Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia"

Transkriptio

1 /Jaakko Välimaa, yleiskaavapäällikkö Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Sisällys Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Yleiskaavallinen arvio Kysymys vaihtoehdoista Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Taustaa Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Vaihtoehdot 0-vaihtoehto Länsireunahanke Hybridi Mahdollisuudet nykyrakenteessa Keskustan reuna-alueet huomioon ottava Vaihtoehtojen arviointia Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia Liitteet: liite 1: yleiskaavallisessa arviossa käytetyt aluemäärittelyt, ja kerrosneliömäärät kaupallisilla osa-alueilla liite 2: vaihtoehdot 0, länsireuna, hybridi ja mahdollisuudet nykyrakenteessa liite 3: keskustan itäiset reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto, eli kaupallisen keskustan erillistarkastelu

2 2 Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Suomen lainsäädäntö perustuu hierarkisen monitasosuunnittelun periaatteelle. Järjestelmän mukaan on eri kaavatasoja, joista ylemmät ohjaavat alempia. Kuntatasolla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Kuitenkin yleiskaavan laatimisen hitaus, joka johtuu suunnittelualueiden laajuudesta ja ongelmien monitahoisuudesta, on johtanut käytäntöön, jossa asemakaavoja tehdään yleiskaavasta poiketen. Laki antaa tähän mahdollisuuden. Edellytyksenä kuitenkin on, että asemakaava tehdään siten, että se täyttää yleiskaavan laatimisen sisältövaatimukset. Tämä korostuu sitä voimakkaammin, mitä laajempia vaikutuksia laadittavalla asemakaavalla on. Eräs maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen periaate on, että kaavat perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin. Ajatus, että ensin tehdään riittävät selvitykset ja sitten ryhdytään suunnittelemaan, ei aina voi toteutua. Usein vasta suunnittelutyön aikana alkaa valjeta, mitä tutkimuksia ja selvityksiä työn jatkaminen edellyttää. Kokemuksen myötä voidaan usein arvioida selvitystarpeita etukäteen, muttei aina ja kaikkia. Kaavojen tulisi määrittää tavoitellun kehityksen periaatteet, ohjata yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä ja sovittaa eri toimintoja yhteen sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä mm. paikallisten olosuhteitten, kaupunkikuvan ja muiden laissa määriteltyjen periaatteitten nojalla. Vuorovaikutteisuus ja suunnitelmien sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on työssä keskeistä. Eri määrittelyt asettavat kaavatyössä ammatikseen toimiville mielenkiintoisen, mutta usein ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän. Moottoritien kattaminen on kallis, suurisuuntainen ja monella tavalla kaupunkiin ja kaupunkilaisiin vaikuttava hanke. Sen vaiheet ilmentävät suunnittelujärjestelmän sisäistä sekä tutkimus- ja selvitystarpeisiin liittyvää problematiikkaa. Kaavoitustehtävään tuo oman jännitteensä työssä kiinteästi mukana oleva rakennusalan liike, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole yhdenmukaiset kaupunkikokonaisuuden ja koko keskustan kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kaupungin ja rakennusliikkeen väliset sopimukset eivät saa syrjäyttää laissa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. Moottoritien kattamista koskevassa suunnittelussa on edetty melko tavalla erilaisessa järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Hankkeen rakentamiseen tähtäävä suunnittelu oli edennyt pitkälle ennen asemakaavatyön käynnistymistä. Yleiskaavalliset tarkastelut sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen tarkastelu on tulossa ajankohtaiseksi asemakaavatyön edetessä. Monia kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan suunnittelun keinoin, mutta päädytty laatimaan asiaan liittyviä selvityksiä, jotka voivat antaa ratkaisuille avaimia. Selvityksiä onkin tehty tarpeen mukaan. Lähestymistapa on ymmärrettävissä ehkä siten, että hankkeen koosta, kustannuksista ja vaikutuksista johtuva epävarmuus on niin suuri, että hankkeen arkkitehtonisiin ja rakennusteknisiin kysymyksiin on haluttu paneutua riittävän perusteellisesti ennen kaavatyöhön ryhtymistä. Toisaalta selvitykset ovat nostamassa esiin välttämättömyyttä vaihtoehtojen selvittämisestä ja tarkemmasta tutkimisesta. Yleiskaavallinen arvio Seuraavassa asiaa tarkastellaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten mukaisesti. Tarkastelun aluksi käsitellään 9 :ssä määritelty vaikutusten

3 3 selvittämistarve kaavaa laadittaessa, sekä myös 35 :n yleiskaavan tarkoitusta koskeva osa. Koska alueella ei ole lain tarkoittamaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvilta osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (54 ). Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavatyössä ja sitä edeltäneessä valmistelussa on ehkä asian käynnistymistavan ja ehkä sen edistämiseen liittyvien pyrkimysten vuoksi erilaisten vaihtoehtojen muodostaminen jäänyt lyhyiden mainintojen tasolle. Vakavimmin on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kauppakeskus sijoittuisi Kaivokadun varteen moottoritielle tehtävän kannen sijasta. Tämä moottoritien ja Kaivokadun väliin sijoittuva kauppakeskus oli arkkitehtikilpailussa muiden kuin voittaneen ehdotuksen ratkaisun perustana. Voittajan valintaan vaikutti tuloksia arvioitaessa NCC:n esittämä käsitys, että moottoritien päälle on mahdollista rakentaa vain kauppakeskus. Syinä olivat turvallisuustekijät sekä hankkeen toteuttaminen yhdellä kertaa. Asuntoja ei voida rakentaa riittävää määrää kerralla, koska niiden myynti edellyttää vaiheittaista toteutusta. Turvallisuusriskit on kauppakeskuksessa mahdollista ottaa huomioon paremmin kuin asunnoissa. On mahdollista palata yleisemmälle tarkastelun tasolle ja tutkia asiaan liittyviä tavoitteita, mahdollisia vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaihtoehtojen muodostaminen edellyttää palaamista nykytilanteen analysointiin ja tavoitteitten tarkempaan erittelyyn. Keskeinen näkökulma on uusien kaupallisten tilojen määrän ja sijainnin suhde ydinkeskustan ja keskusta-alueen nykyisiin kaupallisiin palveluihin. Kysymys Tiiriön ja keskustan suhteesta on tarkastelussa taustalla, mutta asia liittyy koko keskustan kehitykseen. Kattamishanke on Hämeenlinnan olosuhteissa kooltaan ja vaikutuksiltaan mittava. Vaihtoehtoina voisivatkin tulla kyseeseen tätä yksittäistä hanketta pienemmät ja vaikutuksiltaan vähäisemmät ratkaisut, joiden vaiheittainen toteuttaminen olisi mahdollista. Ne voivat erilaisina kombinaatioina muodostaa mitoitukseltaan keskustan kehityksen kannalta riittävän kerrosalamäärän. Kattamiseen liittyi Nortecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys. Samaan aikaan NCC laati alustavan ympäristöselvityksen, jota työtä kuitenkaan ei ole jatkettu. Myöhemmin Entrecon Oy ja Tuomas Santasalo Ky ovat laajentaneet ja täydentäneet kaupallisia selvityksiä. Niissä on inventoitu kaupallinen tilanne Norteconin selvitystä tarkemmin. Selvityksen kohteena ovat olleet toimitilojen määrä, jakautuma ja sijainti, sekä myynnin ja ostovoiman määrä ja kehitys. Lisäksi on määritelty ostovoimasiirtymiä kaupungin sisällä ja kaupunkiseudulla sekä ennustettu kaupan tarvitseman kerrosalan kehitystä Norteconin selvitystä pidemmälle ajanjaksolle. Catella Kiinteistökonsultointi Oy on tehnyt kartoituksen toimistotilojen kysynnästä Hämeenlinnassa ja päätynyt mm. seuraaviin johtopäätöksiin. Hämeenlinnan toimistomarkkinat ovat ohuet, joten yhdenkin talon valmistuminen voi heilauttaa markkinat niukkuudesta ylitarjontaan. Ja, että moottoritien kattamisen kustannuksilla ei voi rasittaa kiinteistöjen taloutta, mikä johtaisi liian korkeisiin vuokratasoihin. Selvityksen perusteella NCC luopui kilpailuun sisältyvistä toimistotiloista ja edellytti rakennusoikeuden siirtämistä liiketiloihin. Liiketilojen määrä kasvoi k-m2:n tasosta noin k-m2:iin. Määrä, joka jo kilpailussa oli keskustan kaupallisen kokonaisuuden

4 4 kannalta suuri, nousi keskustan tulevia tarpeita ajatellen ylisuureksi. Määrän pienentäminen taas olisi ollut hankkeen arvioitujen toteuttamisedellytysten kannalta kriittistä. Ramboll Oy on selvittänyt koko kaupungin liikennettä ja ennustanut sen tulevaa kehitystä. Suunnittelukeskus Oy on tarkastellut moottoritien kattamishankkeen liikenteellisiä vaikutuksia. Osa selvityksistä keskittyy hankkeen toteuttamisen edellytyksiin ja seuraamuksiin hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä tai sisältyy kauppakeskuksen suunnitteluun. Parhaillaan on tekeillä hankkeen ja ympäröivän kulttuurihistoriallisten arvojen yhteensopivuutta sekä moottoritien melun ja tärinän vaikutuksia koskevat selvitykset. Moottoritien tunnelointiin on liittynyt tiehallinnon edellyttämiä turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Hämeen ympäristökeskus on alkanut selvittää Hämeenlinnan keskustaa koskevia tulvakorkeuksia. Moottoritien kattamisesta johtuvia kustannuksia on jonkin verran selvitetty. Ne olisivat milj. euron luokkaa. Ympäristövaikutuksiin luetaan mukaan yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty päävaihtoehdon tarkasteluun ja aluksi varsin suppealle alueelle hankkeen vaikutusten ulottumisen kannalta. Selvitysten kirjo on ajan myötä lisääntynyt Kaupallisissa selvityksissä on määritelty kaupungin osa-alueitten ja kaupunkiseudun eri kuntien nykyiset ostovoimavirtaukset, jotka luovat pohjan erilaisten vaihtoehtojen muodostamiselle ja niiden arvioinnille. Muut selvitykset keskittyvät hankkeeseen tai sen lähiympäristöön. Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon; maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavakartassa moottoritien alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Kaavan selostuksessa s. 77 on todettu, että vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittäminen keskustahakuisesti ja nykyisiä alueita tukien edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteuttamista ja parantaa palvelujen saatavuutta. Hätilän palvelujen kehittämisellä on katsottu olevan huomattavaa merkitystä ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen edistämisessä. Keskus- ja palvelurakennekarttaan selostuksen sivulla 78 on Hämeenlinnan kuntakeskuksen länsireunaan merkitty erikoistavarakaupan suuryksikkö. Sivujen 79 ja 80 kartoilla on esitetty tietoja päivittäistavarakaupan myynnistä ja sen kehityksestä. Maakuntakaavaan ei sisälly kaupallisten palvelujen tarkempaa analyysiä tai selvityksiä, jotka voisivat antaa suuntaviivoja nyt tehtävälle yleiskaavalliselle arviolle.

5 5 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaupan uuden suuryksikön sijoittamista erääseen kaupungin liikenteelliseen painopisteeseen voidaan periaatteessa pitää yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden mukaisena. Ympäristöministeriön ohjeissa korostetaan kaupan suuryksiköiden sijoittamista keskustoihin tai niille erikseen kaavoitetuille alueille. Tämän suuryksikön koosta kuitenkin aiheutuu sekä nykyistä keskustaa että koko kaupunkiseutua koskevia vaikutuksia, jolloin näkökulma muuttuu monitahoisemmaksi. Moottoritien päälle rakentaminen on nähty eri kaupunginosia yhdistävänä, moottoritien muodostaman esteen ylittävänä rakenteena. Yhdistävyyden kannalta on huomattava, että moottoritien länsipuolella sijaitsevat yleiseltä käytöltään suljettu armeijan esikunta-alue ja puistokäytössä oleva vanha hautausmaa. Niitä ohittavat ja lävistävät kadut ja kevyen liikenteen väylät johtavat nykyisille silloille ja määrittävät yhdistävyyttä. Kauppakeskuksen suunniteltu korkeusasema saattaa päinvastoin johtaa kaupunginosien nykyisen yhteyden heikkenemiseen. Hanke katkaisee visuaalisen yhteyden kaupunginosien välillä. Kauppakeskuksen läntinen takaosa huoltotiloineen ja mahdollisesta sisääntuloaukostaan huolimatta sekä Eureninkadun leventämisen ja liikennemäärien kasvun myötä eivät tue käsitystä yhdistävyydestä. Kaivokadun varren pysäköintikerrosten kaupunkikuva ja ympäristö keskustan suuntaan eivät yhdistävyyttä korosta. Rakentaminen moottoritien päälle on nähty tekijänä, joka profiloisi hankkeen muista kauppakeskuksesta poikkeavaksi. Taloudellisuuden ja turvallisuuden kannalta rakenneratkaisu on ongelmallinen; kallis ja sisältää moottoritien liikenteestä johtuvia haittoja ja riskejä. Hankkeen suuresta koosta ja sijainnista johtuen nousee esiin kysymys liikenneverkon toimivuuden turvaamisesta ilman laajalle ulottuvia ympäristövaurioita, joista akuutein on Turuntie ennen Eureninkadun liittymää. Hanketta voidaan pitää keskustan laajennuksen sijasta, jollaisena se määritellään, myös itsenäisenä kauppakeskuksena, jossa asiakasvirrat tulisivat keskustan asiakasvirtaa runsaammin henkilöautoilla. Keskustojen asiakkaistahan keskimäärin n. 60% tulee keskustoihin henkilöautolla. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hanke edellyttää sen ympärillä olevien siltojen uusimista ja myös katujen voimakasta saneerausta. Uudisrakentamisen kustannusten lisäksi menetetään nykyisiin rakenteisiin liittyvät käyttöarvot. Kaivokadun rakennetun pysäköintialueen häviäminen ympäröivine puustoineen ja puukujanteineen on myös kustannus, vähäisempi, mutta osin vaikeasti rahalla mitattavissa. Siltojen ja katujen uusimisen hinnaksi on arvioitu noin 7 milj. euroa. Nykyisten rakenteitten käyttöarvojen menetys on arvioimatta, samoin pysäköintialueen rakenteitten ja alueen puuston menetykset. Rakentamisen aikaisten tilapäisjärjestelyjen kustannuksia on arvioitu. Mainitut kustannukset ja menetykset jäisivät kaupungin vastattaviksi. Näiden sekä tunneloinnista aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi olisi välttämätöntä. Asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus Asia tulee valotettua muiden kohtien yhteydessä

6 6 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen sekä teknisen huollon järjestämiseen kestävällä tavalla Hankkeesta vaihtoehtoineen on kunnallisteknisessä insinööritoimistossa ollut tekeillä erillinen liikenteellinen tarkastelu, jossa 1. vaihtoehdoiksi on määritelty 0-vaihtoehto, jolloin ei tehdä mitään, vaihtoehtona 2 kauppakeskuksen toteuttaminen ja kolmantena, että vastaavat tilat sijoitetaan keskustan kortteleihin kävelykadun varrelle. Vaihtoehdot ovat selkeät, mutta eivät sisällä vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmää, jossa osa tulevista tilatarpeista toteutetaan kaupallisessa ydinkeskustassa ja osa kaupallisella keskusvyöhykkeellä sekä eteläisen keskustan alueella. Vaihtoehtojen muodostamista tarkastellaan myöhemmin. Selvityksestä on ollut käytössä keskeneräinen versio. Hanke parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja antaa mahdollisuuden asiointiin myös kevyen liikenteen välityksellä, kun palvelut lisääntyvät pääreittien varrella. Hankkeeseen liittyvät katu- ja siltajärjestelyt vaikuttavat kevyen liikenteen reitteihin. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt merkitsisivät palaamista ennen Paasikiventien rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. Tuolloin Eureninkatu oli kaksisuuntainen Turuntien ja Paasikiventien välisellä osuudella. Kadun yksisuuntaistaminen perustui länsi-itä-suuntaisen ajoneuvoliikenteen ohjaamiseen Paasikiventielle ja tarkoitusta palvelevan väylästön sujuvoittamista. Eureninkatu ja Kaivokatu toimivat katupareina välittämässä Turuntien ja Paasikiventien välin liikennettä. Nyt suunnitellut muutokset on tehty uuden kauppakeskuksen liikennetarpeiden näkökulmasta ja vähemmälle huomiolle on jäänyt laajemmat liikenneverkolliset tarpeet. Tilanteen monitahoisuutta lisää tavoite Paasikiventien jatkeesta rautatien ali Katisiin, mikä toisi Paasikiventielle lisää liikennettä. Tämä tavoite on ollut olemassa jo Paasikiventietä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikenteen ohjautuminen Paasikiventielle vähentää liikennettä tai liikenteen kasvua Viipurintiellä, Arvi Karistonkadulla, Hallituskadulla ja Lukiokadulla. Paasikiventien jatkeen tarvetta korostaa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehitys, joka on siirtänyt Paasikiventien liikennettä takaisin Viipurintien sillalle ja Arvi Karistonkadulle. Esitetyt muutokset merkitsevät kauppakeskuksesta johtuvien siltojen ja katujen korotusten lisäksi laajennustarpeita myös Turuntien ja Eureninkadun risteykseen ja paineita Turuntien järjestelyille vanhan hautausmaan ja Suomen kasarmialueen välissä. Alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin palataan myöhemmin. Katuverkkoselvityksessä esitetty ajatus Turuntietä korvaavan yhteyden löytämiseksi jäänee toiveeksi. Tilanne voidaan hoitaa vain nykyisten väylien kautta ja kiinnittämällä huomiota pohjoisiin reitteihin läntisten kaupunginosien liikenteen ohjaamisessa mm. Tiiriöön ja eteläisiin reitteihin yhteyksissä etelässä ja kaakossa oleville vanhoille ja uusille työpaikka-alueille. Läntisten kaupunginosien ostovoimavirtaus Tiiriöön on todennäköisesti keventänyt Turuntien kuormitusta Poltinaholta keskustan suuntaan. Moottoritien kohta kaupungin itä-länsi-suuntaisen liikenteen akselilla on nyt tärkeä ja korostuu tulevaisuudessa. Uuden mittavan ja liikennettä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen, jos ei vaaranna, niin ainakin vaikeuttaa kaupungin pääliikennesuunnan toimivuutta. Paasikiventien varsi Hämeensaaressa ja jatke Keinusaaressa tarjoavat helpommat olosuhteet runsaasti liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittamiselle. Ympäristöstä johtuvat vapausasteet ovat näissä paikoissa suuremmat, peruskustannukset pienemmät ja mahdollisuudet vaiheittaiseen toteuttamiseen ovat olemassa. Hämeensaaressa on mahdollista tukea nykyisen kaupallisen rakenteen eheytymistä. Keinusaaressa yhdistyneenä Kantolaan ollaan tekemisissä kaupunkirakenteen sisällä olevan, mittasuhteiltaan laajimman uudistamisalueen kanssa. Viimeksi mainitun alueen asuntorakentamisen mahdollisuudet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja sillä on jo nyt merkitystä

7 7 tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, jota roolia Paasikiventien jatkeen alitus Katisiin tullee lisäämään. Keskustan pysäköinnin osalta uusi kauppakeskus käyttäisi nyt keskustaa palvelevan 250 autopaikan suuruisen pysäköintialueen. Pysäköinnin siirtämisessä Turuntien pohjoispuolelle Kaivokadun varteen on otettava huomioon, että alue on jo muutaman vuoden ollut pysäköintikäytössä. Alueelle suunniteltu auton pysäköintilaitos merkitsisi kauppakeskuksen ja siihen liittyvän muun rakentamisen alle jäävien pysäköintipaikkojen korvaamista ja on kaupunkikuvan ja ympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta arvioitava erikseen. Kaikkiaan moottoritien varteen suunniteltujen pysäköintipaikkojen määrä niin kauppakeskukselle kuin yleisiin tarpeisiin on kokonaisuudessaan niin suuri, että se vaikuttaa koko keskustan pysäköinnin painopisteeseen. Ratkaisuja varten tulisi pysäköintikysymystä tarkastella riittävän laajana kokonaisuutena. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja tasapainoiseen asuinympäristöön Hankkeeseen liittyvien asuinrakennusten osalta tilannetta ei ole arvioitu. Asumisen kannalta ympäristö on voimakkaasti rakennettu kannella sijaitsevine pihoineen ja useammassa tasossa olevine kellaritiloineen. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Valmistelussa ovat keskeisinä asioina olleet Hämeenlinnan kilpailukyky kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa sekä ydinkeskustan kilpailu Tiiriön kauppakeskuksen kanssa. Asiaa olisi tarpeen tarkentaa. Tiiriön vaikutuksesta Hämeenlinnan kaupunki ja koko kaupunkiseutu saa ostovoimavirtausta päivittäistavarakaupassa kaupunkiseudun ulkopuolelta. Erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa kaupunkiseudun ulkopuolelle. Kaupunkiseudun maalaiskuntien ulos virtaamasta ostovoimasta puolet suuntautuu Hämeenlinnaan ja puolet kaupunkiseudun ulkopuolelle. Hämeenlinna kaupunkina saa molemmissa kaupan ryhmissä ostovoimavirtausta muualta. Asiaa kuvaa seuraava taulukko vuodelta 2003 (NCC/Entreconin selvitys) Toimiala ja alue Ostovoimavirtaus/suunta ja määrä, joka poikkeaa tasapainosta (%) Päivittäistavarakauppa Hämeenlinna + 40 % Muut seudun kunnat - 23 % Seutukunta yhteensä + 10 % Erikoistavarakauppa Hämeenlinna + 31 % Muut seudun kunnat - 70 % Seutukunta yhteensä - 17 % Vähittäiskauppa yhteensä Hämeenlinna + 35 % Muut seudun kunnat - 50 % Seutukunta yhteensä - 5 %

8 8 Kysymys nykyisen ydinkeskustan ja uuden kauppakeskuksen välisestä vaikutuksesta vaatii tarkempaa analyysiä. Tuomas Santasalo Ky:n tekemään selvitykseen liittyy arvio liiketilan lisätarpeista vuoteen Laskelmassa on eroteltu liiketilat toimialoittain ja jaoteltu tarpeet keskusta-alueelle sekä muille kaupan alueille. Entrecon Oy:n selvityksessä on arvioitu liiketilan tarvetta v mennessä päivittäistavara- ja erikoistavarakauppaan jaoteltuna. Nortecon Oy on arvioinut samalla erottelulla liiketilan lisätarvetta v mennessä. Selvitysten laskennalliset tarpeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Selvityksen tekijä ja tilatarve (k-m2) v v v Nortecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat poistuma vähittäiskauppa yhteensä Entrecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat vähittäiskauppa yhteensä Santasalo Ky -päivittäistavarat; keskusta/yhteensä 1 700/ erikoistavarat; / vähittäiskauppa yhteensä / Koska Santasalo on arvioinut keskustan tilatarvetta toimialoittain ja uuden kauppakeskuksen toimialajakautumaa on pohdittu, esitetään luvut seuraavassa vierekkäin. Santasalon laskelmassa keskusta on määritelty laajasti ja se käsittää kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen, Eteläisen keskustan (Hämeensaaren) sekä keskustan itäpuolen (Asemanseudun, Keinusaaren ja osan Kantolaa ja Hätilän. Itäpuoli on myöhemmin määritelty suppeammin, mutta luvuissa em. alueet ovat mukana). Toimiala Santasalon arvio v Uuden kauppakeskuksen toimialat kerros-m2 vuokr.ala muunto kerros-m2:ksi Päivittäistavarat Alko ja apteekit Muotikauppa Muu keskustakauppa Tavaratalo Vapaa-ajantavarat TIVA-kauppa Kodintavarat Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä

9 9 Toimialojen nimikkeet eivät vastaa tosiaan. Ne voidaan saattaa vertailukelpoisiksi yhdistelemällä toimialoja seuraavasti: Toimiala Santasalo Uusi kauppakeskus Erotus kerros-m2 kerros-m2 kerros-m2 Päivittäistavarat Alko, apt., muotikauppa, muu keskustakauppa, tavaratalo, vapaa-ajantavarat, kodintavarat ja puolet TIVA-kaupasta Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä Vertailu osoittaa, että uusi kauppakeskus ylittäisi Santasalo Ky:n vuodelle 2020 lasketut päivittäistavarakaupan tarpeet k-m2:llä sekä muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarpeet k-m2:llä. Vanhalle keskustalle jäisi rooli ravitsemuspalveluiden, so. ravintoloiden sekä muiden palveluyritysten, so. pankki-, vakuutus- ja matkatoimistojen, kampaamoitten, partureiden jne tarpeisiin. Arvioinnin vaikeutta lisää se, että Santasalon lukuihin määritelty keskusta-alue on varsin laaja ulottuen idässä Hätilään saakka. Tarpeitten yli menevä kerrosala merkitsee tietysti kilpailua yrittäjistä. Laskelma näyttäisi viittaavan siihen, että uusi kauppakeskus synnyttäisi kilpailua otaksutun Tiiriön suunnan lisäksi myös vanhan ydinkeskustan välille. Uusi kauppakeskus merkitsisi myös joko kilpailua keskustan itäpuolen tulevalle kaupalliselle kehittämiselle tai itäpuolen kaupallisen potentiaalin täyttymistä moottoritien kauppakeskuksen tiloina. Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän kaupallisen kehittämisen tilatarve v mennessä olisi n k-m2:n suuruusluokkaa ja vähentäisi samalla määrällä edellä esitetyn laskelman tavoitelukuja. Ympäristöhaittojen vähentäminen Moottoritien kattamisen eräänä perusteena on pidetty moottoritiestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämistä. Meluhaitat katetulta osalta luonnollisesti häviävät. Asiasta tehty selvitys kartoittaa meluhaitan suuruutta ilman kattamista ja sen jälkeen. Kattamisen on jossain vaiheessa oletettu jatkuvan myös Turuntien pohjoispuolelle. Tarkasteluun on kuulunut päivämelu ja tarkastelualue on rajattu lähimpiin kortteleihin. Tiehallinto on teettänyt edellisen selvityksen v ja sen perusteella meluaidat on rakennettu keskustasta etelään ja pohjoiseen. Vuoden 1995 selvityksen karttakopioista on pääteltävissä, että meluhaitan leviäminen on keskustan kohdalla ollut maastosta ja rakennuskannasta johtuen muita alueita suppeampaa. Silloin testatuilla 3 m:n korkuisilla meluesteillä saavutettava hyöty niistä aiheutuviin maisemahaittoihin suhteutettuna on saattanut olla osasyy esteiden rakentamisesta luopumiselle. On tarpeen arvioida liikennemelun torjumista kokonaisuutena, koska moottoritie sijaitsee kaupungin vilkkaan katuverkon sisällä. Melun estevaikutuksen vastapuolena on kattamisen tunneloinnista aiheutuvat turvallisuusvaatimukset sekä riskit ja niiden torjuminen. Hankkeen valmistelussa on asiaan paneuduttu. Vertailutietoja on niukasti käyttävissä. Edesmennyt suomalaissyntyinen, Stuttgartin teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun professori Antero Markelin on 1980-luvulla

10 10 pitämässään esitelmässä viitannut kaupunkialueitten läpi kulkevien moottoriteiden ja niiden ympäristöjen käsittelyssä pidättyväisyyteen päälle rakentamisesta saatuihin huonoihin kokemuksiin viitaten. Saman suuntainen keskustelu syntyi Hämeenlinnassa kesällä 2006 vierailleen pohjoismaisen asiantuntijaryhmän vierailun yhteydessä. Helpointa ja ongelmattominta on käyttää moottoriteitten reuna-alueita pysäköintiin tai suojaviheralueiksi. Lisätiedon hankkiminen on mahdollista. Mm. Munchenin kehätien käsittelyssä keskeistä on ollut liikenteen ympäristöhaittojen torjuminen. Hankkeen yhteydessä ei ole käsitelty moottoritien korkeutta suhteessa Vanajaveden pintaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännös, jossa kiinnitetään huomiota rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta tutkittaessa siihen, ettei sillä ei ole tulvan vaaraa (MRL 11). Kyse ei ole niinkään mahdollisesta rakennuksesta, joka tulisi moottoritien päälle, vaan moottoritien kulkukelpoisuudesta yleensä ja erityisesti tunneloidussa tilanteessa. Moottoritie on kantakartan mukaan alimmillaan Paasikiventien sillan pohjoispuolella, jossa itäisellä ajoradalla on korkeutta +81,3 m. Korkeuspiste on sisemmän ajoradan ulkoreunassa, joten ulompi ajorata saattaa olla tätä alempana. Hämeen ympäristökeskuksen yleiskirjeessä on Vanajaveden alin rakentamistaso määritelty +81,00 m:ksi. Suomen ympäristöoppaassa 52 vuodelta 1999 on tarkasteltu valtakunnallisesti suurien järvien vedenkorkeuksia. Vanajavedellä on 50 vuoden yliveden korkeus +81,10, mutta luvun yhteydessä on todettu, että vesistön voimakkaan säännöstelyn takia tarkastelussa käytetty toistumisaikateoria ei ole voimassa ja asia vaatii erillisen tarkastelun. Hämeensaaressa ja Keinusaaressa on maanpinta paikoin samalla tasolla, mutta rakennusten lattiatasot korkeammalla. Hankkeen suuruus ja moottoritiehen liittyvät turvallisuustekijät huomioon ottaen asia on syytä käsitellä. Ympäristöviranomaiset puhuvat tulvan vaaran välttämisessä laskennallisesti kerran 100 tai 250 vuodessa toistuvasta tulvasta. Hämeen ympäristökeskus on selvittämässä tätä rajaa. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Hämeenlinnaa voidaan pitää Suomen olosuhteissa vanhana kaupunkina. Sen ruutukaavakeskusta on koilliskulmaa, Pikkutorin ympäristöä ja muutamia yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta uudistettu voimakkaasti 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Uudistuksen tavoitteena on ollut saattaa keskusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin asumisen, työpaikkojen, kaupallisten toimintojen ja liikenteen kannalta. Moottoritien rakentaminen keskustaa sivuamaan on kuulunut osana modernisointiin. Suhtautuminen uudistamiseen on sen toteutuksen aikana muuttunut ja 1980-luvun aikana ja sen jälkeen on tavoiteltu historiallisen kerrostuneisuuden säilyttämistä. Keskustassa sijaitseva ja moottoritiehen rajoittuva Pikkutori ympäristöineen ja siihen liittyvät Saaristenkadun puutalot sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Keskustan länsipuolella moottoritien varressa sijaitsevat Suomen kasarmit, vanha hautausmaa ja entinen seminaari sekä Kaurialan kaupunginosa kuuluvat myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Moottoritie rajoittuu länsireunaltaan koko keskustan mitalta arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja keskustan puolella kahden pienen korttelin osalta. Moottoritien rakentaminen tälle paikalle on tapahtunut aikana, jolloin kulttuurihistoriallisten arvojen merkitystä pidettiin vähäisenä ja uudistamisen tieltä väistyvänä seikkana. Moottoritie sijaitsee maanpinnan tasolla alavassa painanteessa, joka on aikaisemminkin erottanut keskustan sen länsipuolisista

11 11 alueista. Voimakkaasta toiminnallisesta muutoksesta huolimatta maisemallinen tilarakenne on suurelta osaltaan jäljellä. Uusi kauppakeskus muuttaisi tilanteen. Aiheeseen liittyy erillinen selvitys. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Aihetta koskevaa tarkastelutarvetta ei liity tähän hankkeen. Kysymys vaihtoehdoista Taustaa Keskustan voimakkaan uudistamisen eräänä tavoitteena on v yleiskaavan mukaan ollut tilan saaminen liike-elämän tarpeisiin. Liikekeskustan laajentumista ei nähty mahdollisena. V yleiskaavassa nähtiin 75% liiketilatarpeesta mahtuvan nykyisen keskustan alueelle ja loput sijoittuivat Turuntien varteen, Asemanseudulle ja Linnanniemeen. Moottoritien kattamista oli diplomityönä tutkittu ja sitä oli pidetty paikkana, josta muodostuisi keskusta-alueen toiminnallinen sydän. Asemakaava, jonka mukaan ruutukeskustaa on pääasiassa uudistettu, on hyväksytty v ja vahvistettu v Vuoden 1984 yleiskaavassa on pyritty viitoittamaan linjaa vanhan rakennuskannan säilyttämiseen ja v hyväksytyssä keskustan osayleiskaavassa on esitetty suojelutavoitteita, joita jo aikaisemmin on asemakaavamuutoksilla ryhdytty määrittelemään. Keskustan osayleiskaavaan on keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena liittynyt kehävyöhykkeen muutosalue, joka tarjoaa rakentamismahdollisuuksia keskustatoimintojen tuleviin tarpeisiin. Parempi kaupunkikeskusta projekti toteutettiin vuosina Siinä huomio kiinnitettiin ydinkeskustaan ja sen eri toimijoiden, liike-elämän, maanomistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyön merkitykseen. Projektista valmistui raportti, jonka perusteella ja laajaan kansalaispalautteeseen nojautuen kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman. Sen perusteella käynnistettiin julkisten tilojen kunnostushankkeita sekä perustettiin keskustan kehittämistä varten yhdistys. Kaupallisen kehittämisen painopisteenä oli kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen perustaminen ja kortteleitten kaupallinen kehittäminen. Viimeksi mainittu tarkoitti periaatteellisen suunnan määrittämistä ja jäi odottamaan kiinteistönomistajien ja liike-elämän reagointia. Kaupunki toteutti toisen kävelykadun osan ja paransi kävelykatua risteävän sekakadun visuaalista ilmettä ja toiminnallista luonnetta. Toimenpide avasi mahdollisuudet kävelykadun varren kortteleiden kaupalliselle kehittämiselle. Projektin suositusten perusteella ensisijaista on tiivistää kaupallista tarjontaa ydinkeskustan kortteleihin kävelykadun varteen. Seuraavana vaiheena on laajentaa toimintaa ydinkeskustaa ympäröivälle kaupalliselle keskusvyöhykkeelle, joka muodostuu keskustan nykyisistä kortteleista. Tavoitteena oli myös keskustan reunan suuryksiköiden kytkeminen paremmin kaupalliseen ydinkeskustaan, jotta ne tukisivat toinen toisiaan parantamalla niiden välisiä yhteyksiä nimenomaan jalankulun kannalta. Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Hämeenlinnan keskustasta noin kolme kilometriä luoteeseen on 1990-luvun alussa kaavoitettu alue yhden hypermarketin ja muutaman muun liikerakennuksen rakentamiseen luvun puolivälissä alueelle rakennettiin kuitenkin kaksi hypermarkettia, joita molempia on myöhemmin laajennettu. Liiketilaa on asemakaavoitettu lisää ja alueelle on rakennettu tavarataloja sekä tilaa vaativan

12 12 erikoiskaupan tiloja. Toinen hypermarketeista on aloittamassa uusien tilojen rakentamisen ja vanha rakennus muuttuu tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Tiiriön suunnittelun, rakentamisen ja käytön ajan on esillä ollut kysymys Tiiriön vaikutuksista keskustan kaupan määrään, laatuun ja tulevaan kehitykseen. Hypermarkettien myötä päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt Tiiriön alueelle. Erikoistavarakaupan osalta tilanteen määrittelyä vaikeuttaa se, että hypermarketeissa on myös erikoistavarakaupan piiriin kuuluvia tuotteita. Keskeisenä tavoitteena on pidetty sitä, että erikoistavarakaupan painopiste säilyy keskustassa. Moottoritien kattamiseen tähtäävä hanke liittyy tähän tavoitteeseen, erikoistavarakaupan tilojen huomattavaan lisäämiseen keskustan alueella. Tuomas Santasalo Ky:n v valmistuneen selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupan liiketila oli yhteensä vajaa k-m2. Se jakautui eri alueille seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Alue nyk. liiketilat (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Keskustan reuna-al. yhteensä Tiiriö Muut alueet Koko kaupunki Santasalon mukaan keskustahakuisen kaupan tilatarpeen kasvu v mennessä 2%:n vuosikasvun mukaisesti alueittain eriteltynä. Laskelman lähtövuosi on 2003: Alue nyk. liike- Kasvutarve tilat (k-m2) v (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Reuna-al. yhteensä

13 13 Tiiriön ja muiden etäämmällä keskustasta sijaitsevien palvelu- ja työpaikka-alueitten tilatarpeen kasvu perustuu pääasiassa tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin, josta autokauppa on vielä määritelty erikseen. Myös päivittäistavarakaupalla on jonkin verran laajennustarvetta. Tilatarpeen kasvu näillä palvelualueilla on santasalon laskelman mukaan jonkin verran suurempaa kuin keskustassa ja sen reuna-alueilla. Lisätilan tarve olisi v mennessä yhteensä noin k-m2. Määrästä suurin osa saattaa sijoittua Tiiriöön. Kaupunkirakenteen kehityksen keskeisenä kysymyksen on aikaisemmin ollut asutusrakenteeseen pohjautuva alakeskusjärjestelmä. Osa näistä sisältyy keskustan reuna-alueisiin, mutta osa jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tärkeä tavoite kuitenkin on alakeskusten palvelujen sekä myös erillisten lähipalvelujen säilyttäminen ja myös niiden kehittymisedellytysten turvaaminen. Vaihtoehdot Tarkasteltavat vaihtoehdot on määritelty kaupallisten sekä muiden vaikutusten arviointia varten. Määrittelyn taustalla on edellä mainittu Parempi kaupunkikeskusta projekti sekä keskustan kehittämistä koskeva varhempi selvitys- ja suunnitelma-aineisto. 0-vaihtoehdon muodostaa nykyisen kävelykadun varren neljä korttelia ja niiden lisärakentaminen. Kortteleitten kehittäminen ilman lisärakentamistakin on tärkeää, koska liiketilojen toimivuuden parantaminen voi lisätä ja tehostaa niissä olevien palvelujen käyttöä. Lisärakentamisen mahdollisuuksia on kolmessa korttelissa yhteensä noin k-m2:n verran. Linnakorttelissa mahdollisuudet edellyttävät tarkempaa arviointia, eikä tässä sitä ole otettu laskelmaan mukaan. Kortteleitten määrittelyn helpottamiseksi niitä nimitetään kortteleitten päätoimijoiden tai omistajien mukaan seuraavassa kuvatulla tavalla. Sulkuihin on lisäksi merkitty kortteleille 1800-luvun alkupuolella annetut nimet. Tuomas Santasalo käyttää nimiä kaupallisessa selvityksessään.torin länsireunaan rajoittuvaa korttelia voidaan nimittää Linna-kortteliksi siinä toimivan kauppakeskuksen mukaan (alkuperäinen nimi on Ruusu). Sen eteläpuolella sijaitsee Osuuspankin ja Vakuutusyhtiö Pohjantähden omistamat, kävelykatuun rajoittuvat tontit, joiden perusteella kortteli voisi olla OP-Pohjantähti-kortteli (alkuperäinen nimi on Aalto). Uudemman kävelykatuosuuden pohjoispuolinen kortteli voidaan nimetä siinä toimivan Cumulus-hotellin nimiseksi (alkuperäinen nimi on Saarinen). Sen eteläpuolella, Cumuluksen kohdalla sijaitseva kiinteistö on nimeltään Kiviluoto Oy, jonka perusteella kortteli voidaan nimetä (alkuperäinen nimi on Rypäle). Kortteleiden tulevaisuus riippuu niiden tontinomistajien halukkuudesta ryhtyä kortteleitten kehittämiseen ja myös kaupungista, joka käsittelee ja ratkaisee lisärakentamisen edellyttämien asemakaavojen muutokset. Kortteleitten täydentämisen edellytykset ovat hyvät, koska ne rajoittuvat kävelykatuun ja niiden ulkoreunojen kadut taas ovat ajoneuvojen käytössä. Paikoitusta on mahdollista tutkia korttelikohtaisesti. Vaihtoehto on tärkeä kaupungin ominaispiirteitten mukaiselle kehittämiselle ja nykyisten investointien hyödyntämiselle. Länsireunahanke eli moottoritien kattaminen on sen selvitysten ja suunnittelun myötä pisimmälle tutkittu vaihtoehto. Arvioinnin lähtökohtana on, että keskustakortteleissa tapahtuu 0-vaihtoehdon mukainen kehitys. Länsireunahankkeen ongelmina ovat etäisyys ydinkeskustasta ja hankkeen suuresta koosta johtuva ylimitoituksen vaara. Hankkeen sisältämien tilojen käyttöön otto voi sekoittaa liiketilamarkkinoita ja jäsentää koko keskustan kaupallista rakennetta sellaiseksi, jota on vaikea ennakoida. Hankkeen koko merkitsee sille itsenäistä kilpailuasemaa, joka korostuu

14 14 kaupungin voimakkaan taloudellisen panostuksen myötä. Kaupunki vastaisi katujen ja siltojen uusimisesta ja sijoittaisi rakennusoikeudesta saatavan hinnan moottoritien kannesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi olisi arvioitava nykyisten katujen, siltojen ja pysäköintialueen menetetyistä käyttöarvoista ja rakennusaikaisen liikenteen hoidon kustannukset. Hybridiksi on nimettyyn vaihtoehtoon sisältyvät 0-vaihtoehdon hankkeet, osa nykyrakenteen mahdollisuuksia kuvaavista hankkeista sekä Kaivokadun pysäköintialueelle sijoitettu liiketila (n k-m2). Kaivokadun varren hanke on kooltaan korkeintaan noin puolet siitä, mitä moottoritien kattamisen vaihtoehtoisena ns. kuivan maan hankkeena oli tarkasteltu. Kerrosalan määrä antaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia pysäköinnin järjestämiselle samalla alueella. Mahdollisuudet nykyrakenteessa tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa 0-vaihtoehdon lisäksi liiketilaa rakennettaisiin keskustan eteläreunaan. Tarkasteluun on otettu pysäköintialue Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolella (n k-m2, kahdessa kerroksessa), huoltoasemakäytössä oleva tontti Tavastilan ja Anttilan välissä (n k-m2) sekä pysäköintialue Eteläkadun varressa linjaautoaseman vieressä (n k-m2) ja linja-autoaseman reuna (n k-m2). Alueet huoltoasematonttia lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Pysäköintipaikkoja molemmilla pysäköintialueilla on 43 kpl, yhteensä 86. Ne voidaan rakentamistilanteessa sijoittaa hankkeiden yhteyteen, jolloin niiden käytön luonne tietysti muuttuu. Kun pysäköinti tulee rakennuksen kellaritiloihin, voidaan tilankäyttöä laajentaa ja tehostaa, jolloin autopaikkojen määrä lisääntyy. Oleellista on vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuus. Tämä merkitsee hankkeiden selkeää liittymistä osaksi keskustakokonaisuutta. Kilpailua eteläreunan ja ydinkeskustan välillä tulee ilmenemään, mikä on tarpeenkin. Mutta todennäköisyys yllättäviin muutoksiin keskustan erikoiskaupan rakenteessa on länsireunan hankkeeseen verrattuna pienempi. Hybridin ja nykyrakenteen sisältämien mahdollisuuksien yhdistäminen tuottaa lisävaihtoehtoja. Erikseen on syytä todeta, että tavaratalo Anttilan alueelle ja ympäristöön on (omistajien toimesta?) laadittu tavaratalon laajentamiseen perustuva tarkastelu, jossa liiketilojen määrä nousisi k-m2:iin. Nykyiset tilat laajenisivat kaksinkertaiseksi nykyisestään eli lisäys olisi n k-m2. Pääosin laajennus voitaisiin toteuttaa ilman sellaisia lisäkustannuksia, joita moottoritien kattamiseen liittyy. Aluehan on osa keskustan eteläreunan suunnittelukilpailun aluetta, mihin viitataan myös seuraavassa. Keskustan reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto tuo tarkasteluun ulottuvuuden, jonka huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Santasalon raportissa asia on nimetty Kaupallisen keskustan erillistarkasteluksi. Santasalon laskelmiin keskustan liiketilasta ja sen lisätarpeista kuuluvat kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen lisäksi luonnollisesti muu osa ruutukaavakeskustaa ja Hämeensaari. Mutta näiden lisäksi laskelmaan sisältyvät Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän palvelut. Näiden kaikkien alueitten liiketilan yhteenlasketuksi lisätarpeeksi on v arvioitu k-m2. Pääosa tästä toteutuisi moottoritien päälle suunnitellussa hankkeessa yhdellä kertaa. Kaupungin eri osien ja uusien keskustan itäpuolella sijaitsevien asunto- ja työpaikka-alueitten tasapainoisen kehittämisen kannalta tällainen kehitys olisi vähemmän toivottavaa. Eri alueitten liiketilan määrää ja laajentamistarvetta on tarkasteltu aikaisemmin. Vaihtoehtojen arviointia Tuomas Santasalo Ky tekee vaihtoehtojen kaupallisen tarkastelun ja vaikutusten arvioinnin. Hybridivaihtoehtoa ja keskustan reuna-alueet huomioon ottavaa vaihtoehtoa lukuun ottamatta muut keskustan reuna-alueelle sijoittuvien hankkeitten alueet sisältyvät Hämeenlinnan keskustan etelärannan arkkitehtikilpailuun. Niiden vaihtoehtoiset käytöt ja liittyminen Paasikiventien varren

15 15 muuhun maankäyttöön tulee kilpailussa ja sen arvostelussa tarkasteltavaksi. Keskustan itäpuolen reuna-alueitten arviointi perustuu alueitten nykytilan ja yleiskaavan osoittamien mahdollisuuksien arviointiin. Toiminnallisia ja liikenteellisiä näkökohtia on tarkasteltu lyhyesti kutakin vaihtoehtoa määriteltäessä. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtojen edellytyksiä ja vaikutuksia hiukan lisää. Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia 0-vaihtoehdon mukaista kortteleitten sisäosien käyttöä voidaan suosittaa, mutta myös kritisoida, koska se muuttaa korttelin rakenteen. Kaupunkiuudistusten eri vaiheissa pitkin 1900-lukua on asiaan suhtautuminen vaihdellut. Sisäosien käytöllä voidaan kuitenkin tyydyttää suuriakin tilatarpeita ilman, että kaupunkikuva katutilassa muuttuu. Myös useamman kerroksen käyttö on mahdollista ilman kadulle havaittavaa muutosta. Kortteleitten rajautuminen kävelykadulle on niiden liiketoiminnan kannalta keskeistä. Muilta katusivuilta on mahdollista hoitaa pysäköinti ja huolto. Sisäosien saneerauksessa on mahdollista ratkaista osa keskustakortteleitten pysäköintitarpeesta niiden omalla alueella. Hämeenlinnassa Linna-korttelin kehitys on jo pitkällä. Sen toteutus on alkanut 1960-luvulla voimakkaalla saneerauksella, kun kortteliin rakennettiin kaksi uutta tavarataloa. OP-Pohjantähtikorttelissa muutos on tapahtunut vaiheittain. Korttelin sisäosien käyttö on jo alkanut, mutta eri omistajien kiinteistöjen välistä yhteyttä ei vielä ole syntynyt. Jos yhteistyötä syntyy, voidaan korttelin sisäosien käyttöä tehostaa ilman, että julkisivut Raatihuoneenkadulle, Sibeliuksenkadulle tai Palokunnankadulle muuttuvat. Uuden kävelykadun varren kortteleissa muutos ei ole varsinaisesti käynnistynyt. Kiviluotokorttelissa osa kadunvarteen sijoittuvasta liiketilasta jatkuu kahtena pienenä laajennuksena korttelin pihalle, samoin on tapahtunut Cumuluksen tontilla. Kortteleissa asutaan, mikä voi hidastaa sisäosien liikekäyttöä. Uudistuksessa asumisen tarpeet on syytä ottaa huomioon ja välttää kortteleitten yksipuolistamista. Kehittämisen edellytys ei ole, että koko kortteli käsitellään yhdellä kerralla, vaan asia voi edetä vaiheittain. Etua luonnollisesti on, mitä useampi tontti on mukana korttelin uuden käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Tärkeää olisi löytää eteläisempään kortteliin sijoitettavien liiketilojen kautta korttelia lävistävä jalankulkuyhteys Tavastilan kauppakeskuksen suuntaan. Keskustan eteläreunan kahden pysäköintiin käytetyn alueen rakentaminen liiketiloiksi on helpoiten käsitettävissä omina erillisinä tapauksinaan. Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolinen alue on kytkettävissä Tavastilan liiketilaan suoraan toisessa kerroksessa ja kellaripysäköinnin osalta. Ensimmäiseen kerrokseen tarvitaan yleistä kulkua palveleva katutila Tavastilan katolla sijaitsevien asuntojen ja toimistojen tarpeisiin, ellei asiaa voida muulla tavalla ratkaista. Pysäköintialue Eteläkadulla Kasarmi- ja Sibeliuksenkadun välissä on hiukan muusta liiketilasta erillään ja sen ominaisuuksia ei tässä pohdita pidemmälle. Linja-autoaseman ympäristön tiivistäminen merkitsee kaupungin vanhan asemakaavan yhden toriaukion osittaista sulkemista ja vaatii tästäkin syystä tarkempaa arviointia ja tutkimista. Linjaautoasema toimii nyt keskeisesti sijaitsevana ja monipuolisena joukkoliikenneterminaalina. Sen siirtämistä on eri yhteyksissä tutkittu, mutta siirrosta ei näyttäisi koituvan etuja. Kaivokadun pysäköintialueen käyttäminen rakentamiseen merkitsee osittain samoja kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia, mitä moottoritien kattamisen yhteydessä on tutkittu. Jos rakentaminen on matalaa ja painottuu alueen eteläosaan, on hankkeen sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön helpompaa. Jos hanke on osa keskustan muuta

16 16 kehittämistä ja kooltaan sen mukainen, voi keskustan nykyinen liikennejärjestelmä säilyä entisellään. Pysäköinti voidaan ratkaista pienemmällä rakentamisen määrällä samalla alueella myös niin, että osa pysäköintipaikoista tulee koko keskustan tarpeisiin. Hankkeen kokoa voidaan tietysti myös suurentaa, jolloin erilaiset vaikutukset lisääntyvät ja yksikön itsenäisyys kasvaa. Keskustan itäisten reuna-alueitten merkittäviä alueita ovat Keinusaari ja Kantolan pohjoisosa, joissa toimii nyt tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muuta erikoistavarakauppaa ja päivittäistavarakauppa. Toisen aluekokonaisuuden muodostaa rautatien itäpuolella Harvialan tien varsi ja Hätilän torin ympäristö, jossa sijaitsee useita päivittäistavarakauppoja, tilaa vaativaa erikoistavarakauppa ja jonkin verran muuta erikoistavakauppaa ja palveluyrityksiä. Alueen kaupallisen kehityksen kannalta on huomattava, että Keinusaari, asemanseutu ja Kantolan pohjoisosa on kaupungin merkittävin aluekokonaisuus tulevan kerrostalovaltaisen sekä tiiviin ja matalan asuntotuotannon sekä keskustahakuisen muun toiminnan kannalta. Kauempana Ruununmyllyn eteläpuoli on kaupungin suurin pientalovaltaisen asuntorakentamisen alue. Itäpuolisen kaupungin ja laajemman kaupunkiseudun yhdistävyyden kannalta keskeinen liikenneverkon muutos olisi uusi yhteys Katisista rautatien ali Keinusaareen. Yhteydellä on merkitystä myös Harvialan ja Käikälän sekä Turengin liikennevirtojen suuntautumisen kannalta. Erikoiskaupan palvelujen keskittämistä yhteen keskustan länsipuolella sijaitsevaan hankkeeseen tulisi arvioida perusteellisesti myös näiden tulevaisuuden näkymien valossa. Yleisesti todettuna liiketilojen toteuttamisen edellytykset riippuvat tontin- tai maanomistajien aktiivisuudesta ja kaupungin arviosta, ovatko kaavalliset edellytykset olemassa. Ydinkeskustan kortteleitten, tavaratalo Anttilan ja siihen rajoittuvan huoltoaseman omistajat ovat yksityisiä, joilla kehittämisintressi liittyy nykyisten liiketilojen kilpailukyvyn säilymiseen ja parantamiseen. Pääosa muista edellä käsitellyistä vaihtoehdoista ovat kaupungin omistuksessa. Eri vaihtoehtojen joukosta on mahdollista löytää ja valita sellaisia toteuttamistapoja, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin, ja pitävät kaupungin ominaispiirteet tunnistettavina ja säilyttävät historian tuomat kulttuurikerrostumat.

17 17 LIITE 1

18 18 LIITE 2

19 19 LIITE 3

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 (KESKUSTA) KAUPUNGINOSA KORTTELI 59 JA LIIKENNEALUETTA 2 (TUULENSUU) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA 9 (KARTANOMÄKI) KAUPUNGINOSA LIIKENNEALUETTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.3.2014 RASINKYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 17. KAUPUNGINOSA SUTELA, OSA TILASTA 9:0, KATUALUEET JA LIIKENNEALUE VALMISTELIJA PATRICIA BROAS, KAAVOITUSARKKITEHTI,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma

Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Multisillan täydennysrakentamisen yleissuunnitelma Liite 2. Nykyisten kortteleiden täydennykset Multisillan yleissuunnitelmassa on pääosin laskennallisesti arvioitu uuden täydentävän rakentamisen määrää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 KOSKI TL KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 18 JA 19 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.11.2016 Kosken Tl Kirkonseudun asemakaavan muutos / Korttelit 18 ja 19 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI ARTJÄRVI, ENTISEN KUNNANTALON ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(5) KORTTELIT 304 JA 306 / LINJA-AUTOASEMA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.11.2011 PROJ.NRO 211 Asemakaavan muutos korttelit 304 ja 306, sekä niihin liittyvät puistoliikenne-,

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 Ak 5171 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 20.11.2012 RUOKORINTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 61 tonttia 1, tilaa 214-406-3-466

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE SUUNNITTELUKESKUS OY Muistio 1(5) 16.5.2007 Heikki Leppänen Keskustan laajentuminen, liikenne 107-C7720 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KESKUSTAN LAAJENTUMINEN 1 LIIKENNE 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Hämeenlinnan

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot