KANKAAN PAPERITEHDAS. Saija Silén R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANKAAN PAPERITEHDAS. Saija Silén R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I. Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS"

Transkriptio

1 R A K E N N U S I N V E N T O I N T I R A P O R T T I Saija Silén Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS KANKAAN PAPERITEHDAS 2011 KESKI-SUOMEN MUSEO Kilpisenkatu 1C PL Jyväskylä

2 1 Saija Silén KANKAAN PAPERITEHDAS Rakennusinventointiraportti

3 2 3 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 Työskentelytapojen kuvaus 4 Kohdealueen kuvaus ja nykytilanne 6 Teollisuusalueiden inventoinnista 8 Puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheista 9 Teollisuusarkkitehtuurista 11 Jyväskylän Kankaan tehtaan aikaisemmat rakennusinventoinnit ja arvioinnit KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 16 Varhaisteollinen toiminta, Paperitehdas perustetaan Lohikosken partaalle Talousvaikeuksien kautta tuottavaksi paperitehtaaksi Maailmansotien välinen aika Paperikoneita uusitaan Kankaan tehtaan tuotanto vuonna Uusi paperitehdas rakennetaan Kankaan Annalle Tuotannon tehostamista vuodesta toiseen Kankaan tehtaan pääportti, entinen paloasema 81 Pääkonttori (Valkoinen talo) 85 Höyryvoimalaitos ja piippu 93 Muuntamo 101 Vesivoimarakenteet 106 Kanava ja silta 108 Lumppukuula- tehdashistorian muistomerkki ja myllynkivet 111 Vedenpuhdistamo 112 Tekniset apurakenteet KANKAAN PAPERITEHTAAN SUUNNITTELIJOITA 117 Liite 122 Viitteet 123 Lähteet KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 33 PK2 vanha paperitehdas 37 1A Apuosastot, keskusvarasto (entinen hollanteriosasto ja lumppusali/hiomo) 38 1B Apuosastojen laajennus: hollanteriosasto ja massan valmistuksen aputilat 45 1C Pergamenttiosasto, nykyinen auditorio ruokala 48 1D Vanha tuotanto-osasto ja tekninen toimisto 55 1E Viimeistelyosasto ja työterveysasema 63 PK4 Uusi paperitehdas 69 2A Konesali, arkkaamo, varasto ja kemikaaliosasto 71 2B Laajennusosa: telahuolto- ja pituusleikkuri, toimistosiipi 76 2C Selluloosavarasto 79 Valokuvat Saija Silén ellei toisin ole mainittu. Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2011 Lohikosken paperitehdas 1874.

4 4 JOHDANTO 5 1. JOHDANTO Kankaan entisen paperitehtaan alueen rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten inventointi ja kulttuurihistoriallisen arvon määrittely tehtiin kaupunkirakennepalvelui-den/kaavoitus tilaamana taustaselvityksenä Kankaan alueen maankäytön suunnitteluun, alueen uudiskäytön kehittämiseksi sekä järjestettävän arkkitehtuurikilpailun tausta-aineistoksi. Rakennusinventoinnissa dokumentoitiin Kankaan tehtaan rakennettua kulttuuriympäristöä, koottiin tietoa alueen historiasta ja rakennuskannasta sekä selvitettiin alueen ajalliset kerrostumat ja niiden kulttuurihistorialliset arvot. Selvitystyön taustalla oli Kankaan tehdasalueen käyttötarkoituksen muuttuminen teollisuusympäristöstä tulevaisuuden asuin- ja liiketoimintojen alueeksi. Tavoitteena on kehittää aluetta asuin- ja työpaikkatoimintojen alueena. Sen on suunniteltu tarjoavan asuntoja noin asukkaalle sekä henkilölle työpaikan. Kankaan alueen suunnitteluun on hankkeen aikana osallistunut useita toimijoita ja selvitysaineistojen tuottajia. Lisäksi kansalaisia on aktivoitu osallistumaan alueen tulevaisuuden suunnitteluun. Kankaan alueen jatkosuunnittelussa tässä koottua aineistoa tullaan käyttämään muun muassa arkkitehtuurikilpailun tausta-aineistona. Rakennustutkimusaineiston tuottamisesta vastasi Keski-Suomen museon amanuenssi/rakennustutkija Saija Silén. Selvitystyötä tehtiin yhteistyössä alueen nykyisten toimijoiden kanssa sekä hankkeen eri toteuttajien kanssa. Työtä ohjasi Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen sekä Kankaan tehdasalueen jatkosuunnittelusta vastannut ohjausryhmä. Kankaan tehdasalueen inventointi toteutettiin helmi-toukokuun välisenä aikana vuonna Alustavasta rakennusinventointiaineiston oli tarkoitus valmistua toukokuussa 2011, aikataulu ylittyi loppuraportoinnin osalta noin kuukaudella arvioidusta valmistumisajankohdasta. Työskentelytapojen kuvaus Kankaan tehdasalueen rakennusinventointi tehtiin 2011 keväällä. Tutkimusaika käsitti arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen, vanhojen aluetta koskevien kartta-aineistojen, vanhojen valokuvien sekä rakennuspiirustuksien kokoamisen, alueen rakennuskannan tutkimuksen kohdekäynneillä, haastatteluja sekä rakennushistoriallisen analyysin ja loppuraportin tuottamisen. Raportin historiaosuus on muodostettu käyttämällä pääasiallisena lähteenä sotia edeltäneen ajan osalta Jorma Ahvenaisen kirjoittamaa Kankaan Paperitehtaan historia sekä täydentämällä aineistoa osin yksittäisillä arkisto- ja kirjallisuuslähteillä. Toisen Maailmansodan jälkeisen ajan osalta historia-aineistoa on koottu useammasta lähteestä, G.A. Serlachiuksen sekä Metsäliiton yksittäisistä kirjallisista lähdeaineistoista. Tavoitteena ei ollut kirjoittaa uudelleen tehtaan historiikkia, vaan koota tausta-aineistoksi tiivistelmä Kankaan tehdasalueen historiasta. Rakennuksia koskevaa arkistotietoa koottiin muun muassa Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan arkistoista, Elinkeinoelämän keskusarkistosta, Keski-Suomen museon rakennusinventointiarkistosta, Kankaan tehtaan arkistoista sekä Timo Kantosen Metsämannut Oy:lle tuottamasta raporttiaineistosta ( ). Lisäksi aineiston tukena on käytetty Kangas-projektissa vuonna 2011 valmistuneita selvitysaineistoja. 1 Kankaan tehdasalueella kenttätyöt tehtiin pääosin helmi- ja maaliskuun aikana. Osa kohteessa tapahtuvasta dokumentoinnista voitiin tehdä vasta lumien sulamisen jälkeen, jotta oli mahdollista tarkastella lumen alla olleita maastorakenteita. Kohdekäynneillä dokumentoitiin ja tutkittiin jokainen Kankaan tehdasalueella sijaitseva rakennus- ja rakenneosa sekä ulko- että sisätilojen osalta. Alueen rakennusinventoinnin tavoitteena oli rakennustutkimuksen menetelmin kerätä jokaisesta rakennuksesta ja rakennusosasta mahdollisimman kattavat tiedot niiden rakennusvaiheista, historiasta, arkkitehtuurista ja rakennuksien nykytilasta. Näiden tietojen analysoinnin pohjalta raporttiin kirjattiin arviointiosuus, jossa esitellään jokaisen kohteen kulttuurihistoriallinen arvo perusteluineen. Rakennusinventoinnin yhteydessä pyrittiin määrittelemään jokaisen keskeisen rakennusosan arvot jatkotyöskentelyn pohjaksi. Alueen eriaikaisten historiallisten kerrostumien säilyneisyyden ja suojelutavoitteiden hahmottamiseksi luotiin kolme arvoluokkaa, sillä aluekokonaisuus pitää sisällään useita Keski-Suomen maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaasta aluekokonaisuudesta paikallisiin arvoihin ja kokonaan aikaisempien arviointien ulkopuolelle jääneisiin osiin. Ensimmäinen luokka kuvaa alueen mer-

5 6 JOHDANTO 7 kittävimpiin kuuluvaa kohdetta, säilytettävää rakennusosaa, joilla on useita erilaisia arvoja mahdollisesti jopa sisätilojen suojeluun liittyviä tavoitteita. Nämä ensimmäisen luokan kohteet muodostavat maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuuden ytimen. Toisen luokan kohteilla on selkeitä historiallisia ja rakennustaiteellisia arvoja tunnistettavissa ja ne liittyvät yleensä nuorempiin, hyvin toteutettuihin laajennuksiin. Toisen luokan kohteiden säilyttäminen on suositeltavaa ja ne liittyvät olennaisesti nykyiseen kokonaisuuteen, mutta niiden historiallisten, rakennushistoriallisten ja rakennustaiteellisten kerrostumien määrä on vähäisempi. Kolmannen luokan kohteilla ei ole sellaisia merkittäviä rakennushistoriallisia tai muita arvoja, joiden perusteella ne tulisi säilyttää. Kankaan tehdasalueen rakennusinventointiraportin lisäksi on kohdetta koskeva aineisto tallennettu Keski-Suomen museon käyttämään KIOSKI-inventointitietokantaan. Tietokantaan on luotu sähköiset rakennusinventointikortit jokaisesta Kankaan tehdasalueen rakennuksesta. Muu kohdetta koskeva, rakennusinventoinnin yhteydessä koottu aineisto, on tallennettu Keski-Suomen museon rakennustutkimuksen arkistoon. Julkaisussa käytetty historiallinen kuva-aineisto on Keski-Suomen museon kuva-arkistosta. Yleiskaavaote Kankaan tehdasalueesta. Jyväskylän kaupunki. Limited -konserniin, jolle se siirtyi M-Real konsernilta. Nykyisin Jyväskylän kaupunki omistaa noin 25,6 hehtaarin tehdasalueen. Pääosin erilaisista paperiteollisuuden tuotantorakennuksista koostuva kokonaisuus muodostuu noin rakennusneliömetristä. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueen merkinnöin, lisäksi Kankaan tehdasalue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohdealueeksi. Kankaan tehdasalueen vieressä sijaitsi aikaisemmin Jyväshyvän leipomo, joka sittemmin lakkautettiin ja kiinteistöstä tehtiin päivittäistavarakauppa. Muuta teollisuutta ei paperitehtaan lähelle ole syntynyt. Asuinalue, joka sijaitsee Kankaan tehdasalueen jatkona Laukaantien suuntaan, on muodostunut pääosin paperitehtaan työväen asunnoista. Alueelle sijoittuu tehtaan entisiä Kohdealueen kuvaus ja nykytilanne Kankaan paperitehdas sijaitsee Tourujoen varressa, noin kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta. Jokivarteen sijoittuva tehdasalue on muotoutunut ensimmäisen paperitehtaan rakennuspaikan ympärille, laajentuen osin jopa vanhan jokiuoman päälle 140 vuoden aikana. Jokivarren maasto on monin paikoin rinnemaastoa, rantapengertä, jonka maaston muotoja mukaillen rakennukset ovat sijoittuneet maisemaan. Tehdasalue on aidattu omaksi kokonaisuudekseen ja kulku alueelle on ollut rajoitettua. Kaksi tehdasalueeseen liittyvistä rakennuksista on sijoittunut jokiuoman toiselle puolelle, varsinaisen tuotantoalueen ulkopuolelle. Asuinrakennuksia ei kokonaisuuteen kuulu eikä välittömään läheisyyteen ympärille ole syntynyt muuta teollisuutta. Tehdasalueelle on yksi autoliikenteen liittymä sekä oma pistoraide. Paperiteollisuuden toiminta päättyi Kankaan paperitehtaalla tammikuussa Tehdasalue kuului viimeisessä vaiheessa eteläafrikkalaiseen Sappi

6 8 JOHDANTO 9 työnjohdon suurehkoja pihapiirejä sekä työväestön rakentamia, pääosin tyyppipiirustuksin rakennettuja pienempiä asuinrakennuksia. Työväen asuinalue on Keski-Suomen museon inventoima paikallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuus. Tourujoen varteen, vastarannalle, sijoittuvat Taulumäen kirkko ja Jyväskylän hautausmaa muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Kankaan paperitehtaan lähiympäristöön liittyy myös huomattavia luontoarvoja. Tuomiojärveltä Jyväsjärveen virtaava joki on poikkeuksellinen kokonaisuus lähes keskellä kaupunkia. Jokilaakson vehreän lehdon ja lehtokorven kasvillisuus on kaupungin oloissa poikkeuksellista. Tourujoen luontopolulla voi opastaulujen avulla tutustua esimerkiksi lehtokasveihin, vesiensuojeluun sekä alueen kulttuurihistoriaan. Tourujoen laakso on saanut luontoarvojensa puolesta SL-merkinnän (suojelualue). Alueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista yleiskaavaa; toinen vuodelta 1984 liittyen alueen pohjoisosaan ja toinen vuodelta 2002 liittyen alueen itäosaan (Seppälän alueen osayleiskaava). Suunnittelualueella on voimassa olevat asemakaavat (1997, 2000, 2005 ja 2006). Kankaan tehdasalueelle ollaan parhaillaan (vuonna 2011) laatimassa osayleiskaavaa. Teollisuusalueiden inventoinnista Teollisuuden rakennusperintö muodostuu teollisuuskulttuurin sellaisista olemassa olevista osista, joilla on historiallista, sosiaalista, teknologista, arkkitehtonista, rakennushistoriallista tai maisemallista arvoa. Teollisuuden rakennusperintöä ovat teollisuuslaitokseen liittyneet rakennukset, tuotantorakennuksista toimistorakennuksiin ja varastoihin sekä erilaiset tekniset rakenteet, jotka ovat liittyneet kyseisen teollisuuslaitoksen toimintaan, energiantuotantoon sekä esimerkiksi kuljetuksiin. Erityisen tärkeää on huomioida teollisuuslaitoksen syntymisen ja usein myös laajenemisen myötä syntynyt alueen infrastruktuuri, jolla on myös historiallinen merkitys osana kaupunkikuvan muodostumista. Erityisesti Suomessa suuri osa teollisuuslaitosten ympärille syntyneestä rakentamisesta oli ohjattu teollisuusyrityksen kautta, joka kustansi alueen kaavoituksen ja jopa tyyppitalosuunnitelmat yksittäisille rakentajille. Usein suunnitelmat laati yrityksen luottoarkkitehti. Teollisuusalueiden kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen selvittäminen on osa rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusta, jota on toteutettu monin paikoin teemahankkein ja erikoistutkimuksin. Tämän myötä teollisuusalueiden rakennushistoriallinen tutkimus on saanut siihen liittyvät työvälineet ja termistön niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla, ja teollisuusympäristöihin liittyvät arvot on tunnistettu eri aikakausilta. Teollisuusalueita koskevia inventointeja on toteutettu jo 1980-luvun alkupuolella eri puolilla Suomea. Vuonna 1985 Opetusministeriön alainen työryhmä teetti arkkitehti Maire Mattisella selvitystyön teollisuusympäristöjen suojelusta ja tutkimuksesta. Rakennuslaki on ollut pääasiallinen keino teollisuusalueiden suojelussa, tosin erityisesti 1990-luvulla Museovirasto puolsi useita teollisuuskohteita rakennussuojelulain nojalla suojeltavaksi. Näitä olivat muun muassa Fagervikin ruukin rakennukset Inkoossa, Hankalan pellavahiomo Hämeenkoskella, Verlan tehdasalue Jaalassa ja Keretin kaivostorni Outokummussa. Suojelutavoitteet ovat erilaisissa teollisuusympäristöissä erilaiset. Toisaalta rakennuksilla on vahva kaupunkikuvallinen arvo, jota halutaan ja on mahdollista säilyttää vaikka uusiokäytössä. Toisissa kohteissa suojeluperusteena korostuvat kaupunkikuvallisten ja arkkitehtonisten arvojen sijasta hyvin vahvat historialliset arvot eli esimerkiksi pitkään jatkunut teollinen toiminta. Mikäli alueen käyttötarkoitus tällaisissa kohteissa muuttuu, suojelukysymystä pitää pohtia muista kuin kaupunkikuvallisista lähtökohdista, ja rakennusten säilymisen edellytyksiin vaikuttaa vahvasti se, löydetäänkö rakennuksille uusi järkevä käyttö. 2 On huomattavaa edistystä, että teollisuusperintö on kansainvälisesti noussut samaan asemaan muun muassa Unesco Maailmanperintökohteiden listalla kirkkojen ja linnojen kanssa. Teollisuusympäristöjen arvo osana kulttuuriperintöä sekä alueellista historiaa ja identiteettiä on ymmärretty. Puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheista Teollisen toiminnan voidaan katsoa lähteneen maatalouden pienistä tuotanto- ja jalostuslaitoksista, kuten myllyistä ja pajoista. Vanhinta teollisuuden haaraa maassamme edustavat rautaruukit, joiden määrä lisääntyi erityisesti 1700-luvun aikana.

7 10 JOHDANTO 11 Paperiteollisuus sai alkunsa jo 1600-luvulla, mutta alan varsinainen kehitys ja kasvu alkoi vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Suomen ensimmäinen paperikone, käsipaperikone, aloitti toimintansa lähellä Tammisaarta vuonna Sen omisti piispa Johan Gezelius vanhempi. Paperiteollisuuden kasvua edisti Venäjän tsaarin määräämät talouspoliittiset muutokset 1860-luvulla sekä liikennöintiyhteyksien syntyminen rautateiden ja tiehankkeiden myötä. 3 Vanhat myllyjen sijaintipaikat olivat aikanaan myös ideaalisia paikkoja vesivoimaa hyödyntävien vanhimpien paperitehtaiden paikoiksi; näin on myös muun muassa Jämsänkosken tehtaan ja Kankaan paperitehtaan osalta Keski-Suomessa. Valtaosa maamme vanhimmasta teollisuuskannasta on syntynyt raaka-aineen ja energian ehdoin, keskeisten kuljetusreittien varsille. Teollisuusalueiden rakentaminen oli suunnitelmallisempaa vasta modernilla ajalla, vielä luvun taitteen paperi- ja sellutehtaat olivat jäsentyneet toimintojensa kannalta ideaaliseen paikkaan, rönsyilevänä tuotantotilojen ja asuinrakennusten kokonaisuutena. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomeen oli syntynyt voimakas ja monipuolinen puunjalostusteollisuus, joka käsitti noin 600 sahaa, kolme vaneritehdasta, 17 sellutehdasta sekä 25 paperitehdasta. 4 Koko maassa on varsin vähän jäljellä ennen 1930-lukua syntyneitä ja toimintaansa näihin päiviin saakka samalla paikalla jatkaneita teollisuusalueita luvun teollisuusympäristöjen suunnittelulle ominaista oli sosiaalisten näkökulmien huomioon ottaminen suunnittelussa. Sen näkee erityisesti tehtaiden ympärille syntyneistä yhdyskunnista, joissa tyyppitalomaisia asuinrakennuksia tehtiin tehtaiden omana suunnittelutyönä ja rakennettiin useiden perheiden asuintaloja niin työntekijöille kuin virkailijoillekin. Palvelut asukkaille, eli tehtaan työväelle ja heidän perheilleen, saattoivat sijaita itse tehdasalueella kuten esimerkiksi terveysasema ja neuvola, pesula, maitopiste, mylly ja seurantoiminnan tilat. Lisäksi tehtaan lähialueelle syntyi myös ulkopuolista yritys- ja teollisuustoimintaa ajan mittaan. Vasta sotien välisenä aikana ja erityisesti luvuilla yleistyivät vasta tehtaiden asuinalueet omakotitaloineen. Pääosa teollisesta rakennuskannastamme on kuten maamme muukin arkkitehtuuri pääosin sotien jälkeiseltä ajalta. Toisen maailmansodan jälkeen paperiteollisuuden merkitys kasvoi ja ala monipuolistui suomalaisen paperikoneita valmistavan teollisuuden noustessa kutistuvasta aseteollisuudesta. Teollisuusarkkitehtuurista Teollisuuden rakennukset ovat oma eriytynyt rakennustyyppinsä, jonka muotokieleen ja rakenteisiin ovat ensisijaisesti vaikuttaneet teollisen toiminnan suunnittelulle asettamat reunaehdot. Pääosin rakennukset on tehty funktionsa mukaisesti, teolliseen tehokkuuteen, suuriin painokuormiin, paloturvallisuuteen, varastointiin ja kuljetuksiin ynnä muut liittyvät seikat huomioon ottaen. Vaikka alku tehtaalle on saattanut olla vaatimatonkin, on toiminta pian siirretty asianmukaisiin tiloihin. Mittasuhteet ja rakenteet on erityisesti tehty vastaamaan toiminnan tarpeita, mutta usein on myös tehdasrakennuksen ulkoasuun liittyvät esteettiset näkökulmat huomioitu ja 1900-luvun teollisuusrakentamisessa rakennusmateriaalina käytettiin kosteutta kestävää ja paloturvallista tiiltä. Kertaustyyleistä teollisuuden tiilirakentamiseen soveltui erityisen hyvin raskasmuotoinen uusgotiikka, joka esiintyi myös ajanjakson punatiilikirkoissa ja suurissa rautatierakennuksissa, kuten veturitalleissa. Uusgotiikka tuntui soveltuvan erityisen hyvin tiilirakentamiseen. Mallina saattoivat olla vanhat linnat tiilihammastuksineen, suurine ikkunapintoineen sekä torniaiheineen luvun alkupuolella myös klassismin ihanteet siirtyivät yksinkertaisempaa arkkitehtuuriasua etsivään teollisuusarkkitehtuuriin. Koristeaiheet vähenivät ja muotokieli yksinkertaistui, kun symmetrian korostuessa pintaa jaettiin aikaisempaa vähempiin kenttiin ja kaariaiheet poistuivat. Klassismia ja myös osin jugendin muotokieltä nähtiin runsaammin ja ehkäpä puhdaslinjaisemmin erityisesti pienteollisuuden rakentamisessa, jossa tiilipinta sai usein myös rappauspinnan. Jo ja 1900-luvun taitteessa oli erityisesti punaisten tiilipintojen teollisuuden- ja liikerakentamisen yhteydessä oli ryhdytty puhumaan rationalismista, joka oli enemmänkin arkkitehtuuriaatteellinen kuin selkeästi tyylillinen suuntaus. Sitä pidettiin erityisesti suurimittakaavaisen rakentamisen perusajatuksena. Rationalismi liittyi lisäksi betonirungon antamiin uusiin rakenneratkaisuihin. Arkkitehtuuri perustui rationalismin aatteiden mukaisesti tilan järkevään käyttöön ja perusteltuihin ratkaisuihin ulkoasussa. Punatiili säilyikin teollisuuden rakentamisessa rakennusmateriaalina vielä sotien jälkeenkin. Yksityiskohtien määrä oli tosin vähentynyt ja arkkitehtoniset muotoaiheet olivat pelkistyneet, kun tyyli oli kulkenut rationalismin ja funktionalis-

8 12 JOHDANTO 13 min kautta kohti vähäeleistä modernismia, jonka yhteydessä ei enää puhuttu tyylikausista tai analysoitu arkkitehtuurin taustavaikutteita. Vaikka rakennus sai ylleen rappauspinnan, oli runkona edelleen punatiili. Vielä 1960-luvulla rakennettiin punatiilestä teollisuusrakennuksia ja vasta luvuilla alkoi elementtiteollisuus ja materiaalien vaihtelevuus näkymään tehdasrakennusten laajennusosissa tai uusissa teollisuushalleissa. Suunnittelussa tosin katosi ajan mittaan aikakauden arkkitehtuurityylien vaikutus ja enemminkin teollisuusrakennusten ulkoasua varioitiin väreillä ja materiaaleilla kuin pintojen jäsentelyillä ja muotoaiheilla. Myös materiaalit muuttuivat laadukkaasta punatiilestä erilaisiin betoni-elementtipintoihin ja levymateriaaleihin. Teollisuusrakennus saattoi saada ylleen aaltopeltivuorauksen, joka sävytettiin lukujen taitteessa postmodernismin hengessä pastellisävyin. Teollisuusrakentamisessa ei niin ikään ole vaikuttanut suomalaisen rakentamisen perinne, vaan siinä etsittiin uusia materiaali- ja rakenneratkaisuja uudenlaisten tilojen synnyttämiseksi. Teollisuus myös synnytti kokonaan uusia rakennustyyppejä. Mittakaava rakennuksissa oli merkittävästi suurempi, sillä aikaisemmin vain kirkot olivat edustaneet monumentaalista rakentamista. Teollisuusympäristöt ovat usein olleet myös edelläkävijöitä rakennustekniikan osalta. Suurikokoiset koneet ovat vaatineet rakennuksilta uudenlaisia teknisiä ominaisuuksia, kuten suuria jännevälejä ja yhtenäisiä suuria hallitiloja. Suuret lasi-ikkunat maksimoivat luonnonvalon määrän aikana ennen sähkövalon yleistymistä. Rakennustekniset innovaatiot heijastuivat myös arkkitehtuuriin, sillä rakennuksen ulkoasuun vaikuttivat ensisijaisesti teollisuuslaitteiden asettamat vaatimukset eikä niinkään arkkitehtien luomat tilaohjelmat. Useissa tapauksissa rakennusten suunnittelusta vastasi tai ainakin siihen osallistui koneiden valmistajien edustajat, jotta saatiin koneiden toiminnalle sopivat tilat. Lisäksi teollisuusrakentamisessa keskeiseen asemaan nousi kysymys paloturvallisuudesta, sillä yksi jos toinenkin paperitehdas ja saha oli historiansa aikana palanut ainakin kerran tai vähintään kokenut uhkaavia tilanteita. Puurakennuksista siirryttiin mahdollisimman nopeasti kivirakenteisiin tiloihin. Tehdasalueilla saattoi olla jopa omia tiilitehtaita rakennusmateriaaleja tuottamassa. Pitkälti juuri paloturvallisuuden vuoksi useimmat vanhat tehdasrakennukset ovat jämäkästi tiilirunkoisia ja kivilattioin varusteltuja. Teollisuusympäristöjä ovat suunnitelleet useat maamme etulinjan arkkitehdeistä. Yritykset panostivat teollisuusrakennusten suunnitteluun sekä alueiden maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen. Rakentaminen oli keskitettyä, ja usein hankkeita toteutettiin ohjelmallisesti useiden vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. Samat arkkitehdit kiersivät eri konsernilta toiselle, varsinkin ennen modernia aikaa. Monella teollisuuspaikkakunnalla tehtaan arkkitehti suunnitteli myös yleiset rakennukset kirkoista terveysasemiin. Huomionarvoista on, että usein näiden paikkakuntien tai kaupunginosien ensimmäiset kaavat laati tehtaan palkkaama arkkitehti. Näin tapahtui muun muassa Valkeakoskella, Jämsänkoskella ja Jyväskylän Kankaan tehtaan alueella. Jyväskylän Kankaan tehtaan aikaisemmat rakennusinventoinnit ja arvioinnit Kankaan paperitehtaan alue huomioitiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi aluekokonaisuudeksi jo vuonna 1983, kun Keski-Suomen museo toteutti Jyväskylän kaupungin rakennuskulttuurin ensimmäisen inventoinnin. Tuolloin inventointikortti Jyväskylä numero 121 oli aluekortti nimeltä Kankaan tehtaan asuntoalueet ja tuotantorakennukset. Luettelointiperusteena oli kohteen rakennushistoriallinen, historiallinen ja maisemallinen merkitys. Alueella todettiin olevan valtakunnallistakin merkitystä teollisuusympäristönä. Jo 1980-luvun alkupuolella oli teollisuusalueen ajalliset kerrostumat helposti havaittavissa, ja sen myötä tutkittiin alueen arvoja ja historiaa ensimmäistä kertaa rakennustutkimuksen keinoin. Teollisuusympäristöjen teemainventoinnin toteutti Ympäristöministeriö vuonna 1985, jolloin hankkeessa tutkittiin koko Suomessa 200 teollisuusympäristöä, joilla oli kulttuurihistoriallisia arvoja. Hankkeen myötä tarkasteltiin Kankaan paperitehtaan aluetta ensimmäistä kertaa valtakunnallisesta näkökulmasta säilytettävänä teollisuusperintönä. Hankkeen myötä julkaistiin Ympäristöministeriön kaavoitus- ja rakennusosaston tutkimusjulkaisu nimeltä Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt (Lauri Putkonen). Keski-Suomesta valtakunnallisessa hankkeessa nostettiin esiin 13 teollisuusrakentamisen kohdetta, joista yksi oli Kankaan paperitehdas. Silloisen Metsä- Serlan kohteista Keski-Suomessa joukkoon valittiin Kankaan tehtaan lisäksi Äänekosken paperitehtaat. Muita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä paperi-

9 14 JOHDANTO 15 teollisuuden kohteita maakunnassa oli Yhtyneiden Paperitehtaiden Jämsänkosken tehtaat. Metsäliitto Yhtymä teetti vuosien aikana toimipaikkojensa rakennushistoriallisen inventoinnin yhteistyössä tutkija Timo Kantosen ja Museoviraston kanssa. Inventoinnista vastasi Metsämannut Oy. Tutkimushankkeessa tehtiin rakennushistoriallinen inventointi myös Kankaan paperitehtaalla, jolla täydennettiin osin vuoden 1983 Keski-Suomen museon inventointiaineistoja. Tosin kuten aikaisemmissakaan inventoinneissa, ei tässäkään kartoitettu sotien jälkeistä rakennuskantaa tehdasalueella, vaan vanhin rakennuskanta. Keski-Suomen museo kokosi yhteistyössä Keski-Suomen liiton kanssa vuonna 2003 aineistoa maakunnallisesti arvokkaista merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista osana Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelua. Kankaan tehdas tarkasteltiin tässä yhteydessä uudelleen Keski- Suomen museon täydennysinventointikohteena. Lopulliseen maakuntakaavaan, jonka ympäristöministeriö vahvisti vuonna 2009, tuli mukaan Kankaan paperitehdas kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävänä ja maakunnallisesti arvokkaana aluekokonaisuutena. Kankaan paperitehtaan alue on nykyisessä Keski-Suomen maakuntakaavassa merkitty kulttuuriympäristökohdemerkinnällä sekä teollisuusaluemerkinnällä. Kankaan paperitehdasalue talvella Vuoden 2011 Kankaan tehdasalueen inventoinnin yhteydessä huomioitiin ensimmäistä kertaa tehdasalueen moderni rakennuskanta rakennustutkimuksen näkökulmasta. Koko alue inventoitiin rakennus rakennukselta sekä dokumentoitiin osana Keski-Suomen museon ja Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden yhteistyönä toteuttamaa inventointia. Vuoden 1983 inventoinnissa todetut arvot olivat edelleen nähtävissä alueen vanhimmassa rakennuskannassa. Uudemman, modernin rakennusperinnön osalta kohteet arvotettiin ensimmäistä kertaa. Koko alueen inventointia ei siis Kankaalla ole tehty ennen nyt kyseessä olevaa hanketta.

10 16 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA Myllyn vieressä sijaitsi toinen mylly, joka Kankaan paperitehdas on syntynyt Tourujoen rannalle. Koskiosuudella on ajan mittaan ollut useita myllyjä, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, milloin ensimmäinen mylly on jokivarteen rakennettu. Suurin ja tehokkain Tourujoen myllyistä oli yhteismylly nimeltään Tourujoen mylly, jota kutsuttiin myös Lahomyllyksi. Se oli myös yksi vanhimmista tunnetuista myllyistä Lohikoskessa. Tourujoen mylly oli perustettu ilmeisesti Isonvihan jälkeisenä aikana, sillä jo 1800-luvun alkupuolen asiakirjoissa myllystä oli käytetty nimitystä ikivanha. Alueelta tunnetaan myös asiakirja, jossa mainitaan Haapaniemen, Keljon ja Jyväskylän talojen perustaneen yhteismyllyn vuonna Tämä on todennäköisesti ollut samainen, ikivanha Tourujoen mylly. Vanhemmista myllyistä ei ole säilynyt luotettavia todisteita, mutta on erittäin todennäköistä, että myllyjä on jokirannoilla sijainnut eri aikoina. Mylly tehtiin kosken kuohuvimmalle paikalle, jotta se toimi lähes ympäri vuoden pahimpia tulva-aikoja lukuun ottamatta. Niemelän ja Äijälän tilojen omistaja Carl Christian Rosenbröijer pyysi maaherralta lupaa rakentaa oma mylly heikkokuntoisen Lahomyllyn tilalle 1810-luvulla. Yhteismylly sai purkupäätöksen, mutta muut yhteismyllyn osakkaat eivät suostuneet jauhatusoikeuksistaan Rosenbröijerin eduksi luopumaan, vaan lupasivat tehdä paikalle uuden myllyn kustannuksellaan. Sen myötä maaherra hylkäsi Rosenbröijerin anomuksen ja yhteismylly säilyi luvun puoliväliin mennessä oli Lahomyllyssä osakkaana 50 taloa Haapaniemen, Palokan, Jyväskylän ja Keljon kylien alueelta. Vuonna 1864 mylly sai ensimmäisen kokopäiväisen myllärin, Mikael Hammarbergin. Myllärin myötä mylly muuttui tullimyllyksi vuoden 1865 aikana. Lahomylly paloi vuonna 1868, jonka jälkeen osakkaat rakensivat samalle paikalle uuden myllyn. Mylly oli tarkoitus vuokrata Mannilan talolle 50 vuodeksi, jolloin mylly olisi muuttunut tullimyllyksi. Asia kuitenkin viivästyi, eikä uusi tullimylly päässyt koskaan toimintaan. Koskenpään talon mylly tamppeineen sijaitsi silloisen Laukaan tien sillan kupeessa. Koskenpään eli Jokihuhdan talon omistaja Filip Jokihuhta oli veljensä Johanin kanssa rakentanut myllyn vuonna Koskenpään myllyssä oli aluksi yksi kivipari ja siellä jauhettiin noin 100 tynnyriä jyviä vuodessa. Tourujoen vesistökartta vuodelta 1849, piirtänyt Gustaf Savander. Kuva: Heikki Rantatupa, Historialliset kartat -palvelu.urn:nbn:fi:jyu Keski-Suomen maanmittaustoimisto tunnettiin nimellä Yhteismylly. Tämä mylly mainitaan rappeutuneeksi vuoden 1846 tarkastuksessa. Mylly oli kadonnut jo siihen mennessä, kun Tourujoen rantoja ryhdyttiin valjastamaan teolliseen toimintaan. Lohikoski oli myös tukinuittoväylä. Koskiosuudella useimmin tukkejaan uitti 1850-luvulla liikemies Erik Johan Längman, joka kuljetti niitä Palokasta Muuramen sahan ja Ummeljoen sahan tarpeisiin. Jokea käytettiinkin 1850-luvulta lähtien säännöllisenä uittoväylänä ja 1870-luvun alkupuolella uittoreitin läpi kulki tukkia vuodessa. Tuolloin suurimmat uittajat olivat kauppahuoneet Paul Wahl & Co., Hackman & Co. sekä C. Ahlquist. Varhaisteollinen toiminta, Tourujoen varhaisteollinen hyödyntämisen alkoi Gustav Henrik Gronovin ( ) 1840-luvulla. Gronov oli Kokkolan maistraatin entinen sihteeri, joka oli hakenut kauppiasoikeudet Jyväskylään vuonna Vuonna 1848 hän hankki kuuden muun talon omistajan kanssa luvan tullimyllyn perustamiseksi Tourujoen Kuusenhauvankoskeen. Gronov hankki omistukseensa osan Koskenpään tilasta ja sen myötä sai laajemman omistusoikeuden myllyyn ja Tourujoen koskiosuuksiin. Hän teki sopimukset muiden Tourulan jakokunnan talojen kanssa tulli-

11 18 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 19 myllyn rakennusoikeuden hankkimiseksi ja saikin luvan rakentaa tullimyllyn Lohikoskeen, Kuusenhauvankoskeen tai minne tahansa hyväksi katsomalleen paikalle jakokunnan alueella. Vuonna 1851 senaatti myönsi Gronoville luvan myllyä ja tamppilaitosta varten, seuraavana vuonna hän sai luvan öljynpuristamoa varten. Hän rakensi myllynsä ja öljynpuristamon Lohikosken itäisimpään sivu-uomaan ja tamppilaitoksen läntisimpään uomista. Kahdella kiviparilla ja turbiinilla varustetusta Lohikosken tullimyllystä tuli alueen tehokkain. Tamppimyllyllä jauhettiin luujauhoa ja pehmitettiin hamppua, öljynpuristamossa valmistettiin öljyä pellavan ja hampun siemenistä. Gronovilla suunnitteli myös raudansulattamon ja vasarapajan perustamista Lohikoskeen sekä sahan perustamista Tourujoen Kuusenhauvankoskeen. Gronovin hakiessa lupaa uusille hankkeilleen, oli lääninkansliaan jätetty myös toinen hakemus sahan perustamiseksi Tourujokeen. Luvan hakijana olivat jyväskyläläinen kauppias Fredrik Dunajeff ja porvoolainen kauppias Wilhelm Åberg. Viranomaisten paikalla suorittama katselmus puolsi lupien myöntämistä molemmille laitoksille, tosin lopullisia päätöksiä jäätiin vielä odottamaan. Lopulta Gronov perääntyi sahahankkeesta ja Åberg luopui osuudestaan. Dunajeffin jäädessä yksin Koskenpään tilan osaomistajaksi. Myös Dunajeff päätti luopua suunnitelmistaan ja myi osuutensa Koskenpään tilasta Gronoville. Vuonna 1860 Gronov ajautui kuitenkin taloudellisiin ongelmiin ja hän joutui myymään Tourujoen varrella sijaitsevat laitoksensa päävelkojilleen, jotka perustivat tätä varten uuden yhtiön. Yhtiö ei ollut pitkäikäinen, vaan muut osakkaat myivät osuutensa Laukaan pitäjän kruununnimismies Lars Johan Hallongrenille vuonna Tämä jatkoi teollista toimintaa Gronovin perustamissa laitoksissa. Hallongrenin aikana käytöstä poistettiin vanha Koskenpään talon mylly. Koskenpään ja Kankaan taloissa asui tuolloin kymmenkunta yhtiön työntekijää. Nimismies Hallongrenin liiketoimia rahoitti porvoolainen kauppaneuvos Gustaf Fredrik Sneckenström, jonka haltuun siirtyi Hallongrenin kuoleman jälkeen Kankaan ja Koskenpään tilat myllyineen, sahalaitoksineen, tamppeineen ja öljynpuristamoineen. Sneckenström myi tilat ja laitokset jyväskyläläiskauppias Cristian Lindhille. Vuonna 1867 tilukset osti Johan Viinikainen, lainaten rahat Sneckenströmiltä. Viinikainen ajautui muutama vuoden sisällä vararikkoon ja Sneckenström joutui lunastamaan tilat takaisin vararikkohuutokaupassa vuonna Porvoolaisen kauppaneuvoksen Fredrick Sneckenströmin tyttären nainut ruotsalaissyntyinen vapaaherra ja luutnantti Hjalmar Åkerhielm muutti isännäksi appensa omistamille Kankaan ja Koskenpään maatiloille Jyväskylään viimeisimmän vararikkohuutokaupan jälkeen vuonna Åkerhjelmillä ei ollut kokemusta maanviljelystä, mutta nyt hänellä oli hallinnassaan 800 hehtaaria maata. Tiluksensa pitivät sisällään Tourujoen vanhat laitokset; Gronovin rakennuttaman myllyn, öljytampin ja luutampin. Uusi isäntä innostui erityisesti näiden laitoksien kehittämisestä ja laajensi sekä öljytamppia että myllyä. Paperitehdas perustetaan Lohikosken partaalle Åkerhielmin appi, kauppaneuvos Sneckenström, oli rahoittanut aikaisemmin G.A. Serlachiuksen tehtaiden rakentamista ja nyt Åkerhielm kääntyi hänen puoleensa vastaavanlaisin toivein. Mäntästä saatujen kokemuksien perusteella Sneckenström uskoi vävynsä hankkeeseen ja ryhtyi lainoittamaan Åkerhielmin rakennushanketta. Paperitehtaan perustamiseksi jätettiin hakemus Vaasan lääninhallitukseen syksyllä Katselmus tehtaan paikasta ja rakennussuunnitelmista pidettiin Lohikosken varressa keväällä 1872, jolloin Åkerhielm ilmoitti rakentavansa joen varteen sekä paperitehtaan että puuhiomon. Vaikka vanhat mylly- ja tamppilaitokset eivät vesivoimaa vähentäneet tehtailta, ei joesta saatu riittävästi voimaa sekä paperitehtaan että puuhiomon tarpeisiin. Siksi rakennuksia ei voitaisi kaikkia rakentaa samalle paikalle. Paperitehtaan oli tarkoitus nousta Kuusenhauvankosken länsirannalle ja puuhiomolle oli katsottu paikka Tourukosken partaalta, Lahomyllyn yläpuolelta. Molemmissa rakennushankkeissa oli tarkoitus padota joki tehtaan kohdalta, jonka vuoksi hanke aiheutti huomattavaa vastarintaa alueen talollisten keskuudessa. Åkerhielm ratkaisi asian lopulta niin, että seuraavassa katselmuksessa hän esitti puuhiomosta luopumista ja yksiraamisen sahan rakentamista sen sijaan. Lisäksi Åkerhielm maksoi kiistan muille osapuolille korvaukset vesiosuuden käytöstä. Myönteinen rakentamislupapäätös tehtiin Vaasan lääninhallituksessa Lupa kuitenkin edellytti, että padossa oli oltava riittävästi tulva-aukkoja vedenkorkeuden säätelemiseksi ja tukkien uiton oli oltava edelleen mahdollista. Koska Åkerhielm oli ruotsin kansalainen, tuli

12 20 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 21 lupa vahvistaa Venäjän senaatissa. Senaatin vahvistus viipyi ja Åkerhielm ehti rakentaa tehtaansa ja käynnistääkin sen ennen virallisen vahvistuksen saapumista, Åkerhielmin tarkoituksena oli rakentaa yksi Suomen ensimmäisistä puupitoisen paperin valmistamiseen tarkoitetuista paperitehtaista. Aikaisemmat paperitehtaat olivat keskittäneet tuotantonsa pääasiassa lumppupaperin valmistukseen, tosin kehittyneemmissä laitoksissa sekoitettiin lumppumassan joukkoon puuhioketta. Samaan aikaan rakennettiin puuhiokkeeseen perustuvia paperitehtaita myös Valkeakoskelle sekä Kuusankoskelle. Nämä käynnistivät toimintansa ennen Lohikosken tehdasta, vuonna Lohikosken paperitehtaan paalutus ja perustuksien kaivaminen alkoi syksyllä Seuraavan talven aikana kaadettiin puut tehdasrakennusta varten. Tehdas oli ulkomitoiltaan 12 x 27 metriä. Lisäksi rakennettiin erillinen kattilahuone, joka oli pohjakaavaltaan neliömäinen ja mitoiltaan 10 x 10 metriä. Tehdasrakenteisiin liittyi myös 60 metrin mittainen puinen vesiränni, jolla saatiin vesivoimaa turbiinien pyörittämiseen. Turbiinitilauksesta vastasi Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiö ja paperikoneen toimittamisesta saksalainen F.W. Strobel. Tehtaanomistaja Åkerhielmin teknisenä apuna konetilauksissa toimi englantilainen Joseph Fielding. Tehtaan suunnittelusta koneille sopivaksi vastasi paperiteknikko Herman Knoblich, joka avusti samaan aikaan myös apteekkari Serlachiusta Mäntän hiomon suunnittelussa. Tehdasalueelle rakennettiin lisäksi konttori, insinöörin asunto, paperi- ja lumppumakasiini sekä suuri työläisten asuinrakennus. Vuonna 1873 tehtiin myös Vesijärven (Lahden) aseman läheisyyteen tehtaan varasto. Tehtaan virallisia avajaisia vietettiin Ensimmäisen toimintavuoden aikana lumpun, olkimassan, puuhiokkeen ja erilaisten kemiallisten aineiden yhdistelmillä valmistui kiloa paperia. Hioke ostettiin pääosin Serlachiuksen Mäntän tehtaalta. Vuonna 1876 Åkerhielm joutui selvittämään senaatille, miksei hän ollut vielä käynnistänyt sahaustoimintaa. Paperitehtaan ensimmäisten toimintavuosien osoittautuessa tappiolliseksi ja sahatavaran hinnan ollessa suotuisa, hän uskoi kuitenkin tekevänsä voittoa sahaustoiminnallaan. Åkerhielm rakensi sahan, joka aloitti virallisesti toimintansa Se antoi työtä vakituisesti yhdeksälle miehelle. Sahalla oli yksi raamisaha ja niin sanottu kaksoissirkkeli. Lupaavan alun jälkeen saha seisoi vuosina kokonaan käyttämättömänä. Paperitehtaan tappiollisten alkuvuosien jälkeen päätti Åkerhielm luopua halpapaperin tuotannosta ja siirtyä erikoispapereihin. Uusiksi tuotteiksi valittiin sanomalehtipaperi sekä silkki- ja paperossipaperi. Aikaisemmin tehtaan tuotanto oli perustunut seinä-, kardusi-, pussi-, rykki-, ja käärepapereiden valmistukseen sekä painopapereihin. Kotimaan markkinoiden sijasta kaavailtiin markkina-alueeksi Venäjää. Päätös siirtyä uusiin paperilaatuihin merkitsi muun muassa uuden paperikoneen tilaamista. Uusi kone tilattiin Englannista Georg Tidcombe& Son yritykseltä vuonna Tehtaalle hankittiin myös uusi lumppuhakkuri, lumppukeitin ja pesuhollanteri 5. Lisäksi tehtaaseen oli rakennettava valkaisulaitos sekä uusi kalanteri 6 ja leikkauskoneita. Lisävoimaa tuottamaan hankittiin kaksi höyrykonetta. Tuotanto muutaman vuoden vanhalla paperikoneella lopetettiin vaiheittain. Hienopaperitehtaan tekniseksi johtajaksi nimettiin Mäntän Serlachiuksen paperitehtaan palveluksessa työskennellyt saksalainen paperiteknikko Herman Knoblich. Vuonna 1876 Lohikosken tehtaan palvelukseen siirtynyt Knoblich oli auttanut Åkerhielmia rakentamaan tehtaan ensimmäistä paperikonetta ja nyt hän palasi valvomaan uusien koneiden asentamista. Tehdas työllisti 45 henkeä ja tuotti hienopaperia kiloa vuodessa. Suuri osa työntekijöistä palkattiin muilta paperitehtailta, eniten työntekijöitä Kankaalle saapui Tervakoskelta ja Valkeakoskelta. Lohikosken tehtaiden keskeinen taustarahoittaja, kauppaneuvos Sneckenström kuoli kuitenkin jo vuonna 1877, jolloin kaikki tehtaan lainat erääntyivät välittömästi huono-onnisen vävyn maksettavaksi. Samaan aikaan ruplan arvo laski ja se vaikutti valtiovallan lainoituksiin. Lopulta Åkerhielm ajautui vararikkoon ja Sneckenströmin kuolinpesä lunasti tehtaan konkurssipesältä. Uusiksi omistajiksi tulivat Sneckenströmin jälkeläiset perheineen. Entinen patruuna Åkerhielm asui Lohikoskella, kunnes vuonna 1879 muutti perheineen takaisin Ruotsiin. Åkerhielmin jälkeen Lohikosken paperitehtaita johti joukko asiaan perehtymättömiä maallikoita, etunenässä maisteri Henrik Modeen kuolinpesän edustajana. Tehtaan paikallisisännöitsijänä toimi ylimetsänhoitaja Adolf von Zweygberg. Paperimestariksi palkattiin englantilainen teknikko Joseph Fielding, hänen poikansa Jackin toimiessa isänsä apuna. Alle kymmenessä vuo-

13 22 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 23 dessa kaksinkertaistettiin tehtaan tuotantomäärä ja nostettiin paperin laatu huipputasolle. Pääosa tehtaan tuotannosta myytiin Venäjälle. Senaatti vahvisti Kangas Aktiebolag nimisen yhtiön yhtiöjärjestyksen. Yhtiö muodostui 300 osakkeesta. Kangas valikoitui yhtiön nimeksi sen mukaan, minkä talon maille oli tehdas perustettu ja missä yhtiön johto piti majaansa. Samaan aikaan päätettiin tehdä sijoitus erikoishienojen papereiden (erityisesti savukepaperin) valmistamiseen tarvittaviin koneisiin, jotka tilattiin Belgiasta J.& E. Chantrennelta. Käyttövoiman koneeseen antoi saman valmistajan toimittama höyrykone. Uusi sijoitus vaati myös lisätilaa. Hollanteriosastoa jouduttiin tässä yhteydessä myös laajentamaan, jotta saatiin kymmenen uutta hollanteria mahtumaan tilaan. Leikkaussaliin tuli kolme uutta konetta. Viipurilainen Paul Wahl & Co. toimitti ensimmäisen sähkön tuottamiseen tarvittavan tasavirtageneraattorin tehtaaseen. Uudet tehdasosat päätettiin rakentaa tiilestä, joka kestäisi paremmin kuormaa, kosteutta ja olisi paloturvallinen. Åkerhielm oli aikanaan perustanut tiilitehtaan Kankaan talon maille, mutta sen tuotanto ei riittänyt näin suurimittakaavaisiin projekteihin. Lähiseudun taloille tiilien lyönti toi lisätuloa. Tehtaan laajennus valmistui Rakentamiseen otti osaa myös kolme Pariisista saakka hankittua sementtityömiestä, jotka myös laatoittivat hallin. Vuonna 1889 kiinteistöjen arvo oli noussut markkaan kun uudistuksien myötä kiinteistöihin sijoitettiin markkaa lisää. Taantuma, huono ruplan kurssi sekä veden puute Lohikoskessa aiheuttivat tehtaalle suuria taloudellisia vaikeuksia. Tehtaan pelastamiseksi sen osakepääoma myytiin perustettavan yhtiön lukuun vuonna Uuden yhtiön nimeksi tuli Aktiebolaget Kangas. Kaupan myötä uuteen osakeyhtiöön tuli 48 osakkeenomistajaa. Sneckenströmin perilliset menettivät määräysvallan tehtaaseen, sillä vain 10 % osakepääomasta jäi heidän haltuunsa. Tekniseksi johtajaksi palkattiin vuonna 1893 saksalainen paperiteknikko Karl Herman Pilack. Uusien koneiden rakentamisen sijaan nyt ryhdyttiin selvittämään, minkälaista paperia voitaisiin tuottaa olemassa olevilla koneilla. Kankaan tehtaalla ryhdyttiin ensimmäisenä Suomessa valmistamaan viivoitettua ja ruudutettua paperia, tosin viivoituskone täytyi tuotantoa varten hankkia. Pilack huomasi myös pergamenttipaperin valmistuksessa olleen markkina-aukon. Euroopassa oli tuohon aikaan vain noin 20 pergamenttipaperia valmistavaa tehdasta, joista yksikään ei sijainnut Skandinaviassa. Pilackin johdolla muutettiin yksi olemassa olevista koneista pergamenttipaperia valmistavaksi paperikoneeksi. Koe-erä ylitti kaikki odotukset ja todettiin, että pergamentin tuotantoa varten olisi tilattava oma kone. Pergamenttikoneen suunnittelijaksi palkattiin saksalainen Fredrich Haug. Hänen suunnitelmiensa pohjalta pergamentointikoneen toimitti saksalainen Gebrüder Bellmer. Pergamentointikonetta, useita altaita ja pesutorneja sekä kaksisylinteristä kuivausosaa, kolmevalssista kiilloitusosaa sekä rullauslaitetta leikkureineen ei saatu sijoitettua vanhoihin tiloihin, vaan niitä varten tarvittiin uusi lisärakennus tehdasalueelle. Uusi pergamenttisali valmistui loppukesällä 1895 paperikonesalin viereen. Uudistuksien ja laajennuksien myötä saattoi tehdas tarjota työtä nyt 160 hengelle seuraavasti: paperikoneet 16 henkeä, hollanteriosasto 23 henkeä, konepaja 18 henkeä, paperin viimeistely 57 henkeä, pergamenttiosasto 25 henkeä ja lumppuosasto 17 henkeä luvulla Kankaan paperitehtaan tuotanto muodostui suuruusluokan mukaisessa järjestyksessä: painopaperista (35 % tuotannosta), pergamentista (29 % tuotannosta), kirjoituspaperista, kopiopaperista, virallisesta paperista, silkkipaperista ja postipaperista. Aikaisemmin valmistuksessa ollut hienopaperilajike, savukepaperi, jäi lähes kokonaan pois valmistuksesta. Myynnissä keskeinen osa oli viennillä; Venäjän lisäksi paperia vietiin Itämeren maihin ja Puolaan sekä Englantiin. Englannin kauppa tyrehtyi kun tehdas ei pystynyt toimittamaan niin suuria tilausmääriä asiakkailleen. Tähän vaikuttivat muun muassa lumppupula ja erityisen kylmät talvet 1800-luvun viimeisinä vuosina. Lopputuloksena muutaman peräkkäisen vaikean vuoden jälkeen oli, että yhtiö haettiin vararikkoon vuonna Tehtaan toiminta jatkui kuitenkin keskeytymättömänä koko ajan, konkurssipesän pitäessä tuotannon käynnissä. Talousvaikeuksien kautta tuottavaksi paperitehtaaksi Toukokuun 30. päivänä 1902 pidetyssä konkurssihuutokaupassa tehdas siirtyi uuden yhtiön omaisuudeksi. Seuraavana päivänä, pidettiin Kankaan Paperitehdas Osakeyhtiön perustava yhtiökokous. Osakkaita uudessa

14 24 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 25 Kankaan paperitehtaan tehdashalli rakennettiin 1890-luvulla. Pariisilaiset sementtityömiehet tekivät rakennevalujen lisäksi laatoitustyöt uuden paperikoneen yhteyteen. Kuva: Valokuvaamo Hellas, Jyväskylä. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. yhtiössä oli kaikkiaan 164; pääosakkeenomistajina olivat Nordbanken, Suomen Pankki, Osakeyhtiö Kaukaan Tehdas ja Jämsänkoski Osakeyhtiö. Tämäkään kokoonpano ei saanut paperitehdasta kannattamaan, vaan vararikko oli edessä jo kahden vuoden sisällä, osakkeenomistajien Nordbankenin ja Suomen Pankin ollessa myös konkurssipesän suurimpia velkojia. Päätös konkurssista annettiin Pesän uskotuiksi miehiksi nimettiin Albert Snellman ja Gösta Serlachius 7. Heidän tehtävänään oli konkurssipesän puolesta hoitaa yritystä. Syyskuussa 1904 Gösta Serlachius muutti perheineen isännöitsijän taloon Lohikoskelle. Tehtaan koko tuotanto ja markkinatilanne tarkasteltiin nyt uudelleen. Sen myötä havaittiin, että vanha savukepaperikone olisi kannattavaa ottaa uudelleen käyttöön. Niinpä Kankaalla käynnistettiin jälleen englantilainen savukepaperikone vuosien tauon jälkeen ja ryhdyttiin valmistamaan silkkipaperia. Alkuselvitysten jälkeen hankittiin jopa uusia koneita savukepaperin valmistusta varten. Koneet toimitti tälläkin kertaa belgialainen konepaja Chantrenne Nivellestä. Kahdessa vuodessa Serlachius sai nostettua tuotantoa ja tuloksen velattomiin lukuihin. Vuonna 1907 tehtaalla oli noin 200 työntekijää, konttorihenkilökuntaa ja maatalousosastolla työskenteleviä oli lisäksi 30. Gösta Serlachius luopui vuoden 1908 Lohikosken paperitehtaan isännöitsijän virasta ja siirtyi muihin tehtäviin. 8 Hän jäi edelleen Kankaan tehtaan johtokunnan jäseneksi. Tehtaan toimintaa ohjannut konkurssihallinto lakkautettiin ja vuoden 1912 alussa voitiin luopua Kankaan paperitehtaan nimekkeestä Kangas Papperbruk Aktiebolag i konkurs. Käyttöön tuli jälleen nimi Kangas Papperbruk Aktiebolag. Maailmansotien välinen aika Ensimmäisen maailmansodan alkaminen vaikutti paperikauppaan ja erityisesti Venäjän suhteet muuttuivat olennaisesti. Yllättäen paperin vienti kasvoi, eikä supistunut, kuten aluksi oli epäilty. Tuotantoa toki järkeistettiin ja heikommin myyvien tuotteiden valmistusta rajoitettiin. Hyvä tuotto sotavuosina mahdollisti Laukaan Kuhankosken tilan koskiosuuksien hankkimisen Kankaan tehtaan omistukseen. Tavoitteena oli varautua tulevaisuuden energiantuottokysymyksiin niin koskivoiman kuin lämpövoimankin suhteen. Poikkeuksellisia olosuhteita Kankaan paperitehtaalla koettiin vasta vuoden 1917 lopulta lähtien, jolloin tehdas oli ainoa valkoisen Suomen alueelle jäänyt paperitehdas. Se vaikutti olennaisesti tehtaan toimintaan, sillä esimerkiksi selluloosan saanti pysähtyi kokonaan. Tilanne palasi kansalaissotaa edeltäneisiin tuotantolukuihin lokakuussa G.A. Serlachiuksen, GAS-yhtymän, nousukausi alkoi ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina, jolloin Serlachius-yhtymälle hankittiin talousvaikeuksiin joutuneita puualan teollisuuslaitoksia. 10 Serlachius Osakeyhtiö sai hallintaansa Kankaan tehtaan osake-enemmistön vuonna 1918, jolloin Kankaan paperitehdas siirtyi osaksi GAS-Yhtymää. 11 Tämän myötä ryhdyttiin kehittämään Kankaan ja Mäntän tehtaiden yhteisiä energiaratkaisuja. Kankaan tehtaiden oston myötä mahdollistui Laukaan Kuhankosken vesivoiman valjastaminen molempien tehtaiden energiatarpeisiin. Kuhankosken voimalaitoksen rakentamisesta tuli Kankaan tehtaan suurin yksittäinen investointi lukujen aikana. Kankaan tehdas oli päävastuussa voimalaitoksen rakennuttamisesta GAS Yhtymässä. 12 Voimalinja Laukaan kirkonkylän kautta Kankaan tehtaan vastavalmistuneeseen muuntamoon valmistui Kankaan tehtaalle ryhdyttiin rakentamaan uutta, väliaikaiseksi tarkoitettua hiomoa vuonna Kuorimo tuli tehtaan ratapihan viereen. Hollanterisalin

15 26 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 27 vieressä ollut lumppusali rakennettiin osaksi uudestaan ja sinne sijoitettiin hiomon koneisto; kaksi Tampellan rakentamaa hiomakonetta, seulat, kokoojakoneet, pumput, kuivaus- ja arkkikone sekä puristin. Lisäksi kuorimoon tuli kaksi veitsikuorimakonetta. Hiomo toimi vuoteen 1941 saakka. Paperikoneita uusitaan Vuonna 1925 ryhdyttiin uudenaikaistamaan vanhaksi käynyttä paperikonetta tarkoituksena lisätä tuotantoa. Modernisointisuunnitelmista vastasi insinööri Arthur Oskar Burgman. Haluttuun lopputulokseen päästiin ostamalla Kymin Osakeyhtiöltä saksalainen paperikone kakkoskoneeksi ja muuttamalla se Kankaan tehtaan paperilaatuihin sopivaksi. Koneen saamiseksi käyttöön rakennettiin hollanteriosastoon uusia hollantereita ja vanhoja hollantereja hävitettiin, hylkypaperiosaston laitteet uusittiin kokonaan ja vanhaa konesalia suurennettiin. Muurarit saivat laajennuksen valmiiksi vuonna Vanha paperikone romutettiin vuonna 1928, mutta uudempaa konetta kutsuttiin senkin jälkeen vielä kakkoskoneeksi (PK2). Uusi pergamenttikone otettiin käyttöön vuonna Sen valmisti saksalainen J.W. Erkens. Jo vuonna 1938 konetta uudistettiin ja sen myötä myös tehdasta laajennettiin konesalin länsipuolelle rakennetulla kylkiäisellä. Lisärakennus tehtiin kolmikerroksisena. Sen pohjakerroksen valtasi pergamenttikone, toiseen kerrokseen sijoitettiin pakkausosasto sekä pergamentin rullaus ja kolmanteen kerrokseen tuli hylkypaperivarasto. Pergamentin arkkileikkaus ja lajittelu sijoitettiin vanhaan pergamenttisaliin, josta vanha kone oli purettu. Belgialaisen Thiery&Cie:n valmistaman kolmoskoneen asentaminen alkoi vuonna Lisäksi tilattiin uuden koneen vaatimat lisälaitteet paperintuotantoprosessiin; neljä hollanteria, kiillotuskalanteri, arkki- ja rullaleikkuri sekä popinointikone 13. Uusi kaapelieristyspaperinkin valmistamiseen sopiva paperikone sai konenumeronsa uudistusten myötä puretulta, vuonna 1892 valmistuneelta ykköskoneelta (PK1). Uudistuksien yhteydessä oli toteutettu myös Burgaminin vuonna 1934 tekemä esitys tehdastilojen korottamisesta ja tilan lisäämisestä. Tehdassalia jatkettiin kuudella metrillä, jolloin se tuli lähes kiinni silloiseen jokitöyrääseen. Konesalin katto nousi kaksi kertaa aikaisempaa korkeammalle ja kattorakenteet tehtiin betonista, myös kaikki välipohjat Kankaan tehdasalue lukujen taitteessa höyryvoimalaitoksen valmistumisen jälkeen. Kuva: Matti Hämäläinen.Keski-Suomen museon kuva-arkisto. uudistettiin betonisiksi. Konesalin itäinen siipi korotettiin kolmekerroksiseksi. Entisestä lajittelusalista tuli varasto, kahden uuden kerroksen muututtua lajittelu- ja leikkausosastoiksi. Pergamenttiosaston eteläpäähän rakennettiin kolmikerroksinen jatke, jonka alempaan kerrokseen sijoitettiin konekorjaamo ja paja, toiseen kerrokseen sähkökorjaamo sekä selluloosavarasto ja kolmanteen kerrokseen hylkyvarasto. Uudet suunnitelmat merkitsivät kuutiometrin lisärakentamista alueelle. Suunnittelijaksi palkattiin arkkitehti W.G. Palmqvist. Uuden tehdasosan rakennustyöt alkoivat vuonna 1934 ja ne saatiin päätökseen vuonna Urakasta vastasi rakennusmestari Antti Lounas, työt tehtiin pääosin Kankaan tehtaan omalla rakennusporukalla. Kankaan tehtailla ryhdyttiin rakentamaan uutta höyryvoimalaa insinööri Silfversparren ehdotuksen mukaisesti 1930-luvun alussa. Höyrykeskuksen rakentamistyö tapahtui pääasiassa vuoden 1935 aikana. Uusi kattila sijoitettiin paikalleen vuonna Höyrykeskus puolestaan toimi vastapaineturbiinin voimalla.

16 28 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 29 Kankaan tehtaan tuotanto vuonna 1935 Vuonna 1935 tehtaasta alettiin käyttää kokonaan suomenkielistä toiminimeä. Viralliseksi nimeksi tuli Kankaan Paperi Osakeyhtiö, mutta jo tässä vaiheessa puhuttiin jo Kankaasta. Vain muutama vuosi nimenmuutoksen jälkeen päätettiin G.A. Serlachius -konsernin toimipaikoista Kangas ja Tako sulauttaa yhtiöön. Tämän jälkeen Kankaan tehtaasta ryhdyttiin käyttämään nimeä G.A. Serlachius Oy Kangas. Kankaan tehdas oli tunnettu valmistamistaan hienopaperilaaduista ja monipuolisesta paperivalikoimastaan, esimerkiksi vuoden 1935 mallikirja sisälsi näytepalan kaikista tehtaan 120 vakiolaadusta. Tämän lisäksi tehdas pystyi tilaajan toivomuksesta valmistamaan eri sävyisiä papereita ja suurimpaan osaan eri laatuja tekemään myös tilaajan vesileimat. Painopiste tuotannossa oli posti-, kirjoitus-, ja painopapereissa. Suurin tuoteryhmä oli bank-paperi, joka oli konekirjoituskäyttöön tarkoitettu puuvapaa paperi. Se oli kaikissa painoluokissaan varustettu vesileimalla, jossa luki Jyväskylä Linen Bank. Erilaisten paino- ja kirjoituspapereiden ohella Kankaan paperitehdas oli erikoistunut ohuiden kartonkien tuotantoon. Lisäksi tehtaalla tuotettiin pergamenttia. Aikanaan Kankaan tehdas oli valmistanut myös silkki-, savuke- ja imukepaperia, joiden tuotannosta imukepaperia lukuun ottamatta luovuttiin 1930-lukuun mennessä luvulla paperivalikoimaan lisättiin Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:n (SAKO) tilauksesta kaapelieristepaperin valmistus. Kankaan tehtaan työntekijä määrä pysyi 1900-luvun alusta 1940-luvulle lähes samana, vaihdellen työntekijän välillä. 14 Uusi paperitehdas rakennetaan Kankaan Annalle 1940 hu21970 Sotien jälkeen Kankaan tehtaan uudistus- ja laajennustyöt aloitettiin Andreas Diesenin tultua tehtaan isännöitsijäksi. Ensimmäiseksi pystytettiin tilat uusille konehankinnoille. Vuonna 1947 valmistui Ruotsista hankittu PK III paperikone. Se valmisti erilaisia kirjoitus- ja painopapereita. Uuden paperikoneen hankinnan myötä edessä oli jälleen uuden viimeistelyosan rakentaminen. Tällä kertaa se tehtiin kokonaan uutena siipiosana. Viimeistelyosaston siipeen G. A. Serlachius Oy:n työntekijöitä lähdössä töistä Kankaan paperitehtaan portilla kesällä Kuva: J. M. Eriksson. Keski-Suomen museon kuvaarkisto. sijoitettiin paperin ja pergamentin lajittelusalit, pakkaamo, riisivarasto sekä varsinaiset viimeistelykoneet, kuten kiillotus-, leikkaus- ja rullauskoneet. Uusi holanteriosasto valmistui vuonna Merkittävää oli, että 1950-luvun aikana ryhdyttiin ensimmäisiin erityistoimenpiteisiin jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi ja rakennettiin haihdutuslaitos rikkihapon erottamiseksi pergamenttikoneilta tulevasta jätevedestä. Toinen vastaava laitos valmistui 1960-luvun alussa. Vuonna 1951 käyttöön otettu toinen pergamenttikone paransi olennaisesti

17 30 KANKAAN TEHDASALUEEN HISTORIA 31 valmistettavan voipaperin laatua. Raaka-aineena käytettiin Mäntän koivusulfiittia. Kankaan tehtailla 1950-luku oli erikoispapereiden aikaa. Kaapelipaperin valmistuksen lisäksi valikoimaan otettiin muun muassa reikäkorttipaperi ja valokopiopaperi. Näiden tuotteiden kehitystyön myötä oli myös Kankaan tehtaan laboratorio laajentunut ja monipuolistunut luvulla paperin vienti kasvoi. Osa tuotannosta valmistettiin sotakorvauksena Neuvostoliitolle, mutta lähes puolet muusta tilauksista tuli eri puolilta maailmaa luvun lopulla päätettiin hankkia uusi paperikone ja korvata loppuunkulunut PK 2. Vuonna 1960 valmistunut uusi paperikone oli tehtaan ensimmäinen täysin kotimainen paperikone. Sen valmisti A. Ahlström Oy:n Karhulan konepaja. Kone oli suunniteltu erilaisten hienopaperi- ja kartonkilaatujen valmistamiseen. Koko 1960-luku oli uudistumisen ja laadun kehittämisen aikaa. Tuolloin myös vanhat paperikoneet korjattiin ja niihin tehtiin merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Lisäksi tehostettiin massan käsittelyä ja laajennettiin jälkikäsittelyosastoja. Myös pergamenttikone kakkonen (Pg2) uudistettiin luvun aikana koko tehtaan tuotantoketju ja tilat uudistettiin lähes kokonaan. Tuotanto tehostui merkittävästi, vaikka Kankaan tehdas säilyi edelleen varsin pienenä paperitehtaana, mutta erikoistuotteistaan laajalti tunnettuna. 15 Vuonna 1971 valmistui Kankaan tehtaan jätevedenpuhdistuslaitos. Lisäksi vuonna 1972 valmistuneeseen höyryvoimalaitoksen osaan asennettiin tehokas savukaasujen poistojärjestelmä. Vuonna 1973 Valmetin Rautpohjan tehtaalta tilattiin uusi hienopaperikone. Sen toiminta käynnistyi joulukuussa Kankaan Annaksi ristitty paperikone oli varustettu aikansa hienoimmalla teknologialla. Siinä oli muun muassa prosessitietokonejärjestelmä, jonka avulla saatettiin joustavasti valmistaa monia eri paperilaatuja. Se vahvisti tehtaan asemaa erikoispaperilaatujen valmistajana kansainvälisestikin. Tuotantolinjan yhteyteen rakennettiin lisäksi täysautomaattinen arkkaamo. Tämä kokonaisuus sijoitettiin omaan rakennuskompleksiinsa PK4:n halliin. 16 Muutokset maailmanmarkkinoilla aiheuttivat sen, että vanhan paperitehtaan PK1 pysäytettiin vuonna 1978 kannattamattomana. Selluloosaa ryhdyttiin tuomaan Kankaalle 1970-luvun aikana Äänekosken tehtailta. Tuotannon tehostamista vuodesta toiseen luvulle tultaessa oli Kankaan paperitehdas vaikeista ajoista huolimatta Euroopan 10. suurin hienopaperin tuottaja. Vuoden 1987 alusta liitettiin Kankaan tehdas osaksi G.A. Serlachius Oy:n ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n muodostamaa Metsä-Serla Osakeyhtiötä. Kankaan paperitehtailla oli 1980-luvun puolivälissä toiminnassa paperikoneet PK2, PK3 ja PK4 sekä kaksi pergamenttikonetta. Suomalaisen metsäteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky oli kuitenkin olennaisesti heikentynyt luvun laman myötä ryhdyttiin tehtaan tuotantoa tehostamaan ja tehtiin investointiohjelma. Siinä PK2 uudistettiin perusteellisesti ja koneella aloitettiin muun muassa paperin päällystäminen. PK4:n nopeutta nostettiin. Investointiohjelma saatiin päätökseen vuonna 1990, jolloin valikoimassa oli yli 80 hienopaperilaatua ja niistä yli 30 laatua oli kuukausittaisessa tuotannossa. Tuotteistoa oli tosin karsittu ja päätuotteeksi valikoitui kopiopaperi, jonka tuotekehitykseen panostettiin voimakkaasti. Lisäksi PK2:n päätuotteeksi muodostuivat erilaiset tapetti- ja etikettipaperit sekä muut päällystetyt erikoispaperit. PK4:n tuotanto keskittyi kokonaisuudessaan toimistopapereihin. Työntekijöitä oli tehtaalla kaikkiaan 400. Tehtaan höyryvoimalaitos suljettiin vuonna 1991, kun höyryä alettiin saada Rauhanlahden turvevoimalaitokselta. Jätevesien puhdistaminen siirtyi osittain samaan aikaan tehtaan omalta puhdistamolta kaupungin puhdistamolle. Viimeisenä 1990-luvun investointina valmistui jälkikäsittelyosastolle pienarkkilinja, jossa koko PK4:n tuotanto pakattiin suoraan kuluttajapakkauksiin. Vanhan paperivarasto paloi vuonna 1997 ja uusi paperivarasto rakennettiin viimeistelyosaston ja PK4:n väliin luvulla rakennettiin myös muutamia pieniä laajennuksia PK4:n rakennukseen. Ne olivat lähinnä lastauslaitureita ja lisäkatoksia. Vuonna 2001 laajennettiin PK4:n tehdasrakennusta pituusleikkuriosalla, jonne sijoitettiin myös toimistotiloja. Se oli viimeisin merkittävä muutos PK4:n tehdasosaan. Tämän jälkeen ei alueelle rakennettu uusia pinta-ala neliöitä, vaan enemminkin purettiin käytöstä poistunutta rakennuskantaa. 17 Metsäliitto-konsernin tytäryhtiö M-real myi omistamansa Kankaan paperi-

18 32 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 33 tehtaan sekä Kirkniemessä sijaitsevan paperitehtaan yhteiskaupalla vuonna 2008 eteläafrikkalaiselle Sappille (South African Pulp and Paper Industries). 18 Sappin toiminta Kankaan paperitehtaalla ei kuitenkaan ollut pitkäikäistä, vaan jo kaksi vuotta myöhemmin edessä oli tehtaan sulkeminen kokonaan. Paperiyhtiö Sappi myi heinäkuussa 2010 Kankaan paperitehtaan kiinteistön maa-alueineen takaisin M-realille 13 miljoonan euron hintaan. Tehdastoiminta Kankaalla oli kuitenkin nyt pysyvästi päättynyt. Kankaan aluetta tarjottiin vuoden 2010 aikana Jyväskylän kaupungille, joka käytti alueen suhteen etuosto-oikeutta hankkimalla Kankaan tehdasalueen M-realilta samalla 13 miljoonan euron kauppahinnalla kuin millä M-real lunasti alueen takaisin haltuunsa eteläafrikkalaisilta. 19 Sappi Ltd:n haltuun jäi vielä Kankaan tehtaan paperikoneet. PK2 myytiin Kiinaan ja purettiin keväällä KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUS PERINTÖ Kankaan tehdasalue sijaitsee Jyväskylän kaupunkitaajamassa, Tourulan ja Taulumäen välisellä alueella, Tourujoen varressa. Tehdasta on vaikea hahmottaa lähimaastosta, sillä sen sijainti joenvarsinotkelmassa ja sivussa pääväylistä, piilottaa tehdasalueen ympäristöltään. Maamerkkinä toimii korkea höyryvoimalaitoksen piippu, joka näkyy lähestyttäessä Vaajakosken suunnasta Tourulan ja Taulumäen maisemissa osoittaen tehtaan paikan. Kankaan tehdasalue rakennuksineen on muodostunut yli sadan vuoden aikana, laajentuen ensimmäisen paperitehtaan puisesta rakennuksesta 1900-luvun lopun elementtirakennuksiin. Tehdasalueen muotoutuminen ei ole ollut merkittävissä määrin ennalta suunniteltua tai ohjelmoitua, vaan on tapahtunut tarvelähtöisesti. Mittakaava on säilynyt varsin hallittuna tehdasalueella, eikä paperiteollisuuden oheislaitoksia ole Kankaan tehtaan yhteyteen perustettu. Jonkin verran tehdasalueen rakennuskantaa on purettu. Ne ovat olleet pääosin tehdasyhdyskunnan elämään liittyneitä rakennuksia, eikä niinkään tuotantorakennuksia. Poistunut rakennuskanta on koostunut pääosin puurakennuksista, joista osa oli peräisin tehtaan alkutaipaleelta, 1800-luvun lopulta. Merkittävin alueelta tuhoutunut, vanhaan tehdaskokonaisuuteen liittynyt rakennus oli vuonna 1997 palanut paperivarasto. Lisäksi useat jyväskyläläiset muistavat Kankaan tehtaan myllyn, joka purettiin paikalta ennen Jyväshyvän leipomon rakentamista. Tehdasalueen rakennusperintö on monimuotoista ja syntynyt pitkän ajan saatossa, tehdasaluetta on rakennettu vaiheittain koko sen olemassa olon ajan. Kankaan alueen inventoinnissa tutkittiin kaikkiaan lähes 20 rakennusta tai rakennusosaa 1890-luvulta 2000-luvulle. Paperitehdasrakennuksien osalta tutkimus jaettiin kahteen osaan, PK2:n ja PK4:n kokonaisuuksiin. Ne käsiteltiin erillisinä rakennuksina, jakaen tehdasrakennus pienempiin tutkimusosiin eri laajennusosien perusteella. Käsityöläismäistä, yksityiskohtiin paneutunutta rakentamista edustavat tehtaan vanhimmat punatiiliosat, kun puolestaan tehtaan viimeisimmät elementtitekniikalla toteutetut laajennusosat seinäku-

19 34 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 35 viointeineen voidaan nähdä jopa postmodernistisena ilmiönä. Yhdenmukaisuus laajennusosien materiaalien valinnassa ja tyyliratkaisuissa sekä massoittelussa on aikaan saanut kaksi yksilöllistä, rinnakkaista tehdasrakennuksien kokonaisuutta. Vanhan paperitehtaan 1890-luvun punatiilitehdasta on laajennettu usein, mutta lähes jokainen laajennusosa on materiaalivalintojensa ja osin myös tyylikeinojensa puolesta kunnioittanut aikaisempien suunnittelijoiden ratkaisuja. Arkkitehti W.G.Palmqvist hyödynsi lukujen laajennussuunnitelmissaan vanhan paperitehtaan pilasterimaista seinäpinnan muurausaihetta sekä toisti leveiden tiililistoituksien mitoituksia ja mallia myös uusissa osissa. Seuraavasta laajennusvaiheesta vastannut arkkitehti Heimo Kautonen sovelsi klassistishenkistä tehdasarkkitehtuuria omien rationalistishenkisten suunnitelmiensa pohjana. Hänen suunnittelemansa kapeat ja korkeat ikkuna-aiheet Kankaan tehdasaluetta rakennettiin useassa eri vaiheessa. Vielä ennen Toista Maailmansotaa tehdasalue muodostui pääosin 1890-luvun punatiilisistä tehdasrakennuksista, jotka olivat osin täydentyneet arkkitehti W.G.Palmqvistin suunnitelmin. Tehtaan ympäristö oli vielä lähes agraarimaisemaa. Tehdasalueen yläpuolella on nähtävissä tehtaan vanha pääkonttori, joka tuhoutui vuoden 1940 pommituksissa. Ilmavalokuva Kankaan tehtaan ympäristöstä Kuva: Veljekset Karhumäki. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. Sotien jälkeen edessä oli jälleenrakennuskausi, joka näkyi myös Kankaan tehdasalueella luvun lopulta lähtien tehtaan koneita uudistettiin ja rakennuksia laajennettiin. Rakennuskannan yleisilme muuttui modernistiseksi, vanhat tiilijulkisivut peittyivät monin paikoin uusien laajennusosien taakse. Myös tehtaan läpi virrannut jokiuoma täytettiin. Ilmakuvassa on Kankaan paperitehdas kuvattuna Lohikosken suuntaan Kuva: Ilmavoimien kuvakeskus. Keski-Suomen museon kuva-arkisto. muistuttavat vanhempien osien pilasteriaiheesta. PK2:n kaikki laajennusosat toteutettiin alkuperäisen mukaan punatiilestä. Myös uudempaa PK4:n betonielementtirakenteista tehdaskokonaisuutta täydennettiin alkuperäiseen ratkaisuun sopivilla materiaaleilla ja väreillä. Vuoden 1974 alkuperäiseen paperitehdasosaan tehtyä toimistosiiven ja pituusleikkurisalin vuonna 2000 tehtyä laajennusosaa on vaikea erottaa alkuperäisestä, sillä julkisivuissa käytettiin samaa betonipintaista elementtiä sekä sinistä tehosteväriä kuten vanhemmassa osassa tehdasta. Poikkeuksena PK4:n tehdaskokonaisuudessa on lastauslaiturin ja varaston rakennusosa 1990-luvun taitteesta. Se on saanut kokonaan aaltopeltisen ulkoasun, joka tosin sekin toistaa muissa tehtaan osissa arkkitehtonisena tehokeinona käytettyä sinistä peltiaihetta. Vaikka ulkoasultaan ja rakennustekniikaltaan nämä kaksi tehdashallikokonaisuutta poikkeavat toisistaan on niiden välinen suhde tasapainoinen. Tehdasrakennuksista tehtaan vanhimmalla osalla, PK2:lla, on todettu eri selvityksissä omaavan rakennushistoriallista arvoa paperiteollisuuden historiasta ja kehityksestä kertovana kohteena. Se on arvotettu Timo Kantosen (2002) selvityksessä paikallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön koh-

20 36 KANKAAN TEHDASALUEEN RAKENNUSPERINTÖ 37 teeksi ja Keski-Suomen maakuntakaavassa (2009) se muodostaa keskeisen osan maakunnallisesti merkittävästä Kankaan paperitehtaan aluekokonaisuudesta. Sisätilojen osalta kuitenkin pääosa alkuperäisistä rakenteista on muutettu, sillä pitkään jatkunut teollinen toiminta on kunnossapitotarpeiden myötä uudistanut sisätiloja tarvittavin väliajoin. Nuorempi tehdasrakennus PK4 edustaa modernin ajan elementtirakentamista, jonka rakennushistorialliset arvot ovat pääosin paikallisia. PK4:n paikalliset historialliset arvot liittyvät Kankaan paperitehtaan tekniseen kehitykseen D 3 Vanha paperitehdas (PK2) erottuu uudemmasta tehdaskokonaisuudesta (PK4) punatiiliarkkitehtuurinsa myötä. Tourujoen töyräälle perustettu tehdas sai maamerkikseen höyryvoimalaitoksen piipun vuonna PK2 - vanha paperitehdas Vanhimmat tehdasosan rakenteet ovat tiettävästi peräisin ensimmäisestä paperitehtaasta, 1870-luvulta. Myöhempiä kerroksia on lisätty rakennuskokonaisuuteen aina tarpeen mukaan, laajentaen paperitehdasta lähes kaikkiin mahdollisiin suuntiin lähtötilanteesta. Huomattava osa säilyneestä tehdasosasta on rakennettu vuosien välisenä aikana. Sotien jälkeen, 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun aikana tehdasalueella toteutettiin useita laajennus- ja muutostöitä. Arkkitehti W.G. Palmqvist vastasi monista lukujen aikana tehdyistä laajennussuunnitelmista. PK2:n sotien jälkeisestä suunnittelusta vastasi usein arkkitehti Heimo Kautonen sekä helsinkiläinen Insinöörirakenne Oy. Pitkästä historiasta huolimatta pelkistetyissä tehdassaleissa ja teknisissä aputiloissa on jäljellä vain hyvin vähän säilytettäviä, historiallisia sisätiloja. 1E 5 1A 1C 1 1D 1D 2 2A 1B 2A 2B 2C 2A Kankaan tehdasalueen rakennukset : 1. PK2 Vanha paperitehdas, 1A. Entinen hollanteriosasto ja lumppusali (apuosastot) 1B. Hollanteriosaston ja massan valmistuksen aputilojen laajennus, 1C.Pergamenttiosasto, 1D Vanha tuotanto-osa Paperitehdassali ja tekninen toimisto, 1E. Viimeistelyosasto, 2. PK4 Uusi paperitehdas, 2A. Konesali, arkkaamo, varasto ja kemikaaliosasto, 2B. Laajennusosa: telahuolto- ja pituusleikkuri, toimistosiipi, 2C. Selluloosavarasto, 3. Pääportti, 4.Pääkonttori, 5.Höyryvoimalaitos ja piippu, 6. Muuntamo.

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine

KÄLVIÄN KIRKONKYLÄN LIEVEALUEEN ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA. Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan vastine LIITE 7 KOKKOLAN KAUPUNKI ASUTUKSEN VAIHEYLEISKAAVA Luonnosvaiheen lausunnot ja kaavanlaatijan FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 12.5.2016 P23496 FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY 1 (6) Nro: 1 Valmistelu:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto 2.4.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLHÄISTEN TEHDAS ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI, Ylhäisten (14) kaupunginosan korttelin 7 tontilla 5. Sijaintikartta

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29 09.03.2015 Sivu 1 / 1 995/02.07.00/2015 29 Tontin määräosan myynti ja yleisen alueen vuokraus Tapiolasta Kiinteistö Oy Jousenpuiston Pysäköinti -yhtiölle pysäköintilaitoksen rakentamista varten, korttelin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015/3.6.2016 KUVA 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2228/02.07.00/2014 57 Asuinkerrostalotontin myynti Niittykummusta Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Asunnot Oy:lle ja SRV Rakennus Oy:lle, kortteli 15051 tuleva tontti

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA

TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA TAMMELA TAAJAMAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA LAAJENNUS TAAJAMA-ALUEEN OSA-ALUE 5; RAUHANIEMEN-MATINTUOMION ALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja nykytilanne: Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot