s.11 s.19 Saako turvallinen kemikaali vammauttaa? Luomuliitto.fi uudistui s.10 Pienviljelyllä lisää luomuvihanneksia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "s.11 s.19 Saako turvallinen kemikaali vammauttaa? Luomuliitto.fi uudistui s.10 Pienviljelyllä lisää luomuvihanneksia?"

Transkriptio

1 5/ ,00 Luomulehti s.19 Saako turvallinen kemikaali vammauttaa? s.10 Pienviljelyllä lisää luomuvihanneksia? s.11 Luomuliitto.fi uudistui s.9 Luomuviikko s.31 Lähiluomua s.40 IFOAM

2 Pääkirjoitus Luomussa on tulevaisuus Puhdas ja käsittelemätön, lähellä tuotettu liha on ollut tuotteidemme perustana aina toimintamme alusta 1999 asti. Sen symbolina on kruununjalokivemme, ilmakuivattu luomulumikinkku, joka valmistetaan ikivanhalla suomalaisella lihankuivausmenetelmällä. Merisuola hierotaan lumikinkkuun käsin ja sen annetaan imeytyä kaksi viikkoa, minkä jälkeen se kylmäsavustetaan leppälastuilla. Lumikinkku saa kypsyä 12 kuukautta ihanteellisissa lämpö- ja kosteusoloissa kellarissamme Pohjanpitäjänlahden rannalla. Lihan oikea kypsyys todetaan hevosen kylkiluulla vain todellinen ammattilainen tietää, milloin piston vastus on juuri oikea. Uusien luomuviljelijöiden ennätysmäinen määrä kertoo tuottajien asenteista nähdä luomu tulevaisuuden tuotantomuotona. Neljässä vuodessa luomuviljelty pinta-ala on kasvanut huimat 36 prosenttia. Luomuviikolla kuluttajia kannustetaan valitsemaan luomu. Valinta on avain siihen, että luomutuotanto lisääntyy ja sen ympäristöhyödyistä saadaan yhä enemmän irti. Työ luomun edistämiseksi on pitkäjänteistä. Uusilta luomukasvinviljelytiloilta on odotettavissa luomutuotteita kolmantena vuonna siirtymisestä. Erityisesti kotieläintiloilla korkeat investointikustannukset ja epävarmuus markkinoista ja maatalouspolitiikasta edellyttävät huolellista suunnittelua luomuun aikoville. Luomuraaka-aineiden tuotannon kasvu on mahdollistanut myös jatkojalostuksen kehittymisen ja kotimaisten luomutuotteiden saatavuus on parantunut. Luomuketjun kehittyminen vaatii kuitenkin kaikilta osapuolilta luottamusta ja sitoutuneisuutta yhteisiin päämääriin. Tätä luottamusta on viimeaikoina koeteltu erityisesti maitosektorilla saksalaisen luomumaidon vyöryessä S-ryhmän hyllyille pahimmillaan yli 75 sentin hintaeron turvin. Hintakuilua ei selitä Suomen ja Saksan tuottajahintojen noin 10 sentin erotus. Vaikka suomalaistuottaja luovuttaisi maitonsa ilmaiseksi, se olisi vieläkin saksalaismaitoa kalliimpaa. Toimivan ja luotettavan ketjun lisäksi luomu tarvitsee kehittyäkseen myös innovaatioita ja visioita. Ruoantuotannon ja ympäristönhoidon lisäksi tulevaisuuden luomutuotanto voi olla merkittävä tekijä alueellisessa myös energian tuotannossa. Luomutilojen biomassan energiapotentiaalin käyttöönotto ja biokaasulaitosten laajamittainen yleistyminen odotuttaa vain poliittisten toimenpiteiden kääntymistä hajautetulle energiantuotannolle suotuisaksi monet maataloustuottajat ovat halukkaita tuottamaan energiaa. Luomu on vastaus moniin tämän hetken polttaviin kysymyksiin, puhuttiinpa sitten hyvinvoinnista tai ympäristön kestävyydestä. Se mitä kaikkea muuta luomu voi tarjota tulevaisuudessa, on vain mielikuvituksestamme kiinni. Unelmiemme mahdollistamiseksi on meidän kuitenkin luotava niiden toteuttamiseen soveltuvat toimintaedellytykset. Tässä tarvitaan luottamusta ja yhteistyötä. Samalla huolellisuudella ja intohimolla valmistuvat myös muut tuotteemme. Lisäaineita vältämme käyttämällä säilöntään enimmäkseen suolaa ja mausteita. Periaatteemme on laatu, ei massatuotanto. Toivottavasti nautit tuotevalikoimastamme. Vanha Turuntie 82, POHJANKURU Toimisto avoinna klo puh: , Myymälä: Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2012 3

3 Sisällys 5 / Luomussa on tulevaisuus 9 Luomuvihanneksia lähiruokatorilta Hyvinkäällä 10 KANNESSA: Pienviljelyllä lisää luomuvihanneksia? 11 KANNESSA: Luomuliitto.fi uudistui 12 Luomu.fi kertoo, mitä luomu on 13 Luomu nousu-uralle 14 Kaupat lupaavat hyviä valikoimia 16 Lähiluomua: tuoteperhe 19 KANNESSA: Saako turvallinen kemikaali vammauttaa? 20 Onnenvuoren luomutilalla kasvaa valioluokan eläimiä 22 Kaurakiisseliä ja hapankaalia 24 Apilanurmesta ravinteita ja energiaa 26 Luomututkija tekee yhteistyötä 28 Polvijärven Liha-aitta Oy perheyritys teurastaa ja jalostaa 30 Kuukausi lähiluomua 35 Kierrättävän maatalouden koulutusta 36 Luomukanat munikoot 38 Lontoon luomuparatiisi Planet Organic 40 IFOAM yhteistyötä Euroopassa 42 Tunne oma heimosi 44 Tyhjästä monialayrittäjäksi 46 Juustoa leivälle 48 Luomukauppa kaupan sisällä 50 Lontoon lumoava luomupubi 52 Hotelli- ja ravintola-alalta luomulampuriksi 56 Mitä ihmeen koordinointia? 57 Lisää luomua -kiertue vauhdittaa luomun kasvua 58 Luomuveräjän aukaisi grilli-ilta 61 Ny ekorådgivare 62 Vuoden luomukeksintö -kilpailukutsu Palstat Alkupaloja... 6 Luomua opiskelemassa...35 Edunvalvontaa Euroopassa Luomut vertailussa Palveluksessanne På svenska...61 Ly h ye t Luomuviikko Aitojamakuja.fi on uudistunut ja kehittyy syksyn aikana Riittääkö fosfori?...18 Luomututkimusseminaari tuo huippu luennoitsijat Mikkeliin Terveiset Hyvän ruoan marssilta!...60 Sivu 13: Luomu nousu-uralle Sivu 36: Luomukanat munikoot Sivu 50: Juustoa leivälle Kannen kuva: Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2012 5

4 Alkupaloja Päättäjät, luomua! Ammattikeittiöt ovat merkittäviä luomunostajia. Jotta luomua saataisiin enemmän tarjolle, äänestäjien kannattaa vaatia kuntapäättäjiltä luomun edistämistä. On muistettava, että euro ei ole ainut mittari kouluruoan arvioimisessa. Ruoan laatu ja arvotekijät ovat asioita, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Keinot ovat kyllä olemassa, jos tahtoa riittää, toteaa luomuyrittäjä Markku Nikki. Kunnat voivat helpottaa byrokratiaesteitä esimerkiksi valitsemalla tarjousten pisteytyskriteeriksi luomun käyttämisen. Sysmän Luomuherkku Oy:n asiakkaana on monia suurkeittiöitä ympäri Suomea. Esimerkkeinä Nikki mainitsee Steiner-koulut, Vierumäen urheiluopiston sekä Mikkelin ja Kiuruveden kaupungit. Mikkeli ja Kiuruvesi ovat tehneet hyvää työtä. Siellä halutaan tarjota lapsille hyvää, täysiarvoista ruokaa, kiittää Nikki. Mikkelin kontakti löytyi pari vuotta sitten Ruralian Tiedolla ja taidolla tavoitteisiin -hankkeen ammattikeittiötilaisuudesta, jossa luotiin kontakteja yrittäjien ja ammattikeittiöiden välille. Molemmat kaupungit ovat olleet aktiivisia luomun ja paikallisten tuotteiden hyödyntämisessä. Kiuruvedellä kaupunki on jopa sitoutunut antamaan varoja luomu- ja lähiruoan hankintaan. Minna Myllykoski Luomupuuvilla tekee hyvää Tekstiiliteollisuus on yksi maailman suurimpia saastuttajia. Maailman terveysjärjestön, WHO:n, mukaan ihmistä kuolee vuosittain kehitysmaissa torjunta-aineiden aiheuttamiin myrkytyksiin, joista monet liittyvät puuvillan tuotantoon. Tavanomaisen puuvillan tuotannossa käytetään 8000 eri kemikaalia liittyen pesuun, valkaisuun, värjäykseen ja painamiseen. Onneksi viljelijät ja kuluttajat ovat heränneet. Nyt viljelijää 23 maassa kasvattavat luomupuuvillaa ja luku kasvaa vuosi vuodelta. Luomupuuvillan tuotanto on noussut vuoden 2008 jälkeen 63 % ja sen suosio Britanniassakin kasvaa koko ajan. Myrkkykemikaalien sijaan tuholaistentorjuntaan käytetään hyönteisiä, luonnonsaippuaa, chiliä sekä puista saatavia aineita, joista tuhohyönteiset eivät pidä. Luomupellon vieressä voi turvallisesti kasvattaa ruokakasveja. Vaatteiden lisäksi luomupuuvillaa käytetään pyyhkeissä, sänkyvaatteissa ja patjoissa. Esimerkiksi Britanniassa jopa supermarkettien omat vaatemerkit ovat siirtymässä luomupuuvillan käyttöön. Terveellistä luomutalkkunaa Talkkuna sisältää runsaasti ravintokuituja jopa 19 prosenttia. Lisäksi siinä on valkuaisaineita ja kivennäisiä. Ohrakuidun kolesterolia alentavat ja verensokeriarvoja tasaavat vaikutukset tunnetaan hyvin, kertoo uusi luomuyrittäjä, Savolaisen kotitalkkunan Seppo Koivisto. Heillä käytetään kuoretonta eli paljassiemenistä Jorma-ohraa, joka on ikivaha Rautalammin maatiaisohra. Siitä valmistettu Savolainen kotitalkkuna on todellinen kokojyvätuote. Savolaista kotitalkkunaa Omput kaupaksi ilman ilmoitusta Kesäkuussa kotitarveviljelijät ja muutkin saivat ilouutisen, kun lupabyrokratia pienimuotoisesta viljelytuotteiden myynnistä pehmeni. Uuden elintarvikelainsäädännön mukaan kotitarveviljelijä saa myydä tuotteitaan esimerkiksi paikalliseen ruokakauppaan ilman viranomaisilmoitusta. Itse tuotettuja kasviksia, marjoja ja hedelmiä saa myydä myös kotoa tai torilla. Niitä saa myös luovuttaa tai myydä päivätai vanhainkoteihin. Ammattiviljelijänkään ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneilmoitusta, jos harrastaa suoramyyntiä. Pienimuotoisuuden raja on kiloa kasvikunnan tuotteita. Lehtivihanneksissa raja on 5000 kiloa. Jos tuotetta myydään luomuna, sen täytyy kuitenkin aina olla sertifioitu. Vapaaehtoistyötä luomun hyväksi Meille tuli yhteydenotto: Luomu on minulle tärkeää. Voisin tehdä Pro bono kuvauspäivän Luomuliitolle. Elokuussa kävimme sitten kuvaamassa päivän ajan Marjo Koivumäen kanssa. Mahtavaa, että tällaista hyväntekemisen intoa on, ylistää Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi. Luomuliiton uudella kampanja-sivustolla on vinkkejä, mitä voi tehdä: tule-mukaan/ Marjo Koivumäki Ennätysmäärä uusia luomutiloja Maataloustuotannon luomuvalvontaan on tänä vuonna liittynyt 365 luomutilaa, mikä on enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2000-luvulla. Tänä vuonna eläintuotannon luomuvalvontaan on hakenut jo 113 eläintilaa, mikä on lähes yhtä paljon kuin kolmena edellisenä vuotena yhteensä. Suomessa on nyt noin 4300 luomuviljelijää. Myös luomuelintarvikkeiden valmistus lisääntyy, noin 100 yritystä on liittynyt valvontaan vuodenvaihteen jälkeen. Siirtyvien uusien tilojen ja uutta peltoalaa hankkineiden vanhojen luomutilojen peltoalan kasvu nostaa luomuviljellyn peltoalan noin hehtaariin eli yhdeksään prosenttiin koko maan peltoalasta. Hallitusohjelmaan liittyvän luomukehittämisohjelman tavoitteena on vähintään 20 prosentin osuus peltoalasta luomutuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Ahvenmaalla ja Kainuussa tavoite on jo ylitetty ja Pohjois- Karjalassa ollaan enää prosenttiyksikön päässä. Eniten kirimistä on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, joissa luomu on pelloista alle viisi prosenttia. Erityinen ryhmä uusia luomuviljelijöitä ovat nuoret tilanjatkajat, jotka siirtävät luomuun kerralla sekä pellot että eläimet. Useimmat uusista luomuviljelijöistä hakevat myös luonnonmukaisen tuotannon erityistukea. Keskikokoisella luomutilalla on peltoa noin 48 hehtaaria, mikä on 10 hehtaaria enemmän kuin tavanomaisilla tiloilla keskimäärin. Luomutuotannon kasvuun vaikuttaa hyvä markkinatilanne, luomulle myönteinen asenneilmapiiri sekä EU:n maaseudun kehittämisohjelman uuden tukikauden alkaminen vuonna Myös tuotantopanosten kuten keinolannoitteiden ja rehujen kasvavat hinnat haastavat pohtimaan tavanomaista tuotantoa kannattavampia vaihtoehtoja. Marjo Koivumäki 6 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/2012 7

5 Luomuviikko Lyhyesti Luomuviikon teemana on tänä vuonna Meidän luomu. Sinäkin olet ehkä saanut Luomulehden nyt ensi kertaa käteesi esimerkiksi kaupasta tai tapahtumasta, jossa halutaan nostaa luomua esille. Miksi sinä valitset luomun? Mitä luomu sinulle merkitsee? Näin kysytään Luomuliiton nettisivuilla luomuviikon kilpailussa. Palkintona Ruohonjuuren 30-vuotisjuhlan kunniaksi tuotepaketteja. Poimintoja ohjelmasta Maanantaina Lisää luomua -kiertueen aloitustilaisuus, Hyrian maaseutuopistossa Hyvinkäällä. Kiertueen järjestää Pro Luomu ry. Yhteistyössä ProAgria Uusimaa. Lisätietoja: puh Luomuviljelijä, tule Sinäkin Jyväskylän Paviljonkiin ammattilaisten konenäyttelyyn. Esillä ovat syksyn koneuutuudet. KoneAgriassa on koneiden ja laitteiden lisäksi laajat tieto-osastot. Seminaareissa aiheina biotalous, kotieläinten hyvinvointi ja tuotannon kannattavuus, maan kasvukunto, heinän ja palkokasvien viljely sekä luonnonmukainen tuotanto. Tervetuloa keskustelemaan luomu-infoon lauantaina (27.10.) Katja Gauriloffin menestysdokumentti Säilöttyjä unelmia Kouvolan Mediamajassa maakuntakirjaston alakerrassa klo Esityksen tarjoaa Kymenlaakson luomuyhdistys Kuhilas ry yhteistyössä elokuvakerho Edvinin, Kymenlaakson luonnonsuojelupiirin ja Mediamajan kanssa. Esityksen jälkeen globaali mehuhetki Avoimet ovet Biodynaamisessa yhdistyksessä klo 12 18, Torstaina Luomu Rokkaa, Etelä-Savo. Tavoitteena Suomen suurin luomulounas: Mikkelin torilla, monissa kouluissa ja henkilöstöruokaloissa. Mukana järjestämässä mm. MAMK, Esedu, MTT ja Saimaan luomu ry. Lisätietoja: puh Avoimet ovet Vantaan steinerkoulun puutarhassa klo 10 12, klo 12 lounas Torstaina Luomu Rokkaa, Etelä- Savo. Tavoitteena Suomen suurin luomulounas: Mikkelin ja Juvan toreilla, monissa kouluissa ja henkilöstöruokaloissa. Mukana järjestämässä mm. MAMK, Esedu, MTT ja Saimaan luomu ry. Lisätietoja: puh Meidän luomu -seminaari, Joensuu Lauantaina Auringonkukkajuhla, Kurjen tila, Vesilahti, kurjentila.fi Tapolan Mikkelin markkinat, Niinikoski, klo 11 14, Sunnuntaina Luomua läheltä -toritapahtuma, Beras-hanke, Villa Elfvik, Espoo. Lisätietoja: puh Muutokset mahdollisia. Katso koko ohjelma: luomuviikko Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke-pe 9-17, la 9-16 Liput: 15,-/10,- Sähköinen lippukauppa on jo avautunut. Lisää osoitteessa Torilla on ollut monipuolinen valikoima vihanneksia. Teksti ja kuvat: Kari Koppelmäki Luomuvihanneksia lähiruokatorilta Hyvinkäällä Luomuviikolla on Hyvinkäällä kaudenpäättäjäiset lähiruokatorille. Kaikki lähti siitä, että tuottajat halusivat vastata kysyntään. Lähiruokatori-idea sai alkunsa, kun Hyvinkäällä vuosia aktiivisesti toiminut ruokapiiri jäi ilman vetäjää. Ruokapiirin vetovastuuta tarjottiin paikallisille luomutiloille. Sopivaa paikkaa ja innokasta vetäjää ruokapiirille ei löytynyt, mutta luomutuotteiden kysyntään päätettiin vastata muilla keinoin. Hyvinkääläisten luomuviljelijöiden kesken syntyi ajatus säännöllisestä myyntipäivästä kaupungin keskustassa, missä suuri osa ruokapiiriläisistäkin asuu. Samalla tuotteet ovat tarjolla myös uusille asiakkaille. Hyvinkäällä myydään viihtyisissä tunnelmissa luomutuotteita torilla. Hyvinkääläiset maatilat perustivat lähiruokatorin, jota on pidetty torstaisin kesäkuulta lähtien. Tarjolla on ollut luomuvihanneksia, -yrttejä ja -viljatuotteita. Hyvinkääläiset ovat ottaneet torin innolla vastaan ja kävijämäärät ovat kasvaneet syksyn edetessä. Sopiva myyntipaikka löydettiin Asiakkaita on tiedotettu taulun avulla torilla ja sähköpostitse viikoittain.» Samalla tuotteet ovat tarjolla myös uusille asiakkaille. Hyvinkään kaupungin yritysvoimalan avustuksella Punnitse & Säästä kaupan vierestä Hämeenkadun ja Kauppalankadun kulmasta, aivan kaupungin keskustasta. Punnitse ja Säästä myymälä osallistuu lähiruokatoriin tarjoamalla toriteltalle ja myyntipöydille säilytyspaikan sekä osallistumalla torimyyntiin laajalla valikoimalla luomutuotteita. Torilla on ollut monipuolinen valikoima vihanneksia ja viljatuotteita. Alkukesästä tarjolla oli lähinnä taimia, salaattia ja viljatuotteita, mutta kasvukauden edetessä tuotteiden valikoima on laajentunut. Monipuolisen tarjonnan takaavat tilojen erilaiset tuotantosuunnat; Lehtokummun tila tarjoaa laajan valikoiman vihanneksia, Sillankorvan luomutilan erikoisalaa ovat tuoreyrtit ja yrttiteet ja Helena Ihalaisen kasvihuoneesta saadaan tomaatteja ja kurkkuja. Tänä vuonna luomustatuksen saavalta Knehtilän tilalta torille tulee viljatuotteita, härkäpapua ja hernettä. Kolmea tuoretuotteita tuottavaa tilaa yhdistää pieni koko ja suoramyyntiin erikoistuminen. Ruokapiireihin verrattuna viikoittainen myyntipiste tarjoaa hyvän myyntikanavan nopeasti pilaantuville tuotteille, kuten salaateille ja tuoreyrteille. Tärkeä osa lähiruokatorissa myynnin ohella on sosiaalinen kanssakäyminen asiakkaiden kanssa. Kokemuksena lähiruokatori on ollut ehdottomasti positiivinen, joskin aika ajoin työteliäs muiden töiden ohella. Ensi kesänä on tarkoitus jatkaa samalla mallilla. Viimeisen kerran tori on auki Luomuviikolla torstaina. Luomuviikon kunniaksi ja kiitokseksi kuluneesta kasvukaudesta asiakkaille tarjotaan kurpitsakeittoa. Kirjoittaja on yksi torin perustajista ja toimii osa-aikaisesti luomuvihannestuottajana Lehtokummun tilalla. 8 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/2012 9

6 Teksti: Kari Koppelmäki Kuva: Marjo Koivumäki Pienviljelyllä lisää luomuvihanneksia? Luomun kysyntä on kasvussa ja etenkin luomuvihanneksille tuntuu olevan kysyntää. Ruokakaupoissa kotimaisten luomuvihannesten tarjonta keskittyy kuitenkin muutamaan tuotteeseen. Ratkaisuja täytyy etsiä. Koska uuden maatilan perustaminen on vaikeaa, on kiinnostava mahdollisuus, että aloittavat puutarhatuottajat tekevät yhteistyötä olemassa olevien maatilojen kanssa. Nykyisestä luomupuutarhatuotantoalasta kolme neljäsosaa on marja- ja tai hedelmätuotantoa. Luomuvihannestentuotantoa ei koeta nykytilanteessa tarpeeksi mielekkääksi viljelijöiden keskuudessa. Luonnonmukaisesti viljelty puutarhaala on vähentynyt vuosittain noin 5 prosenttia (Koikkalainen ym. 2011). Tilojen määrä on Suomessa vähentynyt jo pitkään ja etenkin pienet tilat lopettavat toimintansa. Myös luomutilojen keskimääräinen tilakoko on kasvanut ja tuotanto on monesti keskittynyt viljantuotantoon kasvinviljelytiloilla. Samaan aikaan kiinnostus ruoantuotantoa kohtaan on kasvanut kuluttajien keskuudessa. Tästä esimerkkinä erilaiset kaupunkiviljelyprojektit ja Community supported agriculture (CSA) malliin perustuvat yhteisöviljelyhankkeet. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimii tuhansittain pieniä puutarhatiloja, mitkä myyvät tuotteensa CSA-mallin mukaisesti tai paikallisesti lähiruokatorien kautta. Monet tuotteitansa myyvät puutarhatilat voivat olla kooltaan 10 aarin kokoisia mikrotiloja, joista osa toimii kaupungeissakin. Suomessakin olisi varmasti tilaa uudenlaisille pientiloille, mitkä markkinoisivat tuotteensa paikallisesti. Ero kotitarveviljelyn ja kaupallisen tuotannon välillä ei ole välttämättä suuri. Poliitiikka ei edistä pienviljelyä Maatalouskeskustelussa pientilat koetaan elinkelvottomiksi ja ainoana järkevänä vaihtoehtona tunnutaan pidettävän tilakoon kasvattamista ja erikoistumista. Suomessa käydään vähän keskustelua ruoantuottajien määrän vähenemisestä ja sen seurauksista. Uusia viljelijöitä ei aktiivisesti pyritä houkuttelemaan alalle. Ainoa realistinen keino saada li- sää viljelijöitä sukupolvenvaihdosten lisäksi saattaa löytyä pienimuotoisesta paikallisille markkinoille keskittyvästä tuotannosta. Sopivan tilan ja pellon löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa. Pienimuotoiseen viljelyyn sopivia tiloja on tarjolla vähän ja hinnat ovat etenkin Uudellamaalla korkeita. Ekologista ja yhteisöllistä viljelyä kohtaan tuntuu olevan kiinnostusta. Kysymys kuuluukin, millä keinoin viljelystä kiinnostuneiden ihmisten suunnitelmat saadaan toteutumaan. Suomen maatalouspolitiikassa pitäisi tunnistaa pienten tilojen mahdollisuudet ja tukea erityisesti uusien viljelijöiden mahdollisuuksia aloittaa viljely. Yksi mahdollisuus voisi olla yhteistyö olemassa olevien luomutilojen kanssa. Pieni puutarhatila tuottaa paljon ruokaa pieneltä alalta ja tuo samalla lisäarvoa paikalliseen lähi- ja luomuruokatarjontaan. Kirjoittaja on osa-aikainen puutarhatuottaja Hyvinkäällä. Luomuliiton ympäristöstrategiasta: Luomuliitto vaatii, että myös pienempien tilojen mahdollisuudet kehittyä mahdollistetaan investointituilla. Maatalouden yksipuolistamisen sijaan tulisi edistää tuotannon monipuolistumista. Pienemmät tilakoot mahdollistavat myös monipuolisemman kasvivalikoiman, puutarha- ja kasvihuonetuotannon ja monipuolisen valikoiman tuotteita paikallisille markkinoille. ymparistostrategia/ Teksti: Elisa Niemi Luomuliitto.fi uudistui Mistä voin ostaa luomua? Miten Luomuliitto edistää luomutuotantoa? Uusilla sivuilla viestitään sitä, mitä Luomuliitto on: helposti lähestyttävä ja kutsuu ihmisiä mukaan tekemään. Luomuliitto on ensimmäinen luomualan toimijoista, joka hyödyntää näkyvästi syötteenä luomu.fi-sivustoa. Uutiset ja tapahtumat näkyvät Luomuliiton etusivulla. Myös järjestön omat tiedotteet ja tapahtumat näkyvät dynaamisena etusivulla. Luomuliitto on mukana tuottamassa materiaalia luomu.fi-sivustolle, jonne perustieto luomusta kootaan jäsennellysti ja ajankohtaisesti eri kohderyhmille. Luomuliiton sivuilta löytyy myös muita hyödyllisiä linkkejä sekä tietysti myös perustieto liitosta ja sen toiminnasta entistä paremmin jäsennettynä. Luomutuotanto Luomuliitto on tuottajan tärkein verkosto; paikalliset luomuyhdistykset tekevät Luomuliiton kautta yhteistyötä. Jäsenyhdistykset on tuotu esiin osana järjestöä ja osalle luomuyhdistyksistä tehdään uudistuksen yhteydessä myös uudet sivut. Luomuyhdistyksiin on pikalinkki etusivun oikeassa alareunassa. Luomutuotanto-sivulle on koottu tuotantosuunnittain ajankohtaista asiaa: suorat linkit luomu. fi-sivustolle, aiheita käsittelevät Luomulehden uusimmat artikkelit ja tietoa, mitä Luomuliitto tekee edunvalvonnassa. Luomuvallankumous.fi on oma kampanjasivusto, jossa tuodaan esiin tavoitteita ja toimintaa niin maatalous-, elintarvike- kuin Luomuvallankumous Tule mukaan! Lue lisää kuluttajapolitiikassa. Kampanjan suuret tapahtumat ovat suunnattu tuottajille sekä kuluttajille. Luomutuotteet Kuluttajien etusivuna toimii Luomutuotteet-osio. Sieltä pääsee muun muassa sähköpostiryhmään, jossa tiedotetaan sekä pohditaan Luomuliiton kuluttajatoimintaa. Uutuuksia-osiossa tuodaan esiin yrityksien uutuustiedotteita, mitkä tietysti kiinnostavat myös kaikkia yritystoimijoita. Osta luomua -osioon on listattu suoramyyntitiloja, eko- ja nettikauppoja. Myös Ruokapiirit- ja Luomuviikko-osiot ovat Luomutuotteet-sivun alla. Luomulehti.fi Luomulehden sivulle pääsee suoraan osoitteella luomulehti.fi. Siellä on tilaajien osoitteenmuutoksille oma linkki. Se vie samalle lomakkeelle, jolla voi tehdä tilauksenkin. Luomulehti-sivun alalaidassa on myös lehtiarkisto, jonne lehti ilmestyy viiveellä. Halutaan, että lehden tilaajat saavat lehden aina mukavasti ennen muita. 10 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

7 Lyhyesti Kolumni Luomu nousu-uralle Teksti: Anne Hytönen Luomu.fi kertoo, mitä luomu on Miten luomu määritellään? Saako luomuelintarvikkeissa olla lisäaineita? Onko olemassa luomukalaa? Näihin ja moneen muuhun luomua koskevaan kysymykseen vastaa Luomu on monelle kuluttajalle jo tuttu, mutta kaikkea ei saa selville esimerkiksi tuotepakkauksesta. Tässä ainoassa valvotussa tuotantomuodossa on taustalla paljon tärkeää, osin näkymätöntä tietoa. Luomu.fi-sivuilta löytyy luotettavaa taustatietoa päivittäisille ostopäätöksille ja lisätietoa niille, jotka haluavat tietää enemmän. Mitä luomu on? -osiosta löytyy sekä yleistajuista tietoa luomun eri osaalueista että linkkejä luomutiedon lähteille. Ammattilaisosioista kauppa, ammattikeittiöt, jatkojalostus ja alkutuotanto löytyy puolestaan syventävää tietoa kaikille kiinnostuneille. Asiantuntijat tiedon tuottajina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ylläpitämä luomu.fi-sivusto julkaistiin vuonna Sivuja on kehitetty ja ylläpidetty sekä hanketyönä että ruralialaisten omin voimin. Ruraliassa luomu. fi-sivujen alulle paneva tietopankki on ollut lähinnä erikoissuunnittelija Jukka Rajala, joka seuraa aktiivisesti, mitä luomussa tapahtuu niin Suomessa kuin maailmalla. Sivuilla on alusta asti ollut avoimen sisällöntuotannon periaate julkaistavaksi voi tarjota uutisia, tapahtumia, asiantuntija-artikkeleita ja tutkimustiivistelmiä. Sivustolle onkin tuottanut tekstiä moni luomualan yhteistyökumppani, kukin omalta erikoisalaltaan. Yhteistyö on voimaa verkossakin Viimeisimmät kaksi vuotta sivuja on kehitetty ja ylläpidetty maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomutietoa koko ketjulle menekinedistämisen tueksi -hankkeessa. Luomuliitto ry on ollut hankkeen osatoteuttaja, ja yhteistyökumppaneita EkoCentria, Kurmakka-Organic Food Oy, Kuule Oy sekä Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hanke. Sisällöntuotantoa ja yhteistyötä on nyt pyritty syventämään yhteistyössä Pro Luomu ry:n Luomu läpinäkyväksi -hankkeen kanssa. Yhdessä pyritään löytämään sellaiset sisällöntuotannon toimintatavat, joiden avulla uusin luomualan tieto saadaan sivuille mahdollisimman nopeasti. Ideat sivujen kehittämisestä ja sisällöstä ovat tervetulleita: helsinki.fi. Kirjoittaja on Luomutietoa koko ketjulle menekinedistämisen tueksi -hankkeen projektipäällikkö. Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luomuliitto ry, ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Aitojamakuja.fi on uudistunut ja kehittyy syksyn aikana Elintarvikeyritysten valtakunnallisen hakupalvelun sivustouudistus on ottanut ensimmäiset askeleet. Sivuston ilmettä on raikastettu ja rakennetta selkiytetty. Sivuston tarkoitus on olla ennen kaikkea tietolähde, jonka kautta löytyy yritystietoa ympäri Suomen ja linkkejä alalla toimivien sivuille. Heti etusivulta löytyvät yhden napin painalluksen takaa yritysten hakupalvelu, tietoa paikallisruoasta ja ostopaikoista sekä tulevaisuudessa myös ilmoitustaulu. Ilmoitustaulu mahdollistaa käyttäjien vuoropuhelun ja toiveiden esittämisen. Ajankohtaisissa uutisissa on linkki luomu.fi -uutisiin. Uusina alasivuina sivustolle on lisätty ammattilaiset ja ruokamatkailu. Ammattilaissivuille on kerätty tietoa liittyen ruokapalveluihin ja kaupan toimintaan yrittäjänäkökulmaa unohtamatta. Infosta löytyy tietoa lähi- ja luomuruoasta, yhteystietoja sekä eri maakuntien hankkeita ja toimintaa. Tulevan syksyn aikana sivusto täydentyy karttapalvelulla. Karttapalvelussa toimii hakutoiminnot samalla tavalla kuin nykyisessä hakupalvelussa ja luomutuotteita tuottavat yritykset voidaan rajata hakuun erikseen. Syksyllä myös sivuston kielivalikoima lisääntyy, kun käyttöön tulevat englanninkieliset sivut. Aitoja makuja II -hanke ( ) ylläpitää aitojamakuja.fi -sivustoa, joka lisää elintarvikealan pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä tietoisuutta toimialasta. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELYkeskus valtakunnallisena hankkeena. Kävin kesäkuussa Tanskassa epävirallisessa maatalousneuvostossa. Kokouksen virallisempi aihe oli maatalouspolitiikan reformi, mutta epävirallinen agenda oli selvä: Tanska halusi näyttää, että heillä on iskukykyinen luomusektori. Vierailu yli tuhannen hehtaarin ja 250 lehmän luomutilalla oli ajatuksia herättävä kokemus. Tehokkaalla otteellaan tanskalaiset ovat saaneet luomutuotannon kulutuksen kymmenen kertaa korkeammalle tasolle kuin Suomessa. Tanskalaiset korostavat luomuketjun toimivuudessa kolmea asiaa. Ensinnäkin jälleenmyyntiketjun pitää olla kunnossa ja päivittäistavarakaupan innostunut ja hankkeessa mukana. Suomessakin luomuvalikoimat ovat kasvussa ja kauppa etsii aktiivisesti uusia tuottajia sekä lisää valikoimaa. Toiseksi koko alan pitää puhaltaa yhteen hiileen. Tanskassa tätä työtä tekee hyvällä menestyksellä Organic Denmark, meillä Pro Luomu pyrkii samaan. Olemme maa- ja metsätalousministeriössä tukeneet Pro Luomun toimintaa, sillä vain alan kaikkien toimijoiden yhteistyöllä saadaan koko luomuketju vastaamaan markkinoiden huutoon lisääntyvästä luomutarjonnasta. Kolmas tärkeä tekijä on hallinto ja poliittiset päättäjät. Luomutuotantoon siirtyminen vaatii luottamusta päätöksentekijöiden sitoutumisesta alan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Suomessa alan toimijat ovat useissa tutkimuksissa pitäneet tätä sitoutumista puutteellisena. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelma viestittää muutosta tähän asiaan. Olemme päättäneet tehdä oman osuutemme tuotannon monipuolistamiseksi ja lisäämiseksi vastaamaan kysyntään. Maa- ja metsätalousministeriössä on tämän vuoden aikana tehty pohjatyötä luomuohjelmaa varten. Kesällä perustettiin luomu- ja lähiruokaohjelmille yhteinen valtiosihteerin vetämä ohjausryhmä, jossa on edustus seitsemästä ministeriöstä. Syksyn aikana ryhmä viimeistelee luomuohjelman niin, että kaikkien ministeriöiden keinot luomualan kehittämiseen kerätään siihen. Kevätkauden alkupuolella se viedään sitten koko hallituksen keskusteltavaksi. TSN Gallup teki pyynnöstämme selvityksen luomutuotannon kehitysnäkymistä. Kyselytutkimuksen mukaan viljelijät ovat kovin kiinnostuneita siirtymään luomutuotantoon. Esteitäkin kartoitettiin ja niitä yritämme raivata. Jos puolet kiinnostustaan luomuun ilmaisseista viljelijöistä todella siirtyisi luomutuottajiksi, luomupeltoala kasvaisi 17 prosenttiin peltoalasta. Me hallinnossa emme voi tehdä kaikkea, mutta luomualan kehittämisohjelman myötä tarjoamme työkaluja luomualan kehittämiseen. Annamme ne käyttöön alan toimijoille maanviljelijöistä elintarvikkeiden jalostajiin, jakelijoihin ja viejiin saakka. Yhdessä töitä tehden me voimme saada luomuruoan osuuden nousuun. Jari Koskinen maa- ja metsätalousministeri Pekka Väisänen puh Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

8 Kauppoihin kannattaa antaa palautetta! Luomuuutuudet löydät Luomuliiton sivuilta. luomutuotteet/luomu-uutuuksia/ Teksti: Elisa Niemi Kaupat lupaavat hyviä valikoimia Kauppaketjut kertovat kasvusta ja lupaavat hyviä luomuvalikoimia. osuus on 1,4 % S-ryhmän päivittäistavaramyynnistä. Kysyn- Luomutuotteiden nän kasvun myötä S-ryhmän luomumyynti on noussut tänä vuonna 24 prosenttia, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu SOK Päivittäistavarakaupan ketjuohjauksesta toteaa. Vielä melko pienestä osuudestaan huolimatta luomutuotteilla on merkittävä rooli valikoimissamme. Luomu on monille asiakkaillemme tärkeä lisäarvotekijä. Luomutuotteiden valikoimia on laajennettu kaikille tuotealueille, joissa luomua on ollut saatavilla. Luomutarjontaa puuttuu ennen Asiakkaiden valinnat vaikuttavat siihen, mitkä tuotteet pysyvät valikoimissa. kaikkea lihatuotteissa. Monen luomutuotteen rajallinen saatavuus rajoittaa vielä valikoimien ja myynnin täysvauhtista kehitystä. Saatavuuden parantuessa kehitämme ja laajennamme luomutuotteiden valikoimiamme jatkossakin, Alarotu lupaa. Luomuviikolla luomutuotteita tuodaan tavallista enemmän esille esimerkiksi lehti-ilmoituksissa. S-ryhmä ja Kesko osallistuvat perustajajäseninä aktiivisesti Pro Luomu ry:n toimintaan ja on myös sitä kautta mukana kehittämässä luomutuotteiden valikoimia ja saatavuutta. Pro Luomun Lisää Syksyllä on tullut useita luomu-uutuuksia, esimerkiksi Pirkka Luomu maito 1 l ja Pirkka Luomu kevytmaito 1 l. luomua -kiertueella SOK on mukana kaikilla paikkakunnilla. Muita kauppaketjuja on mukana Pro Luomussa Päivittäistavarakauppa ry:n kautta. Tavoitteena on rakentaa ratkaisuja luomun kasvun haasteisiin toimitusketjun eri osien yhteistyönä. Kesko menee luomuun Pirkka edellä Keskolla luomutuotteiden myynti on kasvanut 25 prosenttia viime vuoteen verrattuna, Pirkka-luomujen myynti on kasvanut vielä vauhdikkaammin, 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo myyntipäällikkö Timo Metsäranta Ruokakeskolta. Ruokakeskon tavoitteena on kasvattaa erityisesti Pirkka-tuotesarjan luomutuotteiden määrää. Niitä on tällä hetkellä yli 80 ja vuoden loppuun mennessä 100. Pirkka-tuotesarjan myynnistä luomun osuus on jo suurempi kuin luomun myyntiosuus keskimäärin kaikissa tuotteissa. Pirkka-luomutuotteiden lisäksi Ruokakeskon valikoimissa on luomutuotteita yli Pirkka-luomuna saa esimerkiksi kahvia, suklaata ja kasviksia. Yksi myydyimmistä Pirkka-luomutuotteista on maaliskuussa K-ruokakauppoihin tullut vastuullisesti ja luonnonmukaisesti tuotettu Pirkka Luomu Reilun kaupan banaani. Nyt syksyllä luomu-uutuuksia on tullut useita, esimerkiksi Pirkka Luomu maito 1 l ja Pirkka Luomu kevytmaito 1 l. Myös Pirkka-leipävalikoimassa on useita uusia luomutuotteita: Pirkka Luomu jälkiuuninappi ja Pirkka Luomu viipaloitu moniviljaleipä sekä Pirkka Luomu ruisleipä. Makeissa herkuissa uusimpia luomutuotteita ovat muun muassa Pirkka Luomu Reilun kaupan valkosuklaat, joissa makuina ovat banaani-manteli ja vadelma sekä Pirkka luomulakrisit. K-ruokakauppojen luomutuotevalikoimat vaihtelevat jonkin verran, sillä kauppiaat voivat ottaa oman kauppansa valikoimiin myös muita kuin Ruokakeskon valikoimissa olevia luomutuotteita. Kauppakohtaisissa valikoimissa on usein paikallisia luomutuotteita, kuten maito-, leipä- ja lihatuotteita sekä vihanneksia ja juureksia. Kauppiaat myös aktiivisesti täydentävät kauppojen valikoimaa asiakkaiden toiveiden perusteella. Pienissä kaupoissa myös kasvua Suomen Lähikauppa Oy:n kaupoissa, eli Siwat, Valintatalot ja 3 Euromarkettia, luomun osuus on noin 1,5 prosenttia myynnistä. Kasvua on tullut tänä vuonna noin 20 prosenttia, kertoo tuoteryhmäjohtaja Kimmo Backman. Perustuotteet ovat kasvun vetureina esimerkiksi maito ja vihannekset. Luomuviikolla tehdään tuotenostoja. M-ketjusta kauppias Juha Matilainen kertoo: Me teimme M-Market Laaksolahdessa Espoossa viisi vuotta sitten päätöksen, että haluamme luomusta kilpailuedun. Valikoimaa on kasvatettu aina, kun tulee uusia tuotteita saataville. Olemme pyrkineet siihen, että luomuvalikoima on kattava mausteista ja vihanneksista makeisiin. Asiakkaiden valinnat päättävät sen, mitkä tuotteet pysyvät valikoimissa. Lehtimerkistä tunnistaa luomun koko EU:n alueella. Osta Myllärin Luomu -tuote ja olet mukana upeiden palkintojen arvonnassa! Katso: Luomunaudan laatulihat löydät tammenlehden alta! Tuotteemme tulevat vastuullisilta suomalaisilta tiloilta ja ovat jäljitettävissä aina tilalle asti. Lihatukku Harri Tamminen Oy p. (09) FI-EKO-201 Tuotettu Suomessa Finland-jordbruk Tutustu muihin Tammisen luomutuotteisiin www. tamminen.fi 14 Luomulehti 5/2012

9 Teksti: Elisa Niemi Lähiluomua: tuoteperhe Luomulaatikon lähiluomutuoteperhe nousee markettien hyllyyn Luomuviikolla Tampereella. Eija Paavonperä Pilotissa pussien ilme luodaan kahdella tarralla: tuotteen etusivun tarra ja tuottajasta kertova tarra pakkauksen takasivulle. Kun monet maataloustuottajat pakkaavat tuotteensa yhtenäisiin pakkauksiin, on mahdollista päästä mukaan siihen suunniteltujen brändiulkoasujen maailmaan, johon kuluttajat ovat tottuneet. Ira Hellsténin ja Sari Kuusiston vuonna 2009 perustama Luomulaatikko Oy on jo jonkin aikaa ideoinut yhdessä tuottajien kanssa yhtenäistä lähiluomutuoteperhettä. Luomulaatikon visio sai tuulta siipiensä alle kun yhteistyö Parasta Pöytään Pirkanmaalta hankeen kanssa alkoi toukukuussa Nyt suunnitellaan mallia lähiruokatukulle, joka tarjoaa lyhyen logistiikkaketjun tiloilta vähittäiskauppojen hyllyille. Osana yhteistyötä Luomulaatikko Oy tuo lokakuun alussa Prismoihin uuden lähiluomutuoteperheen. Tuoteperheeseen kuuluu viljatuotteita, juureksia ja vihanneksia sekä naudanlihaa. Kaikki tuotteet ovat luomusertifioituja ja tuotettu Pirkanmaalla tai sen lähialueilla. Usein hankkeita kritisoidaan, että ne eivät ole tarpeeksi konkreettisia. Näin pilotin avulla päästään oikeasti toimimaan ja uutta liiketoimintaa voi syntyä, toteaa Kuusisto. Luomulaatikko sijoittaa pilottiin merkittävän määrän omaa rahaa: pakkaushankintoja ei voi tehdä hankerahalla. Lähinnä Luomulaatikon tekemän suunnittelun palkkakuluihin tulee tukea. Hankeraporttina tulee liiketoimintasuunnitelma vapaasti yrittäjien käytettäväksi. Hyvin esiin kaupassa Tuotteet tulevat esille Tampereen Ruohonjuureen ja kuuteen Tampereen seudun Prismaan. Pirkanmaan Osuuskaupan asenne oli neuvotteluissa loistava, toteaa Hellstén. Prisma nostaa tuotteet esiin myös mainonnassaan. Myös tietolehtisiä tuotteista saadaan kauppaan esille ja niissä pystytään kertomaan tarkemmin, miksi tuote on arvokas. Esimerkiksi Luomuviikon avulla yritetään saada myös medianäkyvyyttä. Pilotissa tuotteille luodaan kaunis visuaalinen ilme ja tuottajan tiedot ja esittely tilasta tuodaan tuotteeseen erillisellä tuottajatarralla. Yksittäiselle tuottajalle pussin painatus on usein investointina liian suuri, mutta tällaisessa yhteistyökuviossa pienikin tuottaja saa tuotteensa myyvään pakkaukseen. Tulevaisuus Tuottajat ja kauppa ylistävät: Juuri tällaista on haluttu, kertoo Hellstén. Toivottavasti kuluttajat ottavat lähiluomun myös omakseen! Hellstén kannustaa kuluttajia pohtimaan: mihin meillä on varaa? Ei varmasti ole varaa myrkyttää peltojamme maatalouskemikaaleilla eikä toisaalta antaa ruoantuotantomme valua vain isojen yrityksien käsiin. Lähituotannossa myös tulot jäävät paikallisille. Valitsemalla lähiluomun kaupassa antaa aivan suoran viestin. Hyvä ruoka on ilon aihe. Luomupäivä: Valtava kysyntä Luomupäivässä Ira Hellstén kertoo lähiluomupilotin kuuden viikon myynnin saldosta luomualan toimijoille. Otsikkona on Puutarhatuotteilla valtava kysyntä. Kotimaisille luomupuutarhatuotteille on valtava kysyntä ainakin suhteessa tarjontaan. Emme tiedä markkinan potentiaalia, koska tuotanto ei ole pitkään aikaan pystynyt täysin vastaamaan kysyntään. Luomulaatikon konsepti on tarjota täysi valikoima luomutuotteita kuluttajalle. Kotimainen puutarhatuotteiden sato on usein myyty asiakkaille jo jouluun mennessä. Uusista luomuvihannestuottajista ei ole tietoa. Esimerkiksi Pirkanmaan luomukinkereillä on kyllä käyty kannustamassa tuottajia. Nyt Hellstén on tarttunut itse toimeen miehensä kanssa: 2013 on ensimmäinen kesä, kun heidän vuonna 2011 ostamansa Kurjen biodynaamisentilan tuotteita voi myydä luomuna. Se alkaa tuottaa avomaanvihanneksia Luomulaatikolle. Hinnan muodostuminen: Vehnäjauhopussi 2 kg 1,74 tuottajalle (vilja, rahti myllyyn ja takaisin, pakkaaminen)* 1,00 myllylle 0,55 pussi ja tarrat 0,60 lähiruokatukulle (pakkaussuunnittelu, markkinointi ja pakkaaminen) 0,17 rahtikulut tukusta kauppaan 0,89 kaupalle 4,95 Hinta kaupassa *Usein tuottaja ei laske hintaa, kun hän vie tuotteet tukkuun/ kauppaan samalla, kun on muuta asiaa kaupunkiin. Ekologista kuljetusten optimointia siis. Rakkaudesta luomuun Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Suomen johtavan toimittajan huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit löydät ruokakaupoista Natura-merkillä varustettuna. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. 16 Luomulehti 5/2012 Satotukku Oy Tuupakantie 32, Vantaa Puh satotukku.fi

10 Lyhyesti Teksti: Päivi Mattila Kolumni Teksti: Anu Tuomola Kuva: Sari Hiltunen Riittääkö fosfori? Pirkanmaalaiset luomuviljelijät tekivät heinäkuun lopulla retken Kymenlaaksoon. Retkeily virkistää ja maakunnan rajojen ylittäminen auttaa näkemään kotipellot uudesta kulmasta. Retken mahdollisti Pro- Agria Pirkanmaan Maatilat menestykseen -hanke. Sami Kuoppamäen komea härkäpapukasvusto rohkaisi uskomaan kansalliseen valkuaiskasvituotantopotentiaaliimme. Sateinen kesä taas sai ryhmämme ottamaan kantaa fosforin riittävyyteen. Ravinteen liikkuminen luomuviljelijävinkkelistä katsottuna aivan vääriin osoitteisiin kiihdytti mieliä lähes julkilausumaksi asti. Tampereen Luomupäivässä palaamme asiaan. Retkiseurue pohti fosforin ohella myös mm. juuririkkojen kasvusyklejä. Saako turvallinen kemikaali vammauttaa? Yksi yleisimmistä Suomen tavanomaisessa tuotannossa käytetyistä torjunta-aineista on glyfosaatti. Joka neljäs peltohehtaari käsitellään sillä vuosittain. Glyfosaattia pidetään näppäränä apuvälineenä hankalien rikkakasvien, kuten juolavehnän, torjuntaan. Rypsipelloille sitä saa ruiskuttaa aivan puinnin edelläkin. Luulisi, että tuollaisen aineen turvallisuus nojaa vakaaseen tutkimuspohjaan. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) mukaan glyfosaatin käyttö on turvallista, ovathan Euroopan komissio ja elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA niin todenneet. Viranomaisten glyfosaattia koskeva hyväksyvä arvio perustuu kemianteollisuuden tuottamaan aineistoon. Tutkimuksia ei ole vertaisarvioitu. Monien mielestä yhdisteen vaaroja on pimitetty, sillä teollisuudelle ja lainsäätäjille selvisi jo ja 1990-luvuilla, että glyfosaatti aiheuttaa epämuodostumia. Etelä-Amerikasta viime vuosina tihkuneet tiedot ovat varmistaneet asian: geenimuunnellun soijan viljelysseuduilla on syntynyt huomattavan paljon vammaisia lapsia. Lähes kaikki viljelyssä olevat gm-soijat ja gm-maissit on muokattu sietämään glyfosaattia, mikä lisännyt yhdisteen käyttöä räjähdysmäisesti. Myrkkypilvien vuoksi monet rikkakasvit ovat kehittyneet sille vastustuskykyisiksi, mihin yritykset ovat vastanneet kehittämällä kasveja, jotka sietävät vieläkin myrkyllisempiä kemikaaleja. Vielä tällä hetkellä gm-soija on kuitenkin nimenomaan glyfosaatti-soijaa. Leijonanosa siitä laivataan eurooppalaisen karjan rehuksi, myös suomalaisille kana- ja sikatiloille. Ei ole järin suuri yllätys, että soijasta on mitattu korkeita glyfosaattijäämiä.» Glyfosaatti säilyy meidän Gm-alan jättifirmat, Mon- leveysasteillamme maaperässä ainakin kolme vuotta. santo ja Bayer, hamuavat glyfosaatin kestäville kasveilleen viljelypinta-alaa myös Euroopasta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen puolesta EU:ssakin voitaisiin kasvattaa glyfosaatin kestävää maissia ja soijaa. EFSA toteaa, että kyseiset glyfosaattikasvit ovat yhtä turvallisia kuin tavanomaiset lajikkeet. Kun puhutaan ison bisneksen asioista, on totuuden vieressä aina tilaa parille hyvin maksavalle kaverille. Kotimaiset MTT:n kokeet ovat paljastaneet, että glyfosaatin käytön ympäristöriskit ovat pohjoisilla alueilla suuremmat kuin tropiikissa. Yhdiste säilyy meidän leveysasteillamme maaperässä ainakin kolme vuotta. Tiedetään, että glyfosaatti on haitallista niin kaloille kuin kastemadoillekin. Merikotkien ja muiden ravintoketjun huipulla elävien petolintujen poikasmäärä romahti puoli vuosisataa sitten. Syyksi pystyttiin hetken kuluttua osoittamaan DDT. Ehti vierähtää vuosikymmen Rachel Carsonin Äänetön kevät -kirjasta, ennen kuin yhdiste kiellettiin suomalaisilla viljelmillä. Kun joku seuraavan kerran toteaa, että kaikki suomalainen ruoka on luomua, voi sanojalta kysyä, millä hän sen teki. Että sai tilat luopumaan esimerkiksi glyfosaatista yhdellä rytäkällä. En silti epäile, etteikö nopeakin muutos voisi onnistua, sillä kukapa haluaisi ruiskuttaa sikiövaurioita aiheuttavia kemikaaleja. Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja. Lähteenä on käytetty mm. tutkimusta Roundup and birth defects - Is the public being kept in the dark? (2011) Risto Mattila LUOMUTOMAATIT tomaatti kirsikkatomaatti luumutomaatti miniluumutomaatti LUOMUSAL AATIT JA -YRTIT lehtisalaatti jääsalaatti tammenlehtisalaatti herneenverso tilli LUOMUKURKUT minikurkku 100 g Raikas ja maukas tuoteperheemme kasvaa Ikaalisissa ja Honkajoella. Tuotteemme löydät kaikista ruokakaupoista. L U O M U K A S V I S T E N K O T I w w w. i k a a l i s t e n l u o m u. f i Luomulehti 5/

11 Onnenvuoren luomutilalla hevoset ja lehmät laiduntavat omissa pienlaumoissaan. Jalostuskarjasta olemme myös luopuneet, sillä sen kasvattaminen ei enää kannata. Luomulihan suoramyynti olisi ainoa järkevä vaihtoehto, mutta se vaatisi investointeja tiloihin sekä yhden ihmisen palkkaamisen. Nykyisillä lihan hinnoilla siihen ei ole järkeä ryhtyä, Anne Friis toteaa. Arjen pieniä tekoja Onnenvuoren Luomutilalla tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia ekotekoja. Arjen kulutuspäätösten lisäksi koko luomutilan toiminta tähtää elinympäristön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Se näkyy myös muun muassa valioluokan hevosissa, jotka saavat laiduntaa vapaasti omissa pienlaumoissaan, ovat lempeitä ja hyväluonteisia sekä helposti monenlaisiin käyttökohteisiin koulutettavia. Meillä on 30 omaa hevosta, siitostammat varsovat 8 12 varsaa vuodessa. Myyntiin niistä menee vuosittain noin kymmenkunta, Anne Friis kertoo. Onnenvuoren emolehmät ja hevoset asuvat väljästi niille vartavasten rakennetuissa pihatoissa, joissa ne voivat nukkua Luomutila tuottaa emolehmillä sonnivasikoita ja hiehoja uudiskarjaksi itselle sekä myytäväksi toisille tiloille. Hevoset ja karja laiduntavat tarkan suunnitelman mukaisesti ja erillään vuorovuosina, mikä auttaa minimoimaan loispaineen ja rikkakasvien kasvun. Onnenvuoren eläinten rehu tuotetaan omassa pellossa. Luonnonmukainen viljely estää eroosiota ja maaperän köyhtymistä sekä rikastuttaa eliömaailmaa. Eläimet saavat syödä vapaasti tarjolla olevaa heinää ja rehua; lisäksi käytetään joitakin luomuhyväksyttyjä kivennäis- ja vitamiiniaineita. Laidunta Onnenvuoren eläimillä on silmänkantamattomiin. Niin lehmille kuin hevosillekin on laajat laidunalueet, joissa on metsäsaarekkeita ja monimuotoisia perinnebiotooppialueita. Teemme yhteistyötä Lammilla sijaitsevan Helsingin yliopiston sivutoimipisteen kanssa, jonka opiskelijat voivat käyttää tilaamme tutkimuskohteenaan. Tutkijoiden toimesta tilalla tehdään viiden vuoden välein kartoitus muun muassa tilan linnustosta, pieneläimistä ja kasvistosta. Onnenvuoren lehmien metaanipäästöjä on saatu vähennettyä ruokinnan muutoksella. Heinävalikoimaa on laajennettu ja väkirehu on poistettu. Samalla myös viljankuivauksen, varastoinnin ja kuljetuksen tarve on vähentynyt merkittävästi, jolloin myös niistä aiheutuneet päästöt ovat poistuneet. Teksti ja kuvat: Taru Schroderus Onnenvuoren luomutilalla kasvaa valioluokan eläimiä Friisin Kultapiisku on yksi Onnenvuoren kauneimmista suomenhevosista. Kun Onnenvuoren luomutilan emäntä kävelee hevosaitauksen viertä, liinaharjaiset suomenhevoset juoksevat hirnahdellen vastaan. Auringonpaisteessa kylpevällä Onnenvuorella suositaan ekologisia periaatteita aina maisemoinnista eläinten kasvatukseen ja ihmisten arkipäiväisiin toimiin asti. Lammilla sijaitseva Onnenvuoren Luomutila on emolehmien ja laadukkaiden suomenpienhevosten kasvatukseen erikoistunut tila. Onnenvuoren isäntäpari, Anne Friis ja Kimmo Virtanen, ovat tilallisia kolmannessa polvessa. Suomen liittyessä Euroopan Unioniin tilalta lopetettiin maidontuotanto ja siirryttiin emolehmien kasvatukseen. Perunaa viljellään enää pienessä mittakaavassa ja mansikkaa lähinnä omiksi tarpeiksi. Yli 70 hehtaarin tilukset on pyhitetty luomurehuntuotantoon ja laidunmaaksi. Metsää tilalla on 45 hehtaarin verran. Onnenvuori tuottaa emolehmillä sonnivasikoita ja hiehoja uudiskarjaksi. omilla, hietahiekasta, turpeesta ja heinästä rakennetuilla pehmopedeillään. Isännän ja emännän lisäksi eläimistä huolehtii lukumäärältään vaihteleva joukko kotimaisia ja ulkomaisia harjoittelijoita ja alan opiskelijoita. Slovakialaiset Vivica ja Lupo ovat viihtyneet luonamme kaksi kuukautta. Heidän piti lähteä jo kesän jälkeen, mutta täällä he viihtyvät edelleen, Anne Friis naurahtaa. Rehut omasta pellosta Laumoissa laiduntavia emolehmiä Onnenvuorella on noin nelisenkymmentä. Luonnonmukainen elämäntapa Onnenvuoren peltoja ja laitumia rajaavat perinteiset kiviaidat, kuusiaidat ja metsäsaarekkeet tarjoavat suojaa ja pesimäpaikkoja useille pieneläin- ja lintulajeille. Katsopas, tuossa taitaa olla ketunpesä, Anne Friis sanoo ja osoittaa kiviaidan uumeniin johtavaa koloa. Annen perässä kuin varjona seuraavat iloiset hännänheiluttajat, labradorinnoutajat Bim ja Tesse, saavat nekin vain luomuruokaa. Parf-ruokavaliota noudattavien koirien turkki on paksu ja kiiltävä. Isäntäpari itse pyrkii pääasiallisesti ostamaan tuotteita, joiden alkuperä ja tuotantotapa ovat heillä tiedossa. He vastustavat lentomatkustamista, eivät osta tuotteita, jotka välillisesti tai suoraan tuhoavat sademetsiä ja sanovat ei ydinvoimalle. Luonnonmukaisuus on meille elämäntapa, joka ohjaa kaikkia valintojamme, Anne Friis sanoo, nappaa liinasta kiinni ja nostattaa Friisin Kultapiiskun aitauksessa komeaan raviin. 20 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

12 Kaurakiisseliä ja hapankaalia Reijo Johansson Kartonkikääreen sisältä löytyy paljon lisäinformaatiota Yosan ekologisista arvoista. Roni Lehti Teksti: Riitta Vauras Karjalaismummot ja professorit ovat olleet Merja Scharlinin oppaina, kun hän on kehittänyt terveysruokatuotteitaan. Niiden vienti on nyt vauhdittumassa. Biofermen tehtaalle kipataan kahdesti kuussa kolmen tonnin kuorma luomukauraa. Siitä syntyy purkkia Yosa-kauravälipalaa. Bioferme oy:n menestystarinan perusta on Isoäidin hapankaalin valmistuksessa. Se vihki toimitusjohtaja Merja Scharlinin hyötymikrobien saloihin. Nuori maa- ja metsätaloustieteitten maisteri valmisti kotona laatumehuja luontaistuotekauppohin. Häneltä kysyttiin myös hapankaalia. Oppiäiti löytyi naapurista, Hietasen mamma. Hapankaalia on valmistettu Kaarinassa 35 vuotta, kauratuote Yosaa 17 vuotta. Tehdas aloitti 45 neliön tiloissa. Nyt tilaa on yli 4000 neliötä ja työntekijöitä kolmetoista. Liikevaihto on 3 miljoonaa euroa. Uutuustuote pikavauhtia kauppaan Kaalibisnes pyöri hyvin, mutta Merja Scharlinin mieltä kutkutti tuotekehitystyö. Kun vuonna 1994 ensi kertaa uutisoitiin probiooteista eli terveyttä edistävistä bakteereista, hän tiesi hetkensä koittaneen. Hänen onnistui saada professori Hannu Salovaaran patentti valmistaa kaurasta hapattamalla terveysvaikutteinen tuote. Suuret tuottajat kuten Valio eivät ottaneet tuotekehitysriskiä. Vuoden sisällä Scharlin toi markkinoille Yosan, kauravalmisteen, jossa on sekä maitohappo- että bifidobakteereita. Mikrobiyhdistelmä löytyi yrityksen ja erehdyksen kautta, muistelee Scharlin. Yhtä työlästä kuin oli löytää oikeat mikrobit ja maku, oli saada tuotteeseen oikeanlainen rakenne. Tuotekehityshankkeessa olivat Scharlinin apuna mikrobitaitajat Turun yliopistosta ja vilja-alan osaajat Helsingin yliopistosta. Kuopion yliopistossa testattiin sitä, kuinka yleisö ottaa vastaan aivan uudenlaisen tuotteen. Yosa-tiimille ojennettiin vuonna 1997 InnoSuomi-palkinto: Bioferme oli tuonut markkinoille aikaamme sopivan terveysruoan, jonka perusajatus oli sama kuin karjalaisen perinneherkun, kiesan eli hapatetun kaurakiisselin. Yosa oli myös Vuoden Suomalainen Elintarvike Markku Vitikainen Merja Scharlin on tehnyt Biofermessä rohkeaa edelläkävijän työtä ja saanut kiinnostavia luomutuotteita markkinoille. Laatukauraa ja -kaalia Fermentaatio, hapattaminen on Merja Scharlinin sydämen juttu. Siinä saa tehdä työtä elävän materiaalin kanssa, ja kaikki nämä vuodet on tehty tuotekehitystyötä. Kaiken lähtökohta on laadukas raaka-aine, painottaa yrittäjä. Luomukaali kasvatetaan Satakunnassa. Parhaimmillaan sitä nuijittiin Kaarinassa 40 tonnia vuodessa, nyt enää tonnia. Talvella tuomme markkinoille uudenlaisia kaalituotteita. Varsinkin nuoria kiehtovat vahvemmat maut, uskoo Scharlin. Olen myös löytänyt aivan ihanan kotimaisen litteän luomuhärkäpavun, josta toivon menestystä, iloitsee Scharlin. Kaura on rasvaisuutensa vuoksi erittäin oikukas raaka-aine. Jyvän rasvat härskiinnyttävä entsyymitoiminta saadaan loppumaan höyryttämällä, mutta se ei saa olla summittaista työtä. Oikea käsittelytapa on tunnettava tarkoin, siksi emme osta kauraa pienmyllyistä, selittää Scharlin. Ulkomaankauppaa Merja Scharlin korostaa, että Biofermen kasvusuunta on luomutuotteissa. Ongelmana on saada luomulaatuisia hedelmiä ja marjoja Yosan mausteiksi, luomukauraa kyllä riittää. Niko Scharlin on vahvasti mukana äitinsä bisneksessä. Hän kertoo, että viennin osuus on tällä hetkellä 10 prosenttia. Tavoite on 25 prosenttia. Eniten Yosaa menee Ruotsiin, minne sitä on viety jo vuodesta Myynnistä vastaavat isot vähittäiskaupan toimijat. Venäjällä Yosaa myy Stockmann, Baltiassa Stockmann ja Prisma. Pietarin Prismat ovat tulossa mukaan, kunhan byrokratiasta selvitään, kertoo Niko Scharlin. Organic-merkki edellyttää erityistä byrokratiaa ja se on kallista. Tämän vuoksi luomun sertifiointi Venäjälle on tällä hetkellä pysähdyksissä. Myynti on käynnistynyt vuosi sitten myös Belgiassa, Biofresh luomutukkurin Laadun tarkkailuun panostetaan. kautta. Se vie Yosaa luomukauppoihin ympäri maan. Vireillä on vientiä muuallekin Eurooppaan. Ensimmäisenä toteutuu Tanskaan vienti. Sielläkin luomutukkuri jakaa tuotetta luomukauppoihin, kertoo Niko Scharlin. Uutuustuotteita K o s k a K a u - rayosassa on erittäin vähän gluteiinia, se sopii suurelle osalle keliaakikkoja. Vuoden sisällä Bioferme tuo markkinoille muitakin heille sopivia tuotteita, mahdollisesti kotimaisesta luomutattarista. Eksoottisiakin raaka-aineita testataan. Yrityksen tavoitteena on valmistaa myös sellaisia kauravalmisteita, joiden proteiinipitoisuus on korkea. Kauraproteiinia ei kukaan toistaiseksi eristä. Olen kokeillut muun muassa riisi- ja rypsiproteiinia, mutta niiden maku ja teknologiset ominaisuudet eivät olleet kelvollisia. Nyt tutkimme muita mahdollisia kasviproteiineja, ei kuitenkaan soijaa. kertoo Merja Scharlin. Tuotekehitystyö on tällä naisella veressä samoin rohkeus. En kuunnellut kenenkään laskelmia, kun aloin laajentaa tehdasta vuonna Ekonomistit pitivät minua sekopäänä. Maat ja mannut panin vakuudeksi, jotta sain uuden tehtaani pystyyn. Rohkeus kannatti. 22 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

13 Teksti: Arja Nykänen Apilanurmesta ravinteita ja energiaa Apilapitoiset nurmet sisältävät paljon ravinteita, kuten typpeä. Ne sisältävät myös hiiltä, joka on tähän saakka mennyt pääasiassa maahan mikrobien ruuaksi. Viime vuosina on kiinnostuttu myös tämän energian hyödyntämisestä tilan energialähteenä nurmimassan mädätyksen avulla. Nautakarjan rehun ohella punaapilapitoisia nurmia käytetään viherlannoitukseen erityisesti luomukasvinviljelytilan viljelykierrossa sitomaan typpeä ilmasta palkokasvien juurinystyröiden avulla seuraavien kasvien käyttöön. Tällöin nurmimassa niitetään kasvukaudella maahan 1 2 kertaa ja lopuksi muokataan maahan. Kasvava kasvi ottaa seuraavalla kasvukaudella ravinteet maasta käyttöönsä. Maa- ja metsätalousministeriön sekä Raisioagro Oy:n rahoittamassa ja MTT:n, Helsingin yliopiston ja Hämeen Ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttamassa MoniPalko-hankkeessa selvitettiin muun muassa viherlannoituksen tehostamistapoja. Mädätyksestä apua viherlannoituksen ongelmiin? Viherlannoituksen ongelmana on vihermassaan sisältyvän typen vapautumisen hallinta. Syksyllä maahan muokataan kasvimassa, jossa on suuret määrät typpeä. Tämä typpi on huuhtoutumiselle alttiina, kun sulamisvedet huuhtovat maakerrokset syksyllä ja keväällä ja joskus myös talvella. Tähän voidaan jossakin määrin vaikuttaa viljelyteknisesti eli viljelemällä syyskylvöisiä kasveja, käyttämällä pyydyskasveja ja kyntämällä mahdollisimman myöhään syksyllä tai seuraavana keväänä. Yksi vaihtoehto on myös maanpäällisen vihermassan kerääminen ja käyttäminen biokaasun tuotantoon. Nurmesta saatu mädäte toimi tutkimuksen kokeissa kevätvehnän lannoitteena hiukan paremmin kuin maahan muokattu viherlannoitus tai jopa väkilannoitus. Erot vehnäsadoissa olivat kuitenkin pieniä, noin 500 kg/ha. Näin ollen lannoituspuolella suurimmaksi nurmimassan mädätyksen eduksi jää se, että jos nurmi tuottaa satoa enemmän kuin 7000 kg/ha kuiva-aineeksi laskettuna, riittää mädätetyn massan jäännös suuremmalle peltoalalle lannoitteeksi. Kokeidemme mukaan tuo satomäärä sisältää noin 90 kg typpeä. Määrä on toki riippuvainen sadon apilapitoisuudesta ja sadon typpipitoisuudesta. Typen huuhtoutumisriski mädätettä saaneilla ruuduilla oli keskimäärin 10 kg/ha pienempi kuin viherlannoitusruuduilla. Seosnurmella parempi kaasuntuotto Seosnurmien viljelyä puhtaiden apilanurmien sijaan on tähän saakka puoltanut kasvustojen viljelyvarmuus, apilamädän kurissa pitäminen sekä rehunurmituotannossa lehmien parempi maitotuotos. Tutkimuksessamme seosnurmet tuottivat myös puhtaita apilanurmia enemmän Maritta Kymäläinen Säilötty nurmimassa ennen reaktoriin manoa. MoniPalko-hankkeessa tutkittiin apilanurmen hyödyntämistä biokaasuksi ja lannoitteeksi. Arja Nykänen metaania. Nurmimassojen biokaasuenergiatuotot olivat keskimääräisillä 7000 kilon hehtaarikuiva-ainesadoilla 20 MWh/ ha. Paras tuotto saatiin Jokioisten seosnurmista, kun niiden kuiva-ainesato oli kg/ha, jolloin metaanin tuotto oli 37 MWh/ha. Yhden megawattitunnin voidaan karkeasti katsoa vastaavan noin 100 litraa bensiiniä. Biomassan korjuu-, kuljetus-, käsittely- ja varastointiketjujen hankkiminen sekä biokaasulaitosten perustaminen vaatii kuitenkin suuria investointeja. Ellei nurmimassoja voida hyödyntää jo valmiina olevissa kaasulaitoksissa, edellyttänee taloudellisesti kannattavan nurmen biokaasutuotannon aikaan saaminen nykyisillä energian hinnoilla tukea sekä viljelyyn että biokaasun tuotantoon. Tuki olisi perusteltua yhteiskunnan näkökulmasta typpihuuhtoumien vähenemisen, fossiilisten polttoaineiden korvaamisen sekä hajautetun energiatuotannon edistämisen näkökulmasta. Kirjoittaja on erikoistutkija MTT:llä. Haastattelu seuraavalla aukeamalla. Viherlannoitusnurmen mädättämisen hyötyjä verrattuna suoraan maahan muokattuun viherlannoitukseen 1. Typen huuhtoutumisriski pienenee, kun typpipitoinen massa on kaasutuslaitoksessa tai varastossa syksystä kevääseen eikä pellolla. 2. Biokaasun tuotanto tuo lisätuloa, jos se vain pystytään taloudellisesti hyödyntämään joko tilalla tai syöttämään sähköverkkoon. 3. Helppoliukoista typpeä sisältävän mädätteen käyttö lannoitteena nopeuttaa kasvien kasvua keväällä. 4. Hyvätuottoisen nurmen mädätteellä on mahdollista lannoittaa suurempi peltopinta-ala kuin miltä se on korjattu. Maritta Kymäläinen Nurmimassa mädätettiin Hämeen ammattikorkeakoulun jatkuvatoimisessa 200 litran biokaasureaktorissa. MoniPalko Hanke selvitti artikkelissa käsiteltyjen aiheiden lisäksi myös herneen viljelyä, härkäpavun ja lupiinien lajikkeita, palkokasvivilja-kokoviljasäilörehuseoksia ja talouslaskelmia palkokasveihin liittyen. Aiheista lisää hankkeen loppuraportissa, Jyväskylän KoneAgriassa järjestettävässä seminaarissa ja myös tulevissa Luomulehdissä. mttraportti59.pdf Luomuliitto kannattaa biokaasutuotannon kehittämistä ja esittää ympäristöstrategiassaan syöttötariffia myös pienille yksiköille sekä nurmen korjuukustannuksien tukemista. / ymparistostrategia/ Helena Merkkiniemi Leena Seppänen levittää biokaasumädätettä lannoitteeksi koeruudulla. Näin kokeet tehtiin kaksi koepaikkaa: Mikkelin luomumoreenipelto ja Jokioisten tavanomaisesti viljelty savipelto viljelykierto kokeessa: Vehnä+nurmensiemen apilanurmi vehnä, ei lisälannoitusta verranteena kolme vehnävuotta peräkkäin, lannoitus Viljo-lannoitteella nurmiruuduille kolme eri käyttömuotoa: 1. niitto maahan 2 kertaa kesässä 2. sadonkorjuu mädätettäväksi 2 kertaa kesässä ja mädätteen palautus pellolle seuraavana keväänä vehnän lannoitteeksi 3. nurmi korjattiin pois eikä mitään lannoitusta seuraavalle vehnälle 24 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

14 Erikoistutkija Arja Nykäsen suosikkeja ovat maatiloilla tehtävät havaintokokeet, joissa parhaimmillaan voidaan yhdistää viljelijän, neuvojan ja tutkijan osaaminen. Vaikka koordinointi sanana kuulostaa aika kolkolta, siinä ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa, kertoo Nykänen. Parasta on, kun saa kaksi tai useamman samasta asiasta kiinnostunutta ihmistä työskentelemään yhdessä ja hommat lähtee pyörimään. Tutkimusaiheiden valinnassa on oltava tasapuolinen, ja kaikki tieteenalat on huomioitava - koko luomuketju on nähtävä kokonaisuutena. Kansainvälisellä tasolla mukaan on tullut uusia luomumaita, joissa luomutuotanto ja sen tutkimus ovat alkuvaiheessa. Kansainvälisesti on nähtävissä, että alkutuotannon tutkimuksesta siirrytään ympäristön, yhteiskunnan ja markkinoiden tutkimukseen, minkä jälkeen palataan taas alkutuotannon tutkimukseen. Kaikkihan pohjautuu tavalla tai toisella alkutuotantoon, pohtii Nykänen. Nykänen näkee Mikkeliin perustettavan Luomuinstituutin kotimaisen ja kansainvälisen luomututkimuksen kokoajana. Parhaimmillaan Luomuinstituutti hyödyttää luomututkimuksen kenttää, kun tutkijat tekevät yhteistyötä yli organisaatioja valtakunnan rajojen. Tutkijayhteistyö on tulevaisuuden avainsana, mutta samalla myös haaste. Monitieteisen tutkimuksen laajeneminen on tarpeellista, sillä eri näkökulmia yhdistämällä saadaan laajempi näkemys koko luomukentästä. Tutkimuksella pystytään vastaamaan sidosryhmien tiedontarpeisiin, joten vuorovaikutuksen lisääminen kaikkien toimijoiden kanssa on tutkimuksen kannalta elintärkeää. Teksti: Anne Hytönen Luomututkija tekee yhteistyötä Luomuala eteenpäin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Arja Nykäsellä on lähes 20 vuoden kokemus luomututkimuksesta ja luomun kehittämisestä. Se on tehnyt tämän savo-karjalaisen ilopillerin tutuksi monelle luomuihmiselle. N ykänen on koko uransa ajan tehnyt luomututkimusta. Aihealat ovat hieman vaihdelleet, mutta palkokasvit ja nurmet ovat olleet pääasiallinen tutkimuskohde. Nykänen väitteli vuonna 2008 typen kierrosta apilanurmeen pohjautuvassa luomuviljelykierrossa. Väitöskirja oli mukava tehdä siinä vaiheessa, kun oli jo ollut alalla 15 vuotta. Väitöskirjaan sai koottua kaiken tietämyksensä, kertoo Nykänen. Nykänen kokee olevansa enemmän soveltavan tutkimuksen kuin syvästi teoreettisen tieteen tekijä. Työn palkitsevuus piilee siinä, että asiat etenevät tutkimuksen myötä. Tiloilla tehtävät ha- 26 Luomulehti 5/2012 vaintokokeet innostavatkin maatalon tytärtä eniten, sillä niissä pääsee keskustelemaan suoraan viljelijän kanssa. Erot tuotanto-olosuhteissa ja kasvukausissa vaikuttavat siihen, että kasvintuotantopuolen tutkimustulokset on aina testattava viljelijän omalla pellolla, muistuttaa Nykänen. Hedelmällisintä Nykäsen mielestä olisi, jos tutkija, neuvoja ja viljelijä voisivat yhdessä miettiä, mitä tila tarvitsee ja miten tutkimus voi auttaa tilan tuotannon kehittämisessä. Näin viljelijä saa hyödyn suoraan omalle tilalle. Viljelijät tekevät toki itsekin paljon lajiketestauksia, mutta yhteistyömallissa saadaan kaikkien osapuolien koke- mus ja tietotaito hyötykäyttöön, innostuu Nykänen. Koordinoinnin jalo taito Nykäsellä on vankka kokemus myös luomututkimuksen koordinoinnista. Hän oli mukana toteuttamassa maa- ja metsätalousministeriön luomututkimusohjelmaa ja oli kokoamassa Suomen luomututkimusverkkoa. Koordinoinnin kautta pystyy Nykäsen mielestä vaikuttamaan asioihin ja pysyy perillä siitä, mitä asian tiimoilta tapahtuu. Tämän vuoden alusta Nykänen on koordinoinut luomututkimusta MTT:ssä ja jatkaa samalla työtään yhtenä CORE Organic II -hankkeen koordinoijista. CORE Organic -hankkeet ovat tutkimusta koordinoivia hankkeita, jossa tehdään rahoittajayhteistyötä eurooppalaisella tasolla. Suomessa partnerina on maa- ja metsätalousministeriö, ja Nykäsen rooli on koordinoida kansainvälistä luomututkimusta yhden työpaketin vetäjänä. Tutkimustyön lisäksi Nykänen haluaa edistää luomua muillakin keinoin: tällä hetkellä hän on Saimaan Luomu ry:n hallituksen sihteeri. Aikaisemmin hän on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa ensin viljelijäjäsenenä ja sittemmin kuluttajajäsenenä. Nykänen haluaisi pikku hiljaa aktivoida yhdistyksen toimintaa. Kiireiset ihmiset eivät enää ennätä juuri mihinkään, ja toiminta on usein muutaman aktiivin kontolla, pahoittelee Nykänen. Tänä syksynä Saimaan Luomu ry on mukana aktivoimassa ihmisiä Luomua lisää -kiertueella ja järjestää LuomuRokkaa -tapahtumaa yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on saada tulevaisuudessa lisää yhteistyötä luomualan toimijoiden kanssa. Nykänen uskoo suomalaiseen luomutuotannon tarkastusjärjestelmään ja käyttää itse pääasiassa luomutuotteita. Nykänen kehottaa viljelijöitä harkitsemaan luomuun siirtymistä ja kuluttajia kokeilemaan erilaisia luomutuotteita. Luomutuotteissa yhdistyy hyvä maku ja hyvä omatunto, naurahtaa Nykänen. Jokainen löytää itselleen sopivan vaihtoehdon ja tavan käyttää luomua. Kirjoittaja miettii yhdessä haastateltavan kanssa tiedeviestinnän saloja Luomuinstituutin käynnistäminen -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

15 Lyhyesti Luomututkimusseminaari tuo huippuluennoitsijat Mikkeliin Englanninkielinen Scientific Seminar on Organic Food - open, critical and collaborative approaches tuo esille Euroopassa tehtävää luomuelintarvikkeisiin liittyvää ajankohtaista tieteellistä tutkimusta. Seminaari järjestetään Mikkelin yliopistokeskuskampuksella. Seminaarin aihepiirejä ovat mm. luomuelintarvikkeiden laatu ja alkuperän todentaminen, luottamus elintarvikeketjussa sekä luomuun liittyvät terveydelliset tekijät. Seminaarissa käsitellään myös elintarvikkeiden nimisuojiin liittyvää kehitystä Euroopassa. Seminaariin on kutsuttu puhujiksi korkeatasoisia tutkijoita ja asiantuntijoita sekä elintarviketeollisuuden edustajia niin koti- kuin ulkomailta. Seminaarissa luennoivat professori Carlo Leifert (Newcastlen yliopisto), professori Angelika Meyer-Ploeger (Kasselin yliopisto), professori Søren Husted (Kööpenhaminan yliopisto), Dr. Inès Birlouez (Spectralys Innovation), tuotekehitysjohtaja Heli Anttila (Fazer Oy), tutkimusjohtaja Ulrike Lyhs (Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti), erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen (Ruralia-instituutti), vanhempi tutkija Minna Mikkola (Ruralia-instituutti) ja tutkimusjohtaja Carina Tikkanen-Kaukanen (Ruralia-instituutti). Seminaarin järjestelyistä vastaavat Ruralia-instituutti, MTT ja Aaltoyliopiston Pienyrityskeskus. Seminaari on osa Luomuinstituutin käynnistäminen -hanketta, jota rahoittaa Etelä- Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Katso ohjelma ja ilmoittautumiset: Food2012/index.htm Teksti ja kuva: Jaana Elo Polvijärven Liha-aitta Oy perheyritys teurastaa ja jalostaa Yksi uusista luomujalostajista on Polvijärven Liha-aitta Oy. Yritys on perustettu oman sikatilan yhteyteen ja työllistää vakituisesti kolme ihmistä. Työnjako on selkeä; vanha isäntä Olli Hyttinen vastaa teurastuksesta, nuori isäntä Pasi Hyttinen leikkaa ja tekee jalosteet sekä Pasin puoliso Heli Kupiainen hoitaa kirjanpitoon liittyvät asiat. Yritys teurastaa ja jalostaa pääasiassa oman tilan tavanomaisia sikoja, omia sikoja on pari sataa. Lisäksi Polvijärvellä teurastetaan luomunautoja ja -karitsaa rahtityönä. Syksyn aikana yritys on tuomassa valikoimiinsa omat luomulihajalosteet. Leikkaamosta lähtee lähialueiden kauppoihin leikattua ja pakattua lihaa sekä jauhelihaa. Iso osa myydään Olli ja Pasi Hyttinen sekä sylillinen herkullista savumakkaraa. kuitenkin edelleen laitoksen yhteydessä olevasta omasta myymälästä. Viikon työrytmi syntyy luonnostaan lihan käsittelystä; maanantaisin teurastetaan, tiistaina lihat leikataan ja keskiviikkona tehdään makkarat ja leikkeleet, savulihat ja muut jalosteet makkaroita valmistuu joka keskiviikko noin 300 kg ja kokolihapalvia kg viikossa. Torstaisin leikkeleet siivutetaan ja kaikki tuotteet pakataan. Perjantaisin tavarat toimitetaan asiakkaille sekä omaan myymälään, joka on auki vain perjantaisin klo Tuoreus ja lyhyt tuotantoketju on taattu kaikille tuotteille. Yrityksen erikoisuutena on luonnon perinteistä savusaunaa muistuttava palvaamo, jossa savu tuotetaan ihan oikeilla leppähaloilla. Savustetut tuotteet ovatkin saavuttaneet todella ison suosion Joensuun alueen herkkusuiden keskuudessa. Aiemmin savustettuja luomutuotteita ja muita luomulihajalosteita tehtiin vain rahtityönä. Nykyisin ostetaan luomulihaa alueen tuottajilta, jotka teurastuttavat eläimensä Liha-aittassa - näin saadaan myös omiin tuotteisiin luomuvaihtoehto asiakkaille. Luomu lisää monipuolisuutta Ajatus lähteä mukaan tuli monipuolisuuden ja käyttöasteen lisäämisestä. Lopullinen innostus lähteä mukaan luomuun tuli viime keväänä, kun Pasi osallistui Pohjois-Karjalan Aikuisopiston järjestämään luomukoulutustilaisuuteen Polvijärvellä. Sen myötä laitettiin asioihin vauhtia ja luomuvalvontaan hyväksyminen saatiin elokuun lopulla. Luomutuotteiden tuotekehityksessä ehkä vaikeinta ja haasteellisinta on ollut sopivien luomumausteiden ja sopivan kokoisten pakkausten saaminen. Myös lisäaineettomuus on haaste, mutta onneksi tähänkin saatiin vähän apuja Pohjois- Karjalan Aikuisopiston kautta, kertoo Pasi Hyttinen. Luomutuotteiden reseptit ja pakkaukset alkavat olla valmiina, joten nyt Tuore luomuvalmisruoka on harvinaista herkkua! Kruunu Herkun herkulliset luomupinaattiletut sopivat hyvin lettukesteille tai arkipäivän piristykseksi. Tuoreet ja ruokaisat luomupinaattiletut löydät luomuhenkisistä myymälöistä ja päivittäistavarakaupoista. Lue lisää herkuista Luomuviikon perjantaina vietetään Polvijärven Liha- Aittan myymälässä avointen ovien päivää. Tarjolla on herkullista luomugrillimakkaraa ja myymälä palvelee aamu kymmenestä ilta viiteen. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan Aikuisopiston kanssa yritys on järjestämässä linja-autokyytiä Joensuun keskustasta Polvijärvelle, jolloin ostoksille pääsevät myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole omaa autoa. Hieno idea tuoda kuluttajat luomun luo. vain tuotteet markkinoille. Aika näyttää, kuinka hyvin kuluttajat ne löytävät omakseen. Meidän usko luomuun ja luomulihatuotteisiin on kova. Kysyntä kasvaa kokoajan sekä rahtiteurastuksen että jalosteiden osalta. Mutta me ollaan perheyritys eikä ainakaan vielä ole halua laajentaa toimintaa, kuittaa toimitusjohtaja laajentamispuheille. Paljon lisää luomujalostajia Vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä oli uusia luomuelintarvikejalostajia hakeutunut valvontaan jo yli 60 toimijaa. Luku on melkoinen ja viestii edelleen toimijoiden uskosta luomuun ja siihen panostamiseen. Eniten uusia toimijoita löytyy Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta mutta myös Pohjanmaa, Karjala ja Pirkanmaa ovat kunnostautuneet. Uusia toimijoita löytyy runsaasti sekä lihan että kasvistenjalostuksen puolelta. Myös luomuleipomot ovat erityisesti innostuneet luomuleivonnasta, sillä peräti 12 uutta leipomoa otti luomun valikoimiinsa. Luomuvalvontaan kuuluvien elintarvikealan toimijoiden määrä kasvoi viime vuonna 11 prosentilla ja vuoden 2011 lopussa toimijoita oli 487. KUNNIAMAININTA VUODEN LUOMUTUOTE -KISASSA lue lisää: 28 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

16 Jauheliha-papupyörykät/hampurilaispihvit 4 hengelle 1 Teksti: Henna-Maria Lehtonen Kuukausi lähiluomua Kauppalista jäi laatimatta, rypsiöljy unohtui ja sen sijaan marketista tarttui mukaan lakritsia ja sisustuslehti. Ahdistaa. Alan pohtia ruokakauppaan liittyviä kulutustottumuksiani, ja huomaan ostavani monenmoista pääasiassa tottumuksesta ja hetken mielijohteesta. Perheemme syö lähes pelkästään luomuruokaa, ja kerran kuussa tilaamme munia, kasviksia, lihaa ja kuivatuotteita luomupiirin kautta, mutta ostamme myös paljon tuontiluomua. Lisäksi käymme kaupassa liian usein ja sorrumme heräteostoksiin. Meillä on oma kasvimaakin, joten on kummallista että satokaudesta huolimatta kaupasta tulee kannettua kotiin melko lailla saman verran ruokaa kuin talvella. Lähimaitotilaltakin olen suunnitellut kyseleväni tilamaitoa, mutta vanhaa kaavaa tulee toistettua ja maidot haettua kaupasta. Päätän repäistä itseni irti tottumusten kaavasta, ja kuukauden ajan ostaa nelihenkisen perheemme särpimet niin suoraan tuottajalta kuin mahdollista. Sattuu olemaan elokuun ensimmäinen päivä, joten tästä alkaa ruokakaupaton elokuumme! 2 Kun ostaa tuotteita suoraan tilalta, näkee myös maalaiselämää. Aluksi kaikki sujuu kuin tanssi. Kun kaupassakäynti on pois vaihtoehdoista, käytän mielikuvitustani ja loihdin mitä herkullisimpia ja ravitsevimpia aterioita hyödyntäen niin tilatuotteita, kaapeista löytyviä kuivatuotteita kuin oman pihan antimia. Kyläilyreissulta palatessamme poikkeamme Luomu-Heikkilän tilan Volter-tilamyymälään Mellilässä, emmekä voi uskoa ajaneemme niin mahtavan paikan ohitse kymmeniä kertoja. Erityisesti ihastun tilan härkäpapurouheeseen, jota voi käyttää soijarouheen tapaan. Toisin kuin soijarouhe, tämä on kotimaista luomua, ja voin ostaa sen suoraan tilalta! Tilamaitojäätelöitä ostamme pakkasen täyteen Karinaisissa sijaitsevasta Isontuvan kotijäätelö-tilamyymälästä. Lapset nauttivat lehmätiloilla ravaamisesta. Ruoan hankkimisesta on tullut koko perheen yhteisiä retkiä. Aurinko paistaa ja lehmät ammuvat iloisesti g luomujauhelihaa 1/2 dl härkäpapurouhetta 1/2 dl kuivattuja metsäsieniä 1 dl vettä Loraus täysmaitoa 1 luomukananmuna 3 rkl korppujauhoja Mustapippuria Suolaa Liota härkäpapurouhetta sekä sieniä vedessä puolisen tuntia. Sekoita kaikki ainekset ja muotoile taikinasta pyöryköitä. Paista pannulla tai uunissa. Koettelemukset alkavat puolikuussa. Lapset ovat vuorotellen kipeinä, ja olemme neljän seinän sisällä muutaman päivän. Miehen apu kotona on niin kaivattua työpäivän jälkeen, että hän hakee ruokaa sieltä mistä nopeimmin saa - eli marketista. On syyllinen olo, mutta päätän armahtaa itseäni. Aina ei veny kaikkeen. Lasten tervehdyttyä palaamme uudella innolla ruotuun. Vähitellen huomaamme, että meille on syntynyt uudet rutiinit. Maito haetaan lähitilalta, jauhot ja härkäpaputuotteet sekä lihat pakasteina mummilareissujen yhteydessä Volterista, kasvikset omalta pihalta ja suloiselta vanhemmalta herralta paikalliselta torilta, leivät leivotaan itse ja erikoisempia tuotteita etsitään Kauppahallista. Makeannälkään leivotaan, esikoinenkin vaikuttaa unohtaneet kokonaan ennen niin tärkeän viikonloppukarkkikonseptin. Mies toteaa touhun alkavan sujua, kun tiedämme mistä mitäkin kannattaa hakea. Nelivuotiaallamme on uusi toiveammatti. Mä haluun kans tuollaiseksi emännäksi ja sit mä siellä mun tilalla saan imeä niistä lehmien tisseistä ämpärillä maitoa. 4 Lipsuilusta huolimatta kokeilusta jäi hyvä mieli. Nelihenkisen perheemme meni ruokakauppaan kuukauden aikana noin sata euroa. Kokonaisuudessaan ruokaan meni rahaa saman verran kuin yleensäkin. Suoraan tuottajilta ja pienistä tilapuodeista ostamisesta jäi hyvä mieli. Pääosa elintarvikkeista löytyi lähiluomuna, mutta jollei löytynyt, valitsimme lähellä tuotetun vaihtoehdon. Entä mitä tapahtuu syyskuussa? Emme varmaankaan jatka näin tiukalla linjalla, mutta jätämme uudet toimivat rutiinimme käyttöön. Tuotteet, joiden tuottajia emme löytäneet arjen reittiemme varrelta, tulemme jatkossa ostamaan kaupasta. Paneudumme ruuan alkuperään entistä paremmin. Ruoan hankkiminen useammasta paikasta opetti suunnitelmallisuutta, ja rutiineista irtautuminen vapautti kyseenalaistamaan vanhat kulutustottumukset. Vaikka tietyt paheet siirtynevät tulevaisuudenkin kauppakärryyni, on monesta päästy eroon. Ylipäätään kuluttamiseni siirtyi astetta lähemmäksi arvomaailmaani, mikä lisää onnellisuutta arjen keskellä. Luomuheikkilän uutuus on oma Luomuolut. Kirjoittaja on marjojen terveysvaikutuksista väitellyt vapaa kirjoittaja ja pitää blogia Voita ja apiloita. Moni tykkää ostaa jauhot tuoreena lähituotteena. 30 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

17 Tästä se alkaa. Herkulliset marjat odottavat poimijoitaan. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski Luomumansikan lumoissa Varpulan ruis käytetään ensisijaisesti juuri ruisleipäkursseilla, mutta sitä myydään myös kurssilaisille kotileivontaa varten. Lisäksi rukiin olkia käytetään hyväksi Riitan vetämillä olkipukkija himmelikursseilla. Osa rukiista korjataan käsin ja sirpeillä, ja rukiista muodostetaan kuhilaita. Tarkoitus on kutsua elokuussa kaikki asiasta kiinnostuneet rukiin korjuutalkoisiin, Riitta sanoo. Luomumarjatilan päivä alkaa sesonkiaikana aamulla kello kuusi. Aamukahvin juonnin jälkeen Riitta Jari valmistautuvat päivän töihin ja vastaanottamaan itsepoimijoita ja muita asiakkaita. Ensimmäiset tulevat heti kahdeksalta, koska he ovat tottuneet siihen, että silloin saa parhaat marjat päältä ja poimia rauhassa, Riitta kertoo. Meillä on myös omia työntekijöitä, jotka auttavat meitä sekä rikkaruohojen kitkennässä että poiminnassa. Helsingistä lampaiden keskelle Ennen varsinaisiin töihin ryhtymistä Riitta hoitaa yhden tärkeimmistä aamuaskareistaan. Tilalla elelee 24 lammasta, jotka toimivat myös kätevinä nurmenleikkaajina. Aamuisin pitää pussata ja jututtaa ensin kaikki lampaat. Meillä on myös kääpiökaniini, jolla on tänä kesänä kolme ihanaa palleropoikasta, Riitta kertoo. Luomutilan elämä on etenkin näin kesällä kiireistä, mutta maanläheistä ja rikasta. Talon isäntä Jari kutsuu elämäntapaa talonpoikaiselämäksi, jossa tärkeintä on oppia elämään sovussa luonnon ja vuodenaikojen vaihtelujen kanssa. Muutimme tänne Helsingin ydinkeskustasta, eikä meillä ollut paljoakaan tietoa maataloudesta, marjanviljelystä tai luomusta. Ajan ja kokemuksen kanssa asioita oppii kuitenkin tekemään oikeaan aikaan ja myös siten, että materiaaleja kierrätetään mahdollisimman paljon, Jari kuvaa. Jos esimerkiksi ojan pientareelta siivotaan pois pajut ja haavat, viisi vuotta sitten olisin tehnyt niistä kasan ja polttanut sen. Nyt teen niistä lampaiden aitaukseen aidan seipäitä. Ja oksista tulee lampaille apetta. Riitan rakkaat lampaat elävät tilalla onnellisten lampaiden elämää ja tuntevat emäntänsä kutsun. Varpulassa on järjestetty kahtena kesänä myös yleisötapahtumia mansikoiden ympärille. Viime kesän Mansikkakarnevaalit ja tämän kesän Mansikkarieha vetivät Varpulaan yleisöä satapäin. Riitta ja Jari uskovat myös luomumarjan tulevaisuuteen. Jatkossa odotellaan mansikkasadon lisäksi myös luomumustaherukkasatoa. Luomumansikka maistettuna suoraan mansikkamaalta on elämys. Luomulehti vieraili Varpulan luomumarjatilalla ja otti selvää, mistä syntyy onnellisten mansikoiden maa. Tie pöllyää iloisesti, kun auto päristää hiekkatietä kohti Varpulan luomumarjatilaa. On heinäkuun alku ja ollaan Sipoon Talmassa, jossa kypsyy parhaillaan luomumansikkasato. Hiekkatien päässä mäen päällä seisoo jykevän näyttävä hirsitalo, joka on Varpulan luomutilan sydän. Talon historia on vähintäänkin komea, sillä se on aito pohjalainen 1800-luvun talonpoikaistalo, joka on siirretty nykyiselle paikalleen Talmaan. On aamupäivä ja kello käy kymmentä. On myös luomumansikoiden sesonkiaika, joten talon isäntäväki ja tilan työntekijät ovat jo täydessä touhussa. Aurinko paistaa kirkkaasti ja mansikkarivien välissä punaisina helottavat marjat päätyvät poimijoiden ämpäreihin. Hirsitalon tuvassa on miellyttävän viileää. Vanhat aidot puulattiat narahtelevat mukavasti askelten alla, ja tuntuu tosiaankin siltä kuin astuisi toiseen aikakauteen ja toiseen maailmaan. Näimme elokuussa 2002 Hesarissa rivi-ilmoituksen, jossa kerrottiin, että myydään poissiirrettäväksi Lapuan kirkon hirsistä rakennettu pohjalaistalo. Mehän innostuimme heti ja ajoimme melkein siltä istumalta Kauhavalle, kertoilee tilan isäntä Jari Vesanen. Päivä starttaa klo 6 Talon emäntä Riitta Rantanen puuhastelee tottuneesti hulppean väljässä tuvassa. Hän laittaa kahvin tippumaan ja kysyy, haluaako vieras maistaa tilan luomurukiista leivottua leipää. Laitoin taikinan nousemaan sinua varten, mutta en ehtinytkään leipoa. Käykö sinulle pakkasesta otettu luomuruisleipä? Riitta kysäisee. Ja käyhän se. Varpulan luomuruis maistuu juurevalle. Viljelykierron tuloksena ruista saadaan nyt ensimmäistä vuotta läheltä ja luomuna. Innostuin luomuruisleivän leivonnasta jopa siinä määrin, että olen nyt pitänyt säännöllisesti ruisleivän leipomiskursseja myös muille. Ihmiset ovat olleet tosi kiinnostuneita ja tyytyväisiä, kun ovat lähteneet meiltä lämmin ruisleipä ja leipäjuuri kainalossaan, Riitta kertoo. Teen ruisleipäkurssien tiimoilta yhteistyötä Sipoon kansalaisopiston, Jokelan kansalaisopiston ja Järvenpään opiston kanssa, jotka maksavat myös minulle tuntikorvausta kurssien pitämisestä. Luomumansikka on hittituote Varpulan luomumarjatilalla on nyt meneillään toinen kausi. Jo viime kesänä aloitusvuonna mansikkasato oli runsas, ja isäntäparin yllätti se, miten poimijat läheltä ja kauempaakin löysivät heti tiensä uudelle luomumarjatilalle. 32 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

18 Vaikka tiesimme luomumansikan kysynnän olevan Etelä-Suomessa tarjontaa suuremman, kysynnän vilkkaus yllätti meidät silti, isäntäpari kuvaa. Varpulan pellolla kasvaa kolmea eri mansikkalajiketta. Makean honeyoen ja suosituimman polkan lisäksi tilalta saa myös viimeisenä kypsyvää metsämansikan makuista bountya. Koska viljelypinta-ala on pieni, meille oli heti itsestään selvää, että meidän tulee erikoistua jollakin tavalla. Tällä hetkellä meillä on tuotannossa hehtaari luomumansikkaa ja toinen hehtaari luomumustaherukkaa, Jari kertoo. Meidän ehdoton vetonaula on se, että viljelemme mansikkaa luomuna. Mansikka itsessään ei ole mikään juttu, mutta luomumansikka on tämän päivän ehdoton hitti. Kysyntää on jopa enemmän kuin tarjontaa, Riitta lisää. Luomumansikan perässä Varpulaan tuleekin asiakkaita lähikuntien lisäksi myös kaikkialta Etelä-Suomesta. Myös pääkaupungin asukkaat ovat kiinnostuneita laadukkaista luomumansikoista. Joka toinen soitto tulee Helsingistä, Riitta kertoo. Luomumansikkamaa on uusittava viiden vuoden välein. Tällä hetkellä tilalla viljelykierrossa viljellään ruista, jota Riitta hyödyntää muun muassa ruisleivän leivonnassa. Arvokasta tukea ProAgriasta Jari ja Riitta kutsuvat itseään edelleen aloitteleviksi luomuviljelijöiksi. Tärkeänä tukijana ja konkreettisena neuvonantajana heillä on toiminut ProAgria Uusimaa, josta Varpulan isäntäväki on saanut vuosien mittaan kaiken tarpeellisen avun. Tiesimme jo luomumarjaan päätyessämme, että sen tuotanto on vaativampaa kuin tavallisen marjan. Luomu tuntui kuitenkin oikealta valinnalta juuri meille, isäntäpari toteaa. Myös käytännön kokemus on osoittanut sen, että luomu on meidän juttumme. ProAgria tukee aloittelevia luomuviljelijöitä monella tavalla ja kouluttaa heitä asiantuntijan otteella. Yksi koulutusmuodoista on se, että ProAgria kuljettaa aloittelijoita jo toiminnassa oleville luomutiloille ottamaan oppia sekä teoriassa että ihan ruohonjuuritasolla. Me esimerkiksi saimme konkreettista tietoa siitä, miten mansikkarivit pitää perustaa ja miten rikkaruohot tulee kitkeä. Opit ovat olleet meille ensiarvoisen tärkeitä, Riitta kuvaa. Lisäksi Jari on käynyt oman työnsä ja tilan töiden ohella suorittamassa opintoja Mäntsälän maatalousoppilaitoksessa. Riitta saa toimeentulonsa tilalta, mutta Jari pyörittää tilan lisäksi myös omaa metallialan yritystään, jonka toimitusjohtajana hän työskentelee. Onnellisten lampaiden ja mansikoiden maa Riitta astelee Varpulan mäkeä alas kohti mansikkapeltoa. Hän pysähtyy matkan varrella ja nyhtää maasta voikukan lehtiä. Talon etupihalla köllöttelee leppoisa lammaslauma ja nauttii heinäkuisesta hellepäivästä. Riitta huhuilee lampaitaan ja ojentaa voikukan lehtiä aitauksen yli. Ensimmäisenä nousee jaloilleen valkoinen Ruunari-pässi, joka löntystelee Riitan luokse. Sitten seuraa perässä mustanruskea Roosa-uuhi. Tule tule tänne mamman luokse maistamaan, Riitta juttelee Ruunarille, joka kiihdyttää tahtiaan ja nappaa vihreän herkkupalan suuhunsa. Myös Roosalle maistuu tuore voikukan lehti. Taustalla myös toiset lampaat aktivoituvat. Suurin osa kuitenkin jatkaa luomulampaan huoletonta köllöttelyään vihreällä ruohomatolla. Meillä nämä lampaat eivät ole tuotantoeläimiä siinä mielessä, että niitä ei tulla meidän ruokapöydässä näkemään, Riitta sanoo. Lampaat ovat meille lemmikkejä, ja kuoltuaan ne kuljetetaan säännösten mukaan suurella ruhoautolla poltettaviksi. Lampaamme saavat elää luonamme luonnollisen pitkän ja silminnähden onnellisen elämän. Me sekä sadat mansikanpoimijaperheet saamme runsaasti iloa niiden arkitouhujen seuraamisesta. Sukellamme mansikkarivien sekaan. Pellolla näkyy silmänkantamattomiin pirteän punaisia palleroita, jotka kutsuvat poimijoita ja herkkusuita luokseen. Maistapas tästä, miten makeaa on, Riitta sanoo ja ojentaa kirkuvan punaisen mansikan vieraalle. Mansikka sujahtaa hetkessä vieraan suuhun. Makea pehmeä maku hurmaa makunystyrät ja tuntuu siltä kuin juuri nyt elämästä ei puuttuisi yhtään mitään. Luomumansikka lumoaa. Siinä tilassa lienee kenen tahansa helppo uskoa, että hyvän elämän perusta pysyy ja paranee. Beras Luomua opiskelemassa Kierrättävän maatalouden koulutusta Beras-hanke järjestää koulutusta niin yhteistyömaatiloilleen kuin yliopisto-opiskelijoille. Ravinteiden kierrätyksestä myös Luomupäivässä BERAS (Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society) on yhdeksän Itämeren valtion yhteinen ravinteita kierrättävän maatalouden hanke. Aiemmin Luomulehti on kertonut Beras-lähiluomukeskuksista, joissa tietoa jaetaan erilaisille ryhmille, esimerkiksi koululaisille ja kuluttajille. Elokuussa oli Hannes Uusitalon luomutilalla kolmas Beras-viljelijäjoukon tapaaminen. Porukalla puhuttiin ravinteiden kierrätyksen toteutumisesta ja muista ajankohtaisista viljelyyn ja tilan hoitoon liittyvät asioista. Viljelyjäryhmä on kansainvälisen Beras-hankkeen mallin mukaisesti pilottiporukka, joka pohtii, miten luomutuotantoa voidaan kehittää yhä ympäristöystävällisemmäksi. Opastetun tilakierroksen jälkeen oli päivän tietoiskujen vuoro. Tätä varten Hannes Uusitalo oli järjestänyt olohuoneestaan pienimuotoisen seminaarisalin videotykkeineen ja valkokankaineen. Ensimmäisen puheenvuoron käytti Leena Saari, joka työskentelee BERAS -hankkeessa nyt toista vuotta. Gradutyötään varten hän on kerännyt aineistoa ja tehnyt ravinnetaselaskelmat yhdelle hankkeen tiloista. Jukka Kivelä esitteli ProAgrian luomuneuvoja Reijo Käen tekemää luomuviljelyn katetuottolaskelmaa, jonka avulla voi vertailla eri viljelykasvien katetuottoja ja laskea koko tilan kannattavuuden. MTT:n taloustieteen tutkija Kauko Koikkalainen esitelmän aiheena oli luomutuotannon talous ja politiikka. Luomutuotteilla on tällä hetkellä hyvä kysyntä, mikä on lisännyt kiinnostusta viljelijöiden parissa. Potentiaalisia luomuun siirtyjiä on noin viidennes tiloista. Luomutuotannon talousnäkymiin tulevaisuudessa vaikuttaa kuitenkin muutokset maatalouspolitiikassa, etenkin CAP-neuvotteluissa, Koikkalainen toteaa. Teksti: Jukka Kivelä ja Kim Westerling Hannes Uusitalon luomutilalla pidettiin kolmas Beras-viljelijäjoukon tapaaminen. Kuvassa vasemmalta oikealle Outi Ahjos (BERAS-harjoittelija), Kauko Koikkalainen (MTT), Tanja Rajala (BERAS-harjoittelija), Kim Westerling (BERAS-tiedottaja), Jukka Kivelä ja Hannes Uusitalo. BERAS kesäakatemia Suomesta Beras-hankkeessa mukana on muun muassa Helsingin yliopisto, joka on ollut mukana järjestämässä kesäyliopistoa opiskelijoille. Kurssi järjestettiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa, ja se pidettiin Järnan/Södertäljen lähiluomukeskuksessa Ruotsissa. Södertäljen kunnan alueella toimivan lähiluomukeskuksen juuret ovat 1950-luvulla, joten ravinteita kierrättävän maatalouden ympärille on ehtinyt muodostua jo toimiva elintarviketoimijoiden verkosto. Kesäakatemian yhtenä tavoitteena oli näyttää lähiluomukeskuksen toimintaa käytännössä, ja neuvoa miten samaa toimintamallia voidaan toteuttaa muuallakin. Kurssin tieteellinen fokus oli ravinteita kierrättävän maatalouden vaikutuksesta Itämeren ravinnepäästöjen vähentäjänä. Mukana oli opiskelijoita eri puolelta maailmaa. Esimerkiksi Weijing Wu on neljännen vuoden elintarviketieteiden opiskelija Pekingin maatalousyliopistosta, joka on rankattu Kiinan parhaimmaksi maatalousyliopistoksi. Olen joskus jossain yhteydessä kuullut myös Itämeren saastumisesta, mutta en ollut ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ennen tätä kurssia, kertoo Wu. Opiskelijoilta saatu palaute oli pääasiassa positiivista, ja Wun opiskelijakollegat ovat jo kyselleet mahdollisuutta osallistua ensi vuonna. Kurssi toteutuu myös vuonna Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

19 Teksti: Jukka Kivelä ja Kim Westerling Hannes Uusitalo munienkeruulinjan ääressä. Luomukanat munikoot Rehujen tuotantoon panostetaan paljon luomumunatilalla. Tavoitteena luomussa on tuottaa omalla tilalla tai yhteistyössä lähitilojen kanssa kaikki rehut. Hannes Uusitalon luomukananmunatila sijaitsee Lopella Kanta-Hämeessä. Nykyinen isäntä on toisen polven luomuviljelijä, sillä hänen isänsä siirsi pellot luomutuotantoon jo vuonna Siihen aikaan kanamunatuotanto oli kuitenkin vielä tavanomaista häkkikanalatuotantoa. Kun tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2002, päätettiin myös kanat siirtää luomutuotantoon. Kananmuna on kolmanneksi suosituin luomutuoteryhmä. Yli kuu si prosenttia suomalaisista kananmunista on luomua. (Luomuliitto/Nielsen Homescan 2011) Munatuotannon luomuun siirtymisen syyt olivat pitkälti taloudelliset, kertoo Uusitalo luvun alussa häkkikanamunatuotannon kannattavuus oli heikkoa suuren ylitarjonnan vuoksi. Myös luomuviljamarkkinat olivat heikot. Vanhat häkkilaitteistot olivat jo pari vuosikymmentä vanhoja, joten investointeja tuotantoon olisi pitänyt joka tapauksessa tehdä. Siirtymällä suoraan luomutuotantoon myös kanojen osalta, saatiin tilan oma viljasato käytettyä luomutuotteiden tuotantoon, isäntä jatkaa. Ekologisuutta ja taloudellisuutta on tilalla haettu myös lämmityksessä. Isäntä esittelee uutuuttaan kiiltävän hakelämpölaitoksen, joka tuottaa lämpöä kanalaan ja kuivuriin 150 kwh:n teholla oman metsän hoitotyöstä muodostuvasta hakkeesta. Hakelämpölaitoksen myötä lämmitysöljyä tarvitaan enää kuivurin huipputeholla. Taloudellista tuotantoa Tilalla on kaksi kanalaa, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti luomukanoille on munivaa kanaa. Kana- ja munantuotantomäärät ovat kuitenkin vaihdelleet vuosien varrella. Vanhempi kanala on rakennettu jo 1960-luvulla, ja siellä on ollut käytössä kaikki aikaisemmat kananmunantuotannon mallit. Ensin oli lattiakanala ja sitten tavallinen häkkikanala, jossa oli 5500 kanaa. Kun munien tuotanto siirrettiin luomuun 2003, vanha kanala jäi tyhjilleen ja rakennettiin uusi luomuehdot täyttävä tuotantohalli 5500 kanapaikalle. Vuonna 2010 vanha kanala kunnostettiin 2600 kanalle, koska luomumunille oli kysyntää. Tänä vuonna uusitulla osastojaolla saatiin kanamäärää vieläkin nostettua ja nyt tilalla on kanaa. Kanarotu on LSL Lohman, joka tuottaa valkoisia munia. Peltojen viljelystä ja kanamunien tuotannosta vastaa hiljattain perustettu Luomuna Oy. Yhtiöittäminen oli taloudenhoidon kannalta järkevää, koska luomumunatuotanto on niin iso osa tilan toimintaa. Nykytilanteessa sopimustuotanto on helpoin ratkaisu. Kananmunien myynnistä ja markkinoinnista vastaa Munakunta. Suoramyynti vaatisi investointia pakkaamoon ja lisää työvoimaa tilalle. Luomukanojen ruokinta Luomukanoille täytyy antaa 95 % luomurehua. Uusitalolla käytetään sallittu 5 % tavanomaista valkuais- ja tärkkelysrehua, lähinnä soijaa ja maissia sekä kalajauhoa. Vuoden 2014 alusta alkaen rehujen pitäisi olla kokonaan luomua ja se voi aiheuttaa haasteita tuotannolle, mutta on ympäristön kannalta motivoivaa. Uusitalon tila kuuluu Beras-hankkeen mallitiloihin, jotka etsivät kehitysmahdollisuuksia ravinteiden kierrätykseen. Uusitalon tilalla tuotetaan omaa rehua 55 ha alalla, josta valmistetaan luomurehuseos. Siihen käytetään kauraa, vehnää, ohraa ja hernettä. Tilalla tuotetaan noin kiloa munia vuodessa, joten rehuakin kuluu yli kiloa vuodessa. Lannoitusta käytetään 10 tonnia eli noin 20 m 3 /ha kananlantaa vehnälle ja ohralle. Viljojen satotaso ollut noin kiloa hehtaarilta. Lanta levitetään oraalle tarkkuuslevittimellä, jonka jälkeen tehdään rikkaäestys. Tilan oma vuosituotanto tarvitsee täydennystä yhteistyötiloilta, joilta viljaa ostetaan suoraan pellolta tilan kuivuriin ja osa ostetaan pitkin vuotta kuivattuna. Kaiken kaikkiaan kanat syövät noin 150 ha alalta viljaa ja hernettä, joten yhteistyö lähiseudun luomutilojen kanssa on välttämätöntä. Heinästä pieni määrä korjataan ja tarjotaan säännöllisesti kanojen virikerehuna, ja luomukanat ovatkin kiinnostuneita syömään apilaheinää, vaikka sen rehuarvo ei olekaan kovin suuri. Onnellisia luomukanoja? Luomumunat ovat yksi suosituimmista luomutuotteista kuluttajien parissa. Mutta miten onnellisia luomukanat ovat? Pääsevätkö ne aina ulkoilemaan, ja kuinka paljon niillä on tilaa? Onko päivänvaloa vai pidetäänkö nekin keinotekoisesti pimeässä ja annetaan vain vähän valoa kuten tavallisille kanoille? Kierroksen päätteeksi pääsemme seuraamaan kanojen elämää lähietäisyydeltä. Luomukanoja saa olla 6 munivaa kanaa neliömetrillä, ortta täytyy olla 18 cm jokaista kanaa kohden, korkeintaan 7 munivaa kanaa pesää kohden ja ulkotilaakin pitää olla 4 m² jokaista kanaa kohden. Yhdessä osastossa saa olla korkeintaan 3000 kanaa. Luomuohjeiden mukaan vähintään 1/3 lattiasta tulee olla kiinteää kuivitettua lattiapinta-alaa. Lisäksi rakennuksessa tulee olla riittävän suuret uloskäyntiaukot, jotta kanat voivat halutessaan mennä ulkoilemaan touko-syyskuussa. Ulkoilualueesta vähintään puolet pitää olla kasvuston peitossa ja siellä pitää olla eläimiä suojaavaa kasvustoa tai rakennelmia. Yhdellä tilalla saa olla luomukanoja enintään 280 kpl peltohehtaaria kohden, joten 10 ha tilalla saa olla jo 2800 kanaa, jotka tuottavat jo kiloa munia ja syövät rehua kiloa vuodessa. Eli nykyisien säädöksien mukaan tilan rehuomavaraisuuden ei tarvitse olla kovin suuri. Uusitalon tilalla kanalat tietysti täyttävät kaikki luomuvaatimukset ja vanhassa kanalassa tilaa on kanaa kohti enemmänkin kuin minimi. Tilan neljässä osastossa on noin 2500 kanaa kussakin ja laidunta kanoille on varattu 3,4 ha. Kanalan vieressä on kanoille kiinteäpohjainen ulkoilualue, josta kanat pääsevät heinää kasvavalle aidatulle laitumelle, jossa kasvaa muutamia puita. Kanat kuitenkin viihtyvät leppoisana kesäpäivänäkin parhaiten kanalan lähellä olevalla betonipohjalla tai käyvät kuopsuttelemassa vieressä olevaa hiekkaa. Vain muutamat uskaltautuvat menemään vihreälle laitumelle. Suurin osa on koko ajan sisällä, jossa ne voivat syödä ja munia rauhassa. Kanalassa sisälläkin on rauhallista, eivätkä kanat näytä stressaantuneilta. Muutamat kanat yrittävät munia lattialle kuivikkeiden sekaan, mutta silloin kanojen hoitaja ottaa kanan syliin ja vie munintapesälle. Niin kaikki oppivat, mihin kuuluu munia. Viisivuotinen viljelykierto luomumunia tuottavalla Uusitalon tilalla 1. apilanurmi 2. vehnä 3. ohra 4. hernekauraseos 5. kaura+nurmensiemen Kompostoitua kananlantaa annetaan vehnälle ja ohralle 20 m³/ha RIVIVÄLIHARAT LUOMUVILJELYYN KATSO haran esittelyvideo: Uusitalon luomukanoilla on runsaasti tilaa niin sisällä kuin ulkona. Robocrop UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN Garfordin valmistamat tietokoneohjatut suurinopeusharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: Viljat Vihannekset Öljykasvit Juurekset Haran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella. Tervetuloa Tampereelle Koneforumiin tutustumaan Garfordin haroihin ja muokkaimiin. Löydät meidät Agritekin osastolta C-hallissa. Maahantuonti ja myynti: S.G.Nieminen Oy, Jussi Peltonen, puh , 36 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

20 Teksti: Katarina Boijer Kuva: Marjo Koivumäki Lontoon luomuparatiisi Planet Organic Vuonna 1995 perustettu Planet Organic Lontoossa on koko Britannian suurin luomusertifikaatin saanut luomumarketti. Kaupungissa on jo viisi saman ketjun myymälää, ja kuudes on suunnitteilla. Tuotevalikoima on hengästyttävä. Hyllyt notkuvat teetä, kahvia, hilloja, hunajaa, olutta, viiniä, pastaa, muroja ja levitteitä. Omat osastot on varattu kosmetiikalle, hedelmille, vihanneksille, lihalle, kalalle, sekä pakasteille. Raakaruoka on suosittua ja sitä oli esillä pari hyllyllistä: käsittelemättömiä ja kuumentamattomia suklaita, sipsejä, keksejä, patukoita, makeisia, maitoa... Myös gluteenittomia tuotteita on tarjolla valtaisasti. Planeteissa on deli-piste, josta voi ostaa herkkuja mukaan, tai nauttia paikanpäällä. Valikoimissa on lämpimiä ruokia, piirakoita, keittoja, salaatteja, voileipiä sekä erilaisia leivonnaisia. Kierrätys otetaan vakavasti; muovisilta näyttävät ruokailuvälineet ovatkin biohajoavaa maissitärkkelystä, ja kaikki delin roskat lajitellaan huolella. Pullovesiä ei ole myynnissä. Hullut lehmät käännyttivät Planet Organic syntyi amerikkalaisen Renee Elliottin toimesta. Olen kotoisin Mississipistä, ja äitini on New Orleansista. Äitini oli innokas kokki ja isäni hoiti kasvimaata. Meillä ruoka tehtiin alusta asti itse, ja me neljä lasta olimme mukana keittiötouhuissa, Elliott muistelee. Elliott matkusteli yliopiston loma-aikana Euroopassa, ja Lontoon ruuhkabussissa istuessaan alkoi jutella mukavan brittimiehen kanssa. No minähän menin naimisiin sen bussimiehen kanssa! hän nauraa. Naimisiinmenon jälkeen Elliott työskenteli lontoolaisissa luontaistuotekaupoissa, mutta ajatus omasta luomuputiikista oli alkanut itää. Koska olin perheen nuorin lapsi, ja aina sisarusten komenneltavana, aikuisena otin huonosti käskyjä vastaan. Oman liikkeen perustaminen tuntui oikealta. Luomuaate puraisi lopullisesti kun mieheni kanssa olimme Amerikassa muutaman kuukauden reissulla, ja siellä ihastuin luomukauppoihin. Vietin paljon aikaa Bread and Circus-kaupassa ideoita haalimassa. Elliott avasi ensimmäisen Planet Organicin vuonna Nykyään kauppoja on viisi, ja kuudes suunnitteilla. Alku oli aika nihkeä. Tunsin haukanneeni suuren palan, ja yrittäminen oli paljon vaikeampaa kuin unelmissani olin sen visioinut. Myös koko Britannian luomuaate oli aika lapsenkengissään. Sitten sattui onnenpotku, vaikkakin epämieluisan tapahtuman kautta. Britanniaan iski hullun lehmän tauti, ja ihmiset huolestuivat ruoan laadusta. Koko ruokateollisuus oli kriisissä, ja ihmiset säikähtivät. Ruoasta tulikin vaarallista. Palavat lehmäroviot ympäri maan olivat kauheata katsottavaa. Mutta se teki luomuruoalle pelkkää hyvää. Luomulehmiin tauti ei tarttunut, koska tautia ei ollut luomussa sallituissa rehuissa. Kuluttajat alkoivat tosissaan miettimään ruoan alkuperää. Suhtaudun ruoan alkuperään suurella hartaudella. Kaikkien myytäviemme tuotteiden alkuperä on tutkittu tarkkaan, ja ne tulevat korkealaatuisilta luomutuottajilta, jotka ovat tehneet kanssamme yhteistyötä jo vuosia, Elliott kertoo. Ihanat leivonnaiset houkuttelevat lounastajia herkutteluun. Myös oluen ja siiderin ystäville on tarjolla nestemäistä luomua. sesti tuotettua lihaa alemarketeista. Enkä ole mikään kalorien laskijakaan! Rakastan muffinseja ja kaikkia herkkuja, Elliott hihittää. Herkut ja terveellisemmätkin vaihtoehdot ovat päätyneet Elliottin luomuruokakirjoihin, jotka pursuavat herkullisia amerikkalais-, britti-ja italialaisreseptejä. Myös lapsiperheille on oma kirja, joka kertoo miten perheen pienimmät saadaan vihannesten ystäviksi. Italian auringon alla Renee Elliott asuu perheineen nykyään Italian Toscanassa. Teen töitä etänä, mutta firman lankoja pitävät käsissään erinomaiset toimitusjohtajat. Mieheni kanssa kyllästyimme suurkaupungin elämään, enkä halunnut kolmen lapseni kasvavan Lontoossa. Koulutkin ovat jättisuuria. Täällä on 30 oppilasta. Koko koulussa! hän hehkuttaa. Aluksi meillä oli kesäpaikka Toscanassa, ja vietimme siellä aina vain enemmän aikaa, joten lopullinen muutto tuntui loogiselta. Renee viljelee perheineen oliiveja, pähkinöitä, vihanneksia ja hedelmiä. Myös viininviljelyä kokeillaan. Laajennamme parhaillaan taloam- Kuppikakut ovat liikkeen hittituote. Voileivän ostaja saa kaupan päälle omenan. Kauppa käy Planet Organicilla menee aina vaan paremmin. Yrityksen liikevaihto nousi 12 % vuonna Vaikka Britannia on laman kourissa, ja kuluttajat kiristävät vyötään, Planet Organicissa se ei näy. Vaikka itse olen kasvissyöjä, niin ymmärrän että suurin osa ihmisistä ei ole. Monenlaista laatulihaa saa kaupoistamme. Paljon mieluummin myyn laadukasta luomulihaa, kuin ajattelen että kuluttajat menisivät ostamaan tehdasmaime, ja on ihana katsoa paikallisia rakennusmiehiä, kun he asettuvat lounaalle. Ei mitään muoviin käärittyjä vetisiä valmisvoileipä, vaan he kaivavat esille retkikeittimen, ja popsivat kunnon kolmen ruokalajin lounaan; on pastaa, leipää, oliiviöljyä, lihaa ja hedelmiä. Ja punaviiniä ja espressoa tietysti! Rakastan Italiaa koska tässä maassa kaksi asiaa menevät kaiken edelle, perhe ja ruoka! Kylmähyllyt pursuavat erilaisia luomulihoja. Planet Organic on tilava ja valoisa. Kaikki tuotteet löytyvät helposti. Pienet yksityiskohdat tekevät myymälästä kuin karkkikaupan. 38 Luomulehti 5/2012 Luomulehti 5/

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Luomu Suomessa SISÄLLYS

Luomu Suomessa SISÄLLYS Luomu Suomessa SISÄLLYS 1. Luomutilat v. 2012 2. Luomupeltoala v. 2012 3. Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 4. Luomukasvintuotanto 5. Luomukotieläintilat 6. Luomukotieläintuotanto 7. Luomukeruu 8. Luomun

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI

KAUPPASI PARAS KALAKAVERI KAUPPASI PARAS KALAKAVERI www.jokisenevaat.fi JOKISEN EVÄÄT ON LUOTETTAVA KUMPPANI KALATISKISI HOVIHANKKIJAKSI Yhteistyö kanssamme tarjoaa sinulle suuren määrän etuja ja palveluja, jotka helpottavat työtäsi

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta Luomu Satakunnassa Tietoa maakunnan luomusta Luomuviljelty peltoala Luomupeltoala kasvoi Satakunnassa 20 % vuosina 2011-2015. Nyt se ja siirtymävaiheala on yhteensä noin 7 400 ha, mikä on reilu 5 % peltoalasta.

Lisätiedot

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA

Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Luomu keittiöissä LISÄÄ KASVIKSIA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 14.04.2015 klo 10.00-12.30 Finlandia-talo Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 14.04.2015 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu Ulla Kojonkoski,

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPOJEN LUOMUTUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA VUONNA 2003 Susanna Kiijärvi Ympäristöosaston monisteita 48 2003 Lähdeviite Kiijärvi S. 2003: Päivittäistavarakauppojen luomutuotteiden

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Korpilahdelle?

Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Lähiruokapiiri Korpilahdelle? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta 26.9.2011 klo 18 Kati Kankainen, JAPA ry Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta? Tuoretta ja turvallista suoraan tutuilta tiloilta

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18

Lähiruokapiiri Jämsään? perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa klo 18 Lähiruokapiiri Jämsään? Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin Info lähiruuasta ja lähiruokapiirin perustamisesta Vitikkalan koululla Vitikkala-salissa 23.5.2011 klo 18 Miksi lähiruokaa ruokapiirin kautta?

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Luomu Etelä- Savossa Tietoa maakunnan luomusta

Luomu Etelä- Savossa Tietoa maakunnan luomusta Luomu Etelä- Savossa 2015 Tietoa maakunnan luomusta Luomuviljelty peltoala Etelä- Savon luomuviljelty peltoala on kasvanut vuosi6ain vuosina 2011-2015 Vuonna 2015 Etelä- Savon luomuviljelty peltoala oli

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila,

Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta. Jaakko Nuutila, Ruokaketjun toimijoiden näkemyksiä luomusta Jaakko Nuutila, 6.10.2015 Osana kokonaisuutta Väitöstutkimus, jossa tarkastellaan luomuketjua osana suomalaista elintarvikejärjestelmää ja esitetään keinoja,

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia

Luomun tarina. Perusasiat ja käytännön sovelluksia Luomun tarina Perusasiat ja käytännön sovelluksia Johtoajatus ja viestinnälliset kärjet Luomussa on kaikki ja ei mitään Luomuruoka on sekä tavallisinta että arvokkainta ruokaa. Hinnasta riippumatta. Tavallisinta

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Luomufoorumi Marja Suutarla

Luomufoorumi Marja Suutarla Luomufoorumi 4.2.2016 Marja Suutarla Luomufocusryhmätyöskentely Hanke toteuttaa EIP Agri-toiminnasta räätälöidyn fokusryhmätyöskentelyn alueellisten hanketoimijoiden yhteisistä tarpeista nousseista kahdesta

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka

Lisää luomua -kiertue Elina Vehviläinen-Liikka Siitä se ajatus sitten lähti Kotipaikka, Leppävirralla toimiva maitotila, jäi veljelle ja Pekka lähti töihin Nokialla tietokoneasiantuntijaksi Maatalous veti puoleensa ja omaa tilaa alettiin etsiä Oma

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot