tarjoaa jäsenilleen ja luottamustoimisille monipuolista ja innoittavaa koulutusta! Arkena työajalla tapahtuva koulutus on palkallista.

Lisätiedot

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla

Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Sairauslomien omailmoituskäytännöt työpaikoilla Kyselytutkimus keväällä 2017 Vastaajia 320 1.1.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, Osasto/Laatija, www.teamliitto.fi 1 Kysely sairausloman omailmoituksen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita

PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET FRÅGOR KRING PÅSKEN. Käyttöideoita PÄÄSIÄIS- AJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. FRÅGOR KRING PÅSKEN Diskussionskort för

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle

Tuottavuutta ja hyvinvointia finanssialalle Kuinka me yhdessä toimimme? Miten minä voin vaikuttaa? Työn tulevaisuus Finanssiala on suuressa murroksessa ja ala kohtaakin laajalti vaikuttavia muutostekijöitä tulevaisuudessa. Asiakaskäyttäytymisen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot