HAVUKOSKI. Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAVUKOSKI. Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet"

Transkriptio

1 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet

2 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie Vantaa Lisätietoa: Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti puh. (09) sähköposti: Taitto: Ritva-Leena Kujala Kuvat: Antti Ammunet Vantaan kaupunkisuunnittelun julkaisu C25:2007 ISSN Paino: Materiaalikeskus

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Suojeltu kaavassa mitkä ovat alueen arvot? 6 3 Alueen rakentumisen historia - suunnittelun ihanteet ja toteutuminen 8 4 Havukosken maisemasta tänään 10 5 Arvokkaat kokonaisuudet 12 6 Ominaispiirteiden tarkastelua ja aluekohtaiset inventoinnit sekä korjaustapaohjeet 16 Rautkallion alue 17 Kydönaukion alue 26 Havukosken alue 32 Tarhapuiston alue 41 7 Kehittämisperiaatteet 50 Julkisivumateriaalit 51 Sisäänkäynnit 54 Parvekkeet 56 Ikkunat 57

4

5 1 Johdanto Koivukylä - Havukoski on saavuttanut asuinalueena kolmenkymmenen vuoden iän. Alue on osa suomalaista lähiörakentamisen historiaa. Havukosken osa-alue on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa suomalaisen rakennuskannan kuvaa, sillä se edustaa lähiörakentamisen 1970-luvun rakentamista varsin puhdaspiirteisesti. HavukoskI on säilynyt rakennuskannaltaan varsin yhtenäisenä 1970-luvun lähiöden joukossa. Havukosken kerrostaloalue on pääosiltaan suojeltu asemakaavalla. Suojelulla pyritään edistämään alueen alkuperäisen kaupunkirakenteen ja arkkitehtuurin säilymistä. Suojelun tavoitteena on myös alueen yhtenäisyyden säilyttäminen. Havukosken alueella korjataan yhä enemmän. Alueen suojelemisella halutaan erityisesti varmistaa, että alueen luonne säilyy ja toteutetut korjaukset sopivat alkuperäisen arkkitehtuurin henkeen. Korjauskysymykset ovat ajankohtaisia Havukoskella. Rakennusten ikääntyminen, muuttuneet asumispreferenssit ja korjausrakentamisen tehokkaasti markkinoidut trendit synnyttävät muutospaineita. Monet alueen alkuperäiseen ilmeeseen sopimattomat korjaukset saattavat muuttaa peruuttamattomasti koko alueen ominaispiirteitä. Näennäisesti pienetkin julkisivumuutokset saattavat johtaa koko alueen kokonaisuuksien hämärtymiseen luvun lähiörakentamisella on oma muotokielensä. Julkisivujen tehostevärit ja erilaiset levyt ja detaljit ovat merkittävä osa tätä vähäeleisyyteen pohjautuvan rakentamisen muotokieltä. Julkisivujen modernisoiminen nykypäivän materiaaleja käyttämällä johtaa valitettavan usein koko alueen kannalta varsin epäyhtenäiseen lopputulokseen. Nykyajan materiaalit parvekkeissa, julkisivuissa ja sisäänkäyntien yhteydessä saattavat muuttaa rakennuskokonaisuuksien luonnetta varsin voimakkaasti. Tämä raportti on tarkoitettu alueen asukkaille ja toimijoille, jotka käsittelevät Havukosken käytännön suojelukysymyksiä. Raportti antaa kuvan myös arjen arkkitehtuurista 2000-luvun Suomessa. Alkuperäiset piirustukset, haastattelut ja monet aluetta koskeneet julkaisut ja selvitykset ovat toimineet merkittävinä tietolähteinä. Tavoitteena on, että alueen ominaispiirteet otetaan huomioon korjausten suunnitteluvaiheessa. Raportissa annetaan myös suuntaa antavia korjaustapaohjeita. Arkkitehtiopiskelija Antti Ammunet on tehnyt merkittävän työn Havukosken rakennusten inventoinnissa ja arkistotutkimuksen parissa. Hän on kirjoittanut raporttia kesällä 2005 sekä Työhön ovat osallistuneet ja tekstiä täydentäneet Vantaan kaupungilta aluearkkitehti Anitta Pentinmikko, maisemasuunnittelija Laura Muukka, rakennustutkija Sari Viertiö, kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko sekä lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Vantaalla

6 2 Suojeltu kaavassa mitkä ovat alueen arvot? reikäelementtien käyttöön. Arkkitehtuurin ihanteet vaihtuivat 1960-luvun metsälähiöihanteen väljyydestä tehokkaampaan rakentamiseen. Tehokkaan rakentamisen vastapainoksi lähiympäristöön varattiin Havukoskella kuitenkin laajat viheralueet, jotka ovat edelleenkin kaikkien käytettävissä. Havukoski on tyyppiesimerkki kompaktikaupungin ihanteista, vaikka sen kehittely ja toteuttaminen jäikin osittain puolitiehen. Havukoskea markkinoitiin suunnitteluvaiheessa näyttävästi ja se muodostuikin esikuvaksi monelle myöhemmälle 1970-luvun lähiölle. Havukosken alueen arvokkuutta on tarkasteltava myös vantaalaisesta näkökulmasta. Vantaa on kaupunkina varsin nuori, kuten sen kaupunkimainen rakennuskantakin. Havukosken alue on merkittävä niin kulttuurihistoriallisesti kuin 1970-luvun suomalaisen lähiörakentamisen kannalta. Havukoski ansaitsee kaavallisen suojelun. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla monia ja 1970 lukujen lähiöitä muutetaan ja täydennysrakennetaan varsin voimakkaasti.voidaankin sanoa, että tällä hetkellä on meneillään lähiöiden korjausaalto. Asuinrakennuksia lämpöeristetään, ikkunoita vaihdetaan ja korjausten lomassa sisäänkäyntien alkuperäisiä katoksia, ulko-ovia ja parvekkeita sekä muita julkisivujäsentelyjä muutetaan. Valitettavan usein on kuitenkin todettava, että rakennusten modernisoiminen ei kestä aikaa - nämä rakennusten kasvojenkohotukset saattavat vanheta varsin nopeasti. Tästä on esimerkkejä Havukoskenkin alueelta. Korjauksissa näkyvät aina kyseisen vuosikymmenen muodit, ja korjausmateriaalit ja -ratkaisut saattavat vanheta muutamassa vuodessa. Alkuperäiset julkisivujäsentelyt - parvekkeet, sisäänkäynnit ja ikkunat ovat osa rakennuksen ihoa ja niiden muuttaminen vain korjaustrendien ja hetkellisen uutusarvon tavoittelun vuoksi on lyhytnäköistä. Rakennuksen alkuperäisen kokonaishahmon ja ilmeen säilyttäminen on korjausten yhteydessä tavoiteltavaa. Kokonaisuudessaan Havukoski on toistaiseksi säilynyt varsin hyvin jokaisella talolla on paikkansa. Havukoski on merkitty Vantaan uudessa yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällä varmistetaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan alkuperäisiä kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja huolehditaan siitä, että rakentaminen tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöönsä. Suomalainen rakennuskanta on kansainvälisesti tarkasteltuna varsin nuorta, sillä suurin osa suomalaisesta rakennuskannasta on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Tällä hetkellä luvun arkkitehtuurin suojeleminen on vasta viriämässä. Suomalaisen rakennuskulttuurin kannalta on tärkeää, että eri aikakausista jää jäljelle ehjiä ympäristöjä. Havukoski edustaa lähiöiden niin sanottua neljättä rakentamisaaltoa luvulla siirryttiin rakennusteknisesti Teemakartoissa keltaisella merkityt alueet valmistuivat vuosina ja vihreällä merkityt HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

7 Vantaan yleiskaavaehdotus Ote Vantaan yleiskaavasta , ote määräyksestä Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan määräys S-4 : Alue, jonka arkkitehtooninen ilme säilytetään. Alueella tehtävissä julkisivujen korjaus-ja muutostöissä tulee ottaa huomioon rakennusten alkuperäinen arkkitehtuuri ja väritys. Julkisivujen muutosasiakirjoihin tulee liittää selvitys materiaalien ja väritysten sopivuudesta ympäristöönsä. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 7

8 3 Alueen rakentumisen historia - suunnittelun ihanteet ja toteutuminen Tehokkaalle rakentamiselle oli luvun alussa myös yhteiskunnallisia tarpeita. Voimakkaan pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen myötä tarvittiin uusia asuinalueita varsin nopeassa tahdissa. Aluerakentamissopimukset nopeuttivat toteuttamista ja kaupunkirakenne hajautui kun rakennettiin tiiviisti alueille, jotka sijaitsivat kaukana alueiden keskustoista. Tiiviin rakentamisen vastapainoksi oli suunniteltu laajat viheralueet, jotka sijaitsevat lähiympäristössä. Koivukylän rakentaminen oli Vantaalla luvun hankkeista ehkä suurisuuntaisin. Tavoitteena oli rakentaa yli asukkaan kaupunki, joka sijaitsisi pääradan varrella Rekolan aseman tuntumassa. Koivukylän suurisuuntaisista suunnitelmista toteutui vain osa, mutta nykyisessäkin koossaan Havukoski noudattaa selkeästi 1970-luvun kompaktikaupungin tavoitteita. Alue on rakennettu topografisesti haastaville selänteille. Alueen keskellä on laaksoalue, joka jakaa alueen kahteen osaan. Maisemallisesti lähiö on rakennettu niin luonnonkauniille paikalle, että monet rakennuksista näyttävät sijaitsevan metsässä. Kallioiset metsäselänteet muodostavatkin omaleimaisen identiteetin alueelle. Havukosken varsin yhtenäinen rakennuskanta ja kaava on oman aikansa kaupunkirakenteellisten tavoitteiden ja valtavan asuntotarpeen tuottama tyyppiesimerkki. Se edustaa kompaktikaupungin ihanteita, jossa tiivistä kaupunkimaista rakentamista pidettiin arvokkaana luvun KAAVAILLUSTRAATIO VUODELTA HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

9 metsälähiöideologian kritiikki taustoitti kompaktikaupunki aatteen esiinmarssia. Ruutukaava ja tehokas rakentaminen olivat avainasemassa. Suunnittelussa mukana ollut Pentti Murole on tiivistänyt: Kompaktikaupunki on kontaktikaupunki. Haluttiin, että ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan reiteillään töihin, kotiin ja palvelujen äärelle. Alueen rakentaminen käynnistyi vuonna 1971 ja Havukosken osa rakennettiin pääosin 1970-luvun aikana. Aluerakentajina toimivat Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja Helsingin Sato Oy. Kaavarungon laativat arkkitehdit Jaakko Salonen, Aarno Savela ja Pentti Riihelä. Asemakaavasuunnittelijoina olivat muun muassa arkkitehtitoimistot Huhtiniemi, Järvinen - Savolainen - Valjakka, Jouko Rastimo ja Suunnittelutoimisto Seppänen & co. Asemakaavasuunnittelusta, korttelisuunnittelusta ja rakennussunnittelusta vastasivat usein samat suunnittelijat, kuten esimerkiksi arkkitehdit Matti Karkulahti, Eero Valjakka ja Simo Järvinen. Asunnot rakennettiin nopeassa tahdissa ns. sandwich - elementtitaloina. Rungot valettiin pääasiassa paikalla ja julkisivuelementit valmistettiin tehtaalla. Rakentamisen kova tahti ja kustannustietoisuus ohjasivat voimakkaasti suunnittelua. Niinpä muun muassa torninosturin puomin pituus saattoi vaikuttaa rakennusten sijoitteluun. Arkkitehtisuunnittelun osuus talosuunnittelutehtävässä jäi melko vähäiseksi. Syynä olivat elementtitekniikka, aravarajoitukset ja kiireinen suunnitteluaikataulu. Lopputuloksena syntyi kuitenkin tasalaatuista ympäristöä, jonka yhtenäisyyttä voidaan pitää nykyään jo arvona. Ensimmäinen peruskorjausten aalto alueella käynnistyi 1990-luvulla. Alueelliset kuntokartoitukset, talotekniikan ja ulkovaippojen korjaukset aloitettiin. Alue haettiin muun muassa Valtion Asuntorahaston lähiöprojektikohteeksi vuonna 1994 ja kaupunki käynnisti alueella ASKE -projektin (asuinalueiden kehittämisprojekti) ja myöhemmin Vantaan EU Urban -ohjelman vuosiksi ORTOILMAKUVA VUODELTA 2004 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 9

10 4 Havukosken maisema (Laura Muukka) Millaiseen maisemaan rakennettiin? Hanabölen laaja viljelty savitasanko levittäytyi etelässä. Pohjoisessa ja lännessä olivat 1900-luvun alusta lähtien radan varteen syntyneet pientaloalueet pienine taloineen ja laajoine tontteineen, joilla kasvatettiin vihanneksia ja perunoita. Uusi kaupunginosa sijoitettiin metsäisille kallioselänteille, joiden välissä oli pieni savipohjainen viljelty laakso. Nykyisin tiukasti geometriseen kaavaan asetellut talot seisovat kallioselänteiden päällä. Talot näkyvät kauas Hanabölen peltoaukealle. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia Rekolanoja jäi kiemurtelemaan radan varteen ja Rekolanojan varsi onkin nykyisin tärkeä viheralue. Laaksopainanne kahden osin moreenipeitteisen kallioselänteen välissä on viheralueena luvun rakennukset on merkitty keltaisella. Kaikki sinisellä merkitty on tehty vasta Havukosken jälkeen. Pientaloalueet ovat 1970-luvun jälkeen tiivistyneet huomattavasti. Hanabölen vanha kyläkeskus ja pellot sen ympärillä ovat säilyttäneet vuosisataisen ilmeensä ja jokivarren maisema on vielä varsin avoin. Pohjana on vuonna 2004 kuvattu ilmakuva. Vedet ja korkeuskäyrät. Lähde: Seutu cd Kuvissa näkyy sama alue 1950-luvun maataloudellisessa maaperäkartassa ja vuonna 2004 kuvatussa ilmakuvassa. 10 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

11 Hyvän ympäristön ihanteet Koivukylästä aiottiin tehdä Helsingin maalaiskunnan uusi keskus, jossa on tiivistä ja elävää kaupunkitilaa. Ajatusta luontoon työntyvästä kaupungista tai metsäkaupungista oli alettu pitää vanhanaikaisena. Kaupungin haluttiin jälleen olevan luonnosta erillinen. Irtisanoutuminen luonnosta näkyi tiukkana ruutukaavana. Tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolella oli laajoja viheralueita, joille jokaisesta asunnosta piti olla alle 500 metrin matka. (Hirvonen 2005) Koivukylän kaavarunkotyön perusselvitysten maisemallisia osuuksia tekemässä oli puutarha-arkkitehti Leena Iisakkila, joka kuului myös kaavarungon suunnittelutyöryhmään. Kaavarunkotyön perusselvitykset -julkaisu sisältää lyhyen maisematutkimuksen, jossa on selvitetty maisemakuvaa ja puulajijakaumaa. Tavoitteena oli tutkimuksen perusteella säilyttää maiseman arvokkaimmat osat ja käyttää niitä tulevan kaupungin viheralueiden runkona, erillisenä rakennettavasta kaupungista. Maisemarakennetta ei ole selvitetty ja kenties siitä johtuen esimerkiksi puroilla tai maaston muodoilla ei ole minkäänlaista roolia kaupungin suunnittelussa. Kaavarungossa tai selvityksissä ei viitata siihen, että korttelien sisällä säilytettäisiin kiveäkään alueen aikaisemmasta maisemasta. Koivukylää ei rakenneta luontoon, vaan luontoa Koivukylään. Vihreyttä istutetaan järjestelmällisesti ja runsaasti, myös sinne, missä alkuperäistä kasvillisuutta on rakentamisen jälkeen jäljellä, todetaan Koivukylän kaavarungossa vuodelta (Koivukylä ; Koivukylä ) Kulttuurimaisemaa ei arvostettu samaan tapaan kuin nykyisin. Kaavarungossa kulttuurimaiseman merkitys tunnustettiin vain yksittäisinä kohteina. Laaja avoin viljelymaisema nähtiin kielteisenä asiana, eikä perinnebiotooppien eli tässä tapauksessa joenvarsiniittyjen arvoa vielä huomioitu. Kulttuurimaiseman kokonaisuus haluttiin pilkkoa metsikköistutuksilla jokivarteen ja pelloille ja Keravanjoen rannan vielä säilyneille niityille esitettiin istutettavaksi metsää. Kaavarunkotyön perusselvityksissä ideoitiin kaupungin sisäistä puistoverkostoa seuraavasti: Korttelipuistot ja jalankulkukadut muodostavat verkon, jota pitkin pääsee kaupungin reunoilla oleviin urheilupuistoihin ja viheralueiden hiihto- ja retkeilyreiteille. Korttelipuistot rakennetaan tehokkaasti pallokentiksi, leikkikentiksi ja oleskelutiloiksi. Korttelipihoilla on leikkipaikkoja pikkulapsille ja puolijulkista oleskelutilaa. Kaavarungossa alue jaettiin suurkortteleiksi, joiden sisälle muodostettiin ajoneuvoliikenteeltä rauhoitetut jalankulkualueet. Korkeiden kerrostalojen vastapainoksi pihoille haluttiin luoda pienimittakaavainen ympäristö tasoeroin, aidoin, katoksin, talojen pohjakerrosten aukkojen ja kasvillisuuden avulla. Jalankulkukatujen haluttiin tarjoavan tilaelämyksiä intiimissä mittakaavassa. Julkiset ja yksityiset tilat haluttiin rajata toisistaan selkeästi. Pysäköintiä haluttiin ensisijaisesti pihojen alle tai pysäköintitaloihin. Maantasopysäköinnin ohjeeksi annetaan alueen jäsentely aidoin, katoksin ja puurivein. Koivukylä on puistokatujen kaupunki, oli yksi suunnitteluperiaatteista ja suunnitelmissa onkin runsaasti istutettavia puurivejä. Pihojen, puistojen ja varsinkin pysäköintialueiden rakenteet ja istutukset jäivät kuitenkin suurelta osin tekemättä, sillä Arava-järjestelmässä oli käytössä tontinhintakatto, joka sai aikaan sen, että rahat eivät riittäneetkään viherympäristön perustamiseen (Hirvonen 2005 luku ). Koska kaupungin sisäiset viheralueet oli jätetty täysin aluerakentamisen varaan, jäi ympäristö alkujaan varsin karuksi. Koerttelisuunnitelmissa pihat näyttäytyvät yhtä suorakulmaisina kuin korttelitkin. (Ote asemapiiroksesta, Koivukylä 1, 1969) HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 11

12 5 Arvokkaat kokonaisuudet Havukosken suojeluluokitukset - Suojeluluokat 1, 2 ja 3 Havukosken suojeluluokituksella pyritään säilyttämään kokonaisuuksia, jotka ovat säilyneet ajan mittaan hyvin. Luokituksen pohjaksi on asetettu sekä rakennustaiteellisia että ympäristöön liittyviä arvoja. Tällä suojeluluokituksella halutaan varmistaa, että suuria muutoksia suojeluluokituksen saaneille rakennuskokonaisuuksille ei ole myöskään syytä suunnitella. Tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon Havukosken alkuperäisistä rakennustaiteellisista tekijöistä. Ne kokonaisuudet joissa rakennusten alkuperäiset materiaalit ja julkisivujäsentelyt ovat tallella, ansaitsevat erityishuomion. Näitä kohteita ei ole syytä millään tavalla muuttaa nykyhetken arkkitehtuurimuodin mukaiseksi. Korjauksia suunniteltaessa on hyvä tarkastella laajempia korttelikokonaisuuksia ja osa-alueita. On kuitenkon huomioitava, että muutos on nopeaa ja inventointi tehtiin vuonna Osa rakennuksista on ehditty jo korjata inventoinnin jälkeen. Suojeluluokka 1 Kydönaukio Kydönaukion alueella alkuperäiset kokonaisuudet ovat säilyneet hyvin. Havukallionkatu 4 ja 5 sekä 7, 9 ja 10 muodostavat varsin hyvin eheän ja säilyneen kokonaisuuden. Asuinrakennukset ovat tyypiltään ja julkisivujäsentelyiltään samanlaisia. Rakennusten sokkelit on maalattu ruskeiksi ja julkisivut ovat harjattua betonia, jotka on maalattu. Julkisivuissa on valkoiseksi maalattuja raitoja. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Peltoniemenkuja 2 ja 4. Ne poikkeavat edellisistä punasävyisillä julkisivuvärityksillään, mutta ovat muuten massoittelultaan ja julkisivujäsentelyiltään samanlaisia. Rakennusten pihat ovat huoliteltuja, pihoilla on säilytetty alkuperäistä puustoa kohtalaisen paljon, eritoten mäntyjä. Rakennusten mittakaava on ihmisläheinen. Rakennukset on maalattu varsin onnistuneesti intensiivisillä väreillä. Valitut värisävyt sopivat hyvin rakennusten ilmeeseen. Peltoniemenkuja 2 ja 4 muodostavat korttelimaisen kokonaisuuden, samoin kuin Havukallionkadun asuinrakennukset. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten väritystä ei tule muuttaa. Ikkunoita ei suositella vaihdettavaksi puualumiini-ikkunoiksi. Tämän kokonaisuuden taloyhtiöissä ikkunat on vaihdettu lähes jokaisessa taloyhtiössä. Ainoastaan Havukoskenkatu 5:n sekä Peltoniemenkujan asuinrakennusten julkisivut ovat säilyneet alkuperäisinä myös ikkunoiden osalta. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään myös, ettei rakennusten julkisivujen detaljointia ole syytä modernisoida: esimerkiksi sisäänkäynnit vetimineen tulee säilyttää nykyisellään. Havukosken suojelun kehittämiseksi ja tarkentamiseksi on kehitelty kolme suojeluluokkaa KYDÖNAUKIO Luokkaan 1 kuuluvat kokonaisuudet, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen arkkitehtuurisen ominaisuutensa erittäin hyvin, ja siksi ne halutaan nostaa erityisen huomion kohteeksi. Luokkaan 2 kuuluvat sellaiset kokonaisuudet, jotka ovat saattaneet jonkin verran muuttua vuosikymmenten mittaan, mutta joissa on edelleen tavoitettavissa kosolti piirteitä alkuperäisestä olemuksesta. Luokitukseen kuuluvien rakennusten sisäänkäyntejä, parvekkeita tai julkisivujäsentelyjä on voitu hieman muuttaa vuosien varrella. Kohteissa korjaamistavan edellytetään olevan maltillista ja rakennusten alkuperäisiä osia vaalivaa. Luokkaan 3 kuuluvat rakennuskokonaisuudet, jotka ovat voineet muuttua vuosien mittaan. Kohteissa on saatettu muuttaa sisäänkäyntejä, parvekkeita ja pihoja. Kolmosluokituksen saaneiden kokonaisuuksien korjausten tulee sopia Havukosken alueen ja 1970-luvun arkkitehtuurin henkeen. Suojeluluokitus 1 12 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

13 Tälle kokonaisuudelle on ominaista sisäänkäyntien katoksettomuus. Vuonna 2006 Havukallionkatu 7:n on rakennettu sisäänkäyntien yhteyteen kaarevat katokset, jotka eivät saumattomasti sovi rakennuksen ilmeeseen. Kaarevia katoksia ei ole syytä rakentaa muihin samaan kokonaisuuteen kuuluviin asuinrakennuksiin. Jos katoksen rakentamiseen päädytään, on katoksen oltava muotokieleltään suora ja yksinkertainen. Sen on myös istuttava rakennuksen kokonaishahmoon ja 1970-luvun arkkitehtuurin henkeen. Kytötie 1:n ja 3:n muodostama kokonaisuus on myös arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Rakennusten julkisivut ovat pesubetonia, ja niiden ikkunoissa on värikkäitä julkisivulaatoitusta. Julkisivut ovat maalamattomia. Kytötie 1:n ja 3:n asuinrakennukset on sijoitettu korttelimaisiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat kulmistaan auki. Rakennusten pihat ovat hoidettuja ja niissä on edelleen tavoitettavissa alueen alkuperäiset tavoitteet. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten julkisivujäsentelyt säilytetään samankaltaisena. Sisäänkäyntien katokset ovat pienikokoisia ja suoria. Niiden muotokieltä tai väritystä ei ole syytä muuttaa. Julkisivujen tehostevärit ja katosten sekä ikkunoiden väritys materiaaleineen on niin ikään säilytettävä. Julkisivut on myös syytä säilyttää maalaamattomina. ja hoidettuja. Tämä asuinrakennusten muodostama kokonaisuutta on korjattu esimerkillisesti vanhaa arvostaen. Pistetalot ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisessä kunnossa. Ikkunat ovat kaikissa taloissa alkuperäiset. Sisäänkäyntien ovet on vaihdettu, mutta nykyiset ovet istuvat varsin saumattomasti rakennusten ilmeeseen. Rakennukset ovat julkisivuväritykseltään varsin kirkkaita ne muistuttavat siitä, miten Havukosken rakentamisen aikaan ihannoitiin yleisesti kirkkaita ja intensiivisiä värejä. Toinen varsin hyvin säilynyt kohde on Pajupilli 2 sekä sen vieressä sijaitseva Virsutie 5. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Evästie 4, 8 ja 10. Nämä asuinrakennukset TARHAPUISTO ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisessä kunnossa. Pajupilli 2 koostuu neljästä lamellitalosta ja yhdestä pistetalosta. Virsutie 5:ssä on kolme lamellitaloa. Evästie 4 sekä Evästie 8 koostuvat kuusikerroksisesta ja kolmikerroksisesta lamellitalosta. Evästie 10 on kuusikerroksinen pistetalo. Kolmikerroksiset lamellitalot ovat varsin samanlaisia massoittelultaan ja julkisivujäsentelyltään. Niiden julkisivuväritystä voidaan pitää onnistuneena etenkin Pajupilli ja Virsutie 5 ovat väritykseltään varsin kirkkaita ja ajan arkkitehtuurin henkeen sopivia. Näiden rakennusten parvekkeissa on jäljellä myös paljon ajalle tyypillisiä värikkäitä paneelidetaljeja. (Kuva sivulla 14.) Rautkallio Rautkalliontie 7 on korttelimainen kokonaisuus Kytötien varrella. Kokonaisuus on säilynyt hyvin, tosin rakennusten nykyvärit vaikuttavat hieman liian vaaleilta etenkin sokkeleiden osalta. Pihat ovat viihtyisiä ja hoidettuja. Ikkunat ovat alkuperäiset ja niissä on ritilätuuletusikkunat sivuissa. Myös parvekkeet ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten julkisivujäsentely tulee säilyttää nykyisellään parvekkeiden ja sisäänkäyntien osalta. (Kuva sivulla 14.) Havukoski Tarhapuiston alueella Laurantie 8:n ja 10:n sekä Lauranpolku 8:n muodostama kokonaisuus on erityisen hyvin säilynyt ja taitavasti ylläpidetty. Kaikki rakennukset ovat kahdeksankerroksisia pistetaloja, jotka on sijoitettu Havukosken eteläpuoliseen osaan viheralueen tuntumaan. Pihat ovat vehreitä Suojeluluokitus 1 Suojeluluokitus 2 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 13

14 Suojeluluokka 2 Tarhapuisto Tarhapuiston itälaidalla on rivitaloalue, joka rajaa Havukosken alueen Hanabölentien suuntaan. Rivitalot ovat aika lailla tyypillisiä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun suunnittelua. Havukoskenaukio 1:n asuinrakennusten julkisivut ovat pesubetonia ja niissä on ajalle tyypillisiä puumateriaaleja, jotka on maalattu punaiseksi tai okran väriseksi. Kohteen pihat ovat viihtyisiä ja niitä hoidetaan huolella. Laidunpolku 5:n kalkkihiekkatiiliset rivi-ja luhtitalot ovat säilyneet varsin hyvin. Julkisivumateriaalit ovat alkuperäisiä, ainoastaan sisäänkäyntien ovet ovat vaihdettu. Sen sijaan Lehdespolku 5:n rivi ja luhtitalojen kattoja on korotettu ja osa parvekkeista on rakennettu uusiksi. Muuten rakennusten julkisivumateriaalit ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisen kaltaisena. (Kuva sivulla 13.) Rautkallio Rautkallion alueella Rasinrinne 3-5, 7,9 sekä Rasinrinne 13 ja Rasinsola 2 muodostavat kokonaisuuden, jonka yhtenäisyys on vielä tavoitettavissa. Rakennusten julkisivut ovat alun perin olleet maalaamatonta betonia, ja betonikaide-elementit on maalattu punaisiksi tai vihreiksi. Tätä nykyä muutamaa kohdetta maalataan tai suunnitellaan maalattavaksi. Rakennusten julkisivujen muutoksissa on otettava huomioon rakennusten alkuperäinen väritys. Rakennusten julkisivujen jäsentelyä tai materiaaleja ei ole syytä muuttaa. Rautkallion kahdeksan tornitaloa ovat merkityksellisiä Havukosken suurmaisemassa. Tornitalot näkyvät kauas, joten niiden värityksellä ja julkisivujen jäsentelyllä on vaikutusta siihen, miltä Havukoski näyttää etäämmältä. Rautkallionkatu 10:n, 12:n sekä Rasinkatu 14:n julkisivuja on muutettu 1990-luvun aikana. Niiden julkisivut on verhottu kivipintaisella levytyksellä rakennusten julkisivut ovat turvonneet, ja sokkelin ja julkisivujen raja on porrastunut. Samalla ikkunat ovat jääneet upoksiin. Seuraavassa rakennusten korjaustilanteessa on suotavaa, että rakennusten julkisivujen alkuperäinen olemus sekä värien ja materiaalien osalta pyritään palauttamaan. Havukoski Paimenenkatu 14 ja 16 sekä Rastitie 2 ja 6 muodostavat kohtalaisen hyvin säilyneen kokonaisuuden Havukosken alueen pohjoispäähän. Paimenenkatu 14 sekä 16 sekä Rastitie 6 ovat kuusikerroksisia lamellitaloja. Rastitie 2 on kuusikerroksinen pistetalo. Rakennusten muodostama kokonaisuus on hieman muuttunut vuosien mittaan, mutta alueella on edelleen tavoitettavissa alkuperäinen henki. Etenkin pihat ovat metsäisiä ja niissä on säilynyt paljon piirteitä niiden alkuperäisestä ilmeestä. HAVUKOSKI Suojeluluokitus 1 Suojeluluokitus 2 RAUTKALLIO Suojeluluokitus 2 14 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

15 Havukosken suojeluluokitus Suojeluluokka Peltoniemenkuja 2 ja 4 2. Kytötie 1 ja 3 3. Havukallionkatu 5, 7, 9 ja 10 sekä Rautkalliontie 4 4. Rautkalliontie 7 5. Lauranpolku 8 sekä Laurantie 8 ja Pajupilli 2, Virsutie 5, Evästie 4 ja 8 sekä Havukoskenaukio 1 8. Laidunpolku 1 Suojeluluokka 2 9. Rasinsola 2 sekä Rasinrinne 3-5, 7, 9 ja Paimenenkatu 14 ja 16 sekä Rastitie 2 ja Rasinkatu 14 ja 20 sekä Kytötie 37 ja Rautkallion alueen 8 tornitaloa 13. Lehdespolku 5 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 15

16 6 Ominaispiirteiden tarkastelua ja aluekohtaiset inventoinnit sekä korjaustapaohjeet 16 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

17 Rautkallion alue Rautkallion alueella sijaitsevat tornitalot antavat koko Havukosken alueelle selkeän karaktäärin. Ne ovat tärkeitä rakennuksia Havukosken suurmaisemassa. Nämä 8 tornitaloa ovat varsin samantyyppisiä, mutta Hakan toteuttamat tornit erottuvat kuitenkin Saton torneista parvekkeettomuudellaan ja laatikkomaisella olemuksellaan. Tornit ovat alun perin olleet varsin värikkäitä ja monet niistä ovat edelleenkin varsin värikylläisiä. Alueen lamellitalot muodostavat korttelimaisia kokonaisuuksia. Alueen rakennusten arkkitehteina ovat olleet Hakan toteuttamassa osassa suunnittelutoimisto Järvinen-Valjakka ja Arto Sipinen. Saton toteuttaman osan on suunnitellut Kalevi Ruokosuo. Rautkallion alue on rakennettu vuosina Rautkallion alue sijaitsee aivan juna-aseman tuntumassa. Vieressä sijaitsee 1980-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka matalapiirteisenä rakennuksena erottuukin selkeästi vanhemmasta Havukosken alueesta omaksi kokonaisuudekseen. Sen kupeessa samalta ajalta oleva kerrostaloalue, joka erottuu selkeästi omaksi kokonaisuudekseen. Alue on Havukosken alueista tiiveimmin ja tehokkaimmin rakennettua. Juna-asemalta saavutaan asuinalueella Kytötien ylittävää siltaa pitkin. Jalankulku onkin ohjattu kompaktikaupungin ihanteiden mukaisesti silloille ja rampeille, parkkipaikat sijaitsevat Kytötien varrella varsin lähellä rakennuksia. Rautkallio on rakennettu selänteelle ja sillä on vahva topografinen ominaisluonne. Rautkallio rajautuu idässä laaksoalueeseen, joka maasto laskeutuu jyrkästi selännealueelta laakson suuntaan. Rautkallion keskellä sijaitsee ruutukaavaan alun perin suorakulmaiseksi sommiteltu Euroopanaukio (ent. Rasinaukio), joka on kuitenkin muutettu 1990-luvun puolivälissä muotokieleltään orgaanisempaan suuntaan. Puiston seuraavan kunnostuksen ajankohtaistuessa on toivottavaa, että aukion alkuperäinen ruutukaavamainen luonne palautetaan. Alueella näkyvät alkuperäisen Havukoski-Koivukylän suurisuuntaiset ideat. Rasinkatu päättyy jalankulkusiltaan, jonka ylittää Peijaksentien. Sillan oli tarkoitus jatkua nykyisen Rekolan pientaloalueelle, jonne Havukosken oli alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti määrä laajentua. Rautkallio rajautuu eteläpuolella Rautkalliontiehen. Se on alueena varsin metsäinen. Vieressä sijaitsee Rautkallion viheralue. Rautkallionkadun varrella sijaitsee liikerakennus, päiväkoti ja Rautkallion koulu. Rautkallion aluekohtaiset korjausohjeet: Rakennusten alkuperäinen väritys,arkkitehtuuri- ja pintamateriaalit tulee säilyttää. Myös alueella sijaitsevien maalaamattomien lamellitalojen alkuperäiset värit ja materiaalit on pyrittävä säilyttämään. Lamellitalojen yksinkertaiset sisääntulokatokset on myös säilytettävä. Jos katoksia korjataan, tulee niiden olla alkuperäisten kaltaisia materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rautkallion alueen ikkunoista on vaihdettu taloyhtiöittäin tarkasteltuna hieman yli 60 prosenttia. Periaatteena on, että alkuperäiset ikkunat on syytä säilyttää mahdollisimman pitkälle alkuperäisessä asussaan. Ikkunoita uusittaessa alkuperäinen puitejako ja muu ulkonäkö tulee säilyttää. Puu-alumiini-ikkunoita on syytä välttää. Tornitaloista Rautkallionkatu 10 ja sekä Rasinkatu 10 on korjattu varsin selkeästi alkuperäisestä poikkeavaan suuntaan. Myös Kytötie 29:n tornitaloa on muutettu varsin voimakkaasti. Tornitaloista Rautkallionkatu 5 ja Rasikatu 10 ja 14 ovat säilyttäneet alkuperäisen olemuksensa paremmin. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 17

18 As Oy Kytötie 39 Kytötie 39 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 33 asuntoa Kaksiportaisen ja kuusikerroksisen lamellitalon julkisivut on jäsennelty samalla tavoin kuin viereisessä Rasinkatu 14: n lamellitalossa, joskin väritys on muutettu erilaiseksi. Sokkeli on sininen, ja julkisivut ovat muilta osin vaaleansinisiä. Parvekkeiden väri on murrettu keltainen. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivumateriaaleiksi on merkitty uritettu betoni ja ikkunalinjoissa pystysuuntaisesti jäsennelty harjattu betoni. Parvekkeet ovat maalattua betonia. Sisäänkäynnit perustuvat muuriaukkoaiheeseen. Rakennuksessa on tehty muutoksia, jotka ovat muuttaneet hieman julkisivuja. Vuonna 2001 ikkunat on vaihdettu sinisiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden takaseinät on maalattu myös sinisiksi. Samalla julkisivut on maalattu sinisävyisiksi. Sisäänkäyntien teräslasirakenteiset ulko-ovet ovat alkuperäiset. Alun perin rakennuksen julkisivut ovat olleet pääosin maalaamatonta betonia. Rakennuksen nykyinen väri poikkeaa selvästi alkuperäisestä. Värimuutoksen myötä rakennus on profiloitunut erilleen kokonaisuudesta, jonka osaksi se on suunniteltu. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi viereiset Rasinkatu 14 ja Rasinrinne 3-5. HOAS Rasinkatu 20 Rasinkatu 20 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 tornitalo, 84 asuntoa Kaksitoistakerroksinen tornitalo sijaitsee aivan Havukosken pohjoispäässä. Rakennuksen julkisivut ovat harjattua betonia, ja sokkelikerros maalattua betonia. Tässä tornitalossa ei ole parvekkeita. Julkisivut on maalattu tummanpunaisiksi ja valkoisiksi, sokkeli on vaaleansininen. Värit ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisinä. Rakennuksen sisäänkäynnin katos on muutettu. Nykyinen sisäänkäynnin katos on asiallinen kaareva katos, joka edustaa 90-luvun rakentamistrendiä. Samaan aikaan sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin tuulikaappi. Alkuperäiset keskiruskeat puuikkunat on säilytetty. Rakennuksen sokkelissa sijaitsevassa palvelutilassa on toiminut neuvola vuodesta Sen sisäänkäynnin katos on uusittu myös luvun puolivälissä. Tehdyt korjaukset ovat koskeneet lähinnä rakennuksen sisäänkäyntiä ja julkisivuväritystä. Kokonaisuudessaan rakennus on kuitenkin kohtalaisen hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Etenkin rakennuksen väritys vaikuttaa varsin autenttiselta. As Oy Kytotie 37 Kytötie 37 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, asuntoja on 21 Kytötie 37 muodostaa korttelipihamaisen kokonaisuuden yhdessä viereisten taloyhtiöiden kanssa. Rakennus on kolmikerroksinen ja kaksiportainen. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivut ovat betonia sekä uritettua betonia, ja julkisivuja on elävöitetty ikkunalinjojen harjatuilla betonikentillä. Rakennuksen ikkunakenttiä ja porrashuoneen syvennystä on jäsennelty myös murretulla oranssilla. Parvekkeiden kaidelevyt ovat myös samaa väriä. Parvekkeiden taustaseinät ovat ajalle tyypillistä ruskeaa paneelia. Sisäänkäyntien katokset ovat kevyet ja ne ovat alkuperäisessä asussaan, ne ovat väriltään punaiset. Myös teräslasirakenteiset punaiset ulko-ovet ovat alkuperäisiä. Alkuperäiset puuikkunat on myös säilytetty. Kadunpuolella alimmassa kerroksessa on autotalleja taloyhtiön autoille. Rakennuksen korjauksessa on esimerkillisesti vaalittu ja hienovaraisesti korjattu alkuperäistä arkkitehtuuria. Katokset, parvekkeet, ulko-ovet ja ikkunat ovat alkuperäisessä asussaan. 18 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

19 As. Oy Rasinkatu 14 Rasinkatu 14 Nykyisin taloyhtiöön kuuluu myös viereinen tornitalo. Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 2 rakennusta: lamellitalo ja tornitalo,117 asuntoa HOAS Rasinkatu 15 Rasinkatu 15 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo rakennus, 27 asuntoa Lamellitalo on kuusikerroksinen ja kaksiportainen rakennus, jonka julkisivujen jäsentely samantyyppinen kuin viereisen Kytötie 37:n. Rakennuksen julkisivumateriaalit ovat harjattua betonia ja uritettua betonia. Parvekkeet ovat sileää betonia. Parvekkeiden takaseinät ovat paneelia. Julkisivut on maalattu. Ikkunalinjojen uritettu betoni on maalattu keltaiseksi. Parvekkeet on myös maalattu keltaiseksi. Sisäänkäyntien katokset ovat alkuperäisissä piirustuksissa yksinkertaiset ja suorat. Sisäänkäynnin katos on vaihdettu massiivisemmaksi. Myös osa ulko-ovista on vaihdettu. Rakennuksen alkuperäiset puuikkunat on vaihdettu ruskeiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden ulkoasu on alkuperäinen. Tornitalo on kaksitoistakerroksinen. Sen julkisivut ovat alunperin olleet samanlaiset kuin viereisen Rasinkatu 20:n julkisivut -harjattua betonia ja sokkelikerros maalattua betonia. Rakennukseen on tehty mittava peruskorjaus vuonna 1998, jonka yhteydessä rakennus on lämpörapattu ja julkisivumateriaali on muutettu kivilevyksi. Lämpörappauksen seurauksena pistetalon julkisivu on turvonnut, ja alkuperäisenä säilyneen betonisokkelin ja kivilaattajulkisivun raja on porrastunut. Lisäksi julkisivuihin on tullut kosolti lisää saumakohtia. Turvonneet julkisivut ovat painaneet ikkunat upoksiin. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen ikkunat on myös vaihdettu ruskeiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden paneeliseinät on uusittu - nykyiset paneeliseinät ovat valkoiset. Alkuperäiset betoniset kaidelevyt on uusittu. Parvekkeiden alumiini-ikkunat ovat valkoiset. Korjausten yhteydessä sisäänkäynnin ylle on rakennettu turhan raskasilmeinen ja talon arkkitehtuurille vieras katos. Peruskorjausten myötä tornitalo on menettänyt luvun arkkitehtuurin ominaispiirteitä - kevyt sisäänkäynnin katos, puuikkunat ja harjatun betonin niukka struktuuri ovat saaneet väistyä muodikkaitten korjausmateriaalien tieltä. Tornitalon julkisivuissa on kerrostuma 1990-luvun arkkitehtuurin trendeistä. Korjauksen onnistumista arvioitaessa on syytä pitää mielessä, että alkuperäinen arkkitehtuuri materiaaleineen kestää visuaalisesti aikaa aina paremmin kuin korjausrakentamisen nuorennusleikkaukset. Kolmikerroksinen ja kolmiportainen lamellitalo sijaitsee Rasinkadun varrella. Rakennuksen julkisivut ovat harjattua ja uritettua betonia. Alun perin rakennuksessa ei ollut parvekkeita. Parvekkeet on rakennettu Parvekkeiden materiaalit ovat punainen profiilipelti ja tummansininen neliöteräsputki. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivut jäsentyvät harjatun ja uritetun betonin yhdistelmästä. Kadunpuoleinen sisäänkäynti perustuu muuriaukkoaiheelle. Teräslasirakenteiset sisäänkäyntien ulko-ovet ovat uusitut. Sisäpihan puolella sisäänkäyntien yllä on katokset, jotka vaikuttavat alkuperäisiltä. Rakennuksen julkisivut on maalattu valkoisiksi. Sokkeli on vaaleanvihreä. Alkuperäiset puuikkunat ovat säilyneet, ne on maalattu sinisiksi. Rakennuksen kivijalassa sijaitsee Helsingin opiskelija-asuntosäätiön toimistotila. Rakennukseen lisätyt parvekkeet ovat muuttaneet rakennuksen olemusta rakennuksen yksinkertaisuuteen pyrkivä arkkitehtuuritavoite on hämärtynyt. Rakennus on kuitenkin muilta osin säilynyt kohtalaisen hyvin. Rakennuksen värit vaikuttavat turhan vaaleilta. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 19

20 As Oy Rasinrinne 3-5 Rasinrinne 3-5 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1972 Sato Oy 2 rakennusta, 78 asuntoa Rautkallion pohjoispäähän sijoitetut lamellitalot sulkevat alueen korttelimaiseksi kokonaisuudeksi. Rasinrinne 3-5 A-B on kaksiportainen ja kuusikerroksinen rakennus, joka sijaitsee rinnemaastossa. Viereinen Rasinrinne C-E on myös kaksiportainen ja kuusikerroksinen lamellitalo. Molemmat asettuvat samansuuntaisesti ruutukaavaan ja ne ovat julkisivuväritykseltään identtisiä. Julkisivut ovat uritetun betonin ja harjatun betonin yhdistelmää. Julkisivut ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisinä. Parvekkeet ovat keltaiset ja niiden betoniset kaidelevyt ovat valkoiset. Parvekkeiden takaseinäpaneelit on maalattu valkoisiksi. Se ei ole paneelien alkuperäinen väri - alun perin paneelit ovat todennäköisesti olleet punaiset. Rakennuksen alkuperäiset puuikkunat on vaihdettu punaisiksi alumiini-ikkunoiksi. Rakennusten parvekkeettoman puolen ikkunakenttiä on jäsennelty murretulla oranssilla. Sisäänkäyntien harmaat teräslasiovet ovat alkuperäisiä. Sisäänkäynnit ovatkin kokonaisuudessaan säilyneet: ne perustuvat muuriaukkosommitteluun, jota on korostettu sileällä betonipinnalla ja valkoisella värillä. Kohde on osa Rautkallion kokonaisuutta, joka on Kalevi Ruokosuon suunnittelutoimiston käsialaa. Kaiken kaikkiaan rakennukset ovat säilyneet hyvin. As Oy Rasinrinne 9 Rasinrinne 9 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 21 asuntoa Rasinrinne 9 on kaksiportainen ja kolmikerroksinen rakennus, joka muodostaa suojaisan sisäpihan viereisten taloyhtiöiden kanssa. Julkisivut ovat uritetun betonin ja sileän betonin yhdistelmää. Parvekkeet on maalattu punaisiksi ja valkoisiksi. Parvekkeiden paneeliset takaseinät on uusittu ja ikkunoiden aukotusta on samalla muutettu. Paneeliseinät on maalattu punaisiksi. Sisäänkäyntien muuriaukkosommittelua on korostettu sileävalulla, joka on maalattu valkoiseksi. Rakennuksen ikkunat on vaihdettu punaisiksi puualumiini-ikkunoiksi. Teräslasirakenteiset ulko-ovet ovat säilyneet alkuperäisinä. Ne ovat väriltään punaiset. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kerhohuoneisto on muutettu asunnoksi. Värityksessä ja rakennuksen kokonaishahmossa on säilynyt alkuperäisen arkkitehtuurin olemus. Rakennus on verrattain hyvin säilynyt osa Kalevi Ruokosuon suunnittelemaa kokonaisuutta. As Oy Rasinrinne 7 Rasinrinne 7 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 42 asuntoa Kohde on kaksiportainen ja kuusikerroksinen lamellitalo, jonka julkisivut ovat samanlaiset kuin viereisen Rasinrinne 9:n. Rakennuksen sokkeli on osittain maanpäällinen. Julkisivut koostuvat betonin, uritetun betonin ja hierretyn betonin yhdistelmästä. Rakennuksen parvekkeet on maalattu punaisiksi ja niiden betoniset kaidelevyt ovat valkoiset. Sisäänkäynnit perustuvat muuriaukkosommitteluun, jota on korostettu valkoiseksi maalatulla sileällä betonilla. Sisäänkäyntien alkuperäiset punaiset teräslasiovet ovat säilyneet. Alkuperäiset tummanpunaisiksi maalatut puuikkunat on myös säilytetty. Parvekkeet ja sisäänkäynnit ovat alkuperäisessä asussaan. Parvekkeiden takaseinissä on punaiseksi maalattua paneelia. Kaiken kaikkiaan kohde on säilynyt erityisen hyvin - maalaamaton betonipinta on vanhentumassa komeasti. 20 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113. V KESKI-LAHTI 104 8 VI pi+111.6 +105.11 pi ajo ku(87) rak 105 1 po +105.36 1ap/ys200 83 ai rak rak ppp ju 88 rak +105.5 86 17 pi +109.5 pv-1 kaukolämpö +134.8 k+101.5 ma/p II (K17/t 86-88) ik Iu2/3 160

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 2/2016 :t 5-13 4.2.2016. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 4.2.2016 klo 8.30 10.50 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 10.50 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Vesa Karisalo, aluearkkitehti

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 YLEISÖTILAISUUS JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja / 9 Ark Oy 0..0 ,9 m, m, m, m yr -990- -990-0. 0 0 0... 0 ap +9.9 +0.0 +0.... +. +9. 9. -990-0. 0.0 Sibeliuksenväylä 0. 0 0 pergola / melusuoja 0. pergola / melusuoja ap

Lisätiedot

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5

JUHOLANKATU KORTTELI 114, tontit 4 ja 5 JUHOLANKATU KORTTELI, tontit ja Ark Oy, Punavuorenkatu, 000 Helsinki / 0.0.0 JUHOLANKATU, JÄRVENPÄÄ Kortteli, tontit ja R A K E N N U S T A P A O H J E YLEISTÄ Rakentamisohje koskee Järvenpään. kaupunginosan

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu

Kuninkaantammi 33397/1. Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamishakemus. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy Kuninkaantammenkierto 4 26.08.2015 Kuninkaantammi 33397/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Fannynkallio Sijainti Tontti Asemakaava Poikkeamishakemus Ratkaisu 33397

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot