TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2021

Transkriptio

1 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2021 Keski-Suomen Seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Järjestämistoimikunta Johtokunta

2 Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Seututerveyskeskuksen strategia Seututerveyskeskuksen henkilöstösuunnitelma Avoterveydenhuollon vastuualue Vastaanottotoiminta Terveysneuvonta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Fysioterapia Erityistyöntekijät Avoterveydenhuollon tulevaisuus Sairaalahoidon vastuualue Laukaan sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Laitoshoidon tulevaisuus Suun terveydenhuollon vastuualue Perushoito Erikoishammashoito Suun terveydenhuollon tulevaisuus Hallinnon vastuualue Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Palvelusopimukset sopijakuntien kanssa Joutsa: palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Toivakka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Luhanka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Keuruu: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Petäjävesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Multia: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Laukaa: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Konnevesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus Talousarvio ja -suunnitelma vuosille Talousarvion perustelut Tuloslaskelma vuodelle Talousarvio ja -suunnitelma vuosille Investointisuunnitelma vuosille Rahoituslaskelma vuosille Perusterveydenhuollon hoitopalvelukustannukset sopijakunnille

3 2 1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos Seututerveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli vuoden 2021 alussa tulee 10 vuotta täyteen. Liikelaitos tuottaa perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksen mukaisesti. Palvelutaso pohjautuu kunnittaisiin palvelusopimuksiin sekä johtokunnassa ja järjestämistoimikunnassa päätettyihin yhteisiin toiminnan linjauksiin. Viimeisten kolmen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt kehittämään sekä perusterveydenhuoltoa että tietyiltä osin myös kuntien sosiaalitoimea koskevia yhteisiä toimintaprosesseja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia. Edellisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana totesimme liikelaitoksessa, että teemme vain niitä toimintatapauudistuksia, jotka ovat perusteltuja perusterveydenhuollon ja lähipalveluiden tukemiseksi, vaikka lakimuutoksia ei saataisikaan aikaan. Merkittävimmät toimintatapamuutokset ja uudistukset ovat tähän asti olleet mm. - hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) korostaminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa - potilassegmentaatio päivystyspotilaisiin (kiirevastaanotot arkisin ja lähipäivystykset iltaisin ja viikonloppuisin), satunnaiskävijöihin, kansansairauksia poteviin sekä paljon eri palveluja käyttäviin potilaisiin - terveydenhuollon sosiaaliohjauksen ja moniammatillisten tiimivastaanottojen vakiinnuttaminen osaksi sote-keskustyötä ja paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa ja haltuunottoa - päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoidon turvaaminen osana perusterveydenhuollon palveluita kaikissa kunnissa - muistipotilaiden hoitoketjun varmistaminen yhdessä kuntien ikäihmisten palveluiden kanssa - erikoissairaanhoidon jalkauttaminen osaksi sote-keskustoimintaa yleislääkäreiden tueksi (geriatrian ja psykiatrian toiminta osana liikelaitoksen omaa tuotantoa sekä muiden erillisten erikoislääkärivastaanottojen järjestäminen lähipalveluna isoimmilla terveysasemilla) - sähköisen asioinnin (ml. yhteydenotot, ajanvaraus, chat) ja etävastaanottojen kehittäminen. Nyt uuden hallitusohjelman äärellä huomaamme, että pystymme jo varsin hyvin vastaamaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteisiin, jotka STM:n ohjelman mukaan ovat seuraavat: 1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 2. toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 3. palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 4. palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen 5. kustannusten nousun hillitseminen Tavoitteenamme liikelaitoksessa vuosina on - parantaa palveluidemme saatavuutta siten, että jokainen potilas saisi tarvitsemansa hoidon/ hoito päästäisiin aloittamaan viikon sisällä - parantaa hoidon jatkuvuutta niin, että jokaiselle potilaalle voidaan osoittaa oma yhteyshenkilö, potilaan parhaaksi toimimme moniammatillisessa tiimissä - lisätä matalan kynnyksen digi-, etä- ja vastaanottopalveluita - edistää hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittareiden käyttöön ottoa aktiivisesti hoitokäytäntöjen pohjaksi

4 3 - keskittyä henkilöstömme työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työn ilon kasvattamiseen - tehdä kaikki tämä meille osoitettujen määrärahojen puitteissa eli tuottaa samalla rahalla vaikuttavampaa hoitoa 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen Vuoden 2020 aikana on seututerveyskeskuksen hallinnossa tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia mm. johdon sihteeri, toimitusjohtaja ja hallinto- ja talouspäällikkö ovat vaihtuneet. Siirtymävaiheen aikana on päivitetty toimintatapoja ja kehitetty mm. raportointia vastaamaan paremmin johtamisen tarpeita.

5 4 1.3 Seututerveyskeskuksen strategia Olemme päivittämässä strategiaamme vielä loppuvuonna 2020, ensin seututerveyskeskuksen johdon kanssa ja viemme strategian myös koko henkilöstölle kommentoitavaksi. Keski- Suomen seututerveyskeskuksen Strategia vuosille esitellään johtokunnalle ja järjestämistoimikunnalle ja pyydetään heidän kommenttejaan myös ennen sen lopullista hyväksymistä.

6 5 1.4 Seututerveyskeskuksen henkilöstösuunnitelma Henkilöstön kokonaislukumäärä tulee pysymään ennallaan. Henkilöstösuunnitelmassa vuonna 2021 eläköityy 18 henkilöä, joista 14 tehtävää täytetään. Tämän lisäksi 2 määräaikaista sijaista vakinaistetaan vuosilomavarahenkilöiksi. Toiseen etälääkärin virkaan ja psykiatrin virkaan saadaan tekijät, jolloin ulkopuolisen ostopalvelun tarve vähenee. Vuosien eläköityvien tehtäviin tarvitaan uudet tekijät, suunnitelma tarkentuu näiltä osin myöhemmin.

7 6 2. Avoterveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuualueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteistyötä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi. 2.1 Vastaanottotoiminta Seututerveyskeskuksen vastaanotto toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti organisoidulla työnjakomallilla, jonka lähtökohtana on hyvä hoidon tarpeen arviointi ja ajantasaiset terveys- ja hoitosuunnitelmat. Keuruun alueen vastaanottomallia lukuun ottamatta vastaanottotoiminnassa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Mallissa huolehditaan myös Soten mukaisesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Haasteena toimintamallissa on hoidon jatkuvuuden turvaaminen monisairaille ja paljon palveluja käyttäville potilaille. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Keuruun alueen vastaanottotoimintaa toteutetaan omahoitajan koordinoimalla moniammatillisella tiimityön mallilla, jossa potilaan yksilöllinen hoidon tarve kartoitetaan omahoitajan toimesta, lääkärikonsultaatio tukee tätä hoidon tarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua. Rutiininomaisista vuosikontrolleista on luovuttu. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu sairaanhoitajia (myös mielenterveys- ja päihdehoitajia), lähihoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja ja palveluohjaaja sekä lakisääteisistä omaishoitajien ja yli 70 -vuotiaiden terveystarkastuksista huolehtivat terveydenhoitajat. Satunnaisesti hoitoa tarvitsevia potilaita hoitaa oma tiimi, joka toimii ylläkuvatulla tavalla potilaan hoidon tarvetta vastaavasti. Molempien tiimien toimintaa seurataan erikseen sovituilla mittareilla ja vaikuttavuutta sovituilla terveysindikaattoreilla (tiedolla johtaminen). Vuoden 2021 aikana myös Laukaan ja Joutsan alueiden vastaanottotoiminta siirtyy kehittämistyön tuloksena omahoitajavetoiseen moniammatillisen tiimityömalliin. Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus kuuluu osana vastaanottotoimintaan. Myös näiden palvelujen oikea-aikaista saatavuutta lähipalveluna on varmistettu integroimalla päihde- ja mielentervetyö osaksi muuta vastaanottotoimintaa. Henkilöstöhallinnollisesti kaikki Seututerveyskeskuksen päihde- mielenterveys- ja depressiohoitajat sekä aikuisia hoitavat psykologit ovat yhden osastonhoitajan alaisuudessa. Tällä turvataan vahva substanssiosaaminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtamiseen ja sisällön kehittämiseen osana moniammatillista tiimityötä. Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvää kotikuntoutusta, asumispalvelua ja ryhmätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa. Vastaanottopalvelujen kehittäminen edellyttää palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden edelleen kehittämistä myös ottamalla käyttöön monipuolisesti sähköisiä toimintamalleja niin etälääkäri toimintamallin, etäkonsultaatioiden ja muun sähköisen asioinnin muodossa. Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on 140 työntekijää. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Viikoittain päivitettävällä seututerveyskeskuksen sivuilla julkaistavan T3-ajan (kolmas kiireetön vastaanottoaika) kuvataan hoidon saatavuutta kuntalaisille. Lääkärinvakansseja avopuolella on 39, 5. Vakansseihin sisältyvät kaksi etälääkärin virkaa, kolme apulaisylilääkäriä sekä kolme omaa asiantuntijaerikoislääkäriä (tähystyksiä tekevä lääkäri, psykiatri (Laukaa) ja geriatri) turvaamaan erikoissairaanhoidon konsultaatiot avainerikoisaloilla. Kaikkia potilastyöhön osallistuvia lääkärinvirkoja

8 7 seututerveyskeskuksessa on 42,5; lokakuussa 2020 viroista 27:ssä oli vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhteisiin. Ajankohtaista neljän lääkärin vajetta on jouduttu paikkaamaan 1-2 ostolääkärillä ja 1-2 lääkärinvirasta puuttuu myös sijainen tällä hetkellä. Mahasuolikanavan tähystykset on toistaiseksi ulkoistettu ja Keuruulla psykiatripalvelu on ollut pitempään osittaisena ostopalveluna myös. Palvelusetelillä pyritään tasaamaan jonoja kiireettömille lääkäriajoille, mutta se sopii vain osalle potilaista. Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan toimintalähtöisesti. Lähinnä se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden jäädessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa. Henkilöstösuunnittelu tapahtuu hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta huomioiden esim. sähköisten toimintamallien mahdollistaman työnjaon muutokset osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Erikoistumiskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien, Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla. Samoin tehdään suoravastaanottokoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien osaamisen kohdentamisen kanssa. Näillä resursseilla turvataan osaltaan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja esim. kansantautien hoidossa. Vuoden 2021 aikana lääkkeenmääräämishoitajien koulutukseen ohjataan yksi sairaanhoitaja Keuruun alueelta. Suoravastaanottokoulutukseen pyritään saamaan ainakin yksi fysioterapeutti Keuruun alueelta. Mahasuolikanavan tähystystutkimukset (n kpl/v) on tuotettu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti aiemmin omana, mutta tällä hetkellä oman tekijän puuttuessa ulkoistettuna toimintana Laukaan ja Keuruun toimipisteissä. Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuksista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian lähipalveluita isoilla terveysasemilla. Aiemmin erikoissairaanhoidon tuottamat kardiologin ja ortopedin konsultaatiopäivät terveyskeskuksessa on tuotettu toukokuusta 2020 alkaen toistaiseksi ostopalveluna kustannussyistä. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta. Moniammatillisen työotteen, lääkärikonsultaation etupainotteisen käyttöönoton sekä päiväaikaisen kiireellisen ja puolikiireellisen vastaanoton tehostamisen ansiosta Keuruun arki-iltojen sekä samalla myös maakunnan yhteisen ilta- ja yöpäivystyksen käyttö on merkittävästi vähentynyt. Tämä mahdollisti arki-iltapäivystyksen lyhentämisen Keuruulla tammikuusta 2020 lähtien klo Laukaan päivystyksen aukioloaikoja lyhennetään samoin perustein päättymään tuntia aiemmin (arkisin klo ja viikonloppuisin klo 8-17 tulevana vuonna. 2.2 Terveysneuvonta Terveysneuvonnassa on tällä hetkellä yhteensä 45 terveydenhoitajan työpanosta, lisäksi terveysneuvonnan alle kuuluvat kolme lasten ja nuorten psykiatrista sairaanhoitajaa sekä nuorten päihdesairaanhoitaja, muistihoitajat ja Keuruun perheneuvolan työntekijät (2 psykologia, sosionomi ja sosiaalityöntekijä) sekä 0, 5 lääkärin virkaa Laukaan Hype:ssä. Keuruun, Multian ja Petäjäveden aikuisneuvolan (diabetes ja muistihoitajat integroituvat osaksi uutta moniammatillista vastaanottomallia syksyllä Tarkoituksena on laajentaa tätä mallia myös muihin kuntiin, jolloin terveysneuvonnan aikuisneuvolanpalvelut siirtyvät myös muualla osaksi moniammatillista vastaanottomallia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä kouluja opiskeluterveydenhuollon, muisti ja diabeteshoitajapalvelut, nuorten psykiatriset ja päihdesairaanhoitajan palvelut, perhekeskustoiminnan sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja

9 8 vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden terveystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on edelleen Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Joissakin kunnissa aluejakojen ja resurssien uudelleen tarkastelu on ajankohtaista. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan. Diabeetikkojen määrä on taas vastaavasti noussut jokaisessa kunnassa ja myös muistiasiakkaiden määrä on kasvava. Muistihoitajien resursointia ja työkenttää on tarkasteltu siten, palvelut pystytään nykyisin tuottamaan mahdollisimman tasapuolisesti. Muistihoitajien ja koordinaattoreiden toiminta on vakiintunutta kaikissa kunnissa Laukaassa, Keuruulla ja Petäjävedellä perhekeskustoiminta on vakiintunutta moniammatillista toimintaa. Joutsassa uuteen Sote-Keskukseen tulee perhekeskus Tammi, joka pääsee aloittamaan toimintaansa uusissa tarkoituksenmukaisissa tiloissa marraskuussa Perhekeskuskoordinaattori aloitti myös toimintansa osa-aikaisena Joutsassa. Avoin asiakkaille maksuton neuvolatoiminta aloitti Laukaan kirjastolla syksyllä 2020, tavoitteena toiminnassa on helppo saatavuus, ennaltaehkäisy ja terveyden edistämisen näkökulma. Terveydenhoitokentässä on menossa monia kehittämisprojekteja sekä terveyden edistämisen hankkeita, joissa terveysneuvonnan työntekijät ovat aktiivisesti mukana myös kolmas sektori on näissä tiiviisti mukana. Terveysneuvonnassa kaikkia neuvola-aikoja voi varata myös sähköisesti, lisäksi chatpalvelu on aloittanut. Asiakaspalveluaikoja laajennettu Laukaan terveysneuvonnassa, jossa samalla myös chat-palveluajat ovat laajentuneet. 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 2.4 Fysioterapia Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan työpanosta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psykologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. Poikien HPV-rokotukset alkoivat syksyllä Seututerveyskeskuksen psykologi toimii Petäjäveden, Multian ja Toivakan koulupsykologina. Laukaassa ja Keuruulla on kuntien omat koulupsykologit, Joutsan seututerveyskeskuksen psykologi hoitaa myös koulupsykologin tehtäviä. Fysioterapiassa on yhteensä 17 työpanosta. Kuntoutus sisältää fysioterapian vastaanottotoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiatoiminnan ja apuvälinepalvelun sekä veteraanikuntoutuksen. Fysioterapioiden esimiestehtävät ovat yhdellä osastonhoitajalla ja fysioterapioiden kehittäjäfysioterapeutin tehtävät 50% työajalla yhdellä fysioterapeutilla. Suoravastaanottotoiminta on vakiintunutta jokaisen Seututerveyskeskuksen kunnan alueelle. Yhteistyö erikoissairaanhoidon tekonivelhoitoketjussa on jo toteutunut ja proteesipoliklinikan kanssa alkaa etävastaanottotoimintana kaikissa fysioterapioissa Seututerveyskeskuksessa. Seututerveyskeskuksen fysioterapian työpajatoiminnalla pyritään kehittämään jo voimassaolevia käytänteitä fysioterapian laajassa toimintakentässä, joita ovat vastaanottotoiminnan lisäksi apuvälinepalvelu, vuodeosastokuntoutus sekä lääkinnällisen kuntoutus.

10 9 2.5 Erityistyöntekijät Terveyskeskuspsykologit (5 työpanosta) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Terveyskeskuspsykologin työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekeskusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Aikuisten päihde- ja mielenterveystiimeissä Laukaassa ja Keuruulla on myös omat psykologit kummassakin. Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväestölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Seututerveyskeskuksella vakansseja on viisi, näistä neljässä on vakituinen tekijä. Sekä puheterapioissa että terapia-arvioissa on jouduttu turvautumaan maakunnallisen hankintarenkaan kilpailuttamaan ostopalveluun. Myös etähoitoa toteutetaan omana ja ostettuna palveluna. Toimintaterapeutit (yhteensä 4) toimivat neuvola- ja perhekeskusverkostoissa ja tekevät kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana. Varsinaiseen terapiaan on tarvittu ostopalvelua oman toiminnan lisänä. Ostopalvelu toteutetaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. 2.6 Avoterveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta sekä hoidon jatkuvuutta pyritään parantamaan eri tavoin. Palvelujen saatavuuden varmistaminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää omahoitajavetoisen moniammatillisen tiimityön edelleen kehittämistä sekä monipuolisten sähköisten toimintamallien käyttöönottoa niin etälääkäri - toimintamallin, etäkonsultaatioiden ja sähköisen asioinninkin muodossa. Kustannusten hillitsemiseksi tehdään kesälle 2021 ja vuodenvaihteeseen suunnitelma sulkujen toteuttamisesta pienemille vastaanotoille, kuitenkin niin, että hoidon saatavuuteen ei tule viivästymiä ja vanhushuollon konsultaatiot turvataan. Tartuntatautitilanteen (Korona) takia infektiovastaanotot joudutaan keskittämään todennäköisesti pitemmäksi aikaa, mikä turvallisen asioinnin varmistamiseksi vaikuttaa myös terveysasemien aukioloihin. Siirtyminen moniammatilliseen tiimivastaanottoon mahdollistaa tavoitteen hoitoon pääsystä myös lääkärille sotetavoitteiden mukaisesti alle 7 päivässä. Terveysasemien sivutoimipisteiden kanssa yhtälö on huonosti toteutettavissa, koska yksittäinen lääkäripäivä harvakseltaan aiheuttaa hoitojonoa eikä mahdollista moniammatillista työn jakamista hoitajille tai muille ammattilaisille. Siitä puuttuu jatkopalveluohjaus ja asiat jäävät valitettavan usein kesken ja asiakkaalle aiheutuu helposti lisäsoittoja ja -ajanvarauksia ja -tutkimuksia pääterveysasemalla. Toiminta on tehottomampaa kuin tiimissä työskentely, jossa palvelu mahdollistuu joka arkipäivä. Palveluverkon kriittistä tarkastelua, erityisesti sivupisteiden osalta, on syytä tehdä hoidon pääsyn korjaamiseksi. Lähipalvelua voidaan toteuttaa harkitusti tarpeen mukaan, mutta ei vakioaikoina. Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittämiseksi jatkuvasti. Asiakkaille tarjotaan palveluseteliä/maksusitoumusta puuttuvissa terapiapalveluissa. Myös kiireettömään yleislääkäripalveluun tarjotaan palveluseteliä, jos hoitoon pääsy viivästyy. Prosessit/toiminta Vuoden aikana Seututerveyskeskus tullee osallistumaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja maakunnalliseen Sote -valmisteluun.

11 10 Vastaanoton toimintamalleilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitsemaan arjen toimintaa ja omahoitoa. Palveluohjauksen roolia vahvistetaan osana moniammatillisuutta. Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta (valmentaminen). Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilaisina ryhmätoimintoina. Lisäksi osallistutaan eri tapahtumiin. Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa. Tiivistetyllä muistihoitajien, muistikoordinaattorien ja geriatrin konsultaatiotoiminnalla (oman tekijän puuttuessa) ja päivitetyllä muistihoitopolulla pyritään geriatrinen asiantuntijuus saamaan riittämään tyydyttävästi koko seututerveyskeskuksen kuntien väelle (Geriatrimitoituksesta on valtakunnassa suositus, jonka mukaan tarvitaan geriatri / asukasta kohden). Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaamista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Kehittämistoiminnan painopisteenä on asiakaslähtöinen ja omahoitajavetoinen moniammatillinen vastaanotto- ja perhekeskustoiminta, joka edellyttää jatkuvaa toimintaprosessien arviointia (tiedolla johtaminen), toimintamallien yhdenmukaistamista, työnjaon kehittämistä ja osaamisen johtamista. Talous Toiminnan keskittäminen laadullisesti vaikuttaviin palveluihin on kustannustehokasta. Laatumittareiden käyttöönotto antaa kuvan siitä, kohdennammeko verovarojamme oikein. Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan aina erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan edelleen. Potilaskohtaisten hoitotarvikkeiden kustannusten kasvun hillitsemiseksi on vuoden 2019 puolella aloitettu selvitysprojekti yhdessä jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteenamme on löytää kevään 2020 aikana nykyistä kustannustehokkaampia ratkaisuja tarvikejakelussa. Ostopalvelujen osalta jatketaan kriittistä tarkastelua, jota käsitellään toimenpidevaihtoehtoineen johtoryhmässä ja -kunnassa sekä järjestämistoimikunnassa.

12 11 3. Sairaalahoidon vastuualue Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketieteellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Terveyskeskussairaalatasoista hoitoa toteutetaan kolmessa sairaalassamme eli Laukaassa, Keuruulla ja Joutsassa. Sairaalat eivät tuota pitkäaikaishoitoa (hoivaa). Seututerveyskeskuksen eri kuntien potilaita hoidetaan pääosin oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään tarvittaessa myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita ja myydään hoitopaikkoja myös Seututerveyskeskuksen ulkopuolisille kunnille (lähinnä Jyväskylälle). Geriatrin konsultaatiot pyritään turvaamaan osastoille sekä muualle vanhushuoltoon yhdessä tiiviin muistihoitajatyöparityön avulla. Terveyskeskussairaaloiden esimiehet ja asiantuntijahoitajat osallistuva aktiivisesti maakunnalliseen vuodeosastotoiminnan kehittämiseen osana Sote -suunnittelua. 3.1 Laukaan sairaala Sairaansijoja on vuoden 2021 alussa 22. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Laukaan sairaalassa hoidetaan myös Konneveden ja Toivakan alueen potilaita, mutta tarvittaessa myös muiden kuntiemme potilaita. Tarvittaessa Laukaan sairaalan osasto profiloituu korona -epidemian niin vaatiessa Seututerveyskeskuksen kuntien yhteiseksi infektio-osastoksi. Laukaan terveysasemalla on tilajärjestelyin mahdollista hoitaa infektiopotilaita osaston 22 sairaansijan lisäksi kymmenellä lisäpaikalla terveysneuvonnan tiloissa. 3.2 Joutsan sairaala Potilaspaikkoja on vuoden 2021 alussa 15 ja sairaala toimii nykyisissä tiloissa koko toimintavuoden ajan. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Joutsan sairaalassa hoidetaan pääsääntöisesti myös Toivakan ja Luhangan alueen potilaita. Alueen infektiopotilaat hoidetaan Laukaan sairaalassa. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuodeosastotoimintaa varten remontoidaan 18 -paikkainen Sakuko (akuutti sairaanhoito / kuntoutus / kotiin vietävät palvelut) -yksikkö nykyisen Jousen tiloihin. Tärkeänä kehittämisalueena on miettiä yhdessä kunnan kotihoidon ja asumispalvelujen kanssa toimintakonsepti Sakuko -osastolle painottaen kotiin vietäviä sekä lähipalveluna tuotettavia sairaanhoidollisia palveluita. 3.3 Keuruun sairaala Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden 2021 alussa 26. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan hoitopäivää. Keuruu hoitaa pääsääntöisesti myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat.

13 Laitoshoidon tulevaisuus Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosaston kuormitus, hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka. Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealueina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy ja ikäihmisen toimintakyvyn monipuolinen, suositusten mukainen arviointi (EWS, NRS-2002, Frat, Ihon kunto, Audit, VIPscore ja NRS -kipu). Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pituutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa myös omaiset huomioiden. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistumista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja-/kotiutushoitajatoimintaa ja jatkohoidon koordinointia, jonka kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti maakunnan Sote -kehittämisen osana. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siirtoa ja ollaan aktiivisena toimijana mukana Nova-sairaalan uudistuvan palveluohjauksen ja ikäihmisten kuntoutusprosessien kehittämistyössä. Prosessit/Toiminta Nova-sairaalan valmistuminen, kuntien taloustilanne ja tulevat Sote-suunnitelmat linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integraatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä osana yhteistä palvelurakennetyötä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa jäsenkuntien alueella sekä hyvää yhteistyötä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden Sote -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2021 alussa 63, vähenemän vuoteen 2020 siis 5 sairaansijaa. Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arviointimittaria. Sairaansijamäärän laskiessa henkilöstömääriin tehdään tarvittavat muutokset luonnollisen poistuman kautta ja karsien pitkäaikaisten sijaisten määrää koordinoidusti huomioiden koko terveysaseman henkilöstö. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähtijävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat. Henkilöstömitoitus sairaalaosastoilla: Sairaala Sairaansijat Henkilömitoitus Joutsa 15 0,86 Keuruu 26 0,82 Laukaa 22 0,83 Laukaan ja Joutsan osastoilla toimii yksi osastonlääkäri ja Keuruulla 1-2 lääkäriä (yhteensä 3-4). Lisäksi Laukaassa ja Keuruulla vanhushuollon muut toimipisteet mukaan lukien palvelutalot on pyritty keskittämään yhdelle avohoidon lääkärille. Laukaasta ja Joutsasta puuttuu tällä hetkellä vakituiset lääkärit osastolta ja paikkausta on tehty vastaanottojen puolelta.

14 13 Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa ja toimivaa yhteistyötä kuntien asumispalveluiden sekä kotisairaanhoidon kanssa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain tarkalla läsnäolosuunnittelulla, hyödyntämällä työaikapankkia ja uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä. 4. Suun terveydenhuollon vastuualue Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhuoltoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virkaaikana, antamaan kiireellisen hoidon samana päivänä, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhteydenotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistyö koordinoidaan yhdessä seututerveyskeskuksen yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Suun terveydenhuollon yksiköt toteuttavat ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa eri-ikäisten asukkaiden kanssa, sekä mini - interventiota jokaisella asiakaskäyntikerralla. Hoidon tarpeen arvio (entinen ajanvaraus) Keskitetty hoidontarpeen arvio on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Puhelinliikenne on järjestetty siten, että puhelinnumeroita on vain yksi ja ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoina puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo Sen rinnalla on lokakuussa 2019 aloitettu chat-toiminta, joka palvelee maanantaista perjantaihin klo Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalveluista panoraama-, lateraalikallo- ja kartiokeilakuvantamiset hankitaan sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa. 4.1 Perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, sisältäen ensiavun, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa. Yksiköiden toiminnasta vastaavat apulaisylihammaslääkärit yhdessä osastonhoitajien kanssa. Suuhygienisteillä sekä hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa. Kiireellinen ensiapu Kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys on järjestetty Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa. Toiminnan siirtämistä sairaala Novaan on suunniteltu. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa.

15 Erikoishammashoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä. Osa siitä toteutetaan Joutsan, Keuruun, Konneveden sekä Laukaan hammashoitoloissa ja osa ostopalveluina Jyväskylässä. Koko terveyskeskuksen alueen kirurgiaa sekä Petäjäveden ja Toivakan kuntalaisille myös oikomishoitoa järjestetään seututerveyskeskuksen omana toimintana Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Toiminnalle välttämättömien konsultoivien oikojahammaslääkärien palvelut hankitaan ostopalveluina. Kiinteää protetiikkaa ja purennan kuntoutusta tuotetaan omana tuotantona Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Kirurgiaa, iensairauksien hoitoa ja irtoprotetiikkaa tuotetaan vähäisessä määrin ostopalveluna Pihlajalinnalla Jyväskylässä. Yksikön toiminnasta vastaa ylihammaslääkäri yhdessä osastonhoitajan kanssa. Erikoishoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta. Kuntalaiset eivät voi omatoimisesti hankkiutua erikoishoitoon. 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus Asiakas/Kunta Koronan vuoksi jonoja kertyi n käynnin verran. Alustavien laskelmien mukaan jonojen purkamiseen menee noin vuosi ilman ulkopuolista rahoitusta. Vuoden 2020 aikana jonojen purusta tehdään tarkempi suunnitelma, jonka toteutumisaikataulu riippuu täysin käytettävissä olevan rahoituksen suuruudesta. Prosessit/Toiminta Työajan seurantaa ollaan toteuttamassa osana työntekijän opinnäytetyötä. Havainnoinnit ja mittaukset on tehty vuonna 2018 kaikille ammattiryhmille. Tulokset ja niistä poimittavat kehityskohteet saadaan koottua vuoden 2021 aikana. Kirjaamisen arviointi toteutetaan kaikille potilastyötä tekeville työntekijöille (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) vuoden 2021 aikana. Henkilöstö Eläköitymiset ovat suuri haaste. Rekrytoinnit hoidetaan niin, että suunnittelemattomia katkoksia toimintaan ei tule. Vältetään ostotyövoiman käyttöä virka-ajan toiminnassa. Päivystyksen järjestämiseen 24/7 henkilökunta ostetaan yhteistyössä Keski-Suomen muiden terveyskeskusten kanssa. Työnjako ja tehtävien siirto mahdollistetaan kehittämällä henkilöstörakennetta sitä kohti, että kaikissa hoitoloissa siten, että meillä olisi 1 hammaslääkäri/1 suuhygienisti tai itsenäistä työtä tekevä hammashoitaja. Talous Talous on suunniteltu vuoden 2020 talousarviota vastaavaksi menojen osalta, mutta tuloissa on arvioitu olevan laskua vuoden 2020 talousarviosta Investointeina on talousarvioversiossa suunniteltu hankittavaksi uusia hoitoyksiköitä vuosina yhteensä 10 kpl: Keuruulle 1 kpl, Multialle 1 kpl, Joutsaan 4 kpl ja Laukaaseen 4 kpl.

16 15 5. Hallinnon vastuualue 5.1 Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus Toimivan johtamisjärjestelmän tehtävänä on huolehtia suunniteltujen muutosten toteutumisesta ja seurannasta sekä kehittää niitä edelleen vastaamaan paikallisia tarpeita potilaslähtöisesti ja - turvallisesti. Lisäksi sen tehtävänä on kantaa vastuu erityisesti työntekijöiden työtyytyväisyydestä huolehtimalla riittävästä resursoinnista sekä hyvästä työilmapiiristä. 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan lähes 60 % sairaanhoitopiirin muilta yksiköiltä. Vuoden 2021 talousarviossa on varausta yhteensä 5,438 miljoonaa euroa näihin palveluihin. Vuoden 2020 talousarviossa vastaava luku oli 5,222 miljoonaa euroa eli kustannusten muutos on +4,1 % vuodessa. Sairaanhoitopiirin sisäisten palvelujen kustannukset ovat Seututerveyskeskuksen liikevaihdosta 13,5 %. Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tietojärjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaanhoidossa noin asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekisterinpitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Talousarvioon on varattu ostopalveluihin tietohallinnolta 2,161 miljoonaa euroa (1,974 miljoonaa euroa, +9,5 %). Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköiltä eurolla ( euroa, +3,0 %). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat kolme röntgenyksikköä, eli Laukaa, Joutsa ja Keuruu. Lääkehuollon palvelut euroa ( euroa, +87,6%) hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Myös lääkkeet ostetaan sairaanhoitopiirin apteekilta, varaus euroa ( euroa). Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostoon on varattu euroa ( euroa, +31,0 %). Hankinnan ja logistiikan palveluiden (hankintatoimiston, potilaslogistiikan ja kuljetusten) ostoihin koko seututerveyskeskuksen alueelle on varattu euroa ( euroa, -12,9 %). Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekeskus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin on varattu euroa ( euroa, +55,4 %) sekä kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin euroa ( euroa). Paikallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon ostopalveluihin on varattu yhteensä euroa ( euroa, +1,4 %). Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimistossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tallentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuhdeasioissa.

17 16 Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokranneet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannukset seututerveyskeskukselta. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin on varattu miljoonaa euroa (2.739 miljoonaa euroa). Kuntien ulkopuolisten toimijoiden osuus em. vuokrakustannuksesta on edelleen euroa. Sairaanhoitopiirin kiinteistötekniikan palvelut seututerveyskeskukselle kustantavat edellisvuoden tapaan euroa. Puhtauspalvelujen ostoon varataan edellisvuoden talousarviota vastaava euroa. Välinehuollon palveluihin on varattu euroa ( euroa, -0,5 %). Lääkintätekniikan palveluita käytetään jatkossa lääkinnällisten laitteiden huoltoon ja hallintaan, mihin on talousarviossa varattu euroa. Laboratoriopalvelut hankitaan pääosin Fimlabilta. Määrärahavaraus on euroa (1.029 miljoonaa euroa, +22,4 %). Varaus on arvioitu edellisvuoden toteumatietojen perusteella, joihin nähden kuluvan vuoden talousarviovaraus vaikuttaa pieneltä. Laboratoriotutkimusten analyysitoiminta on keskitetty, kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina. Laboratorionäytteiden ottaminen jatkuu kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Käynnistyvällä laboratoriotutkimusten inventaariolla pyritään yhtenäistämään palvelujen käyttöä ja samalla säästämään kustannuksissa. 5.3 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta Potilas- ja asiakasturvallisuus Seututerveyskeskus noudattaa henkilötietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suomen lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta Seututerveyskeskukseen kohdistuu vaikutuksia, joiden myötä päivitämme henkilötietojen käsittelyyn liittyviä toimintatapoja tietosuojalainsäädännönvaatimusten mukaiseksi. Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on, että terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuusosaaminen, tietoturvallisuuden, lääkehoidon ja laiteturvallisuuden kehittäminen sekä työturvallisuuslain mukaiset henkilöturvallisuuteen ja väkivallan hallintaan sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat kirjattuna yksiköiden koulutussuunnitelmissa ja henkilöstön osaaminen on perehdytyksen ja koulutuksen avulla varmistettu sekä ohjeistukset ovat ajan tasalla. Seututerveyskeskuksen potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna Potilasturvallisuuskoordinaattori päivittää. Potilasturvallisuussuunnitelmassamme on huomioitu kokonaisturvallisuus, johon kuuluvat työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja tietoturvallisuus. Potilasturvallisuus-, työturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja ympäristöpoikkeamat ilmoitetaan sähköisesti Awanicin Haipro-ilmoitusjärjestelmän kautta. Turo -moniammatilliset turvallisuustyöryhmät kokoontuvat 2 kertaa vuodessa kaikilla terveysasemilla, jossa sovitaan koko terveysasemaa koskevista kehittämistoimenpiteistä. Turo-ryhmissä seurataan turvallisuusvaarojen ja -riskien arvioinnin pohjalta tehdyn toimenpideohjelman toteutusta. Käsiteltäviä asioita ovat mm. palo- ja pelastussuunnitelmat, kiinteistöjä koskevat asiat, sisäilmatyöryhmissä päätetyt asiat, rakentaminen ja remonttiasiat sekä yksiköiden ajankohtaiset Turotyöryhmälle tuomat turvallisuuteen liittyvät asiat.

18 17 Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työtekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Henkilöstöä on koulutettu väkivalta- ja uhkatilanteita varten (mm. Avekki-koulutus) ja henkilöstölle on laadittu ohjeistuksia siitä, miten toimitaan erilaisissa uhka- vaaratilanteissa. Terveysasemille on laadittu toimintamallit uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimiseen ja toimintamalleja harjoitellaan käytännössä. Riskien ja vaarojen arvioinnit tehdään säännöllisesti. Henkilöstö ilmoittaa työturvallisuuteen liittyvät haittatapahtumat Haipro-järjestelmään. Toimipisteillä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää sairaanhoitopiirissä debriefing-mallia (välitön tilanteen purkumalli). Esimiehille ja toiminnasta kiinnostuneille on järjestetty purkukoulutustilaisuuksia. Työhyvinvointijohtamisen malli on käytössä myös Seututerveyskeskuksessa. Riskien hallinta, sisäinen valvonta ja laatumittarit Seututerveyskeskuksen arkkiin on laadittu laatutaulut sairaaloihin ja vastaanotoille. Laatutaulun avulla seurataan kuukausittain hoidon laatuun liittyviä mittareita kuten sairaaloiden hoitopäivien määrää, kuormitusprosentteja, potilaspalautteiden määrää ja arvosanoja, Haiproista tapaturmien määrää, ehuuhteen käyttöä (kpl+ %), langatonta kirjaamista (kirjaukset, käyttäjät, EWS, Frat, NRS- 2002, kipu, Vip Skore, ihon kunto, Audit), rannekeratsioiden tuloksia (potilasmäärä+ %), hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssia (kpl+%) ja painehaavaprevalenssia/- insidenssiä. Vastaanotoilta seurataan suoritteita lääkärien ja hoitajakäynneistä, potilaspalautteiden määrää ja NPS lukua, potilasturvallisuus Haiproja, talouden toteutumaa, puheentunnistuksen (lääkärit/hoitajat) ja päätöksentuen (hoitajat) käyttöä, puheluiden määrää ja rannekeratsioiden (eli potilasrannekkeiden käyttötutkimusten) tuloksia. Kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa suorittavat potilasturvallisuuden verkkokurssin. Tavoite on, että poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa käsitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käypä Hoito -suosituksia sekä sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen omia prosessikuvauksia käytetään apuna potilaan hoidossa. Hoito-ohjeet on kirjattu sairaanhoitopiirin Hopo-järjestelmään ja ne löytyvät nyt myös internetistä Seututerveyskeskuksen sivuilta. Lääkehoidon turvallisuustavoitteena on, että lääkevahingot vähintään puolittuvat. Seututerveyskeskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, joka seuraa lääkekulutusta ja hävikkiä, jakaa tietoa yksiköihin ja arvioi toimintaa. Lääkehoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen varmistetaan kaikkien osalta sairaanhoitopiirin ohjeistusten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmat päivitetään vuosittain jokaisessa yksikössä. Jatkuva käsihygieniaseuranta on menossa ja tapahtuu sairaanhoitopiirin mallin mukaan. Myös ehuuhde tilastot ovat käytössä. Seututerveyskeskuksessa on aloittanut oma hygieniahoitaja, joka tekee yhteistyötä sairaanhoitopiirin hygieniahoitajien kanssa. Laitevastaavat huolehtivat lääkeajokorttien suorittamista osana laiteturvallisuutta. Pelastussuunnitelmat päivitetään noin kahden vuoden välein. Sairaaloihin tehdään säännölliset paloturvallisuustarkastukset (ml. poistumisturvallisuusselvitykset), samoin järjestetään sammutusja pelastusharjoituksia. Pandemiasuunnitelmat ja valmiussuunnitelmat päivitetään kahden vuoden välein. Kaatumisten ehkäisyyn on luotu toimintamalleja Turo-projektissa. Sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä rakennetaan maakunnallista mallia kaatumisen ehkäisyyn.

19 18 Seututerveyskeskuksessa toimii vakavien vaaratapahtumien selvittämisen ryhmä. Haipro-järjestelmästä seurataan vakavia vaaratapahtumia ja käynnistetään selvitys tarvittaessa. Seututerveyskeskuksessa noudatetaan sairaanhoitopiirin laiteturvallisuuden ohjeistuksia. Laitevastaavat ovat käyneet laiteajokorttikouluttaja -koulutukset ja ottavat vastaan työntekijöiden ajokorttinäyttöjä. Ajokortit kirjataan Arkkiin yksiköittäin. Esimiehet seuraavat niitä ja laiteajokorttinäytöt uusitaan 3 vuoden välein. Tietoturvaan ja -järjestelmiin liittyvät haittatapahtumat ilmoitetaan Haipro-järjestelmään. Henkilöstö ilmoittaa kiinteistöön, kulkuteihin, sisäilmaan ym. liittyvät haittailmoitukset Haiprojärjestelmään. Ilmoitukset menevät potilasturvallisuuskoordinaattorille, joka jakaa ilmoitukset asianomaisille käsittelyä varten. Laajat ja vaikeat sisäilmaongelmat (riskiluku 4 5) käsitellään sisäilmatyöryhmissä. Ostopalvelusopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lähetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuuden ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta.

20 19 6. Palvelusopimukset sopijakuntien kanssa 6.1 Joutsa: palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus JOUTSA asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,44 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 94 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 4,7 %

21 20 Palvelusopimus: Joutsa TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa riittävä (odottavia äitejä yht. noin 16 äitiä/vuosi) - lastenneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa (yht. noin 230 lasta) - aikuisneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa sopiva (mm. yht. noin 406 diabeetikkoa), myös Leivonmäellä aikuis- ja diabetespalvelux1 (omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (yhteensä koulua, Mieskonmäen ala-aste ja Luhangan kirkonkylän koulu lakkautettu jo aiemmin, noin 450 opiskelijaa) työpanos riittävä ja kunnan toimesta koulukuraattori - nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta vakiintunut - 1x kuukaudessa puheterapeutti, 50% toimintaterapeutti, 1 psykologi (lapset, koulu, aikuiset) 4pv/viikko - perhekeskus Tammi aloittaa toimintansa uudessa Sote-keskuksessa perhekeskuskoordinaattori aloittanut toimintansa (noin 1½ pv/viikko) Sairaanhoito: - vastaanotolla apulaisylilääkäri + 2,5 lääkäriä ja hoito- sekä avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Joutsa-Toivakka-Luhanka alueelle - päihde-mielenterveysvastaanotossa psykologi, sairaanhoitaja, psykiatri 1pv joka toinen viikko, päihdehoitaja 1pv/viikko, 1 terveyskeskuspsykologi, joka hoitaa myös lapset ja koululaiset - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - fysioterapiassa 3 fysioterapeuttia, joilla suoravastaanottoa ja osastolla työskentelyä. - vuodeosastotoiminta: 1 osastonlääkäri, 15 sairaansijaa, henkilökuntamitoitus 0,82 / sairaansija Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 2,0, hammashoitaja 3,5 ja suuhygienisti 1,1 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja Joutsan hoitolassa. Oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa - kannettavaa hoitoyksikköä Joutsassa käytetään palvelukodin asukkaiden ja kehitysvammaisten hammashoitoon - suunnitteilla on uusi hoitola, jonka suunnitteluun henkilöstö on hyvin sitoutunut

22 21 Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. terveyskeskussairaalapalvelut. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon osalta heinäkuussa toimii vain kiirevastaanotto. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: ma to klo , pe Leivonmäen näytteenotto 2 x/kk erikseen ilmoitettavina päivinä Kuvantaminen: ma, ke, pe klo Lähipäivystys: Virka-ajan ulkopuolella KSKS/Yhteispäivystys

23 Toivakka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus TOIVAKKA asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,10 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 93 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 2,1 %

24 23 Palvelusopimus: Toivakka TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lasten ja kouluopiskelijaneuvola: (äitejä noin 17/v, lapsia noin 240, 2 koulua yht. noin 320 koululaista): terveydenhoitajaresurssi riittävä, kunnalla ostopalveluna koulukuraattori 1 pv/vk - aikuisneuvola (diabeetikoita noin 250) resurssi riittävä. Omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat. - aikuispsykologi n. 1pv /viikko Joutsasta, toimintaterapeutti noin 2½ pv/viikko, puheterapeuttipalvelut yhteinen resurssi Joutsan kanssa. Koulu ja neuvolapsykologi 1-1½ pv /viikko Sairaanhoito: - vastaanotto: 1,6 lääkäriä, lisäksi hoito- ja avustava henkilöstö - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä, lisäksi palvelusetelitoimintaa (etälääkäritoiminnalla korjattu lääkärivajetta) - fysioterapeutti Joutsasta 30 % työpanos, muistikoordinaattori/muistihoitaja 50 % - vuodeosastopalvelut Joutsasta tai Laukaasta Suun terveydenhuolto: - työpanokset hammaslääkäri 1,2, hammashoitaja 1,8 ja suuhygienisti 0,7 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä - Kannettavaa hoitoyksikköä käytetään Toivakan terveysasemalla hammashoitajan tai suuhygienistin työpisteenä sekä Kankaisten koululla, joissa on tehty suuhygienistin suorittamia 5 luokkalaisten tarkastuksia, hammashoitajan suorittamia tarkastuksia, omahoidon ohjausta, hammaskiven poistoa, pinnoituksia sekä hampaiden puhdistuksia. Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon avopalvelut tuotetaan lähipalveluna. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni kiirevastaanoton toimiessa Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: ti ja to klo ajanvaraus Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla, ma, ke, pe klo Lähipäivystys: Laukaan päivystys ma to klo 16 19, pe la su ja arkipyhinä klo 8 17 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

25 Luhanka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus LUHANKA 698 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,37 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 95 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 4,4 %

26 25 Palvelusopimus: Luhanka TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lastenneuvola toimii yhteistyössä Joutsan kanssa tulevassa perhekeskus Tammessa - aikuis- ja diabetesneuvola (1 x viikossa) ja kouluterveydenhuollossa myös yhteinen resurssi Joutsan kanssa. Diabeetikkoja noin 73. Omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - puheterapeutti, toimintaterapeutti ja psykologi Joutsasta Sairaanhoito: - vastaanotto: lääkäri 1 pv/vk Luhangassa, muina päivinä Joutsassa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - vuodeosastopalvelut Joutsasta. Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 0,3, suuhygienisti 0,1, hammashoitaja 0,4 Suuhygienistin tai itsenäistä potilas työtä tekevän hammashoitajan palveluja tuotetaan sen mukaan, miten henkilöstö saadaan järjestymään. - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä sekä Joutsan hammashoitolassa ja oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa Toiminnasta: Tarvittavia perustason palveluita pyritään tuottamaan lähipalveluna. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on kiinni. Kiirevastaanotto toimii Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: lääkärin vastaanottopäivinä (ke) klo Luhangassa, lisäksi ma pe Joutsassa Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla ma, ke, pe klo Päivystys: Virka-aikana Joutsan terveysasemalla muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

27 Keuruu: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus KEURUU asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,33 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 85 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 2,3 %

28 27 Palvelusopimus: Keuruu TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajaresurssi Keuruulla riittää hoitamaan Multian neuvolat (odottavia äitejä Keuruulla noin 60 65/vuodessa, Multialla noin 10-14/vuosi), lastenneuvolassa lapsia noin 490. Synnytysten ja lapsimäärän vähennettyä on resurssin tarkastelu tarpeen, aluejakoa kartoitetaan uudestaan. - koulu- ja opiskelijaterveydenhoidon nykyresurssi riittää hoitamaan myös Multian; kaupungilla koulukuraattori ja koulupsykologi (yhteensä noin opiskelijaa) - 1,4 terveyskeskuspsykologia ja toimintaterapeutti 4,5 päivää/viikossa, sekä 1,5 puheterapeuttia - perhekeskustoiminta vakiintunutta sisältäen oman perheneuvolapalvelun - aikuisneuvolatoiminta (diabetes ja muistihoitajat) integroitu osaksi Keuruun uutta vastaanottomallia lokakuun alusta. Sairaanhoito: - vastaanotossa siirrytty moniammatilliseen tiimimalliin, jossa omahoitaja vastaa asiakkaan hoidosta - 1 apulaisylilääkäri, virkaan saatu tekijä parantaen lähijohtamista osastonhoitajan työparina. - 7 yleislääkäriä (hoitaa myös Multian), 2 osastonlääkäriä sekä hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Keuruu-Multia-Petäjävesi alueelle - tähystystoiminta ostona tai oman lääkärin toimesta - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa on 1,2 lääkäriä (omana 80 % ja ostopalveluna 40 %), 2 päihdehoitajaa, 1 psykologi ja 3 psykiatrista sairaanhoitajaa, 1 depressiohoitaja, 2 mielenterveyshoitajaa, lisäksi seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - sairaalan sairaansijoja alkuvuonna 26, hoidetaan myös Petäjäveden ja Multian terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat, hoitohenkilömitoitus 0,82 / sairaansija - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista yhdellä suoravastaanottotoimintaa), osaston fysioterapeutti liikkuu joustavasti osaston ja avokentällä tarpeen mukaan - yhteinen toimintaterapeutti Keuruu-Multia-alueella - Haapamäen vastaanoton lääkäri Keuruulla tiimissä 5pv/viikko ja sovittaessa lähipalvelupäiviä Haapamäellä Suun terveydenhuolto: - Keuruun hammashoitolassa: hammaslääkäri 4,2, hammashoitaja 5,8 ja suuhygienisti 2,1 sekä Haapamäen hammashoitolassa: hammaslääkäri 0,3, hammashoitaja 0,6 ja suuhygienisti 0,3 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja kerran kuukaudessa Keuruun hammashoitolassa. Oikomishoito tehdään Keuruun ja Haapamäen hoitoloissa - Haapamäen yhtenäiskoulun tiloissa suun terveydenhuollon käytössä on yksi hoitohuone.

29 28 Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. tähystystutkimukset. Kesän 2021 aikana toimipisteissä on supistettua toimintaa, josta sovitaan tarkemmin erikseen keväällä 2021 talousarviotilanteen mukaan. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. Henkilöstömenojen osalta sairaansijojen vähennys osastolla mahdollistaa sijaismäärärahojen vähennyksen. LAB: ma pe klo ajanvaraus Kuvantaminen: ma to klo , pe klo Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 18, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

30 Petäjävesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus PETÄJÄVESI asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,08 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 91 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 2,0 %

31 30 Palvelusopimus: Petäjävesi TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajan toimesta hoidetaan lisäksi myös kaikki rokotukset (odottavia äitejä noin 24-30/v) - lastenneuvolassa terveydenhoitajan resurssi riittävä (yhteensä noin 265 lasta) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa terveydenhoitajan resurssi riittävä; kunnalla koulukuraattori (yht. noin 600 opiskelijaa) - perhekeskuksen toiminta vakiintunutta - terveyskeskuspsykologin palvelut 3 päivänä viikossa (lapset, koulu, perheet) ja koulupsykologi 2½pv viikossa - toimintaterapeutti 2 päivää/viikko, puheterapeuttipalvelut noin päivä viikossa - aikuisneuvolatoiminta integroitunut lokakuun alusta osaksi uutta vastaanottomallia Petäjävedellä Sairaanhoito: - vastaanottotoiminnassa lääkäreitä 2,6, joka riittävä ja lisäksi hoitohenkilöstö ja laitoshuoltaja - apulaisylilääkäri ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Multian kanssa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - fysioterapiassa 1 fysioterapeutti, jolla suoravastaanottotoimintaa - päihdehoitaja 2 pv/viikko Keuruulta - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla Suun terveydenhuolto: - Suun terveydenhuollon työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 1,4, hammashoitaja 2,0, suuhygienisti 0,9; - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä. Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna ja osin Keuruulla, ml. terveyskeskussairaalatoiminta. Suun terveydenhuollon osalta toimipiste on heinäkuussa suljettuna ja kiirevastaanotto on tuolloin Keuruulla. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: Kuvantaminen: Lähipäivystys: ma ja ke klo ajanvaraus Keuruun terveysasemalla ma to klo , pe klo Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 18, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

32 Multia: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus MULTIA asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,40 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 98 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 3,2 %

33 32 Palvelusopimus: Multia TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola (raskaana olevia noin 10/vuosi, lapsia noin 64) resurssitarve varsin pieni, Keuruulta terveydenhoitaja 1x viikossa/tai tarpeen mukaan - kouluterveydenhuollossa (noin 155 koululaista), terveydenhoitaja 2 pv viikossa - aikuisneuvolatoiminta integroitu osaksi uutta vastaanottomallia. Diabeetikoita noin psykologi 1 pv/viikko ja toimintaterapeutti 0,5 pv /viikko, puheterapeutti 0,5 pv viikko Sairaanhoito: - avovastaanotolla lähipalveluna lääkäri 3 pv/vko ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - avovastaanoton lääkäri Keuruulla tiimissä 5pv/viikko ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - apulaisylilääkäri ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Petäjäveden kanssa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - päihdehoitaja 1 pv/viikko - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla - fysioterapeutti x 2 /kuukaudessa Suun terveydenhuolto: - työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 0,6, hammashoitaja 0,8 ja suuhygienisti 0,6 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja Keuruun hammashoitolassa. Oikomishoito tehdään Keuruun hoitolassa. Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki peruspalvelut tuotetaan Keuruulla ml. terveyskeskussairaalapalvelu, tarvittava osa lähipalveluna Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa. Suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni ja kiirevastanotto toimii Keuruulla. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: Multia ke Keuruu ma pe klo ajanvaraus Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma to klo , pe klo Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8 18, la su ja arkipyhinä klo muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

34 Laukaa: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus LAUKAA asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 0,93 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 102 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 2,0 %

35 34 Palvelusopimus: Laukaa TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä Avoterveydenhuolto Laitoshoito Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa on tällä hetkellä riittävä terveydenhoitajaresurssi (odottavia äitejä noin 200) - lastenneuvolassa (lapsia noin 1700) terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä riittävä - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (17 koulua, yht. noin 3120 opiskelijaa) koululaisten määrä on nousussa - ammattiopiston uusia opiskelijoita aloittanut syksyllä 2020 noin 80 - kouluterveydenhuoltoon järjestetty terveydenhoitajan lisäresursseja toimintoja tarkastelemalla - Laukaan perhekeskuksen toiminta on jo vakiintunutta - 0,5 lääkäri perhekeskuksessa on ollut erittäin toimiva - avoin neuvolatoiminta pilotti aloittanut syksyllä aikuisneuvolassa omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - 2 psykologia (toinen aikuisille ja toinen lapsille), toimintaterapeuttiresurssia 1,5 (sisältää Lievestuoreen 1pv), 2 puheterapeuttia (toinen hoitaa Konneveden pt tarpeen) Sairaanhoito: - vastaanotolla 1 apulaisylilääkäri (yhteinen Konneveden kanssa) ja 12 yleislääkäriä - tähystystoiminta ostona tai oman lääkärin toimesta - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - lisäksi hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Laukaan ja Konneveden alueelle - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykiatri 3pv/viikko, 0,5 terveyskeskuslääkäriä 2pv/viikko, 1,5 psykologia, 5 psykologinen sairaanhoitaja, 1 depressiohoitaja, 1 terveyskeskuspsykologi ja 1 aikuisten päihdehoitaja - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista 3 suoravastaanottotoimintaa ja 80 % työpanos vuodeosastolla) - vuodeosasto: 1 osastonlääkäri, 22 sairaansijaa, palvelee laukaalaisten lisäksi Konneveden ja tarvittaessa myös muun seututerveyskeskuksen potilaita, hoitohenkilömitoitus 0,83/sairaansija - Lievestuoreen vastaanoton lääkäri Laukaassa tiimissä 5pv/viikko, lähipalveluna tarvittaessa Suun terveydenhuolto: - työpanokset Laukaan hammashoitolassa: hammaslääkäri 7, hammashoitaja 10,3 ja suuhygienisti 3,2 - työpanokset Lievestuoreen hammashoitolassa: hammashoitaja 0,4 ja suuhygienisti 0,4 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja kirurgian palveluja tuotetaan myös Laukaan hammashoitolassa. Oikomishoitoa tehdään sekä Laukaan että erikoishoidon yksikössä

36 35 Toiminnasta: Kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluna ns. täyden palvelun periaatteella. Kesäaikana eri toimipisteissä voi olla kuitenkin supistettua toimintaa kiireettömien palveluiden osalta. Suun terveydenhuollon osalta heinäkuussa toteutetaan vain kiirevastaanottoa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. LAB: Kuvantaminen: ma pe klo Lähipäivystys: ma to klo , pe ajanvaraus Lievestuoreella ti ja pe klo ajanvaraus Laukaan lähipäivystys ma to klo 16 19, pe la su ja arkipyhinä klo 8 17 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

37 Konnevesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus KONNEVESI asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus ) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL ) tarvekerroin 1,32 (koko maa = 1,00) tarvevakioidut menot 98 (koko maa = 100) Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen) Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma (palkit kuvaavat kuukausia lokakuu syyskuu 2020) Päivystyksen osuus suoritteista 1,5 %