1. Energia- ja ympäristötekniikka Opetussuunnitelman lähtökohdat Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Energia- ja ympäristötekniikka... 3 1.1 Opetussuunnitelman lähtökohdat... 9 1.2 Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus... 15 1."

Transkriptio

1 1. Energia- ja ympäristötekniikka Opetussuunnitelman lähtökohdat Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus YDINOSAAMINEN YT1 ORIENTOINTI ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET MATEMATIIKAN PERUSTEET OPPIMINEN JA AMMATILLINEN KASVU TIETOTEKNIIKKA YT2 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKKA JÄTE-, ENERGIA- JA VESIHUOLTO MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIT JA YMPÄRISTÖKEMIA MEKANIIKKA YT YHDYSKUNNAT JA VIRANOMAISSÄÄTELY CAD I SUUNNITTELU GEOMETRIA JA TRIGONOMETRIA YHDYSKUNTASUUNNITTELU YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YT4 PAIKKATIEDON SOVELTAMINEN HARJOITTELU PAIKKATIETO (ArcGIS) RUOTSIN KIELI VEKTORIT JA MATRIISIT YMPÄRISTÖPROJEKTI YS1 YHDYSKUNTASUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT KUVANKÄSITTELY JA KUVALLINEN VIESTINTÄ MAANMITTAUS, KARTOITUS JA KIINTEISTÖNMUODOSTUS MAISEMA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA YHDYSKUNNAT YS2 LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ KATU- JA TIESUUNNITTELU LIIKENNETURVALLISUUS JA -PSYKOLOGIA YHDYSKUNTASUUNNITTELU (FUAS) YS ASUINYMPÄRISTÖT ASEMAKAAVOITUS ASUINYMPÄRISTÖT-PROJEKTI LÄHIYMPÄRISTÖN KÄSITTELY YET1 PILAANTUNEEN MAA-ALUEEN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS KESTÄVÄ KEHITYS JA ENERGIATEHOKKUUS KUNNOSTUKSESSA (IN SITU MENETELMÄT) MAASTOTYÖSKENTELY, MITTAUKSET JA TYÖMAAVALVONTA PILAANTUNEEN KOHTEEN KUNNOSTUSPROSESSI TILASTOMATEMATIIKKA I (YET) YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN KEMIA JA LABORATORIOANALYYSIT YET2 VESIEN HALLINTA, VESIRAKENTAMINEN JA VESI GLOBAALINA RESURSSINA AMMATTIENGLANTI (YET) HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO, VESISTÖJEN KUNNOSTUS JA RAKENTAMINEN KAUPUNKIALUEIDEN VESIEN HALLINTA JA PROJEKTI SULJETUT VESIKIERROT, MATERIAALI JA ENERGIATEHOKKUUS YET ENERGIAN TUOTANTO JA UUSIUTUVAT ENERGIAT ENERGIATEKNIIKKA JA UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTO FYSIIKAN LABORAATIOT LÄMPÖENERGIA SÄHKÖ- JA AALTOLIIKEOPPI YT5 YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA INFRARAKENTAMINEN DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA ENGLANNIN KIELI JA VIESTINTÄ NOVAPOINT- SUUNNITTELUOHJELMISTO YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA VERKOSTOSUUNNITTELU YMPÄRISTÖGEOTEKNIIKKA JA MAARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELUN TALOUSMATEMATIIKKA PROJEKTI (E) JA MENETELMÄOPINNOT ENVIRONMENTAL PROJECT TUTKIMUSMENETELMÄT JA SEMINAARITYÖSKENTELY OPINNÄYTETYÖ TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN YS4 KUNTAPROJEKTI AMMATTIENGLANTI (YS),, KUNTAPROJEKTI TILASTOMATEMATIIKKA I (YS),, YET4 ENERGIATEHOKKUUS ENERGIANEUVONTA ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUKSISSA ENERGIATEHOKKUUS YHDYSKUNTARAKENTEESSA OP

2 ENERGIATEHOKUUDEN PARANTAMINEN-PROJEKTI LÄMPÖOPPI JA KULJETUSILMIÖT YET5: ENERGIAA SYVENTÄVÄ MODUULI YMPÄRISTÖTEHOKKUUS ELINKAARIAJATTELU ENERGIATEHOKKUUS MATERIAALITEHOKKUUS, -KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO YMPÄRISTÖASIAT YRITYKSEN JOHTAMISESSA, VIESTINNÄSSÄ JA MARKKINOINNISSA YRITYKSEN YMPÄRISTÖVASTUUT TOIMINNANOHJAUS JOHTAMINEN JA LAATU MARKKINOINTI TUOTANNONOHJAUS YRITTÄJYYSOPINNOT YRITYKSEN RAHALIIKENNE VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT DEVELOPMENT STUDIES (Fuas) DEVELOPMENT MANAGEMENT PROJECT NATIONAL AND INTERNATIONAL DEVELOPMENT COOPERATION WORKING AND COMMUNICATION IN DEVELOPMENT COUNTRIES KV-TOIMINTA

3 Energia- ja ympäristötekniikka YDINOSAAMINEN 180 OP suoritusvuosi PERUSOPINNOT 7 5 OP YT1 Orientointi, 15 op, 1. syksy 0745OA Oppiminen ja ammatillinen kasvu 2 op 2 01SUO Asiantuntijav iestintä 4 op 0708T110 Tietotek niikka I op 0701MP10 Matema tiikan perusteet op FK10 Fysiikan ja kemian perusteet op YT2 Ympäristö- ja energiatekniikka 15 op, 1. syksy 0745MY06 Maa- ja vesiekosysteemit ja ympäristökemia 6 op MK10 Mekanii kka op 0745JH06 Jäte-, energia- ja vesihuolto 6 op 6 YT Yhdyskunnat ja viranomaissäätely 15 op, 1. kevät

4 0745YH0 Ympärist ölainsäädäntö ja hallinto op 0745YA0 Ympärist övaikutusten arviointi op 0745YS0 Yhdysku ntasuunnittelu op 0745CA0 CAD I -suunnittelu op 0701GT10 Geomet ria ja trigonometria op YT4 Paikkatiedon soveltaminen 15 op, 1. kevät 0701VM10 Vektorit ja matriisit op 0745PH0 Paikkati eto (ArcGIS) op 0745YP06 Ympärist öprojekti 6 op 6 01RUO Ruotsin kieli op YT5 Yhdyskuntatek niikka ja infrarakentaminen 15 op, 2. syksy 0745NP0 Novapoin t-suunnitteluohjelma op 0745YV0 Yhdysku ntatekniikka ja verkostosuunnittelu op 0745YM0 Ympärist ögeotekniikka ja maarakentaminen op 01ENG Englannin kieli ja viestintä op 0701DI10 Differenti aali- ja integraalilaskenta op (YET) 0745YT0 Ympärist ösuunnittelun talousmatematiikka op (YS)

5 AMMATTIOPINNOT 60 OP suoritusvuosi YS1 Yhdyskuntasu unnittelun lähtökohdat 15 OP, 2. syksy 0746MM05 Maisema maankäytön suunnittelussa 5 op 0746RY04 Rakennet tu ympäristö ja yhdyskunnat 4 op 0746MK0 Maanmitt aus, kartoitus ja kiinteistönmuodostus op 0746KK0 Kuvankä sittely ja kuvallinen viestintä op 5 4 YS2 Liikenne ja maankäyttö 15 OP, 2. kevät Yhdyskuntasuunnitte lu / LAMK Katu- ja tiesuunnittelu / HAMK Liikenneturvallisuus ja -psykologia / HAMK YS Asuinympärist öt 15 OP, 2. kevät 0746AY05 Asuinym päristöt - projekti 5 op 0746AK05 Asemaka avoitus 5 op 0746LK05 Lähiympä ristön käsittely 5 op YET1 Pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden kunnostus 15 OP, 2. syksy 0747YL0 Ympärist ötutkimuksen kemia ja laboratorioanalyysit op 0747MM0 Maastot yöskentely, mittaukset ja työmaavalvonta op

6 0747PK0 Pilaantun een kohteen kunnostusprosessi op 0747KE0 Kestävä kehitys ja energiatehokkuus kunnostuksessa (in-situ menetelmät) op 0701T110 Tilastom atematiikka I op YET2 Vesien hallinta, vesirakentaminen ja vesi globaalina resurssina 15 OP, 2 kevät 0747KV06 Kaupunki alueiden vesien hallinta ja projekti 6 op 0747AE0 Ammattie nglanti op 0747HA0 Haja-asut usalueiden vesihuolto, vesistöjen kunnostus ja rakentaminen op 0747SV0 Suljetut vesikierrot, materiaali ja energiatehokkuus op 6 YET Energian tuotanto ja uusiutuvat energiat 15 OP, 2. kevät 0701SA10 Sähköja aaltoliikeoppi op 0701FL10 Fysiikan laboraatiot op 0701LE10 Lämpöe nergia op 0747UE06 Energiate kniikka ja uusiutuvan energian tuotanto 6 op 6 Projekti (E) + menetelmäopinnot 15 OP,. tai 4. vuosi

7 0745JO05 Tutkimus menetelmät ja seminaarityöskentely 5 op Ympäristöteknologia n projekti (määritellä än tapauskohtaisesti) 10 op HARJOITTELU 0 OP 0 0 OPINNÄYTETYÖ 15 OP 0745ON015 Opinnä ytetyö 15 op 15 TÄYDENTÄVÄ OSAAMINEN 60 OP suoritusvuosi MUUT AMMATTIOPINNOT 45 OP (valitaan alla olevista 15 op:n moduuleista) YS4 Kuntaprojekti 15 op,. syksy 0701T110 Tilastom atematiikka I op 0746AE0 Ammattie nglanti op 0746KK09 Kunnan kehittämisprojekti 9 op 9 YET4 Energiatehok kuus 15 OP,, syksy 0721LK10 Lämpöo ppi ja kuljetusilmiöt op 0747EY0 Energiat ehokkuus yhdyskuntarakentee ssa op 0747ER0 Energiat ehokkuus rakennuksissa op 0747EN0 Energian euvonta op

8 0747EP0 Energiat ehokkuuden parantaminen -projekti op YET5 Energiaa syventävä moduuli 15 OP - biomassojen käsittely ja hyödyntäminen energiana; määritellään tapauskohtaisesti Ympäristötehokku us 15 OP,. syksy/kevät, tekniikan alan yhteinen (englanniksi) 0745EK0 Elinkaari ajattelu op 0745MJ0 Materiaali tehokkuus, -kierrätys ja jätehuolto op 0745EH0 Energiate hokkuus op 0745YY0 Yrityksen ympäristövastuut op 0745YJ0 Ympäristö asiat yrityksen johtamisessa, viestinnässä ja markkinoinnissa op Toiminnanohjaus 1 5 OP, tekniikan alan yhteinen 070YR40 Yritykse n rahaliikenne op 070MA40 Markkin ointi op 070JL40 Johtamin en ja laatu op 070TO40 Tuotann onohjaus op 070YO40 Yrittäjyy sopinnot op Development Studies (HAMK/LA MK) 15 OP

9 0745KV05 National and International Development Cooperation 5 op 0745TK05 Working and Communication in Development Countries 5 op 0745KO05 Develop ment Management Project 5 op - Water supply and sanitation KV-moduuli 15 op määritellään tapauskohta isesti VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 15 op Opetussuunnitelman lähtökohdat Opetussuunnitelman lähtökohdat Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostuminen ja sen strategiset tavoitteet ohjaavat myös suomalaista koulutusta. Koulutuksen rakenteilla, opetussuunnitelmissa kuvattujen osaamisten ja osaamistavoitteiden määrittelyiden yhtenäistämisellä tavoitellaan kansainvälisen liikkuvuuden edellytyksiä opintojen aikana niin korkeakoulujen sisällä ja välillä kuin myös opintojen jälkeen työelämässä sekä pyritään mahdollistamaan elinikäinen oppiminen. Lahden ammattikorkeakoulun osaamispohjaisissa opetussuunnitelmissa sovelletaan eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (European Qualifications Framework EQF, National Qualifications Framework NQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taso on 7. Tutkintojen tuottama osaaminen määritetään osaamistavoitteiden (learning outcome) kautta tietoina (knowledge), taitoina (skills) ja pätevyyksinä (competence). Osaamistavoitteilla tarkoitetaan kuvausta opiskelijan tavoitellusta oppimistuloksesta. Oppimiskäsitys LAMKissa Lahden ammattikorkeakoulussa oppiminen pohjautuu yhteisiin arvoihin, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Oppiminen lähtee opiskelijan arvostuksesta ja yhdessä tekemisestä. Myös tietokäsitys ohjaa oppimista ja opettamista. LAMKissa tieto nähdään alati muuttuvana ja kehittyvänä, kriittisesti analysoitavana yhteisöllisen toiminnan tuloksena. Monialaisuus ja moniammatillinen yhdessä tekeminen luo mahdollisuuden uusille ideoille ja uudenlaiselle oppimiselle. Oppiminen on yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tiedon rakentamista, joka tukee opiskelijan kehittymistä itsenäiseksi ja vastuulliseksi oman alansa asiantuntijaksi. Opintojen aikana opiskelijalle tarjoutuu erilaisia oppimisympäristöjä, joissa sekä teoria että käytäntö liittyvät yhteen ja jossa opetus, ohjaus ja arviointi tukevat oppimista. Erilaiset projektit sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet tarjoavat opiskelijalle suoran kontaktin työelämään, jolloin tietoa rakennetaan, sovelletaan ja arvioidaan yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämäedustajan kanssa moderneja työmenetelmiä ja välineitä soveltaen. Yrittäjämäistä työotetta tuetaan ja opintojen aikana on mahdollista perehtyä ja saada valmiuksia myös yrittäjyyteen. Lahden ammattikorkeakoulussa oppimisen ja osaamisen kehittymisen linjaukset kuvataan pedagogisessa strategiassa. LAMK:n pedagoginen strategia

10 LAMK:n pedagoginen strategia on integroiva oppiminen. CDIO on tekniikan alan tulkinta integroivasta oppimisesta. LAMK:n tekniikan alalla pedagogiseksi strategiaksi on siis valittu CDIO ( Conceive-Design-Implement-Operate = määritellä-suunnitella-toteuttaa-ylläpitää ). CDIO-viitekehys on yli sadan korkeakoulun maailmanlaajuinen tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisen verkosto (mm. MIT, Harvard, Ecole Polytechnique Montreal, Karlsruhen tekninen yliopisto, Chalmers, KHT). Verkosto tarjoaa hedelmällisen vertaisareenan koulutuksen ammattilaisten vuoropuhelulle ja hyvien käytäntöjen jakamiselle globaalilla tasolla. CDIO-viitekehyksen keskeisin elementti on 12 koulutuksen tavoitetilaa kuvaavaa periaatetta, jotka tukevat koulutusohjelmien pitkäjänteistä kehittämistyötä. Periaatteet voidaan ryhmitellä viiteen kokonaisuuteen. Osa periaatteista korostaa ajattelutavan muutosta koulutuksen järjestämisessä ja osa keskittyy koulutukseen toteuttamiseen. Keskeisessä osassa on myös periaatteisiin sisään rakennettu itsearviointi, joka tukee jatkuvaa kehittämistä. CDIOn tavoitteet vastaavat hyvin nykypäivän koulutuksen kehittämishaasteisiin ja kytkeytyvät monissa korkeakouluissa jo tehtyyn kehittämistyöhön. Olennaista on lisätä työelämälähtöisyyttä aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Toisaalta keskeistä on myös tuotekehityskaaren ja ratkaisukeskeisen ajattelun kehittäminen toiminnallisesti heti opintojen alusta alkaen. CDIO tarjoaa laadullisen kehyksen, joka tarkoittaa myös kansainvälisen vertailtavuuden parantumista. na LAMKissa n laadukas opiskelu- ja oppimisprosessi on ammattikorkeakoululle tärkeä asia. Lahden ammattikorkeakoulussa jokaisella opiskelijalla tulee olla oikeus oppia ja kehittyä ammatillisesti henkilökohtaiset lähtökohdat, elämäntilanne ja persoonallisuus huomioon ottaen. n on hyvä tunnistaa oma oppimistyylinsä, jotta sitä kehittämällä ja monipuolistamalla voisi saada parhaan hyödyn oppimistilanteista. Ammattikorkeakoulun opiskelijalta edellytetään itsenäistä ja vastuullista otetta omasta oppimisestaan sekä aktiivista vuorovaikutusta yhteisönsä kanssa. Opiskelu tapahtuu usein erilaisissa ryhmissä, joissa opitaan samalla tiimityötaitoja. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä aidoissa työtilanteissa opitaan innovatiivisuutta, luovuutta, kriittistä ajattelua ja yhteisöllistä ongelman ratkaisua. Oppiminen on oivaltamisen iloa, uteliaisuutta ja avointa suhtautumista uusiin asioihin. Opettajuus LAMKissa Opettaja on opiskelijan innostaja ja tuki, jonka tehtävänä on johtaa opiskelijan oppimisprosessia ja asiantuntijaksi kehittymistä. Opettajan osaaminen on moniulotteista. Siihen kuuluu pedagogisen ja oman ammattialan osaamisen lisäksi vahva eettinen osaaminen, rohkea pedagoginen toiminta, kyky toimia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä, taito työskennellä organisaation erilaisissa tehtävissä, kehittämisosaaminen ja kyky toimia monikulttuurisissa tilanteissa. LAMKissa korostetaan tutkivaa ja kehittävää työotetta. Se on perusta jatkuvalle uuden tiedon, taidon ja hyvien käytänteiden levittämiselle. Opettaja tutkii ja kehittää yhdessä opiskelijan kanssa työelämäosaamista. Opettaja osallistuu konferensseihin ja tuottaa artikkeleita ja julkaisuja sekä ammatillisiin että tieteellisiin julkaisuihin ja muille foorumeille. Uuden tiedon luomisella voidaankin ratkoa työelämästä nousevia kvalifikaatiovaatimuksia eli uusia osaamistarpeita. Keskeistä opettajuudessa on pedagogisen ja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi tulevaisuuden tekeminen yhdessä erilaisten verkostojen kanssa. Opintojen ja oppimisen ohjaus Ammatillisen asiantuntijuuden kasvua sekä ammatti-identiteetin etsimistä ja vahvistumista voi oppia erilaisissa tilanteissa ja eri tavoin. Tätä prosessia tuetaan kokonaisvaltaisella ohjauksella. Opintojen ja oppimisen ohjaus on pedagogisen ja muun tuen antamista opiskelijoille. Tavoitteena on opiskelutaitojen parantaminen ja opiskelijan hyvinvoinnin tukeminen. Ohjaus alkaa opintoihin haettaessa ja kestää opintojen ajan. Ohjaus muuttuu vähitellen uraohjaukseksi opintojen loppuvaiheessa ja alumnitoiminnaksi opiskelijan valmistuttua. Ohjausprosessissa tuetaan erilaisia oppijoita, opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämistä ja elinikäistä oppimista. a ohjataan oppijan polun eri vaiheissa. Ohjausta toteutetaan mm. tutortoiminnan avulla. Tutoroinnilla ymmärretään opettajan ja opiskelijan välistä yhteistyötä. Sillä edistetään oppimista ja opiskelijan itsenäistä oppimisprosessin hallintaa sekä oppimisyhteisöön integroitumista. Lahden ammattikorkeakoulussa toteutetaan sekä opettaja- että opiskelijatutorointia eli vertaistutorointia. Lisäksi ohjaukseen osallistuu koko henkilökunta kukin omalla, kehittyvällä asiantuntemuksellaan. Oppimisympäristöt Lahden ammattikorkeakoulun monialaisen ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön tarkoituksena on edistää opiskelijan oppimista ja ammatillisen asiantuntijuuden kasvua. Projektioppimisen, kontaktiverkostojen ja teknologisten ratkaisujen avulla oppimisympäristö laajenee yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvaksi yhteistyöverkostoksi, jonka tuella merkittävä osa oppimisesta tapahtuu. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeet toimivat monialaisina oppimisympäristöinä, joissa opiskelija ratkoo aitoja työelämän ongelmia ja verkottuu erilaisten toimijoiden kanssa. Oppimisympäristöjä kehitetään jatkuvasti yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppimisympäristö on myös LAMKin opettajille oppimisen ja oman osaamisen kehittämisen ympäristö Oppiminen on oppilaitosrajoista ja ajasta riippumatonta. Toimijoiden, opetuksessa hyödynnettävien menetelmien, materiaalien, tilojen ja teknologioiden sekä aitojen työelämän tilanteiden muodostama kokonaisvaltainen toimintaympäristö tukee opiskelijaa oman osaamisen kehittämisessä ja näkyväksi tekemisessä. LAMKin, HAMKin ja Laurea-ammattikorkeakoulun strateginen liittouma (FUAS) laajentaa opiskelijoiden oppimisympäristöjä ja opiskelumahdollisuuksia entisestään. Tulevaisuudessa Lahden ammattikorkeakoulun toiminta keskitetään Niemen kampukselle, johon rakennetaan innovaatiokeskittymä. Lahden alueen innovaatiokeskittymä tarjoaa autenttiset kehittämis- ja oppimisympäristöt, joihin otetaan mukaan alueelliset toimijat ja kansainväliset kumppanit. Opetussuunnitelman rakenne

11 Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmat rakentuvat laajoista osaamiskokonaisuuksista ja niiden osina olevista opintojaksoista. Tutkinnon ydinosaaminen muodostuu perus- ja ammattiopinnoista, pakollisista kieli- ja viestintäopinnoista, ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Ydinosaaminen varmistaa alan asiantuntijuuden. Ydinosaamisen lisäksi opiskelija valitsee tutkintoonsa täydentäviä osaamiskokonaisuuksia ja opintojaksoja, joilla opiskelija voi suunnata ja profiloida omia ammatillisia tavoitteitaan. Ydinosaamisen laajuudet Lahden ammattikorkeakoulussa ovat 150 op 210 op tutkinnosta riippuen. Lahden ammattikorkeakoulussa ydinosaamisen / täydentävän osaamisen määrät tutkinnoittain: Tradenomi (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Sosionomi (AMK) Insinööri (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) 150 op / 60 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 0 op = 210 op 180 op / 60 op = 240 op 210 op / 0 op = 240 op 210 op / 0 op = 240 op Tutkintojen tasokuvausten (EQF, NQF) lisäksi opetussuunnitelmaan on sisällytetty integroidusti osaamiskokonaisuuksien ja opintojaksojen tavoitteisiin ARENE:n suositukset yhteisistä kompetensseista. Yhteisten kompetenssien (ks. alla oleva taulukko) hallitseminen varmistaa ammattikorkeakoulutasoisen, ammatillisen sivistyksen rakentumisen ja ammatillisen ydinosaamisen saavuttaminen puolestaan työelämän edellyttämän asiantuntijuuden rakentumisen. Yhteisten kompetenssien lisäksi opetussuunnitelmissa kuvataan alakohtaiset, ammatilliset kompetenssit. n työmäärää kuvataan eurooppalaisen mitoitusjärjestelmän mukaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden aikana opiskelija suorittaa 60 opintopistettä. Työmäärällisesti yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä Yhteiset osaamisalueet / kompetenssit AMK-tutkinnossa ovat: OSAAMISALUE OPPIMISEN TAIDOT OSAAMISEN KUVAUS osaa arvioida ja kehittää osaamistaan ja oppimistapojaan osaa hankkia, käsitellä ja arvioida tietoa kriittisesti kykenee ottamaan vastuuta ryhmän oppimisesta ja opitun jakamisesta EETTINEN OSAAMINEN kykenee ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja sen seurauksista osaa toimia alansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti osaa ottaa erilaiset toimijat huomioon työskentelyssään osaa soveltaa tasa-arvoisuuden periaatteita osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti osaamistaan hyödyntäen ja eettisiin arvoihin perustuen TYÖYHTEISÖOSAAMINEN osaa toimia työyhteisön jäsenenä ja edistää yhteisön hyvinvointia osaa toimia työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oman alansa tehtävissä kykenee luomaan henkilökohtaisia työelämäyhteyksiä ja toimimaan verkostoissa osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa tilanteissa kykenee työn johtamiseen ja itsenäiseen työskentelyyn asiantuntijatehtävissä omaa valmiuksia yrittäjyyteen INNOVAATIO-OSAAMINEN kykenee luovaan ongelmanratkaisuun ja työtapojen kehittämiseen osaa työskennellä projekteissa osaa toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa ja menetelmiä osaa etsiä asiakaslähtöisiä, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia ratkaisuja

12 KANSAINVÄLISTYMIS-OSAAMINEN omaa alansa työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan kielitaidon kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön osaa ottaa työssään huomioon alansa kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia Energia- ja ympäristötekniikan osaamisalueet / kompetenssit AMK-tutkinnossa ovat: OSAAMISALUE MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN OSAAMISEN KUVAUS kykenee loogis-matemaattiseen ajatteluun ja lähestymistapaan teknisessä ongelmanratkaisussa osaa hyödyntää matemaattisia periaatteita, menetelmiä ja työkaluja tuntee alan sovelluksissa tärkeät fysiikan ja kemian lainalaisuudet ja kestävän kehityksen periaatteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMINEN ymmärtää kestävän kehityksen periaatteet, elinkaariajattelun ja materiaali- ja energiatehokkuuden merkityksen YHDYSKUNTASUUNNITTELUN OSAAMINEN osaa kaavatasoihin, rakennetun ympäristön kehittämiseen ja suunnitteluohjelmistojen hallintaan perustuvan yhdyskuntasuunnittelun ymmärtää maiseman ja luonnonolojen asettamat lähtökohdat ja vaatimukset suunnittelussa sekä erityyppisten luonnonalueiden sietokyvyn muutoksille ymmärtää rakennetun ympäristön historialliset vaiheet ja tunnistaa erilaiset yhdyskunta- ja ympäristötyypit osaa laatia perusinventoinnit suunnittelualueesta koskien maisemaa, luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä ymmärtää vuorovaikutteisuuden ja monialaisen ammattitaidon merkityksen asuinalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSAAMINEN osaa seurata ympäristön tilaa hyödyntäen näytteenottoa ja kenttämittauksia/analyysejä osaa kunnostaa vaurioitunutta ympäristöä niin pilaantuneen maan kuin vesistöjen ja pohjaveden osalta osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta sivuvirtojen (jätteiden) hyödyntämisessä suljetuilla kierroilla osaa seurata ja vähentää ihmisen ympäristöön aiheuttamaa kuormitusta niin maan, veden kuin ilman osalta

13 ENERGIATEKNIIKAN OSAAMINEN tutustuu uusiutuviin energioihin ja niihin liittyviin laiteratkaisuihin tutustuu energiantuotantolaitteiden rakenteeseen ja toimintaperiaatteisiin perehtyy tarkemmin fossiilisiin polttoaineisiin sekä ydin- ja vesivoimaan osaa vertailla eri energiamuotojen taloudellisuutta ja ympäristövaikutuksia ymmärtää biopohjaisen energiatuotannon erityispiirteet tuntee energiatehokkuuden käsitteet ja taustan ymmärtää millaisin keinoin yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta voidaan parantaa YMPÄRISTÖTEKNINEN SUUNNITTELUTAITO * osaa käyttää tietokoneavusteisia suunnitteluohjelmia niin yhdsykuntasuunnittelussa kuin ympäristöteknisissä sovelluksissa PROJEKTIOSAAMINEN oppii työskentelemään osana projektia yhteistyössä muiden kanssa oppii vuorovaikutustaitoja sekä esiintymistä oppii toimimaan esimiehenä oppii hakemaan tietoa ja raportoimaan TALOUDELLISUUSOSAAMINEN oppii ajattelemaan asioita kustannustehokkaasti oppii vertailemaan erilaisia teknisiä vaihtoehtoja taloudellisesta näkökulmasta Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen ja osaamisen arviointi edellyttää, että tutkintojen osaamispohjaisuus on riittävän hyvin määritelty, jotta yksilön osaaminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin voidaan arvioida. Osaamisen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa esitettyihin osaamisen tavoitekuvauksiin. Tavoitteet kuvaavat sen osaamisen mitä opiskelijalta edellytetään tutkinnon saavuttamiseksi. Tavoitteet kuvataan hyvän opiskelijan osaamisena. Arvioinnissa hyödynnetään opiskelijoiden tekemiä itse- ja vertaisarviointeja sekä työelämän edustajan arvioita. lla on mahdollisuus myös aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT). Arvioinnin avulla opiskelija voi seurata oman osaamisensa ja omien tavoitteidensa kehittymistä suhteessa ammatin asettamiin osaamisvaatimuksiin. Opintojaksot arvioidaan numeerisesti asteikolla 0-5 tai hyväksytty/hylätty -periaatteella, jolloin hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan hyvät tiedot (). Arviointikriteerit on yhteisesti kuvattu tasoille 1, ja 5. OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOISSA / soveltaen Laurea-AMK: Amk-tutkinto Alkuvaiheen opiskelija Valmistumisvaiheen opiskelija

14 KIITETTÄVÄ 5 / opiskelija osaa Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella toimintaa tutkitun tiedon avulla. Toimia itsenäisesti ja aloitteellisesti tavoitteiden suunnassa. Toiminta on usein joustavaa, järjestelmällistä, kehittämispainotteista, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti. Edistää ryhmän toimintaa. Kriittisesti soveltaa ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan Käyttää asiantuntevasti ja laaja-alaisesti ammattikäsitteitä sekä hallitsee kokonaisuuksia. Kehittää toimintaympäristönsä työturvallisuutta. Kehittää toimintatapoja vertailemalla, yhdistelemällä ja valitsemalla tutkittua tietoa. Toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti tavoitteiden mukaan. Toiminta pääsääntöisesti uutta luovaa, työelämää kehittävää ja selkeän ammatillista. Valita, yhdistellä ja kehittää toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja. Toimia aloitteellisesti ja vastuullisesti asiakassuhteissa sekä ymmärtää asiakkuuden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Kehittää ja uudistaa monialaisen / -ammatillisen ryhmän toimintaa Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita monimutkaisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa. HYVÄ / opiskelija osaa Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Soveltaa työturvallisuusohjeita toiminnassaan. Perustella, vertailla ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla. Selviytyä itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia ammatillisesti asiakastilanteissa. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää asiantuntevasti ammattikäsitteitä. Huolehtia omasta ja työyhteisönsä työturvallisuudesta sekä havaitsee kehittämiskohteita. Valita toimintatapoja tutkitun tiedon ja ohjeistuksen perusteella. Toimia systemaattisesti ja kriittisesti tavoitteiden suunnassa monimutkaisissa tilanteissa. Toiminta usein joustavaa, järjestelmällistä, luovaa ja aktiivista. Valita toimintaan soveltuvia tekniikoita ja malleja ja perustella valintansa. Priorisoida ja ylläpitää asiakkuuksia/asiakassuhteita. Edistää ryhmän toimintaa. Soveltaa kriittisesti ammattieettisiä periaatteita toiminnassaan.

15 TYYDYTTÄVÄ 1 / opiskelija osaa Käyttää keskeisiä/yksittäisiä ja asianmukaisia ammattikäsitteitä sekä osoittaa perehtyneensä tietoperustaan. Toimia turvallisesti, joskin toiminta on usein kaavamaista/ kokeilevaa/ hapuilevaa/ omalähtöistä Noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä perustella toimintaansa annetuilla ohjeilla. Toimia ohjattuna asianmukaisesti. Käyttää opittuja tekniikoita ja malleja. Ottaa toiminnassaan asiakkaat huomioon. Toimia ryhmän jäsenenä. Toimia ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Käyttää systemaattisesti ammattikäsitteitä. Noudattaa työturvallisuusohjeita vastuullisesti ja itsenäisesti. Perustella ja analysoida toimintaansa yleisillä ohjeilla sekä tutkitun tiedon avulla. Toimia ammatillisesti ja vastuullisesti ennakoimattomissa asiakas- ja ongelmatilanteissa. Toimia itsenäisesti erilaisissa tehtävissä kulloisessakin toimintaympäristössä. Soveltaa monipuolisesti opittuja tekniikoita ja malleja. Toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteenmukaisesti sekä ymmärtää asiakastarpeita. Toimia ryhmässä tavoitesuhteisesti. Toimia ja perustella toimintaansa ammattieettisten periaatteiden mukaisesti. Opiskelun kansainvälisyys Kansainvälinen osaaminen on oleellinen osa ammattitaitoa. Kansainvälistä kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla, jossa korostuvat kielitaito, valmiudet kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä ja kyky työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymistä tuetaan koulutuksessa monin eri tavoin. Kansainvälistymisen tärkeimpiä muotoja ovat eri vaihto-ohjelmien kautta toteutuvat opiskelijavaihdot ja harjoittelut ulkomaille, intensiivikurssit, vieraskieliset opintojaksot, saapuvat vaihto-opiskelijat ja -opettajat sekä osallistuminen koulutusalan verkostoihin, seminaareihin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Lahden ammattikorkeakoululla on hyvät kansainväliset yhteydet, ja opiskelijoita kannustetaan tekemään osa opinnoistaan ulkomailla opiskelijavaihtona. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksiluetaan osaksi opiskelijan opintoja ECTS-periaatteiden mukaisesti. FUAS-yhteistyössä on laadittu kansainvälisille opiskelijoille opiskelun ja oppimisen ohjauksen malli. Opetussuunnitelmien laadun arviointi ja kehittäminen Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien toteutumista arvioidaan osana pedagogisen strategian ja Lahden ammattikorkeakoulun strategian seurantaa. LAMKin strategiassa on määritelty keskeisimmät opetuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteet ja mittarit. Arviointeja ovat mm. opintojaksopalautteet, koulutuksen laatupalautteet, opetussuunnitelmien ja koulutusalojen/ yksiköiden itsearvioinnit sekä eri alojen pedagogiset katselmukset osana vuosisuunnitteluprosessia. LAMKin tasolla järjestetään vuosittain arviointi- ja kehittämisfoorumeita strategisesti tärkeistä teemoista. Valmistuneiden opiskelijoiden palautetta kerätään sijoittumisseurannan (vuosi valmistumisesta) ja uraseurannan (5 vuotta valmistumisesta) avulla. Insinööri AMK, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus Energia- ja ympäristötekniikan koulutusvastuu käsittää kaksi ydinosaamisaluetta: Yhdyskuntasuunnittelu ja Ympäristöja energiatekniikka. Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa kaikki opiskelevat samoja opintoja ensimmäiset lähes puolitoista vuotta. Tämän jälkeen opiskelija valitsee pääaineekseen energia- ja ympäristönsuojelutekniikan tai yhdyskuntasuunnittelun. Koulutukseen perusopintoihin kuuluu matematiikan, fysiikan ja kemian opintoja. Kaikille yhteiset ammattiopinnot sisältävät muun muassa tutustumista maa-, vesi- ja kaupunkiekosysteemeihin, jäte-, vesi-, ja energiahuoltoon sekä ympäristölainsäädäntöön. Yhdyskuntasuunnittelu ja - tekniikka tulevat tutuiksi sekä teorian, käytännön esimerkkien että suunnitteluohjelmien avulla. Opiskelun aikana ollaan aktiivisesti yhteistyössä yritysten ja julkisyhteisöjen (esim. kunnat, kaupungit, yliopistot ja tutkimuslaitokset) kanssa. Erityisesti näiden toimeksiantojen kautta opiskelija saa käsityksen siitä, millaisia työelämätaitoja edellytetään suunnittelu - ja konsulttityössä. Opintojen olennaisia osia ovat työharjoittelu sekä opinnäytetyö. Työharjoittelujaksoilla opiskelija perehtyy yrityksen tai julkisyhteisön toimintaan sekä käytännön työskentelyyn. Opinnäytetyössä opiskelija keskittyy kiinnostavan työelämälähtöisen aiheen selvitys- ja suunnittelutehtävään. Syksyllä 201 koko koulutusohjelma muutti Niemenkadulle Lahden tiede- ja yrityspuistoon, jossa opetus tapahtuu. Tiede- ja yrityspuistossa

16 opiskelee myös pääosa ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijoista sekä Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitoksen opiskelijoita. Kiinteistössä toimii noin 50 yritystä. Uusiutuvaan energiaan liittyvää opetusta toteutetaan myös tutkimuskeskus Energonissa. Yhdyskuntasuunnittelu Millaisissa yhdyskunnissa asumme vuonna 2050? Haluatko olla vaikuttamassa tulevaisuuden ympäristöön niin kaupungissa kuin maaseudulla? Tässä pääaineessa keskitytään yhdyskuntasuunnittelun keinoihin ja mahdollisuuksiin. Teemme työelämälähtöisiä projekteja, joissa opiskelijat esittelevät omia suunnitelmiaan työn tilaajille ja asukkaille ja omaksuvat vuorovaikutteisen suunnittelutavan. Yhdyskuntasuunnittelu painottuu ympäristön antamien lähtökohtien ymmärtämiseen, ympäristön kehittämiseen kaupunki- ja maaseutualueilla, suunnitelmien ideoimiseen ja havainnollistamiseen, kaavojen ja suunnitelma-asiakirjojen laatimiseen sekä suunnitteluohjelmistojen soveltamiseen käytännön tarpeisiin. Työtehtävät ja opintojen tarkempi kuvaus Koulutus tarjoaa työelämään perehdyttävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot sekä myönteisen asennoitumisen yrittäjyyteen. Koulutuksella omaksutaan tarvittavat suunnittelu - ja kehittämistaidot toimia mm. monialaisissa ympäristöalan selvitys- ja suunnittelutoimistoissa ja erilaisten julkisten työantajien palveluksessa (valtio, kaupungit, kunnat, kehittämisyhtiöt). Opiskelun aikana viestintä- ja raportointitaidot kehittyvät sekä opitaan alan kansainvälisyyteen ja projektityöskentelyyn. Yhdyskuntasuunnittelun lähtökohdat -moduulissa tutustutaan maiseman ja rakennetun ympäristön ominaisuuksiin sekä erilaisiin yhdyskuntatyyppeihin. Maiseman inventointi ja analysointi ovat keskeisiä yhdyskuntasuunnittelun lähtökohtia, samoin rakennetun ympäristön historiallisten arvojen tunnistaminen. Moduulissa opitaan myös tunnistamaan eri aikojen rakentamista ja tyylisuuntia. Moduuliin sisältyy myös kuvankäsittelyn ja kuvallisen esittämisen opintoja. Opittuja periaatteita sovelletaan käytäntöön harjoitustehtävien avulla. Asuinympäristöt-moduulissa keskitytään asuinaluesuunnitteluun valitulla kohdealueella. Opitaan asuinrakentamiseen ja lähiympäristöön liittyvää mitoitusta ja esitystapoja, suunnitellaan alueen havainnekuva sekä laaditaan sen mukaisesti asemakaava-asiakirjat käyttäen hyväksi cad-pohjaista suunnittelua ja suunnitelmasovelluksia. Lähiympäristön käsittelyssä tutustutaan alueelle sopivaan kasvillisuuteen, ympäristörakenteisiin ja eri toimintojen tilantarpeisiin ja kehitetään asuinympäristöön sopiva suunnitelma. Maakäytön ja liikenteen suunnittelu moduuliin sisältyy yhdyskuntasuunnittelun, katu- ja tiesuunnittelun sekä liikenneturvallisuuden ja -psykologian opintojaksoja, joilla opiskellaan mm. yhdyskuntien ja liikenneväylien välistä vuorovaikutusta ja sen huomioimista. Kuntaprojekti käsittelee monialaisempia suunnittelutehtäviä, yleiskaavoitusta maaseutualueille ja kaupunkien tai taajamien keskusta-alueiden kehittämistä. Ympäristön käyttäjät ja vuorovaikutteinen suunnittelu otetaan huomioon harjoitustöissä. Aiemmin opittuja taitoja hyödynnetään alueiden inventoinnissa ja suunnittelussa. Suunnittelukursseihin sisältyy laajahko projektityö. Tähän moduuliin on integroitu kuvallisen viestinnän opetusta, englannin kielen ammattikurssi sekä matematiikkaa. Täydentävää osaamista opiskelija voi hankkia tutkintoon sisällyttämällä siihen pääaineen opintojen ohella muita opintoja omasta tai muilta ammattikorkeakoulun aloilta. Laaja-alaisissa projektiopinnoissa työskennellään monialaisten työelämälähtöisten toimeksiantojen mukaisesti ja yhteistyössä työn tilaajan kanssa uusien käytännön sovellutusten ja suunnitelmien laatimiseksi. Opinnot toteutetaan mahdollisesti englanniksi. LISÄTIETOJA Lehtori Raine Vihelmaa raine.vihelmaa[at]lamk.fi Opintosihteeri Sirkka Saarela sirkka.saarela [at]lamk.fi Ympäristö- ja enegiasuojelutekniikka Tule opiskelemaan voimakkaasti kehittyvää alaa ja osallistu uusien innovaatioiden kehittämiseen! Energiantuotantoon ja ympäristönsuojelutekniikkaan liittyvät haasteet ovat keskeisiä tulevaisuudessa. Pääaineen opinnot keskittyvät energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja uusituvan energian tuottamiseen sekä ympäristövaurioiden korjaamiseen ja materiaalien kiertoon. Energia-asiat painottuvat uusiutuvaan energiaan ja laiteratkaisuihin, energiatehokkuuteen, päästöjen vähentämiseen sekä energiakysymysten kokonaisvaltaiseen teknis-taloudelliseen tarkasteluun. Ympäristönsuojelutekniikka painottuu ympäristönäytteenottoon, vaurioituneen ympäristön

17 kunnostukseen sekä sivuvirtojen (jätteiden) hyödyntämiseen suljetun kierron periaatteella. TKI-toiminnan painopisteenä on ympäristöteknologian (ml bioteknologia) hyödyntäminen ja se nivoutuu koulutuksen kanssa yhteen projektitöiden ja opinnäytteiden kautta. Työelämälähtöiset hankkeet pyritään nivomaan yhteen koulutuksen kanssa projektitöiden ja opinnäytteiden kautta. Työtehtävät ja opintojen tarkempi kuvaus Koulutus tarjoaa työelämään perehdyttävät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot sekä myönteisen asennoitumisen yrittäjyyteen. Koulutuksella omaksutaan tarvittavat suunnittelu - ja kehittämistaidot toimia mm. monialaisissa ympäristöalan selvitys- ja suunnittelutoimistoissa ja erilaisten julkisten työantajien palveluksessa (valtio, kaupungit, kunnat, kunnalliset liikelaitokset, kehittämisyhtiöt). Opiskelun aikana viestintä- ja raportointitaidot kehittyvät sekä opitaan alan kansainvälisyyteen ja projektityöskentelyyn. Pilaantuneen maa-alueen ja pohjaveden kunnostus moduulissa käsitellään näytteiden ottoa ja kenttämittauksia sekä niiden eroja. Mittaus- ja analyysituloksia opitaan käsittelemään ja raportoimaan sekä tutustutaan ympäristön kunnostuksen ja ylläpidon tärkeyteen. Vesien hallinta, vesirakentaminen ja vesi globaalina resurssina moduulin aihepiiri kattaa vesihuollon yksikköprosessit puhtaan veden valmistuksen ja jäteveden puhdistuksen alueilta. Vesihuoltoa käsitellään osana yhdyskuntatekniikkaa, lisäksi tutustutaan laitosten toimintaan ja valvontaan. Sanitaatiota ja puhdasta vettä käsitellään globaalista näkökulmasta. Lisäksi tutustutaan vesistöjen kunnostukseen ja ylläpitoon sekä hulevesien käsittelyyn kaupunki- ja maaseutualueilla. Energian tuotanto ja uusiutuvat energiat moduulissa opiskelija perehtyy energian tuotantoon liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin ja lainsäädäntöön. Energian tuotannon kannalta keskeiset fysiikan ilmiöt liittyvät osana moduuliin kuten myös energian tuotantoon liittyvät laitteet. Eri energiantuotantotapoja vertaillaan ja tarkastellaan, millaista liiketoimintaa uusituvan energian alalla on. Energiatehokkuus -moduulissa käsitellään lämpöoppia, kuljetusilmiöitä ja energiatehokkuuden käsitteitä. Esiin tulee, millaisin keinoin yhdyskuntarakenteen ja yksittäisen rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Lisäksi käsitellään energianeuvonnan periaatteita sekä kohderyhmiä ja asiakasneuvontaa. Moduuliin sisältyy projektityö, jonka aiheena on valitun kohteen energiatehokkuuden parantaminen. Ympäristötehokkuus -moduuli käsittelee jätteiden osuutta osana materiaalikiertoa sekä liiketoimintamahdollisuutena, joka tähtää jätteen määrän vähentämiseen. t perehtyvät työskentelyyn kehittämis- ja suunnitteluprojekteissa sekä omaksuvat niiden edellyttämät ryhmätyö-, raportointi- ja esittelyvalmiudet. Moduulissa opitaan kehittämään yrityksen tai julkisyhteisön toimintaa laatimalla jätehuoltosuunnitelma sekä tekemällä auditointi ja ideoimalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös yritystä koskevaa ympäristölainsäädäntöä käsitellään tässä yhteydessä. Energiaa syventävä moduuli esittelee biojätteen erilaisia muotoja ja määriä, bioprosessien erityispiiteitä ja biojätteen hallittua käsittelyä. Perehdytään hapellisen ja hapettoman jätteenkäsittelyn prosesseihin. Moduulissa tarkastellaan biomassojen käsittelyä ja hyödyntämistä energiana sekä opiskellaan taloudellista tarkastelua valituista jätelajeista. Täydentävää osaamista opiskelija voi hankkia tutkintoon sisällyttämällä siihen pääaineen opintojen ohella muita opintoja omasta tai muilta ammattikorkeakoulun aloilta. Laaja-alaisissa projektiopinnoissa työskennellään monialaisten työelämälähtöisten toimeksiantojen mukaisesti ja yhteistyössä työn tilaajan kanssa uusien käytännön sovellutusten ja suunnitelmien laatimiseksi. Opinnot toteutetaan mahdollisesti englanniksi. LISÄTIETOJA Yliopettaja Sakari Halmemies sakari.halmemies[at]lamk.fi Opintosihteeri Sirkka Saarela sirkka.saarela [at]lamk.fi YDINOSAAMINEN YT1 ORIENTOINTI Orientointi 15 OP YT1 Orientointi 15 op, 1. syksy

18 Moduulin osaamistavoitteet hallitsee oppimiseen liittyvät rutiinit ymmärtää ympäristöteknologian toimintamahdollisuudet työelämässä osaa hyödyntää opiskelussaan tietotekniikan, matematiikan, fysiikan ja kemian perustietoja kehittää osaamistaan ympäristöasioissa omia vahvuuksiaan hyödyntäen ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ 01SUO ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ, 4 OP 01SUOA ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ OP 01SUOA ASIANTUNTIJAVIESTINTÄ OP 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO 1 OP osaa arvioida ja tulkita erilaisten viestien merkityksiä ja kehittää omia viestintätaitojaan soveltaa suullisia ja kirjallisia viestintätaitoja tarkoituksenmukaisesti ja dialogisesti työelämän asiakastilanteissa soveltaa ryhmätyötaitoja kokous- ja neuvottelutilanteissa suunnitella ja tuottaa oikeakielisiä asiakastekstejä sekä tieteellisiä artikkeleita. Työelämän tekstilajit, opiskelutekstit, artikkeli, ryhmätyön menettelytavat, kokouksen ja neuvottelut, puhe, suullinen raportointi. - Edeltävä osaaminen Aktivoiva lähiopetus, verkkotehtävät, artikkeli, kielenhuollon koe. Arviointi asteikolla 1 5 Arviointikriteerit 5 osaa tuottaa asiatyylistä artikkelitekstiä, joka täyttää lähdekriittisen tieteellisen tekstin kriteerit suunnitella ohjetekstejä ja raportteja eri kohderyhmille yhdistää erilaisia ryhmätyön menetelmiä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää ja tehdä sen pohjalta toiminnallisia johtopäätöksiä soveltaa suulliseen esitykseen opiskelualansa tietoa. osaa tuottaa asiatyylistä esseetekstiä, jossa sovellettu lähdekritiikkiä tuottaa ohjetekstejä ja raportteja arvioida ryhmätyön menetelmien käyttöä kokous- ja neuvottelutilanteissa tulkita erityyppisten asiakkaiden viestintää suunnitella suullisen esityksen. 1 osaa tuottaa ammattialansa tekstiä tunnistaa ohjetekstejä ja raportteja määritellä kokous- ja neuvottelutilanteen rakenteen verrata erityyppisten asiakkaiden viestintää kuvata suullisesti oman alansa ammattitilanteita. Oppimateriaali

19 Jokin seuraavista: Kauppinen, A., Nummi, J. & Savola, T Tekniikan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Mattila, H., Ruusunen, T. ja Uola, K Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. Helsinki: WSOY, Niemi, T., Nietosvuori, L. & Virikko, H Hyvinvointialan viestintä. Helsinki: Edita Prima, Roivas, M. & Karjalainen, A.-L Sosiaali- ja terveysalan viestintä. Helsinki: Edita, lisäksi verkkomateriaali. 01PINFO INFORMAATIOLUKUTAITO 1 OP Tiedonhankintataidot ovat tärkeä osa korkeakouluopiskelijan sujuvaa opiskelua, ammatillista kasvua ja menestymistä työelämässä. Taustalla: Suomen korkeakoulujen informaatiolukutaitosuositus: es/liitetiedosto2/ilsuositus_fi.pdf Informaatiolukutaidon (IL) opintosuunnitelma: IL1: tiedonhankinnan perusteet (uudet opiskelijat) IL2: informaatiolukutaito aineopinnoissa (ont, proseminaari), IL: Informaatiolukutaito syventävissä opinnoissa (Master-opinnot) Kansainväliset informaatiolukutaidon osaamistavoitteet perustuvat American Library Associationin vuonna 2000 hyväksymään standardiin Information Literacy Competency Standards for Higher Education. IL1: tiedonhankinnan perusteet osaamistavoitteet: osaa: tunnistaa tiedontarpeensa ja tiedonhankinnan merkityksen opintojen eri vaiheissa hankkia opiskelussa tarvitsemaa tietoa tehokkaasti ja monipuolisesti hyödyntää opiskelussa tarvittavia erityyppisiä lähdeaineistoja ja palveluja arvioida tietoaineistoja lähdekriittisesti käyttää tietoa eettisesti Informaatiolukutaito liittyy aina johonkin opiskeltavaan aineeseen, kuten Asiantuntijaviestinnässä esseen/ artikkelin aiheeseen tehtävään tiedonhankintaan ja tulosten analysointiin tiedonlähteiden arvioinnin näkökulmasta. Keskeisiä oppimisalueita ovat: eri alojen elektroniset tietoaineistot ja -kannat, Finna-portaali, avoimet verkkojulkaisut, tiedonhankintastrategiat ja hakutekniikat, tietoaineistojen tekijän- ja käyttöoikeudet sekä lisenssit, lähdekriittisyys kriteereineen. Suoritusajankohta Osio on suositeltavaa suorittaa heti ensimmäisenä opiskeluvuotena, sillä hyvät tiedonhankinnan taidot ovat yksi sujuvan opiskelun edellytys. Edeltävä osaaminen Tietokoneen perushallinta. osaa käyttää Lahden ammattikorkeakoulussa hyödynnettäviä opetuksen ja opiskelun järjestelmiä Toteutus Kontaktiopetuksena suorittavat Info tieto- ja kirjastopalveluista, kontaktiopetus yhteistyössä Asiantuntijaviestinnän opetuksen kanssa, yksilö- ja ryhmäohjaus tiedonhankintaklinikalla, Informaatiolukutaidon osaamiskoe, korvaava opetus osaamiskokeessa kaksi kertaa hylätyille. Kontaktiopetuksen ajat ja paikat Asiantuntijaviestinnän kalenterin mukaan Tiedonhankintaklinikan ajanvaraus: https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin671462&sid=d4297 9d2-7d49-4ebe f05bb&dy= Informaatiolukutaidon osaamiskokeen harjoitteluympäristö Repussa Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin ja ohjeisiin Repussa olevan osaamiskokeen ja korvaavan opetuksen ajat ja paikat: /osaamiskoe/sivut/default.aspx Verkkokurssina suorittavat

20 Arviointi Verkkotyöskentely Repussa (Asiantuntijaviestinnän verkkokurssin itsenäinen osio) Verkkokurssin aloitusinfo: yhteistyössä Asiantuntijaviestinnän verkkokurssin kanssa Ohjatut verkkotehtävät ohjeineen Tiedonhankintaklinikat: yksilö- ja ryhmäohjaus https://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin671462&si D=d42979d2-7d49-4ebe f05bb&dy= Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin Osaamiskokeen tai verkkokurssin hyväksytty/ hylätty suoritus Oppimateriaali Itsenäinen perehtyminen verkkomateriaaleihin: Tiedonhankinnan opas: Tiedonhallinnan perusteet / Virtuaaliammattikorkeakoulu ml Elektroniset tietoaineistot: itsenäinen harjoittelu, etäkäyttömahdollisuus Informaatiolukutaidon verkkoharjoitteluympäristö ohjeineen ja harjoituksineen Omaehtoisen tiedonhankinnan tuloksena löytynyt tiedonhankinnan oheismateriaali FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET 0701FK10 FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET, OP Fysiikka 1,5 OP Opintojakso on pakollinen niille opintonsa aloittaville insinööriopiskelijoille, joiden pohjakoulutus on ammattitutkinto. Opintojakso soveltuu myös muille, jotka tarvitsevat perustietoa fysiikasta. - ymmärtää fysiikan perusteet -saa valmiuden insinöörikoulutuksen fysiikan opintojaksojen suorittamiselle -osaa laskea yksinkertaisia fysiikan laskutehtäviä Suurelaskenta, mekaniikka; kinematiikan perusteet, dynamiikka, olomuotojen mekaniikka; paine, hydrostaattinen paine, Arkhimedeen laki, lämpöoppi; lämpötila-asteikot, lämpölaajeneminen, aineen lämpöopilliset ominaisuudet, sähköoppi; sähköstatiikka, tasavirtapiirit. Alussa pidettävä tasokoe, oppitunnit, harjoitustehtävät ja kaksi välikoetta. Arvostelu hyväksytty/hylätty. Harjoitustehtävä, moniste ja luennot. Oheislukemistona voi tutustua jo insinöörikoulutuksen oppikirjaan Hautala, M. & Peltonen, H Insinöörin (AMK) Fysiikka osa painos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Kemia 1,5 OP Opintojakso on pakollinen niille opintonsa aloittaville insinööriopiskelijoille, joiden pohjakoulutus on ammattitutkinto.

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS

YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS Master s Degree Programme in Entrepreneurial and Business Competence YRITTÄJYYDEN JA LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KOULUTUS 90 op OPS 2014 2016 Tradenomi (ylempi amk) Koulutuksesta valmistuu tradenomi (ylempi

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. Opintojen rakenne ja sisältö OPETUSSUUNNITELMA Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, talotekniikka Rakennusten energiatehokkuus- ja käytettävyysvaatimusten merkitys lisääntyy jatkuvasti. Samalla uusi teknologia luo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op

OPINTO OPAS Lahden ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op OPINTO OPAS 2012 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille 16 op VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE 16 OP Valmentavan koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA

INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA INSINÖÖRIKOULUTUS KONETEKNIIKKA TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä kaikki tutkinnot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala

OPINTO-OPAS 2011. Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala OPINTO-OPAS 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutus Sosiaali- ja terveysala Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot 30 op Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Fysioterapian,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN KOULUTUS TUTKINNOT Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (National Qualifications Framework NQF) Suomen kansallisessa

Lisätiedot

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen

Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Hämeen Ammattikorkeakoulu Konetekniikan koulutus syksy 2016 alkaen Konetekniikan koulutusvastuualueesta valmistuu koneinsinöörejä, joilla on insinöörin perustaitojen lisäksi hyvä ja ajantasainen erikoisosaaminen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013

Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta 11/27/2013 Kirjaston henkilöstöstä ja osaamisesta Yliopisto uusi yliopistolaki Henkilöstöjohtosäännössä : KELPOISUUSVAATIMUKSET 4 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopistolaki 31 Yliopistoasetus 1 1 mom. Tehtävään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT

OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT OPETUSSUUNNITELMA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON VALINNAISET OSAT Johtokunnan hyväksymä 13.10.2009 / 69 Voimassa alkaen 1.8.2009 Sisältö 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat... 3 5.2.1 Äidinkieli (0-4 ov)...

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot