Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo"

Transkriptio

1

2 Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo Karttapohjat Vaasan kaupungin mittaustoimi Kirjoittajat sekä Vaasan Kaupunki 1

3 KAPSÄKIN KORTTELISUUNNITELMA SELOSTUS RAKENTAMISOHJEISTA Sisällysluettelo Alueen historia Rakennusten korjaus ja entisöinti Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa hirsirakennuksessa multapenkillä Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa hirsirakennuksessa rossipohjalla Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa runkorakenteisessa talossa Maalaus...15 Palotekniset rajoitukset Sokkeli ja perustukset Runko ja julkisivut, asuin- ja ulkorakennukset Katto, asuin- ja ulkorakennukset..18 Savupiiput Räystäät ja rännit...19 Ikkunat ja ovet.. 20 Aidat Pihapiiri, kasvillisuus Pihapiiri, pihan pinnoitteet...23 Lähteet Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 2,3 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 8,9,10,11,12 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 13,15 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 6 ja Liitteet 2

4 Katarina Andersson Historia lyhyesti VAASAN VIII KAUPUNGINOSA JA KAPSÄKKI 1850-luku, jolloin uutta Vaasaa ryhdyttiin suunnittelemaan ja kaupungin rakennustyöt vähitellen aloitettiin, osoittautui yleisesti siirtymävaiheeksi, jossa vanha maatalouskaupunkiyhteiskunta alkoi olla yhä enemmän teollistumisen ja kaupunkilaistumisen leimaama. Yleiset kaupunkisuunnittelun suuntaviivat Suomessa siihen aikaan tähtäsivät rakennustapaan, jolla tuhoisat ja usein esiintyvät palot maan puutalokaupungeissa voitaisiin estää. Sen ajan avoin ja väljä empiretyylinen kaupunkirakentaminen otti huomioon varsinkin paloturvallisuusnäkökohdat. Paloturvallisuusnäkökohdat sanelivatkin hyvin pitkälle kaupungin hahmottumisen arkkitehti Carl Axel Setterbergin asemakaavassa, jonka hän laati Nikolainkaupungille ja jonka keisari Aleksanteri II vahvisti 1. elokuuta Talot oli sijoitettu kauas toisistaan leveiden katujen varsille, ja tonttien rajoista ainoastaan kolmelle sai rakentaa; neljännelle tuli istuttaa puita ja sen tuli muodostaa eräänlainen vihreä palomuuri. Jokaisen korttelin läpi kulki myös palokatu pohjois-eteläsuunnassa paitsi VIII ja IX kaupunginosissa, joissa palokatuja ei ollut. Setterberg jakoi Klemetinniemen alueen, johon uusi Vaasa suunniteltiin, kymmeneen kaupunginosaan viiden puistikon avulla. Suurin osa kaava-alueen kortteleista jaettiin parittomaan määrään tontteja, joista suurimmat ja edustavimmat avautuivat puistikoille päin. Myös kaupunkiin kokonaisuudessaan Setterberg käytti hierarkkista asutusrakennetta, jossa suuremmat tontit olivat keskeisesti sijaitsevissa ja kaupunkitilan näkökulmasta 3

