SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO

Transkriptio

1 Nro 11 Marraskuu 2012 ISSN vuosikerta SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO 3 Autokauppa 30 vuoden kokemuksella 5 Tulevaisuuden palokuntalaiset 12 Pertti Postari myy huonekaluja 15 Anna Wildrosen talvinäyttely museossa KYLÄLÄINEN s Tero Räsänen Painos joka numerossa vähintään kappaletta

2 2

3 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI - Kolmekymmentä vuotta takaperin tuli Mensosen Mikon kanssa saunan lauteilla puhetta autokaupan perustamisesta, Esko Junkkila muistelee Rautalammin Koneen historiaa. Juhana Mensonen, Seppo Korhonen sekä Marjut ja Esko Junkkila toivottavat vanhat, nykyiset ja tulevat asiakkaat tervetulleiksi synttärikahveille tulevana perjantaina. Idea syntyi saunan lauteilla Kolmekymmentä vuotta autokauppaa Molemmat olivat ennen yhteisen liikkeen perustamista tehneet pientä autokauppaa tahoillaan. Liikkeen nimeksi haluttiin laittaa Ekomik, mutta se ei kaupparekisterille kelvannut. - Puolitoista vuotta ehdittiin toimia, ennen kuin kaikki paperit oli selviä ja nimi hyväksytty. Kyllä jotkut asiat on mennyt tässä ajassa paljon eteen päin, Junkkila naurahtaa. Junkkiloiden pihasta alkanut autokauppa on muuttanut Toholahden kautta Suonenjoelle ja liikkeen vetovastuussa on Eskon lisäksi Mikon poika Juhana Mensonen. Muutto tuli eteen 1985, kun Mitsuja ja Škodia Suonenjoella myynyt Olli Piiroinen tarjosi automyyntiään Mikolle ja Eskolle. Hän itse palasi rautakaupan pariin. Liike muutti ensin Piiroisen rautakaupan tiloihin ja seuraavassa vuodenvaihteessa vasta rakennettuun Suonenjoen Auto-, rakennus- ja sähkötaloon. 90-luvun taitteessa valmistui liikkeen nykyinen toimitila, josta tosin jouduttiin palaamaan vanhaan liiketilaan kiinteistöyhtiön tehdessä konkurssin vuonna Rautalammin Kone palasi takaisin nykyisiin tiloihinsa vuonna Tässä meidän tilassa oli neljäkin eri tanssisalongin pitäjää, sen takia meillä on autokaupaksi melko hieno lattia, Junkkila kertoo. Edustusmerkin vaihto Vuosituhannen vaihteen tietämillä Mitsubishin myynti alkoi hyytyä ja hyytyä. Mitsubishilta Hyundaille vaihtanut maahantuojan edustaja ehdotti Rautalammin Koneelle edustusmerkin vaihtamista. - Hyundai oli vahvassa nousussa ja on sitä edelleen. Auto on valittu kahtena peräkkäisenä vuotena saksalaisessa tutkimuksessa laadukkaimmaksi automerkiksi, Junkkila kertoo. Puolittainen sukupolvenvaihdos Rautalammin Koneen toinen yrittäjä, Juhana Mensonen kertoo autokauppiaaksi ryhtymisen tulleen hänelle itselleenkin pienenä yllätyksenä. - Olin päässyt armeijasta ja olin joutilaana kotona. Yhtenä iltana isä sanoi, että huomenna lähdet mukaan opiskelemaan kaupankäyntiä. Koulu oli ihan hyvä, ei kai tätä oikein muuten voisikaan opetella kuin käytännössä. Lokakuussa 2005 Juhana osti isänsä osuuden yrityksestä itselleen. Sekä Junkkila että Mensonen kehuvat tulevansa hyvin toimeen keskenään. - On hyvä, kun on reilusti nuorempi kaveri tässä mukana. Ei tässä ainakaan huonompaan päin ole menty, Junkkila kehuu. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut pientä. Eskon vaimo Marjut tuli mukaan vuonna 1986 ja huoltopuolesta vastaava Seppo Korhonen Paras mainos on tyytyväinen asiakas Autokaupan on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä paljon. Internetin myötä asiakaskunta on laajentunut ja Junkkila laskeskelikin haastatteluhetkellä viimeisimmistä 20 myydystä autosta vain seitsemän jääneen Sisä-Savoon. Yksi autoista lähti Kemijärvelle, yksi Keravalle, joten markkina-alue on laaja. - Tyytyväinen asiakas on paras mainos autoliikkeelle. Useamman samanmerkkisen auton ostanutta uskotaan, vaikkei hän puhuisi sanaakaan. Junkkila uskoo kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuneen lähes autokauppaa, vaikka tarkkaa lukua on mahdotonta sanoa. - Autokauppa on hirmu herkkä ala reagoimaan talouden vaihteluihin, huonompi taloudellinen kausi näkyy heti ja jos ei muuta ongelmaa ole niin odotetaan veromuutoksia, Junkkila naurahtaa. Rautalammin Koneen synttäreitä juhlitaan kakkukahvien merkeissä perjantaina. Satulateatterin näyttelijäkaarti koostuu paristakymmenestä lukion opiskelijasta. Satulateatterilta Miehiä ja Naisia Rautalammin lukion Satulateatterin seuraava ensi-ilta on joulukuun puolivälissä. Lukiolaiset tuovat Työväentalon näyttämölle Miehiä ja naisia -nimisen esityksen, jota parhaillaan harjoitellaan. Satulateatterin periaatteisiin kuuluu, että uusi näytelmä on aina tyylilajiltaan erilainen kuin edellinen. Viimekeväisen Ronja Ryövärintyttären jälkeen onkin vuorossa jotain ihan muuta. Miehiä ja naisia koostuu yli kahdestakymmenestä kohtauksesta, joiden yhteisenä teeman on aikamme monenkirjava miesja naiskuva. Esiintymässä on parikymmentä lukiolaista ja käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa tuttuun tapaan Janne Hirvonen. Omien tekstien lisäksi mukana on lyhyet kohtaukset Mika Myllyahon näytelmästä Kaaos ja Reko Lundanin Tarpeettomista ihmisistä. Esityksessä käsitellään mm. parisuhdetta, vanhemmuutta ja äijäkulttuuria. Ajankohdasta johtuen myös kunnallisvaaleja sivutaan. Luvassa on huumoria, vakavuutta ja ehkä hitunen kantaaottavuuttakin. Ei energiajuomia alle 16-vuotiaille Rautalammilla ei myydä energiajuomia alle 16-vuotiaille. Asiaa ajanut Matti Lohen koulun vanhempainyhdistys on yhteistyössä kauppiaiden kanssa sopinut, etteivät kaupat myy energiajuomia alle 16-vuotiaille. Asia on ollut vanhempainyhdistyksessä suunnitteilla jo pidemmän aikaa. - Kauppiaat ovat ottaneet asian hirmu hyvin vastaan. Myös koulun puolelta on suhtauduttu myyntikieltoon myönteisesti, yhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Jalkanen kertoo. Mukana ovat Rautalammin S- Market, Valintatalo, Neste sekä Ravintola Morton. Jalkanen toivoo asiaan herättävän myös muissa kunnissa. 3

4 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Hierontapisteen yhteydessä Nauskalla on myös pienimuotoinen kauppa. Myynnissä on esimerkiksi suolakivituotteita. Lentokentänkatu 5, Suonenjoki Helka Nauska ryhtyi olotimpuriksi Kokonaisvaltaista hyvinvointia MONIPUOLISESTA VALIKOIMASTA KAIKKI RAKENTAMISEEN: Puu- ja rakennustarvikemyynti NELKO -kalustemyynti Rakennuskonevuokraus Rakennus- ja remontointityöt Olemme avoinna arkisin klo Pohjamaalattu ulkoverhouslauta 99 UTV 20 x 120 ST /m Myynti: Kalustemyynti: Rakennustyöt: ja Olen rakenteeltani vahva, napakkaotteinen ja harrastan myös timpurinhommia. Kehon kunnostaminen on olotimpurointia, Helka Nauska valaisee yrityksensä nimen tarinaa. Hän kertoo kuulleensa vuosikymmenten ajan olleensa väärällä alalla. Pitkään elintarviketeollisuuden tuotekehityksen parissa työskennellyt Nauska opiskeli aikuisiällä hierojaksi ja ryhtyi yrittäjäksi. Haave on ollut pitkään sitten kun -listalla. - Se sitten kun oli nyt. Kuukauden kokemuksella en vaihtaisi enää takaisin entiseen. Olotimpurin palveluihin kuuluu klassinen hieronta, vyöhyketerapia, reiki-energiahoidot sekä kiinalaiseen akupainantaan perustuva japanilainen hoitomuoto, shiatsu. Viimeksi mainittu on hänen mukaansa uutta ainakin tällä kylällä. - Opiskelen tällä hetkellä myös luontaishoitajaksi, tarkoitus on valmistua ensi vuoden lokakuussa. Sitten palveluvalikoimaan voisi tulla esimerkiksi aromaterapia. Olotimpurin työpiste sijaitsee Nauskan kodin olohuoneen takanurkassa. Tätä ei hänen mukaansa pidä kuitenkaan säikähtää. Hän toivottaa asiakkaat tervetulleeksi kotiinsa Latsinmäentielle. - Täällä on kodinomainen tunnelma. Lapset ovat muuttaneet pois, joten talon ainoana asukkaana voin taata asiakkaalle rauhallisen hetken hieronnan parissa. Asiakkaat ovat ottaneet uuden hierojan hyvin vastaan ja Nauska uskoo pystyvänsä tarjoamaan jokaiselle jotakin. - Hellempikin taso hieronnastani löytyy, mutta uskon kyllä voimieni riittävän isompienkin miesten lihaksiston pehmittämiseen. Kotipalvelua Rautalammilla. Kysy rohkeasti lisää! 4 Kotitalousvähennys 45 % Marika Väätäinen MV-KOTIPALVELU kokki- ja pitopalvelut kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät palvelut sijaispalvelut www. mvlouhinta.fi/kotipalvelu

5 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Mikko Hakkarainen opasti pumpun käytön nuorille vaihe vaiheelta. Paloauto ajettiin aseman pihalle harjoittelua varten. Aleksi Kärkkäinen ja Eetu Hänninen kertovat tähtäävänsä hälytysosastoon, jonka harjoituksiin tie aukeaa 16-vuotiaana. Jokainen pääsi vuorollaan harjoittelemaan konemiehen tehtäviä. Nuoriso-osastossa tulevaisuuden palokuntalaiset Vauhdikas ja kasvattava harrastus 13-vuotiaat Aleksi Kärkkäinen ja Eetu Hänninen innostuivat palokuntaharrastuksesta koulun seinällä olleen ilmoituksen perusteella. Reilu kymmenen innokasta mustakeltaisiin palomiehen asuihin pukeutunutta kypäräpäistä nuorta kokoontuu Rautalammin paloaseman kalustohallissa. Ryhmän kouluttaja Mikko Hakkarainen ilmoittaa päivän harjoituksen liittyvän konemiehenä toimimiseen. Ryhmä siirtyy paloauton perälle tutustumaan pumpun käyttöön. Hakkarainen sanoo kertovansa asiat vain kerran, jonka jälkeen jokaisen tulisi osata pumpun käyttö hetken päästä käytännön harjoituksessa ulkona. Pumpun käyttäminen käydään läpi vaihe vaiheelta, samoin kerrataan konemiehen tehtävät. Konemies toimii paloautossa kuljettajana ja palopaikalle saavuttaessa vastaa pumpun käyttämisestä. Koska nuorten ikä ei vielä riitä kuljettajan tehtävien harjoittelemiseen, Hakkarainen siirtää paloauton aseman pihalle ja jokainen pääsee harjoittelemaan konemiehenä toimimista vuorollaan. Yksi kerrallaan nuoret pääsevät konemieheksi toisen ollessa ruiskun varressa. Hetki sitten opeteltua pumpun käyttöä pääsee heti kokeilemaan käytännössä Hakkaraisen opastaessa vieressä. Kaikki tuntuvat kuunnelleen asiat hallissa, ainoastaan toimintajärjestystä joutuu välillä muistelemaan. Hauskaa ja oppii uusia asioita Eetu Hänninen kertoo palokuntaharrastuksen olevan hauska ja joka kerta oppii uusia asioita. Aleksi Kärkkäisen mukaan aikaisemmin tänä vuonna on opeteltu muun muassa solmuja, savusukelluksen teoriaa ja kalustoa. Sählyä, uintia ja airsoftia harrastavat pojat suosittelevat palokuntaharrastusta muillekin. Sekä Hänninen että Kärkkäinen kertovat tähtäävänsä hälytysosastoon, jonka harjoituksiin pääsee 16-vuotiaana. Nuoriso-osaston johtaja Sajo Jokihalme toivottaa uudet tulokkaat tervetulleiksi. Seuraavaa syksyä tai uuden kauden alkua ei tarvitse odottaa, vaan mukaan remmiin voi hypätä milloin vain. - Joka toinen torstai harjoitellaan Rautalakmin paloasemalla, helpoiten mukaan pääsee kun tulee paikalle harjoituksiin, kautta avautuu ovet myös hälytysosastoon, jonka harjoituksiin saa osallistua 16-vuotiaana. Hälytyksille mukaan pääseminen edellyttää nykyisin 18 vuoden ikää. Nuoriso-osastolla on selkeä päämäärä. Tarkoituksena on saada uusia Jokihalme kertoo. vapaaehtoisia palokun- Nuoriso-osaston johtajan mielestä palokuntahar- Harjoitukset on Korhosen mukaan noin talaisia. Palomies Jukka rastuksessa oppii selviämään joka toinen torstai. yksi kolmasosa nuorisoosastossa aloittavista jää Helpoiten pääsee yllättävissä tilanteissa. Myös mukaan kun tulee ryhmässä toimimisen taidot mukaan toimintaan, mutta siellä opitut taidot eivät paikalle harjoituksiin. karttuvat, kun hulivilit joutuvat vähän rauhoittumaan mene hukkaan vaikkei ja vastavuoroisesti ujompien on rohkaistuttava toimimaan osana ryhmää. palokuntatoiminnasta henkilökohtaista harrastusta tulisikaan. - Osa löytää oman juttunsa jostain Päämääränä uudet muualta, mutta nuoriso-osastossa opitut vapaaehtoiset hyvät asiat seuraavat mukana läpi elämän. Rautalammilla ei ole erillistä varhaisnuorten ryhmää, joten mukaan nuorisoosastoon pääsee sinä vuonna kun täyttää 12. Jokihalmeen lisäksi nuoriso-osaston toimintaa vetää puolenkymmentä aktiivista Sajo Jokihalme on itse ensimmäisiä nuoriso-osaston kasvatteja Rautalammilla. Palokuntaharrastus on seurannut mukana opiskelupaikkakunnille. palokuntalaista. Nuoriso-osaston 5

6 LYHYESTI Jouluisia konsertteja Sisä-Savossa Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Evil Forcesin soittajat palaavat kotikulmille Rautalampilaisia nuoria laulajia kuullaan joulukonserteissa Rautalammilla ja Vesannolla. Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää tänä vuonna useita joulukonsertteja eri paikkakunnilla. Konserttisarjan avaa Ruth Raivion lauluoppilaiden matinea klo 18 Kellarikalleriassa Suonenjoella. Rautalammin kirkossa kuullaan tänä vuonna lasten ja nuorten esittämiä joululauluja klo 18 seurakunnan ja opiston yhteisessä joulukonsertissa Tuiki, tuiki tähtönen. Kansalaisopiston kuorot ja lauluyhtyeet kokoontuvat klo 18 esiintymään Vesannon kirkkoon joulukonserttiin Tulkoon joulu. Konsertin esiintyjät ovat Suonenjoelta, Rautalammilta ja Vesannolta. Ohjelmistossa on niin tuttuja kuin uudempiakin joululauluja. Isompien konserttien lisäksi opiston oppilaat esiintyvät myös hoitokodeissa. Konsertteihin on vapaa pääsy. Rautalampilehden toimitus muutti Hubille Rautalampilehden toimitus on muuttanut Hub Rautalammin tiloihin. Toimituksen uusi postiosoite on Kuopiontie 13, Rautalampi. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Anna Wildrosen työpajoja Rautalammin museossa Taiteilija Anna Wildrosen kaikille avoimet työpajat Rautalammin museossa la , su ja la Ilmoittautuminen viimeistään pajaa edeltävänä päivänä museolle numeroon Pieni tarvikemaksu tehtyjen töiden mukaan. Päivittäiseltä kävelylenkiltä tarttuu mukaan yleensä vähintään yksi muovikassillinen roskia. Roskien kerääminen Lähti käsistä Kylän talonmiehet - Viime keväänä otettiin roskapussi mukaan lenkille, melko pian lähti mopo käsistä tämän homman suhteen, Leila Niinivirta naurahtaa. Leila ja hänen miehensä Tuomo Niinivirta ovat tuttu näky Rautalammin kirkonkylällä. He keräävät lenkkeilyn ohessa roskia ja sitä kertyykin vähintään yksi iso kaupan muovikassi joka päivä. Yleisimpiä tien varrelta löytyviä roskia ovat tupakka-askit, pitsalaatikot, tölkit, valmisruokapakkaukset ja rikotut lasipullot. - Lasit ovat inhottavia siksikin, että koirat voivat satuttaa niihin tassunsa, Tuomo Niinivirta harmittelee. - Me kävellään joka päivä eri reittejä, eikä koskaan palata kotiin tyhjin käsin, Leila Niinivirta huokaa. Suurin saalis löytyy kerrasta toiseen koulun ja kirjaston välimaastosta sekä toriaukiolta. Viikonlopun jälkeen luvassa on yleensä kaksinkertainen saalis. - Rautalampi on niin valtavan upea paikka, siksihän mekin tätä tehdään, että täällä olisi kaikilla mukavampi olla. Ja halutaan myös olla esimerkkinä muille, Leila Niinivirta kertoo. Työ on pyyteetöntä. Suurin saalis on ollut 50 sentin kolikko. Muilta kyläläisiltä on kuitenkin tullut paljon kiitosta ja he ovat saaneet lahjoituksena roskien keräämiseen tarkoitetut pihdit sekä työhansikkaita. Tuomo Niinivirran mukaan he ovat keränneet roskia kylän tuntumasta yhteensä useita motteja. Lauantaina 17.marraskuuta ravintola Mortonin lavalla nähdään monta synnyinkuntaansa paluun tekevää muusikkoa, kun illan artistina kuullaan indie-folkrockbändi Evil Forcesia. Bändissä soittavat rautalampilaislähtöiset Taneli Turkka, Timo Hakkarainen, Tuomas Sahlberg ja Jouni Poikolainen, jotka ovat löytäneet vahvistuksikseen Jyväskylästä laulaja Kaisa Halmemiehen sekä rumpali Jarmo Kiljusen. Kuusihenkinen Evil Forces on perustettu löyhähkösti keväällä 2010 Jyväskylässä kaveriporukan iltasoitteloiden tuloksena. Tuolloin ei ollut olemassa mitään valmista ideaa bändistä, vaan tärkeintä oli omilla musiikillisilla ideoilla pallottelu ja niiden nauhoittelu. Hiljalleen, oikeastaan vuoden 2011 aikana jamittelusta kehkeytyi bändi, joka perustuu edelleen omilla musiikillisilla ideoilla leikittelyyn. Omia kappaleitakin syntyy, vaikka toiminta ei edelleenkään ole kovin jäsenneltyä eikä soittajien roolit viimeisen päälle organisoituja. Ehkäpä turhan vakavuuden ja professionalismin hylkääminen on antanut vapaammat kädet tehdä juuri sellaista musiikkia, josta soittajat itse pitävät. Myös yleisö tuntuu pitävän, vaikka bändi keikkaileekin harvakseltaan. Musiikillisia vaikutteita on paljon. Jos yhdellä sanalla tulisi luonnehtia Evil Forcesin musiikkia bändi itse käyttäisi sanaa, americana, koska se kuulostaa enemmän mielentilalle kuin varsinaiselle genremääritelmälle. Leppoisaan ja rauhalliseen tunnelmaan tuovat oman mausteensa muunmuassa Ukulelelen, huuliharpun ja perkussioiden saundit. Tervetuloa jouluglögille Konneveden Osuuspankkiin ti kello klo 12 Seuraa tähteä! Konneveden seurakunnan joulutervehdys 6 Tervetuloa jouluiseen tunnelmaan! Konneveden Osuuspankki Aidosti lähellä ihmistä. Kun tuot säästölippaasi jouluglögipäivän aikana tyhjennettäväksi, saat mukaasi yllätyksen.

7 Teksti : Sari Toikkanen Kuvat: Sari Toikkanen, Anu Hytönen Kameraseuran puheenjohtaja Jouko Pirppu kuvaa myös itse paljon. Joskus hän löytää omasta pihasta kuvattavaa, mutta lempikuvattavat, kaakkurit ja koskikarat, kuljettavat miestä kameroineen etäämmälle. Kameraseurasta potkua kuvaamiseen Sisä-Savon Kameraseura kokoaa kuvauksesta kiinnostuneita. Toimintaa on ympäri vuoden, mutta päätapahtuma on marraskuinen luontokuvailta. Luontokuvailta Vesannolla Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä Sisä- Savon Kameraseura toimii vireästi. Kuukausitapaamisten lisäksi se järjestää jäsenilleen kuvausretkiä. Jäsenet voivat myös tarjota otoksiaan seuran vuosittain Joka kuukauden toinen maanan- pidettävään valokuvakisaan ja edelleen tai Vesannon kirjastolle kokoontuu in- piirikisaan. Omia töitään saa esille myös nokkaita valokuvauksen harrastajia. näyttelyihin, joita on neljästä viiteen Kuvauskokemuksia aletaan vaihtaa jo vuodessa, muun muassa Vesannon kir- ovella, mutta pian tapaamista ryhdistää jastolla ja palvelutalolla. Näyttelyitä vie- leikkimielinen kilpailu. Jokainen on tuo- dään myös naapurikuntiin. nut mukanaan yhden, kuukauden aika- Vuoden päätapahtuma ja seuran na ottamansa valokuvan. Se heijastetaan voimanponnistus on kaikille avoin luon- seinälle ja kukin osallistuja saa antaa sille 1-5 pistettä. Näin kaikkien otokset arvioidaan ja lopuksi pisteet lasketaan yh- tokuvailta Vesannon liikuntahallilla. Monelle on tullut jo perinteeksi osallistua marraskuiseen kuvailtaan, ja tapah- Sisä-Savon Kameraseuran vuotuisessa kuvakilpailussa naiset veivät kaikki palkintosijat. Voittajatyö on Anu Hytösen Suojassa. teen. Eniten pisteitä saanut kuva päätyy tuma kerääkin vuosittain pitkälti toista tua myös muusta kuvaamisesta kiinnos- toisen sijan Jenna Rutanen ja kolman- Sisä-Savon Kameraseuran nettisivuille sataa kuvauksesta ja luonnosta kiinnos- tuneet. nen Mirja Nuutinen. kuukauden kuvaksi. tunutta. Tänä vuonna tapahtumassa vie- Aktiivijäsenissäkin on sellaisia, Pohjois-Savon kameraseurojen pii- Tärkeämpää kuin omasta kuvasta railee mies pohjoisesta. jotka kuvaavat enemmän ihmisiä ja ta- rikilpailussa Sisä-Savon Kameraseura kertynyt pistemäärä, on siitä saatu pa- Luontokuvaaja Matti Rikkonen pahtumia. menestyi hyvin. Mirja Nuutinen ja Esko laute. saapuu Inarista näyttämään kuvia poh- Jäsenmäärä on ollut hiljalleen kas- Toikkanen saivat valokuvillaan kun- Eri ihmiset näkevät kuvasta eri- joisen kanalinnuista. Välillä juodaan vussa. niamaininnat. Heidän lisäkseen Kari laisia asioita. Ne voivat olla myös ihan kahvit ja väliajan jälkeen Rikkonen jat- Meillä on nyt reilu kuusikymmen- Malkin, Marja Airan ja Jenna Rutasen muuta, kuin mitä itse on kuvallaan ha- kaa muilla pohjoisen lintu- ja luontoku- tä jäsentä. Olemme Pohjois-Savon suu- valokuvat hyväksyttiin piirikilpailunäyt- kenut, Sisä-Savon Kameraseura ry:n pu- villaan. rin seura, Pirppu toteaa. telyyn. Näyttely saapuu Vesannon kirjas- heenjohtaja Jouko Pirppu sanoo. Väliajalla voi nauttia myös seuran Hän on erityisen ilahtunut, kun mu- tolle tammikuussa. Se, että oppii katsomaan kuvia, ja jäsenten ottamista luontokuvista, joita kaan on viime aikoina tullut nuoria ja myös kuvattavia kohteita, onkin yksi syy tavata muita harrastajia. Täällä voi vaihtaa ajatuksia, saa uutta näkemystä ja uusia ideoita, Pirppu kertoo seuran annista. on ripustettu esille. Naiset voitokkaina Vaikka seuran toiminta on hieman luontokuvapainotteista, voi jäseneksi hakeu- myös naisia. Seuran tämän vuotuisessa valokuvakisassakin menestyivät naiset. Kaikki palkintosijat menivät heille ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Ensimmäisen sijan voitti Anu Hytönen, Kaikille avoin luontokuvailta Vesannon Liikuntahallilla klo 18. Tilaisuudessa esiintyy luontokuvaaja Matti Rikkonen Inarista. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. 7

8 Teksti ja kuva: Sari Toikkanen Anna-Riikka Vepsäläisen ja Minttu Pursiaisen Armida on palvellut asiakkaita Rautalammilla jo seitsemän vuotta. Minttu palailee pikkuhiljaa äitiyslomalta takaisin työelämään. Joululahjaksi hemmottelua ja omaa aikaa Kauneushoitola Armida 8 Kosmetologin palveluita, hierontaa ja ihokarvojen poistoa tarjoava Kauneushoitola Armida on toiminut Rautalammilla jo seitsemän vuoden ajan. Kesällä liikkeen asiakaskuntaa rikastavat mökkiläiset ja lomalaiset. Parhaillaan lähestytään joulua, joka on kauneushoitolalle eräänlainen sesonki, sillä jalkahoidot, kasvojen hoidot ja esimerkiksi kuumakivihieronta ovat suosittuja joululahjoja. Anna-Riikka Vepsäläisen ja Minttu Pursiaisen mukaan lahjakortti on hyvä vaihtoehto tavaralahjalle. - Ihmiset yleensä ilahtuu hoitolahjakortista, Anna-Riikka kertoo. Niin ikään liikkeen valikoimaan kuuluvat kasvo- ja jalkahoitotuotteet ovat mukavia lahjaviemisiä. Pikkujouluihin kosmetologin kautta Myös meneillään oleva pikkujouluaika saa monen piipahtamaan kosmetologilla. - Kevyt käsihoito tai kulmien muodon ja värin tarkastus. Ihan pienillä asioilla saadaan ilmeeseen paljon aikaan, Anna-Riikka Vepsäläinen vinkkaa. Ihan pienillä asioilla voidaan saada ilmeeseen ryhtiä esimerkiksi pikkujoulujen alla. Kosmetologisten hoitojen lisäksi yrityksen palveluihin kuuluu klassinen-, pää- ja kuumakivihieronta sekä ihokarvojen poistaminen vahaamalla. Yrittäjäksi ryhtyminen selvää Minttu oli ehtinyt pitää omaa kauneushoitolaa useamman vuoden, kun Anna-Riikka valmistui kosmetologiksi ja he päättivät lyödä hynttyyt yhteen. Minttu tiesi haluavansa yrittäjäksi jo yläasteella. - Tällä alalla isot työnantajat on harvassa. Ehkä myös perhetausta on vähän vetänyt yrittämisen suuntaan. En tosin varmaan olisi uskaltanut ryhtyä yrittäjäksi ilman Minttua, Anna- Riikka mietiskelee. Minttu on parhaillaan palaamassa työelämään äitiyslomalta. Anna- Riikka onkin muutaman vuoden ajan vastannut Armidan pyörittämisestä Mintun ollessa enemmän taustavoimissa. Minttu on koulutettu hieroja. Anna-Riikka on työn ohessa kouluttautunut myös jalka- On ihanaa saada uusia hoitoja ja tuotteita. Oma mielenkiinto pysyy ja on uutta tarjottavaa asiakkaille. hoitajaksi. - On ihanaa saada uusia hoitoja ja tuotteita. Oma mielenkiinto pysyy yllä ja on uutta tarjottavaa asiakkaille. Miehiltä rohkeutta tulla kasvohoitoon Minttu ja Anna-Riikka kertovat asiakaskunnan olevan hyvin laaja. Myös miehet ovat löytäneet Armidan jalkahoidot ja hieronnat. - Vielä rohkeammin miehet voisivat tulla esimerkiksi kasvohoitoihin, Anna-Riikka toivoo. Asiakaskunnan ikähaarukka on aina kahdestatoista sataan vuoteen. Kaikki eivät olekaan Armidassa ainoastaan hemmottelun perässä. - Oma ryhmänsä on ihmiset, joilla on oikeasti ongelmia esimerkiksi jalkojen tai ihon kanssa. Vanhuksille myös kynsien leikkaaminen omatoimisesti voi olla vaikeaa, Vepsäläinen kertoo. Liike on avoinna arkipäivisin, mutta sopimuksesta myös lauantaisin ja ilta-aikaan. Kotikäyntejä tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan. - Täällä on hiljainen ja rauhallinen tunnelma, jonne on mukava tulla rentoutumaan työpäivän jälkeen tai vaikka joulukiireen keskellä.

9 Teksti: Petri Virta Kuva: Iiro Lyytinen Kauden päätöstilaisuudessa jaettiin palkinnot kauden menestyjille. Takarivissä Ari Hänninen, Janne Mensonen, Niko Kautto, Aleksi Sahlberg, Jukka Rahkonen, Riku Haukka ja Jorma Härkönen. Eturivissä Onni Hänninen, Kalle-Matti Hänninen, Olli Laitinen, Veeti Tarvainen, Elias Kaipiainen, Tero Noronen ja Sami Larilahti. RautU sai tänä kesänä liikkeelle yli sata harrastajaa Jalkapalloilijoiden kausi oli onnistunut Rautalammin Urheilijoiden jalkapalloilijat päättivät kautensa palkitsemalla ansioituneita pelaajia sekä tukijoukkoja. Maalintekijöiden lisäksi esimerkiksi ahkeroita harjoittelijoita ja eniten kehittyneitä pelaajia pääsi pyttykerhoon. Muutaman hiljaisen vuoden jälkeen jalkapalloinnostus on jälleen nousemassa Rautalammilla. Miesten edustusjoukkue sijoittui 5-divisioonassa toiseksi, C15-pojat (97-98 syntyneet) voittivat pienkenttäpelin piirinmestaruuden ja E10-pojat (01-02 syntyneet) saivat tärkeää pelikokemusta alueturnauksista sekä huvittelua ja pelaamista yhdistäneestä Puuhamaa-turnauksesta. Kun vielä naperoille, miehille ja naisille oli omat harrasteryhmänsä sai pallo kyytiä tekonurmikentällä yli sadan potkijan voimin. Edustusjoukkue jatkaa vitosessa Miesten edustusjoukkue oli tällä kaudella perusrungoltaan nuori ja hyvin liikkuva. Divisioonassaan RautU oli eniten vastustajien maaliverkkoja pullistuttanut joukkue. Sen olisi menestyksensä puolesta mahdollista nousta ylemmälle tasolle, 4-divisioonaan. RautU:n seuratyöntekijä Janne Mensonen, joka toimii myös joukkueen kapteenina kertoo edustusjoukkueen kuitenkin jatkavan nykyisellä tasolla, koska ylemmässä divarissa pelimatkat ja pelimäärät kasvaisivat huomattavasti nykyisestä. RautU:n katsojamäärät olivat taas tänä vuonna sarjan ylivoimaista parhaimmistoa. Oivi Mensosen ja Helena Jaamalaisen pyörittämä RautU:n kioski ja Ari Virran kenttäkuulutukset ovat olleet tärkeä osa ottelutapahtumia. Janne Mensonen muistaa antaa arvoa edellä mainituille sekä kaikille muille oman kortensa kekoon kantaneille talkoolaisille, joista hän haluaa muutaman mainita erityisesti. Pakarisen Simon panos juniorijoukkueiden pyörittämisessä sekä Rissasen Jannen ja Hännisen Arin työ edustusjoukkueen eteen ovat mahdollistaneet sen, että tällaista toimintaa on täällä mahdollisuus jatkaa. Jalkapalloilu näyttää jatkuvan vahvana ja näillä näkymin perusteilla olisi ainakin yksi joukkue lisää syntyneille pelaajille. - Meillä on täällä periaate, että kaikki pääsevät pelaamaan taidoista riippumatta. Lahjakkaimmille yksilöille pyritään sitten järjestämään mahdollisuus edetä isompiin harjoittelurinkeihin esimerkiksi Kuopioon, Mensonen kertoo. Ensi vuonna rautalampilaisia pelimiehiä tullaankin näkemään kotoisten punaisten pelipaitojen lisäksi myös KuPSin juniorijoukkueiden keltamustissa ainakin kolmen pelaajan verran. Jalkapallojaoston kauden päättäjäisissä palkitut Naperojalis: Veeti Heikkinen, Osku Hirvonen ja Kalle-Matti Hänninen. E-junnut: Tekniikkakilpailut: Olli Laitinen, Sami Larilahti, Elias Kaipainen / Onni Hänninen. Maalintekijä: Sami Larilahti, harjoittelija: Veeti Tarvainen ja Tero Noronen, kehittynein: Kasperi Suomalainen. C-junnut: Tekniikkakilpailut: Jari Kuikka, Riku Haukka, Niko Kautto. Maalintekijä: Jari Kuikka, harjoitteluja: Jukka Rahkonen ja Hannes Puustinen. Miehet: Miikka Ahonen, Arttu Matilainen ja Aleksi Sahlberg. Tukijoukot: Kioskin pitäjät Oivi Mensonen ja Helena Jaamalainen, kannustusjoukoista Jorma Härkönen. ELINTARVIKKEET PAISTOPISTE KUKAT ASIAMIESPOSTI Avoinna talvella ma pe 8 21, la 8 20, su kesällä ma pe 8 21, la 8 21, su Myllytie 1, TERVO (017) eija.malinen@k-extra.com Hyvin palveleva......sinua varten 9

10 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Tero Räsäsen perhealbumi KYLÄLÄINEN Maailman ensimmäinen maaseutu-hub toimii Rautalammilla. Entinen Nordean pankkisali on kokenut melkoisen muutoksen, kun tiloihin on remontoitu yhteisölliset työtilat yrittäjille. Hub-isäntä Tero Räsänen toivottaa kaikki uudenlaisesta työtiloista kiinostuneet tervetulleiksi tutustumaan työskentelyyn hubilla. Maailman ensimmäisen maaseutu-hubin isäntä Tero Räsänen 10 - Vitsejähän kerrotaan insinööreistä, turkulaisista ja basisteista. Minä olen niitä kaikkia ja nyt vielä savolainenkin. Suunnanmuutos Tero opiskeli vuoden Kauhavalla Suomen yrittäjäopistossa. Hän kuitenkin totesi, ettei opinnoista ollut hyötyä, koska hänellä ei ollut ammattia. Niinpä hän - Äitini on kotoisin Raahesta ja isäni Juuasta, he tapasivat töissä Turun telakalla ja pidänkin itseäni paljasjalkaisena turkulaisena, päättikin suorittaa putkiasentajan tutkinnon oppisopimuksella. - Tykkään putkihommista ja tein niitä mielelläni. Tero Räsänen kertoo. Peruskoulun ja lukion Tero kävi Turussa. Parikymppisenä hän oli lyhyen Olin Jungesteatterissa rakentamassa lavasteita. Ajattelin kuitenkin, että pää riittäisi lukemiseenkin ja päätin hakea opiskelemaan insinööriksi. jakson myös työttömänä, Opiskelu toi maisemanvaihdosta mutta pääsi onnekseen mukaan Leonardo-ohjelmaan, jonka kautta tie vei kolmeksi kuukaudeksi työharjoitteluun Saksaan. - Se oli hauskaa, olin Junges-teatterissa rakentamassa lavasteita Tom Waitsin The Black Rider -musikaaliin. Suomalaiset tulivat parhaiten toimeen projektissa mukana olleiden kreikkalaisten kanssa ja Saksasta matka suuntautuikin vielä kuukaudeksi Kreikkaan. kaivanneen nuoren miehen Kuopioon. Hän kertoo selvinneensä turkulaisena Savossa melko vähillä kuittailuilla. Murrekin häipyi, kun esitelmiä pitäessä pyydettiin muutaman kerran puhumaan suomea. Puutekniikan opiskelijoille ei koulussa löytynyt oman alan tutoreita, joten tutor-opiskelijat oli lainattu talonrakennuspuolelta. Yksi heistä oli rautalampilainen Anja Pakarinen. - Koulussa tutustuttiin, tammikuussa 2007 mentiin naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi yhdeksän kuukauden päästä tasan laskettuna aikana. kun Morehouselle Rautalammille haettiin insinööriä. Vuoden ajan hän kävi Kuopiosta käsin töissä Rautalammilla. Räsäsillä oli oma asunto- Näin se menee, kun osake Kuopiossa, mutta on kaksi insinööriä, Tero vitsailee. - Jotkut kaverit, joilla ei ole lapsia, on kysynyt että miltä se tuntuu. Sitä ei kyllä voi kuvailla ennen kuin sen Jos pojat olisi urheilulajeja, niin Iiro voisi olla shakki ja Taavi rugby. talon ostaminen lähempää työpaikkaa alkoi kiinnostaa ja he kävivät huvikseen katsomassa myynnissä ollutta vanhaa teletaloa. - Sitten ideat lähti lentämään. itse kokee. Räsästen esikoinen Iiro täytti juuri viisi vuotta. Merkkipäivä on pian myös toisella pojalla, kun Taavi täyttää kolme Pari ensimmäistä vuotta re- monttia jaksoi hyvin, mutta nyt talon valmistuminen tuntuu ikuisuusprojektilta, Tero huokaa. vuotta. - Kyllä poikia on mukava seurata. On jännä huomata miten luonteen näkee lapsesta jo pienenä. Jos meidän pojat olisi urheilulajeja, niin Iiro voisi olla shakki ja Taavi rugby. Yrittäjyys vetää puoleensa Anja ryhtyi pari vuotta sitten yrittäjäksi ja perusti Insinööritoimisto Consiliumin. - Morehousella oli mielenkiintoista, tuotteet olivat mielenkiintoisia ja pidin Vaimon kotipaikkakunnalle Puupuolella oman alan työt olivat tiukassa ja Tero päätti kokeilla onneaan, työstä, mutta yrittäjyys on aina kiinnostanut ja uskalsin lähteä mukaan yritykseen, kun kysyntää tuntui riittävän. Nyt

11 Räsäsen veljekset kesälaitumella Juuassa. Taustalla ukki ja isä päreiden teossa. Tero ja Aisus-järven antimia. Terosta tuli isä vuonna Esikoinen Iiro täytti juuri viisi vuotta. huono taloustilanne on kyllä hiljentänyt rakennuspuolen. Hubi on hyvänä lisänä ja voin pyörittää edelleen insinööritoimistoa ja käyttää osan ajasta hubin toiminnan kehittämiseen. Terolla puhkesi psoriasis vuonna Sen kanssa taistellessa sinöörityön kannalta, sillä se vaatii niin rakennus-, energia- kuin sähköosaamistakin. Tero kertoo, että hänet on vastaanotettu Rautalammilla hyvin. Nuoruutensa Turun Varissuolla viettäneenä hän osaa arvostaa pienen maalaispitäjän meni vuosi, kunnes hän totesi ihmisillä olevan vakavampiakin ongelmia. - Kädet ei kestä fyysistä työtä. Jos laitan hanskat käteen, iho käy ihan mahdottomaksi. Pitää kai pysyä Psoriasiksen kanssa voi taistella, mutta minä totesin, että on ihmisillä vakavampiakin ongelmia. turvallisuutta. - Se oli 1980-lukua kun heroiini tuli Suomeen. Luokkakaveri kuoli siihen kun oltiin kuudennella luokalla. Täällä ollaan onneksi aika turvassa. Ulkona voi toimistohommissa. Se näyttää pahalta, mutta se ei tartu. huoletta liikkua ihan mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Viime vuonna Tero aloitti LVI-insinöörin opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa. - Ihan kun stressiä ei muka muuten olisi ollut tarpeeksi. Tarkoitus olis valmistua ensi vuonna. Sitten en enää olisi yksinkertainen insinööri, Räsänen vitsailee. LVI-alaa hän pitää mielekkäänä in- Musiikki osa elämää - Sain ensimmäisen kitaran 12-vuotiaana. Olin rankuttanut sitä ainakin vuoden ja pettymys oli kova, kun kitara oli yksinkertaisesti huono. Samassa kerrostalossa asuvilla kavereilla oli jo omat kitarat ja yhdellä kavereista rummut. Näin ollen Terolle ikään kuin jäi soittimista basso. - Mutta jos ihmiset pitäisi persoonan mukaan jakaa soittimiin, niin olisin kyllä basso. Basso ei ole koskaan liian pinnalla, mutta siihen nojaa niin rytmi kuin melodiakin. Kaiken kaikkiaan Räsänen montoitiin viihtyisät työtilat pika-aikataululla. Hubin pääasiallinen tarkoitus on tarjota työtilaa yrittäjille, mutta Räsänen haluaa nähdä asiassa pidemmälle. - Näen siinä mahdollisuuden toimia keskeisenä kertoo soittaneensa Ota läppäri mukaan osana tulevaisuuden inmontoitiin parissa kymmenessä eri ja tule päiväksi novaatiobisneksessä, missä yhtyeessä, ja keikkailleensakin jonkin verran. Jos aikaa riittäisi, hän soittelisi omaksi huvikseen mielellään testaamaan. Ei maksa mitään. kaikki osapuolet voivat hyötyä toistensa läsnäolosta. Hän toivoo mahdolli- enemmänkin. simman monen tulevan kokeilemaan, löytyisikö hubista hyötyä omaan liiketoimintaan. HUB-Isännäksi - Olen töissä istunut vuoden ajan Sallisatulatuolilla, enkä vaihtaisi siitä enää pois. Haluaisin hubista yhtä koukuttavan työskentely-ympäristön yrittäjille. Räsänen vetää Rautalammilla marraskuun alussa aloittanutta maailman ensimmäistä maaseutuhubia. Hub-hanketta oli valmisteltu kunnassa ja pitkään tyhjillään olleisiin Nordean tiloihin renellessä Useamman hengen työsken- samassa tilassa keskustelua syntyy väkisinkin ja joku toinen voi suoralta kädeltä tietää vastauksen toista askarruttavaan kysymykseen. - Ota läppäri mukaan ja tule päiväksi testaamaan ilmaiseksi, Räsänen vinkaa. Myös yhdistyksistä hän toivoo jäseniä hubiin, heitä voisi hyödyttää esimerkiksi alakerran kokous- ja saunatilat. 11

12 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Tunnetusti hyvää ruokaa Tuoreita leivonnaisia Pitopalvelua Viikonloppuisin tanssi/ karaoke illat Lämpimästi tervetuloa! Tornikabinetti avattu tilauskäyttöön. Soita varauksesi! Puh Kauppatie 45, Konnevesi Myyntivarasto kulkee Pertti Postarin mukana kuorma-autossa. Pääasiassa hän myy uusia huonekaluja, mutta myös hyväkuntoisille käytetyille on kysyntää. Karjalainen veri veti kiertämään Pertti Postarista huonekalukauppias Torikauppa on Pertti Postarille tuttua 80-luvun lopulta. Seitsemän Vianorilla myyntipäällikkönä vietetyn vuoden jälkeen karjalainen veri veti takaisin kiertämään. - Asia on ollut mielessä jo pidempään, keväällä eräs tuttu oli jäämässä pois huonekalujen myyntihommasta. Valmiiseen pakettiin oli helppo tarttua ja päätin ryhtyä kiertäväksi huonekalumyyjäksi. Postari kiertää kuorma-autollaan Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Huonekaluja myydään toreilla ja tyhjilleen jääneissä liikekiinteistöissä. Tavarantoimittajina on rautalampilaisen Sepon Kalusteen lisäksi pari pohjanmaalaista perheyritystä. - Pääasiassa myyn uusia huonekaluja, mutta myös vaihdossa tulleita hyväkuntoisia käytettyjä. Hyvälle käytetylle tuntuu olevan kova kysyntä, Postari kertoo. Myyntinäyttely entisissä Pilarin tiloissa Postari vuokrasi keväällä varastotilaa Jukka Puraselta, joka ehdotti myyntinäyttelyn laittamista entisiin Pilarin tiloihin. - Siellä on joitakin kalustoja esillä. Itse en ole paikan päällä päivystämässä, mutta puhelimella tavoittaa, Postari kertoo. Huonekalubisneksen lisäksi Postari ostaa kuolinpesiä ja jäämistöjä sekä myy maatilaltaan yli oman tarpeen jäävää polttopuuta. - Tykkään olla tekemisissä ihmisten kanssa enkä ole katunut poisjääntiä niin sanotusti varmasta päivätyöstä. Sukulaisiakin tulee nähtyä enemmän, kun on kolmeneljä päivää viikosta reissussa, Postari naurahtaa. Pilarin talossa monenlaista toimintaa 12 Pertti Postarin huonekalujen myyntinäyttelyn lisäksi entisiin Pilarin tiloihin on saatu monenlaista toimintaa. Grilli-Pizzeria Rautapannu muutti kesällä talon toiseen päähän ja uusimpana tulokkaana talossa on Parturi-kampaamo Johanna. Yrittäjä Miia Hämäläinen kertoo olevansa iloinen uusista tiloista. - Olen kyllä hirmu tyytyväinen, kaipasin uudistusta ja sitä sain, Hämäläinen kertoo. Talon takana sijaitsevan makasiinin alakerrassa palvelee lauantaisin Jarmo Karjalaisen vanhan tavaran kauppa. Karjalainen ja Postari ovatkin suunnitelleet tulevaa kesällä silmällä pitäen jo esimerkiksi myyntipäiviä pidettäväksi talon pihalla.

13 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Tuula Saastamoinen Timo Karjalainen harmittelee, että osa viljasta jää huonon sään vuoksi tänä vuonna korjaamatta. Suuri investointi vaatii uskoa tulevaisuuteen Timo Karjalainen hankki uuden puimurin Maanviljelijä Timo Karjalaisen uudenkarhea Sampo-Rosenlew on ollut tuttu näky puintiaikana niin Suonenjoen kuin Rautalamminkin pelloilla. Vaikka tämän kesän osalta päällimmäisenä mielessä onkin järkyttävät sademäärät, on viljelijän luotettava tulevaisuuteen. - Viljan hinta olisi ollut kohtuullinen, mutta se jäi harmittavan suurelta osalta peltoon, Karjalainen huokaa. Maa oli liian pehmeää. Uuden leikkuupuimurin hankkiminen on viljelijälle suuri investointi, jota ei tehdä hetken mielijohteesta. - Kyllä kymmenen vuoden tähtäimellä vähintään on tulevaisuutta suunniteltava. Uusi puimuri on kotimainen Sampo-Rosenlew. Leikkuuleveys on 16 jalkaa. - Eli 4,8 metriä. Se on joku ihme jäänne menneisyydestä ilmoittaa leikkuuleveys jalkoina, Karjalainen naurah- Karjalainen puimatöissä Murrolla. taa. Karjalaisella on omaa ja vuokrapeltoa viljelyksessä tänä vuonna noin 170 hehtaaria. Suurin osa viljasta on ohraa, jonka lisäksi hän viljelee vehnää, kauraa ja rypsiä. Ohra menee pääaseiassa rehuksi lähialueen karjatiloille. - Täällä päin harjoitetaan enemmän karjataloutta. Viljatilana tätä voidaan pitää paikallisella tasolla kohtuullisen kokoisena, muutama isompi taitaa Rautalammilta ja Suonenjoelta löytyä, Kaukolan isäntä kertoo. Omien viljelystensä lisäksi hän käy puimassa neljällä muulla tilalla, joten puitavaa on kaikkiaan noin 250 hehtaaria. Pikkujoulunäytelmässä lavalle nousevat Taavi Simonen, Maria Salminen, Tuomo Hänninen, Riku Simonen ja Kirsi Niemi. Rautalammin Teatteri heräsi henkiin Rautalammin Teatteri on herännyt henkiin. Luvassa on musiikkia sisältävä pikkujoulunäytelmä. Taavi Simonen toivoo homman jatkuvan keväällä, kaavailuissa on myös kesäteatteri. Musiikkia sisältävä noin 45-minuuttinen pikkujoulunäytelmä esitetään Ravintola Mortonissa neljä kertaa. Simonen paljastaa Joulupukin kokevan näytelmässä vastoinkäymisiä, mutta ei suostu paljastamaan juonesta enempää. Näytelmässä mukana ovat Simosen itsensä lisäksi Tuomo Hänninen, Maria Salminen, Kirsi Niemi ja Riku Simonen. Airi Väisänen toimii kuiskaajana. Rautalammin Teatterilla on pitkä historia. Muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen Simonen toivoo teatterikulttuurin jälleen nousevan Rautalammilla. - Ensimmäisenä Rautalammin Teatterin nimeä käytti Veijo Baltzar. Sen jälkeen samalla nimellä toimi Pali Paldanin Uusi porukka, pitkä historia (ent. Pekkarinen) ryhmät, jotka esittivät ainakin Kätkäläistä, Kolmea iloista rosvoa ja Palin omia tekstejä. Me otettiin nyt tällä pikkujoulunäytelmäporukalla nimi käyttöön, saatiin ainakin pitkä historia siinä samalla, Simonen kertoo. Simonen kehuu näytelmäporukkaa hyväksi ja suunnitteilla onkin jo ollut jatkaminen kevätkaudella. Myös kesäteatteri elää toiveissa. - Kesäteatteria ei ole Rautalammilla ole muutamaan vuoteen ollut. Olisi mahtavaa jos ensi kesänä saataisi jonkinlainen näytelmä aikaiseksi, hän kaavailee. Joulupukin poika - karvaton totuus Korvatunturin huipulta Esitykset Ravintola Mortonissa pe klo 21 la klo 21 ke klo 19 to klo 19 Liput 6, esityksen kesto n. 45 min info@katriinakesti.fi Katriinan kukka- ja juhlapalvelu Tervo 13

14 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, Rautalampi Puh TAPAHTUMAT PE Lukiolaisten pizzailta seurakuntatalolla klo 16. LA Lähetyskirppis seurakuntatalolla klo Pöytävuokra 5 lähetystyön hyväksi. Tarkempia tietoja ja pöytävaraukset Marja- Leena Pöyhönen p SU Hengitys-, Sydän- ja Diabetesyhdistyksen kirkkopyhä. Messu klo 10. TI Yleisöluento tupakasta irti pääsemiseksi seurakuntatalolla, yhteistyössä Suonenjoen- Rautalammin Hengitysyhdistyksen kanssa, dosentti Tellervo Korhonen. KE Valoa pimeyteen -konsertti. Suonenjoen musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Glögitarjoilu, jonka järjestää Rautalammin musiikinystävät ry. Ohjelma ilmainen, vapaaehtoinen maksu. SU Perhemessu kirkossa klo 10. Suvi Iso-Herttuan, Terhi Härmän ja Marja-Leena Pöyhösen tehtäviin siunaaminen, kirkkokahvit seurakuntatalolla. TI Tuiki, tuiki tähtönen, Sisä-Savon kansalaisopiston ja seurakunnan joulukonsertti kirkossa klo 18. TO Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Kunnianosoitus sankarihaudoilla. KE Päivähoidon ja päiväkerhojen SU joulujuhla kirkossa klo 18. Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 18. TI Joulukonsertti kirkossa klo 18. Sointu-kvartetti. Matkalaukkukeräys Skuoritsan vaatekuljetusta varten. Laukun voi tuoda kirkkoherranvirastoon mennessä. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. Marja-Leena Pöyhönen toivoo tapaavansa mahdollisimman monta seurakuntalaista kauneimmissa joululauluissa. Marja-Leena Pöyhösestä lähetyssihteeri Marja-Leena Pöyhönen kertoo saaneensa kipinän lähetystyöhön 1980-luvulla, kun hän osallistui seurakunnan järjestämälle matkalle lähetysjuhlille Raumalle. - Silloin teemana oli Etelä-Amerikan katulapset. Omat lapset oli silloin pieniä ja se sai minut ajattelemaa, mitä kaikkea meillä on, mitä muilla maailmassa ei ole. Otin vapaa-ajalla osaa seurakunnan tilaisuuksiin ja olin mukana lähetysrenkaassa. Lähetyssihteerin tehtäviin kuuluu yhteydenpito maailmalla oleviin seurakunnan lähetteihin sekä lähetystapahtumien organisointi omalla paikkakunnalla. Pöyhönen kertoo olevansa uudesta tehtävästään innostunut, ja hän kokee haasteena lähetystyön nostamisen uuteen kukoistukseen. Hän uskoo, että nykyteknologia mahdollistaisi perinteisen lähetystyön ohella myös suoran kanssakäymisen. - Nuoria perheitä pitäisi saada mukaan seurakunnan lähetystyöhön, Marja-Leena toivoo. Lähetystyötä lähellekin Lähetystyön ei aina tarvitse suuntautua kauas, esimerkiksi maapallon toiselle puolelle. Esimerkiksi Venäjällä asuu paljon Suomen sukulaiskansoja, joilla ei ole mahdollisuutta lukea Raamattua omalla äidinkielellään. - Minun mielestä siinä suomalaiset voivat olla tekemässä lähetystyötä niinkin lähelle, että heille saataisi mahdollisuus lukea uskonnollisia tekstejä. Siellä on kovasti kiinnostusta aiheeseen, mutta kristillinen perintö ei ole kulkenut kuten Suomessa, sillä Neuvostoliiton aikaan kaikki uskonnon harjoittaminen oli kiellettyä. Paluu kotiin Marja-Leena asui Rautalammilla 33 vuotta, kunnes miehensä kuoltua päätti palata omille juurilleen Leppävirralle. Hän kuitenkin palasi Rautalammille tänä kesänä. - Kun tulin takaisin, kaikki loksahti kohdalleen. Kotiinpaluu oli todellinen kaikissa merkityksissä, täällä on kaikki ystävät ja tuttavat. Tutut ihmiset tuovat tällaiselle iäkkäälle leskelle turvallisuutta, hän iloitsee. Hän jäi pois työelämästä viime keväänä. Suunnitelmissa oli jonkunlaisen harrasteen löytäminen tai hyväntekeväisyystyöhön osallistuminen. Seurakunnan lähetyssihteerin paikka osui kohdalleen. - Se oli vastaus rukouksiini, uskon asioiden loksahtavan paikalleen. Ihanaa kun on syttynyt ihan uusi palo tehdä asioita. Marraskuussa seurakunnan lähetystyö järjestää kirpputorin seurakuntatalolla. Myyntipaikkamaksut käytetään lähetystyön hyväksi. - Kauneimmat joululaulut on yksi perinteisimmistä lähetystapahtumista, ja toivon tapaavani siellä monta rautalampilaista. 14 Seurakuntatalolla kuullaan tiistaina rautalampilaislähtöisen dosentti Tellervo Korhosen yleisöluento tupakasta irti pääsemiseksi. Luennossaan Korhonen käsittelee tupakoinnin lopettamisen vaikeutta tutkimustiedon valossa. Hänen mukaansa tietoisuus tupakan vaaroista Tupakat pois ja piiput piiloon - mutta miten? on nykyisin hyvä, ja suuri osa tupakoitsijoista haluaisi lopettaa. Lopettaminen ei aina onnistu ensimmäisellä eikä toisellakaan yrittämällä, ja hän toivookin voivansa esittää apukeinoja lopettamista yrittäneille. Niin ikään hän toivoo saavansa yleisökseen terveydenhuoltoalan henkilöstöä sekä yleisesti asiasta kiinnostuneita sekä tupakoinnin lopettamisessa tukihenkilönä toimimisesta kiinnostuneita. Tellervo Korhonen toimii dosenttina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

15 Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Paha äitipuoli -teokset edustavat pelkistetympää linjaa Wildrosen töissä. Etsijä rakentaa taidetta hylkytavarasta Sunnuntaina avattiin Anna Wildrosen talvinäyttely Rautalammin museossa. Sadun lumoa ja idän taikaa otsikolla kulkeva näyttely esittelee laajan kattauksen Anna WildRrosen eli Pirkko Toiviaisen taidetta. nen väripiste löytyy. Elämä haavoittaa jokaista. Näyttelysalin oven päällä on pyöreä kuva, jossa tyttö on tummana kieppuvan maailman keskellä. Ylös luotu katse etsii tietä sekavassa, kieppuvassa maailmassa. Sitä voisi ajatella lähtöpisteeksi Anna Wildrosen taiteelle, jossa heijastuu niin ihmisenä tavat kuitenkin katsojalle tilaa omaan tulkintaan. Vaikka teoksissa käytetyt kuvat saavat helposti symbolisen merkityksen, ei tätä näyttelyä tarvitse yrittää väkisin ymmärtää tai tulkita. Ennen kaikkea teokset ovat kauniita, kiehtovia ja sadunomaisia kuvia. Näihin kuviin jokainen, joka malttaa pysäh- Varastotie Suonenjoki p. (017) olemisen eri puolet, naiseus, tunteet tyä ja katsoa, tuo kuitenkin mukaan Wildrose tekee taidettaan kol- kuin maailman tilakin. omat merkityksensä. laasitekniikalla yhdistellen vanhaa Analyyttinen katselija saattaa Omia suosikkejani teosten jou- romua pitsiin, kimalteeseen, kuviin, mennä Wildrosen teosten äärellä kossa olivat pelkistetyn harmaisiin mihin tahansa käsillä oleviin. Muse- hämilleen. Vaikkapa kristilliseen sävyihin puetut Ilkeä äitipuoli tee- olla pidetään myös halukkaille työpa- ikoniin yhdistetään arjen käyttöesi- man kuvat. Vanhan egyptiläispatsaan joja, joissa taiteilija opettaa luomista- neitä, eläimiä, kultamaalia ja muita kasvojen ympärille on koottu naisen paansa. ornamentteja. Kaiken huipuksi taulu nurjaa puolta kuvaavia tauluja. Pel- Näyttelysaliin astuessa ensi- on rakennettu silityslaudan pohjal- kistyksen ja yksityiskohtien yhdis- vaikutelma on häkellyttävä. Värejä, le. Onko tämä taidetta ollenkaan? telmä toimii. Tuoreinta Wildrosea kultaa ja loistetta on joka puolella. Varmasti on. Wildrosen teoksissa puolestaan edustaa siniset työt, joista Toiviainen kertoo, että hän haluaa pelkistyy mielestäni taiteen idea: se näkee, että jotakin on kehittymässä, rohkeasti käyttää meille suomalaisille koskettaa ja herättää ajatuksia. Joka mutta lopputulos ei ole vielä täysin hieman vieraita värejä ja kimallet- avoimin mielin asettuu tarkastele- selvillä. ta. Hän onkin onnistunut tekemään maan teosten tyttöjä, naisia, madon- Viimeisenä, ulos astuttaessa jo tavallisesti epäilyttävänä ja mauttomana pidetystä kaunista taidetta. Äärimmäisellä ja rohkealla yhdiste- nia tai eläinhahmoja ei voi olla liikuttumatta. Toiviainen kertoo luomispro- näyttelysalin kierrettyään, katsoja näkee pyöreän teoksen, jossa istuu tyttö levollisena kirjaa lukien, kauneuden Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: lyllä Toiviainen luo teoksistaan jotain enemmän kuin osiensa summan. Näyttely jakautuu useisiin eri teemoihin, jotka luotaavat elämän eri puolia. Wildrosen taiteessa on edustettuna ilot ja surut, vahvuus ja heikkous. Ensimmäisenä yläkerran näyttelytilaan kavutessa vastaan tulee sessinsa olevan leikittelevää kuvien rakentamista. Teokset syntyvät alitajunnasta, eivät valmiiksi päätetyistä teemoista. Taiteilijalle itselleen, kuten myös katselijalle, kuvan merkitys saattaa avautua vasta hiljalleen. Jätemateriaaleja käyttävän taitelijan sydäntä lähellä on maailman ja luon- ympäröimänä. Liekö hän on sama tyttö, joka sisäänkäynnillä etsi vielä tietänsä? Yksi viesti tämän pitkän linjan taiteilijan töissä on selvä: luota itseesi, etsi oma tiesi, sinä kelpaat kyllä. Näyttely on esillä asti. Rautalammin museo on avoinna maanantaista torstaihin klo Elä- Rautalampi Artteli Neste Vanha Peura Piilopirtti Morton P-k Hilla Kunnanvirasto Kirjasto Suonenjoki Koskelon matkailukeskus Kahvila Aurora Lisäksi Teboil Vesanto ABC Tervo POP Pankki Konnevesi lähes puhtaan valkoinen morsiamen maailma, mutta toki sieltäkin punai- non tila. Vaikka jotkut teokset ovat selvästi kantaaottavia, useimmat an- keläisillä ja työttömillä on näyttelyyn vapaa pääsy maanantaina Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa 15

16 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Business Forum valmentaa lukiolaisia yrittäjyyteen Liiketoiminnan harjoittelua koulun ohessa Lukion Business Forumilaiset Riku Simonen, Mikko Piltonen, Jannika Hämäläinen, Emilia Lyytinen ja Ville Kotro. Poikien ryhmän suunnitelmana on valmistaa ja myydä lukion poikakalenteri. Tytöt järjestävät kirpputorin. Rautalammin lukion kurssivalikoima kasvoi tänä syksynä, kun opiskelijoille tuli mahdollisuus suorittaa yrittäjyyskasvatuksen opintoja. Uudella Business Forum -kurssilla lukion opiskelijoita yrittäjyyteen valmentavat Tiimiakatemian tiimiyrittäjät. Tarkoituksena onkin opettajamaisen roolinoton sijaan valmentaa opiskelijoita pääsemään yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. YRITTÄJYYS MAHDOLLISUUTENA Yrittäjyyskasvatus on toteutettu Uusi maaseutu mahdollistajana -hankkeen puitteissa. Valmentajina ovat toimineet Jukka Tiihonen, Marja Kämppi, Veera Puupponen ja Leena Kilponen. Kurssin tarkoituksena on saada lukiolaiset näkemään yrittäjyys mahdollisuutena myös oman tulevaisuuden kohdalla sekä toimimaan aktiivisesti muiden lukiolaisten kanssa. Kurssi ei ole pelkästään yrittäjäksi kasvattamista, vaan kokonaisvaltaista tanssien päätteeksi pojat päättivät poseerata ilman paitoja, Mikko Piltonen valottaa. Poikien ryhmä onkin jo organisoinut kalenterin valmistuksen; kuvaaja on varattu ja asenteiden ja taitojen painatuksesta sovittu Kurssi on ollut kehittämistä. Kurssi Netsorin kanssa. Vuoden 2013 kalenteri tu- mukavasti erilainen järjestetään arkikoulupäivien ulkopuolel- kurssit. lee myyntiin marras- kuin muut lukion la, mikä edellyttääkin joulukuun vaihteessa myös kurssilta kiinnostavuutta lukiolaisten silmissä. ja sitä saa ainakin Arttelista ja Pestarin Valinnasta. - Tämä kurssi on ollut mukavasti erilainen kuin muut lukion Liiketoimintaa omien projektien kautta kurssit. On pakko ollut ottaa itseään Kurssilla luodaan opiskelijoille pohjaa yrittäjänä toimimiseen. Business Forumin puitteissa opiskelijat harjoittavatkin pienimuotoista liiketoimintaa. Pojilla on suunnitelmissa lukion poikakalenterin julkaiseminen. - Idea lähti siitä, kun vanhojen niskasta kiinni, että hommat etenee, Mikko Piltonen kertoo. Jannika Hämäläinen, Emilia Lyytinen, Niina Hämäläinen ja Fanny Hänninen järjestävät puolestaan kirpputori nuorisotiloilla. Myyntipöytien lisäksi kirpputorilla on pieni kahvio. RAUTALAMMISTA RUOKAPALVELUJEN YKKÖNEN Rautalampi on pilottikuntana EcoCentrian, Laatuketjun ja Savon ammatti- ja aikuisopiston Kestävät hankinnat -hankkeessa. Hanke on ideoitu Lähiruokaviestillä vuonna 2011 ja sen tavoitteena on julkisten ruokapalveluiden hankintaosaamisen edistäminen. Hankkeessa on kahdeksan pilottipaikkakuntaa, joista yksi on Rautalampi. Hankkeen yhteyshenkilönä Rautalammilla toimii elinkeinoasiamies Marita Leskinen. - Hankkeessa toteutetaan sekä Rautalammin kunta- että elinkeinostrategiaa, joiden mukaan Rautalampi profiloituu luomu- ja lähiruokakunnaksi, Leskinen sanoo. Ideana on kehittää jokaisessa pilottikunnassa alueelle merkittävistä elintarvikkeista yhdestä kahteen luomu-, kasvis- tai sesonkituotetta. Rautalammilla tuotteen raaka-aineeksi on valittu marja, josta voi kehittää esimerkiksi välipalasmoothien. Kehityshankkeeseen otetaan mukaan myös paikalliset elintarvikealan yrittäjät. 16 JOULUN AVAUS Rautalammilla lauantaina Perinteiset joulumyyjäiset Matti Lohen koululla, kunnan joulupuuro kunnanviraston pihalla, Museon joulunavaus, Päivä paloasemalla, kirjasto avoinna. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 2. Rautalammin kirjasto avoinna lauantaina klo 9-13 Suuri poistomyynti! Tarjolla mm. historiateoksia, runoja ja romaaneja... Perjantaina kirjasto on suljettu. Lukion Business Forum -kurssin opiskelijoiden Kirpputori la-su klo Nuokun tiloissa JOULUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. VANHASSA PEURASSA torstaina klo 9.00 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.

17 Sorat ja murskeet Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla Lavettikuljetukset Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B Rautalampi Jari Pietiläinen Hannu Markus nuohooja.pietilainen@hotmail.fi Tero Hiltunen nuohooja.hiltunen@hotmail.fi Kaksi inva-autoa (joista toisessa uutuutena paarivarustus) 16-paikkainen bussi JUHA SIRKKA Myös udet! maatalo Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo Puh. 050 Tarja p Anne p HOIKANKULJETUS KY Rautalampi kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla kuolinpesien tyhjennykset KAIVINKONETYÖT tonnin pyörä- ja telakoneilla HOIKANHUOLTO maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton ja kuorma-auton renkaat korjaukset ja asennukset kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu mökki-/omakotitalkkari Koneurakointi Sami Lehmonen IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita Sami Lehmonen Rautalampi hoikanhuolto@vatto.net Vehkamurrontie 85, Rautalampi Autokierrätys/romutustodistukset Rehupaalien kuljetus 40 t autovaaka Romumetallin nouto/osto Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY Pasi Pulkkinen Lintikonkatu Suonenjoki Puh JT PARKETTITYÖT Hionta, lakkaus, petsaukset Asennus- ja korjaustyöt Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle KULJETUKSET NOSTOT Pihapuiden poistot nostokorista Polttopuita Suursäkeissä pelletit lämmitykseen ja kuivikkeeksi Paalitettua kutterinpurua Ari Pitkänen Kone Raivio Ky Kaivinkonetyöt 14 tn ja 1,5 tn Traktorityöt, Talvikunnossapito tehokkaalla kalustolla Soita Ville, ville@koneraivio.fi A VARA A! S S I O AJ OSTETAAN / NOUDETAAN Rauta- ja peltiromua Autot, maatalouskoneet ym. Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) Romutustodistukset Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, Rautalampi Ympäristöluvan omaava yritys ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu Suonenjoki (017)

18 Kyliltä kuultua: Entisajan reissuja Tarina kertoo, että ennen sotia pari isäntämiestä Konneveden Istunmäen kylältä lähti ostosmatkalle Rautalammille. Kävi kuitenkin niin, että kun he ehtivät maantien varteen, oli linja-auto jo mennyt. Miehet päättivät kuitenkin lähteä kävellen matkaan. Säkinsillan kohdalla toisen miehen kengässä alkoi hiertää: Mikähän tuolla kengässä on, pitäisi katsoa. Ei kai siellä mitään erikoista ole, jatketaan vain matkaa, toinen vastasi. Kilpimäen kohdalla ongelma toistui: Kyllä nyt pitää huilata ja katsoa, mikä tuolla kengässä on. Koskeekin jo niin kovasti. Mikäs siinä, katsotaan pois, matkakumppani sanoi. Mies riisui kengän ja totesi: Arvasinhan minä, että jotain täältä löytyy. Täällä on neljän tuuman rautanaula mennyt kantapäästä sisään, ei näy enää muuta kuin naulankanta. Mies otti naulan pois ja matka jatkui. Mies Konnekosken kylältä päätti lähteä hevosella myllyreissulle Iisvedelle. Silloin joskus lähin mylly oli siellä. Mies lastasi hevosen kolikärryyn myllykuorman, mutta ei peitellyt sitä mitenkään, koska ilma näytti hyvältä. Mies pääsi myllylle ja kuormaa purettaessa mylläri ihmetteli: Miten kaikki säkit on toisesta päästä märkiä? Tähän mies vastasi: Kun minä pääsin Kilpimäen päälle, niin sadekuuro yllätti. Oli niin selvä sateen raja, että puolet kuormasta oli sateen puolella ja toinen puoli poutaisella puolella. Olisi kannattanut kuorma peittää, tai ainakin puolet. Kalevi Poimala Kunnolliset päättäjät Olen aina äänestänyt kaikissa vaaleissa, niin tein nytkin. Numeron piirsin sunnuntaina tavalliseen tapaan arvokkaasti varsinaisena vaalipäivänä, vain kerran on pitänyt toimia ulkomaan matkan vuoksi ennakkoon. Uhosin vielä presidenttiä valittaessa kykeneväni tekemään valinnan ilman konetta. Nyt menin piruuttani kokeilemaan. Ehdokkaani olin toki päättänyt aikoja sitten. Yllätyin, kun toinen aparaatti asensi tutun miehen satojen joukosta ykköstilalle. Toisen vehkeen tuloslistalla sijoitus oli komeasti kolmas. Ehkä niissä jotakin taikaa on. Kiinnostukseni asiaan on vähentynyt vuosien saatossa oleellisesti. Olin armeijassa 1974 ja lähdin Koulutieltä saapastelemaan linja-autolle lomani päättyessä. Tuntemani mies, joka ei aikaisemmin ollut minua edes tervehtinyt, tarjosi yllättäen autokyytiä Osuuskaupan nurkalle Matkahuoltoon. Ihmettelin kieltäytyessäni höveliä käytöstä, kunnes älysin vaalien läheisyyden. Nyt kiersin kaupungilla kulkiessani kaukaa lappujen jakajat, joita säälin kovasti viimeaikaisten säiden vuoksi. Siellä he seisoivat niskat kyssässä vesisateessa niin Eduskunnan puhemies kuin ministeritkin. Puhumattakaan näistä poloisista, joille kävi melkein kuin Simo Salmisen laulussa: Serkkupojan oteääni hukkui postissa ja minä äänittä jäin. Teematkin tuntuivat karanneen. Olen yksinkertainen yliopistosivistystä vaille jäänyt ikääntynyt ukko. Jotenkin mielsin, ettei EU:n velkakriisiä välttämättä ratkaista kunnanvaltuustoissa. Ehkä kannattaisi keskittyä mieluummin vanhusten kakkavaippoihin. Nuorempana istuin silmä kovana television ääressä myöhälle yöhön odottelemassa tuloksen selviämistä, räknääminen kesti vielä kolme vuosikymmentä sitten huomattavasti nykyistä pitempään. Nyt tulos pääpiirteittäin on vahvistunut puoli yhdeksän uutisissa, samoihin aikoihin tietää oman ehdokkaansa kohtalon ja joutaa valmistautumaan yöpuulle. Myös netistä löytyvät tarkat tiedot nopeasti. Työssäni olen tutustunut kunnalliseen päätöksentekoon. Se on luvalla sanoen kovin hidasta ja kankeaa. Virkamiesten kanssa vielä pärjää, mutta kun politiikka vaikkapa mielenosoitus- ja kerjäläiskysymyksissä tulee mukaan kuvioon, ollaan huteralla alustalla. Esimerkiksi ammatikseen mieltään ilmaisevat henkilöt osaavat taitavasti käyttää kanaviaan ja hakea mieleisensä vastauksen sopivalta vaikutusvaltaiselta taholta. Poliisin on sinänsä helppo tehdä ratkaisunsa lain ja säännösten nojalla tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Yleensä toimenpiteet ainakin pitkittyvät. Kesämökkipaikkakuntamme Pälkäneen asioita tulee seuratuksi toisesta näkövinkkelistä. On ollut muun muassa rakennuslupa-asioita, jotka alkuhämmingin jälkeen sujuivat mallikkaasti. Olen myös mietiskellyt puolenkymmentä vuotta sitten tehtyä kuntaliitosta. Siinä tilanteessa tehtiin mielestäni ainoa oikea ratkaisu. Aika näyttää, kuinka pitkään sinnittelyyn rahkeet riittävät tällä veronmaksajien määrällä ja nykyisellä rakenteella. Helsingissä on asukkaita n , kunnan työntekijöitä n ja kunnanvaltuutettuja 85. Pälkäneellä vastaavat luvut ovat vajaat 7 000, n. 370 ja 27. Rautalammilla n. 3500, n. 170 ja 21. Jokainen voi arvuutella lukujen valossa yksittäisen valtuustoon valitun vallankäytön laajuutta ja merkitystä. Jokaisella paikkakunnalla on runsaasti puoluetaustansa vuoksi oppositioon lukeutuvia valtuutettuja, joilla ei käytännössä ole kuin rakkikoiran osa päätöksiä nuijittaessa. Entinen poliisi ja kansanedustaja Suti Aittoniemi kuvasi oppositiopolitiikkaa sanoen siitä syntyvän ainoastaan kovaa ääntä. Vahvat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat runnovat halutessaan omat ajatuksensa päätöksiksi. Valta on jaettu epätasaisesti harvoille. Siitäkään huolimatta ei kiinnosta. On luotettava virkamiehiin, jotka valmistelevat esitykset ammattitaidolla poliitikkojen riideltäväksi. En epäile edusnaistemme tai -miestemme ammattitaitoa, sillä olen ollut heitä itse demokraattisesti valitsemassa. Sisareni mies kuului pitkään nyt jo edesmenneen Jurvan kunnan valtuustoon. Hän naureskeli joskus istuntoja. Miljoonien markkojen lainat koputeltiin pöytään ilman keskustelua. Kun vuoroon tuli jääkiekkokaukalon laudoituksen uusiminen, löytyi pöydän ympäriltä asiantuntijoita noin kymppitonnin hankintaan kosolti. Puntaroitiin pitkään keskustellen hanketta työllistämisen kannalta, tiedettiin, mikä puu kestää vaihtuvissa olosuhteissa parhaiten ja kuka myy sen edullisimmin sekä kuka on pätevin naputtelemaan laidat kiinni. Vanhat rautalampilaiset muistavat, kuinka emäpitäjä pääsi 1960-luvulla koko valtakunnan tietoisuuteen, kun Suomen Pientalonpoikien puolueen ehdokas syyllistyi vaalivilppiin. Häneltä kyselivät karjalaiset kylällä: Onko tullu tehtyy kavalluksii? Mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä paremmin on valtuutettujen tultava keskenään juttuun ainakin salin ulkopuolella. Minulle on kerrottu seuraava ylen ikääntynyt tarina. Uskon sen olevan satua. Kyse oli nyt jo itsenäisenä kuntana kuopatun sydänhämäläisen paikkakunnan edusmiehistä. Silloiseen SKDL-ryhmittymään kuuluneen täyttäessä 50 vuotta kokoomuslainen vallanpitäjä lahjoitti kaverilleen hautapaikan. Vuosikymmen myöhemmin jäi lahja antamatta kokonaan. Perustelu kuului: Edellinenkin on avaamatta. Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. 18 Uutiset suoraan omalle Facebooktai Twitter-sivulle! rautalampilehti rautalampilehti

19 Päätoimittajan palsta Helppo muutto Rautalampilehden toimitus muutti Hubille. Muutto oli helppo, sillä mukaan lähti ainoastaan tärkeimmät työssä tarvittavat välineet: tietokone ja kamera. Muistiinpanovälineetkin jäivät vanhalle toimistolle, mutta onneksi kyniä ja paperia on maailma täynnä. Työpiste Hubilla odotti valmiina tulijaansa, netti toimi ja tulostin oli käytettävissä. Hub, jos mikä, on yrittäjäystävällisyyttä. Kaikki on valmiina, ei tarvitse kuin alkaa töihin. Edes kahvinkeitosta ei tarvitse huolehtia itse. Puitteiden ylläpitäminen on hubin pitäjän vastuulla, itse voi todellakin keskittyä olennaiseen. Nyt ongelmana onkin ainoastaan vanha toimistomme, joka nyt odottaa tyhjentämistä. Harmi, etten tarvitsisi oikeastaan mitään tavaroita sieltä mukaani. Pitää kuitenkin olla yrittäjäystävällinen itsekin ja saada vanha toimisto tyhjäksi seuraavaa yrittäjää varten. Kaikkien yrittäjien toivoisin ennakkoluulottomasti kokeilevan kaikkea uutta. Työnteko yhteisessä toimistossa on yksi asia, johon ei kannata sanoa ei ennen kuin on kokeillut. Henkilökohtaisesti toivon myös, että niin asiakkaamme kuin lukijatkin löytävät helpommin paikalle toimitukseemme. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. Arttelin järjestämässä Marimekko-muotinäytöksessä maisteltiin palasia tulevan talven ja kevään muodista. Seuratyöntekijä Janne Mensonen ja Ari Hänninen palkitsivat kauden parhaat palloilijat kauden päättäjäisissä. Maailman ensimmäinen maaseutu-hub avattiin Rautalammilla. Juhlapuheen avajaisissa piti kansanedustaja Markku Rossi. Rautalammin lukion Business Forum -opiskelijat julkaisevat poikakalenterin vuodelle Harjoituskuvassa Ville Kotro ja Liider. Kuvan on ottanut Kaisa Kaipiainen. Mortonissa syksyllä yleisöä on villinnyt muiden muassa Danny sekä Lord Est. Kuvat: Aleksi Aaltonen ja Petri Virta. Rautalampilehti 11/2012 Painos: kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie Rautalampi Päätoimittaja: Iiro Lyytinen Myyntipäällikkö: Carita Toivola Ilmoitusmyynti: Tari Toivola Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero

20 Konneveden kirkossa Baritoni Esa Ruuttunen ja sellokvartetti Seeli Toivio, Ulla Lampela, Jussi Makkonen, Matti Makkonen ke klo 19 ma klo 19 liput 10 liput 20 Liput ennakkoon Voxis-kirppikseltä, Kauppatie 39, ke ja la 10-14, puh muu ohjelma: