Asumismukavuutta ja energiansäästöä lisälämmöneristämisellä. Vanhan pientalon energiaremontti on kannattava ekoteko

Transkriptio

1 Asumismukavuutta ja energiansäästöä lisälämmöneristämisellä Vanhan pientalon energiaremontti on kannattava ekoteko

2 Lisää lämmöneristystä vanhaan taloon Vanhan pientalon lämmitysenergian kulutusta voidaan pienentää merkittävästi rakennuksen tiiveyttä lisäämällä ja lämmöneristyskerrosta paksuntamalla. Vedon tunteen poistuessa myös asumismukavuus kasvaa. Julkisivuremontin yhteydessä lämmöneristyksen lisääminen on varsin vaivaton toimenpide. Tom Tapanila teki rintamamiestaloonsa energiaremontin seinä kerrallaan. Lopputuloksena on viihtyisämpi, vedoton talo ja huomattavasti pienentynyt energialasku. ENERGIAREMONTTI Rakennusten energiatehokkuus on ilmastonmuutoksen kannalta kaikkein tärkein yksittäinen tekijä: noin 40 prosenttia kasvihuonekaasuista aiheutuu kiinteistöjen lämmittämisestä ja viilentämisestä. Uusia rakennuksia koskevat entistä tiukemmat säädökset astuvat voimaan vuonna Uudisrakentaminen ei kuitenkaan yksin riitä tavoitteiden saavuttamiseksi siihen tarvitaan myös korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviä toimia energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiaremontti voi olla iso tai pieni. Tässä esitteessä näytetään kuinka vanha rintamamiestalo muuttuu energiatehokkaaksi ja samalla mukavammaksi asua. Jos pientalon energiakustannukset tuntuvat isohkoilta, kannattaa aina harkita lisälämmöneristystä varsinkin, jos jonkinlainen remontti on joka tapauksessa edessä. 2 3

3 Hiljaa hyvä tulee Tom Tapanila perheineen asuu sinisessä, viehättävässä puutalossa Tuusulassa, aivan Hyrylän keskustan läheisyydessä. Rintamamiestyyppinen talo on rakennettu 1950-luvun puolivälissä. Tom alkoi remontoida taloa pikkuhiljaa 2000-luvun alussa. Alunperin 80-neliöiseen taloon rakennettiin 25 m 2 laajennusosa ja sisätilat laitettiin uuteen uskoon. Viimeisenä vuorossa olivat julkisivut ja niiden yhteydessä lämmöneristyksen parantaminen. Myös julkisivuremontti toteutettiin vähitellen, seinä kerrallaan. Syynä tähän ei ollut niinkään työn hankaluus, vaan ajanpuute. Tom tahtoi tehdä remontin itse, mutta työkiireet pilkkoivat urakan pieniin osiin. Tavoitteena oli asumismukavuuden ja energiatehokkuuden parantamisen lisäksi talon ulkoasun säilyttäminen oikean henkisenä. 4 5

4 Purut pois, tilalle energiatehokkaammat eristeet Rintamamiestalon katossa oli alkuperäinen konesaumapelti ja ulkoseinissä 1970-luvulla asennetut Mineriitti-levyt. Mineriitti-verhous oli asennettu alkuperäisen vaakapaneelin päälle. Julkisivua korjattaessa vanhat rakenteet purettiin pois aina seinän sisäosan vinolaudoitukseen saakka. Alkuperäinen eriste, noin 100 mm kerros kuivaa sahanpurua, valutettiin jätesäkkeihin ja vietiin kaatopaikalle. Poistettu sahanpuru korvattiin runkotolppien väliin asennetulla ISOVER KL mm:n mineraalivillakerroksella. Kattorakennetta korotettiin vain aavistuksen verran, jotta talon ulkonäkö ei muuttuisi. Yläpohjan vinoille osuuksille asennettiin pehmeää mineraalivillaa 200 mm ja keskiosalle 300 mm. Uudeksi vesikatoksi asennettiin Monierin kiiltävän musta Hollander-savikattotiili. Lisäksi sisäremonttia tehtäessä yläpohjan sisäpintaan asennettiin 25 mm:n yhdistetty höyrynsulku ja lämmöneriste ISOVER REK. Rungon päälle asennettiin lopuksi 50 mm:n yhdistetty tuulensuoja ja lämmöneriste ISOVER RKL-31 Facade sekä lopuksi tietysti uusi ulkoverhous. Tapanilat päätyivät vaihtamaan myös vesikattomateriaalin. Yläpohjasta löytyi purueristettä mm. Se poistettiin ja korvattiin mineraalivillalla. 6 7

5 Veto poistui, sähkölasku pieneni Tapanilan perhe huomasi energiaremontin vaikutukset nopeasti, kun vedon tunne hävisi. Rakenteiden tuulenpitävyys parantui lisäeristämisellä ja uudella tuulensuojalla huomattavasti. Sähkölämmitteisessä talossa myös sähkönkulutus on laskenut, uudesta lisäsiivestä huolimatta. Säästö on kwh:n luokkaa vuositasolla, Tom laskee. Tietysti on muistettava, että talon asukkaiden toiminta ja sääolosuhteet vaikuttavat talon energiankulutukseen. On muistettava myös säätää rakennuksen lämmitys vastaamaan parantunutta lämmöneristystä. Varsinainen energiankulutuksen seuranta energiaremontin jälkeen on hyvä ajoittaa useammalle vuodelle. Rakenteen lämmöneristävyyden ilmaisee sen U-arvo. Tapaniloiden vanhan, purueristeisen ulkoseinän U-arvo oli noin 0.60 W/ m 2 K. Nyt se on huimasti parempi, 0.24 W/ m 2 K. Yläpohjan U-arvo muuttui 0.58 W/ m 2 K:sta 0.16W/m 2 K:hon. Nykyiset, vuoden 2010 alussa kiristyneet rakennusmääräykset edellyttävät ulkoseiniltä jo tasoa U= 0.17 W/m 2 K. Tapaniloiden kohdalla se olisi tarkoittanut seiniin vielä noin mm:n lisäeristekerrosta. Tomin mukaan tämä olisi kuitenkin muuttanut talon ulkonäköä liikaa. Vuonna 2004 vaihdetut ikkunat olisivat uponneet julkisivuun ja koko talon ilme olisi muuttunut. Vielä perusteellisempi energiaremontti olisi edellyttänyt kivijalan paksuntamista ja räystäiden pidentämistä. Yleensä vanhoissa taloissa mm lisäeristyskerros on sopiva määrä, joka ei vielä vaikuta liikaa rakennuksen ulkonäköön. Mutta energiatehokkuuteen kyllä. Lisäeristys kannattaa tehdä vähintään 50mm:n eristevahvuudella, koska tällöin eristyksen tuoma hyöty tulee paremmin esille kuin ohuemmilla eristepaksuuksilla. Työmäärä kuitenkin on sama asennat sitten 25mm:n tai 50mm:n eristeen. 8 9

6 Huolellinen suunnittelu kannattaa Talon ulkonäkö on yksi asioista, joka täytyy julkisivujen lisäeristämistä suunniteltaessa ottaa huomioon. Ulkoseinien lisäeristämistä suunnittelevan kannattaa tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin vaikkapa ISOVERin verkkosivuilla ja keskustella seuraavaksi kunnan rakennusvalvonnan kanssa, jotta saa selville, minkälaisia lupia tarvitaan. Samalla kannattaa miettiä myös mahdollinen lisätilan tarve. Onko rakennusoikeutta jäljellä? Kannattaisiko samalla vähän laajentaa taloa? Vanhat rakenteet on käytävä ensin läpi tarkkaan, jotta tiedetään, mitä sieltä löytyy. Pientalojen korjausrakennesuunnitteluun perehtyneiden suunnittelijoiden yhteystietoja kannattaa kysellä oman kunnan rakennusvalvonnasta. Pelkkään ulkoseinien lisäeristämiseen ei välttämättä kannata ryhtyä, mutta julkisivuremontin yhteydessä se kannattaa aina ja jokainen lisäsentti eristettä on plussaa. Vanhan talon lisäeristäminen ulkopuolelta on Tapanilan mukaan aina turvallisin tapa, jotta rakenteen kosteustekninen toimivuus säilyy. Vesihöyryn läpäisevyyden kannalta rakenteen tulee aina harventua sisältä ulospäin mentäessä. Vanha rakenne jää tällöin kuivempaan tilaan. Seinän ulkopuolisessa lisäeristämisessä saadaan lisäksi alapohjien ja sokkelin liitynnän sekä alapohjan ja väliseinien kohtien eristys yhtenäiseksi. Ulkopuolelta lisäeristettäessä asuminen ei myöskään häiriydy eikä huonetila pienene. Työhön on myös hyvä palkata valvoja, joka voi hyvien suunnitelmien pohjalta hoitaa tarpeen vaatiessa myös tarjousten pyytämisen

7 Mitä kannattaa tehdä ja mitä se maksaa? Rakennuksen viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta on taloudellisesti kannattavinta parantaa nimenomaan lisäeristyksellä. Lisäeristys ja rakenteiden tiivistäminen maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa pienentyneinä lämmityskuluina. Lisäksi asumisviihtyisyys paranee huomattavasti, kun rakenteet pysyvät lämpiminä eikä huoneissa vedä. Julkisivun uusimisen yhteydessä lisäeristämisestä ei aiheudu, eristeen hintaa lukuun ottamatta, välttämättä paljoakaan lisäkustannuksia. Lämmöneristeen hinta taas on hyvinkin verrannollinen vaikkapa ilmalämpöpumpun hankintahintaan, ilman veroetua. Esimerkiksi lisäeristys 150 m 2 :n taloon ISOVER RKL- 31 Facade 50 mm:n tuotteella maksaa materiaalin osalta noin Paljon puhutulla matalaenergiarakentamisella tarkoitetaan talon rakenteiden osalta sitä, että niiden U-arvot ovat rakennusmääräysten normatiivisen vaatimustason alapuolella. Ne siis muuttuvat normitason mukana. Matalaenergiarakentamisen keskeisiä periaatteita ovat huolellinen ja riittävä tuulensuojaus sekä höyrynsulun tiiviys, nykyistä paksummat lämmöneristeet ja kylmäsillattomat rakenteet. Matalaenergiarakentamiseen kuuluu myös oleellisesti oikein mitoitettu ja lämmön talteenotolla varustettu ilmastointi. Tapanilojen talossa on vain ns. painovoimainen ilmanvaihto. Jos vanha talo haluttaisiin remontoida mahdollisimman energiatehokkaaksi, jonkinasteiseen matalaenergiaratkaisuun on mahdollista päästä lisäeristämällä ja vaihtamalla ikkunat sekä ovet tiiviimpiin. Passiiviratkaisuihin pääseminen on jo yleensä teknisesti hyvin hankalaa ja taloudellisesti kannattamatonta. Uusi rakennus on silloin parempi investointi. Tässä esitteessä kuvatun energiaremontin tehnyt Tom Tapanila työskentelee Isoverilla tuotepäällikkönä. Esitteen teksti on tehty Dakota Lavennon haastattelun pohjalta

8 Huomioi nämä, kun lisäät vanhan talon lämmöneristystä: Ennen lisälämmöneristystä on vanhojen rakenteiden kunto ja materiaalit selvitettävä. Tämän jälkeen tutkitaan rakenteiden lämpö- ja kosteuskäyttäyminen. Rakenteesta on tutkittava, ettei siinä ole kosteuden tiivistymisvaaraa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vesihöyryn läpäisevyyden kannalta rakenteen tulee harventua sisältä ulospäin mentäessä. Mitä tiiviimpi rakenteen ulkopinta on, sen tiiviimpi höyrynsulku rakenteeseen tarvitaan. Sisäpuolisessa lisäeristämisessä on tutkittava onko vanhassa rakenteessa höyrynsulku tai sellaisena toimiva rakennusosa ja tarvittaessa se on poistettava. Huomattava on, että vanhan seinän pintakerros (esim. tapetti tai maali) voi olla niin tiivis, että se toimii höyrynsulkuna. Lisäeristämiseen yhteydessä kannattaa korjattava talo tutkia kauttaaltaan ja korjata havaitut viat. Tässä muistilista asioista, jotka kannattaa käydä huolellisesti läpi: - Maan kallistukset sokkelista poispäin - Salaojat ja sokkeli - Sokkelin, alapohjan ja seinien liitokset - Runkorakenteiden kunto - Ikkunoiden kunto ja tiiviys - Vanhojen eristeiden kunto - Kaikkien putkistojen kunto - Hormien ja tulisijojen kunto - Yläpohja- ja vesikattorakenteiden kunto - Ilmanvaihto Terveen, kunnostetun talon perusteet ovat samat kuin uudenkin: kuivat, hyvin eristetyt ja tiivistetyt rakenteet sekä oikein mitoitettu hallittu ilmanvaihto

9 Eristys korjausrakentamisessa Vanhat ulkoseinärakenteet eivät useinkaan vastaa nykyisiä vaatimuksia lämmöneristyskyvyltään. Lisälämmöneristyksellä saadaan vanhat seinärakenteet vastaamaan nykyisiä vaatimuksia ja samalla säästämään energiaa sekä takaamaan viihtyisän sisäilman. Kuitenkin ennen lisälämmöneristeen asentamista tulee rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen tutkia. Kosteuden tiivistyminen rakenteeseen on vältettävissä varmistamalla, että rakenne harventuu sisältä ulospäin mentäessä. Näin teet lisälämmöneristyksen oikein: Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen Hirsirunko Lämmöneriste ISOVER KH 15/20 mm Ilma-/höyrynsulku ISOVER VARIO Pystykoolaus lämmöneriste ISOVER KL-33 Tuulensuojalämmöneriste ISOVER RKL-31 Facade tai RKL-31 EJ Facade Pystyrimat + ilmarako Ulkoverhous Hirsitalon sisäpuolinen lisäeristäminen Hirsirunko Tuulensuojapaperi /-pinta Pystykoolaus lämmöneriste ISOVER KL-33 Ilma-/höyrynsulku ISOVER VARIO Gyproc-levy, Gyproc GN 13 mm Puurunkoisen purueristeisen talon ulkopuolinen lisäeristäminen Laudoitus + purutäyte + laudoitus Lämmöneriste ja tuulensuoja ISOVER RKL-31 Facade Ilmarako + pystyrimat Ulkoverhous Puurunkoisen purueristeisen talon sisäpuolinen lisäeristäminen Sisäverhouslevy, Gyproc GN tai GEK Pystyrimat Lämmöneriste ja ilman-/ höyrynsulku ISOVER REK-31 Laudoitus + purutäyte + laudoitus HUOM! Mahdolliset tiiviit pinnat pitää poistaa vanhasta rakenteesta ennen REK-31 tuotteen asentamista. Puurunkoisen villaeristeisen talon ulkopuolinen lisäeristäminen Laudoitus + vanha villaeriste + laudoitus Lämmöneriste ja tuulensuoja ISOVER RKL-31 Facade Ilmarako + pystyrimat Ulkoverhous 16 17

10 Puurunkoisen villaeristeisen talon sisäpuolinen lisäeristäminen Sisäverhouslevy, Gyproc GN tai GEK 13 mm Pystylaudoitus Lämmöneriste ja ilman-/höyrynsulku ISOVER REK-31 Laudoitus + purutäyte + laudoitus HUOM! Mahdolliset tiiviit pinnat pitää poistaa vanhasta rakenteesta ennen REK-31 tuotteen asentamista. Puuverhouksen lämpörappaus kivijulkisivuksi Ohutrappaus, esim. Weber SerpoMin Eriste ISOVER FL Tartuntakerros Rakennuslevy Laudoitus + purutäyte + laudoitus Alapohjan (rossipohjan) lisäeristäminen Lattiamateriaali Ilma-/höyrynsulku ISOVER VARIO Koolaus + lisälämmöneriste ISOVER KL-33 Vuorauspaperi Rossipohjalaudoitus Ullakon lisäeristäminen Vanhan kylmän ullakon saa käyttökelpoiseksi käyttötilaksi helposti lisäeristämällä. Eristys joudutaan tekemään tällöin kattotuolien palkkien väliin. Eristyksessä kannattaa käyttää mahdollisimman ohuita lämmöneristeitä, jotta huonekorkeus säilyy tarpeeksi suurena. Tällaisia eristeitä ovat yhdistetty tuulensuoja- ja lämmöneristelevy ISOVER RKL-31 EJ Facade sekä lämmöneriste ja ilman-/höyrynsulku REK-31. Lisäksi on huolehdittava, että lämmöneristekerroksen ja vesikatteen väliin jää riittävä tuuletusväli. Yläpohjan lisäeristäminen Sisäverhous ja muu vanha rakenne Purutäyte Lisälämmöneriste ISOVER Puhallusvilla Välipohja / kerrosten välinen lattia Lattiamateriaali Uiva lattia esim. 2 x Gyproc GL15 (irti muista rakenteista) Äänen/lämmöneriste ISOVER FLO Lattiapalkit + ääneneriste ISOVER KL

11 Kalteva palkkiyläpohja Pintaverhous Aluslaudoitus Ilman- ja höyrynsulku ISOVER Vario Palkkirunko + lämmöneriste ISOVER KL-33 Tuulensuoja palkkien väliin ISOVER RKL-31 Facade Laudat tai rimat + ilmarako Vesikate ja alusrakenne aluskatteineen katemateriaalin mukaisesti Ulkopuolelle: Vanha kellarin seinä Vedeneristys, kumibitumi-kermi TL2 Lämmöneriste, Styrofoam 300 SL-A-N Karkea salaojitussora Ullakon seinä Sisäverhouslevy, Gyproc GN tai GEK 13 mm Aluslaudoitus Lämmöneriste ja ilman/höyrynsulku ISOVER REK-31 (saumat teipataan) Pystyrunko ja lämmöneriste ISOVER KL-33 Lämmöneriste ja tuulensuoja ISOVER RKL-31 Facade (Ulkoverhous alusrakenteineen) Sisäpuolelle: Vanha kellarin seinä ISOVER KL mm Teräsranka + lämmöneriste ISOVER KL mm Höyrynsulku, ISOVER VARIO Kipsilevy, Gyproc GN 13 tai GEK 13 mm Kellarin lisäeristäminen Asumattomasta kellaritilasta saadaan muutoksilla ja lisälämmöneristyksellä edullisesti lisää lämmintä käyttötilaa rakennukseen. HUOM! Kellarin ulkopuolinen eristäminen on aina lämpö- ja kosteusteknisesti suositeltavampi vaihtoehto. Sisäpuolista eristämistä tulee harkita tapauskohtaisesti. Sisätilojen ilmanvaihdon tulee olla riittävä ja jatkuvatoiminen. Perustuksen lisäeristäminen Sokkelin lisäeristäminen: Vanha sokkeli Lämmöneristys Styrofoam 300 SL-A-N Sokkelipinnoite, esim. rouhepinnoitus Routaeristys Styrofoam 300 SL-A-N 20 21

12 Rakenteissa käytetyt tuotteet: - ISOVER KL-33 pehmeä mineraalivillaeriste - ISOVER KL-37 pehmeä mineraalivillaeriste - ISOVER RKL-31 Facade tuulensuojaeriste - ISOVER REK-31 alumiinipintainen mineraalivillalevy - ISOVER FL rappauseriste - ISOVER FLO askeläänieriste - ISOVER Puhallusvilla - ISOVER VARIO höyrynsulkukalvo - STYROFOAM XPS perustus- ja routaeristeet Lisää tietoa ISOVERin eristysratkaisuista saat osoitteesta tai soittamalla puh (Puhelun hinta alv 23 %: lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,0 snt/min, matkapuhelimset 8,28 snt/puhelu + 17,0 snt/min). Etsi lähin jälleenmyyjämme osoitteesta:

13