Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson. Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo"

Transkriptio

1

2 Teksti Gunilla Lång-Kivilinna Katarina Andersson Valokuvat Värikuvat, Gunilla-Lång-Kivilinna ja Minna Nygård Mustavalkokuvat, Pohjanmaan Museo Karttapohjat Vaasan kaupungin mittaustoimi Kirjoittajat sekä Vaasan Kaupunki 1

3 KAPSÄKIN KORTTELISUUNNITELMA SELOSTUS RAKENTAMISOHJEISTA Sisällysluettelo Alueen historia Rakennusten korjaus ja entisöinti Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa hirsirakennuksessa multapenkillä Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa hirsirakennuksessa rossipohjalla Lämmöneristyksen parantaminen vanhassa runkorakenteisessa talossa Maalaus...15 Palotekniset rajoitukset Sokkeli ja perustukset Runko ja julkisivut, asuin- ja ulkorakennukset Katto, asuin- ja ulkorakennukset..18 Savupiiput Räystäät ja rännit...19 Ikkunat ja ovet.. 20 Aidat Pihapiiri, kasvillisuus Pihapiiri, pihan pinnoitteet...23 Lähteet Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 2,3 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 8,9,10,11,12 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 13,15 ja Tonttikohtainen värityssuunnitelma, tontit 6 ja Liitteet 2

4 Katarina Andersson Historia lyhyesti VAASAN VIII KAUPUNGINOSA JA KAPSÄKKI 1850-luku, jolloin uutta Vaasaa ryhdyttiin suunnittelemaan ja kaupungin rakennustyöt vähitellen aloitettiin, osoittautui yleisesti siirtymävaiheeksi, jossa vanha maatalouskaupunkiyhteiskunta alkoi olla yhä enemmän teollistumisen ja kaupunkilaistumisen leimaama. Yleiset kaupunkisuunnittelun suuntaviivat Suomessa siihen aikaan tähtäsivät rakennustapaan, jolla tuhoisat ja usein esiintyvät palot maan puutalokaupungeissa voitaisiin estää. Sen ajan avoin ja väljä empiretyylinen kaupunkirakentaminen otti huomioon varsinkin paloturvallisuusnäkökohdat. Paloturvallisuusnäkökohdat sanelivatkin hyvin pitkälle kaupungin hahmottumisen arkkitehti Carl Axel Setterbergin asemakaavassa, jonka hän laati Nikolainkaupungille ja jonka keisari Aleksanteri II vahvisti 1. elokuuta Talot oli sijoitettu kauas toisistaan leveiden katujen varsille, ja tonttien rajoista ainoastaan kolmelle sai rakentaa; neljännelle tuli istuttaa puita ja sen tuli muodostaa eräänlainen vihreä palomuuri. Jokaisen korttelin läpi kulki myös palokatu pohjois-eteläsuunnassa paitsi VIII ja IX kaupunginosissa, joissa palokatuja ei ollut. Setterberg jakoi Klemetinniemen alueen, johon uusi Vaasa suunniteltiin, kymmeneen kaupunginosaan viiden puistikon avulla. Suurin osa kaava-alueen kortteleista jaettiin parittomaan määrään tontteja, joista suurimmat ja edustavimmat avautuivat puistikoille päin. Myös kaupunkiin kokonaisuudessaan Setterberg käytti hierarkkista asutusrakennetta, jossa suuremmat tontit olivat keskeisesti sijaitsevissa ja kaupunkitilan näkökulmasta 3

5 tärkeimmissä kortteleissa. Useat näistä periaatteista olivat Suomen kaupungeille 1850-luvulla laaditun yleisen rakennusjärjestyksen sanelemia. Kauppiaiden asettuminen kauppatorin läheisyyteen oli luonnollista, virkamiehet valitsivat yleensä asuinpaikakseen tontin Rantakadun ja Raastuvankadun, nykyisen Koulukadun varrelta, raatihuoneen ja valtion virastotalon läheisyydestä. Käsityöläiset joutuivat tyytymään kaupungin koillisiin osiin, ja kaupungin kaakkoisosassa sijaitseville tonteille asettui vähävaraisia pienyrittäjiä, kuten leipureita, puuseppiä ja kirvesmiehiä koska heidän ammatinharjoittamiseen usein liittyi palovaara. VIII ja IX kaupunginosa Setterbergin Nikolainkaupungille laatiman hyväksytyn asemakaavan itäinen raja kulki idässä Pitkälahdenkatua (nykyinen Asemakatu) ja etelässä Korsholmanpuistikkoa pitkin. Tämän alueen ulkopuolella kortteleiden ääriviivat oli ainoastaan piirretty itään Klemetinkatuun ja etelään Hietalahdenkatuun saakka, eräänlaisina maanvarauksina. IX ja X kaupunginosien korttelit olivat toisin sanoen sisällöllisesti jäsentämättömiä. VIII kaupunginosa koostui kahdeksasta korttelista, kussakin kahdeksan tonttia, eli yhteensä 64 tonttia. Kahdessa Setterbergin kolmesta alustavasta asemakaavaluonnoksesta IX, X ja XI kaupunginosat liittyvät kiinteästi kaupunkirakenteeseen. VIII kaupunginosan jossain määrin saama erikoiskohtelu Setterbergin asemakaavassa näkyy mm. korttelien itä-länsisuuntaisuutena kaupungin kaikkien muiden kortteleiden ollessa pohjoiseteläsuuntaisia. Myös palokatujen puuttuminen erottaa alueen korttelit muista kaupungin kortteleista. Samansuuruisia tontteja jokaisessa korttelissa onkin vain VIII kaupunginosan neljässä eteläisimmässä korttelissa ja IV kaupunginosan itäisimmistä kortteleista kahdessa eteläisimmässä. Täällä ei toisin sanoen korttelien sisällä sovelleta erottelevaa tonttijakoa, joka muutoin oli yleisesti käytössä koko uudessa Nikolainkaupungissa. Käsityöläistalot työpajoineen Käsityöläiskortteleissa asuintalojen osalta noudatettiin pääosin samaa mallia kuin kauppiaitten taloissa. Usein käsityöläisillä myös oli myymälätila työpajan yhteydessä. Monessa tapauksessa käsityöläisten työpajatilat saattoivat vaatia rakennusteknisiä ratkaisuja, jotka olivat rakennusjärjestyksen sääntöjen vastaisia. Esimerkiksi leipurille saattoi tulla vaikeuksia, kun hän aikoi sisustaa leipomolle tiloja kaksikerroksisen puisen asuintalon alakertaan. Kuvernööri kuitenkin hyväksyi leipuri Henrik Ahlbergin anomuksen leipomon sijoittamiseksi rakennukseen, jonka alakerta oli kiveä ja yläkerta puuta, sillä ehdolla että leipomotila varustetaan turvallisella palonkestävällä holvilla sekä rautapeltisillä ikkunaluukuilla ja ovilla. Kuvanveistäjä Johan Adolf Boman anoi omalta osaltaan lupaa perustaa VIII kaupunginosassa sijaitsevaan puutaloonsa puusepänverstaan. Nikolainkaupungin rakennusjärjestyksen 16 :n mukaan kaupungin keskiosiin perustettavat puusepänverstaat, on rakennettava kivestä. Rakennuskomitea oli kuitenkin sitä mieltä, että tontti kuului kaupungin etäisimpiin tontteihin, joille työpajoja voitiin sijoittaa myös puurakennuksiin, ja hyväksyi hakemuksen, kuitenkin edellyttäen että verstaan sisäseinät ja katto päällystetään rappauksella ja pidetään jatkossa asianmukaisessa kunnossa luvulla rakennustoiminta Vaasan käsityöläiskaupunginosissa vilkastui. Varsinkin IV ja VIII kaupunginosassa kehittyi yksinkertaisempi puurakennuskulttuuri, joka sopeutettiin kaupungin uusiin teollisuuslaitoksiin hakeutuville työläisille. Rakennusmestarit Otto Ekman ja Emil Finell piirsivät suuren osan rakennuksista. Näissä taloissa noudatettiin pitkään 1900-luvulle Setterbergin rakennusperiaatteiden päälinjauksia samalla kuin kaupunkiin muuttavat toivat mukanaan osia Pohjanmaan maaseudun rakennusperinteestä. 4

6 Työläisasunnot Rakennuskomitean kokouksessa 29. tammikuuta 1857 todettiin että osakeyhtiö, joka oli perustettu ns. työläisasuntojen rakentamista varten Nikolainkaupunkiin, oli hankkinut taloudelliset edellytykset suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Tähän tarkoitukseen osakkeenomistajat ostivat 26. helmikuuta 1857 toimitetussa tonttihuutokaupassa sopivan tontin VIII kaupunginosasta. Yhtiölle myönnettiin rakennuslainarahastosta hopearuplan laina 5 prosentin korolla. Yhtiö rakennutti tontille kaksikerroksisen puisen asuinrakennuksen C.A. Setterbergin piirustusten pohjalta. Työläisten asuinrakennuksessa oli rakennuksen läpi kulkeva käytävä, jonka molemmin puolin oli asuinhuoneita. Teollistumisen vanavedessä seuranneen kaupunkilaistumisen myötä asuntojen tarve kasvoi kaupungissa tasaisesti. Kaupunkiin muuttanut väestö koostui pääosin tilattomista, jotka olivat tulleet kaupunkeihin hakemaan työtä tehtailta. He eivät taloudellisesti kyenneet ostamaan omaa asuntoa, ja usein heidän oli tyydyttävä yksityisomistuksessa oleviin vuokra-asuntoihin luvulla ja 1900-luvun alussa rakennettiin myös Vöyrinkaupunkiin ja VIII ja IX kaupunginosaan suuri määrä puutaloja, joissa oli pienempiä vuokra-asuntoja työläisille, palvelusväelle ja kaupunkiin muuttaville, omaa asunto vailla oleville ihmisille. Nyt näissä vuokrataloissa monen perheen piti tulla toimeen keskenään samalla tontilla ja saman katon alla, kun perheet aiemmin yleensä olivat asuneet omissa taloissaan. Työläisasunnoissa oli lisäksi vähemmän huoneita, usein vain yksi tai kaksi huonetta ja keittiö tai keittiö ja kamari. Nämä vuokrattavaksi tarkoitetut talot erottuivat porvaritaloista mm. suuremman omistajaasunnon puuttumisen suhteen. Rakennukset olivat ns. keittiö-kamarisiipiä, joissa sisäänkäynti kamariin kulki keittiön kautta tai eteisen kautta, jossa oli sekä kamariin että keittiöön johtavat ovet. 5

7 Kapsäkki Kaupunkilaiset olivat jo, kun Vaasan jälleenrakentamista suunniteltiin vanhalle paikalle, esittäneet tullien ulkopuolella olevan alueen tarpeellisuutta. Sinne varattomat saisivat rakentaa yksinkertaisia mökkejä välittämättä rakennusjärjestyksen määräyksistä. Ajan vaatimusten mukaisesti Setterberg oli Nikolainkaupungin asemakaavaluonnoksissaan osoittanut erityisiä alueita varattomille. Setterbergin ensimmäisessä luonnoksessa vähävaraisten alue oli suunnilleen siinä kohdassa, johon sittemmin rakennettiin VIII ja IX kaupunginosat. Toisessa ja kolmannessa luonnoksessa vastaavat alueet oli sijoitettu eteläosaan, Hietalahteen sekä nykyisen Vöyrinkaupungin alueelle. VIII kaupunginosan 32:sta tontista, jotka Nikolainkaupungin perustamisen yhteydessä oli osoitettu kaupungin vähävaraisten tonttipaikoiksi, suurin osa oli jo vuoden 1861 lopussa myyty, mutta tästä huolimatta suurin osa kaupungin köyhimpää väestöä oli vailla asuinpaikkaa uudessa kaupungissa. Tämän takia rakennuskomitea ehdotti, että varattomien käyttöön annetaan varsinaisen asemakaavan ulkopuolelta kaksi korttelia, jotka etelässä rajoittuivat VIII kaupunginosaan. Vähitellen myös alkuperäisen Kapsäkki-alueen pohjoispuolinen alue asutettiin ja koko alue integroitui kaupunkirakenteeseen. Varattomien alueesta Maistraatti määräsi 4. syyskuuta 1865 mm.: (vapaa käännös) 1. ettei tontista peritä lunastushintaa varattomilta tai talojen tulevilta omistajilta, eikä myöskään peritä minkäänlaisia maksuja kaupungille siltä, jolle kiinteistö on suoraan luovutettu, 2. että kyseisen kaupunginosan tonteille ei uudisrakentamista sallita vuoden 1866 jälkeen, 3. että ellei edellä mainittuja taloja ilman peruskorjauksia voi pitää kunnossa tai että talot rappeutuneen kunnon takia ovat palovaara, Maistraatti tuomitsee ne hylättäväksi ja sen jälkeen tonttipaikka palautuu kaupungille lunastusmaksutta käytettäväksi kuten asemakaavassa määrätään. VIII kaupunginosassa, johon Vaasan maistraatti jo 1865 oli varannut tontteja varattomille, tontit olivat pieniä ja niille sai rakentaa katsomatta asemakaavan tai rakennusjärjestyksen määräyksiin. Aluetta alettiin vähitellen kutsua Kapsäkiksi, koska muuttajilla ei yleensä ollut muuta mukanaan kuin kapsäkki. Ns. varattomien uudelle paikalle mukanaan tuomat pienet asuinrakennukset olivat usein pieniä, kamarin ja eteisen sisältäviä mökkejä eli ns. moramökkejä, jotka ovat tunnettuja myös talonpoikaistalojen pikkumökeistä ja torpista. Tämä oli tavallinen rakennustyyppi vähävaraisten kaupunkilaisten keskuudessa ja se oli yleinen esimerkiksi Pietarsaaren Skatanilla luku: Kapsäkin suunnittelu- ja saneerausehdotus Lisääntyvän teollistumisen myötä työläisväestö kaupungeissa kasvoi. Siellä he usein elivät ala-arvoisissa ulkoisissa olosuhteissa. Jo vuonna 1898 Wasa Arbetareförening oli pyytänyt kaupunginvaltuustoa hankkimaan tietoa kaupungin työläisväestön asuinolosuhteista. Anomukseen oli liitetty Helsingin Finska Arbetaredelegationin kirje, jossa pidettiin tärkeänä tuoda julkisuuteen ne vaarat, joita työläisten huonot asuinolosuhteet saattoivat aiheuttaa koko yhteiskunnalle, mm. epidemioina luvun alussa Wasa Arbetareförening pyysi kaupunginvaltuustoa rakentamaan työläisasuntoja Vaasaan. Kaupunginvaltuusto asetti 20. joulukuuta 1904 komitean, jonka tehtävänä oli käsitellä 6

8 Kapsäkin suunnittelua ja selvittää millä tavalla kaupunki voisi parantaa työläisväestön asuinolosuhteita. Komitean mietinnössä tuodaan esille mm. seuraavaa: Voidakseen maksaa vuokransa köyhien, usein monilapsisten perheiden on ahtaista asunnoistaan luovutettava osa maksaville, vieraille alivuokralaisille, usein naimattomille nuorille miehille ja naisille, jotka taloudellisista tai muista syistä eivät pystyneet tai halunneet vuokrata omaa huonetta. Asunnoista tulee yliasuttuja, syntyy terveydellisiä ja moraalisia haittoja ja tilannetta on pidettävä vaarana, johon yhteiskunnan on puututtava. Mietinnössä selostetaan kolme eri tapaa järjestää työläisasuntojen rakentaminen: perustamalla asunto-osakeyhtiöitä (Mühlhauserin järjestelmä), asuntosäätiöitä ja asuntoosuuskuntia (säästö- ja rakennusyhdistyksiä). Tohtori Karl Ekholmin kaupungin asuntoolosuhteita koskevan tutkimuksen perusteella todettiin, että vähävaraisen väestön asuinolosuhteita oli mahdollista parantaa vain lisäämällä rakennustoimintaa. Sopiviksi työläisasuntojen paikoiksi komitea ehdotti Palosaarta ja ns. Kapsäkkiä sekä pohjoisen Klemetinkadun itäpuolista aluetta (Vöyrinkaupunki). Epävarmuus Kapsäkin tonttipaikkojen omistusoikeudesta oli leimannut aluetta rakentamisen alkuvaiheista saakka. Minkäänlaista yhtenäistä järjestystä rakennusten rakentamisessa ei noudatettu, vaan ne oli sijoitettu sattumanvaraisesti tontinhaltijan parhaaksi näkemällä tavalla. Maistraatti esitti kaupunginvaltuustolle 28. maaliskuuta 1904 lähettämässään kirjeessä, että Kapsäkin alueelle tulisi tehdä suunnitelma ja luoda järjestystä. Rahatoimisto ehdotti, että alue jaettaisiin tontteihin ja myytäisiin yksityishenkilöille. Tonttien haltijat saisivat lunastaa tontit määrättyyn minimihintaan ja ne olisivat voimassa kymmenen vuotta. Kaupungininsinööri K.A. Lassenius toimitti Kapsäkin tonttien ja niiden rakennusten tarkastuksen ja arvottamisen. Taloudellisesti vaadittaisiin kaupungilta ainoastaan hyvin vaatimaton summa koko Kapsäkin lunastamiseksi. Alueella oli joitakin niin ränsistyneitä asuintaloja ja talousrakennuksia, että ne viranomaisten mielestä heti tulisi hylätä. Komitean mielestä oli toivottavaa, että Kapsäkissä toteutettaisiin hidas ja luonnollinen suunnittelu, jolloin voitaisiin välttyä kaupungin velvollisuudelta tarjota asukkaille uusia asuntoja. Sen vuoksi tontinhaltijoille tarjottaisiin mahdollisuus saada haltuunsa tonttinsa 60. vuoden vuokrasopimuksella. Talot sai myydä ainoastaan kaupunginvaltuuston luvalla, ja kaupungilla olisi tällöin etuosto-oikeus rakennuksiin. Uudis- ja lisärakentamista sai toteuttaa vain Kapsäkin rakennussuunnitelman mukaisesti, joka tulisi laatia. Kapsäkin tontteja pidettiin niin suurina, että ne hyvin voitaisiin jakaa kahtia pohjoiseteläsuuntaisesti. Tontin takarajalla jokaisesta tontista tulisi erottaa kaksi metriä leveä alue, jolloin korttelien keskelle muodostuisi neljä metriä leveä alue palokatua varten. Nämä palokadut tulisi kahden vuoden sisällä suunnitella ja tontin haltijat velvoitettaisiin sinä aikana korvauksetta siirtämään 7

9 ulkorakennuksensa uudelle tonttirajalle. Näin säännellyille tonteille saataisiin, valaistus ja terveydelliset olot huomioon ottaen, läntiselle tonttirajalle rakentaa asuinrakennus. Ulkorakennukset tulisi sijoittaa tontin sisärajalle, kuitenkin niin, että palokadun kulkuyhteydelle varattaisiin 3 metriä pitkä rakentamaton tila. Kuitenkin kahden kohtaavan tontin ulkorakennukset tulisi saada rakentaa riviin. Tällaisella jaolla saataisiin 30 tonttipaikkaa. Kapsäkki suojelukohteena Huolimatta viranomaisten toistuvista ja kunnianhimoisista yrityksistä päästä eroon rappeutuneesta ja hallitsemattomasta, varattomille tarkoitetusta alueesta osia alueesta on säilynyt tähän päivään saakka. Nykyään rakennusten huono kunto tai asukkaiden elämäntavat eivät ole viranomaisten huomion kohteena. Sen sijaan kaupungin rakentamis- ja asuntopolitiikasssa poikkeusmenettelyä edustava Kapsäkin alue onnellisten olosuhteiden myötä vielä tänä päivänä voi tarjota tietoa huono-osaisimman yhteiskuntaluokan elinolosuhteista sataviisikymmenvuotisessa perspektiivissä. Saneeraus, joka alueelle tullaan tekemään, ei ensisijaisesti tähtää hävittämään ala-arvoisia asunto-olosuhteita. Sen sijaan halutaan varovaisella saneerauksella palauttaa rakennukset asuttavaan kuntoon ja täydentää aluetta rakennuksilla, jotka kooltaan, muodoltaan ja ulkoiselta olemukseltaan sopivat pienimuotoiseen historialliseen ympäristöön. Toivomuksena on että alue tällä tavoin voisi toimia miljöönä, jossa vallitsee aito historiallinen ilmapiiri ja joka on sopeutettu nykypäivän asumistasoon terveydellisten olojen ja mukavuuden osalta. Tällä tavoin aluetta koskevilla uusilla suunnitelmilla pyritään yleisölle välittämään tietoa ja konkreettisia elämyksiä menneen ajan pienimuotoisesta asuinympäristöstä. Viitteet: Andersson, Katarina, Arkitekten A. W. Stenfors ( ). Avhandling pro gradu. Åbo Akademi Betänkande, afgifvet at kommittén för behandling af, utom annat, arbetarebostadsfrågan i Vasa. Vasa i december I.W. Hasselblatt, K. Hedman. Uno Finnilä. K.A. Lassenius. Vasa F.W. Unggrens boktryckeri Gardberg, C.J., Handelsplatser, städer, vägar och broar. Svenska Österbottens historia IV. Vasa Lehtikanto, Mirjam, C.A. Setterberg uusgoottilaisen tyylin edustajana ja hänen toimintansa Vaasan läänin arkkitehtina Vaasa Lehtikanto, Mirjam, Carl Axel Setterberg och det nya Vasa. Österbotten Årsbok utgiven av Svenskösterbottniska samfundet. Vasa Lilius, Henrik, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars. Suomen taide 3. Keuruu 1989 Lilius, Henrik, Kaupunkirakennustaide 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ars. Suomen taide 4. Keuruu Setterbergs 3 stadsplaneförslag med beskrivningar. Statssekretariatets handlingar, Finlands riksarkiv. Toivanen, Pekka, Sjömansmiljöer i Jakobstad före stadens brand ( ). SLS, Folklivsstudier XIII Vasa stads byggnadskommitté Vasa stadsfullmäktiges protokoll 8

10 RAKENNUSTEN KORJAUS JA ENTISÖINTI Tasainen ylläpito ja oikea huolto ovat taloudellisin ja historiaa säästävin tapa säilyttää vanhaa ympäristöä. Vanhaa puurakenteista rakennusta korjattaessa on hyvä muistaa muutama keskeinen perussääntö: Käytä korjaamiseen samaa materiaalia kuin alkuperäisessä osassa, korjaa hirsi hirrellä, lauta laudalla, pelti pellillä jne. Käytä vanhoja hyväksi koettuja työmenetelmiä. Pidä puurakennus hengittävänä. Älä käytä muovia rakenteissa, paitsi märkätiloissa, sielläkin vain sisäpinnassa. Pidä huoli ala- ja yläpohjan tuuletuksesta. Hyväksy se, että vanha talo on vino ja epäsäännöllinen. Hyväksy ajan tuoma patina ja näe kuluneisuus kauneutena. 9

11 Rakennusten säilymisen kannalta on erityistä huomiota kiinnitettävä kahteen rakenteelliseen seikkaan, vesikaton ja perustuksen kuntoon. Kapsäkissä perinteisiä kateaineita ovat olleet päre ja sittemmin huopa ja peltikate. Palovaaran takia kaupunkialueella on jo pitkään sallittu ainoastaan palamattomia kateaineita kuten pelti ja tiili. Kapsäkin pienissä 1800-luvulta peräisin olevissa rakennuksissa perustukset eivät välttämättä ole yhtä hyvin tehtyjä kun vauraimmilla asuinalueilla. Perustukset ovat uponneet, maan pinta ympärillä noussut ja routa siirrellyt nurkkakiviä. Hirsikerrosten tullessa kosketuksiin maapinnan kanssa kosteus pääsee lahottamaan seinärakenteita. Sinänsä alimpien hirsikerrosten vaihto, kengittäminen, oli normaali rakennustoimenpide myös ennen vanhaan. Hirsinen salvosrakenne on sellainen että alimpien hirsien vaihto on suhteellisen helppo toteuttaa. Paras ennaltaehkäisevä toimenpide on pitää huoli siitä, ettei kosteutta ylläpitävää kasvillisuutta ole heti seinänvierustassa kiinni ja että maapinta ei nouse perustusten yläpuolelle. Myöhemmin valetut betonikuoret ovat nekin edesauttaneet kosteuden nousua seinärakenteisiin minkä takia ne tulisi poistaa. Maahan uponneita nurkkakiviä voi olla tarpeen nostaa ja vahvistaa siten että niiden alle valetaan betoniantura routimattomaan syvyyteen. Mikäli mahdollista pihapinnan kallistukset tulisi järjestää siten että katoilta tuleva sadevesi ei valuisi perustuksiin. Vanhoissa rakennuksissa, ehkä toistakin sataa vuotta säilyneissä taloissa on luonnollista ajan tuomaa kulumista. Painuneiden eristeiden, rungon liikkeiden tai lahovaurioiden takia talot saattavat olla vetoisia. Silloin ensisijainen toimenpide on rakojen ja reikien tiivistäminen. Nurkkien ja esimerkiksi ikkunakarmin ja rungon välisten rakojen sekä ikkunoiden tiivistäminen ylipäänsä on tärkeätä. Väli- ja alapohjan lisäeristys auttaa lattiavetoa vastaan. Yläpohjan lisäeristäminen on yleensä helppo ja taloudellisesti kannattava toimenpide. Tarvittaessa ulkoseinien lämmöneristystä voidaan parantaa naulaamalla pehmeä puukuitulevy suoraan seinän sisäpintaan. On toivottavaa että vanhat tapettikerrokset jätetään uuden levyn alle, missä ne toimivat sekä tuulensuojana että historiallisena kerrostumana seuraaville sukupolville löydettäviksi. 10

12 Märkätilaa rakennettaessa on pidettävä huoli siitä, ettei kosteus pääse vaurioittamaan talon alkuperäisiä rakenteita. Paitsi asianmukaisen vesieristeen asentaminen sisäpintoihin, tulisi märkätilat rakentaa siten että lattia-, seinä- ja kattorakenteiden sekä rungon väliin jää tuuletettava rako. Hyvällä suunnittelulla joka ottaa huomioon talon alkuperäisen luonteen voidaan ratkaista nykyasumiselle tärkeät mukavuudet tuhoamatta talon historiallista arvoa. Ohjenuorana voidaan pitää sääntöä, ettei peruuttamattomia muutoksia tehdä. Uudet rakenteet tulisi voida purkaa niin että tila on mahdollista palauttaa alkuperäiseen asuunsa. Julkisivukorjaus tehdään aina vanhaa säästäen. Jos ulkolaudoituksen helmaosat ovat lahot korjaus voidaan tehdä kahdella tavalla. Lahot laudanosat sahataan pois. Laudat jatketaan alaosastaan viistetyllä puskusaumalla. Lautojen jatkoskohdat tehdään eri korkeudelle eikä niitä maalauksen jälkeen huomaakaan. Liitoskohta tiivistetään pellavaöljykitillä. Toinen tapa on sahata laudoitus poikki samalta korkeudelta koko julkisivun osalta ja korvata alaosa vaakalaudoituksella. Uusittu paneeli Vaihtoehtoja miten tehdä julkisivukorjaus 11

13 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA HIRSIRAKENNUKSESSA MULTAPENKILLÄ YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha hirsiseinä x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja hirsiseinä - Rakojen tiivistys pellavariveellä puukuitulevyä (max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP MULTAPENKKI - Vanha lankkulattia - Vanha multa korvataan kuivalla hiekalla (1,0 5,0 ) - Puuosat jotka ovat kosketuksissa hiekkaan tulee eristää tuohella tai bitumihuovalla. SOKKELI - Betonikuori piikataan pois - Sokkeli nostetaan ja suoristetaan tarvittaessa - Kiviä täydennetään tarvittaessa 12

14 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA HIRSIRAKENNUKSESA ROSSIPOHJALLA YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha hirsiseinä x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja hirsiseinä - Rakojen tiivistys pellavariveellä puukuitulevyä (max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP ROSSIPOHJA - Vanha lankkulattia, reunimmaiset irrotetaan - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm tuulensuojalevy + laudoitus - Tuuletettu alapohja 13

15 LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN VANHASSA RUNKORAKENTEISESSA TALOSSA YP VS US - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) - Tuulensuojalevy - Tuulettuva vinttitila - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm puukuitulevy - Vanha julkisivulaudoitus ja rakenne - Sahanpurun lisääminen painuneissa kohdissa puukuitulevyä ( max 50 mm) - Paperitapetti / Kipsilevy 13 mm (1-2 kpl) + paperitapetti IKKUNAT - Vanhat ikkunat korjataan, kitataan ja maalataan pellavaöljymaalilla - Sisäpuite tiivistetään AP - Vanha lankkulattia, reunimmaiset irrotetaan - Vanha rakenne ja eriste + uusi eriste (kutterilastu / sahanpuru / puukuituvilla ) x 25 mm tuulensuojalevy + laudoitus - Tuuletettu alapohja 14

16 MAALAUS Näkyvin esteettiseen kokonaisilmeeseen vaikuttava tekijä on rakennusten väri. Kun säätyläisiä 1600-luvulla kehotettiin maalaamaan päärakennuksensa oli se nimenomaan esteettinen kysymys. Hirsiseinä ei sinänsä tarvitse maalia säilyäkseen. Uudelleen maalaukseen ryhdyttäessä on syytä muistaa että maalipinnan tulee olla alustaansa heikompi, siten myös seuraava maalauskerta onnistuu samalle alustalle. Tässä suhteessa perinteinen ruisliisteriin keitetty punamultamaali on vailla vertaansa julkisivumaalina. Kapsäkissä säilyi pitkään perinne jättää rakennukset maalaamattomiksi jonka vuoksi ne ajan kanssa muuttuivat kauniin hopeanharmaiksi. Vähitellen asuinrakennukset maalattiin, ensin todennäköisesti punamullalla, myöhemmin keltaokralla. Höylätyt vaakapaneloidut seinäpinnat joissa keittomaali ei pysynyt maalattiin pellavaöljymaalilla. Ulkorakennusten punamultaus yleistyi sitä mukaan kun päärakennukset saivat vaaleamman öljymaalatun pinnan. Ikkunapuitteisiin ja oviin, jossa maalin suojaavalla ominaisuudella on suurempi merkitys, on perinteisesti käytetty pellavaöljymaalia. Pienten molekyylien ansiosta pellavaöljy imeytyy syvälle puun sisään. 15

17 PALOTEKNISET RAJOITUKSET Kapsäkin tapaisissa puutalokortteleissa rakennukset ovat perinteisesti sijoitettu lähekkäin. Täydennys- ja korjausrakentamisen yhteydessä tulisi palotekniset seikat ottaa huomioon. Rakennusmääräyskokoelmissa todetaan: Jos rakennusten välinen etäisyys on pienempi kuin 8 metriä, tulee rakenteellisin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen rajoittamisesta. Kun rakennusten etäisyys eri tonteilla on 0-4 m tulee vastakkaiset ulkoseinät täyttää EI-M 60 paloluokan vaatimukset. Ikkunoita ei yleensä hyväksytä. Kun rakennusten etäisyys eri tonteilla on 4-8 m, tulee vastakkaiset ulkoseinät täyttää EI 30 paloluokan vaatimukset. Tavallisia enintään 0,2 m 2 kokoisia ikkunoita sallitaan 5 kpl. Mikäli käytetään E 30-luokkaista palolasia voidaan (max. 2 m 2 ) ikkunoita tehdä haluttu määrä. Puurakenteisissa rakennuksissa riittävä paloluokitus saavutetaan yleensä sisäpuolisella suojauksella, esim. kaksinkertaisella kipsilevytyksellä. 16

18 SOKKELI JA PERUSTUKSET - Luonnonkivi (näkyviltä osin), kiilattu tai kiilaamaton harmaa graniitti luvun jälkeen rakennettuun taloon jossa on betonisokkeli voidaan käyttää betonia. RUNKO JA JULKISIVUT, ASUINRAKENNUKSET Hirsirunko (ei ulkonurkkia) / Rankarakenne Pystyrimalaudoitus / Vaakalaudoitus (leveä) periteisillä profiileilla Nurkkalaudoitus RUNKO JA JULKISIVUT, ULKORAKENNUKSET Hirsirunko (ei ulkonurkkia) / Rankarakenne Pystyrimalaudoitus Nurkkalaudoitus 17

19 KATTO, ASUINRAKENNUKSET Saumattu peltikate jalkarännillä, syöksytorvet suppilokupeilla Savitiilikate (tiilenpunainen) Kattokulma tonteilla 2, 3, 5, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 17: 20 30, vinokuisti: Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Avoräystäät Kattokulma tonteilla 6,13,14 ja 15: 33-45, taloa jatkettaessa kattokulman tulee olla sama kun vanhassa osassa Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: KATTO, ULKRAKENNUKSET Saumattu peltikate Savitiilikate (tiilenpunainen) Kattokulma tonteilla 2, 3, 5, 7, 8, 9,10, 11, 12 ja 17: Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Kattokulma tonteilla 6,13,14 ja 15: 26,5-40 Räystäskorkeus sokkelilinjasta mitattuna: m Avoräystäät 18

20 SAVUPIIPUT Pelti, vanhan mallin mukaan Poltettu punatiili vanhan mallin mukaan RÄYSTÄÄT JA RÄNNIT 1. Puutuellinen jalkaränni, vähimmäiskaltevuus 1:75 2. Avoräystäs 3. Syöksytorven suppilo, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1 2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 4. Syöksytorvi, sinkittyä teräspeltiä. Maalataan n. 1-2 vuoden päästä kun pelti on hapettunut. 19

21 IKKUNAT JA OVET Puurakenteiset, vanhat tai vanhan mallin mukaan tehdyt ikkunat ja ovet. 6-jakoiset, 4-jakoiset tai T- malliset ikkunat asuinrakennuksissa. Maalatut perinteiset puuovet, (ei jalopuuta), vaakapaneloidut ovet tai peiliovet. 20

22 AIDAT Puuaidat olivat oleellinen osa pihapiirin rajausta kaupunkialueella. Vilkkaiden katujen varrella puuaidat olivat umpinaiset ja korkeat, rauhallisimmilla alueilla kuten Kapsäkissä puuaidat olivat matalampia puusäleaitoja. Perinteisen malliset puuaidat Säleaita talon mittakaavan mukaan Asemakadulle umpiaita Säleaita, malli 1 Korkeus:~1200 mm- ~1600mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan Säleaita, malli 2 Korkeus: ~1000 mm - ~1400 mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan Umpiaita (ainoastaan Asemakadulle päin) Korkeus: ~1900 mm Väri: Tonttikohtaisesti suunnitelman mukaan 21

23 PIHAPIIRI KASVILLISUUS Vanha pihapiiri jakautui monesti useampiin toiminnallisiin kenttiin. Pienessäkin pihassa saattoi olla omat alueet omena- ja kirsikkapuille, pensastarha marjapensaille, hyötypuutarha juureksille ja vihanneksille sekä kukkatarha jossa kasvoi perennat ja kesäkukat. Tässä suhteessa Kapsäkin pienet pihapiirit eivät ole poikkeus. Niistä löytyy kaikki tyypilliset hedelmäpuut, pensaat ja perennat joita esiintyy vanhoissa puutarhoissa. Osa kasvillisuudesta on hoitamattomuuttaan rikkaruohon peittämää tai vesakoitunutta. Hedelmäpuut ja pensaat voidaan nuorentaa leikkaamalla ja karsimalla. Perennat voidaan kaivaa ylös ja jakaa. Hedelmä- ja marjapuutarha Omenapuu on ilman muuta istutetuista hedelmäpuistamme tärkein. Hapankirsikka on toinen hedelmäpuulajike jota on viljelty yleisesti 1600-luvulta asti. Sitä löytyy useimmista vanhoista puutarhoista. Musta- ja punaherukat ovat meillä luonnonvaraisina kasvavia pensaita. Niitä on sittemmin siirretty puutarhoihimme joissa ne on saatu tuottamaan suurempia marjasatoja. Suositeltavia hedelmäpuita ja marjapensaita ovat: Omenapuu Hapankirsikka Musta- ja punaherukka Karviaismarja Pensaat Alkukesän kukkivat syreenipensaat ovat erottamaton osa kulttuuriympäristöämme. Yhtä vanha ja laajalle levinnyt pensaslajike pihoissamme on Siperian hernepensas. Vaikka sitä nykyisin yleisimmin näkee leikattuna pensasaitana saattaa se vanhoissa puutarhoissa löytyä vapaasti kasvavana yksittäisenä pensaana. Vanhoja pensaslajikkeita puutarhoissamme ovat: Syreeni Siperian hernepensas, vapaasti kasvavana Terttuselja Kuusamat, Orapihlaja, vapaasti kasvavana Tuoksujasmike Angervot, joista yleisimmät olivat rusopajuangervo ja pihlaja-angervo. 22

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224

LIITE 1 RAKENTAMISTAPAOHJE KORTTELIT 222 224 RAKENTAMISTAPHJE KORTTELIT VÄRIT KORTTELEISSA Värimalleina on käytetty Uula tuote Oy:n maaleja. Vastaavia värisävyjä voi käyttää myös muiden maalitehtaiden valikoimista. JULKISIVUJEN PÄÄVÄRIN VAIHTOEHDOT:

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT

RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT RAKENTAMISOHJE POHJOIS-PELTOSAARI ASUINRAKENNUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI 28.10.2003 TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 1 RAKENTAMISOHJEESTA Rakentamisohje täydentää asemakaavaa. Riihimäen kaupungin tontinluovutusehdoissa

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

As Oy Kangasalan Herttua

As Oy Kangasalan Herttua Asemapiirros jalankulku ajotie asf 12 akp Rak A VII +117 500 2620 ki 6ap 9 akp HARJUNSALONTIE ajotie ajotie jäte asf 11 ap hi 6 ap asf hi ni hi nu oleskelu hi ki leikkipaikka asf jalankulku ni jalankulku

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit: 850-879

KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET. Korttelit: 850-879 KITTILÄ / LEVI RAKKAVAARAN OSA-ALUE VIII:N RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit: 850-879 ROVANIEMI 25.6.2002 RAKKAVAARA OSA-ALUE VIII RAKENTAMISTAPAOHJEET ALUEITTAIN KITTILÄ/LEVI A E B C C B D D E B Kelo (k.min.9

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

355-6 SIPOONRANNAN SLUUPPI

355-6 SIPOONRANNAN SLUUPPI Kortteli, Korttelisuunnitelma ja rakennustapaohje 1.0.011 - SPOONRANNAN SLUUPP a va r c SPOONRANTA Kortteli AO- Korttelisuunnitelma ja rakennustapaohje Yleistä - Kaavan sallima rakennusoikeus asunnoille

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

Vaaleat sävyt/ljusa kulörer. Katen väri/takets färg. Saventiilenpunainen/Tegelröd. Katon väri/takets färg

Vaaleat sävyt/ljusa kulörer. Katen väri/takets färg. Saventiilenpunainen/Tegelröd. Katon väri/takets färg VÄRITYSSUUNNITELMA OSA-ALUEITTAIN FÄRGSÄTTNINGSPLAN OMRÅDESVIS ASUINTALOT BOSTADSHUSEN KORTTELIT /KVARTER 3562, 3563, 3564 : Vaaleat t/ljusa : Teknos 7121, 7221, 7133, 7233 Tikkurila 319x, 318x, 359x,

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

VAJA. [ Puu tekee kodin ]

VAJA. [ Puu tekee kodin ] VAJA [ Puu tekee kodin ] ENNEN KUIN ALOITAT Tässä vihkosessa selvitetään kahden erikokoisen vajan rakentamisohjeet: 6 m 2 (Kuutonen) ja 10 m 2 (Kymppi). Tarkoituksena on saada aikaan yksinkertainen, mutta

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

KIVILAHTI KORTTELIN 2 LOMA-ASUNNOT R A K E N N U S T A P A O H J E E T 04.04.2015. Unto Ollikainen, arkkitehti

KIVILAHTI KORTTELIN 2 LOMA-ASUNNOT R A K E N N U S T A P A O H J E E T 04.04.2015. Unto Ollikainen, arkkitehti KIVILAHTI KORTTELIN 2 LOMA-ASUNNOT R A K E N N U S T A P A O H J E E T 04.04.2015 Unto Ollikainen, arkkitehti Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i M a a n k ä y t t ö p a l v e l u t 1 Kivilahden loma-asunnot,

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET

S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET S U O J Ä R V E N S I I R T O L A P U U T A R H A Ä Ä N E K O S K I RAKENNUSTAPAOHJEET 01.03.2011 YLEISTÄ Suojärven siirtolapuutarhan rakentaminen alkaa kesällä 2011. Alueelle on osoitettu 62 puutarhapalstaa,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

KOKKOLAN VUOKRA ASUNNOT OY, Tykkitie1

KOKKOLAN VUOKRA ASUNNOT OY, Tykkitie1 . VÄRIBETONIELEMENTTI (VALKOBETONI), HIEKKAPUHALLETTU (= rappauksenomainen pinta), VALESAUMAT, väri VALKOINEN A. BETONIELEMENTTI, VAAKAURITETTU, MAALATTU HARMAA (väri FASADE 4). PARVEKELAATTOJEN REUNAPROFIILIT

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Kuistin korjaus KORJAUSKORTISTO. Sisältö. Museovirasto

Kuistin korjaus KORJAUSKORTISTO. Sisältö. Museovirasto Museovirasto KORJAUSKORTISTO Kuistin korjaus Sisältö Yleistä...2 Kuistien historiaa...2 Kuistin merkitys ja ominaisuudet...2 Kuistin rakenteet...4 Kuistin vauriot...5 Korjaustyöt...5 Perustukset...5 Runko...6

Lisätiedot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

KIVITALO-TURVALLISTA ASUMISTA

KIVITALO-TURVALLISTA ASUMISTA As Oy Gerbyn Kalaranta Satumetsäntie 1 65280 VAASA KATSE KOHTI HUOMISTA KIVITALO-TURVALLISTA ASUMISTA TILAA PERHEELLE Nykyaikaista kivitaloarkkitehtuuria Vaasaan Suunnittelutoimisto K Kellokoski ja A.

Lisätiedot

Honkatalot-vakiotoimitussisältö PolarHuvilat ekopuutalorakenteella

Honkatalot-vakiotoimitussisältö PolarHuvilat ekopuutalorakenteella 1 Honkatalot-vakiotoimitussisältö Honkatalojen PolarHuvilat sisältävät kaikki alla olevat rakennusmateriaalit ja -osat: 1. PIIRUSTUKSET (Honkatalojen toimituksen osalta) a. pohjapiirustus b. julkisivupiirustukset

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Kokkokankaan hautausmaa

Kokkokankaan hautausmaa Kokkokankaan hautausmaa Havainnekuvia hautausmaa-alueesta 31.05.2012 Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Kokkokangas 15134 1506/1, 2 ja 3 Rakennustoimenpide Piirustuslaji

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

TALOT HEINÄSARANKAARI

TALOT HEINÄSARANKAARI TALOT HEINÄSARANKAARI Talot Heinäsarankaari 9, 11, 13 ja 15 00660 Helsinki MANNERHEIMINTIE 94 B 46, 00250 HELSINKI, PUH. 09-876 8989 LOUNAASTA KOILLISESTA Talo Tuomainen,Länsi-Pakila 34174-5 Heinäsarankaari,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

Persson Puurula Eva 12.7.2013

Persson Puurula Eva 12.7.2013 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA KITTILÄN KUNTA Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 1000-10700 Rakentamistapaohjeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LUONNOS 424-P13058 Rakentamistapaohje et 1

Lisätiedot