5 tärkeimmissä kortteleissa. Useat näistä periaatteista olivat Suomen kaupungeille 1850-luvulla laaditun yleisen rakennusjärjestyksen sanelemia. Kauppiaiden asettuminen kauppatorin läheisyyteen oli luonnollista, virkamiehet valitsivat yleensä asuinpaikakseen tontin Rantakadun ja Raastuvankadun, nykyisen Koulukadun varrelta, raatihuoneen ja valtion virastotalon läheisyydestä. Käsityöläiset joutuivat tyytymään kaupungin koillisiin osiin, ja kaupungin kaakkoisosassa sijaitseville tonteille asettui vähävaraisia pienyrittäjiä, kuten leipureita, puuseppiä ja kirvesmiehiä koska heidän ammatinharjoittamiseen usein liittyi palovaara. VIII ja IX kaupunginosa Setterbergin Nikolainkaupungille laatiman hyväksytyn asemakaavan itäinen raja kulki idässä Pitkälahdenkatua (nykyinen Asemakatu) ja etelässä Korsholmanpuistikkoa pitkin. Tämän alueen ulkopuolella kortteleiden ääriviivat oli ainoastaan piirretty itään Klemetinkatuun ja etelään Hietalahdenkatuun saakka, eräänlaisina maanvarauksina. IX ja X kaupunginosien korttelit olivat toisin sanoen sisällöllisesti jäsentämättömiä. VIII kaupunginosa koostui kahdeksasta korttelista, kussakin kahdeksan tonttia, eli yhteensä 64 tonttia. Kahdessa Setterbergin kolmesta alustavasta asemakaavaluonnoksesta IX, X ja XI kaupunginosat liittyvät kiinteästi kaupunkirakenteeseen. VIII kaupunginosan jossain määrin saama erikoiskohtelu Setterbergin asemakaavassa näkyy mm. korttelien itä-länsisuuntaisuutena kaupungin kaikkien muiden kortteleiden ollessa pohjoiseteläsuuntaisia. Myös palokatujen puuttuminen erottaa alueen korttelit muista kaupungin kortteleista. Samansuuruisia tontteja jokaisessa korttelissa onkin vain VIII kaupunginosan neljässä eteläisimmässä korttelissa ja IV kaupunginosan itäisimmistä kortteleista kahdessa eteläisimmässä. Täällä ei toisin sanoen korttelien sisällä sovelleta erottelevaa tonttijakoa, joka muutoin oli yleisesti käytössä koko uudessa Nikolainkaupungissa. Käsityöläistalot työpajoineen Käsityöläiskortteleissa asuintalojen osalta noudatettiin pääosin samaa mallia kuin kauppiaitten taloissa. Usein käsityöläisillä myös oli myymälätila työpajan yhteydessä. Monessa tapauksessa käsityöläisten työpajatilat saattoivat vaatia rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka olivat rakennusjärjestyksen sääntöjen vastaisia. Esimerkiksi leipurille saattoi tulla vaikeuksia, kun hän aikoi sisustaa leipomolle tiloja kaksikerroksisen puisen asuintalon alakertaan. Kuvernööri kuitenkin hyväksyi leipuri Henrik Ahlbergin anomuksen leipomon sijoittamiseksi rakennukseen, jonka alakerta oli kiveä ja yläkerta puuta, sillä ehdolla että leipomotila varustetaan turvallisella palonkestävällä holvilla sekä rautapeltisillä ikkunaluukuilla ja ovilla. Kuvanveistäjä Johan Adolf Boman anoi omalta osaltaan lupaa perustaa VIII kaupunginosassa sijaitsevaan puutaloonsa puusepänverstaan. Nikolainkaupungin rakennusjärjestyksen 16 :n mukaan kaupungin keskiosiin perustettavat puusepänverstaat, on rakennettava kivestä. Rakennuskomitea oli kuitenkin sitä mieltä, että tontti kuului kaupungin etäisimpiin tontteihin, joille työpajoja voitiin sijoittaa myös puurakennuksiin, ja hyväksyi hakemuksen, kuitenkin edellyttäen että verstaan sisäseinät ja katto päällystetään rappauksella ja pidetään jatkossa asianmukaisessa kunnossa luvulla rakennustoiminta Vaasan käsityöläiskaupunginosissa vilkastui. Varsinkin IV ja VIII kaupunginosassa kehittyi yksinkertaisempi puurakennuskulttuuri, joka sopeutettiin kaupungin uusiin teollisuuslaitoksiin hakeutuville työläisille. Rakennusmestarit Otto Ekman ja Emil Finell piirsivät suuren osan rakennuksista. Näissä taloissa noudatettiin pitkään 1900-luvulle Setterbergin rakennusperiaatteiden päälinjauksia samalla kuin kaupunkiin muuttavat toivat mukanaan osia Pohjanmaan maaseudun rakennusperinteestä. 4

6 Työläisasunnot Rakennuskomitean kokouksessa 29. tammikuuta 1857 todettiin että osakeyhtiö, joka oli perustettu ns. työläisasuntojen rakentamista varten Nikolainkaupunkiin, oli hankkinut taloudelliset edellytykset suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen osakkeenomistajat ostivat 26. helmikuuta 1857 toimitetussa tonttihuutokaupassa sopivan tontin VIII kaupunginosasta. Yhtiölle myönnettiin rakennuslainarahastosta hopearuplan laina 5 prosentin korolla. Yhtiö rakennutti tontille kaksikerroksisen puisen asuinrakennuksen C.A. Setterbergin piirustusten pohjalta. Työläisten asuinrakennuksessa oli rakennuksen läpi kulkeva käytävä, jonka molemmin puolin oli asuinhuoneita. Teollistumisen vanavedessä seuranneen kaupunkilaistumisen myötä asuntojen tarve kasvoi kaupungissa tasaisesti. Kaupunkiin muuttanut väestö koostui pääosin tilattomista, jotka olivat tulleet kaupunkeihin hakemaan työtä tehtailta. He eivät taloudellisesti kyenneet ostamaan omaa asuntoa, ja usein heidän oli tyydyttävä yksityisomistuksessa oleviin vuokra-asuntoihin luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettiin myös Vöyrinkaupunkiin ja VIII ja IX kaupunginosaan suuri määrä puutaloja, joissa oli pienempiä vuokra-asuntoja työläisille, palvelusväelle ja kaupunkiin muuttaville, omaa asunto vailla oleville ihmisille. Nyt näissä vuokrataloissa monen perheen piti tulla toimeen keskenään samalla tontilla ja saman katon alla, kun perheet aiemmin yleensä olivat asuneet omissa taloissaan. Työläisasunnoissa oli lisäksi vähemmän huoneita, usein vain yksi tai kaksi huonetta ja keittiö tai keittiö ja kamari. Nämä vuokrattavaksi tarkoitetut talot erottuivat porvaritaloista mm. suuremman omistajaasunnon puuttumisen suhteen. Rakennukset olivat ns. keittiö-kamarisiipiä, joissa sisäänkäynti kamariin kulki keittiön kautta tai eteisen kautta, jossa oli sekä kamariin että keittiöön johtavat ovet. 5

7 Kapsäkki Kaupunkilaiset olivat jo, kun Vaasan jälleenrakentamista suunniteltiin vanhalle paikalle, esittäneet tullien ulkopuolella olevan alueen tarpeellisuutta. Sinne varattomat saisivat rakentaa yksinkertaisia mökkejä välittämättä rakennusjärjestyksen määräyksistä. Ajan vaatimusten mukaisesti Setterberg oli Nikolainkaupungin asemakaavaluonnoksissaan osoittanut erityisiä alueita varattomille. Setterbergin ensimmäisessä luonnoksessa vähävaraisten alue oli suunnilleen siinä kohdassa, johon sittemmin rakennettiin VIII ja IX kaupunginosat. Toisessa ja kolmannessa luonnoksessa vastaavat alueet oli sijoitettu eteläosaan, Hietalahteen sekä nykyisen Vöyrinkaupungin alueelle. VIII kaupunginosan 32:sta tontista, jotka Nikolainkaupungin perustamisen yhteydessä oli osoitettu kaupungin vähävaraisten tonttipaikoiksi, suurin osa oli jo vuoden 1861 lopussa myyty, mutta tästä huolimatta suurin osa kaupungin köyhimpää väestöä oli vailla asuinpaikkaa uudessa kaupungissa. Tämän takia rakennuskomitea ehdotti, että varattomien käyttöön annetaan varsinaisen asemakaavan ulkopuolelta kaksi korttelia, jotka etelässä rajoittuivat VIII kaupunginosaan. Vähitellen myös alkuperäisen Kapsäkki-alueen pohjoispuolinen alue asutettiin ja koko alue integroitui kaupunkirakenteeseen. Varattomien alueesta Maistraatti määräsi 4. syyskuuta 1865 mm.: (vapaa käännös) 1. ettei tontista peritä lunastushintaa varattomilta tai talojen tulevilta omistajilta, eikä myöskään peritä minkäänlaisia maksuja kaupungille siltä, jolle kiinteistö on suoraan luovutettu, 2. että kyseisen kaupunginosan tonteille ei uudisrakentamista sallita vuoden 1866 jälkeen, 3. että ellei edellä mainittuja taloja ilman peruskorjauksia voi pitää kunnossa tai että talot rappeutuneen kunnon takia ovat palovaara, Maistraatti tuomitsee ne hylättäväksi ja sen jälkeen tonttipaikka palautuu kaupungille lunastusmaksutta käytettäväksi kuten asemakaavassa määrätään. VIII kaupunginosassa, johon Vaasan maistraatti jo 1865 oli varannut tontteja varattomille, tontit olivat pieniä ja niille sai rakentaa katsomatta asemakaavan tai rakennusjärjestyksen määräyksiin. Aluetta alettiin vähitellen kutsua Kapsäkiksi, koska muuttajilla ei yleensä ollut muuta mukanaan kuin kapsäkki. Ns. varattomien uudelle paikalle mukanaan tuomat pienet asuinrakennukset olivat usein pieniä, kamarin ja eteisen sisältäviä mökkejä eli ns. moramökkejä, jotka ovat tunnettuja myös talonpoikaistalojen pikkumökeistä ja torpista. Tämä oli tavallinen rakennustyyppi vähävaraisten kaupunkilaisten keskuudessa ja se oli yleinen esimerkiksi Pietarsaaren Skatanilla luku: Kapsäkin suunnittelu- ja saneerausehdotus Lisääntyvän teollistumisen myötä työläisväestö kaupungeissa kasvoi. Siellä he usein elivät ala-arvoisissa ulkoisissa olosuhteissa. Jo vuonna 1898 Wasa Arbetareförening oli pyytänyt kaupunginvaltuustoa hankkimaan tietoa kaupungin työläisväestön asuinolosuhteista. Anomukseen oli liitetty Helsingin Finska Arbetaredelegationin kirje, jossa pidettiin tärkeänä tuoda julkisuuteen ne vaarat, joita työläisten huonot asuinolosuhteet saattoivat aiheuttaa koko yhteiskunnalle, mm. epidemioina luvun alussa Wasa Arbetareförening pyysi kaupunginvaltuustoa rakentamaan työläisasuntoja Vaasaan. Kaupunginvaltuusto asetti 20. joulukuuta 1904 komitean, jonka tehtävänä oli käsitellä 6

8 Kapsäkin suunnittelua ja selvittää millä tavalla kaupunki voisi parantaa työläisväestön asuinolosuhteita. Komitean mietinnössä tuodaan esille mm. seuraavaa: Voidakseen maksaa vuokransa köyhien, usein monilapsisten perheiden on ahtaista asunnoistaan luovutettava osa maksaville, vieraille alivuokralaisille, usein naimattomille nuorille miehille ja naisille, jotka taloudellisista tai muista syistä eivät pystyneet tai halunneet vuokrata omaa huonetta. Asunnoista tulee yliasuttuja, syntyy terveydellisiä ja moraalisia haittoja ja tilannetta on pidettävä vaarana, johon yhteiskunnan on puututtava. Mietinnössä selostetaan kolme eri tapaa järjestää työläisasuntojen rakentaminen: perustamalla asunto-osakeyhtiöitä (Mühlhauserin järjestelmä), asuntosäätiöitä ja asuntoosuuskuntia (säästö- ja rakennusyhdistyksiä). Tohtori Karl Ekholmin kaupungin asuntoolosuhteita koskevan tutkimuksen perusteella todettiin, että vähävaraisen väestön asuinolosuhteita oli mahdollista parantaa vain lisäämällä rakennustoimintaa. Sopiviksi työläisasuntojen paikoiksi komitea ehdotti Palosaarta ja ns. Kapsäkkiä sekä pohjoisen Klemetinkadun itäpuolista aluetta (Vöyrinkaupunki). Epävarmuus Kapsäkin tonttipaikkojen omistusoikeudesta oli leimannut aluetta rakentamisen alkuvaiheista saakka. Minkäänlaista yhtenäistä järjestystä rakennusten rakentamisessa ei noudatettu, vaan ne oli sijoitettu sattumanvaraisesti tontinhaltijan parhaaksi näkemällä tavalla. Maistraatti esitti kaupunginvaltuustolle 28. maaliskuuta 1904 lähettämässään kirjeessä, että Kapsäkin alueelle tulisi tehdä suunnitelma ja luoda järjestystä. Rahatoimisto ehdotti, että alue jaettaisiin tontteihin ja myytäisiin yksityishenkilöille. Tonttien haltijat saisivat lunastaa tontit määrättyyn minimihintaan ja ne olisivat voimassa kymmenen vuotta. Kaupungininsinööri K.A. Lassenius toimitti Kapsäkin tonttien ja niiden rakennusten tarkastuksen ja arvottamisen. Taloudellisesti vaadittaisiin kaupungilta ainoastaan hyvin vaatimaton summa koko Kapsäkin lunastamiseksi. Alueella oli joitakin niin ränsistyneitä asuintaloja ja talousrakennuksia, että ne viranomaisten mielestä heti tulisi hylätä. Komitean mielestä oli toivottavaa, että Kapsäkissä toteutettaisiin hidas ja luonnollinen suunnittelu, jolloin voitaisiin välttyä kaupungin velvollisuudelta tarjota asukkaille uusia asuntoja. Sen vuoksi tontinhaltijoille tarjottaisiin mahdollisuus saada haltuunsa tonttinsa 60. vuoden vuokrasopimuksella. Talot sai myydä ainoastaan kaupunginvaltuuston luvalla, ja kaupungilla olisi tällöin etuosto-oikeus rakennuksiin. Uudis- ja lisärakentamista sai toteuttaa vain Kapsäkin rakennussuunnitelman mukaisesti, joka tulisi laatia. Kapsäkin tontteja pidettiin niin suurina, että ne hyvin voitaisiin jakaa kahtia pohjoiseteläsuuntaisesti. Tontin takarajalla jokaisesta tontista tulisi erottaa kaksi metriä leveä alue, jolloin korttelien keskelle muodostuisi neljä metriä leveä alue palokatua varten. Nämä palokadut tulisi kahden vuoden sisällä suunnitella ja tontin haltijat velvoitettaisiin sinä aikana korvauksetta siirtämään 7

9 ulkorakennuksensa uudelle tonttirajalle. Näin säännellyille tonteille saataisiin, valaistus ja terveydelliset olot huomioon ottaen, läntiselle tonttirajalle rakentaa asuinrakennus. Ulkorakennukset tulisi sijoittaa tontin sisärajalle, kuitenkin niin, että palokadun kulkuyhteydelle varattaisiin 3 metriä pitkä rakentamaton tila. Kuitenkin kahden kohtaavan tontin ulkorakennukset tulisi saada rakentaa riviin. Tällaisella jaolla saataisiin 30 tonttipaikkaa. Kapsäkki suojelukohteena Huolimatta viranomaisten toistuvista ja kunnianhimoisista yrityksistä päästä eroon rappeutuneesta ja hallitsemattomasta, varattomille tarkoitetusta alueesta osia alueesta on säilynyt tähän päivään saakka. Nykyään rakennusten huono kunto tai asukkaiden elämäntavat eivät ole viranomaisten huomion kohteena. Sen sijaan kaupungin rakentamis- ja asuntopolitiikasssa poikkeusmenettelyä edustava Kapsäkin alue onnellisten olosuhteiden myötä vielä tänä päivänä voi tarjota tietoa huono-osaisimman yhteiskuntaluokan elinolosuhteista sataviisikymmenvuotisessa perspektiivissä. Saneeraus, joka alueelle tullaan tekemään, ei ensisijaisesti tähtää hävittämään ala-arvoisia asunto-olosuhteita. Sen sijaan halutaan varovaisella saneerauksella palauttaa rakennukset asuttavaan kuntoon ja täydentää aluetta rakennuksilla, jotka kooltaan, muodoltaan ja ulkoiselta olemukseltaan sopivat pienimuotoiseen historialliseen ympäristöön. Toivomuksena on että alue tällä tavoin voisi toimia miljöönä, jossa vallitsee aito historiallinen ilmapiiri ja joka on sopeutettu nykypäivän asumistasoon terveydellisten olojen ja mukavuuden osalta. Tällä tavoin aluetta koskevilla uusilla suunnitelmilla pyritään yleisölle välittämään tietoa ja konkreettisia elämyksiä menneen ajan pienimuotoisesta asuinympäristöstä. Viitteet: Andersson, Katarina, Arkitekten A. W. Stenfors ( ). Avhandling pro gradu. Åbo Akademi Betänkande, afgifvet at kommittén för behandling af, utom annat, arbetarebostadsfrågan i Vasa. Vasa i december I.W. Hasselblatt, K. Hedman. Uno Finnilä. K.A. Lassenius. Vasa F.W. Unggrens boktryckeri Gardberg, C.J., Handelsplatser, städer, vägar och broar. Svenska Österbottens historia IV. Vasa Lehtikanto, Mirjam, C.A. Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina Vaasa Lehtikanto, Mirjam, Carl Axel Setterberg och det nya Vasa. Österbotten Årsbok utgiven av Svenskösterbottniska samfundet. Vasa Lilius, Henrik, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars. Suomen taide 3. Keuruu 1989 Lilius, Henrik, Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ars. Suomen taide 4. Keuruu Setterbergs 3 stadsplaneförslag med beskrivningar. Statssekretariatets handlingar, Finlands riksarkiv. Toivanen, Pekka, Sjömansmiljöer i Jakobstad före stadens brand ( ). SLS, Folklivsstudier XIII Vasa stads byggnadskommitté Vasa stadsfullmäktiges protokoll 8

10 RAKENNUSTEN KORJAUS JA ENTISÖINTI Tasainen ylläpito ja oikea huolto ovat taloudellisin ja historiaa säästävin tapa säilyttää vanhaa ympäristöä. Vanhaa puurakenteista rakennusta korjattaessa on hyvä muistaa muutama keskeinen perussääntö: Käytä korjaamiseen samaa materiaalia kuin alkuperäisessä osassa, korjaa hirsi hirrellä, lauta laudalla, pelti pellillä jne. Käytä vanhoja hyväksi koettuja työmenetelmiä. Pidä puurakennus hengittävänä. Älä käytä muovia rakenteissa, paitsi märkätiloissa, sielläkin vain sisäpinnassa. Pidä huoli ala- ja yläpohjan tuuletuksesta. Hyväksy se, että vanha talo on vino ja epäsäännöllinen. Hyväksy ajan tuoma patina ja näe kuluneisuus kauneutena. 9

11 Rakennusten säilymisen kannalta on erityistä huomiota kiinnitettävä kahteen rakenteelliseen seikkaan, vesikaton ja perustuksen kuntoon. Kapsäkissä perinteisiä kateaineita ovat olleet päre ja sittemmin huopa ja peltikate. Palovaaran takia kaupunkialueella on jo pitkään sallittu ainoastaan palamattomia kateaineita kuten pelti ja tiili. Kapsäkin pienissä 1800-luvulta peräisin olevissa rakennuksissa perustukset eivät välttämättä ole yhtä hyvin tehtyjä kun vauraimmilla asuinalueilla. Perustukset ovat uponneet, maan pinta ympärillä noussut ja routa siirrellyt nurkkakiviä. Hirsikerrosten tullessa kosketuksiin maapinnan kanssa kosteus pääsee lahottamaan seinärakenteita. Sinänsä alimpien hirsikerrosten vaihto, kengittäminen, oli normaali rakennustoimenpide myös ennen vanhaan. Hirsinen salvosrakenne on sellainen että alimpien hirsien vaihto on suhteellisen helppo toteuttaa. Paras ennaltaehkäisevä toimenpide on pitää huoli siitä, ettei kosteutta ylläpitävää kasvillisuutta ole heti seinänvierustassa kiinni ja että maapinta ei nouse perustusten yläpuolelle. Myöhemmin valetut betonikuoret ovat nekin edesauttaneet kosteuden nousua seinärakenteisiin minkä takia ne tulisi poistaa. Maahan uponneita nurkkakiviä voi olla tarpeen nostaa ja vahvistaa siten että niiden alle valetaan betoniantura routimattomaan syvyyteen. Mikäli mahdollista pihapinnan kallistukset tulisi järjestää siten että katoilta tuleva sadevesi ei valuisi perustuksiin. Vanhoissa rakennuksissa, ehkä toistakin sataa vuotta säilyneissä taloissa on luonnollista ajan tuomaa kulumista. Painuneiden eristeiden, rungon liikkeiden tai lahovaurioiden takia talot saattavat olla vetoisia. Silloin ensisijainen toimenpide on rakojen ja reikien tiivistäminen. Nurkkien ja esimerkiksi ikkunakarmin ja rungon välisten rakojen sekä ikkunoiden tiivistäminen ylipäänsä on tärkeätä. Väli- ja alapohjan lisäeristys auttaa lattiavetoa vastaan. Yläpohjan lisäeristäminen on yleensä helppo ja taloudellisesti kannattava toimenpide. Tarvittaessa ulkoseinien lämmöneristystä voidaan parantaa naulaamalla pehmeä puukuitulevy suoraan seinän sisäpintaan. On toivottavaa että vanhat tapettikerrokset jätetään uuden levyn alle, missä ne toimivat sekä tuulensuojana että historiallisena kerrostumana seuraaville sukupolville löydettäviksi. 10

12 Märkätilaa rakennettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei kosteus pääse vaurioittamaan talon alkuperäisiä rakenteita. Paitsi asianmukaisen vesieristeen asentaminen sisäpintoihin, tulisi märkätilat rakentaa siten että lattia-, seinä- ja kattorakenteiden sekä rungon väliin jää tuuletettava rako. Hyvällä suunnittelulla joka ottaa huomioon talon alkuperäisen luonteen voidaan ratkaista nykyasumiselle tärkeät mukavuudet tuhoamatta talon historiallista arvoa. Ohjenuorana voidaan pitää sääntöä, ettei peruuttamattomia muutoksia tehdä. Uudet rakenteet tulisi voida purkaa niin että tila on mahdollista palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Julkisivukorjaus tehdään aina vanhaa säästäen. Jos ulkolaudoituksen helmaosat ovat lahot korjaus voidaan tehdä kahdella tavalla. Lahot laudanosat sahataan pois. Laudat jatketaan alaosastaan viistetyllä puskusaumalla. Lautojen jatkoskohdat tehdään eri korkeudelle eikä niitä maalauksen jälkeen huomaakaan. Liitoskohta tiivistetään pellavaöljykitillä. Toinen tapa on sahata laudoitus poikki samalta korkeudelta koko julkisivun osalta ja korvata alaosa vaakalaudoituksella. Uusittu paneeli Vaihtoehtoja miten tehdä julkisivukorjaus 11

13 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA HIRSIRAKENNUKSESSA MULTAPENKILLÄ YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha hirsiseinä x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja hirsiseinä - Rakojen tiivistys pellavariveellä puukuitulevyä (max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP MULTAPENKKI - Vanha lankkulattia - Vanha multa korvataan kuivalla hiekalla (1,0 5,0 ) - Puuosat jotka ovat kosketuksissa hiekkaan tulee eristää tuohella tai bitumihuovalla. SOKKELI - Betonikuori piikataan pois - Sokkeli nostetaan ja suoristetaan tarvittaessa - Kiviä täydennetään tarvittaessa 12

14 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA HIRSIRAKENNUKSESA ROSSIPOHJALLA YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha hirsiseinä x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja hirsiseinä - Rakojen tiivistys pellavariveellä puukuitulevyä (max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP ROSSIPOHJA - Vanha lankkulattia, reunimmaiset irrotetaan - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm tuulensuojalevy + laudoitus - Tuuletettu alapohja 13

15 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA RUNKORAKENTEISESSA TALOSSA YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja rakenne - Sahanpurun lisääminen painuneissa kohdissa puukuitulevyä ( max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP - Vanha lankkulattia, reunimmaiset irrotetaan - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm tuulensuojalevy + laudoitus - Tuuletettu alapohja 14

16 MAALAUS Näkyvin esteettiseen kokonaisilmeeseen vaikuttava tekijä on rakennusten väri. Kun säätyläisiä 1600-luvulla kehotettiin maalaamaan päärakennuksensa oli se nimenomaan esteettinen kysymys. Hirsiseinä ei sinänsä tarvitse maalia säilyäkseen. Uudelleen maalaukseen ryhdyttäessä on syytä muistaa että maalipinnan tulee olla alustaansa heikompi, siten myös seuraava maalauskerta onnistuu samalle alustalle. Tässä suhteessa perinteinen ruisliisteriin keitetty punamultamaali on vailla vertaansa julkisivumaalina. Kapsäkissä säilyi pitkään perinne jättää rakennukset maalaamattomiksi jonka vuoksi ne ajan kanssa muuttuivat kauniin hopeanharmaiksi. Vähitellen asuinrakennukset maalattiin, ensin todennäköisesti punamullalla, myöhemmin keltaokralla. Höylätyt vaakapaneloidut seinäpinnat joissa keittomaali ei pysynyt maalattiin pellavaöljymaalilla. Ulkorakennusten punamultaus yleistyi sitä mukaan kun päärakennukset saivat vaaleamman öljymaalatun pinnan. Ikkunapuitteisiin ja oviin, jossa maalin suojaavalla ominaisuudella on suurempi merkitys, on perinteisesti käytetty pellavaöljymaalia. Pienten molekyylien ansiosta pellavaöljy imeytyy syvälle puun sisään. 15

17 PALOTEKNISET RAJOITUKSET Kapsäkin tapaisissa puutalokortteleissa rakennukset ovat perinteisesti sijoitettu lähekkäin. Täydennys- ja korjausrakentamisen yhteydessä tulisi palotekniset seikat ottaa huomioon. Rakennusmääräyskokoelmissa todetaan: Jos rakennusten välinen etäisyys on pienempi kuin 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Kun rakennusten etäisyys eri tonteilla on 0-4 m tulee vastakkaiset ulkoseinät täyttää EI-M 60 paloluokan vaatimukset. Ikkunoita ei yleensä hyväksytä. Kun rakennusten etäisyys eri tonteilla on 4-8 m, tulee vastakkaiset ulkoseinät täyttää EI 30 paloluokan vaatimukset. Tavallisia enintään 0,2 m 2 kokoisia ikkunoita sallitaan 5 kpl. Mikäli käytetään E 30-luokkaista palolasia voidaan (max. 2 m 2 ) ikkunoita tehdä haluttu määrä. Puurakenteisissa rakennuksissa riittävä paloluokitus saavutetaan yleensä sisäpuolisella suojauksella, esim. kaksinkertaisella kipsilevytyksellä. 16

18 SOKKELI JA PERUSTUKSET - Luonnonkivi (näkyviltä osin), kiilattu tai kiilaamaton harmaa graniitti luvun jälkeen rakennettuun taloon jossa on betonisokkeli voidaan käyttää betonia. RUNKO JA JULKISIVUT, ASUINRAKENNUKSET Hirsirunko (ei ulkonurkkia) / Rankarakenne Pystyrimalaudoitus / Vaakalaudoitus (leveä) periteisillä profiileilla Nurkkalaudoitus RUNKO JA JULKISIVUT, ULKORAKENNUKSET Hirsirunko (ei ulkonurkkia) / Rankarakenne Pystyrimalaudoitus Nurkkalaudoitus 17

19 KATTO, ASUINRAKENNUKSET Saumattu peltikate jalkarännillä, syöksytorvet suppilokupeilla Savitiilikate (tiilenpunainen) Kattokulma tonteilla 2, 3, 5, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 17: 20 30, vinokuisti: Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Avoräystäät Kattokulma tonteilla 6,13,14 ja 15: 33-45, taloa jatkettaessa kattokulman tulee olla sama kun vanhassa osassa Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: KATTO, ULKRAKENNUKSET Saumattu peltikate Savitiilikate (tiilenpunainen) Kattokulma tonteilla 2, 3, 5, 7, 8, 9,10, 11, 12 ja 17: Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Kattokulma tonteilla 6,13,14 ja 15: 26,5-40 Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Avoräystäät 18

20 SAVUPIIPUT Pelti, vanhan mallin mukaan Poltettu punatiili vanhan mallin mukaan RÄYSTÄÄT JA RÄNNIT 1. Puutuellinen jalkaränni, vähimmäiskaltevuus 1:75 2. Avoräystäs 3. Syöksytorven suppilo, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1 2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 4. Syöksytorvi, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 19

21 IKKUNAT JA OVET Puurakenteiset, vanhat tai vanhan mallin mukaan tehdyt ikkunat ja ovet. 6-jakoiset, 4-jakoiset tai T- malliset ikkunat asuinrakennuksissa. Maalatut perinteiset puuovet, (ei jalopuuta), vaakapaneloidut ovet tai peiliovet. 20

22 AIDAT Puuaidat olivat oleellinen osa pihapiirin rajausta kaupunkialueella. Vilkkaiden katujen varrella puuaidat olivat umpinaiset ja korkeat, rauhallisimmilla alueilla kuten Kapsäkissä puuaidat olivat matalampia puusäleaitoja. Perinteisen malliset puuaidat Säleaita talon mittakaavan mukaan Asemakadulle umpiaita Säleaita, malli 1 Korkeus:~1200 mm- ~1600mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan Säleaita, malli 2 Korkeus: ~1000 mm - ~1400 mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan Umpiaita (ainoastaan Asemakadulle päin) Korkeus: ~1900 mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan 21

23 PIHAPIIRI KASVILLISUUS Vanha pihapiiri jakautui monesti useampiin toiminnallisiin kenttiin. Pienessäkin pihassa saattoi olla omat alueet omena- ja kirsikkapuille, pensastarha marjapensaille, hyötypuutarha juureksille ja vihanneksille sekä kukkatarha jossa kasvoi perennat ja kesäkukat. Tässä suhteessa Kapsäkin pienet pihapiirit eivät ole poikkeus. Niistä löytyy kaikki tyypilliset hedelmäpuut, pensaat ja perennat joita esiintyy vanhoissa puutarhoissa. Osa kasvillisuudesta on hoitamattomuuttaan rikkaruohon peittämää tai vesakoitunutta. Hedelmäpuut ja pensaat voidaan nuorentaa leikkaamalla ja karsimalla. Perennat voidaan kaivaa ylös ja jakaa. Hedelmä- ja marjapuutarha Omenapuu on ilman muuta istutetuista hedelmäpuistamme tärkein. Hapankirsikka on toinen hedelmäpuulajike jota on viljelty yleisesti 1600-luvulta asti. Sitä löytyy useimmista vanhoista puutarhoista. Musta- ja punaherukat ovat meillä luonnonvaraisina kasvavia pensaita. Niitä on sittemmin siirretty puutarhoihimme joissa ne on saatu tuottamaan suurempia marjasatoja. Suositeltavia hedelmäpuita ja marjapensaita ovat: Omenapuu Hapankirsikka Musta- ja punaherukka Karviaismarja Pensaat Alkukesän kukkivat syreenipensaat ovat erottamaton osa kulttuuriympäristöämme. Yhtä vanha ja laajalle levinnyt pensaslajike pihoissamme on Siperian hernepensas. Vaikka sitä nykyisin yleisimmin näkee leikattuna pensasaitana saattaa se vanhoissa puutarhoissa löytyä vapaasti kasvavana yksittäisenä pensaana. Vanhoja pensaslajikkeita puutarhoissamme ovat: Syreeni Siperian hernepensas, vapaasti kasvavana Terttuselja Kuusamat, Orapihlaja, vapaasti kasvavana Tuoksujasmike Angervot, joista yleisimmät olivat rusopajuangervo ja pihlaja-angervo. 22

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Vaaleat sävyt/ljusa kulörer. Katen väri/takets färg. Saventiilenpunainen/Tegelröd. Katon väri/takets färg

Vaaleat sävyt/ljusa kulörer. Katen väri/takets färg. Saventiilenpunainen/Tegelröd. Katon väri/takets färg VÄRITYSSUUNNITELMA OSA-ALUEITTAIN FÄRGSÄTTNINGSPLAN OMRÅDESVIS ASUINTALOT BOSTADSHUSEN KORTTELIT /KVARTER 3562, 3563, 3564 : Vaaleat t/ljusa : Teknos 7121, 7221, 7133, 7233 Tikkurila 319x, 318x, 359x,

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

pohjoisosa Asemakaavan muutos A-2308 Havainnekuva 1:1000 Korttelit

pohjoisosa Asemakaavan muutos A-2308 Havainnekuva 1:1000 Korttelit Asemakaavan muutos A-08 Asemakaavakartta :000 Korttelit - 6 Asemakaavassa olevan kerrosluvun (II) tarkoittama talotyyppi Asemakaavan muutos A-08 Havainnekuva :000 Korttelit - 6 Havainnekuvassa esitetyt

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 1/7 Virttoontie 64, 62170 Lakaluoma Vapaa-ajan asunnon kuntokatselmus 8.3.2016 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 903/2016 2/7 Tilaus: Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Laukaa 11. Laukaan työkohteet

Laukaa 11. Laukaan työkohteet 11. n työkohteet Työnsuunnittelija Jukka Leinonen on laatinut loppuraportit n työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden työpäivät. n kunta työllisti työkohteille neljä

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_talo

Puu pintamateriaalina_talo 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Kuva 1 Pohjoispääty, jossa keittiö ja päiväkoti vasemmalla ja koulusiipi oikealla. Kuva 2 Itäsivun julkisivu, jossa oikealla

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

KOILLISESTA PERSPEKTIIVINÄKYMÄT

KOILLISESTA PERSPEKTIIVINÄKYMÄT KOILLISESTA LUOTEESTA KAAKOSTA LOUNAASTA 30. Nöykkiö 30318-11 Vehaksenpolku 9, 02330 Espoo ARK - 336 01.12.2014 PERSPEKTIIVINÄKYMÄT POHJOISESTA LÄNNESTÄ ETELÄSTÄ IDÄSTÄ 49.Laajasalo 49229-21 Puuskarinne

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977.

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977. X V I I KAUPUNGINOSAN KORTTELIN N:O 315 TONTIN N:O 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA N:O 6572, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMINISTE- RIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SORSAPUISTO 1) Asemakaavan muutoksen

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot