Pihan kunnostusopas

Transkriptio

1 Pihan kunnostusopas

2 SISÄLLYS Kunnostussuunnitelman laatiminen 4 Nykytilanteen kartoittaminen 4 Kuntoarvio helpottaa päätöksiä 4 Rakennusjärjestys ohjeistaa 6 Luonnostele ja ideoi 6 Töiden aikataulutus ja tarjouspyynnöt 7 Alustavat työt 8 Lupa-asiat ja kaapeleiden kartoitus 8 Säilytettävän kasvillisuuden suojaaminen 8 Puiden kaataminen 9 Vanhan kiveyksen purkaminen 9 Mittaustyöt ja maastoon merkitseminen 10 Sadevesien hallinta 10 Pihapintojen päällystäminen pihakiveyksin 11 Pihakiveyksen suunnittelu 11 Värit, pintakäsittely ja ladontamallit 11 Pihakiveyksen pohjaus 12 Routaeristys ja täytöt 13 Pihakiveyksen asentaminen 14 Kivien leikkaaminen 14 Saumaus ja tärytys 15 Reunojen tuenta 15 Tukimuurit 16 Portaat 17 Vihertyöt 18 Kasvualustat 18 Taimien istuttaminen 19 Nurmetustyö 19 2

3 opastusta pihan KUNNOSTUKSEEN Piha vaatii asuinrakennuksen tavoin ajoittaista kuntoremont tia pysyäkseen viihtyisänä ja toimivana. Kunnostustarpeeseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi yleisimmistä pihan kunnostamiseen vaikuttavista syistä on vanhojen asuin rakennusten perusparannustarve. Esimerkiksi sokkelin kosteus eristämisestä johtuvan maankaivuun yhteydessä on luontevaa samalla kunnostaa rakennuksen ympäristö. Piharemontin tarpeeseen vaikuttavat myös elämäntilanteiden muutokset, kasvillisuuden ränsistyminen ja rakenteiden rappeutuminen. Tontin pintavesikaltevuuksissa saattaa ilmetä puutteita, ja pihavalaistus on riittämätön. Makuja ja mielty myksiä on monenlaisia. Talon asukkaiden vaihtuminen kiinteistökaupan myötä aiheuttaa usein muutoksia niin rakennuksen sisätiloissa kuin ulkona puutarhassa. Mikään ei toki estä uudistamasta pihapiiriä pelkästään vaihtelun vuoksi. Remontin kohteeksi voidaan valita joku tietty osa pihasta, tai laittaa koko puutarha kerralla uuteen uskoon. Tämän korjaajan oppaan tarkoituksena on helpottaa korjausprojektiin ryhtymistä, estää yleisiä, piharemonteissa esiintyviä virheitä ja ja antaa uskoa ja virikkeitä onnistuneisiin ja pitkäikäisiin piharatkaisuihin. Tartu rohkeasti toimeen! 3

4 KUNNOSTUSsuunnitelman laatiminen Pihan kokonaiskunnostus suun nittelusta alkaen on usein vaativa projekti. Uudistuksien ohella myös säily tet - tä vät asiat kuuluvat suun nitelmaan. Kunnostussuunnitelman teossa on perusteltua hyödyntää vihersuunnittelun asiantuntijaa. Mahdollisimman yksityiskohtainen, pape rille laadittu suunnitelma on paikallaan etenkin, jos remon tin teettää ulkopuolisella urakoitsijalla. Piirretty suunnitelma helpottaa sekä kustannusarvion laatimista että käytännön toteutustyötä. Hyvän suunnitelman avulla piharemontti voidaan myös haluttaessa jaksottaa useamman vuoden ajalle. Nykytilanteen kartoittaminen Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan nykytilanteesta, listaus ongelmapaikoista sekä siitä, mitä halutaan ja voidaan säilyttää, ja mitä täytyy poistaa. Kartoi tusta varten suurennetaan luonnospaperille tontin asemapiirros mittakaavaan 1:100 (1 cm = 1 m) ja merkitään pohjapiirrokseen kaikki kiinteät rakenteet; rakennukset, isot maakivet, kalliot, rinteet, tie- ja ajoliittymät sekä säilytettävä kasvillisuus. Kuntoarvio helpottaa päätöksiä Piha-alueen kuntoarviointi on jo turvallisuus- ja vastuusyistäkin tärkeä hoitaa tietyin väliajoin. Kuntokartoitus sisältää yleensä mm. puuston ja muun kasvillisuuden, pihan rakenteet kuten pinta- 4

5 vesien ohjausjärjestelmät, lasten leikkivälineet, kalusteet, sähköistykset ym. Kuntokartoitus helpottaa päätöksien tekemistä ja kannattaa turvallisuussyistä tehdä ainakin iäkkäille puille. Jo yhden ison puun poistaminen voi oman pihapiirin ilmeen ohella muuttaa myös naapuruston maisemaa. Mikäli puu vanhusten elinvoimai- suutta ei pystytä arvioimaan silmämääräisesti, on puunhoidon ammattilainen oikea henkilö hoitamaan tehtävä. Arboristin puukaira kertoo kiistattoman tiedon puiden todellisesta kunnosta kaikille osapuolille. Kuntoarvio on hyvä tehdä myös leikkivälineille, mikäli tarvetta leikkivälineiden säi- lyttämiseksi on olemassa. Rivitaloissa leikkivälineiden turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu taloyhtiölle vuoden 2004 voimaan tulleen tuoteturvallisuuslain uudistuksen mukaisesti. Myös aikansa palvelleiden ulkoportaiden ja askelmien turvallisuus on oleellista tarkistaa tässä yhteydessä. Rakennuksen ympäristön kunnostus Piha purkutöiden käynnistyttyä Piha kiveyksen uudistaminen aloi tet tiin purkamalla ajan haurastamat, puisiin tukikehikkoihin valetut laatat pois. Kiveyksen pohjaustöiden yhteydessä uusittiin sadevesijärjestelmä rännikaivojen osalta niin, että katol ta tulevat veden ohjautuvat kunnan sadevesiviemäriverkostoon. Toimenpide vaatii luvan kunnan viranomaiselta. Käytävän ja rakennuksen väliin ei ollut perusteltua laittaa nurmisuikaletta tai istutuksia katolta tippuvan lumen vuoksi. Seinänvieri pinnoitettiin harmaan ja tumman harmaan kiven yhdistelmällä, jota kesällä elävöittävät värik käät kesäkukat isoissa ruukuissaan. Kulkutie on kivetty puna mustalla betonikivellä. Pohjaustyön yhteydessä vanhaa eristystä täydennettiin 5 cm:n vahvuisilla routaeristelevyillä. Perustus ulotettiin reilusti yli tulevan pinnoitteen. Tiivistetyn kantavan kerroksen päälle levitettiin muutaman sentin paksuinen kerros kivituhkaa asennushiekaksi. Kun apuohjurit (T-kiskot) on asennettu oikeisiin korkoihin, niiden avulla on helppo saada kokonaiskäsitys tulevista kallistuksista kerralla isommalta alalta. Viimeistelyä vaille oleva kiveys odottaa reunojen tukemista, saumausta sekä tärytystä. 5

6 Rakennusjärjestys ohjeistaa Kunnostussuunnitelmaa tehtäessä on hyvä tutustua oman asuinalueen rakennusjärjestykseen. Kuntien ja kau punkien rakennusjärjestykset ohjeistavat mm. puiden kaatoa, tukimuurien ja pengerrysten rakentamista, piharakennusten, kuten grillikatosten, kasvihuoneiden ja leikkimökkien rakentamista ja sijoittamista tontille, lumien kasausta, istutuksia, pihan aitaamista, tonttien ajoliittymiä, tieliikennejärjestelyjä jne. Ohjeistuksen sisältö vaihtelee alue- ja paikkakuntakohtaisesti Luonnostele ja ideoi Pihan nykytilanteen ja ongelmakohtien kartoittamisen jälkeen on aika ryhtyä luovaan työhön. Uudistuksia suunniteltaessa kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin asioihin: onko nykyinen oleskelualue riittävän tilava ja oikeassa paikassa ilmansuuntiin nähden? Tarvitaan ko leikkipaikkaa, kasvimaata, marjapensaita, koiratarhaa? Kaipaako autoparkki laajennusta, ja onko kääntöpaikka tarpeellinen? Olisiko hyödyllistä lisätä pihavalaistusta? Tarvitseeko kasvillisuus täydennystä? Pitkään asutuissa pihapiireissä on selkeästi havaittavissa polut, joita pitkin on totuttu kulkemaan. Näitä luonnostaan syntyneitä väyliä kannattaa hyödyntää pihan kulkureittejä luonnosteltaessa. 6

7 TÖIDEN AIKATAULUTUS JA TARJOUSPYYNNÖT Realistiset aikataulut ja töiden mielekäs toteutusjärjes tys on hyvä miettiä huolelli sesti etukäteen. Hyvä or ga ni saa tiokyky on tarpeen tilantees sa, kun tontilla häärää vät saman aikai sesti työn tekijät, kone, kuorma-auto ja tarviketoimit tajat kuor mineen. Kustannustehokas vaihto ehto on ajoittaa laajempi piharemontti muiden kaivutyötä edellyttävien töiden yhteyteen, jos mahdollista. Esimerkiksi vuoden 2004 alussa voimaan tullut asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla aikaansaa myllerrystä monis sa hajaasutusalueiden ja maaseudun pihapiireissä. Mikäli remontin teettää ulko puolisella urakoitsijalla, tarjoukset kunnostus työstä kannat taa pyytää hyvissä ajoin ennen suunniteltua toteuttamisajankohtaa. Mitä tarkemmat suunnitelmat työselityksineen ovat, sitä paremmat mahdollisuudet on saada vertailukelpoisia tarjouksia. Hinnan ohella on hyvä hieman selvittää tekijäkandidaattien referenssejä, heidän työnsä laatua ja sitoutuvuutta suorittamaan urakka yhteisesti sovitulla aikataululla. Ideoita, vinkkejä, ohjeita ja malleja, kannattaa hakea pihakivivalmistajien kotisivujen lisäksi piharakentajan ohje- ja ideasivulta, yritysten näyttelypihoilta, kivimyymälöistä, mallipuistoista (Marketanpuisto, Mikkeli puisto) sekä kaupunkien edustuspuistoista. 7

8 ALustavat työt Lupa-asiat ja kaapeleiden kartoitus Ennen piharemontin aloittamista on hyvä hoitaa kaikki tarvittavat viranomaisluvat pois päiväjärjestyksestä. Tällöin byrokratia ei ole hidastamassa käytännön töitä. Tärkeää on myös tarkistaa etu käteen kaapelikartasta tontilla sijaitsevien sähkö- ym. kaapeleiden sijainnit ja merkata ne maastoon. Mikäli luo tettavaa karttaa ei ole ole massa, kaapelinäytön voi tilata paikalliselta sähköyhtiöltä. Lisäksi erilaisten maanalaisten putkien, kaivojen, sulkuventtiileiden jne. paikka on syytä varmistaa ennen konetöiden alkamista. Säilytettävän kasvillisuuden suojaaminen Arboristin puukaira kertoo iäkkäiden puiden todellisen kunnon ja mahdollisen kaatotarpeen. Säilytettävä kasvillisuus ja rakenteet suojataan piharemontin ajaksi. Perennat eli monivuotiset kukat, elinvoimaiset pienet ja keskikokoiset pensaat ja puut on yksinkertaisinta nostaa juurineen maasta suuren multapaakun kera ja varastoida siirteessä kunnostustyön ajan. Tilapäisenä istutusmaana voi toimia esimerkiksi tarkoitusta varten hankittu multakasa tai kasvimaa. Puuvartisten kasvien kannal ta pihankunnostus olisi otol lisinta tehdä varhaiskeväällä tai myöhäissyksyllä kasvien ollessa lepotilassa. Käytännös sä näitä ajankohtia ei läheskään aina pystytä noudat tamaan. Tärkeintä on huolehtia kastelusta, siirtojen ja tilapäissäilytyksen ajan. Piha-alue, jota remontti ei kosketa, kannattaa eristää saneerattavasta alueesta esimerkiksi suoja-aidalla. Yksittäinen säilytettävä puu suojataan puun rungon ympärille rakennetulla lautakehikolla. Suojalautoja ei saa naulata puuhun kiinni. Juuristoalueen tiivistymistä voidaan lisäksi vähentää noin 20 cm kerroksella karkeaa soraa. Asianmukaisista suojauksista huolimatta, koneellista kaivua ja tarpeetonta ajamista olisi hyvä välttää säilytettävän puun välittömässä läheisyydessä. Tulevia mahdollisia kaivutöitä ajatellen on kaukaa viisasta merkata kaapeleiden sijainnit varoitusnauhalla maastoon sekä punakynällä vakkapa pihasuunnitelmaan. Kaapeleiden näyttö ennen kaivutöiden aloittamista ei maksa kuin vaivan. Katkaistujen kaapeleiden liittäminen sitä vastoin estää töiden etenemisen ja tuo lisälaskun yleensä kiinteistön omistajalle. Olisiko tämä puu kestänyt enää tulevia myrskytuulia? Puiden kunto arvio on paikallaan turvallisuuden vuoksi. 8

9 PUIDEN KAATAMINEN Puiden kaataminen kaavaalueella vaatii aina luvan. Työssä on omat riskinsä, joten kannattaa harkita tarkoin ryhtyykö toimeen itse, Kaava-alueilla, myös omalla pihalla, puun kaataminen vaatii aina luvan. vai poistattaako puun asiaan perehtyneellä ammattihenkilöllä. Mikäli kunnostus ulottuu koko piha-aleelle, voi olla viisasta kaivauttaa kanto ja puun juuristo koneella samoin tein pois. Kannon voi myös häivyttää lyhentämällä sitä moottorisahalla niin, että jäljelle jäänyt tynkä on peitettävissä mullan alle. Yksi mahdollisuus on tilata kantojen jyrsintä työhön erikoistuneelta yritykseltä. Kone kuopaisee tarvittaessa kaadetun puun kannon juurineen pois pihan kunnostustöiden alta. VANHAN PURKAMINEN Vanhojen laatoitusten, puupinnoitteiden ja rakenteiden purkaminen onnistuu parhaiten käsin. Ehjät laatat voi haluttaessa varastoida ja hyödyntää pihan toisarvoi- silla paikoilla. Hyväkuntoiset betonikivet voi uusiokäyttää uuden suunnitelman mukaisilla, kivetyillä alueilla. Kaivin kone kuopaisee maasta huonokuntoiset kasvit, rikka ruohottuneet kasvualustat ja sammaloituneen nurmimaton siirtola valle tai suoraan kuorma-auton kyytiin kaatopaikalle vietäväksi luvulla asennetut betonilaatat saivat tehdä tilaa nykyaikaisille pihakiville. Purkutyön jälkeen oli vuorossa savipitoisen maan kuoriminen, routaeristelevyjen laittaminen sekä asianmukaiset soratäytöt. Luonteva valinta vanhaan pihaan oli kuudesta erikokoisesta laatasta muodostuva roomalainen ladonta. Säilytettävää kasvillisuutta rajaavat, painekyllästetyt laudat korvattiin kapealla graniittisella reunakivellä. Vanhat betonikivet on ladottu käsin lavoille odottamaan poisvientiä. Kone raivaa hetkessä vanhan kasvillisuuden juurimultineen. 9

10 MITTAUSTYÖT JA MAASTOON MERKITSEMINEN Vaaituskoje on hyvä apuväline pihamaan korkojen määrittämisessä. Kiinteä lähtökorko merkataan yleensä sokkeliin ja kaivettavien alueiden reunoille tehdään riittävä määrä korkomerkkejä konemiehen työn helpottamiseksi. Korkomerkin nöillä varmistetaan oikeansuuntaiset kaadot vesien ohjaamiseksi. Samalla merk ki kepit näyttävät mm. tulevien käytävien ja teiden linjaukset. Maastoon merka taan myös suunnitelman mukaiset kasviryhmät ja yksi ttäispuiden paikat istutuskuoppien kaivua varten. SADEVESIEN HALLINTA Sokkeleiden kosteuseristysten ja rännikaivojen puuttuminen ovat monien vanhojen rakennusten ongelma. Pihan sadevesien ohjaaminen rakennuksista poispäin on tärkeää. Perusteellisessa remontissa sokkelin vierusta kaivetaan anturaan asti auki, kuivatetaan ja asennetaan patolevy kivijalkaa vasten. Katolta tulevien sadevesien imeytyminen perustuksiin minimoidaan lisäksi rännikaivoilla ja kaivoihin liitettävillä putkistoilla. Laajoilla, kivettäillä alueilla vedet ohjataan kiveykseen tehtävin kallistuksin pinnan alimmassa kohdassa olevaan, ritiläkantiseen sadevesikaivoon. Vesiä ei saa ohjata naapuritontille. Ennen oli tapana levittää multa kiinni kivijalkaan. Nykyään seinivieritäytöt tehdään niin uudis- kuin kunnostuskohteissa ilmavalla sora-aineksella. Hyvin yleistä on lisäksi viimeistellä seinivieret kiveämällä ne tarkoitukseen sopivin betonikivin, -laatoin tai seulanpääkivin. Maanpinnan tasoon asennetun betonilaatan etuna on nurmikon hoidon helpottuminen. Leikkuujälki on kerralla siisti leikkurin toisen pyörän kulkiessa tasaisesti kiveyksen päällä. Erilaiset kaivot valurautaisine kansineen sijoittuvat valitettavan usein keskeiselle paikalle pihaa. Kaivojen ympärykset vaativat kivettävillä alueilla huolellisuutta viimeistelytyössä. Katolta tulevien sadevesien imeytyminen perustuksiin minimoidaan rännikaivoihin liitettävien putkistojen ja tulevaan pinnoitteeseen tehtävien kallistusten avulla. Tukimuureja tehtäessä on hyvä huolehtia, ettei rakennelmista pääse muodostumaan vettä kerääviä patoja. Liika märkyys aiheuttaa riskin muurin perustusten routimiselle. Ylimääräinen vesi johdetaan pois muurin alle sijoitettavalla putkella. 10

11 PIHAPINTOJEN PÄÄLLYSTÄMINEN PIHAKIVEYKSIN Pihakiveyksen suunnittelu Betoniset pihakiveykset täyt tävät useimpien pihan raken tajien ja kunnostajien toiveet helppohoitoisesta ja näyttävästä pihapiiristä. Pinnoitettavia alueita ovat mm. pihapolut ja käytävät, oleskelu- ja grillialueet, pääsisäänkäynti ja autolla lii kennöitävät alueet. Myös huoltopiha kannattaa päällystää pihakiveyksellä pelkästään puhtaanapidon helpottamiseksi. Yleissuunnitelmasta ei välttämättä ilmene kaikkia pihan pinnoitteisiin liittyviä yksityiskohtia. Detaljisuunnitelmassa tarkennettavia asioita ovat mm. eri alueilla käytettävien pihakivien tyypit, vahvuudet, värit, pintakäsittelyt ja ladontakuviot. Betonikivien suositeltavat vahvuudet - patiot ja pihapolut, 6 cm - autotallin edusta, kääntöpaikka, ajotiet, 8 cm ( henkilöautoliikenne 6 cm) Betonilaattojen suositeltavat vahvuudet - patiot ja pihapolut, 4 8 cm - autotallin edusta, kääntöpaikka, ajotiet, 8 cm Pinnoitettava pihatie on hy vä mitoittaa vähintään 2,5 m:n levyiseksi. Sisään ajo- tien leveyden on suositel tavaa olla vähintään 3 metriä. Pysä köin ti alueen minimimitta on 2,5 x 5 m. Mitoitukset kan nat taa tehdä aina suosituksia väljemmiksi, jos tila antaa myöten. Värit, pintakäsittely ja ladontamallit Taitava värien käyttö tekee pihakiveyksestä persoonallisen. Kivipinnan värit kannattaa valita niin, että sävyt ovat harmoniassa keskenään ja sointuvat rakennusten väritykseen.värit elävöittävät pinnoitetta. Lisäksi niillä voidaan rajata tai korostaa alueita ja viitoittaa kulkua. Tuotannossa olevien pihakivien yleisimmät värit ovat harmaa, musta, punainen, punamusta, ruskea ja keltainen. Sävyissä ja värivalikoimis sa on valinnan varaa val mistajasta riippuen. Samat värit toistuvat muissa pihakivi tuotteissa, kuten muu reissa ja reunakivissä, mikä edesauttaa yhtenäisen pihakokonaisuuden rakentamista. 11

12 Minikaivuri on hyvä apu ahtaassa paikassa mm. kiveysten pohjia tehtäessä. Vanha nurmikko on saanut kyytiä ja uudistettava oleskelualue saamassa rutkasti lisäneliöitä. Sileäpintaisten pihakivien ohella valittavana on eritavoin pintakäsiteltyjä tuotteita, kuten pintakuvioituja, patinoituja, hiekkapuhallettuja ja rouhepintaisia (pesubetoni) kiviä ja laattoja. Näistä etenkin patinoidut, eli uutuuttaan vanhan näköisiksi työstetyt pihakivet sopivat monesti erinomaisen hyvin vanhoihin, kunnostettaviin pihoihin. Erilaiset ladontakuviot antavat lähes rajattoman mahdollisuuden yksilöllisiin kivipintoihin. Perusmallien, kuten tiili-, parketti-, kalanruoto-, ke hä- ja ympyräladonnan lisäksi on lukuisia mahdollisuuksia tehdä omia ladontasovellutuksia sekä yhdistellä keskenään betonikiviä ja -laattoja. Pihakivien mitoitukset saattavat usein poiketa toisistaan valmistajasta riippuen. Eri kivimalleja yhdisteltäessä mitoitukset ja kivien yhteensopivuus on hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Pihakiveyksien pohjaus Roudan liikuttamat betonilaatat viestittävät pohjatöiden riittämättömyydestä. Useimmissa tapauksissa uudistettavien pihakiveyksien perustukset on tehtävä kokonaan uudelleen. Pohjaustyön peri aate on sama, kuin uudisrakentamisen yhteydessä. Vaikka työ nielee euroja, se kannattaa tehdä laadusta tinkimättä. Huolella tehty pohjatyö kiristää kukkaron nyörejä ehkä vähän enemmän, kun taas työssä säästämällä voi joutua jo seuraava- Routaeristelevyjen käyttäminen vähentää kaivuutyötä ja massojen vaihtoa. Levyjen ehjänä säilymisen ehtona on hyvin tasattu pohja, sekä kivetön hiekkakerros välittömästi levyjen päällä. Tilan antaessa myöten kannattaa maa-ainekset kippauttaa suoraan kohteeseen ja levityttää kaivinkoneella. Murskesora tiivistettynä toimii kantavana kerroksena tulevan ajotien kohdalla. 12

13 Betonikivien asennus tapahtuu valmiin pinnan päältä linjalankaa apuna käyttäen. Leikkuuvälineet kannattaa valita leikkuutarpeen mukaan. Pöytämallin kivisaha puoltaa paikkaansa, kun suoraa leikattavaa on paljon. na talvena toteamaan, että tehty työ menee uusiksi roudan liikuteltua kieveystä. Routaeristys ja täytöt Kaivuutyön, massanvaihtojen ja routaerityksen tarve on aina tapauskohtainen riippuen perusmaan laadusta. Autolla liikennöitävillä alueilla, kun käytetään routaeristelevyjä, pohjaussyvyys routivilla perusmailla on noin 60 cm. Pihakäytävien ja patioiden kaivuusyvyydeksi vastaavassa tapauksessa riittää cm. Kaivannon pohja tasataan kivettömällä, hienolla hiekalla. Routaeristelevyt asennetaan tiiviisti kiinni toisiinsa ja ehjänä säilyminen varmistetaan levittämällä eristeiden päälle kerros kivetöntä hiekkaa ennen karkeampia soratäyttöjä. Autolla liikennöitävillä alueilla tiivistetyn täytesorakerroksen päälle levitetään kantavaksi kerrokseksi noin 20 cm, raekooltaan 0 32 mm:n murskesoraa. Jalankuljettavien käytävien ja patioiden kantavan kerroksen vahvuudeksi riittää 10 cm, ja käytettävä murskesora voi olla raekooltaan hienojakoisempaa (0 18 mm). Myös kantava kerros tiivistetään täryttämällä jälkikäteen tapahtuvan painumisen eliminoimiseksi. Polttomoottorikäyttöisellä, tehokkaalla sahalla saa tehtyä sekä suorat leikkaukset että sahattua loivat kaarteet valmiiksi ladotulla kivipinnalla. Pieni leikkaustarve hoituu hyvin kulmahiomakoneella, etenkin jos on valmis investoimaan siihen timanttiterän. 13

14 Pihakivien asentaminen Pohjausten valmistuttua pinnoitettavat alueet vaativat vielä kerroksen asennushiekkaa ennen kivien asentamista. Asennushiekkakerrokseksi riittää tasavahvoja, betonisia pihakiviä asennettaessa 2 3 cm. Apuohjurit ja oikolauta helpottavat asennushiekan tasaamista betonisia pihakiveyksiä tehtäessä. Ohjureina toimivat esimerkiksi rautaiset t-kiskot, jotka asennetaan vaaituskojeen ja vatupassin avulla oikeisiin korkoihin kallistukset huomioiden. Tarvittava määrä asennushiekkaa levitetään ohjurikiskojen väliin ja tasataan t-kiskojen päällä suoraa oikolautaa vetäen. Pihakivien latominen aloitetaan yleensä kiinteästä rakenteesta ulospäin ja työssä edetään valmiin pinnan päältä. Kivet asennetaan puskuun, eli kiinni toisiinsa. Luonnonliuskekiviä käytettä essä asennushiekkakerroksen paksuus on 5 10 cm, graniittisia nupu- ja noppakiviä asennettaessa usein vielä tätäkin reilumpi. Kivien leikkaaminen Jotta pinnoitteesta tulisi loppuun asti huoliteltu ja siisti, kiveys joudutaan useimmiten viimeistelemään leikkaamalla. Leikkuutarpeen ollessa pienehkö, työhön käytetään yleensä timanttiterällä varustettua kulmahiomakonetta. Jos leikkaamista on paljon, suorat leikkuut, Vaihtelevilla ladontasuunnilla, sekä erivärisillä betonikivillä, saadaan elävyyttä pinnoitteeseen, mutta samalla leikkuutyön määrä kasvaa. tasapuolikkaat jne. onnistuvat näppärästi pöytämallin kivisahalla. Pitkät, kaarevat leikkaukset hoituvat kätevimmin polttomoottorikäyttöisellä kivisahalla kivien ollessa maahan ladottuna. Molemmat ammattiasentajien suosimat sahat ovat tehokkaita, ja niillä leikattaessa voidaan lisäksi käyttää vettä, jolloin pölyhaitta on huomattavas- 14

15 ti kuivasahausta pienempi. Kulmahiomakoneella leikattaessa vettä ei saa käyttää. Giljotiini-tyyppisellä kivenhalkaisulaitteella melu- ja pölyhaitat ovat vähäiset, mutta leikkuujälki on rosoinen. Sahatyypistä riippu mat - ta työskennellessä on hyvä käyttää pöly-, kuulo- ja sil mä - suojaimia. Saumaus ja tärytys Kivien asentamisen jälkeen pinnoite saumataan yleisim - min hienolla, kuivalla saumaushiekalla tai kivituhkalla, joka harjataan kiveyksen saumoihin katuharjalla edes - takaisin vedoin. Lopuksi betonikiveys viimeistellään maksimissaan 100 kg:n painoisella maantiivistimellä täryttäen. Betonilaattoja ei tärytetä. Harjattu hiekka valuu tärytyksen yhteydessä jonkin verran saumoihin, jo ten pieni hiekkalisäys on paikallaan vielä tiivistämisen jälkeen. Reunojen tuenta Pinnoitteiden asianmukaiseen tuentaan on syytä kiinnittää huomioita. Mitä pienempiä kiviä käytetään, sitä suurempi on huolellisen reunatuennan merkitys. Tuki on erityisen tarpeellinen tontille johtavan, sorapintaisen ajotien ja kiveyksen liitoskohdassa, jossa kiveys joutuu renkaitten kohdalla erityisen kovalle rasitukselle. Kiveyksien tukemiseen on olemassa erityyppisiä, betonisia reunakiviä. Pihakäytävien yhteyteen soveltuvat luontevasti sirot ja keveät betoniset reunatuet, jotka asennetaan paikoilleen valmiin kiveyksen reunaan. Pientalopihojen autolla liikennöitävillä alueilla suositellaan usein käytettäväksi massiivisempaa, maahan upotettavaa reunakiveä. Jykevät reunakivet asennetaan yleensä ennen kiveystä. Etenkin pihapolkuja tehtäessä kiveys voidaan tukea myös betonikivin tai laatoin. Suorakaiteen muotoiset kivet pituussuuntaan asennettuna pysyvät paikoillaan kohtalaisen hyvin. Reunimmaisten kivien pysymisen voi haluttaessa varmistaa vaikkapa pienellä betonivalulla. Kiveys saumataan hienolla hiekalla asentamisen jälkeen. Poutasää on eduksi tässä työvaiheessa. Saumaushiekka puuroutuu helposti kastuessaan eikä tällöin valu saumoihin toivotulla tavalla. Kivituhkalla saumatessa vain hienoaines mahtuu puskuun asennettujen betonikivien saumoihin. Hieman helpommalla työssä pääsee, jos käyttää tasajakoista hienoa saumaushiekkaa. Jo 10 cm:n paksuinen valettu antura edesauttaa yli 70 cm:ä korkei den muurirakennelmien pystyssä pysymistä. 15

16 tukimuurit Muurin huolellinen pohjaaminen on muurin suorassa pysymisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Perustus tulee tehdä routimattomaksi. Muurien pohjia työstettäessä routivaa maata poistetaan cm:n syvyydeltä ja salaojituksen avulla huolehditaan siitä, ettei kaivannosta pääse syntymään vesi pesää. Pohjalle levitetään ohut kerros kivetöntä hiekkaa ja päälle asennetaan routaeriste levyt. Tiivistetty murskesora antaa riittävän tuen alle 70 cm korkeille muureille. Sorakerroksen päälle levitetään ohut kerros kivetöntä asennushiekkaa ennen muurikivien asennusta. Yli 70 cm korkeat muurit vaativat usein pienen valetun anturan. Ensimmäinen kivikerros lado taan aina huolellisesti vaakatasoon. Aloituksessa tehdyt virheet heijastuvat ylimpään kansikivikerrokseen saakka luvulla rakennettujen rintamamiestalojen pihat kaipaavat usein perusteelisempaa kunnostusta. Talojen ra ken tamisen aikoihin ei juuri ollut käytettävissä lapiota kummempaa konetta eikä nykyajan eristysmateriaaleista ollut tietoakaan. Niinpä pihojen pohjauksissa ilmenevät puutteet ovat hyvin ymmärrettävissä. Tulevan muurin ja käytävän pohja on kaivettu auki n. 50 cm:n syvyydeltä. Kaivannon pohja odottaa tasausta sekä routaeristelevyn asentamista. Kantavana kerroksena toimii n. 10 cm:n vahvuinen, tiivistetty murskesorapatja (0 18 mm). Ennen pihakivien asentamista murskeen päälle levitetään ohut kerros kivetöntä asennushiekkaa. Valmis muuri istutuksineen. Muurikivillä toteutettavaa rakennelmaa on helppo porrastaa maastonmuodon niin edellyttäessä. Vaikka käytävä laskee loivasti, muurikivet on asennettu vaakatasoon. Vaateriin asennettuna muuri toimii ryhdikkäänä selkärankana koko pihamaalle. Tukimuurin pystyttämisen jälkeen asennetaan käytävälle tulevat pinnoitekivet. Vanhat betonilaatat odottavat pinossa uusiokäyttöä. 16

17 PORTAAT Useimmissa pihoissa löytyy ainakin muutama porrasaskelma. Sisäänkäynnin yhteydessä askelmat yhdistävät sisätilan ulkotilaan. Rinnetonteilla taas maastoon sijoitetuilla portailla on merkittävä, kulkua helpottava rooli. Askelmissa on oleellista huomioida ulkoportaiden matalampi mitoitus sisäportaisiin verrattuna. Mitoitus vaatii laskelmia maastossa paikanpäällä, ja kaavoja mittojen määrittämiseksi on useampia. Yksi tapa on mitata vaaituskojeella, tai vatupassia ja mittanauhaa apuna käyttäen luiskan kokonaiskorkeus tulevien askelmien kohdalta. Saatu lukema jaettuna halutulla askelmakorkeudella (12 16 cm) antaa portaiden lukumäärän. Etenemä yksittäiselle askelmalle saadaan mittaamalla luiskan vaakatasomitta, joka jaetaan aiemmasta laskutoimituksesta saa dulla portaiden lukumäärällä. Valmiiden askelmaelementtien ohella portaiden rakentamiseen voidaan käyttää sekä betonikiviä että -laattoja. Pihakivillä toteutetut käytävät yhdessä rappujen kanssa muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Valmiit porraselementit ovat yksi vaihtoehto rappujen rakentamiseen. Pihakivien perinteisiä käyttö tar koituksia on mahdol lis taa sovel taa esimerkiksi porrasrakennel mis sa. Nousuosuuksissa on hyö dynnetty muurissa käytet tyjä, lohkopintaisia muurikiviä ja etenemissä betonilaattoja. Rakennuksen kulmaukseen tehty jen kaarevien portaiden nousuosuudet on saatu taipumaan muurikivien lyhyillä välikivillä, ja etenemien pinnoitteena on käytetty betonisia pihakiviä. 17

18 vihertyöt Kasvualustat Vanhoissa pihoissa kasvualustat ovat useimmiten pahasti rikkaruohottuneita, ja ne on luontevaa uusia pihan muun saneerauksen yhteydessä. Istutuskuopat kannattaa kaivauttaa koneella pohja maan muotoilun tai kiveyksien pohjaustöiden yhteydessä. Pensaille kaivetaan yhtenäinen, keskimäärin 60 cm syvä kaivanto. Perennojen kasvualustasyvyydeksi riittää noin 40 cm lajista riippuen. Puiden yksittäisten kuoppien syvyys on hyvä olla vähintään 70 cm ja leveys 120 cm. Nurmikolla sopiva kasvualustakerroksen vahvuus on noin 20 cm. Kasvualustan laadulla on suuri merkitys puutarhan hyvinvoinnille. Kunnostustyön ajaksi kasaan varastoitavaksi kuorittua multaa voidaan mahdollisesti käyttää tulevan nurmialueen pohjalla. Nurmikon pintamullaksi ja kasvien kasvualustaksi hankitaan laadultaan parasta, saatavilla olevaa, seulottua multaa. Nykyiset kasvualustat ovat yleensä peruslannoitettuja ja -kalkittuja. Asia kannattaa varmistaa myyjältä. Vanha sta omasta mullasta voi haluttaessa teettää maaanalyysin ja pyytää lannoi- 18

19 tusohjeet perusparannusta varten. Maa-analyysejä tekevät mm. Viljavuuspalvelu ja Hortilab, Taimien istuttaminen Hyvin säilyneet kasvit siirre tään valeistutusmaalta uusi tuille kasvupaikoilleen. Monivuotiset kukat jaetaan tarvittaessa ennen istuttamista. Ryhmiä täydennetään tarpeen mukaan uusilla lajeilla ja mielikasveilla. Istut tamisen jälkeen taimet kastellaan huolellisesti, ja teho hoitoa on hyvä jatkaa koko kasvukauden ajan. Rungol liset puut tuetaan kah della tukiseipäällä. Sidokset kiristetään tuki keppeihin. Ne eivät saa hangata puun runkoa. Nurmetustyö Nurmetus on piharemontin viimeisimpiä töitä. Kasvualusta tasataan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita, ja tiivistetään kevyesti ennen heinänsiemenen kylvöä. Jos haluaa nopeasti vihreää ja kerralla valmiin kokonaisvaikutelman, tasatulle multa-alustalle voidaan kylvön sijaan rullata siirtonurmimatto. Piharemontti on tupaantuliaisia vaille valmis. Nurmikivi 19

20 Suomalaisia pihakiviä ja laattoja voi ostaa puutarha-, rauta- ja rakennustarvikemyymälöistä sekä myös suoraan valmistajilta: Betonilaatta Oy Alakyläntie 3, Turku puh Lemminkäinen Betonituote Oy Puusepäntie 11, Tuusula puh Euran Sementtivalimo Oy Valimontie, Kauttua puh Lujabetoni Oy Liitintie 20, Oulu puh HB-Betoniteollisuus Oy Laastitie 1, Jyväskylä puh Napapiirin Betoni Oy Jämytie 2, Rovaniemi puh Kouvolan Betoni Oy Tehontie 18, Kouvola puh Rakennusbetoni- ja Elementti Oy Kukonkankaantie 8, Hollola puh Lakan Betoni Oy Pamilonkatu 15, Joensuu puh Rudus Betonituote Oy Ristikiventie 2, Tuusula puh Lammin Betoni Oy Paarmamäentie 8, Lammi puh