Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia"

Transkriptio

1 /Jaakko Välimaa, yleiskaavapäällikkö Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Sisällys Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Yleiskaavallinen arvio Kysymys vaihtoehdoista Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Taustaa Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Vaihtoehdot 0-vaihtoehto Länsireunahanke Hybridi Mahdollisuudet nykyrakenteessa Keskustan reuna-alueet huomioon ottava Vaihtoehtojen arviointia Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia Liitteet: liite 1: yleiskaavallisessa arviossa käytetyt aluemäärittelyt, ja kerrosneliömäärät kaupallisilla osa-alueilla liite 2: vaihtoehdot 0, länsireuna, hybridi ja mahdollisuudet nykyrakenteessa liite 3: keskustan itäiset reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto, eli kaupallisen keskustan erillistarkastelu

2 2 Yleiskaavallinen arvio moottoritien kattamisesta, sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutusten arviointia Kaavajärjestelmästä ja moottoritien kattamisen suunnittelusta Suomen lainsäädäntö perustuu hierarkisen monitasosuunnittelun periaatteelle. Järjestelmän mukaan on eri kaavatasoja, joista ylemmät ohjaavat alempia. Kuntatasolla yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Kuitenkin yleiskaavan laatimisen hitaus, joka johtuu suunnittelualueiden laajuudesta ja ongelmien monitahoisuudesta, on johtanut käytäntöön, jossa asemakaavoja tehdään yleiskaavasta poiketen. Laki antaa tähän mahdollisuuden. Edellytyksenä kuitenkin on, että asemakaava tehdään siten, että se täyttää yleiskaavan laatimisen sisältövaatimukset. Tämä korostuu sitä voimakkaammin, mitä laajempia vaikutuksia laadittavalla asemakaavalla on. Eräs maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen periaate on, että kaavat perustuvat tutkimuksiin ja selvityksiin. Ajatus, että ensin tehdään riittävät selvitykset ja sitten ryhdytään suunnittelemaan, ei aina voi toteutua. Usein vasta suunnittelutyön aikana alkaa valjeta, mitä tutkimuksia ja selvityksiä työn jatkaminen edellyttää. Kokemuksen myötä voidaan usein arvioida selvitystarpeita etukäteen, muttei aina ja kaikkia. Kaavojen tulisi määrittää tavoitellun kehityksen periaatteet, ohjata yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehitystä ja sovittaa eri toimintoja yhteen sekä ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä mm. paikallisten olosuhteitten, kaupunkikuvan ja muiden laissa määriteltyjen periaatteitten nojalla. Vuorovaikutteisuus ja suunnitelmien sekä tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on työssä keskeistä. Eri määrittelyt asettavat kaavatyössä ammatikseen toimiville mielenkiintoisen, mutta usein ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän. Moottoritien kattaminen on kallis, suurisuuntainen ja monella tavalla kaupunkiin ja kaupunkilaisiin vaikuttava hanke. Sen vaiheet ilmentävät suunnittelujärjestelmän sisäistä sekä tutkimus- ja selvitystarpeisiin liittyvää problematiikkaa. Kaavoitustehtävään tuo oman jännitteensä työssä kiinteästi mukana oleva rakennusalan liike, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole yhdenmukaiset kaupunkikokonaisuuden ja koko keskustan kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kaupungin ja rakennusliikkeen väliset sopimukset eivät saa syrjäyttää laissa kaavoitukselle asetettuja tavoitteita tai sisältövaatimuksia. Moottoritien kattamista koskevassa suunnittelussa on edetty melko tavalla erilaisessa järjestyksessä kuin maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Hankkeen rakentamiseen tähtäävä suunnittelu oli edennyt pitkälle ennen asemakaavatyön käynnistymistä. Yleiskaavalliset tarkastelut sekä hankkeen ja sen vaihtoehtojen tarkastelu on tulossa ajankohtaiseksi asemakaavatyön edetessä. Monia kysymyksiä on pyritty ratkaisemaan suunnittelun keinoin, mutta päädytty laatimaan asiaan liittyviä selvityksiä, jotka voivat antaa ratkaisuille avaimia. Selvityksiä onkin tehty tarpeen mukaan. Lähestymistapa on ymmärrettävissä ehkä siten, että hankkeen koosta, kustannuksista ja vaikutuksista johtuva epävarmuus on niin suuri, että hankkeen arkkitehtonisiin ja rakennusteknisiin kysymyksiin on haluttu paneutua riittävän perusteellisesti ennen kaavatyöhön ryhtymistä. Toisaalta selvitykset ovat nostamassa esiin välttämättömyyttä vaihtoehtojen selvittämisestä ja tarkemmasta tutkimisesta. Yleiskaavallinen arvio Seuraavassa asiaa tarkastellaan maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten mukaisesti. Tarkastelun aluksi käsitellään 9 :ssä määritelty vaikutusten

3 3 selvittämistarve kaavaa laadittaessa, sekä myös 35 :n yleiskaavan tarkoitusta koskeva osa. Koska alueella ei ole lain tarkoittamaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvilta osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (54 ). Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavatyössä ja sitä edeltäneessä valmistelussa on ehkä asian käynnistymistavan ja ehkä sen edistämiseen liittyvien pyrkimysten vuoksi erilaisten vaihtoehtojen muodostaminen jäänyt lyhyiden mainintojen tasolle. Vakavimmin on tutkittu vaihtoehtoa, jossa kauppakeskus sijoittuisi Kaivokadun varteen moottoritielle tehtävän kannen sijasta. Tämä moottoritien ja Kaivokadun väliin sijoittuva kauppakeskus oli arkkitehtikilpailussa muiden kuin voittaneen ehdotuksen ratkaisun perustana. Voittajan valintaan vaikutti tuloksia arvioitaessa NCC:n esittämä käsitys, että moottoritien päälle on mahdollista rakentaa vain kauppakeskus. Syinä olivat turvallisuustekijät sekä hankkeen toteuttaminen yhdellä kertaa. Asuntoja ei voida rakentaa riittävää määrää kerralla, koska niiden myynti edellyttää vaiheittaista toteutusta. Turvallisuusriskit on kauppakeskuksessa mahdollista ottaa huomioon paremmin kuin asunnoissa. On mahdollista palata yleisemmälle tarkastelun tasolle ja tutkia asiaan liittyviä tavoitteita, mahdollisia vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi sekä eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaihtoehtojen muodostaminen edellyttää palaamista nykytilanteen analysointiin ja tavoitteitten tarkempaan erittelyyn. Keskeinen näkökulma on uusien kaupallisten tilojen määrän ja sijainnin suhde ydinkeskustan ja keskusta-alueen nykyisiin kaupallisiin palveluihin. Kysymys Tiiriön ja keskustan suhteesta on tarkastelussa taustalla, mutta asia liittyy koko keskustan kehitykseen. Kattamishanke on Hämeenlinnan olosuhteissa kooltaan ja vaikutuksiltaan mittava. Vaihtoehtoina voisivatkin tulla kyseeseen tätä yksittäistä hanketta pienemmät ja vaikutuksiltaan vähäisemmät ratkaisut, joiden vaiheittainen toteuttaminen olisi mahdollista. Ne voivat erilaisina kombinaatioina muodostaa mitoitukseltaan keskustan kehityksen kannalta riittävän kerrosalamäärän. Kattamiseen liittyi Nortecon Oy:n tekemä kaupallinen selvitys. Samaan aikaan NCC laati alustavan ympäristöselvityksen, jota työtä kuitenkaan ei ole jatkettu. Myöhemmin Entrecon Oy ja Tuomas Santasalo Ky ovat laajentaneet ja täydentäneet kaupallisia selvityksiä. Niissä on inventoitu kaupallinen tilanne Norteconin selvitystä tarkemmin. Selvityksen kohteena ovat olleet toimitilojen määrä, jakautuma ja sijainti, sekä myynnin ja ostovoiman määrä ja kehitys. Lisäksi on määritelty ostovoimasiirtymiä kaupungin sisällä ja kaupunkiseudulla sekä ennustettu kaupan tarvitseman kerrosalan kehitystä Norteconin selvitystä pidemmälle ajanjaksolle. Catella Kiinteistökonsultointi Oy on tehnyt kartoituksen toimistotilojen kysynnästä Hämeenlinnassa ja päätynyt mm. seuraaviin johtopäätöksiin. Hämeenlinnan toimistomarkkinat ovat ohuet, joten yhdenkin talon valmistuminen voi heilauttaa markkinat niukkuudesta ylitarjontaan. Ja, että moottoritien kattamisen kustannuksilla ei voi rasittaa kiinteistöjen taloutta, mikä johtaisi liian korkeisiin vuokratasoihin. Selvityksen perusteella NCC luopui kilpailuun sisältyvistä toimistotiloista ja edellytti rakennusoikeuden siirtämistä liiketiloihin. Liiketilojen määrä kasvoi k-m2:n tasosta noin k-m2:iin. Määrä, joka jo kilpailussa oli keskustan kaupallisen kokonaisuuden

4 4 kannalta suuri, nousi keskustan tulevia tarpeita ajatellen ylisuureksi. Määrän pienentäminen taas olisi ollut hankkeen arvioitujen toteuttamisedellytysten kannalta kriittistä. Ramboll Oy on selvittänyt koko kaupungin liikennettä ja ennustanut sen tulevaa kehitystä. Suunnittelukeskus Oy on tarkastellut moottoritien kattamishankkeen liikenteellisiä vaikutuksia. Osa selvityksistä keskittyy hankkeen toteuttamisen edellytyksiin ja seuraamuksiin hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä tai sisältyy kauppakeskuksen suunnitteluun. Parhaillaan on tekeillä hankkeen ja ympäröivän kulttuurihistoriallisten arvojen yhteensopivuutta sekä moottoritien melun ja tärinän vaikutuksia koskevat selvitykset. Moottoritien tunnelointiin on liittynyt tiehallinnon edellyttämiä turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Hämeen ympäristökeskus on alkanut selvittää Hämeenlinnan keskustaa koskevia tulvakorkeuksia. Moottoritien kattamisesta johtuvia kustannuksia on jonkin verran selvitetty. Ne olisivat milj. euron luokkaa. Ympäristövaikutuksiin luetaan mukaan yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnissa on keskitytty päävaihtoehdon tarkasteluun ja aluksi varsin suppealle alueelle hankkeen vaikutusten ulottumisen kannalta. Selvitysten kirjo on ajan myötä lisääntynyt Kaupallisissa selvityksissä on määritelty kaupungin osa-alueitten ja kaupunkiseudun eri kuntien nykyiset ostovoimavirtaukset, jotka luovat pohjan erilaisten vaihtoehtojen muodostamiselle ja niiden arvioinnille. Muut selvitykset keskittyvät hankkeeseen tai sen lähiympäristöön. Yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset Tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon; maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaavakartassa moottoritien alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Kaavan selostuksessa s. 77 on todettu, että vähittäiskaupan suuryksiköiden keskittäminen keskustahakuisesti ja nykyisiä alueita tukien edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteuttamista ja parantaa palvelujen saatavuutta. Hätilän palvelujen kehittämisellä on katsottu olevan huomattavaa merkitystä ekologisesti kestävän kaupunkirakenteen edistämisessä. Keskus- ja palvelurakennekarttaan selostuksen sivulla 78 on Hämeenlinnan kuntakeskuksen länsireunaan merkitty erikoistavarakaupan suuryksikkö. Sivujen 79 ja 80 kartoilla on esitetty tietoja päivittäistavarakaupan myynnistä ja sen kehityksestä. Maakuntakaavaan ei sisälly kaupallisten palvelujen tarkempaa analyysiä tai selvityksiä, jotka voisivat antaa suuntaviivoja nyt tehtävälle yleiskaavalliselle arviolle.

5 5 Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaupan uuden suuryksikön sijoittamista erääseen kaupungin liikenteelliseen painopisteeseen voidaan periaatteessa pitää yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden mukaisena. Ympäristöministeriön ohjeissa korostetaan kaupan suuryksiköiden sijoittamista keskustoihin tai niille erikseen kaavoitetuille alueille. Tämän suuryksikön koosta kuitenkin aiheutuu sekä nykyistä keskustaa että koko kaupunkiseutua koskevia vaikutuksia, jolloin näkökulma muuttuu monitahoisemmaksi. Moottoritien päälle rakentaminen on nähty eri kaupunginosia yhdistävänä, moottoritien muodostaman esteen ylittävänä rakenteena. Yhdistävyyden kannalta on huomattava, että moottoritien länsipuolella sijaitsevat yleiseltä käytöltään suljettu armeijan esikunta-alue ja puistokäytössä oleva vanha hautausmaa. Niitä ohittavat ja lävistävät kadut ja kevyen liikenteen väylät johtavat nykyisille silloille ja määrittävät yhdistävyyttä. Kauppakeskuksen suunniteltu korkeusasema saattaa päinvastoin johtaa kaupunginosien nykyisen yhteyden heikkenemiseen. Hanke katkaisee visuaalisen yhteyden kaupunginosien välillä. Kauppakeskuksen läntinen takaosa huoltotiloineen ja mahdollisesta sisääntuloaukostaan huolimatta sekä Eureninkadun leventämisen ja liikennemäärien kasvun myötä eivät tue käsitystä yhdistävyydestä. Kaivokadun varren pysäköintikerrosten kaupunkikuva ja ympäristö keskustan suuntaan eivät yhdistävyyttä korosta. Rakentaminen moottoritien päälle on nähty tekijänä, joka profiloisi hankkeen muista kauppakeskuksesta poikkeavaksi. Taloudellisuuden ja turvallisuuden kannalta rakenneratkaisu on ongelmallinen; kallis ja sisältää moottoritien liikenteestä johtuvia haittoja ja riskejä. Hankkeen suuresta koosta ja sijainnista johtuen nousee esiin kysymys liikenneverkon toimivuuden turvaamisesta ilman laajalle ulottuvia ympäristövaurioita, joista akuutein on Turuntie ennen Eureninkadun liittymää. Hanketta voidaan pitää keskustan laajennuksen sijasta, jollaisena se määritellään, myös itsenäisenä kauppakeskuksena, jossa asiakasvirrat tulisivat keskustan asiakasvirtaa runsaammin henkilöautoilla. Keskustojen asiakkaistahan keskimäärin n. 60% tulee keskustoihin henkilöautolla. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Hanke edellyttää sen ympärillä olevien siltojen uusimista ja myös katujen voimakasta saneerausta. Uudisrakentamisen kustannusten lisäksi menetetään nykyisiin rakenteisiin liittyvät käyttöarvot. Kaivokadun rakennetun pysäköintialueen häviäminen ympäröivine puustoineen ja puukujanteineen on myös kustannus, vähäisempi, mutta osin vaikeasti rahalla mitattavissa. Siltojen ja katujen uusimisen hinnaksi on arvioitu noin 7 milj. euroa. Nykyisten rakenteitten käyttöarvojen menetys on arvioimatta, samoin pysäköintialueen rakenteitten ja alueen puuston menetykset. Rakentamisen aikaisten tilapäisjärjestelyjen kustannuksia on arvioitu. Mainitut kustannukset ja menetykset jäisivät kaupungin vastattaviksi. Näiden sekä tunneloinnista aiheutuvien kustannusten tarkempi arviointi olisi välttämätöntä. Asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus Asia tulee valotettua muiden kohtien yhteydessä

6 6 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen sekä teknisen huollon järjestämiseen kestävällä tavalla Hankkeesta vaihtoehtoineen on kunnallisteknisessä insinööritoimistossa ollut tekeillä erillinen liikenteellinen tarkastelu, jossa 1. vaihtoehdoiksi on määritelty 0-vaihtoehto, jolloin ei tehdä mitään, vaihtoehtona 2 kauppakeskuksen toteuttaminen ja kolmantena, että vastaavat tilat sijoitetaan keskustan kortteleihin kävelykadun varrelle. Vaihtoehdot ovat selkeät, mutta eivät sisällä vaihtoehtojen 2 ja 3 yhdistelmää, jossa osa tulevista tilatarpeista toteutetaan kaupallisessa ydinkeskustassa ja osa kaupallisella keskusvyöhykkeellä sekä eteläisen keskustan alueella. Vaihtoehtojen muodostamista tarkastellaan myöhemmin. Selvityksestä on ollut käytössä keskeneräinen versio. Hanke parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja antaa mahdollisuuden asiointiin myös kevyen liikenteen välityksellä, kun palvelut lisääntyvät pääreittien varrella. Hankkeeseen liittyvät katu- ja siltajärjestelyt vaikuttavat kevyen liikenteen reitteihin. Ajoneuvoliikenteen järjestelyt merkitsisivät palaamista ennen Paasikiventien rakentamista vallinneeseen tilanteeseen. Tuolloin Eureninkatu oli kaksisuuntainen Turuntien ja Paasikiventien välisellä osuudella. Kadun yksisuuntaistaminen perustui länsi-itä-suuntaisen ajoneuvoliikenteen ohjaamiseen Paasikiventielle ja tarkoitusta palvelevan väylästön sujuvoittamista. Eureninkatu ja Kaivokatu toimivat katupareina välittämässä Turuntien ja Paasikiventien välin liikennettä. Nyt suunnitellut muutokset on tehty uuden kauppakeskuksen liikennetarpeiden näkökulmasta ja vähemmälle huomiolle on jäänyt laajemmat liikenneverkolliset tarpeet. Tilanteen monitahoisuutta lisää tavoite Paasikiventien jatkeesta rautatien ali Katisiin, mikä toisi Paasikiventielle lisää liikennettä. Tämä tavoite on ollut olemassa jo Paasikiventietä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Liikenteen ohjautuminen Paasikiventielle vähentää liikennettä tai liikenteen kasvua Viipurintiellä, Arvi Karistonkadulla, Hallituskadulla ja Lukiokadulla. Paasikiventien jatkeen tarvetta korostaa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kehitys, joka on siirtänyt Paasikiventien liikennettä takaisin Viipurintien sillalle ja Arvi Karistonkadulle. Esitetyt muutokset merkitsevät kauppakeskuksesta johtuvien siltojen ja katujen korotusten lisäksi laajennustarpeita myös Turuntien ja Eureninkadun risteykseen ja paineita Turuntien järjestelyille vanhan hautausmaan ja Suomen kasarmialueen välissä. Alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin palataan myöhemmin. Katuverkkoselvityksessä esitetty ajatus Turuntietä korvaavan yhteyden löytämiseksi jäänee toiveeksi. Tilanne voidaan hoitaa vain nykyisten väylien kautta ja kiinnittämällä huomiota pohjoisiin reitteihin läntisten kaupunginosien liikenteen ohjaamisessa mm. Tiiriöön ja eteläisiin reitteihin yhteyksissä etelässä ja kaakossa oleville vanhoille ja uusille työpaikka-alueille. Läntisten kaupunginosien ostovoimavirtaus Tiiriöön on todennäköisesti keventänyt Turuntien kuormitusta Poltinaholta keskustan suuntaan. Moottoritien kohta kaupungin itä-länsi-suuntaisen liikenteen akselilla on nyt tärkeä ja korostuu tulevaisuudessa. Uuden mittavan ja liikennettä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen, jos ei vaaranna, niin ainakin vaikeuttaa kaupungin pääliikennesuunnan toimivuutta. Paasikiventien varsi Hämeensaaressa ja jatke Keinusaaressa tarjoavat helpommat olosuhteet runsaasti liikennettä aiheuttavien toimintojen sijoittamiselle. Ympäristöstä johtuvat vapausasteet ovat näissä paikoissa suuremmat, peruskustannukset pienemmät ja mahdollisuudet vaiheittaiseen toteuttamiseen ovat olemassa. Hämeensaaressa on mahdollista tukea nykyisen kaupallisen rakenteen eheytymistä. Keinusaaressa yhdistyneenä Kantolaan ollaan tekemisissä kaupunkirakenteen sisällä olevan, mittasuhteiltaan laajimman uudistamisalueen kanssa. Viimeksi mainitun alueen asuntorakentamisen mahdollisuudet ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja sillä on jo nyt merkitystä

7 7 tilaa vaativan erikoiskaupan alueena, jota roolia Paasikiventien jatkeen alitus Katisiin tullee lisäämään. Keskustan pysäköinnin osalta uusi kauppakeskus käyttäisi nyt keskustaa palvelevan 250 autopaikan suuruisen pysäköintialueen. Pysäköinnin siirtämisessä Turuntien pohjoispuolelle Kaivokadun varteen on otettava huomioon, että alue on jo muutaman vuoden ollut pysäköintikäytössä. Alueelle suunniteltu auton pysäköintilaitos merkitsisi kauppakeskuksen ja siihen liittyvän muun rakentamisen alle jäävien pysäköintipaikkojen korvaamista ja on kaupunkikuvan ja ympäristön kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta arvioitava erikseen. Kaikkiaan moottoritien varteen suunniteltujen pysäköintipaikkojen määrä niin kauppakeskukselle kuin yleisiin tarpeisiin on kokonaisuudessaan niin suuri, että se vaikuttaa koko keskustan pysäköinnin painopisteeseen. Ratkaisuja varten tulisi pysäköintikysymystä tarkastella riittävän laajana kokonaisuutena. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja tasapainoiseen asuinympäristöön Hankkeeseen liittyvien asuinrakennusten osalta tilannetta ei ole arvioitu. Asumisen kannalta ympäristö on voimakkaasti rakennettu kannella sijaitsevine pihoineen ja useammassa tasossa olevine kellaritiloineen. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Valmistelussa ovat keskeisinä asioina olleet Hämeenlinnan kilpailukyky kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa sekä ydinkeskustan kilpailu Tiiriön kauppakeskuksen kanssa. Asiaa olisi tarpeen tarkentaa. Tiiriön vaikutuksesta Hämeenlinnan kaupunki ja koko kaupunkiseutu saa ostovoimavirtausta päivittäistavarakaupassa kaupunkiseudun ulkopuolelta. Erikoistavarakaupassa ostovoimaa virtaa kaupunkiseudun ulkopuolelle. Kaupunkiseudun maalaiskuntien ulos virtaamasta ostovoimasta puolet suuntautuu Hämeenlinnaan ja puolet kaupunkiseudun ulkopuolelle. Hämeenlinna kaupunkina saa molemmissa kaupan ryhmissä ostovoimavirtausta muualta. Asiaa kuvaa seuraava taulukko vuodelta 2003 (NCC/Entreconin selvitys) Toimiala ja alue Ostovoimavirtaus/suunta ja määrä, joka poikkeaa tasapainosta (%) Päivittäistavarakauppa Hämeenlinna + 40 % Muut seudun kunnat - 23 % Seutukunta yhteensä + 10 % Erikoistavarakauppa Hämeenlinna + 31 % Muut seudun kunnat - 70 % Seutukunta yhteensä - 17 % Vähittäiskauppa yhteensä Hämeenlinna + 35 % Muut seudun kunnat - 50 % Seutukunta yhteensä - 5 %

8 8 Kysymys nykyisen ydinkeskustan ja uuden kauppakeskuksen välisestä vaikutuksesta vaatii tarkempaa analyysiä. Tuomas Santasalo Ky:n tekemään selvitykseen liittyy arvio liiketilan lisätarpeista vuoteen Laskelmassa on eroteltu liiketilat toimialoittain ja jaoteltu tarpeet keskusta-alueelle sekä muille kaupan alueille. Entrecon Oy:n selvityksessä on arvioitu liiketilan tarvetta v mennessä päivittäistavara- ja erikoistavarakauppaan jaoteltuna. Nortecon Oy on arvioinut samalla erottelulla liiketilan lisätarvetta v mennessä. Selvitysten laskennalliset tarpeet on esitetty seuraavassa taulukossa. Selvityksen tekijä ja tilatarve (k-m2) v v v Nortecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat poistuma vähittäiskauppa yhteensä Entrecon Oy -päivittäistavarat erikoistavarat vähittäiskauppa yhteensä Santasalo Ky -päivittäistavarat; keskusta/yhteensä 1 700/ erikoistavarat; / vähittäiskauppa yhteensä / Koska Santasalo on arvioinut keskustan tilatarvetta toimialoittain ja uuden kauppakeskuksen toimialajakautumaa on pohdittu, esitetään luvut seuraavassa vierekkäin. Santasalon laskelmassa keskusta on määritelty laajasti ja se käsittää kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen, Eteläisen keskustan (Hämeensaaren) sekä keskustan itäpuolen (Asemanseudun, Keinusaaren ja osan Kantolaa ja Hätilän. Itäpuoli on myöhemmin määritelty suppeammin, mutta luvuissa em. alueet ovat mukana). Toimiala Santasalon arvio v Uuden kauppakeskuksen toimialat kerros-m2 vuokr.ala muunto kerros-m2:ksi Päivittäistavarat Alko ja apteekit Muotikauppa Muu keskustakauppa Tavaratalo Vapaa-ajantavarat TIVA-kauppa Kodintavarat Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä

9 9 Toimialojen nimikkeet eivät vastaa tosiaan. Ne voidaan saattaa vertailukelpoisiksi yhdistelemällä toimialoja seuraavasti: Toimiala Santasalo Uusi kauppakeskus Erotus kerros-m2 kerros-m2 kerros-m2 Päivittäistavarat Alko, apt., muotikauppa, muu keskustakauppa, tavaratalo, vapaa-ajantavarat, kodintavarat ja puolet TIVA-kaupasta Autoalan kauppa Ravitsemuspalvelut Muut palveluyritykset Yhteensä Vertailu osoittaa, että uusi kauppakeskus ylittäisi Santasalo Ky:n vuodelle 2020 lasketut päivittäistavarakaupan tarpeet k-m2:llä sekä muun keskustahakuisen erikoistavarakaupan tarpeet k-m2:llä. Vanhalle keskustalle jäisi rooli ravitsemuspalveluiden, so. ravintoloiden sekä muiden palveluyritysten, so. pankki-, vakuutus- ja matkatoimistojen, kampaamoitten, partureiden jne tarpeisiin. Arvioinnin vaikeutta lisää se, että Santasalon lukuihin määritelty keskusta-alue on varsin laaja ulottuen idässä Hätilään saakka. Tarpeitten yli menevä kerrosala merkitsee tietysti kilpailua yrittäjistä. Laskelma näyttäisi viittaavan siihen, että uusi kauppakeskus synnyttäisi kilpailua otaksutun Tiiriön suunnan lisäksi myös vanhan ydinkeskustan välille. Uusi kauppakeskus merkitsisi myös joko kilpailua keskustan itäpuolen tulevalle kaupalliselle kehittämiselle tai itäpuolen kaupallisen potentiaalin täyttymistä moottoritien kauppakeskuksen tiloina. Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän kaupallisen kehittämisen tilatarve v mennessä olisi n k-m2:n suuruusluokkaa ja vähentäisi samalla määrällä edellä esitetyn laskelman tavoitelukuja. Ympäristöhaittojen vähentäminen Moottoritien kattamisen eräänä perusteena on pidetty moottoritiestä aiheutuvien meluhaittojen vähentämistä. Meluhaitat katetulta osalta luonnollisesti häviävät. Asiasta tehty selvitys kartoittaa meluhaitan suuruutta ilman kattamista ja sen jälkeen. Kattamisen on jossain vaiheessa oletettu jatkuvan myös Turuntien pohjoispuolelle. Tarkasteluun on kuulunut päivämelu ja tarkastelualue on rajattu lähimpiin kortteleihin. Tiehallinto on teettänyt edellisen selvityksen v ja sen perusteella meluaidat on rakennettu keskustasta etelään ja pohjoiseen. Vuoden 1995 selvityksen karttakopioista on pääteltävissä, että meluhaitan leviäminen on keskustan kohdalla ollut maastosta ja rakennuskannasta johtuen muita alueita suppeampaa. Silloin testatuilla 3 m:n korkuisilla meluesteillä saavutettava hyöty niistä aiheutuviin maisemahaittoihin suhteutettuna on saattanut olla osasyy esteiden rakentamisesta luopumiselle. On tarpeen arvioida liikennemelun torjumista kokonaisuutena, koska moottoritie sijaitsee kaupungin vilkkaan katuverkon sisällä. Melun estevaikutuksen vastapuolena on kattamisen tunneloinnista aiheutuvat turvallisuusvaatimukset sekä riskit ja niiden torjuminen. Hankkeen valmistelussa on asiaan paneuduttu. Vertailutietoja on niukasti käyttävissä. Edesmennyt suomalaissyntyinen, Stuttgartin teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun professori Antero Markelin on 1980-luvulla

10 10 pitämässään esitelmässä viitannut kaupunkialueitten läpi kulkevien moottoriteiden ja niiden ympäristöjen käsittelyssä pidättyväisyyteen päälle rakentamisesta saatuihin huonoihin kokemuksiin viitaten. Saman suuntainen keskustelu syntyi Hämeenlinnassa kesällä 2006 vierailleen pohjoismaisen asiantuntijaryhmän vierailun yhteydessä. Helpointa ja ongelmattominta on käyttää moottoriteitten reuna-alueita pysäköintiin tai suojaviheralueiksi. Lisätiedon hankkiminen on mahdollista. Mm. Munchenin kehätien käsittelyssä keskeistä on ollut liikenteen ympäristöhaittojen torjuminen. Hankkeen yhteydessä ei ole käsitelty moottoritien korkeutta suhteessa Vanajaveden pintaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säännös, jossa kiinnitetään huomiota rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta tutkittaessa siihen, ettei sillä ei ole tulvan vaaraa (MRL 11). Kyse ei ole niinkään mahdollisesta rakennuksesta, joka tulisi moottoritien päälle, vaan moottoritien kulkukelpoisuudesta yleensä ja erityisesti tunneloidussa tilanteessa. Moottoritie on kantakartan mukaan alimmillaan Paasikiventien sillan pohjoispuolella, jossa itäisellä ajoradalla on korkeutta +81,3 m. Korkeuspiste on sisemmän ajoradan ulkoreunassa, joten ulompi ajorata saattaa olla tätä alempana. Hämeen ympäristökeskuksen yleiskirjeessä on Vanajaveden alin rakentamistaso määritelty +81,00 m:ksi. Suomen ympäristöoppaassa 52 vuodelta 1999 on tarkasteltu valtakunnallisesti suurien järvien vedenkorkeuksia. Vanajavedellä on 50 vuoden yliveden korkeus +81,10, mutta luvun yhteydessä on todettu, että vesistön voimakkaan säännöstelyn takia tarkastelussa käytetty toistumisaikateoria ei ole voimassa ja asia vaatii erillisen tarkastelun. Hämeensaaressa ja Keinusaaressa on maanpinta paikoin samalla tasolla, mutta rakennusten lattiatasot korkeammalla. Hankkeen suuruus ja moottoritiehen liittyvät turvallisuustekijät huomioon ottaen asia on syytä käsitellä. Ympäristöviranomaiset puhuvat tulvan vaaran välttämisessä laskennallisesti kerran 100 tai 250 vuodessa toistuvasta tulvasta. Hämeen ympäristökeskus on selvittämässä tätä rajaa. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Hämeenlinnaa voidaan pitää Suomen olosuhteissa vanhana kaupunkina. Sen ruutukaavakeskusta on koilliskulmaa, Pikkutorin ympäristöä ja muutamia yksittäisiä kohteita lukuun ottamatta uudistettu voimakkaasti 1950-, 60- ja 70-luvuilla. Uudistuksen tavoitteena on ollut saattaa keskusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin asumisen, työpaikkojen, kaupallisten toimintojen ja liikenteen kannalta. Moottoritien rakentaminen keskustaa sivuamaan on kuulunut osana modernisointiin. Suhtautuminen uudistamiseen on sen toteutuksen aikana muuttunut ja 1980-luvun aikana ja sen jälkeen on tavoiteltu historiallisen kerrostuneisuuden säilyttämistä. Keskustassa sijaitseva ja moottoritiehen rajoittuva Pikkutori ympäristöineen ja siihen liittyvät Saaristenkadun puutalot sisältyvät valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Keskustan länsipuolella moottoritien varressa sijaitsevat Suomen kasarmit, vanha hautausmaa ja entinen seminaari sekä Kaurialan kaupunginosa kuuluvat myös valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Moottoritie rajoittuu länsireunaltaan koko keskustan mitalta arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja keskustan puolella kahden pienen korttelin osalta. Moottoritien rakentaminen tälle paikalle on tapahtunut aikana, jolloin kulttuurihistoriallisten arvojen merkitystä pidettiin vähäisenä ja uudistamisen tieltä väistyvänä seikkana. Moottoritie sijaitsee maanpinnan tasolla alavassa painanteessa, joka on aikaisemminkin erottanut keskustan sen länsipuolisista

11 11 alueista. Voimakkaasta toiminnallisesta muutoksesta huolimatta maisemallinen tilarakenne on suurelta osaltaan jäljellä. Uusi kauppakeskus muuttaisi tilanteen. Aiheeseen liittyy erillinen selvitys. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Aihetta koskevaa tarkastelutarvetta ei liity tähän hankkeen. Kysymys vaihtoehdoista Taustaa Keskustan voimakkaan uudistamisen eräänä tavoitteena on v yleiskaavan mukaan ollut tilan saaminen liike-elämän tarpeisiin. Liikekeskustan laajentumista ei nähty mahdollisena. V yleiskaavassa nähtiin 75% liiketilatarpeesta mahtuvan nykyisen keskustan alueelle ja loput sijoittuivat Turuntien varteen, Asemanseudulle ja Linnanniemeen. Moottoritien kattamista oli diplomityönä tutkittu ja sitä oli pidetty paikkana, josta muodostuisi keskusta-alueen toiminnallinen sydän. Asemakaava, jonka mukaan ruutukeskustaa on pääasiassa uudistettu, on hyväksytty v ja vahvistettu v Vuoden 1984 yleiskaavassa on pyritty viitoittamaan linjaa vanhan rakennuskannan säilyttämiseen ja v hyväksytyssä keskustan osayleiskaavassa on esitetty suojelutavoitteita, joita jo aikaisemmin on asemakaavamuutoksilla ryhdytty määrittelemään. Keskustan osayleiskaavaan on keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena liittynyt kehävyöhykkeen muutosalue, joka tarjoaa rakentamismahdollisuuksia keskustatoimintojen tuleviin tarpeisiin. Parempi kaupunkikeskusta projekti toteutettiin vuosina Siinä huomio kiinnitettiin ydinkeskustaan ja sen eri toimijoiden, liike-elämän, maanomistajien, kaupungin ja asukkaiden yhteistyön merkitykseen. Projektista valmistui raportti, jonka perusteella ja laajaan kansalaispalautteeseen nojautuen kaupunginhallitus hyväksyi toimenpideohjelman. Sen perusteella käynnistettiin julkisten tilojen kunnostushankkeita sekä perustettiin keskustan kehittämistä varten yhdistys. Kaupallisen kehittämisen painopisteenä oli kävelykatujen ja kävelypainotteisten katujen perustaminen ja kortteleitten kaupallinen kehittäminen. Viimeksi mainittu tarkoitti periaatteellisen suunnan määrittämistä ja jäi odottamaan kiinteistönomistajien ja liike-elämän reagointia. Kaupunki toteutti toisen kävelykadun osan ja paransi kävelykatua risteävän sekakadun visuaalista ilmettä ja toiminnallista luonnetta. Toimenpide avasi mahdollisuudet kävelykadun varren kortteleiden kaupalliselle kehittämiselle. Projektin suositusten perusteella ensisijaista on tiivistää kaupallista tarjontaa ydinkeskustan kortteleihin kävelykadun varteen. Seuraavana vaiheena on laajentaa toimintaa ydinkeskustaa ympäröivälle kaupalliselle keskusvyöhykkeelle, joka muodostuu keskustan nykyisistä kortteleista. Tavoitteena oli myös keskustan reunan suuryksiköiden kytkeminen paremmin kaupalliseen ydinkeskustaan, jotta ne tukisivat toinen toisiaan parantamalla niiden välisiä yhteyksiä nimenomaan jalankulun kannalta. Keskustan ydin- ja reuna-alueet sekä Tiiriön kauppakeskusalue Hämeenlinnan keskustasta noin kolme kilometriä luoteeseen on 1990-luvun alussa kaavoitettu alue yhden hypermarketin ja muutaman muun liikerakennuksen rakentamiseen luvun puolivälissä alueelle rakennettiin kuitenkin kaksi hypermarkettia, joita molempia on myöhemmin laajennettu. Liiketilaa on asemakaavoitettu lisää ja alueelle on rakennettu tavarataloja sekä tilaa vaativan

12 12 erikoiskaupan tiloja. Toinen hypermarketeista on aloittamassa uusien tilojen rakentamisen ja vanha rakennus muuttuu tilaa vaativan erikoiskaupan käyttöön. Tiiriön suunnittelun, rakentamisen ja käytön ajan on esillä ollut kysymys Tiiriön vaikutuksista keskustan kaupan määrään, laatuun ja tulevaan kehitykseen. Hypermarkettien myötä päivittäistavarakauppa on voimakkaasti keskittynyt Tiiriön alueelle. Erikoistavarakaupan osalta tilanteen määrittelyä vaikeuttaa se, että hypermarketeissa on myös erikoistavarakaupan piiriin kuuluvia tuotteita. Keskeisenä tavoitteena on pidetty sitä, että erikoistavarakaupan painopiste säilyy keskustassa. Moottoritien kattamiseen tähtäävä hanke liittyy tähän tavoitteeseen, erikoistavarakaupan tilojen huomattavaan lisäämiseen keskustan alueella. Tuomas Santasalo Ky:n v valmistuneen selvityksen mukaan Hämeenlinnan kaupan liiketila oli yhteensä vajaa k-m2. Se jakautui eri alueille seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Alue nyk. liiketilat (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Keskustan reuna-al. yhteensä Tiiriö Muut alueet Koko kaupunki Santasalon mukaan keskustahakuisen kaupan tilatarpeen kasvu v mennessä 2%:n vuosikasvun mukaisesti alueittain eriteltynä. Laskelman lähtövuosi on 2003: Alue nyk. liike- Kasvutarve tilat (k-m2) v (k-m2) Kaupallinen ydinkeskusta Kaupallinen keskusvyöhyke Muu ruutukaavakeskusta Ruutukaavakeskusta yht Keinusaari Kantola Hätilä Kauriala Reuna-al. yhteensä

13 13 Tiiriön ja muiden etäämmällä keskustasta sijaitsevien palvelu- ja työpaikka-alueitten tilatarpeen kasvu perustuu pääasiassa tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin, josta autokauppa on vielä määritelty erikseen. Myös päivittäistavarakaupalla on jonkin verran laajennustarvetta. Tilatarpeen kasvu näillä palvelualueilla on santasalon laskelman mukaan jonkin verran suurempaa kuin keskustassa ja sen reuna-alueilla. Lisätilan tarve olisi v mennessä yhteensä noin k-m2. Määrästä suurin osa saattaa sijoittua Tiiriöön. Kaupunkirakenteen kehityksen keskeisenä kysymyksen on aikaisemmin ollut asutusrakenteeseen pohjautuva alakeskusjärjestelmä. Osa näistä sisältyy keskustan reuna-alueisiin, mutta osa jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tärkeä tavoite kuitenkin on alakeskusten palvelujen sekä myös erillisten lähipalvelujen säilyttäminen ja myös niiden kehittymisedellytysten turvaaminen. Vaihtoehdot Tarkasteltavat vaihtoehdot on määritelty kaupallisten sekä muiden vaikutusten arviointia varten. Määrittelyn taustalla on edellä mainittu Parempi kaupunkikeskusta projekti sekä keskustan kehittämistä koskeva varhempi selvitys- ja suunnitelma-aineisto. 0-vaihtoehdon muodostaa nykyisen kävelykadun varren neljä korttelia ja niiden lisärakentaminen. Kortteleitten kehittäminen ilman lisärakentamistakin on tärkeää, koska liiketilojen toimivuuden parantaminen voi lisätä ja tehostaa niissä olevien palvelujen käyttöä. Lisärakentamisen mahdollisuuksia on kolmessa korttelissa yhteensä noin k-m2:n verran. Linnakorttelissa mahdollisuudet edellyttävät tarkempaa arviointia, eikä tässä sitä ole otettu laskelmaan mukaan. Kortteleitten määrittelyn helpottamiseksi niitä nimitetään kortteleitten päätoimijoiden tai omistajien mukaan seuraavassa kuvatulla tavalla. Sulkuihin on lisäksi merkitty kortteleille 1800-luvun alkupuolella annetut nimet. Tuomas Santasalo käyttää nimiä kaupallisessa selvityksessään.torin länsireunaan rajoittuvaa korttelia voidaan nimittää Linna-kortteliksi siinä toimivan kauppakeskuksen mukaan (alkuperäinen nimi on Ruusu). Sen eteläpuolella sijaitsee Osuuspankin ja Vakuutusyhtiö Pohjantähden omistamat, kävelykatuun rajoittuvat tontit, joiden perusteella kortteli voisi olla OP-Pohjantähti-kortteli (alkuperäinen nimi on Aalto). Uudemman kävelykatuosuuden pohjoispuolinen kortteli voidaan nimetä siinä toimivan Cumulus-hotellin nimiseksi (alkuperäinen nimi on Saarinen). Sen eteläpuolella, Cumuluksen kohdalla sijaitseva kiinteistö on nimeltään Kiviluoto Oy, jonka perusteella kortteli voidaan nimetä (alkuperäinen nimi on Rypäle). Kortteleiden tulevaisuus riippuu niiden tontinomistajien halukkuudesta ryhtyä kortteleitten kehittämiseen ja myös kaupungista, joka käsittelee ja ratkaisee lisärakentamisen edellyttämien asemakaavojen muutokset. Kortteleitten täydentämisen edellytykset ovat hyvät, koska ne rajoittuvat kävelykatuun ja niiden ulkoreunojen kadut taas ovat ajoneuvojen käytössä. Paikoitusta on mahdollista tutkia korttelikohtaisesti. Vaihtoehto on tärkeä kaupungin ominaispiirteitten mukaiselle kehittämiselle ja nykyisten investointien hyödyntämiselle. Länsireunahanke eli moottoritien kattaminen on sen selvitysten ja suunnittelun myötä pisimmälle tutkittu vaihtoehto. Arvioinnin lähtökohtana on, että keskustakortteleissa tapahtuu 0-vaihtoehdon mukainen kehitys. Länsireunahankkeen ongelmina ovat etäisyys ydinkeskustasta ja hankkeen suuresta koosta johtuva ylimitoituksen vaara. Hankkeen sisältämien tilojen käyttöön otto voi sekoittaa liiketilamarkkinoita ja jäsentää koko keskustan kaupallista rakennetta sellaiseksi, jota on vaikea ennakoida. Hankkeen koko merkitsee sille itsenäistä kilpailuasemaa, joka korostuu

14 14 kaupungin voimakkaan taloudellisen panostuksen myötä. Kaupunki vastaisi katujen ja siltojen uusimisesta ja sijoittaisi rakennusoikeudesta saatavan hinnan moottoritien kannesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi olisi arvioitava nykyisten katujen, siltojen ja pysäköintialueen menetetyistä käyttöarvoista ja rakennusaikaisen liikenteen hoidon kustannukset. Hybridiksi on nimettyyn vaihtoehtoon sisältyvät 0-vaihtoehdon hankkeet, osa nykyrakenteen mahdollisuuksia kuvaavista hankkeista sekä Kaivokadun pysäköintialueelle sijoitettu liiketila (n k-m2). Kaivokadun varren hanke on kooltaan korkeintaan noin puolet siitä, mitä moottoritien kattamisen vaihtoehtoisena ns. kuivan maan hankkeena oli tarkasteltu. Kerrosalan määrä antaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia pysäköinnin järjestämiselle samalla alueella. Mahdollisuudet nykyrakenteessa tarkoittaa vaihtoehtoa, jossa 0-vaihtoehdon lisäksi liiketilaa rakennettaisiin keskustan eteläreunaan. Tarkasteluun on otettu pysäköintialue Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolella (n k-m2, kahdessa kerroksessa), huoltoasemakäytössä oleva tontti Tavastilan ja Anttilan välissä (n k-m2) sekä pysäköintialue Eteläkadun varressa linjaautoaseman vieressä (n k-m2) ja linja-autoaseman reuna (n k-m2). Alueet huoltoasematonttia lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Pysäköintipaikkoja molemmilla pysäköintialueilla on 43 kpl, yhteensä 86. Ne voidaan rakentamistilanteessa sijoittaa hankkeiden yhteyteen, jolloin niiden käytön luonne tietysti muuttuu. Kun pysäköinti tulee rakennuksen kellaritiloihin, voidaan tilankäyttöä laajentaa ja tehostaa, jolloin autopaikkojen määrä lisääntyy. Oleellista on vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuus. Tämä merkitsee hankkeiden selkeää liittymistä osaksi keskustakokonaisuutta. Kilpailua eteläreunan ja ydinkeskustan välillä tulee ilmenemään, mikä on tarpeenkin. Mutta todennäköisyys yllättäviin muutoksiin keskustan erikoiskaupan rakenteessa on länsireunan hankkeeseen verrattuna pienempi. Hybridin ja nykyrakenteen sisältämien mahdollisuuksien yhdistäminen tuottaa lisävaihtoehtoja. Erikseen on syytä todeta, että tavaratalo Anttilan alueelle ja ympäristöön on (omistajien toimesta?) laadittu tavaratalon laajentamiseen perustuva tarkastelu, jossa liiketilojen määrä nousisi k-m2:iin. Nykyiset tilat laajenisivat kaksinkertaiseksi nykyisestään eli lisäys olisi n k-m2. Pääosin laajennus voitaisiin toteuttaa ilman sellaisia lisäkustannuksia, joita moottoritien kattamiseen liittyy. Aluehan on osa keskustan eteläreunan suunnittelukilpailun aluetta, mihin viitataan myös seuraavassa. Keskustan reuna-alueet huomioon ottava vaihtoehto tuo tarkasteluun ulottuvuuden, jonka huomioon ottaminen on erityisen tärkeää. Santasalon raportissa asia on nimetty Kaupallisen keskustan erillistarkasteluksi. Santasalon laskelmiin keskustan liiketilasta ja sen lisätarpeista kuuluvat kaupallisen ydinkeskustan, kaupallisen keskusvyöhykkeen lisäksi luonnollisesti muu osa ruutukaavakeskustaa ja Hämeensaari. Mutta näiden lisäksi laskelmaan sisältyvät Keinusaaren, Kantolan ja Hätilän palvelut. Näiden kaikkien alueitten liiketilan yhteenlasketuksi lisätarpeeksi on v arvioitu k-m2. Pääosa tästä toteutuisi moottoritien päälle suunnitellussa hankkeessa yhdellä kertaa. Kaupungin eri osien ja uusien keskustan itäpuolella sijaitsevien asunto- ja työpaikka-alueitten tasapainoisen kehittämisen kannalta tällainen kehitys olisi vähemmän toivottavaa. Eri alueitten liiketilan määrää ja laajentamistarvetta on tarkasteltu aikaisemmin. Vaihtoehtojen arviointia Tuomas Santasalo Ky tekee vaihtoehtojen kaupallisen tarkastelun ja vaikutusten arvioinnin. Hybridivaihtoehtoa ja keskustan reuna-alueet huomioon ottavaa vaihtoehtoa lukuun ottamatta muut keskustan reuna-alueelle sijoittuvien hankkeitten alueet sisältyvät Hämeenlinnan keskustan etelärannan arkkitehtikilpailuun. Niiden vaihtoehtoiset käytöt ja liittyminen Paasikiventien varren

15 15 muuhun maankäyttöön tulee kilpailussa ja sen arvostelussa tarkasteltavaksi. Keskustan itäpuolen reuna-alueitten arviointi perustuu alueitten nykytilan ja yleiskaavan osoittamien mahdollisuuksien arviointiin. Toiminnallisia ja liikenteellisiä näkökohtia on tarkasteltu lyhyesti kutakin vaihtoehtoa määriteltäessä. Seuraavassa tarkastellaan vaihtoehtojen edellytyksiä ja vaikutuksia hiukan lisää. Historiallisia, kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia näkökohtia 0-vaihtoehdon mukaista kortteleitten sisäosien käyttöä voidaan suosittaa, mutta myös kritisoida, koska se muuttaa korttelin rakenteen. Kaupunkiuudistusten eri vaiheissa pitkin 1900-lukua on asiaan suhtautuminen vaihdellut. Sisäosien käytöllä voidaan kuitenkin tyydyttää suuriakin tilatarpeita ilman, että kaupunkikuva katutilassa muuttuu. Myös useamman kerroksen käyttö on mahdollista ilman kadulle havaittavaa muutosta. Kortteleitten rajautuminen kävelykadulle on niiden liiketoiminnan kannalta keskeistä. Muilta katusivuilta on mahdollista hoitaa pysäköinti ja huolto. Sisäosien saneerauksessa on mahdollista ratkaista osa keskustakortteleitten pysäköintitarpeesta niiden omalla alueella. Hämeenlinnassa Linna-korttelin kehitys on jo pitkällä. Sen toteutus on alkanut 1960-luvulla voimakkaalla saneerauksella, kun kortteliin rakennettiin kaksi uutta tavarataloa. OP-Pohjantähtikorttelissa muutos on tapahtunut vaiheittain. Korttelin sisäosien käyttö on jo alkanut, mutta eri omistajien kiinteistöjen välistä yhteyttä ei vielä ole syntynyt. Jos yhteistyötä syntyy, voidaan korttelin sisäosien käyttöä tehostaa ilman, että julkisivut Raatihuoneenkadulle, Sibeliuksenkadulle tai Palokunnankadulle muuttuvat. Uuden kävelykadun varren kortteleissa muutos ei ole varsinaisesti käynnistynyt. Kiviluotokorttelissa osa kadunvarteen sijoittuvasta liiketilasta jatkuu kahtena pienenä laajennuksena korttelin pihalle, samoin on tapahtunut Cumuluksen tontilla. Kortteleissa asutaan, mikä voi hidastaa sisäosien liikekäyttöä. Uudistuksessa asumisen tarpeet on syytä ottaa huomioon ja välttää kortteleitten yksipuolistamista. Kehittämisen edellytys ei ole, että koko kortteli käsitellään yhdellä kerralla, vaan asia voi edetä vaiheittain. Etua luonnollisesti on, mitä useampi tontti on mukana korttelin uuden käytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Tärkeää olisi löytää eteläisempään kortteliin sijoitettavien liiketilojen kautta korttelia lävistävä jalankulkuyhteys Tavastilan kauppakeskuksen suuntaan. Keskustan eteläreunan kahden pysäköintiin käytetyn alueen rakentaminen liiketiloiksi on helpoiten käsitettävissä omina erillisinä tapauksinaan. Tavastilan kauppakeskuksen eteläpuolinen alue on kytkettävissä Tavastilan liiketilaan suoraan toisessa kerroksessa ja kellaripysäköinnin osalta. Ensimmäiseen kerrokseen tarvitaan yleistä kulkua palveleva katutila Tavastilan katolla sijaitsevien asuntojen ja toimistojen tarpeisiin, ellei asiaa voida muulla tavalla ratkaista. Pysäköintialue Eteläkadulla Kasarmi- ja Sibeliuksenkadun välissä on hiukan muusta liiketilasta erillään ja sen ominaisuuksia ei tässä pohdita pidemmälle. Linja-autoaseman ympäristön tiivistäminen merkitsee kaupungin vanhan asemakaavan yhden toriaukion osittaista sulkemista ja vaatii tästäkin syystä tarkempaa arviointia ja tutkimista. Linjaautoasema toimii nyt keskeisesti sijaitsevana ja monipuolisena joukkoliikenneterminaalina. Sen siirtämistä on eri yhteyksissä tutkittu, mutta siirrosta ei näyttäisi koituvan etuja. Kaivokadun pysäköintialueen käyttäminen rakentamiseen merkitsee osittain samoja kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia vaikutuksia, mitä moottoritien kattamisen yhteydessä on tutkittu. Jos rakentaminen on matalaa ja painottuu alueen eteläosaan, on hankkeen sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön helpompaa. Jos hanke on osa keskustan muuta

16 16 kehittämistä ja kooltaan sen mukainen, voi keskustan nykyinen liikennejärjestelmä säilyä entisellään. Pysäköinti voidaan ratkaista pienemmällä rakentamisen määrällä samalla alueella myös niin, että osa pysäköintipaikoista tulee koko keskustan tarpeisiin. Hankkeen kokoa voidaan tietysti myös suurentaa, jolloin erilaiset vaikutukset lisääntyvät ja yksikön itsenäisyys kasvaa. Keskustan itäisten reuna-alueitten merkittäviä alueita ovat Keinusaari ja Kantolan pohjoisosa, joissa toimii nyt tilaa vaativaa erikoiskauppaa, muuta erikoistavarakauppaa ja päivittäistavarakauppa. Toisen aluekokonaisuuden muodostaa rautatien itäpuolella Harvialan tien varsi ja Hätilän torin ympäristö, jossa sijaitsee useita päivittäistavarakauppoja, tilaa vaativaa erikoistavarakauppa ja jonkin verran muuta erikoistavakauppaa ja palveluyrityksiä. Alueen kaupallisen kehityksen kannalta on huomattava, että Keinusaari, asemanseutu ja Kantolan pohjoisosa on kaupungin merkittävin aluekokonaisuus tulevan kerrostalovaltaisen sekä tiiviin ja matalan asuntotuotannon sekä keskustahakuisen muun toiminnan kannalta. Kauempana Ruununmyllyn eteläpuoli on kaupungin suurin pientalovaltaisen asuntorakentamisen alue. Itäpuolisen kaupungin ja laajemman kaupunkiseudun yhdistävyyden kannalta keskeinen liikenneverkon muutos olisi uusi yhteys Katisista rautatien ali Keinusaareen. Yhteydellä on merkitystä myös Harvialan ja Käikälän sekä Turengin liikennevirtojen suuntautumisen kannalta. Erikoiskaupan palvelujen keskittämistä yhteen keskustan länsipuolella sijaitsevaan hankkeeseen tulisi arvioida perusteellisesti myös näiden tulevaisuuden näkymien valossa. Yleisesti todettuna liiketilojen toteuttamisen edellytykset riippuvat tontin- tai maanomistajien aktiivisuudesta ja kaupungin arviosta, ovatko kaavalliset edellytykset olemassa. Ydinkeskustan kortteleitten, tavaratalo Anttilan ja siihen rajoittuvan huoltoaseman omistajat ovat yksityisiä, joilla kehittämisintressi liittyy nykyisten liiketilojen kilpailukyvyn säilymiseen ja parantamiseen. Pääosa muista edellä käsitellyistä vaihtoehdoista ovat kaupungin omistuksessa. Eri vaihtoehtojen joukosta on mahdollista löytää ja valita sellaisia toteuttamistapoja, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin, ja pitävät kaupungin ominaispiirteet tunnistettavina ja säilyttävät historian tuomat kulttuurikerrostumat.

17 17 LIITE 1

18 18 LIITE 2

19 19 LIITE 3

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.

Teille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta. VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa:

Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Tampereen kaupunki Rantaväylän kehittäminen vt12 Palaute koskien aineistoa: Rantaväylän yleissuunnitelma http://www.tampere.fi/liikennejakadut/projektit/rantavaylantunneli.html Liittymävaihtoehdot http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8305

Lisätiedot

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014

KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 KESKUSTAVISIO Vaihtoehtotarkastelut Luonnos 16.6.2014 Vaihtoehto A Vaihtoehto B HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu Ratkaisu/vaikutuksen kohde Vaihtoehto A Vaihtoehto B Korttelin 1 perusparantaminen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2013 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KORTTELI 0102, HÄMEENMAAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2013 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS / HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUE UUSI CITYMARKET Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5178 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kankaanpään keskustan kulttuurikortteli ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Korttelin alueella

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot