KAUPAN SUURYKSIKÖN VAIKUTUSTEN SELVITYS JA ARVIOINTI / S-MARKET NURMES SISÄLTÖ:

Transkriptio

1 KAUPAN SUURYKSIKÖN VAIKUTUSTEN SELVITYS JA ARVIOINTI / S-MARKET NURMES 1 SISÄLTÖ: 1. LÄHTÖKOHTIEN ARVIOINTI MITEN HANKE SOPII NYKYISIIN TAVOITTEISIIN? MITKÄ OVAT HANKKEEN TOTEUTTAMISMAHDOLLISUUDET? MIKÄ ON HANKKEEN SUHDE KESKUKSIIN JA KAUPAN PALVELUVERKKOON?...3 Palvelu- ja keskusverkon analyysi...3 Tunnusluvut ja mitoitus...3 Myymälätyyppi MITKÄ OVAT HANKKEEN VAIHTOEHDOT? OSTOVOIMA JA SEN KEHITYS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MITEN OSTOSMARKAT LIIKKUVAT? MITÄ TAPAHTUU YHDYSKUNTARAKENTEESSA?...5 Palveluverkko...5 Rakentaminen...6 Keskusten väliset suhteet MITEN KAUPUNKIKUVA MUUTTUU? MITKÄ OVAT ASIOINTIMATKOJEN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET? MITÄ TAPAHTUU KUNNALLISTALOUDESSA?...6 Vaikutuskokonaisuus...7 Vaikutusten merkittävyys SÄÄSTÄVÄTKÖ KULUTTAJAT? MUUTTUUKO ASUKKAIDEN ARKIELÄMÄ?...8 Saavutettavuus...8 Sosiaaliset vaikutukset MITKÄ OVAT TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET?...8 Rakentamisvaihe...9 Toimintavaiheen välittömät vaikutukset...9 Toimintavaiheen välilliset vaikutukset...9 Nettovaikutus...9

2 2 1. Lähtökohtien arviointi 1.1 Miten hanke sopii nykyisiin tavoitteisiin? Arvioinnissa tarvittavat perustiedot ovat nykyisen vähittäiskaupan suuryksikön ja mahdollisen vähäisen laajennuksen osalta: nykyinen kokonaiskerrosala; 2737 m 2 ja laajennus 500 k-m 2 yhteensä 3237 k-m 2. päivittäis- ja erikoistavaran myyntipinta-ala; koko ala sisältää päivittäistavara-, käyttötavara-, kirjakauppa ja kahviovalikoiman, tyyppi; Supermarket (S-market, posti, pankki ja Alko), sijaintipaikka; Nurmeksen Porokylässä keskustan asemakaava-alueella, pysäköintijärjestelyt; toteutettu (noin 155 autopaikkaa) ja kunnossa (myös laajennuksen kanssa), myyntitavoite päivittäis- ja erikoistavaroissa 13 milj. /v valmistumisajankohta; 1971, laajennus Alkolla Hankkeen suhde olemassa oleviin maankäyttöä ja palvelujen kehittämistä koskeviin kunnan suunnitelmiin ja tavoitteisiin: Hanke vastaa ja tukee maankäytön ja kaupallisten palvelujen kehittämistä kunnassa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti, alueen asemakaavamuutos on parhaillaan vireillä, jossa tunnustetaan olemassa oleva tilanne eli jo toteutunut vähittäiskaupan suuryksikkö (Huom! S-markettia laajennettaessa Alkon tiloilla maankäyttö- ja rakennuslain kirjoittajalta tiedusteltiin lain tulkintaa siitä muodostaako Alkolla laajennettuna S-market vähittäiskaupan suuryksikön, kun eri liikkeet voitiin sulkea omaksi tilakseen. Vastaus oli; ei muodosta. Tämän jälkeen lakia on muutettu siten, että se nyt muodostaakin vähittäiskaupan suuryksikön). Hanke ei vielä näy kunnan yleiskaavassa, koska Nurmeksen keskustaajaman yleiskaava on vuodelta 1975 ja siten on jo vanhentunut. Tämän kaupan laajennus (nyt vähittäiskaupan suuryksikkö) on toteutettu poikkeamisluvalla ja on jo siten olemassa. Yleiskaavan tarkistamista tavoitellaan lähitulevaisuudessa, jossa selvitetään mahdollisuudet sijoittaa Porokylän alueelle useampiakin kaupan suuryksiköitä (vähintään toinen), koska Spar-ketju on vaikeuksiensa vuoksi lopettanut myymälänsä Porokylästä, eikä noihin tiloihin kilpailuvirastokaan löytänyt jatkajaa. Näin ollen kilpailu pääasiassa nyt tapahtuu kahden ketjun S-ketjun ja K-ketjun kesken. Hanke vastaa ja tukee maankäytön ja kaupallisten palvelujen kehittämistä myös ylikunnallisesti eli koko seudulla asetettuja suuntaviivoja, koska maakuntakaavaehdotuksessa Porokylän keskusta on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (c). Näille alueille suositellaan sijoitettavaksi kaupan suuryksiköt. Naapurikuntiin tällä kaupan suuryksiköllä ei ole ollut erityistä merkitystä. 1.2 Mitkä ovat hankkeen toteuttamismahdollisuudet? Hanke on jo kaikilta osiltaan vain vähäistä laajennusta lukuun ottamatta toteutettu. Myöhemmin toteutettavaksi siirtyvä laajennus (noin 500 m 2 ) on vähäinen, jolla ei ole suurta merkitystä esimerkiksi liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä muuhun infrastruktuuriverkkoon, koska

3 nekin on rakennettu ja kunnossa. Laajennuksen alta osa autopaikoista siirtyisi toisaalle joko viereiselle teollisuusalueelle, josta kyseistä tarkoitusta (lähinnä henkilökuntaa) varten on jo vuokrattu tarvittava alue (alue on myös merkitty asemakaavamuutosehdotukseen) tai viereiselle LPA -alueelle. Tämän suurmyymälän laajennukseen vaikuttavat Spar -marketin lopettamisen myötä myymälätilakapasiteetin vapautuminen, johon kilpailuviranomaisetkaan eivät löytäneet jatkajaa ja nyttemmin liiketilat ovat erikoiskaupan käytössä. Väestömäärään suhteutettuna näin vapautunutta vähittäiskaupan myymäläpinta-alaa voisi kasvattaa toisissa vielä jäljellä olevissa marketeissa kuten esimerkiksi S-marketissa ja K-marketissa. Suurmyymälä sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle Porokylän keskustan asemakaava-alueelle. Koska hanke on jo toteutettu, niin se soveltuu hyvin luonnonoloihin, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Hankkeen vaikutusalueella kulttuuriympäristöön tai kaupunkikuvaan liittyviä arvoja, ne on asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa jo otettu huomioon Mikä on hankkeen suhde keskuksiin ja kaupan palveluverkkoon? Palvelu- ja keskusverkon analyysi Tämä jo toteutettu vähittäiskaupan suurmyymälä sijoittuu seudun ja kunnan pää- ja alakeskuksiin sekä kaupan palveluverkkoon nähden kohtuullisesti tukien koko Nurmeksen kaupan palveluiden tavaravalikoimaa. Nurmes on kolmen keskuksen kaupunki ja jokaisessa keskuksessa ovat omat kaupat ja erikoisliikkeet. Tunnusluvut ja mitoitus Vuonna 2008 päivittäistavaramyynti asukasta kohti S-marketissa on ollut noin 1290 euroa, päivittäistavarapinta-ala asukasta kohti oli noin 0,11 m2. Suurmyymälän myyntipinta-alan ja kerrosalan suhdetta voidaan hahmottaa kertomalla myyntipinta-ala 1,5:llä (näin on tehty esimerkiksi Suurmyymälätyöryhmän mietinnössä 1997). Vähittäiskaupan palvelujen kaavallisena mitoitusperusteena on pidetty jo toteutettua yksikköä siten, että asukaslukuun ja alueeseen suhteutettuna nykyistä kaupan suuryksikköä tulisi laajentaa 500 m 2 :llä. Myymälätyyppi Toteutettu myymälätyyppi on supermarket, jossa on S-market, posti, pankki ja Alko, 1.4 Mitkä ovat hankkeen vaihtoehdot? Hankkeen vaihtoehdot ovat: 0 vaihtoehto; Laajennusta ei sallita. Kauppa jää edelleen kaupan suuryksiköksi. 1 vaihtoehto; Realistisin kaupan laajennussuunta sallittaisiin nykyisen rakennuksen luoteispuolelle. Kauppa täyttäisi kokonsa puolesta kuntakoon mukaiset myymälätilat ja yhtenäinen autopaikoitusalue (noin 75 autopaikkaa) säilyisi rakennuksen toisella puolella eikä Alkon tiloja tarvitsisi siirtää toisaalle.

4 2 vaihtoehto; Vähemmän realistinen laajennus olisi nykyisen rakennuksen kaakon puolelle. Kauppa täyttäisi kokonsa puolesta kuntakoon mukaiset myymälätilat, mutta Alko joutuisi siirtymään toisaalle ja yhtenäinen autopaikoitusalue kaventuisi, mutta rakennuksen toisella sivustalla (noin 50 autopaikkaa) säilyisi. Huom! Muita realistisia laajennussuuntia ei ole Ostovoima ja sen kehitys Ostovoimaa (ts. kuluttajien käyttämää rahamäärää) ja sen kehitystä koskevan tarkastelun tarkoituksena on ensinnäkin selvittää: kuinka suuri on se markkina, jonka jakaja tämä suurmyymälä on nyt ja laajennuksen jälkeen? Mikä on suurmyymälän tavoitteena olevan myynnin suhde kunnan ja seudun ostovoimaan? Näihin molempiin kysymyksiin voi todeta, että ne eivät ole merkittäviä. Ostovoiman kehitystä (kasvua tai vähenemistä) koskevan tarkastelun tarkoituksena on puolestaan kartoittaa myymälätarpeen tulevaa kehitystä: Ostovoimatarkastelu on tehty ensinnäkin suurmyymälän sijaintikunnan ja koko seudun tasolla arvioituna hyvin yleisellä tasolla. Hankkeen aiheuttamia vaikutuksia kartoitettaessa tehtyä ostovoiman siirtymätarkastelua varten tarvittaisiin lisäksi tietoa ostovoiman jakautumisesta seudulla (eri kunnissa) sekä kunnanosissa (sijaintikunnassa, mutta suurmyymälän sijoittumisesta riippuen mahdollisesti myös naapurikunnissa). Arvioidut vaikutukset ovat vähäiset, joten hyvin yksityiskohtaista selvitystä ei ole tehty. Alueen ostovoima on laskettu väestö- ja kulutustietojen avulla (alempana) seuraavasti: kulutus /henkilö/vuosi x väestömäärä. Ostovoima kuvaa kuluttajien ostopotentiaalia tällä alueella. Heinäkuun 2009 lopulla Nurmeksen väestömäärä oli 8644 asukasta. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman arvioidaan nousevan vuosittain vajaan neljän prosentin vauhdilla. Päivittäis- ja erikoistavaroiden kulutus vaihtelee jonkin verran tällä alueella. Myymälätarpeen kehitys / ostovoima ja myymälän myyntitehokkuus: Päivittäistavarakaupan laskennallinen ostovoima Nurmeksessa 20,4 milj. ja päivittäistavarakaupan toteutunut myynti Nurmeksessa v oli 24,5 milj., matkailijoiden ja Nurmeksessa lomiaan viettävien tuoma sisäänvirtaus on näin ollen 4,1 milj. (lähipaikkakunnista sisäänvirtausta ei merkittävästi tapahdu). S-marketin myyntitehokkuus v (1.000 /myyntineliö), kun Nurmeksessa keskimääräinen myyntitehokkuus oli 658 /myyntineliö. Ostovoima ei sanottavasti kasva, koska väestö alueella pysyy kutakuinkin ennallaan, joten se ei välttämättä lisää päivittäistavaratilojen tarvetta, vaan ostovoiman vähäinenkin kasvu näkyy päivittäistavarakaupassa ostosten kohdistumisena kalliimpiin erikoistavaroihin ja laajempaan valikoimaan. Tämä voi nostaa päivittäistavaroiden kulutuksen euromääräistä arvoa ja siten myös kasvattaen pinta-alatarvetta. Tarkastelun taustaksi on selvitetty ostovoiman nykyiset virtaukset: miten ostoseurot liikkuvat alueiden välillä? Selvitystä ei kuitenkaan ole tarkennettu myymäläkohtaisella tarkastelulla (tältä alueelta näin paljon näihin myymälöihin). Suurmyymälän vaikutusta koskeva tarkastelu on tehty Nurmeksesta. S-marketin asiakaskunnasta tulee 46,6 % yli kymmenen kilometrin päästä, joka kertoo siitä, että S-market on vetovoimaisin päivittäistavarakaupan yksikkö Nurmeksessa laajan tarjontansa vuoksi.

5 5 Arvioinnin lähtötietoina tarvittaisiin ostovoimaa laskettaessa käytettävien väestö- ja kulutustietojen lisäksi uusimmat saatavilla olevat myymäläkohtaiset vuosimyynnit sekä suurmyymälän tavoitteena laajennuksen jälkeen oleva myynti 15 milj. /v. Myynnin kasvu tulee lähinnä ulosvirtauksen vähenemisen kautta (Joensuu, Kuopio ja Kajaani), Nurmeksen sisäisiin markkinaosuuksiin laajennuksella on vähäinen merkitys. 2. Vaikutusten arviointi 2.1 Miten ostosmarkat liikkuvat? Tämä suurmyymälä ei enää aiheuta merkittäviä ostovoiman siirtymiä, koska se on jo olemassa ja mahdolliset siirtymiset ovat jo tapahtuneet, mutta laajennusosan toteuduttua vain vähäinen osa kuluttajien ostoseuroista siirtyy tänne. Arvion lähtökohtana on ostovoiman nykyinen alueellinen jakautuminen (ks. edellä kohta 1.5 Ostovoima ja sen kehitys). Suurmyymälän vaikutusalue on noin naapurikuntien puolivälissä, koska kussakin kunnassa ovat omat kauppansa ja palvelunsa, vain Valtimolta voi jonkin verran ostovoimaa siirtyä muun hallinnon palvelujen saatavuuden perässä Nurmekseen. Vaikutus on kuitenkin vähäinen. 2.2 Mitä tapahtuu yhdyskuntarakenteessa? Tämän jo olevan suurmyymälän vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen on kartoitettu arvioimalla muutoksia, jotka kohdistuvat: Palveluverkkoon - Porokylän alueelle siirtyy jonkin verran ostoseuroja, koska Porokylässä on liikerakennusten keskittymä. - Itäisestä ja Läntisestä kaupunginosista ostoseuroja lähtee jonkin verran Porokylään. Rakentamiseen - liikenneverkko on jo rakennettu, eikä laajennus aiheuta muutoksia liikenneverkkoon. - toimitilat pysyvät ennallaan, laajennus ei aiheuta muutoksia. - asuntoihin ei vaikutusta olevalla eikä laajennetulla suurmyymälällä. Keskusten välisiin suhteisiin Näihin muutoksiin ja niiden seurauksiin on voitu vaikuttaa kaavoituksella, esimerkiksi yhdyskuntarakennetta koskevilla ratkaisuilla. Palveluverkko Nykyinen suurmyymälä ei muuta vaikutusalueensa palveluverkkoa. Vaikutusalue ja sen osaalueet on määritelty suurmyymälän aiheuttamien ostovoiman siirtymien perusteella. Nurmeksen S-market tarvitsee lisää myyntipinta-alaa laajentaakseen valikoimaa. S-marketin nykyiset käytössä olevat neliöt eivät mahdollista ko. kantakeskuksen riittävää kysynnän tyydyttämistä (esim. lähialueiden aluekeskusten S-marketeissa on huomattavasti enemmän myyntineliöitä). S-marketin laajennuksella pyritään estämään ulosvirtausta Nurmeksesta. Alueella, jonne ostoseuroja siirtyy, tapahtuu hienoista vilkastumista ja kehitystä parempaan suuntaan.

6 Alueilla, joilta ostoseuroja lähtee, tapahtuu hienoista kaupallisten palveluiden saatavuuden heikentymistä, mikä näkyy kaupallisten palveluiden valikoiman suppenemisena erityisesti laajemmissa ja erikoisvalikoimissa, mutta ne ovat kuitenkin saatavana Porokylästä esim. kyytipoikakuljetusta hyväksi käyttäen. Rakentaminen Olevan suurmyymälän vaikutus ei aiheuta toimenpiteitä katuverkkoon, liittymiin, ym. Liikenteen ohjausjärjestelmiin koska ne ovat jo rakennetut ja ovat sellaisessa kunnossa, että hieman lisääntyvä liikenne sujuu. Suurmyymälä tukee olevaa yhdyskuntarakennetta. Keskusten väliset suhteet Nykyisellä suurmyymälällä ei nyt eikä laajennuksenkaan jälkeen ole suurta merkitystä eri keskustojen välisiin suhteisiin palveluverkossa ja rakentamisessa. Porokylästä on jo pitemmän aikaa ollut nähtävissä kaupallisen palveluiden keskittymän muodostuminen. Läntiseen kaupunginosaan taas on muodostumassa hallinnollisten palvelujen keskittymä ja Itäiseen kaupunginosaan liikunta- ja matkailupalvelujen keskittymä Miten kaupunkikuva muuttuu? Kaupunkikuvaan ei suurmyymälällä ole suurtakaan merkitystä, koska rakennus on jo toteutettu ja laajennus on toteutettavissa olevaan rakennukseen soveltuvana. Tosin kaupallisten palvelujen tarjontaan se hieman vaikuttaa valikoiman erikoistuessa ja laajentuessa. Suurmyymälällä on kunnan imagoon kauppapaikkana myönteinen vaikutus. Liikenteellisten vaikutusten osalta voisi todeta, että liikenne hieman lisääntyy, mutta Porokylänkatu on rakennettu ja mitoitettu kauppakaduksi ja se on riittävä vaikka kauppaa laajennettaisiinkin. Luonnon erityispiirteenä voisi mainita, että alue on tärkeää pohjavesialuetta. 2.4 Mitkä ovat asiointimatkojen liikenteelliset vaikutukset? Asiointimatkojen liikenteelliset vaikutukset eli suorite ja sen perusteella laskettavat kustannukset sekä päästö- ja meluvaikutukset ovat vähäiset eikä laajennus niitä juurikaan muuta. Vaarana on, että tällaisella taantuvalla paikkakunnalla kuten Nurmes kaikki kaupat näivettyisivät, niin kaupallisten palvelujen asiointimatkat suuntautuisivat vieläkin suuremmalta osalta naapurikaupunkeihin Joensuuhun, Kuopioon ja Kajaaniin, mikä olisi yhteiskunnan kannalta monessa mielessä huono asia. Kaupassakäyntikertojen viikoittaiseen lukumäärään ja asiointiyhteyteen (työmatkalla, erikseen kotoa tai muussa yhteydessä) voi nähdä, että käyntikerrat harvenevat, mutta kerralla ostetaankin sitten enemmän. 2.5 Mitä tapahtuu kunnallistaloudessa? Suurmyymälän vaikutukset ovat välittömiä eli kunnan talouteen suoraan kohdistuvia vero yms. tuloja ja menoina kuntatekniikan rakentamisena, mikä on jo toteutettu.

7 Tässä yhteydessä on keskitytty vaikutuskokonaisuuden ja yksittäisten vaikutuserien merkittävyyden hahmottamiseen. Vaikutuskokonaisuus Välittömät tulot koostuvat useista yksittäisistä tuloeristä, kuten kaavoitusmaksusta. Verotuloja kunta saa palkoista, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. Palkoista saatavat välittömät verotulot ovat liittyneet kauppayksikön rakentamisvaiheeseen eli kyseessä ovat rakennushankkeen työllistämien henkilöiden palkoista maksettavat kunnallisverot. Verotulojen lisäksi kunta on saanut välittömiä tuloja maan myynnistä, tonttien tai kiinteistöjen vuokrista sekä muista yksittäisistä tuloeristä. Välittömät menot koostuvat suunnittelu-, kaavoitus- ja rakennusvalvontamenoista sekä kunnallistekniikan rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista. Näiden lisäksi menoja on voinut aiheutua maan tai kiinteistöjen lunastuksesta, hankinnasta ja kunnossapidosta. Nämä kaikki ovat kuitenkin vähäisiä yksistään tämän kauppapaikan tarvetta ajatellen. Vaikutusten merkittävyys Merkittävimpiä tuloeriä ovat vuosittain toistuvat kiinteistö- ja yhteisöverot, joita kertyy yhteensä noin /v. Suurmyymälän rakentamisvaiheen palkoista saatavien kunnallisverotulojen merkitystä pienentää yksittäisen kunnan kannalta katsottuna se, että tulot jakautuvat työntekijöiden asuinpaikan mukaan useammalle kunnalle. Tämä koskee myös suurmyymälän toimintavaiheessa mahdollisesti toteutuvaa kunnallisverotulojen lisääntymistä. Merkittävimmät menot ovat aiheutuneet ja aiheutuvat liikennealueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tässä tapauksessa maanhankintamenoja ei viime vuosina ole ollut, van ne ovat tapahtuneet jo aikaisemmin. Päivittäistavaramyymäläverkon harveneminen voi ääripäässään johtaa liikuntarajoitteisten henkilöiden ja vanhusten omatoimisen kaupassakäynnin vähenemiseen taikka loppumiseen. Tämä taas aiheuttaa kunnalliselle sosiaalitoimelle lisäkustannuksia, koska kunnan on järjestettävä ao. henkilöille ostosten tekoa korvaavia toimintoja Säästävätkö kuluttajat? Tämä kaupanyksikkö suurmyymälänä voi pitää päivittäistavaroiden hinnat jonkin verran muita myymälöitä alempana. Hinnoissa esiintyy aina alueellista, paikallista, myymälätyypeittäistä ja myymäläkohtaista vaihtelua. Tämän vuoksi keskimääräisten erojen käyttöä parempi ratkaisu olisi tarkastelualuekohtainen selvitys, mutta sellaista ei ole tässä tapauksessa katsottu tarpeelliseksi tehdä. Säästövaikutusta laskettaessa on tietenkin otettava huomioon myös asiointimatkoista aiheutuvat kustannukset, koska suurmyymälässä asioitaessa käytetään useammin henkilöautoa kuin muihin myymälätyyppeihin suuntautuvilla matkoilla. Nurmeksessa tämä ei ole merkittävä tekijä, koska täällä on pitkät välimatkat ja joka tapauksessa autoa käytetään lähes poikkeuksetta, vain myymälöiden vieressä olevat voivat käydä kaupassa ilman autoa:

8 Asiakkaat säästävät mm. polttoainekuluissa ja ajankäytössä kun ei tarvitse lähteä naapurikaupunkeihin asioimaan kun S-marketin valikoimat kasvavat lisätilan myötä. Mikäli pahin skenaario annettaisiin tapahtua, niin säästövaikutukseen tulisi laskea se, että jouduttaisiin kaupan palvelut hakemaan Joensuusta, Kuopiosta tai Kajaanista (näihin edestakaista matkaa noin 260 km) Muuttuuko asukkaiden arkielämä? Asukkaiden arkielämään kohdistuvat vaikutukset ovat palveluverkossa tapahtuvien muutosten seurausvaikutuksia. Nämä seurausvaikutukset voidaan jakaa: palvelujen saavutettavuudessa tapahtuviin muutoksiin sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Saavutettavuus Palvelujen saavutettavuudessa tapahtuvia muutoksia on tarkasteltu sekä fyysisenä että koettuna ilmiönä. Fyysistä saavutettavuutta (liikkumismahdollisuuksia) tarkasteltaessa kysymys on ollut ensinnäkin siitä, miten tämä suurmyymälä sijoittuu asutukseen, liikenneväyliin, joukkoliikenteen reitteihin ja pysäkkeihin sekä kevyen liikenteen väyliin nähden. Tässä tarkastelussa tämä suurmyymälä sijoittuu erittäin hyvin, sijoittuuhan se asemakaava-alueelle keskelle laajenevaa kaupunkia. Kulku tähän suurmyymälään käy suhteellisen helposti, ainut alue on Itäinen kaupunginosa (Hyvärilä), josta tulee matkaa noin 5-6 km. Kyytipoikakuljetukset tuovat autottomille helpotusta näihin kauppareissuihin. Muuta julkista liikennettä ei ole koko kaupungissa. Eri kaupunginosissa jatkuu kauppojen pito edelleen. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Kyseessä ovat siis vaikutukset ihmisten jokapäiväisiin toimintoihin, elämäntapaan ja elämän laatuun (Juslen 1995). Näitä vaikutuksia ei ole erikseen kartoitettu, vaan on katsottu, että: palveluverkon muutos ei aiheuta väestöryhmien keskinäistä eriarvoistumista siinä määrin, että se olisi merkittävää, asiointitapahtumaa tarkasteltaessa jo saatujen kokemusten perusteella on arvioitu, että kaupassakäynti tapahtumana jokapäiväisissä ihmisten toiminnoissa on suuri merkitys, koska kaupassakäynnin yhteydessä tapaa tuttuja ihmisiä ja voi rupatella asioista. Asukkaiden vuorovaikutukset lisääntyvä ja laatuaikaa jää enemmän, kun ei tarvitse lähteä pitkille kauppareissuille. 2.8 Mitkä ovat työllisyysvaikutukset? Työllisyysvaikutukset ovat jakautuneet ja jakautuvat ajallisesti kahteen osaan, suurmyymälän rakentamisvaiheeseen ja toimintavaiheeseen. Molemmissa vaiheissa on ollut ja on välittömiä ja välillisiä työllisyysvaikutuksia, jotka kohdistuvat eri toimialoille. Näiden osavaikutusten ja

9 etenkin vaikutuskokonaisuuden selvittäminen on hyvin vaikeaa eikä sitä ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista selvittää. Tämä suurmyymälä on kuitenkin lisännyt kaupan palvelualan työpaikkoja ja antanut vakautta työllistymiseen paikkakunnalla. Kauppa on hyvin suosittu myös paikkakunnalla lomailijoiden ja matkailijoiden keskuudessa. Rakentamisvaihe Rakentamisvaiheen välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset on arvioitu tarkastelukohteena olevan suurmyymälän laajennuksen aikaisina työpaikkoina ja välillisinä työpaikkoina noin 10 miestyövuotta. Toimintavaiheen välittömät vaikutukset Toimintavaiheen välittömiä vähittäiskauppaan kohdistuvia työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu ja tultu siihen tulokseen, että työpaikat ovat lisääntyneet tai laajennuksen ansiosta lisääntyvät noin 2-3 työpaikkaa. Tämä on tapahtunut vertaamalla keskenään toiminnassa ja suunnitteilla oleva (laajennus) suurmyymälöiden sijaintia, tyyppiä, kokoa, myyntiä ja työpaikkojen lukumäärää. Toimintavaiheen välilliset vaikutukset Toimintavaiheen välilliset työllisyysvaikutukset liittyvät suurmyymälän hyvään kustannustehokkuuteen, minkä seurauksena niillä on muuhun vähittäiskauppaan nähden alempi hintataso. Tämä merkitsee asiakkaille ostovoiman säästöä, josta osa kanavoituu takaisin erilaiseen kulutukseen kansantaloudessa. Sitä kautta syntyy välillisesti uutta työllisyyttä ja verotulojen kasvua eri sektoreilla, siis myös muulla kuin vähittäiskaupan alalla. Suurmyymälän hintaedusta syntyvän vaikutusketjun kautta toteutuvat työllisyysvaikutukset on mahdollista selvittää, mutta tutkimustiedon puutteen vuoksi arviointia ei ole suoritettu, koska suurmyymälä on jo käytössä, eikä asia siitä mihinkään muutu. Tämä suurmyymälä vahvistaa olemassa olevien työpaikkojen säilymistä etenkin näinä huonoina taloustaantuman aikoina. Nettovaikutus Nettovaikutus on positiivinen ja se lasketaan välittömän työllisyysvaikutuksen, hintaetuun perustuvan välillisen työllisyysvaikutuksen ja kauppayksikön rakentamisvaiheessa toteutuvan työllisyysvaikutuksen perusteella. Tämän kaupan suuryksiköitymisen työllisyysvaikutus vuosina oli vuositasolla Nurmeksessa: yhteensä + 15 henkilötyövuotta (välitön +5, välillinen +0 ja rakentamisvaihe +10). 9 Nurmeksessa NURMEKSEN KSAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Ympäristön hallinta Kaavoituspäällikkö Martti Piironen