Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia"

Transkriptio

1 /Jaakko Välimaa, yleiskaavapäällikkö Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Sisällys Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Yleiskaavallinen arvio Kysymys vaihtoehdoista Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Taustaa Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Vaihtoehdot 0-vaihtoehto Länsireunahanke Hybridi Mahdollisuudet nykyrakenteessa Keskustan reuna-alueet huomioon ottava Vaihtoehtojen arviointia Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia Liitteet: liite 1: yleiskaavallisessa arviossa käytetyt aluemäärittelyt, ja kerrosneliömäärät kaupallisilla osa-alueilla liite 2: vaihtoehdot 0, länsireuna, hybridi ja mahdollisuudet nykyrakenteessa liite 3: keskustan itäiset reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto, eli kaupallisen keskustan erillistarkastelu

2 2 Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Suomen lainsäädäntö perustuu hierarkisen monitasosuunnittelun periaatteelle. Järjestelmän mukaan on eri kaavatasoja, joista ylemmät ohjaavat alempia. Kuntatasolla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Kuitenkin yleiskaavan laatimisen hitaus, joka johtuu suunnittelualueiden laajuudesta ja ongelmien monitahoisuudesta, on johtanut käytäntöön, jossa asemakaavoja tehdään yleiskaavasta poiketen. Laki antaa tähän mahdollisuuden. Edellytyksenä kuitenkin on, että asemakaava tehdään siten, että se täyttää yleiskaavan laatimisen sisältövaatimukset. Tämä korostuu sitä voimakkaammin, mitä laajempia vaikutuksia laadittavalla asemakaavalla on. Eräs maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen periaate on, että kaavat perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin. Ajatus, että ensin tehdään riittävät selvitykset ja sitten ryhdytään suunnittelemaan, ei aina voi toteutua. Usein vasta suunnittelutyön aikana alkaa valjeta, mitä tutkimuksia ja selvityksiä työn jatkaminen edellyttää. Kokemuksen myötä voidaan usein arvioida selvitystarpeita etukäteen, muttei aina ja kaikkia. Kaavojen tulisi määrittää tavoitellun kehityksen periaatteet, ohjata yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä ja sovittaa eri toimintoja yhteen sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä mm. paikallisten olosuhteitten, kaupunkikuvan ja muiden laissa määriteltyjen periaatteitten nojalla. Vuorovaikutteisuus ja suunnitelmien sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on työssä keskeistä. Eri määrittelyt asettavat kaavatyössä ammatikseen toimiville mielenkiintoisen, mutta usein ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän. Moottoritien kattaminen on kallis, suurisuuntainen ja monella tavalla kaupunkiin ja kaupunkilaisiin vaikuttava hanke. Sen vaiheet ilmentävät suunnittelujärjestelmän sisäistä sekä tutkimus- ja selvitystarpeisiin liittyvää problematiikkaa. Kaavoitustehtävään tuo oman jännitteensä työssä kiinteästi mukana oleva rakennusalan liike, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole yhdenmukaiset kaupunkikokonaisuuden ja koko keskustan kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kaupungin ja rakennusliikkeen väliset sopimukset eivät saa syrjäyttää laissa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. Moottoritien kattamista koskevassa suunnittelussa on edetty melko tavalla erilaisessa järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Hankkeen rakentamiseen tähtäävä suunnittelu oli edennyt pitkälle ennen asemakaavatyön käynnistymistä. Yleiskaavalliset tarkastelut sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen tarkastelu on tulossa ajankohtaiseksi asemakaavatyön edetessä. Monia kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan suunnittelun keinoin, mutta päädytty laatimaan asiaan liittyviä selvityksiä, jotka voivat antaa ratkaisuille avaimia. Selvityksiä onkin tehty tarpeen mukaan. Lähestymistapa on ymmärrettävissä ehkä siten, että hankkeen koosta, kustannuksista ja vaikutuksista johtuva epävarmuus on niin suuri, että hankkeen arkkitehtonisiin ja rakennusteknisiin kysymyksiin on haluttu paneutua riittävän perusteellisesti ennen kaavatyöhön ryhtymistä. Toisaalta selvitykset ovat nostamassa esiin välttämättömyyttä vaihtoehtojen selvittämisestä ja tarkemmasta tutkimisesta. Yleiskaavallinen arvio Seuraavassa asiaa tarkastellaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten mukaisesti. Tarkastelun aluksi käsitellään 9 :ssä määritelty vaikutusten

3 3 selvittämistarve kaavaa laadittaessa, sekä myös 35 :n yleiskaavan tarkoitusta koskeva osa. Koska alueella ei ole lain tarkoittamaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvilta osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (54 ). Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavatyössä ja sitä edeltäneessä valmistelussa on ehkä asian käynnistymistavan ja ehkä sen edistämiseen liittyvien pyrkimysten vuoksi erilaisten vaihtoehtojen muodostaminen jäänyt lyhyiden mainintojen tasolle. Vakavimmin on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kauppakeskus sijoittuisi Kaivokadun varteen moottoritielle tehtävän kannen sijasta. Tämä moottoritien ja Kaivokadun väliin sijoittuva kauppakeskus oli arkkitehtikilpailussa muiden kuin voittaneen ehdotuksen ratkaisun perustana. Voittajan valintaan vaikutti tuloksia arvioitaessa NCC:n esittämä käsitys, että moottoritien päälle on mahdollista rakentaa vain kauppakeskus. Syinä olivat turvallisuustekijät sekä hankkeen toteuttaminen yhdellä kertaa. Asuntoja ei voida rakentaa riittävää määrää kerralla, koska niiden myynti edellyttää vaiheittaista toteutusta. Turvallisuusriskit on kauppakeskuksessa mahdollista ottaa huomioon paremmin kuin asunnoissa. On mahdollista palata yleisemmälle tarkastelun tasolle ja tutkia asiaan liittyviä tavoitteita, mahdollisia vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaihtoehtojen muodostaminen edellyttää palaamista nykytilanteen analysointiin ja tavoitteitten tarkempaan erittelyyn. Keskeinen näkökulma on uusien kaupallisten tilojen määrän ja sijainnin suhde ydinkeskustan ja keskusta-alueen nykyisiin kaupallisiin palveluihin. Kysymys Tiiriön ja keskustan suhteesta on tarkastelussa taustalla, mutta asia liittyy koko keskustan kehitykseen. Kattamishanke on Hämeenlinnan olosuhteissa kooltaan ja vaikutuksiltaan mittava. Vaihtoehtoina voisivatkin tulla kyseeseen tätä yksittäistä hanketta pienemmät ja vaikutuksiltaan vähäisemmät ratkaisut, joiden vaiheittainen toteuttaminen olisi mahdollista. Ne voivat erilaisina kombinaatioina muodostaa mitoitukseltaan keskustan kehityksen kannalta riittävän kerrosalamäärän. Kattamiseen liittyi Nortecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys. Samaan aikaan NCC laati alustavan ympäristöselvityksen, jota työtä kuitenkaan ei ole jatkettu. Myöhemmin Entrecon Oy ja Tuomas Santasalo Ky ovat laajentaneet ja täydentäneet kaupallisia selvityksiä. Niissä on inventoitu kaupallinen tilanne Norteconin selvitystä tarkemmin. Selvityksen kohteena ovat olleet toimitilojen määrä, jakautuma ja sijainti, sekä myynnin ja ostovoiman määrä ja kehitys. Lisäksi on määritelty ostovoimasiirtymiä kaupungin sisällä ja kaupunkiseudulla sekä ennustettu kaupan tarvitseman kerrosalan kehitystä Norteconin selvitystä pidemmälle ajanjaksolle. Catella Kiinteistökonsultointi Oy on tehnyt kartoituksen toimistotilojen kysynnästä Hämeenlinnassa ja päätynyt mm. seuraaviin johtopäätöksiin. Hämeenlinnan toimistomarkkinat ovat ohuet, joten yhdenkin talon valmistuminen voi heilauttaa markkinat niukkuudesta ylitarjontaan. Ja, että moottoritien kattamisen kustannuksilla ei voi rasittaa kiinteistöjen taloutta, mikä johtaisi liian korkeisiin vuokratasoihin. Selvityksen perusteella NCC luopui kilpailuun sisältyvistä toimistotiloista ja edellytti rakennusoikeuden siirtämistä liiketiloihin. Liiketilojen määrä kasvoi k-m2:n tasosta noin k-m2:iin. Määrä, joka jo kilpailussa oli keskustan kaupallisen kokonaisuuden

4 4 kannalta suuri, nousi keskustan tulevia tarpeita ajatellen ylisuureksi. Määrän pienentäminen taas olisi ollut hankkeen arvioitujen toteuttamisedellytysten kannalta kriittistä. Ramboll Oy on selvittänyt koko kaupungin liikennettä ja ennustanut sen tulevaa kehitystä. Suunnittelukeskus Oy on tarkastellut moottoritien kattamishankkeen liikenteellisiä vaikutuksia. Osa selvityksistä keskittyy hankkeen toteuttamisen edellytyksiin ja seuraamuksiin hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä tai sisältyy kauppakeskuksen suunnitteluun. Parhaillaan on tekeillä hankkeen ja ympäröivän kulttuurihistoriallisten arvojen yhteensopivuutta sekä moottoritien melun ja tärinän vaikutuksia koskevat selvitykset. Moottoritien tunnelointiin on liittynyt tiehallinnon edellyttämiä turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Hämeen ympäristökeskus on alkanut selvittää Hämeenlinnan keskustaa koskevia tulvakorkeuksia. Moottoritien kattamisesta johtuvia kustannuksia on jonkin verran selvitetty. Ne olisivat milj. euron luokkaa. Ympäristövaikutuksiin luetaan mukaan yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty päävaihtoehdon tarkasteluun ja aluksi varsin suppealle alueelle hankkeen vaikutusten ulottumisen kannalta. Selvitysten kirjo on ajan myötä lisääntynyt Kaupallisissa selvityksissä on määritelty kaupungin osa-alueitten ja kaupunkiseudun eri kuntien nykyiset ostovoimavirtaukset, jotka luovat pohjan erilaisten vaihtoehtojen muodostamiselle ja niiden arvioinnille. Muut selvitykset keskittyvät hankkeeseen tai sen lähiympäristöön. Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon; maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavakartassa moottoritien alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Kaavan selostuksessa s. 77 on todettu, että vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittäminen keskustahakuisesti ja nykyisiä alueita tukien edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteuttamista ja parantaa palvelujen saatavuutta. Hätilän palvelujen kehittämisellä on katsottu olevan huomattavaa merkitystä ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen edistämisessä. Keskus- ja palvelurakennekarttaan selostuksen sivulla 78 on Hämeenlinnan kuntakeskuksen länsireunaan merkitty erikoistavarakaupan suuryksikkö. Sivujen 79 ja 80 kartoilla on esitetty tietoja päivittäistavarakaupan myynnistä ja sen kehityksestä. Maakuntakaavaan ei sisälly kaupallisten palvelujen tarkempaa analyysiä tai selvityksiä, jotka voisivat antaa suuntaviivoja nyt tehtävälle yleiskaavalliselle arviolle.

5 5 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaupan uuden suuryksikön sijoittamista erääseen kaupungin liikenteelliseen painopisteeseen voidaan periaatteessa pitää yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden mukaisena. Ympäristöministeriön ohjeissa korostetaan kaupan suuryksiköiden sijoittamista keskustoihin tai niille erikseen kaavoitetuille alueille. Tämän suuryksikön koosta kuitenkin aiheutuu sekä nykyistä keskustaa että koko kaupunkiseutua koskevia vaikutuksia, jolloin näkökulma muuttuu monitahoisemmaksi. Moottoritien päälle rakentaminen on nähty eri kaupunginosia yhdistävänä, moottoritien muodostaman esteen ylittävänä rakenteena. Yhdistävyyden kannalta on huomattava, että moottoritien länsipuolella sijaitsevat yleiseltä käytöltään suljettu armeijan esikunta-alue ja puistokäytössä oleva vanha hautausmaa. Niitä ohittavat ja lävistävät kadut ja kevyen liikenteen väylät johtavat nykyisille silloille ja määrittävät yhdistävyyttä. Kauppakeskuksen suunniteltu korkeusasema saattaa päinvastoin johtaa kaupunginosien nykyisen yhteyden heikkenemiseen. Hanke katkaisee visuaalisen yhteyden kaupunginosien välillä. Kauppakeskuksen läntinen takaosa huoltotiloineen ja mahdollisesta sisääntuloaukostaan huolimatta sekä Eureninkadun leventämisen ja liikennemäärien kasvun myötä eivät tue käsitystä yhdistävyydestä. Kaivokadun varren pysäköintikerrosten kaupunkikuva ja ympäristö keskustan suuntaan eivät yhdistävyyttä korosta. Rakentaminen moottoritien päälle on nähty tekijänä, joka profiloisi hankkeen muista kauppakeskuksesta poikkeavaksi. Taloudellisuuden ja turvallisuuden kannalta rakenneratkaisu on ongelmallinen; kallis ja sisältää moottoritien liikenteestä johtuvia haittoja ja riskejä. Hankkeen suuresta koosta ja sijainnista johtuen nousee esiin kysymys liikenneverkon toimivuuden turvaamisesta ilman laajalle ulottuvia ympäristövaurioita, joista akuutein on Turuntie ennen Eureninkadun liittymää. Hanketta voidaan pitää keskustan laajennuksen sijasta, jollaisena se määritellään, myös itsenäisenä kauppakeskuksena, jossa asiakasvirrat tulisivat keskustan asiakasvirtaa runsaammin henkilöautoilla. Keskustojen asiakkaistahan keskimäärin n. 60% tulee keskustoihin henkilöautolla. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hanke edellyttää sen ympärillä olevien siltojen uusimista ja myös katujen voimakasta saneerausta. Uudisrakentamisen kustannusten lisäksi menetetään nykyisiin rakenteisiin liittyvät käyttöarvot. Kaivokadun rakennetun pysäköintialueen häviäminen ympäröivine puustoineen ja puukujanteineen on myös kustannus, vähäisempi, mutta osin vaikeasti rahalla mitattavissa. Siltojen ja katujen uusimisen hinnaksi on arvioitu noin 7 milj. euroa. Nykyisten rakenteitten käyttöarvojen menetys on arvioimatta, samoin pysäköintialueen rakenteitten ja alueen puuston menetykset. Rakentamisen aikaisten tilapäisjärjestelyjen kustannuksia on arvioitu. Mainitut kustannukset ja menetykset jäisivät kaupungin vastattaviksi. Näiden sekä tunneloinnista aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi olisi välttämätöntä. Asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus Asia tulee valotettua muiden kohtien yhteydessä

6 6 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen sekä teknisen huollon järjestämiseen kestävällä tavalla Hankkeesta vaihtoehtoineen on kunnallisteknisessä insinööritoimistossa ollut tekeillä erillinen liikenteellinen tarkastelu, jossa 1. vaihtoehdoiksi on määritelty 0-vaihtoehto, jolloin ei tehdä mitään, vaihtoehtona 2 kauppakeskuksen toteuttaminen ja kolmantena, että vastaavat tilat sijoitetaan keskustan kortteleihin kävelykadun varrelle. Vaihtoehdot ovat selkeät, mutta eivät sisällä vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmää, jossa osa tulevista tilatarpeista toteutetaan kaupallisessa ydinkeskustassa ja osa kaupallisella keskusvyöhykkeellä sekä eteläisen keskustan alueella. Vaihtoehtojen muodostamista tarkastellaan myöhemmin. Selvityksestä on ollut käytössä keskeneräinen versio. Hanke parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja antaa mahdollisuuden asiointiin myös kevyen liikenteen välityksellä, kun palvelut lisääntyvät pääreittien varrella. Hankkeeseen liittyvät katu- ja siltajärjestelyt vaikuttavat kevyen liikenteen reitteihin. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt merkitsisivät palaamista ennen Paasikiventien rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. Tuolloin Eureninkatu oli kaksisuuntainen Turuntien ja Paasikiventien välisellä osuudella. Kadun yksisuuntaistaminen perustui länsi-itä-suuntaisen ajoneuvoliikenteen ohjaamiseen Paasikiventielle ja tarkoitusta palvelevan väylästön sujuvoittamista. Eureninkatu ja Kaivokatu toimivat katupareina välittämässä Turuntien ja Paasikiventien välin liikennettä. Nyt suunnitellut muutokset on tehty uuden kauppakeskuksen liikennetarpeiden näkökulmasta ja vähemmälle huomiolle on jäänyt laajemmat liikenneverkolliset tarpeet. Tilanteen monitahoisuutta lisää tavoite Paasikiventien jatkeesta rautatien ali Katisiin, mikä toisi Paasikiventielle lisää liikennettä. Tämä tavoite on ollut olemassa jo Paasikiventietä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikenteen ohjautuminen Paasikiventielle vähentää liikennettä tai liikenteen kasvua Viipurintiellä, Arvi Karistonkadulla, Hallituskadulla ja Lukiokadulla. Paasikiventien jatkeen tarvetta korostaa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehitys, joka on siirtänyt Paasikiventien liikennettä takaisin Viipurintien sillalle ja Arvi Karistonkadulle. Esitetyt muutokset merkitsevät kauppakeskuksesta johtuvien siltojen ja katujen korotusten lisäksi laajennustarpeita myös Turuntien ja Eureninkadun risteykseen ja paineita Turuntien järjestelyille vanhan hautausmaan ja Suomen kasarmialueen välissä. Alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin palataan myöhemmin. Katuverkkoselvityksessä esitetty ajatus Turuntietä korvaavan yhteyden löytämiseksi jäänee toiveeksi. Tilanne voidaan hoitaa vain nykyisten väylien kautta ja kiinnittämällä huomiota pohjoisiin reitteihin läntisten kaupunginosien liikenteen ohjaamisessa mm. Tiiriöön ja eteläisiin reitteihin yhteyksissä etelässä ja kaakossa oleville vanhoille ja uusille työpaikka-alueille. Läntisten kaupunginosien ostovoimavirtaus Tiiriöön on todennäköisesti keventänyt Turuntien kuormitusta Poltinaholta keskustan suuntaan. Moottoritien kohta kaupungin itä-länsi-suuntaisen liikenteen akselilla on nyt tärkeä ja korostuu tulevaisuudessa. Uuden mittavan ja liikennettä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen, jos ei vaaranna, niin ainakin vaikeuttaa kaupungin pääliikennesuunnan toimivuutta. Paasikiventien varsi Hämeensaaressa ja jatke Keinusaaressa tarjoavat helpommat olosuhteet runsaasti liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittamiselle. Ympäristöstä johtuvat vapausasteet ovat näissä paikoissa suuremmat, peruskustannukset pienemmät ja mahdollisuudet vaiheittaiseen toteuttamiseen ovat olemassa. Hämeensaaressa on mahdollista tukea nykyisen kaupallisen rakenteen eheytymistä. Keinusaaressa yhdistyneenä Kantolaan ollaan tekemisissä kaupunkirakenteen sisällä olevan, mittasuhteiltaan laajimman uudistamisalueen kanssa. Viimeksi mainitun alueen asuntorakentamisen mahdollisuudet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja sillä on jo nyt merkitystä

7 7 tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, jota roolia Paasikiventien jatkeen alitus Katisiin tullee lisäämään. Keskustan pysäköinnin osalta uusi kauppakeskus käyttäisi nyt keskustaa palvelevan 250 autopaikan suuruisen pysäköintialueen. Pysäköinnin siirtämisessä Turuntien pohjoispuolelle Kaivokadun varteen on otettava huomioon, että alue on jo muutaman vuoden ollut pysäköintikäytössä. Alueelle suunniteltu auton pysäköintilaitos merkitsisi kauppakeskuksen ja siihen liittyvän muun rakentamisen alle jäävien pysäköintipaikkojen korvaamista ja on kaupunkikuvan ja ympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta arvioitava erikseen. Kaikkiaan moottoritien varteen suunniteltujen pysäköintipaikkojen määrä niin kauppakeskukselle kuin yleisiin tarpeisiin on kokonaisuudessaan niin suuri, että se vaikuttaa koko keskustan pysäköinnin painopisteeseen. Ratkaisuja varten tulisi pysäköintikysymystä tarkastella riittävän laajana kokonaisuutena. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja tasapainoiseen asuinympäristöön Hankkeeseen liittyvien asuinrakennusten osalta tilannetta ei ole arvioitu. Asumisen kannalta ympäristö on voimakkaasti rakennettu kannella sijaitsevine pihoineen ja useammassa tasossa olevine kellaritiloineen. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Valmistelussa ovat keskeisinä asioina olleet Hämeenlinnan kilpailukyky kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa sekä ydinkeskustan kilpailu Tiiriön kauppakeskuksen kanssa. Asiaa olisi tarpeen tarkentaa. Tiiriön vaikutuksesta Hämeenlinnan kaupunki ja koko kaupunkiseutu saa ostovoimavirtausta päivittäistavarakaupassa kaupunkiseudun ulkopuolelta. Erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa kaupunkiseudun ulkopuolelle. Kaupunkiseudun maalaiskuntien ulos virtaamasta ostovoimasta puolet suuntautuu Hämeenlinnaan ja puolet kaupunkiseudun ulkopuolelle. Hämeenlinna kaupunkina saa molemmissa kaupan ryhmissä ostovoimavirtausta muualta. Asiaa kuvaa seuraava taulukko vuodelta 2003 (NCC/Entreconin selvitys) Toimiala ja alue Ostovoimavirtaus/suunta ja määrä, joka poikkeaa tasapainosta (%) Päivittäistavarakauppa Hämeenlinna + 40 % Muut seudun kunnat - 23 % Seutukunta yhteensä + 10 % Erikoistavarakauppa Hämeenlinna + 31 % Muut seudun kunnat - 70 % Seutukunta yhteensä - 17 % Vähittäiskauppa yhteensä Hämeenlinna + 35 % Muut seudun kunnat - 50 % Seutukunta yhteensä - 5 %

8 8 Kysymys nykyisen ydinkeskustan ja uuden kauppakeskuksen välisestä vaikutuksesta vaatii tarkempaa analyysiä. Tuomas Santasalo Ky:n tekemään selvitykseen liittyy arvio liiketilan lisätarpeista vuoteen Laskelmassa on eroteltu liiketilat toimialoittain ja jaoteltu tarpeet keskusta-alueelle sekä muille kaupan alueille. Entrecon Oy:n selvityksessä on arvioitu liiketilan tarvetta v mennessä päivittäistavara- ja erikoistavarakauppaan jaoteltuna. Nortecon Oy on arvioinut samalla erottelulla liiketilan lisätarvetta v mennessä. Selvitysten laskennalliset tarpeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Selvityksen tekijä ja tilatarve (k-m2) v v v Nortecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat poistuma vähittäiskauppa yhteensä Entrecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat vähittäiskauppa yhteensä Santasalo Ky -päivittäistavarat; keskusta/yhteensä 1 700/ erikoistavarat; / vähittäiskauppa yhteensä / Koska Santasalo on arvioinut keskustan tilatarvetta toimialoittain ja uuden kauppakeskuksen toimialajakautumaa on pohdittu, esitetään luvut seuraavassa vierekkäin. Santasalon laskelmassa keskusta on määritelty laajasti ja se käsittää kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen, Eteläisen keskustan (Hämeensaaren) sekä keskustan itäpuolen (Asemanseudun, Keinusaaren ja osan Kantolaa ja Hätilän. Itäpuoli on myöhemmin määritelty suppeammin, mutta luvuissa em. alueet ovat mukana). Toimiala Santasalon arvio v Uuden kauppakeskuksen toimialat kerros-m2 vuokr.ala muunto kerros-m2:ksi Päivittäistavarat Alko ja apteekit Muotikauppa Muu keskustakauppa Tavaratalo Vapaa-ajantavarat TIVA-kauppa Kodintavarat Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä

9 9 Toimialojen nimikkeet eivät vastaa tosiaan. Ne voidaan saattaa vertailukelpoisiksi yhdistelemällä toimialoja seuraavasti: Toimiala Santasalo Uusi kauppakeskus Erotus kerros-m2 kerros-m2 kerros-m2 Päivittäistavarat Alko, apt., muotikauppa, muu keskustakauppa, tavaratalo, vapaa-ajantavarat, kodintavarat ja puolet TIVA-kaupasta Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä Vertailu osoittaa, että uusi kauppakeskus ylittäisi Santasalo Ky:n vuodelle 2020 lasketut päivittäistavarakaupan tarpeet k-m2:llä sekä muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarpeet k-m2:llä. Vanhalle keskustalle jäisi rooli ravitsemuspalveluiden, so. ravintoloiden sekä muiden palveluyritysten, so. pankki-, vakuutus- ja matkatoimistojen, kampaamoitten, partureiden jne tarpeisiin. Arvioinnin vaikeutta lisää se, että Santasalon lukuihin määritelty keskusta-alue on varsin laaja ulottuen idässä Hätilään saakka. Tarpeitten yli menevä kerrosala merkitsee tietysti kilpailua yrittäjistä. Laskelma näyttäisi viittaavan siihen, että uusi kauppakeskus synnyttäisi kilpailua otaksutun Tiiriön suunnan lisäksi myös vanhan ydinkeskustan välille. Uusi kauppakeskus merkitsisi myös joko kilpailua keskustan itäpuolen tulevalle kaupalliselle kehittämiselle tai itäpuolen kaupallisen potentiaalin täyttymistä moottoritien kauppakeskuksen tiloina. Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän kaupallisen kehittämisen tilatarve v mennessä olisi n k-m2:n suuruusluokkaa ja vähentäisi samalla määrällä edellä esitetyn laskelman tavoitelukuja. Ympäristöhaittojen vähentäminen Moottoritien kattamisen eräänä perusteena on pidetty moottoritiestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämistä. Meluhaitat katetulta osalta luonnollisesti häviävät. Asiasta tehty selvitys kartoittaa meluhaitan suuruutta ilman kattamista ja sen jälkeen. Kattamisen on jossain vaiheessa oletettu jatkuvan myös Turuntien pohjoispuolelle. Tarkasteluun on kuulunut päivämelu ja tarkastelualue on rajattu lähimpiin kortteleihin. Tiehallinto on teettänyt edellisen selvityksen v ja sen perusteella meluaidat on rakennettu keskustasta etelään ja pohjoiseen. Vuoden 1995 selvityksen karttakopioista on pääteltävissä, että meluhaitan leviäminen on keskustan kohdalla ollut maastosta ja rakennuskannasta johtuen muita alueita suppeampaa. Silloin testatuilla 3 m:n korkuisilla meluesteillä saavutettava hyöty niistä aiheutuviin maisemahaittoihin suhteutettuna on saattanut olla osasyy esteiden rakentamisesta luopumiselle. On tarpeen arvioida liikennemelun torjumista kokonaisuutena, koska moottoritie sijaitsee kaupungin vilkkaan katuverkon sisällä. Melun estevaikutuksen vastapuolena on kattamisen tunneloinnista aiheutuvat turvallisuusvaatimukset sekä riskit ja niiden torjuminen. Hankkeen valmistelussa on asiaan paneuduttu. Vertailutietoja on niukasti käyttävissä. Edesmennyt suomalaissyntyinen, Stuttgartin teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun professori Antero Markelin on 1980-luvulla

10 10 pitämässään esitelmässä viitannut kaupunkialueitten läpi kulkevien moottoriteiden ja niiden ympäristöjen käsittelyssä pidättyväisyyteen päälle rakentamisesta saatuihin huonoihin kokemuksiin viitaten. Saman suuntainen keskustelu syntyi Hämeenlinnassa kesällä 2006 vierailleen pohjoismaisen asiantuntijaryhmän vierailun yhteydessä. Helpointa ja ongelmattominta on käyttää moottoriteitten reuna-alueita pysäköintiin tai suojaviheralueiksi. Lisätiedon hankkiminen on mahdollista. Mm. Munchenin kehätien käsittelyssä keskeistä on ollut liikenteen ympäristöhaittojen torjuminen. Hankkeen yhteydessä ei ole käsitelty moottoritien korkeutta suhteessa Vanajaveden pintaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännös, jossa kiinnitetään huomiota rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta tutkittaessa siihen, ettei sillä ei ole tulvan vaaraa (MRL 11). Kyse ei ole niinkään mahdollisesta rakennuksesta, joka tulisi moottoritien päälle, vaan moottoritien kulkukelpoisuudesta yleensä ja erityisesti tunneloidussa tilanteessa. Moottoritie on kantakartan mukaan alimmillaan Paasikiventien sillan pohjoispuolella, jossa itäisellä ajoradalla on korkeutta +81,3 m. Korkeuspiste on sisemmän ajoradan ulkoreunassa, joten ulompi ajorata saattaa olla tätä alempana. Hämeen ympäristökeskuksen yleiskirjeessä on Vanajaveden alin rakentamistaso määritelty +81,00 m:ksi. Suomen ympäristöoppaassa 52 vuodelta 1999 on tarkasteltu valtakunnallisesti suurien järvien vedenkorkeuksia. Vanajavedellä on 50 vuoden yliveden korkeus +81,10, mutta luvun yhteydessä on todettu, että vesistön voimakkaan säännöstelyn takia tarkastelussa käytetty toistumisaikateoria ei ole voimassa ja asia vaatii erillisen tarkastelun. Hämeensaaressa ja Keinusaaressa on maanpinta paikoin samalla tasolla, mutta rakennusten lattiatasot korkeammalla. Hankkeen suuruus ja moottoritiehen liittyvät turvallisuustekijät huomioon ottaen asia on syytä käsitellä. Ympäristöviranomaiset puhuvat tulvan vaaran välttämisessä laskennallisesti kerran 100 tai 250 vuodessa toistuvasta tulvasta. Hämeen ympäristökeskus on selvittämässä tätä rajaa. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Hämeenlinnaa voidaan pitää Suomen olosuhteissa vanhana kaupunkina. Sen ruutukaavakeskusta on koilliskulmaa, Pikkutorin ympäristöä ja muutamia yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta uudistettu voimakkaasti 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Uudistuksen tavoitteena on ollut saattaa keskusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin asumisen, työpaikkojen, kaupallisten toimintojen ja liikenteen kannalta. Moottoritien rakentaminen keskustaa sivuamaan on kuulunut osana modernisointiin. Suhtautuminen uudistamiseen on sen toteutuksen aikana muuttunut ja 1980-luvun aikana ja sen jälkeen on tavoiteltu historiallisen kerrostuneisuuden säilyttämistä. Keskustassa sijaitseva ja moottoritiehen rajoittuva Pikkutori ympäristöineen ja siihen liittyvät Saaristenkadun puutalot sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Keskustan länsipuolella moottoritien varressa sijaitsevat Suomen kasarmit, vanha hautausmaa ja entinen seminaari sekä Kaurialan kaupunginosa kuuluvat myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Moottoritie rajoittuu länsireunaltaan koko keskustan mitalta arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja keskustan puolella kahden pienen korttelin osalta. Moottoritien rakentaminen tälle paikalle on tapahtunut aikana, jolloin kulttuurihistoriallisten arvojen merkitystä pidettiin vähäisenä ja uudistamisen tieltä väistyvänä seikkana. Moottoritie sijaitsee maanpinnan tasolla alavassa painanteessa, joka on aikaisemminkin erottanut keskustan sen länsipuolisista

11 11 alueista. Voimakkaasta toiminnallisesta muutoksesta huolimatta maisemallinen tilarakenne on suurelta osaltaan jäljellä. Uusi kauppakeskus muuttaisi tilanteen. Aiheeseen liittyy erillinen selvitys. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Aihetta koskevaa tarkastelutarvetta ei liity tähän hankkeen. Kysymys vaihtoehdoista Taustaa Keskustan voimakkaan uudistamisen eräänä tavoitteena on v yleiskaavan mukaan ollut tilan saaminen liike-elämän tarpeisiin. Liikekeskustan laajentumista ei nähty mahdollisena. V yleiskaavassa nähtiin 75% liiketilatarpeesta mahtuvan nykyisen keskustan alueelle ja loput sijoittuivat Turuntien varteen, Asemanseudulle ja Linnanniemeen. Moottoritien kattamista oli diplomityönä tutkittu ja sitä oli pidetty paikkana, josta muodostuisi keskusta-alueen toiminnallinen sydän. Asemakaava, jonka mukaan ruutukeskustaa on pääasiassa uudistettu, on hyväksytty v ja vahvistettu v Vuoden 1984 yleiskaavassa on pyritty viitoittamaan linjaa vanhan rakennuskannan säilyttämiseen ja v hyväksytyssä keskustan osayleiskaavassa on esitetty suojelutavoitteita, joita jo aikaisemmin on asemakaavamuutoksilla ryhdytty määrittelemään. Keskustan osayleiskaavaan on keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena liittynyt kehävyöhykkeen muutosalue, joka tarjoaa rakentamismahdollisuuksia keskustatoimintojen tuleviin tarpeisiin. Parempi kaupunkikeskusta projekti toteutettiin vuosina Siinä huomio kiinnitettiin ydinkeskustaan ja sen eri toimijoiden, liike-elämän, maanomistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyön merkitykseen. Projektista valmistui raportti, jonka perusteella ja laajaan kansalaispalautteeseen nojautuen kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman. Sen perusteella käynnistettiin julkisten tilojen kunnostushankkeita sekä perustettiin keskustan kehittämistä varten yhdistys. Kaupallisen kehittämisen painopisteenä oli kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen perustaminen ja kortteleitten kaupallinen kehittäminen. Viimeksi mainittu tarkoitti periaatteellisen suunnan määrittämistä ja jäi odottamaan kiinteistönomistajien ja liike-elämän reagointia. Kaupunki toteutti toisen kävelykadun osan ja paransi kävelykatua risteävän sekakadun visuaalista ilmettä ja toiminnallista luonnetta. Toimenpide avasi mahdollisuudet kävelykadun varren kortteleiden kaupalliselle kehittämiselle. Projektin suositusten perusteella ensisijaista on tiivistää kaupallista tarjontaa ydinkeskustan kortteleihin kävelykadun varteen. Seuraavana vaiheena on laajentaa toimintaa ydinkeskustaa ympäröivälle kaupalliselle keskusvyöhykkeelle, joka muodostuu keskustan nykyisistä kortteleista. Tavoitteena oli myös keskustan reunan suuryksiköiden kytkeminen paremmin kaupalliseen ydinkeskustaan, jotta ne tukisivat toinen toisiaan parantamalla niiden välisiä yhteyksiä nimenomaan jalankulun kannalta. Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Hämeenlinnan keskustasta noin kolme kilometriä luoteeseen on 1990-luvun alussa kaavoitettu alue yhden hypermarketin ja muutaman muun liikerakennuksen rakentamiseen luvun puolivälissä alueelle rakennettiin kuitenkin kaksi hypermarkettia, joita molempia on myöhemmin laajennettu. Liiketilaa on asemakaavoitettu lisää ja alueelle on rakennettu tavarataloja sekä tilaa vaativan

12 12 erikoiskaupan tiloja. Toinen hypermarketeista on aloittamassa uusien tilojen rakentamisen ja vanha rakennus muuttuu tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Tiiriön suunnittelun, rakentamisen ja käytön ajan on esillä ollut kysymys Tiiriön vaikutuksista keskustan kaupan määrään, laatuun ja tulevaan kehitykseen. Hypermarkettien myötä päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt Tiiriön alueelle. Erikoistavarakaupan osalta tilanteen määrittelyä vaikeuttaa se, että hypermarketeissa on myös erikoistavarakaupan piiriin kuuluvia tuotteita. Keskeisenä tavoitteena on pidetty sitä, että erikoistavarakaupan painopiste säilyy keskustassa. Moottoritien kattamiseen tähtäävä hanke liittyy tähän tavoitteeseen, erikoistavarakaupan tilojen huomattavaan lisäämiseen keskustan alueella. Tuomas Santasalo Ky:n v valmistuneen selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupan liiketila oli yhteensä vajaa k-m2. Se jakautui eri alueille seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Alue nyk. liiketilat (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Keskustan reuna-al. yhteensä Tiiriö Muut alueet Koko kaupunki Santasalon mukaan keskustahakuisen kaupan tilatarpeen kasvu v mennessä 2%:n vuosikasvun mukaisesti alueittain eriteltynä. Laskelman lähtövuosi on 2003: Alue nyk. liike- Kasvutarve tilat (k-m2) v (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Reuna-al. yhteensä

13 13 Tiiriön ja muiden etäämmällä keskustasta sijaitsevien palvelu- ja työpaikka-alueitten tilatarpeen kasvu perustuu pääasiassa tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin, josta autokauppa on vielä määritelty erikseen. Myös päivittäistavarakaupalla on jonkin verran laajennustarvetta. Tilatarpeen kasvu näillä palvelualueilla on santasalon laskelman mukaan jonkin verran suurempaa kuin keskustassa ja sen reuna-alueilla. Lisätilan tarve olisi v mennessä yhteensä noin k-m2. Määrästä suurin osa saattaa sijoittua Tiiriöön. Kaupunkirakenteen kehityksen keskeisenä kysymyksen on aikaisemmin ollut asutusrakenteeseen pohjautuva alakeskusjärjestelmä. Osa näistä sisältyy keskustan reuna-alueisiin, mutta osa jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tärkeä tavoite kuitenkin on alakeskusten palvelujen sekä myös erillisten lähipalvelujen säilyttäminen ja myös niiden kehittymisedellytysten turvaaminen. Vaihtoehdot Tarkasteltavat vaihtoehdot on määritelty kaupallisten sekä muiden vaikutusten arviointia varten. Määrittelyn taustalla on edellä mainittu Parempi kaupunkikeskusta projekti sekä keskustan kehittämistä koskeva varhempi selvitys- ja suunnitelma-aineisto. 0-vaihtoehdon muodostaa nykyisen kävelykadun varren neljä korttelia ja niiden lisärakentaminen. Kortteleitten kehittäminen ilman lisärakentamistakin on tärkeää, koska liiketilojen toimivuuden parantaminen voi lisätä ja tehostaa niissä olevien palvelujen käyttöä. Lisärakentamisen mahdollisuuksia on kolmessa korttelissa yhteensä noin k-m2:n verran. Linnakorttelissa mahdollisuudet edellyttävät tarkempaa arviointia, eikä tässä sitä ole otettu laskelmaan mukaan. Kortteleitten määrittelyn helpottamiseksi niitä nimitetään kortteleitten päätoimijoiden tai omistajien mukaan seuraavassa kuvatulla tavalla. Sulkuihin on lisäksi merkitty kortteleille 1800-luvun alkupuolella annetut nimet. Tuomas Santasalo käyttää nimiä kaupallisessa selvityksessään.torin länsireunaan rajoittuvaa korttelia voidaan nimittää Linna-kortteliksi siinä toimivan kauppakeskuksen mukaan (alkuperäinen nimi on Ruusu). Sen eteläpuolella sijaitsee Osuuspankin ja Vakuutusyhtiö Pohjantähden omistamat, kävelykatuun rajoittuvat tontit, joiden perusteella kortteli voisi olla OP-Pohjantähti-kortteli (alkuperäinen nimi on Aalto). Uudemman kävelykatuosuuden pohjoispuolinen kortteli voidaan nimetä siinä toimivan Cumulus-hotellin nimiseksi (alkuperäinen nimi on Saarinen). Sen eteläpuolella, Cumuluksen kohdalla sijaitseva kiinteistö on nimeltään Kiviluoto Oy, jonka perusteella kortteli voidaan nimetä (alkuperäinen nimi on Rypäle). Kortteleiden tulevaisuus riippuu niiden tontinomistajien halukkuudesta ryhtyä kortteleitten kehittämiseen ja myös kaupungista, joka käsittelee ja ratkaisee lisärakentamisen edellyttämien asemakaavojen muutokset. Kortteleitten täydentämisen edellytykset ovat hyvät, koska ne rajoittuvat kävelykatuun ja niiden ulkoreunojen kadut taas ovat ajoneuvojen käytössä. Paikoitusta on mahdollista tutkia korttelikohtaisesti. Vaihtoehto on tärkeä kaupungin ominaispiirteitten mukaiselle kehittämiselle ja nykyisten investointien hyödyntämiselle. Länsireunahanke eli moottoritien kattaminen on sen selvitysten ja suunnittelun myötä pisimmälle tutkittu vaihtoehto. Arvioinnin lähtökohtana on, että keskustakortteleissa tapahtuu 0-vaihtoehdon mukainen kehitys. Länsireunahankkeen ongelmina ovat etäisyys ydinkeskustasta ja hankkeen suuresta koosta johtuva ylimitoituksen vaara. Hankkeen sisältämien tilojen käyttöön otto voi sekoittaa liiketilamarkkinoita ja jäsentää koko keskustan kaupallista rakennetta sellaiseksi, jota on vaikea ennakoida. Hankkeen koko merkitsee sille itsenäistä kilpailuasemaa, joka korostuu

14 14 kaupungin voimakkaan taloudellisen panostuksen myötä. Kaupunki vastaisi katujen ja siltojen uusimisesta ja sijoittaisi rakennusoikeudesta saatavan hinnan moottoritien kannesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi olisi arvioitava nykyisten katujen, siltojen ja pysäköintialueen menetetyistä käyttöarvoista ja rakennusaikaisen liikenteen hoidon kustannukset. Hybridiksi on nimettyyn vaihtoehtoon sisältyvät 0-vaihtoehdon hankkeet, osa nykyrakenteen mahdollisuuksia kuvaavista hankkeista sekä Kaivokadun pysäköintialueelle sijoitettu liiketila (n k-m2). Kaivokadun varren hanke on kooltaan korkeintaan noin puolet siitä, mitä moottoritien kattamisen vaihtoehtoisena ns. kuivan maan hankkeena oli tarkasteltu. Kerrosalan määrä antaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia pysäköinnin järjestämiselle samalla alueella. Mahdollisuudet nykyrakenteessa tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa 0-vaihtoehdon lisäksi liiketilaa rakennettaisiin keskustan eteläreunaan. Tarkasteluun on otettu pysäköintialue Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolella (n k-m2, kahdessa kerroksessa), huoltoasemakäytössä oleva tontti Tavastilan ja Anttilan välissä (n k-m2) sekä pysäköintialue Eteläkadun varressa linjaautoaseman vieressä (n k-m2) ja linja-autoaseman reuna (n k-m2). Alueet huoltoasematonttia lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Pysäköintipaikkoja molemmilla pysäköintialueilla on 43 kpl, yhteensä 86. Ne voidaan rakentamistilanteessa sijoittaa hankkeiden yhteyteen, jolloin niiden käytön luonne tietysti muuttuu. Kun pysäköinti tulee rakennuksen kellaritiloihin, voidaan tilankäyttöä laajentaa ja tehostaa, jolloin autopaikkojen määrä lisääntyy. Oleellista on vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuus. Tämä merkitsee hankkeiden selkeää liittymistä osaksi keskustakokonaisuutta. Kilpailua eteläreunan ja ydinkeskustan välillä tulee ilmenemään, mikä on tarpeenkin. Mutta todennäköisyys yllättäviin muutoksiin keskustan erikoiskaupan rakenteessa on länsireunan hankkeeseen verrattuna pienempi. Hybridin ja nykyrakenteen sisältämien mahdollisuuksien yhdistäminen tuottaa lisävaihtoehtoja. Erikseen on syytä todeta, että tavaratalo Anttilan alueelle ja ympäristöön on (omistajien toimesta?) laadittu tavaratalon laajentamiseen perustuva tarkastelu, jossa liiketilojen määrä nousisi k-m2:iin. Nykyiset tilat laajenisivat kaksinkertaiseksi nykyisestään eli lisäys olisi n k-m2. Pääosin laajennus voitaisiin toteuttaa ilman sellaisia lisäkustannuksia, joita moottoritien kattamiseen liittyy. Aluehan on osa keskustan eteläreunan suunnittelukilpailun aluetta, mihin viitataan myös seuraavassa. Keskustan reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto tuo tarkasteluun ulottuvuuden, jonka huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Santasalon raportissa asia on nimetty Kaupallisen keskustan erillistarkasteluksi. Santasalon laskelmiin keskustan liiketilasta ja sen lisätarpeista kuuluvat kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen lisäksi luonnollisesti muu osa ruutukaavakeskustaa ja Hämeensaari. Mutta näiden lisäksi laskelmaan sisältyvät Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän palvelut. Näiden kaikkien alueitten liiketilan yhteenlasketuksi lisätarpeeksi on v arvioitu k-m2. Pääosa tästä toteutuisi moottoritien päälle suunnitellussa hankkeessa yhdellä kertaa. Kaupungin eri osien ja uusien keskustan itäpuolella sijaitsevien asunto- ja työpaikka-alueitten tasapainoisen kehittämisen kannalta tällainen kehitys olisi vähemmän toivottavaa. Eri alueitten liiketilan määrää ja laajentamistarvetta on tarkasteltu aikaisemmin. Vaihtoehtojen arviointia Tuomas Santasalo Ky tekee vaihtoehtojen kaupallisen tarkastelun ja vaikutusten arvioinnin. Hybridivaihtoehtoa ja keskustan reuna-alueet huomioon ottavaa vaihtoehtoa lukuun ottamatta muut keskustan reuna-alueelle sijoittuvien hankkeitten alueet sisältyvät Hämeenlinnan keskustan etelärannan arkkitehtikilpailuun. Niiden vaihtoehtoiset käytöt ja liittyminen Paasikiventien varren

15 15 muuhun maankäyttöön tulee kilpailussa ja sen arvostelussa tarkasteltavaksi. Keskustan itäpuolen reuna-alueitten arviointi perustuu alueitten nykytilan ja yleiskaavan osoittamien mahdollisuuksien arviointiin. Toiminnallisia ja liikenteellisiä näkökohtia on tarkasteltu lyhyesti kutakin vaihtoehtoa määriteltäessä. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtojen edellytyksiä ja vaikutuksia hiukan lisää. Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia 0-vaihtoehdon mukaista kortteleitten sisäosien käyttöä voidaan suosittaa, mutta myös kritisoida, koska se muuttaa korttelin rakenteen. Kaupunkiuudistusten eri vaiheissa pitkin 1900-lukua on asiaan suhtautuminen vaihdellut. Sisäosien käytöllä voidaan kuitenkin tyydyttää suuriakin tilatarpeita ilman, että kaupunkikuva katutilassa muuttuu. Myös useamman kerroksen käyttö on mahdollista ilman kadulle havaittavaa muutosta. Kortteleitten rajautuminen kävelykadulle on niiden liiketoiminnan kannalta keskeistä. Muilta katusivuilta on mahdollista hoitaa pysäköinti ja huolto. Sisäosien saneerauksessa on mahdollista ratkaista osa keskustakortteleitten pysäköintitarpeesta niiden omalla alueella. Hämeenlinnassa Linna-korttelin kehitys on jo pitkällä. Sen toteutus on alkanut 1960-luvulla voimakkaalla saneerauksella, kun kortteliin rakennettiin kaksi uutta tavarataloa. OP-Pohjantähtikorttelissa muutos on tapahtunut vaiheittain. Korttelin sisäosien käyttö on jo alkanut, mutta eri omistajien kiinteistöjen välistä yhteyttä ei vielä ole syntynyt. Jos yhteistyötä syntyy, voidaan korttelin sisäosien käyttöä tehostaa ilman, että julkisivut Raatihuoneenkadulle, Sibeliuksenkadulle tai Palokunnankadulle muuttuvat. Uuden kävelykadun varren kortteleissa muutos ei ole varsinaisesti käynnistynyt. Kiviluotokorttelissa osa kadunvarteen sijoittuvasta liiketilasta jatkuu kahtena pienenä laajennuksena korttelin pihalle, samoin on tapahtunut Cumuluksen tontilla. Kortteleissa asutaan, mikä voi hidastaa sisäosien liikekäyttöä. Uudistuksessa asumisen tarpeet on syytä ottaa huomioon ja välttää kortteleitten yksipuolistamista. Kehittämisen edellytys ei ole, että koko kortteli käsitellään yhdellä kerralla, vaan asia voi edetä vaiheittain. Etua luonnollisesti on, mitä useampi tontti on mukana korttelin uuden käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Tärkeää olisi löytää eteläisempään kortteliin sijoitettavien liiketilojen kautta korttelia lävistävä jalankulkuyhteys Tavastilan kauppakeskuksen suuntaan. Keskustan eteläreunan kahden pysäköintiin käytetyn alueen rakentaminen liiketiloiksi on helpoiten käsitettävissä omina erillisinä tapauksinaan. Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolinen alue on kytkettävissä Tavastilan liiketilaan suoraan toisessa kerroksessa ja kellaripysäköinnin osalta. Ensimmäiseen kerrokseen tarvitaan yleistä kulkua palveleva katutila Tavastilan katolla sijaitsevien asuntojen ja toimistojen tarpeisiin, ellei asiaa voida muulla tavalla ratkaista. Pysäköintialue Eteläkadulla Kasarmi- ja Sibeliuksenkadun välissä on hiukan muusta liiketilasta erillään ja sen ominaisuuksia ei tässä pohdita pidemmälle. Linja-autoaseman ympäristön tiivistäminen merkitsee kaupungin vanhan asemakaavan yhden toriaukion osittaista sulkemista ja vaatii tästäkin syystä tarkempaa arviointia ja tutkimista. Linjaautoasema toimii nyt keskeisesti sijaitsevana ja monipuolisena joukkoliikenneterminaalina. Sen siirtämistä on eri yhteyksissä tutkittu, mutta siirrosta ei näyttäisi koituvan etuja. Kaivokadun pysäköintialueen käyttäminen rakentamiseen merkitsee osittain samoja kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia, mitä moottoritien kattamisen yhteydessä on tutkittu. Jos rakentaminen on matalaa ja painottuu alueen eteläosaan, on hankkeen sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön helpompaa. Jos hanke on osa keskustan muuta

16 16 kehittämistä ja kooltaan sen mukainen, voi keskustan nykyinen liikennejärjestelmä säilyä entisellään. Pysäköinti voidaan ratkaista pienemmällä rakentamisen määrällä samalla alueella myös niin, että osa pysäköintipaikoista tulee koko keskustan tarpeisiin. Hankkeen kokoa voidaan tietysti myös suurentaa, jolloin erilaiset vaikutukset lisääntyvät ja yksikön itsenäisyys kasvaa. Keskustan itäisten reuna-alueitten merkittäviä alueita ovat Keinusaari ja Kantolan pohjoisosa, joissa toimii nyt tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muuta erikoistavarakauppaa ja päivittäistavarakauppa. Toisen aluekokonaisuuden muodostaa rautatien itäpuolella Harvialan tien varsi ja Hätilän torin ympäristö, jossa sijaitsee useita päivittäistavarakauppoja, tilaa vaativaa erikoistavarakauppa ja jonkin verran muuta erikoistavakauppaa ja palveluyrityksiä. Alueen kaupallisen kehityksen kannalta on huomattava, että Keinusaari, asemanseutu ja Kantolan pohjoisosa on kaupungin merkittävin aluekokonaisuus tulevan kerrostalovaltaisen sekä tiiviin ja matalan asuntotuotannon sekä keskustahakuisen muun toiminnan kannalta. Kauempana Ruununmyllyn eteläpuoli on kaupungin suurin pientalovaltaisen asuntorakentamisen alue. Itäpuolisen kaupungin ja laajemman kaupunkiseudun yhdistävyyden kannalta keskeinen liikenneverkon muutos olisi uusi yhteys Katisista rautatien ali Keinusaareen. Yhteydellä on merkitystä myös Harvialan ja Käikälän sekä Turengin liikennevirtojen suuntautumisen kannalta. Erikoiskaupan palvelujen keskittämistä yhteen keskustan länsipuolella sijaitsevaan hankkeeseen tulisi arvioida perusteellisesti myös näiden tulevaisuuden näkymien valossa. Yleisesti todettuna liiketilojen toteuttamisen edellytykset riippuvat tontin- tai maanomistajien aktiivisuudesta ja kaupungin arviosta, ovatko kaavalliset edellytykset olemassa. Ydinkeskustan kortteleitten, tavaratalo Anttilan ja siihen rajoittuvan huoltoaseman omistajat ovat yksityisiä, joilla kehittämisintressi liittyy nykyisten liiketilojen kilpailukyvyn säilymiseen ja parantamiseen. Pääosa muista edellä käsitellyistä vaihtoehdoista ovat kaupungin omistuksessa. Eri vaihtoehtojen joukosta on mahdollista löytää ja valita sellaisia toteuttamistapoja, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin, ja pitävät kaupungin ominaispiirteet tunnistettavina ja säilyttävät historian tuomat kulttuurikerrostumat.

17 17 LIITE 1

18 18 LIITE 2

19 19 LIITE 3

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla

Lisätiedot

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo

1/30/17. Maankäytön suunnittelun perusteet. - Yleispiirteinen suunnittelu. Hanna Mattila & Raine Mäntysalo Maankäytön suunnittelun perusteet - Yleispiirteinen suunnittelu Hanna Mattila & Raine Mäntysalo 30.1.2017 Yleiskaavoitus 1 Yleiskaava (MRL 35-39, 42 ) Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta

Kärsämäen kunta. Kaavoituskatsaus Sisällysluettelo. 1. Yleistä. 2. Maakuntakaava. 3. Yleiskaava. 4. Asemakaava. 5. Asemakaavan pohjakartta 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Asemakaavan pohjakartta 6. Rakennusjärjestys 7. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 8. Kaavoitusohjelma

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 Rovaniemen kaupunki Yleiskaavan muutos kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 23.04.2013 ROVANIEMEN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ 2013 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö ASEMAKAAVAN MUUTOS osa 7. kaupunginosan korttelista 1052 29.4.2011, tarkistettu 26.3.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13 Ilmakuva lännestä. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE SUUNNITTELUKESKUS OY Muistio 1(5) 16.5.2007 Heikki Leppänen Keskustan laajentuminen, liikenne 107-C7720 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Hämeenlinnan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot