HAVUKOSKI. Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAVUKOSKI. Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet"

Transkriptio

1 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjaustapaohjeet

2 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu Kielotie Vantaa Lisätietoa: Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti puh. (09) sähköposti: Taitto: Ritva-Leena Kujala Kuvat: Antti Ammunet Vantaan kaupunkisuunnittelun julkaisu C25:2007 ISSN Paino: Materiaalikeskus

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Suojeltu kaavassa mitkä ovat alueen arvot? 6 3 Alueen rakentumisen historia - suunnittelun ihanteet ja toteutuminen 8 4 Havukosken maisemasta tänään 10 5 Arvokkaat kokonaisuudet 12 6 Ominaispiirteiden tarkastelua ja aluekohtaiset inventoinnit sekä korjaustapaohjeet 16 Rautkallion alue 17 Kydönaukion alue 26 Havukosken alue 32 Tarhapuiston alue 41 7 Kehittämisperiaatteet 50 Julkisivumateriaalit 51 Sisäänkäynnit 54 Parvekkeet 56 Ikkunat 57

4

5 1 Johdanto Koivukylä - Havukoski on saavuttanut asuinalueena kolmenkymmenen vuoden iän. Alue on osa suomalaista lähiörakentamisen historiaa. Havukosken osa-alue on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa suomalaisen rakennuskannan kuvaa, sillä se edustaa lähiörakentamisen 1970-luvun rakentamista varsin puhdaspiirteisesti. HavukoskI on säilynyt rakennuskannaltaan varsin yhtenäisenä 1970-luvun lähiöden joukossa. Havukosken kerrostaloalue on pääosiltaan suojeltu asemakaavalla. Suojelulla pyritään edistämään alueen alkuperäisen kaupunkirakenteen ja arkkitehtuurin säilymistä. Suojelun tavoitteena on myös alueen yhtenäisyyden säilyttäminen. Havukosken alueella korjataan yhä enemmän. Alueen suojelemisella halutaan erityisesti varmistaa, että alueen luonne säilyy ja toteutetut korjaukset sopivat alkuperäisen arkkitehtuurin henkeen. Korjauskysymykset ovat ajankohtaisia Havukoskella. Rakennusten ikääntyminen, muuttuneet asumispreferenssit ja korjausrakentamisen tehokkaasti markkinoidut trendit synnyttävät muutospaineita. Monet alueen alkuperäiseen ilmeeseen sopimattomat korjaukset saattavat muuttaa peruuttamattomasti koko alueen ominaispiirteitä. Näennäisesti pienetkin julkisivumuutokset saattavat johtaa koko alueen kokonaisuuksien hämärtymiseen luvun lähiörakentamisella on oma muotokielensä. Julkisivujen tehostevärit ja erilaiset levyt ja detaljit ovat merkittävä osa tätä vähäeleisyyteen pohjautuvan rakentamisen muotokieltä. Julkisivujen modernisoiminen nykypäivän materiaaleja käyttämällä johtaa valitettavan usein koko alueen kannalta varsin epäyhtenäiseen lopputulokseen. Nykyajan materiaalit parvekkeissa, julkisivuissa ja sisäänkäyntien yhteydessä saattavat muuttaa rakennuskokonaisuuksien luonnetta varsin voimakkaasti. Tämä raportti on tarkoitettu alueen asukkaille ja toimijoille, jotka käsittelevät Havukosken käytännön suojelukysymyksiä. Raportti antaa kuvan myös arjen arkkitehtuurista 2000-luvun Suomessa. Alkuperäiset piirustukset, haastattelut ja monet aluetta koskeneet julkaisut ja selvitykset ovat toimineet merkittävinä tietolähteinä. Tavoitteena on, että alueen ominaispiirteet otetaan huomioon korjausten suunnitteluvaiheessa. Raportissa annetaan myös suuntaa antavia korjaustapaohjeita. Arkkitehtiopiskelija Antti Ammunet on tehnyt merkittävän työn Havukosken rakennusten inventoinnissa ja arkistotutkimuksen parissa. Hän on kirjoittanut raporttia kesällä 2005 sekä Työhön ovat osallistuneet ja tekstiä täydentäneet Vantaan kaupungilta aluearkkitehti Anitta Pentinmikko, maisemasuunnittelija Laura Muukka, rakennustutkija Sari Viertiö, kaupunkikuva-arkkitehti Kaisa Ikävalko sekä lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille. Vantaalla

6 2 Suojeltu kaavassa mitkä ovat alueen arvot? reikäelementtien käyttöön. Arkkitehtuurin ihanteet vaihtuivat 1960-luvun metsälähiöihanteen väljyydestä tehokkaampaan rakentamiseen. Tehokkaan rakentamisen vastapainoksi lähiympäristöön varattiin Havukoskella kuitenkin laajat viheralueet, jotka ovat edelleenkin kaikkien käytettävissä. Havukoski on tyyppiesimerkki kompaktikaupungin ihanteista, vaikka sen kehittely ja toteuttaminen jäikin osittain puolitiehen. Havukoskea markkinoitiin suunnitteluvaiheessa näyttävästi ja se muodostuikin esikuvaksi monelle myöhemmälle 1970-luvun lähiölle. Havukosken alueen arvokkuutta on tarkasteltava myös vantaalaisesta näkökulmasta. Vantaa on kaupunkina varsin nuori, kuten sen kaupunkimainen rakennuskantakin. Havukosken alue on merkittävä niin kulttuurihistoriallisesti kuin 1970-luvun suomalaisen lähiörakentamisen kannalta. Havukoski ansaitsee kaavallisen suojelun. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla monia ja 1970 lukujen lähiöitä muutetaan ja täydennysrakennetaan varsin voimakkaasti.voidaankin sanoa, että tällä hetkellä on meneillään lähiöiden korjausaalto. Asuinrakennuksia lämpöeristetään, ikkunoita vaihdetaan ja korjausten lomassa sisäänkäyntien alkuperäisiä katoksia, ulko-ovia ja parvekkeita sekä muita julkisivujäsentelyjä muutetaan. Valitettavan usein on kuitenkin todettava, että rakennusten modernisoiminen ei kestä aikaa - nämä rakennusten kasvojenkohotukset saattavat vanheta varsin nopeasti. Tästä on esimerkkejä Havukoskenkin alueelta. Korjauksissa näkyvät aina kyseisen vuosikymmenen muodit, ja korjausmateriaalit ja -ratkaisut saattavat vanheta muutamassa vuodessa. Alkuperäiset julkisivujäsentelyt - parvekkeet, sisäänkäynnit ja ikkunat ovat osa rakennuksen ihoa ja niiden muuttaminen vain korjaustrendien ja hetkellisen uutusarvon tavoittelun vuoksi on lyhytnäköistä. Rakennuksen alkuperäisen kokonaishahmon ja ilmeen säilyttäminen on korjausten yhteydessä tavoiteltavaa. Kokonaisuudessaan Havukoski on toistaiseksi säilynyt varsin hyvin jokaisella talolla on paikkansa. Havukoski on merkitty Vantaan uudessa yleiskaavassa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tällä varmistetaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan alkuperäisiä kaupunkisuunnitteluperiaatteita ja huolehditaan siitä, että rakentaminen tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu ympäristöönsä. Suomalainen rakennuskanta on kansainvälisesti tarkasteltuna varsin nuorta, sillä suurin osa suomalaisesta rakennuskannasta on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Tällä hetkellä luvun arkkitehtuurin suojeleminen on vasta viriämässä. Suomalaisen rakennuskulttuurin kannalta on tärkeää, että eri aikakausista jää jäljelle ehjiä ympäristöjä. Havukoski edustaa lähiöiden niin sanottua neljättä rakentamisaaltoa luvulla siirryttiin rakennusteknisesti Teemakartoissa keltaisella merkityt alueet valmistuivat vuosina ja vihreällä merkityt HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

7 Vantaan yleiskaavaehdotus Ote Vantaan yleiskaavasta , ote määräyksestä Ote ajantasa-asemakaavasta. Asemakaavan määräys S-4 : Alue, jonka arkkitehtooninen ilme säilytetään. Alueella tehtävissä julkisivujen korjaus-ja muutostöissä tulee ottaa huomioon rakennusten alkuperäinen arkkitehtuuri ja väritys. Julkisivujen muutosasiakirjoihin tulee liittää selvitys materiaalien ja väritysten sopivuudesta ympäristöönsä. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 7

8 3 Alueen rakentumisen historia - suunnittelun ihanteet ja toteutuminen Tehokkaalle rakentamiselle oli luvun alussa myös yhteiskunnallisia tarpeita. Voimakkaan pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen myötä tarvittiin uusia asuinalueita varsin nopeassa tahdissa. Aluerakentamissopimukset nopeuttivat toteuttamista ja kaupunkirakenne hajautui kun rakennettiin tiiviisti alueille, jotka sijaitsivat kaukana alueiden keskustoista. Tiiviin rakentamisen vastapainoksi oli suunniteltu laajat viheralueet, jotka sijaitsevat lähiympäristössä. Koivukylän rakentaminen oli Vantaalla luvun hankkeista ehkä suurisuuntaisin. Tavoitteena oli rakentaa yli asukkaan kaupunki, joka sijaitsisi pääradan varrella Rekolan aseman tuntumassa. Koivukylän suurisuuntaisista suunnitelmista toteutui vain osa, mutta nykyisessäkin koossaan Havukoski noudattaa selkeästi 1970-luvun kompaktikaupungin tavoitteita. Alue on rakennettu topografisesti haastaville selänteille. Alueen keskellä on laaksoalue, joka jakaa alueen kahteen osaan. Maisemallisesti lähiö on rakennettu niin luonnonkauniille paikalle, että monet rakennuksista näyttävät sijaitsevan metsässä. Kallioiset metsäselänteet muodostavatkin omaleimaisen identiteetin alueelle. Havukosken varsin yhtenäinen rakennuskanta ja kaava on oman aikansa kaupunkirakenteellisten tavoitteiden ja valtavan asuntotarpeen tuottama tyyppiesimerkki. Se edustaa kompaktikaupungin ihanteita, jossa tiivistä kaupunkimaista rakentamista pidettiin arvokkaana luvun KAAVAILLUSTRAATIO VUODELTA HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

9 metsälähiöideologian kritiikki taustoitti kompaktikaupunki aatteen esiinmarssia. Ruutukaava ja tehokas rakentaminen olivat avainasemassa. Suunnittelussa mukana ollut Pentti Murole on tiivistänyt: Kompaktikaupunki on kontaktikaupunki. Haluttiin, että ihmiset luontevasti tapaavat toisiaan reiteillään töihin, kotiin ja palvelujen äärelle. Alueen rakentaminen käynnistyi vuonna 1971 ja Havukosken osa rakennettiin pääosin 1970-luvun aikana. Aluerakentajina toimivat Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja Helsingin Sato Oy. Kaavarungon laativat arkkitehdit Jaakko Salonen, Aarno Savela ja Pentti Riihelä. Asemakaavasuunnittelijoina olivat muun muassa arkkitehtitoimistot Huhtiniemi, Järvinen - Savolainen - Valjakka, Jouko Rastimo ja Suunnittelutoimisto Seppänen & co. Asemakaavasuunnittelusta, korttelisuunnittelusta ja rakennussunnittelusta vastasivat usein samat suunnittelijat, kuten esimerkiksi arkkitehdit Matti Karkulahti, Eero Valjakka ja Simo Järvinen. Asunnot rakennettiin nopeassa tahdissa ns. sandwich - elementtitaloina. Rungot valettiin pääasiassa paikalla ja julkisivuelementit valmistettiin tehtaalla. Rakentamisen kova tahti ja kustannustietoisuus ohjasivat voimakkaasti suunnittelua. Niinpä muun muassa torninosturin puomin pituus saattoi vaikuttaa rakennusten sijoitteluun. Arkkitehtisuunnittelun osuus talosuunnittelutehtävässä jäi melko vähäiseksi. Syynä olivat elementtitekniikka, aravarajoitukset ja kiireinen suunnitteluaikataulu. Lopputuloksena syntyi kuitenkin tasalaatuista ympäristöä, jonka yhtenäisyyttä voidaan pitää nykyään jo arvona. Ensimmäinen peruskorjausten aalto alueella käynnistyi 1990-luvulla. Alueelliset kuntokartoitukset, talotekniikan ja ulkovaippojen korjaukset aloitettiin. Alue haettiin muun muassa Valtion Asuntorahaston lähiöprojektikohteeksi vuonna 1994 ja kaupunki käynnisti alueella ASKE -projektin (asuinalueiden kehittämisprojekti) ja myöhemmin Vantaan EU Urban -ohjelman vuosiksi ORTOILMAKUVA VUODELTA 2004 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 9

10 4 Havukosken maisema (Laura Muukka) Millaiseen maisemaan rakennettiin? Hanabölen laaja viljelty savitasanko levittäytyi etelässä. Pohjoisessa ja lännessä olivat 1900-luvun alusta lähtien radan varteen syntyneet pientaloalueet pienine taloineen ja laajoine tontteineen, joilla kasvatettiin vihanneksia ja perunoita. Uusi kaupunginosa sijoitettiin metsäisille kallioselänteille, joiden välissä oli pieni savipohjainen viljelty laakso. Nykyisin tiukasti geometriseen kaavaan asetellut talot seisovat kallioselänteiden päällä. Talot näkyvät kauas Hanabölen peltoaukealle. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia Rekolanoja jäi kiemurtelemaan radan varteen ja Rekolanojan varsi onkin nykyisin tärkeä viheralue. Laaksopainanne kahden osin moreenipeitteisen kallioselänteen välissä on viheralueena luvun rakennukset on merkitty keltaisella. Kaikki sinisellä merkitty on tehty vasta Havukosken jälkeen. Pientaloalueet ovat 1970-luvun jälkeen tiivistyneet huomattavasti. Hanabölen vanha kyläkeskus ja pellot sen ympärillä ovat säilyttäneet vuosisataisen ilmeensä ja jokivarren maisema on vielä varsin avoin. Pohjana on vuonna 2004 kuvattu ilmakuva. Vedet ja korkeuskäyrät. Lähde: Seutu cd Kuvissa näkyy sama alue 1950-luvun maataloudellisessa maaperäkartassa ja vuonna 2004 kuvatussa ilmakuvassa. 10 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

11 Hyvän ympäristön ihanteet Koivukylästä aiottiin tehdä Helsingin maalaiskunnan uusi keskus, jossa on tiivistä ja elävää kaupunkitilaa. Ajatusta luontoon työntyvästä kaupungista tai metsäkaupungista oli alettu pitää vanhanaikaisena. Kaupungin haluttiin jälleen olevan luonnosta erillinen. Irtisanoutuminen luonnosta näkyi tiukkana ruutukaavana. Tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolella oli laajoja viheralueita, joille jokaisesta asunnosta piti olla alle 500 metrin matka. (Hirvonen 2005) Koivukylän kaavarunkotyön perusselvitysten maisemallisia osuuksia tekemässä oli puutarha-arkkitehti Leena Iisakkila, joka kuului myös kaavarungon suunnittelutyöryhmään. Kaavarunkotyön perusselvitykset -julkaisu sisältää lyhyen maisematutkimuksen, jossa on selvitetty maisemakuvaa ja puulajijakaumaa. Tavoitteena oli tutkimuksen perusteella säilyttää maiseman arvokkaimmat osat ja käyttää niitä tulevan kaupungin viheralueiden runkona, erillisenä rakennettavasta kaupungista. Maisemarakennetta ei ole selvitetty ja kenties siitä johtuen esimerkiksi puroilla tai maaston muodoilla ei ole minkäänlaista roolia kaupungin suunnittelussa. Kaavarungossa tai selvityksissä ei viitata siihen, että korttelien sisällä säilytettäisiin kiveäkään alueen aikaisemmasta maisemasta. Koivukylää ei rakenneta luontoon, vaan luontoa Koivukylään. Vihreyttä istutetaan järjestelmällisesti ja runsaasti, myös sinne, missä alkuperäistä kasvillisuutta on rakentamisen jälkeen jäljellä, todetaan Koivukylän kaavarungossa vuodelta (Koivukylä ; Koivukylä ) Kulttuurimaisemaa ei arvostettu samaan tapaan kuin nykyisin. Kaavarungossa kulttuurimaiseman merkitys tunnustettiin vain yksittäisinä kohteina. Laaja avoin viljelymaisema nähtiin kielteisenä asiana, eikä perinnebiotooppien eli tässä tapauksessa joenvarsiniittyjen arvoa vielä huomioitu. Kulttuurimaiseman kokonaisuus haluttiin pilkkoa metsikköistutuksilla jokivarteen ja pelloille ja Keravanjoen rannan vielä säilyneille niityille esitettiin istutettavaksi metsää. Kaavarunkotyön perusselvityksissä ideoitiin kaupungin sisäistä puistoverkostoa seuraavasti: Korttelipuistot ja jalankulkukadut muodostavat verkon, jota pitkin pääsee kaupungin reunoilla oleviin urheilupuistoihin ja viheralueiden hiihto- ja retkeilyreiteille. Korttelipuistot rakennetaan tehokkaasti pallokentiksi, leikkikentiksi ja oleskelutiloiksi. Korttelipihoilla on leikkipaikkoja pikkulapsille ja puolijulkista oleskelutilaa. Kaavarungossa alue jaettiin suurkortteleiksi, joiden sisälle muodostettiin ajoneuvoliikenteeltä rauhoitetut jalankulkualueet. Korkeiden kerrostalojen vastapainoksi pihoille haluttiin luoda pienimittakaavainen ympäristö tasoeroin, aidoin, katoksin, talojen pohjakerrosten aukkojen ja kasvillisuuden avulla. Jalankulkukatujen haluttiin tarjoavan tilaelämyksiä intiimissä mittakaavassa. Julkiset ja yksityiset tilat haluttiin rajata toisistaan selkeästi. Pysäköintiä haluttiin ensisijaisesti pihojen alle tai pysäköintitaloihin. Maantasopysäköinnin ohjeeksi annetaan alueen jäsentely aidoin, katoksin ja puurivein. Koivukylä on puistokatujen kaupunki, oli yksi suunnitteluperiaatteista ja suunnitelmissa onkin runsaasti istutettavia puurivejä. Pihojen, puistojen ja varsinkin pysäköintialueiden rakenteet ja istutukset jäivät kuitenkin suurelta osin tekemättä, sillä Arava-järjestelmässä oli käytössä tontinhintakatto, joka sai aikaan sen, että rahat eivät riittäneetkään viherympäristön perustamiseen (Hirvonen 2005 luku ). Koska kaupungin sisäiset viheralueet oli jätetty täysin aluerakentamisen varaan, jäi ympäristö alkujaan varsin karuksi. Koerttelisuunnitelmissa pihat näyttäytyvät yhtä suorakulmaisina kuin korttelitkin. (Ote asemapiiroksesta, Koivukylä 1, 1969) HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 11

12 5 Arvokkaat kokonaisuudet Havukosken suojeluluokitukset - Suojeluluokat 1, 2 ja 3 Havukosken suojeluluokituksella pyritään säilyttämään kokonaisuuksia, jotka ovat säilyneet ajan mittaan hyvin. Luokituksen pohjaksi on asetettu sekä rakennustaiteellisia että ympäristöön liittyviä arvoja. Tällä suojeluluokituksella halutaan varmistaa, että suuria muutoksia suojeluluokituksen saaneille rakennuskokonaisuuksille ei ole myöskään syytä suunnitella. Tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon Havukosken alkuperäisistä rakennustaiteellisista tekijöistä. Ne kokonaisuudet joissa rakennusten alkuperäiset materiaalit ja julkisivujäsentelyt ovat tallella, ansaitsevat erityishuomion. Näitä kohteita ei ole syytä millään tavalla muuttaa nykyhetken arkkitehtuurimuodin mukaiseksi. Korjauksia suunniteltaessa on hyvä tarkastella laajempia korttelikokonaisuuksia ja osa-alueita. On kuitenkon huomioitava, että muutos on nopeaa ja inventointi tehtiin vuonna Osa rakennuksista on ehditty jo korjata inventoinnin jälkeen. Suojeluluokka 1 Kydönaukio Kydönaukion alueella alkuperäiset kokonaisuudet ovat säilyneet hyvin. Havukallionkatu 4 ja 5 sekä 7, 9 ja 10 muodostavat varsin hyvin eheän ja säilyneen kokonaisuuden. Asuinrakennukset ovat tyypiltään ja julkisivujäsentelyiltään samanlaisia. Rakennusten sokkelit on maalattu ruskeiksi ja julkisivut ovat harjattua betonia, jotka on maalattu. Julkisivuissa on valkoiseksi maalattuja raitoja. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Peltoniemenkuja 2 ja 4. Ne poikkeavat edellisistä punasävyisillä julkisivuvärityksillään, mutta ovat muuten massoittelultaan ja julkisivujäsentelyiltään samanlaisia. Rakennusten pihat ovat huoliteltuja, pihoilla on säilytetty alkuperäistä puustoa kohtalaisen paljon, eritoten mäntyjä. Rakennusten mittakaava on ihmisläheinen. Rakennukset on maalattu varsin onnistuneesti intensiivisillä väreillä. Valitut värisävyt sopivat hyvin rakennusten ilmeeseen. Peltoniemenkuja 2 ja 4 muodostavat korttelimaisen kokonaisuuden, samoin kuin Havukallionkadun asuinrakennukset. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten väritystä ei tule muuttaa. Ikkunoita ei suositella vaihdettavaksi puualumiini-ikkunoiksi. Tämän kokonaisuuden taloyhtiöissä ikkunat on vaihdettu lähes jokaisessa taloyhtiössä. Ainoastaan Havukoskenkatu 5:n sekä Peltoniemenkujan asuinrakennusten julkisivut ovat säilyneet alkuperäisinä myös ikkunoiden osalta. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään myös, ettei rakennusten julkisivujen detaljointia ole syytä modernisoida: esimerkiksi sisäänkäynnit vetimineen tulee säilyttää nykyisellään. Havukosken suojelun kehittämiseksi ja tarkentamiseksi on kehitelty kolme suojeluluokkaa KYDÖNAUKIO Luokkaan 1 kuuluvat kokonaisuudet, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen arkkitehtuurisen ominaisuutensa erittäin hyvin, ja siksi ne halutaan nostaa erityisen huomion kohteeksi. Luokkaan 2 kuuluvat sellaiset kokonaisuudet, jotka ovat saattaneet jonkin verran muuttua vuosikymmenten mittaan, mutta joissa on edelleen tavoitettavissa kosolti piirteitä alkuperäisestä olemuksesta. Luokitukseen kuuluvien rakennusten sisäänkäyntejä, parvekkeita tai julkisivujäsentelyjä on voitu hieman muuttaa vuosien varrella. Kohteissa korjaamistavan edellytetään olevan maltillista ja rakennusten alkuperäisiä osia vaalivaa. Luokkaan 3 kuuluvat rakennuskokonaisuudet, jotka ovat voineet muuttua vuosien mittaan. Kohteissa on saatettu muuttaa sisäänkäyntejä, parvekkeita ja pihoja. Kolmosluokituksen saaneiden kokonaisuuksien korjausten tulee sopia Havukosken alueen ja 1970-luvun arkkitehtuurin henkeen. Suojeluluokitus 1 12 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

13 Tälle kokonaisuudelle on ominaista sisäänkäyntien katoksettomuus. Vuonna 2006 Havukallionkatu 7:n on rakennettu sisäänkäyntien yhteyteen kaarevat katokset, jotka eivät saumattomasti sovi rakennuksen ilmeeseen. Kaarevia katoksia ei ole syytä rakentaa muihin samaan kokonaisuuteen kuuluviin asuinrakennuksiin. Jos katoksen rakentamiseen päädytään, on katoksen oltava muotokieleltään suora ja yksinkertainen. Sen on myös istuttava rakennuksen kokonaishahmoon ja 1970-luvun arkkitehtuurin henkeen. Kytötie 1:n ja 3:n muodostama kokonaisuus on myös arvokas ja säilyttämisen arvoinen. Rakennusten julkisivut ovat pesubetonia, ja niiden ikkunoissa on värikkäitä julkisivulaatoitusta. Julkisivut ovat maalamattomia. Kytötie 1:n ja 3:n asuinrakennukset on sijoitettu korttelimaisiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat kulmistaan auki. Rakennusten pihat ovat hoidettuja ja niissä on edelleen tavoitettavissa alueen alkuperäiset tavoitteet. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten julkisivujäsentelyt säilytetään samankaltaisena. Sisäänkäyntien katokset ovat pienikokoisia ja suoria. Niiden muotokieltä tai väritystä ei ole syytä muuttaa. Julkisivujen tehostevärit ja katosten sekä ikkunoiden väritys materiaaleineen on niin ikään säilytettävä. Julkisivut on myös syytä säilyttää maalaamattomina. ja hoidettuja. Tämä asuinrakennusten muodostama kokonaisuutta on korjattu esimerkillisesti vanhaa arvostaen. Pistetalot ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisessä kunnossa. Ikkunat ovat kaikissa taloissa alkuperäiset. Sisäänkäyntien ovet on vaihdettu, mutta nykyiset ovet istuvat varsin saumattomasti rakennusten ilmeeseen. Rakennukset ovat julkisivuväritykseltään varsin kirkkaita ne muistuttavat siitä, miten Havukosken rakentamisen aikaan ihannoitiin yleisesti kirkkaita ja intensiivisiä värejä. Toinen varsin hyvin säilynyt kohde on Pajupilli 2 sekä sen vieressä sijaitseva Virsutie 5. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös Evästie 4, 8 ja 10. Nämä asuinrakennukset TARHAPUISTO ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisessä kunnossa. Pajupilli 2 koostuu neljästä lamellitalosta ja yhdestä pistetalosta. Virsutie 5:ssä on kolme lamellitaloa. Evästie 4 sekä Evästie 8 koostuvat kuusikerroksisesta ja kolmikerroksisesta lamellitalosta. Evästie 10 on kuusikerroksinen pistetalo. Kolmikerroksiset lamellitalot ovat varsin samanlaisia massoittelultaan ja julkisivujäsentelyltään. Niiden julkisivuväritystä voidaan pitää onnistuneena etenkin Pajupilli ja Virsutie 5 ovat väritykseltään varsin kirkkaita ja ajan arkkitehtuurin henkeen sopivia. Näiden rakennusten parvekkeissa on jäljellä myös paljon ajalle tyypillisiä värikkäitä paneelidetaljeja. (Kuva sivulla 14.) Rautkallio Rautkalliontie 7 on korttelimainen kokonaisuus Kytötien varrella. Kokonaisuus on säilynyt hyvin, tosin rakennusten nykyvärit vaikuttavat hieman liian vaaleilta etenkin sokkeleiden osalta. Pihat ovat viihtyisiä ja hoidettuja. Ikkunat ovat alkuperäiset ja niissä on ritilätuuletusikkunat sivuissa. Myös parvekkeet ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä. Korjauksia suunniteltaessa edellytetään, että rakennusten julkisivujäsentely tulee säilyttää nykyisellään parvekkeiden ja sisäänkäyntien osalta. (Kuva sivulla 14.) Havukoski Tarhapuiston alueella Laurantie 8:n ja 10:n sekä Lauranpolku 8:n muodostama kokonaisuus on erityisen hyvin säilynyt ja taitavasti ylläpidetty. Kaikki rakennukset ovat kahdeksankerroksisia pistetaloja, jotka on sijoitettu Havukosken eteläpuoliseen osaan viheralueen tuntumaan. Pihat ovat vehreitä Suojeluluokitus 1 Suojeluluokitus 2 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 13

14 Suojeluluokka 2 Tarhapuisto Tarhapuiston itälaidalla on rivitaloalue, joka rajaa Havukosken alueen Hanabölentien suuntaan. Rivitalot ovat aika lailla tyypillisiä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun suunnittelua. Havukoskenaukio 1:n asuinrakennusten julkisivut ovat pesubetonia ja niissä on ajalle tyypillisiä puumateriaaleja, jotka on maalattu punaiseksi tai okran väriseksi. Kohteen pihat ovat viihtyisiä ja niitä hoidetaan huolella. Laidunpolku 5:n kalkkihiekkatiiliset rivi-ja luhtitalot ovat säilyneet varsin hyvin. Julkisivumateriaalit ovat alkuperäisiä, ainoastaan sisäänkäyntien ovet ovat vaihdettu. Sen sijaan Lehdespolku 5:n rivi ja luhtitalojen kattoja on korotettu ja osa parvekkeista on rakennettu uusiksi. Muuten rakennusten julkisivumateriaalit ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisen kaltaisena. (Kuva sivulla 13.) Rautkallio Rautkallion alueella Rasinrinne 3-5, 7,9 sekä Rasinrinne 13 ja Rasinsola 2 muodostavat kokonaisuuden, jonka yhtenäisyys on vielä tavoitettavissa. Rakennusten julkisivut ovat alun perin olleet maalaamatonta betonia, ja betonikaide-elementit on maalattu punaisiksi tai vihreiksi. Tätä nykyä muutamaa kohdetta maalataan tai suunnitellaan maalattavaksi. Rakennusten julkisivujen muutoksissa on otettava huomioon rakennusten alkuperäinen väritys. Rakennusten julkisivujen jäsentelyä tai materiaaleja ei ole syytä muuttaa. Rautkallion kahdeksan tornitaloa ovat merkityksellisiä Havukosken suurmaisemassa. Tornitalot näkyvät kauas, joten niiden värityksellä ja julkisivujen jäsentelyllä on vaikutusta siihen, miltä Havukoski näyttää etäämmältä. Rautkallionkatu 10:n, 12:n sekä Rasinkatu 14:n julkisivuja on muutettu 1990-luvun aikana. Niiden julkisivut on verhottu kivipintaisella levytyksellä rakennusten julkisivut ovat turvonneet, ja sokkelin ja julkisivujen raja on porrastunut. Samalla ikkunat ovat jääneet upoksiin. Seuraavassa rakennusten korjaustilanteessa on suotavaa, että rakennusten julkisivujen alkuperäinen olemus sekä värien ja materiaalien osalta pyritään palauttamaan. Havukoski Paimenenkatu 14 ja 16 sekä Rastitie 2 ja 6 muodostavat kohtalaisen hyvin säilyneen kokonaisuuden Havukosken alueen pohjoispäähän. Paimenenkatu 14 sekä 16 sekä Rastitie 6 ovat kuusikerroksisia lamellitaloja. Rastitie 2 on kuusikerroksinen pistetalo. Rakennusten muodostama kokonaisuus on hieman muuttunut vuosien mittaan, mutta alueella on edelleen tavoitettavissa alkuperäinen henki. Etenkin pihat ovat metsäisiä ja niissä on säilynyt paljon piirteitä niiden alkuperäisestä ilmeestä. HAVUKOSKI Suojeluluokitus 1 Suojeluluokitus 2 RAUTKALLIO Suojeluluokitus 2 14 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

15 Havukosken suojeluluokitus Suojeluluokka Peltoniemenkuja 2 ja 4 2. Kytötie 1 ja 3 3. Havukallionkatu 5, 7, 9 ja 10 sekä Rautkalliontie 4 4. Rautkalliontie 7 5. Lauranpolku 8 sekä Laurantie 8 ja Pajupilli 2, Virsutie 5, Evästie 4 ja 8 sekä Havukoskenaukio 1 8. Laidunpolku 1 Suojeluluokka 2 9. Rasinsola 2 sekä Rasinrinne 3-5, 7, 9 ja Paimenenkatu 14 ja 16 sekä Rastitie 2 ja Rasinkatu 14 ja 20 sekä Kytötie 37 ja Rautkallion alueen 8 tornitaloa 13. Lehdespolku 5 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 15

16 6 Ominaispiirteiden tarkastelua ja aluekohtaiset inventoinnit sekä korjaustapaohjeet 16 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

17 Rautkallion alue Rautkallion alueella sijaitsevat tornitalot antavat koko Havukosken alueelle selkeän karaktäärin. Ne ovat tärkeitä rakennuksia Havukosken suurmaisemassa. Nämä 8 tornitaloa ovat varsin samantyyppisiä, mutta Hakan toteuttamat tornit erottuvat kuitenkin Saton torneista parvekkeettomuudellaan ja laatikkomaisella olemuksellaan. Tornit ovat alun perin olleet varsin värikkäitä ja monet niistä ovat edelleenkin varsin värikylläisiä. Alueen lamellitalot muodostavat korttelimaisia kokonaisuuksia. Alueen rakennusten arkkitehteina ovat olleet Hakan toteuttamassa osassa suunnittelutoimisto Järvinen-Valjakka ja Arto Sipinen. Saton toteuttaman osan on suunnitellut Kalevi Ruokosuo. Rautkallion alue on rakennettu vuosina Rautkallion alue sijaitsee aivan juna-aseman tuntumassa. Vieressä sijaitsee 1980-luvulla rakennettu ostoskeskus, joka matalapiirteisenä rakennuksena erottuukin selkeästi vanhemmasta Havukosken alueesta omaksi kokonaisuudekseen. Sen kupeessa samalta ajalta oleva kerrostaloalue, joka erottuu selkeästi omaksi kokonaisuudekseen. Alue on Havukosken alueista tiiveimmin ja tehokkaimmin rakennettua. Juna-asemalta saavutaan asuinalueella Kytötien ylittävää siltaa pitkin. Jalankulku onkin ohjattu kompaktikaupungin ihanteiden mukaisesti silloille ja rampeille, parkkipaikat sijaitsevat Kytötien varrella varsin lähellä rakennuksia. Rautkallio on rakennettu selänteelle ja sillä on vahva topografinen ominaisluonne. Rautkallio rajautuu idässä laaksoalueeseen, joka maasto laskeutuu jyrkästi selännealueelta laakson suuntaan. Rautkallion keskellä sijaitsee ruutukaavaan alun perin suorakulmaiseksi sommiteltu Euroopanaukio (ent. Rasinaukio), joka on kuitenkin muutettu 1990-luvun puolivälissä muotokieleltään orgaanisempaan suuntaan. Puiston seuraavan kunnostuksen ajankohtaistuessa on toivottavaa, että aukion alkuperäinen ruutukaavamainen luonne palautetaan. Alueella näkyvät alkuperäisen Havukoski-Koivukylän suurisuuntaiset ideat. Rasinkatu päättyy jalankulkusiltaan, jonka ylittää Peijaksentien. Sillan oli tarkoitus jatkua nykyisen Rekolan pientaloalueelle, jonne Havukosken oli alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti määrä laajentua. Rautkallio rajautuu eteläpuolella Rautkalliontiehen. Se on alueena varsin metsäinen. Vieressä sijaitsee Rautkallion viheralue. Rautkallionkadun varrella sijaitsee liikerakennus, päiväkoti ja Rautkallion koulu. Rautkallion aluekohtaiset korjausohjeet: Rakennusten alkuperäinen väritys,arkkitehtuuri- ja pintamateriaalit tulee säilyttää. Myös alueella sijaitsevien maalaamattomien lamellitalojen alkuperäiset värit ja materiaalit on pyrittävä säilyttämään. Lamellitalojen yksinkertaiset sisääntulokatokset on myös säilytettävä. Jos katoksia korjataan, tulee niiden olla alkuperäisten kaltaisia materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan. Rautkallion alueen ikkunoista on vaihdettu taloyhtiöittäin tarkasteltuna hieman yli 60 prosenttia. Periaatteena on, että alkuperäiset ikkunat on syytä säilyttää mahdollisimman pitkälle alkuperäisessä asussaan. Ikkunoita uusittaessa alkuperäinen puitejako ja muu ulkonäkö tulee säilyttää. Puu-alumiini-ikkunoita on syytä välttää. Tornitaloista Rautkallionkatu 10 ja sekä Rasinkatu 10 on korjattu varsin selkeästi alkuperäisestä poikkeavaan suuntaan. Myös Kytötie 29:n tornitaloa on muutettu varsin voimakkaasti. Tornitaloista Rautkallionkatu 5 ja Rasikatu 10 ja 14 ovat säilyttäneet alkuperäisen olemuksensa paremmin. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 17

18 As Oy Kytötie 39 Kytötie 39 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 33 asuntoa Kaksiportaisen ja kuusikerroksisen lamellitalon julkisivut on jäsennelty samalla tavoin kuin viereisessä Rasinkatu 14: n lamellitalossa, joskin väritys on muutettu erilaiseksi. Sokkeli on sininen, ja julkisivut ovat muilta osin vaaleansinisiä. Parvekkeiden väri on murrettu keltainen. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivumateriaaleiksi on merkitty uritettu betoni ja ikkunalinjoissa pystysuuntaisesti jäsennelty harjattu betoni. Parvekkeet ovat maalattua betonia. Sisäänkäynnit perustuvat muuriaukkoaiheeseen. Rakennuksessa on tehty muutoksia, jotka ovat muuttaneet hieman julkisivuja. Vuonna 2001 ikkunat on vaihdettu sinisiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden takaseinät on maalattu myös sinisiksi. Samalla julkisivut on maalattu sinisävyisiksi. Sisäänkäyntien teräslasirakenteiset ulko-ovet ovat alkuperäiset. Alun perin rakennuksen julkisivut ovat olleet pääosin maalaamatonta betonia. Rakennuksen nykyinen väri poikkeaa selvästi alkuperäisestä. Värimuutoksen myötä rakennus on profiloitunut erilleen kokonaisuudesta, jonka osaksi se on suunniteltu. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi viereiset Rasinkatu 14 ja Rasinrinne 3-5. HOAS Rasinkatu 20 Rasinkatu 20 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 tornitalo, 84 asuntoa Kaksitoistakerroksinen tornitalo sijaitsee aivan Havukosken pohjoispäässä. Rakennuksen julkisivut ovat harjattua betonia, ja sokkelikerros maalattua betonia. Tässä tornitalossa ei ole parvekkeita. Julkisivut on maalattu tummanpunaisiksi ja valkoisiksi, sokkeli on vaaleansininen. Värit ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisinä. Rakennuksen sisäänkäynnin katos on muutettu. Nykyinen sisäänkäynnin katos on asiallinen kaareva katos, joka edustaa 90-luvun rakentamistrendiä. Samaan aikaan sisäänkäynnin yhteyteen rakennettiin tuulikaappi. Alkuperäiset keskiruskeat puuikkunat on säilytetty. Rakennuksen sokkelissa sijaitsevassa palvelutilassa on toiminut neuvola vuodesta Sen sisäänkäynnin katos on uusittu myös luvun puolivälissä. Tehdyt korjaukset ovat koskeneet lähinnä rakennuksen sisäänkäyntiä ja julkisivuväritystä. Kokonaisuudessaan rakennus on kuitenkin kohtalaisen hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Etenkin rakennuksen väritys vaikuttaa varsin autenttiselta. As Oy Kytotie 37 Kytötie 37 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, asuntoja on 21 Kytötie 37 muodostaa korttelipihamaisen kokonaisuuden yhdessä viereisten taloyhtiöiden kanssa. Rakennus on kolmikerroksinen ja kaksiportainen. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivut ovat betonia sekä uritettua betonia, ja julkisivuja on elävöitetty ikkunalinjojen harjatuilla betonikentillä. Rakennuksen ikkunakenttiä ja porrashuoneen syvennystä on jäsennelty myös murretulla oranssilla. Parvekkeiden kaidelevyt ovat myös samaa väriä. Parvekkeiden taustaseinät ovat ajalle tyypillistä ruskeaa paneelia. Sisäänkäyntien katokset ovat kevyet ja ne ovat alkuperäisessä asussaan, ne ovat väriltään punaiset. Myös teräslasirakenteiset punaiset ulko-ovet ovat alkuperäisiä. Alkuperäiset puuikkunat on myös säilytetty. Kadunpuolella alimmassa kerroksessa on autotalleja taloyhtiön autoille. Rakennuksen korjauksessa on esimerkillisesti vaalittu ja hienovaraisesti korjattu alkuperäistä arkkitehtuuria. Katokset, parvekkeet, ulko-ovet ja ikkunat ovat alkuperäisessä asussaan. 18 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

19 As. Oy Rasinkatu 14 Rasinkatu 14 Nykyisin taloyhtiöön kuuluu myös viereinen tornitalo. Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 2 rakennusta: lamellitalo ja tornitalo,117 asuntoa HOAS Rasinkatu 15 Rasinkatu 15 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo rakennus, 27 asuntoa Lamellitalo on kuusikerroksinen ja kaksiportainen rakennus, jonka julkisivujen jäsentely samantyyppinen kuin viereisen Kytötie 37:n. Rakennuksen julkisivumateriaalit ovat harjattua betonia ja uritettua betonia. Parvekkeet ovat sileää betonia. Parvekkeiden takaseinät ovat paneelia. Julkisivut on maalattu. Ikkunalinjojen uritettu betoni on maalattu keltaiseksi. Parvekkeet on myös maalattu keltaiseksi. Sisäänkäyntien katokset ovat alkuperäisissä piirustuksissa yksinkertaiset ja suorat. Sisäänkäynnin katos on vaihdettu massiivisemmaksi. Myös osa ulko-ovista on vaihdettu. Rakennuksen alkuperäiset puuikkunat on vaihdettu ruskeiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden ulkoasu on alkuperäinen. Tornitalo on kaksitoistakerroksinen. Sen julkisivut ovat alunperin olleet samanlaiset kuin viereisen Rasinkatu 20:n julkisivut -harjattua betonia ja sokkelikerros maalattua betonia. Rakennukseen on tehty mittava peruskorjaus vuonna 1998, jonka yhteydessä rakennus on lämpörapattu ja julkisivumateriaali on muutettu kivilevyksi. Lämpörappauksen seurauksena pistetalon julkisivu on turvonnut, ja alkuperäisenä säilyneen betonisokkelin ja kivilaattajulkisivun raja on porrastunut. Lisäksi julkisivuihin on tullut kosolti lisää saumakohtia. Turvonneet julkisivut ovat painaneet ikkunat upoksiin. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuksen ikkunat on myös vaihdettu ruskeiksi alumiini-ikkunoiksi. Parvekkeiden paneeliseinät on uusittu - nykyiset paneeliseinät ovat valkoiset. Alkuperäiset betoniset kaidelevyt on uusittu. Parvekkeiden alumiini-ikkunat ovat valkoiset. Korjausten yhteydessä sisäänkäynnin ylle on rakennettu turhan raskasilmeinen ja talon arkkitehtuurille vieras katos. Peruskorjausten myötä tornitalo on menettänyt luvun arkkitehtuurin ominaispiirteitä - kevyt sisäänkäynnin katos, puuikkunat ja harjatun betonin niukka struktuuri ovat saaneet väistyä muodikkaitten korjausmateriaalien tieltä. Tornitalon julkisivuissa on kerrostuma 1990-luvun arkkitehtuurin trendeistä. Korjauksen onnistumista arvioitaessa on syytä pitää mielessä, että alkuperäinen arkkitehtuuri materiaaleineen kestää visuaalisesti aikaa aina paremmin kuin korjausrakentamisen nuorennusleikkaukset. Kolmikerroksinen ja kolmiportainen lamellitalo sijaitsee Rasinkadun varrella. Rakennuksen julkisivut ovat harjattua ja uritettua betonia. Alun perin rakennuksessa ei ollut parvekkeita. Parvekkeet on rakennettu Parvekkeiden materiaalit ovat punainen profiilipelti ja tummansininen neliöteräsputki. Alkuperäisissä piirustuksissa julkisivut jäsentyvät harjatun ja uritetun betonin yhdistelmästä. Kadunpuoleinen sisäänkäynti perustuu muuriaukkoaiheelle. Teräslasirakenteiset sisäänkäyntien ulko-ovet ovat uusitut. Sisäpihan puolella sisäänkäyntien yllä on katokset, jotka vaikuttavat alkuperäisiltä. Rakennuksen julkisivut on maalattu valkoisiksi. Sokkeli on vaaleanvihreä. Alkuperäiset puuikkunat ovat säilyneet, ne on maalattu sinisiksi. Rakennuksen kivijalassa sijaitsee Helsingin opiskelija-asuntosäätiön toimistotila. Rakennukseen lisätyt parvekkeet ovat muuttaneet rakennuksen olemusta rakennuksen yksinkertaisuuteen pyrkivä arkkitehtuuritavoite on hämärtynyt. Rakennus on kuitenkin muilta osin säilynyt kohtalaisen hyvin. Rakennuksen värit vaikuttavat turhan vaaleilta. HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet 19

20 As Oy Rasinrinne 3-5 Rasinrinne 3-5 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1972 Sato Oy 2 rakennusta, 78 asuntoa Rautkallion pohjoispäähän sijoitetut lamellitalot sulkevat alueen korttelimaiseksi kokonaisuudeksi. Rasinrinne 3-5 A-B on kaksiportainen ja kuusikerroksinen rakennus, joka sijaitsee rinnemaastossa. Viereinen Rasinrinne C-E on myös kaksiportainen ja kuusikerroksinen lamellitalo. Molemmat asettuvat samansuuntaisesti ruutukaavaan ja ne ovat julkisivuväritykseltään identtisiä. Julkisivut ovat uritetun betonin ja harjatun betonin yhdistelmää. Julkisivut ovat säilyneet varsin pitkälle alkuperäisinä. Parvekkeet ovat keltaiset ja niiden betoniset kaidelevyt ovat valkoiset. Parvekkeiden takaseinäpaneelit on maalattu valkoisiksi. Se ei ole paneelien alkuperäinen väri - alun perin paneelit ovat todennäköisesti olleet punaiset. Rakennuksen alkuperäiset puuikkunat on vaihdettu punaisiksi alumiini-ikkunoiksi. Rakennusten parvekkeettoman puolen ikkunakenttiä on jäsennelty murretulla oranssilla. Sisäänkäyntien harmaat teräslasiovet ovat alkuperäisiä. Sisäänkäynnit ovatkin kokonaisuudessaan säilyneet: ne perustuvat muuriaukkosommitteluun, jota on korostettu sileällä betonipinnalla ja valkoisella värillä. Kohde on osa Rautkallion kokonaisuutta, joka on Kalevi Ruokosuon suunnittelutoimiston käsialaa. Kaiken kaikkiaan rakennukset ovat säilyneet hyvin. As Oy Rasinrinne 9 Rasinrinne 9 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 21 asuntoa Rasinrinne 9 on kaksiportainen ja kolmikerroksinen rakennus, joka muodostaa suojaisan sisäpihan viereisten taloyhtiöiden kanssa. Julkisivut ovat uritetun betonin ja sileän betonin yhdistelmää. Parvekkeet on maalattu punaisiksi ja valkoisiksi. Parvekkeiden paneeliset takaseinät on uusittu ja ikkunoiden aukotusta on samalla muutettu. Paneeliseinät on maalattu punaisiksi. Sisäänkäyntien muuriaukkosommittelua on korostettu sileävalulla, joka on maalattu valkoiseksi. Rakennuksen ikkunat on vaihdettu punaisiksi puualumiini-ikkunoiksi. Teräslasirakenteiset ulko-ovet ovat säilyneet alkuperäisinä. Ne ovat väriltään punaiset. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kerhohuoneisto on muutettu asunnoksi. Värityksessä ja rakennuksen kokonaishahmossa on säilynyt alkuperäisen arkkitehtuurin olemus. Rakennus on verrattain hyvin säilynyt osa Kalevi Ruokosuon suunnittelemaa kokonaisuutta. As Oy Rasinrinne 7 Rasinrinne 7 Arkkitehtitoimisto Kalevi Ruokosuo 1973 Sato Oy 1 rakennus, 42 asuntoa Kohde on kaksiportainen ja kuusikerroksinen lamellitalo, jonka julkisivut ovat samanlaiset kuin viereisen Rasinrinne 9:n. Rakennuksen sokkeli on osittain maanpäällinen. Julkisivut koostuvat betonin, uritetun betonin ja hierretyn betonin yhdistelmästä. Rakennuksen parvekkeet on maalattu punaisiksi ja niiden betoniset kaidelevyt ovat valkoiset. Sisäänkäynnit perustuvat muuriaukkosommitteluun, jota on korostettu valkoiseksi maalatulla sileällä betonilla. Sisäänkäyntien alkuperäiset punaiset teräslasiovet ovat säilyneet. Alkuperäiset tummanpunaisiksi maalatut puuikkunat on myös säilytetty. Parvekkeet ja sisäänkäynnit ovat alkuperäisessä asussaan. Parvekkeiden takaseinissä on punaiseksi maalattua paneelia. Kaiken kaikkiaan kohde on säilynyt erityisen hyvin - maalaamaton betonipinta on vanhentumassa komeasti. 20 HAVUKOSKI Rakennuskannan inventointi ja korjausohjeet

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA 25. KAUPUNGINOSA KÄPYLÄ / PUU-KÄPYLÄ // KORJAUSKORTTI // SUOJELUKAAVA OSMONKULMA SUOJELUKAAVA KORJAUSKORTTEIHIN ON KOOTTU YHTEEN OSMONKULMAN SUOJELTUJA RAKENNUKSIA JA PIHATILOJA KOSKEVAT ASE- MAKAAVAMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Asia 542 / 713 / 2006 Tämä rakennustapaohje on laadittu kirkonkylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen uudisrakentamista

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Reiherintie 9 Kasperinkuja 15 Rudolfintie 10 / TÄYDENNYSRAKENTAMINEN Kehittämishankkeen pilotti Kohde on lisäkerrosrakentamisen pilottihanke ja samalla esimerkki vuosina 1998 2001 toteutetun kehittämishankkeen

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot