Kunnanjohtajan katsaus

Transkriptio

1

2

3 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus... 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kokonaistalouden tarkastelu... 3 Kunnan luottamusmiesorganisaatio... 7 Kunnan henkilöstöorganisaatio... 8 Kunnan henkilöstö... 9 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kokonaistalouteen liittyvät kuvaajat Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Lempäälän Lämpö Oy Kiinteistö Oy Sirkkavuori Lempäälän Kehitys Oy Toteutumisvertailu Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Talousarvion sitovuus Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset

4

5 1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli tämän valtuustokauden ensimmäinen. Minun osaltani alkoi viimeinen kausi. Olo ei ole vielä haikea. Palataan siihen asiaan vuoden päästä. Olen iloisena ja tyytyväisenä seurannut, miten hyvin ja rakentavasti uudet valtuutetut ovat tarttuneet toimeensa. Melko paljon on ensikertalaisia mukana, mutta se ei näytä haittaavan. Kunnallisvaalien huono äänestysprosentti tietenkin minuakin huolestuttaa. Meilläkin on paljon pohdittu lähidemokratian kehittämistä. Toivotaan, että se auttaa tähänkin asiaan. Lempäälän kunnan kasvu jatkui myös vuonna Väkiluvun nettokasvu lähes 400, oli edelleen turhan suuri. Tähän asiaan paneuduttiin v valmistellussa uudessa kuntastrategiassa. Tärkeimmäksi keinoksi nostettiin maankäyttösopimuksista luopuminen uusilla asuntoalueilla. Tarkoitus on, että kaavoitus ohjataan kunnan omistamille maille. Tämä edellyttää maanhankinnan tehostamista. Toivottavasti nämä toimenpiteet riittävät, koska väkiluvun kasvusta johtuvat investointipaineet velkaannuttavat kuntaa kohtuuttomasti. Strategian valmistelu onnistui mielestäni muutenkin hyvin. Siinä otettiin riittävästi kantaa oleellisiin asioihin. Lisäksi siinä todettiin selkeästi, että Lempäälä haluaa jatkaa itsenäisenä kuntana. Tästä huolimatta Lempäälä haluaa olla aktiivinen toimija myös Tampereen seutukunnan yhteistyössä. Yhteistyö naapurien kanssa onkin kehittynyt positiivisesti. Kaikilla muilla suurilla kaupunkiseuduilla on menossa valtion asettaman selvitysmiehen tekemä kuntaliitosselvitys. Tampereen seudulla on vältetty käynnistämällä oma vapaaehtoinen yhteistyöselvitys. Työ oli haastava ja siihen meni koko viime vuosi. Emeritus maaherra Rauno Saaren vetämä selvitystyö valmistui vuodenvaihteessa. Siinä selvitettiin mahdollisen kuntaliitoksen lisäksi erilaisia yhteistyövaihtoehtoja. Tampereen seutukunnan kunnallisvaltuustot käsittelivät selvitystä pidettävissä kokouksissa. Selvitysmies esitti, että kunnat päättäisivät tehdä jatkoselvityksen suurta mielenkiintoa herättäneestä seutukaupunkivaihtoehdosta. Tähän ei oltu vielä valmiita, koska maaliskuun lopussa Valtioneuvosto julkisti suunnitelman sotepalveluiden järjestämisestä valtakunnassa. Tarkoitus on, että kaikki sote-palvelut hoidetaan viiden todella suuren kuntayhtymän toimesta. Tämä yllättävä ratkaisu muutti tilanteen. Kevään aikana on tarkoitus antaa sote-palveluiden järjestämislaki, jonka vaikutukset haluttiin tietää ennen mahdollisia jatkoselvityksiä seutukaupunkimallista. Toinen merkittävä asia vuonna 2013 oli kunnianhimoisen keskustan kehittämisvision valmistelun jatkaminen. Sekin hanke on ollut erittäin haastava. Aikaisemmin laaditut aikataulutavoitteet eri vaiheille eivät ole oikein toteutuneet. Eteenpäin on kuitenkin päästy hyvässä yhteistyössä maanomistajien ja muutamien rakennusliikkeiden kanssa. Toivottavasti hanke etenee tänä vuonna myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Uskoisin, että ainakin yksi asemakaava saadaan hyväksymismenettelyyn asti. Lempäälän kunnan tilinpäätös vuodelta 2013 on hieman odotettua parempi. Vuosikate on 8,8 milj. euroa ja tilikausi noin 5,2 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikutti merkittävästi Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purkamisen vaikutus. Tulos on kuitenkin kohtalainen. Toivon, että kunnan päättäjiltä löytyy pitkäjänteisyyttä myös tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa tiukkaa taloudenpitoa jatkossakin. Velkaantumisen tahti on saatava paremmin hallintaan. Kunnan velkamäärä oli vuoden lopussa jo n. 54 milj. euroa. Eli 2462 euroa/asukas. Vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 41 milj. euroa ja 1918 euroa/asukas. Valtionosuussäännöstöä ollaan muuttamassa. Tässä uudistuksessa Lempäälä on todennäköisesti menettäjä, joten siitäkään ei tule helpotusta kunnan talouteen. Vapaaehtoisilla lomilla saatiin v edelleen hieman säästöjä. Lomautuksiin ei enää menty. Toivottavasti niihin ei jouduta turvautumaan myöskään jatkossa.

6 2 Menojen kasvuvauhti oli poikkeuksellisen maltillinen. Tästä osoitan erityisen kiitoksen henkilöstölle. Verotulojen tuleva kehitys on tietenkin arvoitus. Valtiontalous on pahoissa ongelmissa, joten Lempäälä samoin kuin kaikki kunnat joutuu siis jatkamaan säästökuuria. Kuntien talouden kannalta on tärkeää, että kunta-alan palkkaratkaisut olisivat jatkossakin melko maltillisia. Kovasti täytyy toivoa, että valtio ei lisäisi kuntien menotaakkaa uusilla velvoitteilla ja normeilla jatkossakaan. Nämä lupaukset eivät näytä pitävän. Jos ei tule uusia velvoitteita, vanhoja kiristetään. Tarkoitus oli, että tänä vuonna kuntien velvoitteita karsittaisiin selvästi. Näyttää siltä, että nämä suunnitelmat jäävät pääosin toteutumatta. Uskon kaikesta huolimatta Lempäälän myönteisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja kunnan sidosryhmiä arvokkaasta panoksestanne kuntamme kehittämisessä. Olli Viitasaari kunnanjohtaja

7 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kokonaistalouden tarkastelu Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat pääsemässä finanssikriisin pitkästä varjosta. Suhdanteita kohentaa teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen. Toisaalta monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit edelleen matelevat tai jopa supistuvat. Myös monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on merkittävästi totuttua hitaampaa Lähde: Valtionvarainministeriö 1/2014 Suomen kansantalous Bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 193 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelusta yrityksistä julkisyhteisöihin. Se pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 0,3 prosenttia, mutta tuonnin volyymi väheni 1,8 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä supistui nimellisesti 9 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 4,5 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta, koska investoinnit supistuivat 8 prosenttia.

8 4 Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto sen sijaan oli viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 4,3 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni, samoin työeläkelaitosten ylijäämä. Kotitalouksien reaalitulojen kasvu oli pysähdyksissä toista vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 0,3 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,1 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 1 prosentin. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 5,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot vähenivät 0,6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 3/2014 Lempäälän taloudellinen tilanne vuonna 2013 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia. Myös konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen laatiminen tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tilinpäätöksen saattaminen tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi on kunnanhallituksen tehtävä. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Yleistilanne Lempäälässä Lempäälän väkiluku oli vuodenvaihteessa (VRK, rekisteritilanne ). Väestönkasvu jatkui vuonna 2013 kaupunkiseudun nopeimpana, +395 asukasta (+1,8 %). Lempäälän työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousi selvästi edellisvuoden 7,9 %:sta 9,9 %:iin. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyysasteen vuosikeskiarvo kohosi 10,4 %:sta 13,1 %:iin. Tuloslaskelma Toimintakate, joka muodostuu käyttötalouden tuottojen ja kulujen erotuksesta, ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla eli verorahoituksella. Toimintakate oli vuonna ,0 milj. heikentyen 5,3 milj. edellisvuodesta. Toisin sanoen käyttötalouden nettomenot kasvoivat +5,6 %. Käyttötalouden toimintakulut olivat 124,8 milj. (+5,0 %). Kuluista euromääräisesti eniten kasvoivat palvelujen ostot 2,9 milj. (+6,8 %) ja henkilöstökulut 2,2 milj. (+3,7 %). Käyttötalouden toimintatuotot olivat 23,7 milj. (+2,4 %). Myyntituottoja kertyi 11,2 milj. (-0,8 %) ja maksutuottoja 6,2 milj. (-6,2 %). Tuet ja avustukset käyttötalouteen olivat 2,4 milj. (+16,3 %) ja muut toimintatuotot 3,9 milj. (+22,8 %). Muihin toimintatuottoihin sisältyi pysyvien vastaavien myyntivoittoja 1,7 milj. (vuoden 2012 tilinpäätöksessä 1,3 milj. ).

9 5 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatearvio oli 6,5 milj.. Syyskuun muutostalousarvion jälkeen vuosikatearvio heikkeni 1,4 milj. mutta joulukuussa hyväksytyllä toisella muutostalousarviolla vuosikatearvio nostettiin takaisin 6,6 milj. :oon. Tilinpäätöksessä 2013 vuosikate on 8,8 milj. eli 402 /asukas. Kunnallisverotuloja kertyi kertomusvuonna vajaat 78,3 milj., jossa oli lisäystä edellisvuodesta 8,7 milj. (+12,5 %). Kasvusta noin 1,8 milj. selittyy tuloveroprosentin 0,5 % -yksikön korotuksella ja 0,8 milj. tilitysjärjestelmään liittyvistä maksatusten aiennuksista, mutta joka tapauksessa kunnan tuloveron kasvu oli koko maan ja seudun keskiarvoja suurempaa. Kiinteistöveroa kertyi runsaat 4,4 milj. (+3,9 %) ja yhteisöverotuottoja runsaat 3,0 milj. (+20,4 %). Valtionosuuksia kertyi 24,8 milj. eli 0,75 milj. (-2,9 %) edellisvuotta vähemmän. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvänä eränä Lempäälän kunnalta perittävä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus nousi vuonna 2013 vajaaseen 1,7 milj. :oon edellisvuoden runsaasta 1,4 milj. :sta. Poistot, jotka on laskettu valtuuston vuodelle 2013 tarkistaman poistosuunnitelman mukaisina, kasvoivat selvästi edellisvuodesta ja olivat vuonna 2013 noin 7,9 milj.. Lempäälän kunnan omistusosuus vuoden 2013 aikana puretusta Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymästä muuttui kuntien yhteisiin päätöksiin perustuen 9,89 % omistusosuudeksi PIRKOkiinteistöt Oy:stä. Tuloslaskelman 2013 satunnaisiin tuottoihin on kirjattu vajaat 4,2 milj. laskennallista tuottoa omaisuuden uudelleen arvostamiseen liittyen. Vastaavasti kiinteistöyhtiön osakkeita koskeva hankintameno varainsiirtoveroineen ja puretun kuntayhtymän yhtymäosuuksien luovutus ilmenevät kunnan investointiosassa. Rahoituslaskelma ja tase Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Bruttoinvestoinnit olivat kertomusvuonna 26,9 milj.. Varsinaisen toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli peräti 11,3 milj. negatiivinen. Hankeryhmittäiset investoinnit perusteluineen on esitetty toimintakertomuksen investointiosan yhteydessä. Rahoitustarpeen kattamiseksi kunta otti uutta lainaa 19,5 milj.. Vanhojen lainojen lyhennykset olivat 6,9 milj., joten Lempäälä nettovelkaantui vuonna 2013 yli 12,6 milj.. Kunnan velkamäärä vuoden lopussa oli 53,8 milj. eli 2462 / asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 41,1 milj. ja 1918 /asukas. Myös koko kuntakonsernin velka kasvoi kertomusvuonna ollen vuoden lopussa 94,4 milj. eli 4321 /asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 72,3 milj. ja 3370 /asukas. Kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä kuvaava omavaraisuusaste laski ensimmäistä kertaa alle 50 %:n ollen 48,2 % (edellisvuonna 51,2 %). Samoin heikkeni myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku 54,9 % (edellisvuonna 48,4 %), joka kertoo, paljonko kunnan yhden vuoden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lempäälän kunnan tilikauden 2013 ylijäämä on 5,2 ja tätä aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä on taseessa noin 17,3 milj.. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä valtuustolle seuraavaa: * tuloutetaan taseessa olevaa poistoeroa ,07 Sääksjärven yläaste ,64, Lempon kadut ,45, Jätevedenpuhdistamo ,98 * siirretään ylijäämä ,34 taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämä tilille

10 6 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä (Kuntalaki 69 ) Valtion toimenpiteet Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoden 2017 menoilla laskettuna. Nyt, uuden vuosia koskevaan kehysriihen kynnyksellä on nähtävissä että konkreettinen päätöksenteko velvoitteiden purusta on vielä pahasti kesken ja samanaikaisesti valmistellaan jo uusia sopeutustoimia. Toinen miljardin säästö on määrä saada aikaan kuntien omilla toimilla - toiminnan tehostamisella ja veronkorotuksilla. Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut raportin kuntatalouden ohjauksesta hallituksen linjausten mukaisesti. Julkisen talouden uudessa ohjausmallissa nykyinen valtiontalouden kehyspäätös laajennetaan julkisen talouden suunnitelmaksi. Kuntatalouden ohjaus sovitetaan osaksi tätä julkisen talouden kokonaisohjausta. Kokonaisuudessaan uuteen ohjausmalliin siirrytään vuoden 2015 alussa. Kuntatalouden uusi ohjausmalli koostuu 1) kuntataloudelle asetettavasta tasapainotavoitteesta, 2) kuntatalouden hallinnonalakohtaisista menorajoitteista ja 3) muista toimista tasapainotavoitteen saavuttamiseksi. Kuntatalouden tasapainotavoitteen saavuttamista seurataan julkisen talouden suunnitelman vuosittaisissa tarkistuksissa. Jos kuntatalous ei ole tasapainouralla, poikkeamien syyt selvitetään ja hallituksen kuuluu ryhtyä korjaaviin toimiin kuntatalouden vakauden turvaamiseksi. Kuntatalouden makroohjausta käsitellyt työryhmä on ottanut huomioon kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistukset, joita valmistellaan parhaillaan. Ryhmä ehdottaa muutoksia kuntalain säännöksiin alijäämän kattamisesta. Nämä muutokset toteutetaan osana kuntalain uudistamista. Edellä todetun lisäksi tulevaa kehitystä ohjaa valmistelultaan pitkittynyt ja poukkoileva hallitusohjelman mukainen kuntauudistuskokonaisuus. Kuntien ja valtion suurena haasteena onkin yhteensovittaa kuntapalvelujen rahoitus ja kuntalaisten tarvitsemat palvelut siten, että kokonaisuus toimii myös tulevassa, vielä selkiintymättömässä kuntarakenteessa. Lempäälän kunnan toimenpiteet Kuten tilinpäätösinformaatiosta ilmenee, Lempäälän kuntakonsernin taloudellinen asema on selvästi heikentynyt ja tilanteen korjaaminen edellyttää nykyistä voimakkaampaa reagointia. Taloustavoitteiden saavuttamiseen ei ole nopeaa ratkaisua. Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien palveluvelvoitteiden vähenemiseen liittyvä epävarmuus, valtionosuuksien leikkaukset ja väestönkasvusta johtuva palvelukysynnän kasvu hidastavat kukin omalla tavallaan talouden tervehdyttämistä. Lisäksi peruspalvelujen järjestämiseen liittyviä investointeja ei voida merkittävästi lykätä tai karsia. Lempäälä joutuu rahoittamaan lähivuosien investoinneistaan liian suuren osan ottamalla lisää lainaa. Lempäälän uudessa kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi hillitä vuosittaista väestön nettokasvua noin 1,0 1,5 %:iin. Väestönkasvun hillintä tukee kunnan kokonaistalouden tervehdyttämistä, joka muutoinkin ilmenee kuntastrategian tavoiteasettelussa aiempia vuosia konkreettisemmin kuntapalvelujen järjestämiseen kytkettynä. Taloussuunnitelmakautta koskevalla kunnan omalla valmistelulla ja päätöksenteolla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, miten hyvin Lempäälän kunnan tulevaisuuteen tähtäävät strategiset tavoitteet toteutuvat.

11 Kunnan luottamusmiesorganisaatio 7

12 Kunnan henkilöstöorganisaatio 8 LEMPÄÄLÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- ORGANISAATIO Käynnistämistoimet aloitettu 2013 ELINKEINOTOIMI Lempäälän Kehitys Oy Toimitusjohtaja Kari Löytty KUNNANJOHTAJA Olli Viitasaari LEMPÄÄLÄN VESI LIIKELAITOS Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimialajohtaja Vesa Helin SIVISTYSTOIMI Toimialajohtaja Nina Lehtinen TEKNINEN TOIMI Toimialajohtaja Jaakko Hupanen YLEISHALLINTO Toimialajohtaja Kari Auvinen KANSANTERVEYSTYÖ Sari Tommola HALLINTOPALVELUT Nina Lehtinen HALLINTOPALVELUT Aino-Kaisa Marttila KONSERNIHALLINTO Kari Auvinen ERIKOISSAIRAANHOITO Tarja Marjamäki OPETUSPALVELUT Nina Lehtinen TILATOIMI Timo Kujanpää TYÖLLISTÄMINEN Markku Vuorinen PERHETYÖ JA TOIMEEN- TULOTURVA Sisko Vesander VAPAA-AIKAPALVELUT Erkki Häkli YHDYSKUNTATEKNIIKKA Antti Jokela MAASEUTU JA KYLÄTOIMI Timo Perälampi VANHUSTYÖ Hanna Karojärvi KIRJASTO- JA KULTTUURI- PALVELUT Sarri Nykänen MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Ilari Rasimus TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ Topi Tolvanen VAMMAISPALVELUT Kristiina Kalliovalkama YMPÄRISTÖVALVONTA Tiia Levonmaa HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ Kari Auvinen LASTEN PÄIVÄHOITO Tarja Holttinen YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Timo Nevala RAKENNUTTAMINEN Mervi Järvinen

13 9 Kunnan henkilöstö Osana tilinpäätöksen 2013 valmistelua kunnanhallitus on hyväksynyt erillisen, laajan henkilöstökertomuksen. Toimintakertomuksessa esitetään kuitenkin kunnan toiminnan ja talouden kannalta olennaiset henkilöstötiedot. Tehtäväaluekohtainen henkilöstömääräselvitys on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Työilmapiirikysely, syksy 2013 Uudistettu työhyvinvointikysely tehtiin henkilöstölle syksyllä 2013 ja vastausprosentti oli 59 %. Tulosten mukaan Lempäälän kunnassa on erityisen hyvää työntekijöiden sitoutuneisuus omaan työhön ja Lempäälän kuntaan työnantajana. Oman työn tavoitteet ja päämäärät ovat myös hyvin selkeitä. Esimiestyö kokonaisuudessaan on hyvällä tasolla Lempäälän kunnassa. Selkeitä koko kunnan kehittämisalueita olivat erityisesti kunnan tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien viestiminen henkilöstölle sekä henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön sekä kehityskeskusteluaktiivisuus. Kyselyn jälkeen esimiehet valmennettiin käymään läpi kyselyn tuloksia oman henkilöstön kanssa. Kaikilta yksiköiltä kerättiin kehittämiskohteet vuodelle Kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös tasaarvosuunnitelmassa. Vakituisen henkilöstön sairastavuus * Vakituinen henkilöstö sairauspäiviä yhteensä sairauspäiviä / hlö 13,8 14,3 14,6 14,5 12,6 15,5 sairastaneiden lkm sairastaneiden osuus % 75,6 % 73,6 % 71,4 % 71,6 % 70,4 % 73,0 % * Tilastoissa huomioitiin Lempäälässä vuoteen 2009 asti vain työpäivät. Muissa Työterveyshuolto Viisariin kuuluvissa Tampereen kehyskunnissa sairauspäivien raportointi on tehty kalenteripäivinä ja vertailtavuuden parantamiseksi siirryttiin Lempäälässäkin käyttämään kalenteripäiviä vuoden 2010 jälkeen. Populus on mahdollistanut raporttien tekemisen vuodesta 2008 alkaen. Työtapaturmien aiheuttamia sairauslomia ei ole eroteltu muista sairauslomista. Ostovapaiden käyttö Edellisten vuosien tapaan myös vuonna 2013 tarjottiin henkilöstölle mahdollisuutta ottaa ylimääräisiä vapaaehtoisia palkattomia vapaita. Näiden palkattomien vapaiden osalta palkkioksi myönnettiin ylimääräisiä palkallisia päiviä. Tavoitteena näissä nk. ostovapaissa oli saada kustannussäästöjä. Näin ollen näiden palkattomien vapaiden edellytyksenä oli se, ettei poissaolon ajaksi oteta sijaisia, vaan työt oli järjestettävä ilman sitä. Ostovapaakäytäntö on koettu pääsääntöisesti positiivisesti ja se on tarjonnut henkilöstölle joustavuutta erilaisissa elämäntilanteissa ja käytäntöä suositellaan jatkettavaksi tulevaisuudessakin. Ostovapaiden osalta palkansaajilta vähennetty palkkasumma oli vuonna 2013 yhteensä Tämä tarkoitti yhteensä 3136 työpäivää. Vuonna 2012 vastaava säästö oli (3133 työpäivää) ja vuonna (2556 työpäivää).

14 10 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kunnan organisaatiossa. Toimialajohtaja ja elinkeinojohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Kuntakonsernin osalta sisäisen valvonnan ohjeisto sisällytetään soveltuvin osin konserniohjeeseen. Kunnanhallitus on hyväksynyt Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan ohjeen helmikuussa Sen mukaan sisäisen tarkastuksen palveluita voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta tai tehtäviä voidaan antaa toimeksi kunnan palveluksessa olevalle henkilölle. Kertomusvuoden aikana on vähäisessä määrin hankittu sisäiseen valvontaan liittyviä palveluja. Lisäksi kunta on hankkinut käyttöönsä ulkoista asiantuntijanäkemystä mm. riskienhallintaan ja työturvallisuustyöhön liittyvissä kysymyksissä. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kunnan tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kunnanjohtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Tilivelvolliset Kunnanvaltuuston hyväksymän, voimaan astuneen hallintosäännön tarkistuksen yhteydessä tarkennettiin Lempäälän kunnan tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden määrittelyä kuntalain edellyttämällä tavalla. Hallintosäännön mukaan tilivelvollisia ovat kaikkien kuntalain 17 1 momentin mukaisten toimielinten (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) jäsenet lukuun ottamatta valtuutetut. Toimiessaan jäsenenä muussa toimielimessä valtuutettu on tässä tehtävässään tilivelvollinen. Kunnanjohtaja, toimialajohtaja ja tehtäväalueen esimies ovat tilivelvollisia viranhaltijoita, joilla on kokonaisvastuu toimialansa tai tehtäväalueensa toiminnasta ja taloudesta. Lisäksi tilivelvollisia viranhaltijoita ovat toimielimessä esittelijänä toimivat viranhaltijat. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kunnanjohtaja, toimialajohtajat, kunnan johtoryhmään kuuluva Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja ja tehtäväalueiden esimiehet. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty ilman erillistä arviointilomakkeistoa tai viitekehikkoa. Henkilöstöhallinto järjestää esimiehille säännöllisesti infoja ajankohtaisasioista. Työsuojeluun liittyen kunnassa on kaksi työryhmää: TURMA-ryhmä sekä sisäilmatyöryhmä. TURMAryhmä käsittelee mm. läheltäpiti -tilanteita sekä riskien arviointeja sekä suunnittelee henkilöstön ja esimiesten koulutusta. Sisäilmatyöryhmä käsittelee kaikki sisäilmaan liittyvät asiat ja pitää yllä tietoa tehdyistä toimista ja tiedottamisesta henkilöstölle ja kuntalaisille. Vuoden 2013 aikana Lempäälän kunnan työyksiköissä tehtiin laajasti aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksia. Riskienhallintatyötä on tehty osa-alueittaisesti ilman hyväksyttyä kokonaisvaltaista riskienhallinnan toimeenpano-ohjelmaa. Tarkentuneisiin kuntalain säännöksiin liittyen kunnanhallitus käynnisti keväällä 2013 kunnan ja liikevaihdoltaan merkittävimpien tytäryhtiöiden yhteisen riskienkartoitushankkeen. Kartoituksen avulla kerätty materiaali palvelee koko kuntakonsernia riskienhallintaprosessin jatkovaiheissa. Kuntakonsernin vahinko- ja omaisuusvakuuttamisen kohteet on ajantasaistettu säännöllisesti kunkin kertomusvuoden alussa. Toimialat on ohjeistettu vakuutusturvan ajan tasalla pitoon liittyvissä kysymyksissä selvittämään kulloinenkin tilanne vakuutusyhtiön yhteyshenkilöiden kautta.

15 11 Alla oleva kuvaus jälkikäteisvalvonnasta ja kehittämistoimista on muodostettu siten, että selonteko antaisi vastauksia olennaisimmista: talouden ja toiminnan seurantatoimista ja tarkistuksista hyvän hallintotavan ja johtamisen käytännöistä sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista ja asiakastyytyväisyyskyselyistä toimintojen ja prosessien arvioinneista Seurantaa ja arviointia toimintoihin ja talouteen liittyvänä jälkikäteisvalvontana on tehty mm. seuraavien teemojen yhteydessä: kilpailutettujen hankintasopimusten noudattamisen seuranta KuHa Oy:n toimesta kunnanhallituksen ja lautakuntien/jaostojen toiminnan itsearviointi vuodelta 2013 arvonlisäverosäännösten tulkintaan liittyvä kartoitus, koulutus ja ohjeistus Ely-keskukselta haettavien maahanmuuttajien tulkki- ja erityiskustannusten korvaushakemusten tarkistus koskien vuosia maaseutuviraston (Mavi) tarkastus koskien Lempäälän kunnan hoitaman maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toiminnan ja varainkäytön säädöstenmukaisuutta. asiakastyytyväisyyskyselyjä useilla eri vastuualueilla sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille Sisäisen valvonnan toteuttamista on ohjattu toimintojen kehittämiseen liittyviin tarkasteluihin. Johtamiseen ja palvelutuotantoon liittyvinä kehitystoimenpiteinä on arvioitu muun muassa seuraavia toimintoja ja prosesseja: hallintosäännön ja toimielinten johtosääntöjen päivittäminen ja tähän liittyen erityisesti kuntalain 75 mukaisten tilivelvollisten toimielinten/viranhaltijoiden ja hankinta-asioihin liittyvän ratkaisuvallan kirjaaminen hallintosääntöön seudullisen tietoturvapolitiikan ja sitä täydentävän mobiilipolitiikan käyttöönotto seudullisen tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumuksen käyttöönotto Lempäälän kunnan työasemien käyttäjille kehyskuntien yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän toiminnallisuuksien ja työprosessien tarkastelu ja uusien toimintatapojen käyttöönotto työllisyyden ja nuorisotakuun hoitoon liittyvien palvelujen uudelleenjärjestely monialayhteistyönä terveyspalvelujen prosessien päivittäminen ja uusien prosessikuvausten luominen Kurkiaurahankkeen yhteydessä perusopetuslain mukaiset opetuksen järjestäjän itsearvioinnit (lähinnä vuosiluokat esi-9) opetuspalvelujen laatukriteeristön täydentäminen ministeriön ohjeistuksen mukaisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan osalta opetuspalvelujen sähköisen reissuvihkon (Wilma) kattavampi hyödyntäminen koti-koulu viestinnässä ja oppilashuoltotyössä opetushenkilöstön rekrytointiprosessin selkeyttäminen maakunnallisen koulujen turvallisuussuunnitelman laatiminen kunnan kiinteistötietojärjestelmän päivittäminen ja todellisiin kustannuksiin perustuviin tilavuokriin tähtäävät valmistelutoimet edellisvuonna päivitetyn rakennuslupaprosessin sujuvuuden seuranta ja kehittämistoimet toimialarajat ylittävän palvelusuunnittelutyöryhmän työn vakiinnuttaminen teknisen toimen organisaatioselvitys ja sen mukainen toimialan uudelleenorganisointi Lempäälän Vesi liikelaitoksen valmisteluprosessi Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. kuntarakenneuudistuksen ja muun asiaan liittyvän lainsäädäntövalmistelun epätarkkuus ei tue kuntastrategiaa ja kuntapalvelujen suunnitelmallista kehittämistä 2. kuntatalouden velkaantuminen ja toisaalta kunnan palvelukyvyn varmistaminen talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja avainresurssien varmistaminen

16 12 Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. uuden kuntastrategian hyväksymisen jälkeen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kattavaan strategian jalkautusprosessiin 2. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kunnan johtamista ja hallintoa Suunnitellut kehittämistoimet 1. kuntastrategian jalkautus käynnistetään välittömästi keväällä 2014 ja strategiset tavoitteet kytketään kunnan talous- ja toimintasuunnitteluun 2. sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen ja asiaan liittyvä jalkauttaminen toimialoille Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lakien ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan kaikilta osin perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Ohjeistuksesta huolimatta sisäisen valvonnan vastuuttamiseen, keskitetysti sovittujen ohjeistusten noudattamiseen ja koulutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Konsernivalvonta Konserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan kunnanhallitus myös: valitsee edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle antaa tilinpäätöksen yhteydessä kunnanvaltuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotukset havaitsemistaan epäkohdista Kunnan voimassa oleva konserniohje on käsitelty ja hyväksytty konserniin kuuluvien yhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai niitä vastaavissa hallintoelimissä. Kunnan ja sen tytäryhtiöiden operatiivisen johdon yhteistoimintaa on lisätty mm. kunnanjohtajan ja yhtiöiden toimitusjohtajien välisiä kehityskeskustelukäytäntöjä parantamalla. Muilta osin konserniohjaus on pääasiassa perustunut tapauskohtaiseen harkintaan ja sen perusteella annettuun ohjeistukseen yhtiökokousedustajille ja yhtiön hallintoelimissä toimiville edustajille. Erityinen, omistajaohjausta vaatinut seudullinen hanke oli vuonna 2013 mm. Tampereen seudun ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestely, jolla purettiin Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä ja vastaavasti synnytettiin Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja PIRKO-kiinteistöt Oy. Konsernitavoitteiden asettaminen tytäryhtiöiden toiminnalle toteutuu taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä varsin suppeasti, minkä johdosta niiden toteutumisen arviointi tilinpäätöksen yhteydessä ei anna tällä hetkellä riittävää kuvaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta tai riskienhallinnasta. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä, mutta kunnan omistajapoliittisten tavoitteiden varmistamiseksi konserniohjausta ja -valvontaa kehitetään.

17 13 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 19,0 19,4 Vuosikate / Poistot, % 111,6 82,2 Vuosikate, euroa / asukas Asukasluku

18 14 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 33,5 31,6 Lainanhoitokate 1,2 1,0 Kassan riittävyys, pv 15,0 9,3 Asukasmäärä

19 15 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset* VASTAAVAA YHTEENSÄ

20 16 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 48,2 51,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,9 48,4 Kertynyt yli-/alijäämä, ,6 17,3 Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas Lainakanta , Lainakanta 31,12., /asukas Lainasaamiset, , Asukasmäärä