MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa

Transkriptio

1 Sippo Seurujärvi MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sippo Seurujävi Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalveluiden tuottaminen Miämedian kehittäminen. Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa. Tiivistelmä Miämedia aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa ja sitä ylläpitää Otavan opisto. Miämediassa on mukana erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Suurin osa Miämediassa mukana olevista yhteisöistä on kyläyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää Mikkelin seudulla verkossa toimivaa kansalaismedia Miämediaa. Miämedian sisältöjä on tarkoitus lisää monipuolistaa ja saada sen avulla kansalaismediaan lisää lukijoita ja tekijöitä. Miämediaan on tavoitteena saada mukaan aito kansalaisvaikuttaminen. Kansalaismediaan perustetaan keskustelufoorumi, josta löytyy kaikille kunnallisen päätöksenteon sektoreille omat osiot. Keskustelun herättämiseksi kansalaistoimittajat tekevät ennakkojuttuja, joissa haastatellaan niitä henkilöitä joita päätökset koskettavat. Internetin uutta kehitysvaihetta kutsutaan nimellä WEB 2.0. Onko internetin uusilla verkostoitumis- ja videopalveluilla jotain annettavaa kansalaismedialle? Tutkimusmenetelmänä käytin haastattelua. Haastattelin opinnäytetyöhöni viittä kansalaismedian kirjeenvaihtajaa. Asiasanat (avainsanat) yhteisöllisyys, Internet, kansalaistoiminta, vaikuttaminen, sosiaalinen media, yhteisöt, uusmedia, voimaantuminen Sivumäärä Kieli URN 59 + liitteet 7s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Ville Venäläinen / Otavan opisto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sippo Seurujärvi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Cultural Services Production of Cultural Services The development of Miämedia. Civic activity in online folk media. Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to develope the folk media, Miämedia, in area of Mikkeli. This is made by qualitative research.miämedia started at 2005 and is operated by Otava Folk High School. The Miämedia involves different kind of societies and associations. Most of the societies in Miämedia are villages and suburbs. The main purposes are to make the contents of Miämedia miscellaneous, to get more people involve to folk media and to increase civic activity. In the future Miämedia will have discussion boards that will include different parts of municipality decision-making. To increase discussion correspondents will do pre-reports. In these pre-reports there will be interviews of people that decisions involves. The purpose of this bachelor s thesis is to decode the term of folk media and people who are making it. Also in this bachelor s thesis is purpose to clear the meaning of sense of community in folk media-activity. The new development of the Internet is called WEB 2.0. Does the new networks and video-services something to give to folk media? This bachelor s thesis gives answers to this question. Five folk media correspondents were interviewed for this bachelor s thesis. Interviewing was used as a research method. Subject headings, (keywords) sense of community, Internet, civic activity, making difference, social media, societies, new media, empowerment Pages Language URN 59 + app. 7p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Ville Venäläinen / Otava opisto Folk High School

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA WEB KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Miämedian synty Miämedian kohderyhmä Miämedian markkinointi Kirjeenvaihtajakoulutukset HAASTATTELUTUTKIMUS Tutkimusmenetelmä Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Haastateltavat Haastatteluaineiston analyysi KANSALAISVAIKUTTAMISELLA MUKAAN KUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vaikuttamisesta yleisesti Kansalaisvaikuttamista Inarin malliin Internet vaikuttamisen välineenä Kansalaisvaikuttaminen mukaan Miämediaan Esituotanto valtuuston kokous jälkituotanto MIÄMEDIAN SIVURAKENTEEN UUDISTAMINEN YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Vuosien vaihteessa Otavan opisto perusti Mikkeliin verkossa toimivan kansalaismedian, jonka nimeksi tuli Miämedia ( Mikkelin seudun mediakentän uutta tulokasta markkinoitiin kansalaisten äänitorvena. Miämedia aloitti yhteisöllisenä kansalaismediana, jossa kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset kertoivat oman asuinalueen kuulumisia niin lähelle kuin kauaskin. Myöhemmin toimintaan tuli mukaan myös muita yhdistyksiä laajalla rintamalla. Kansalaisten äänitorvi oli ehkä hieman harhaanjohtava kuvaus Miämediasta alkuvaiheessa, koska kansalaisvaikuttaminen ei ollut toiminnassa mukana. Opinnäytetyöni myötävaikutuksella Mikkelin seudun kansalaismediaan on tarkoitus saada mukaan aitoa kansalaisvaikuttamista ja päästä kansalaiskeskustelun kautta vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Tässä opinnäytetyössä avataan kansalaismedia-käsitettä eli mikä on kansalaismediaa ja ketkä sitä tekevät? Kansalaismedia ei terminä ole aivan yksiselitteinen. Onko kaikella kansalaisten verkkoon tuottamalla sisällöllä jokin yhdistävä tekijä kansalaismediaan? Voidaanko kansalaismediana pitää keskustelufoorumeita, blogeja sekä kansalaisten omia WWW-sivuja? Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli kansalaismediatoiminnassa ja se voi olla jatkossa merkittävä tekijä kansalaismediatoiminnan vetovoimaisuuden kannalta. Yhteisöllisyyden roolia kansalaismediatoiminnassa tarkastellaan tässä opinnäytetyössä. Miämedian olemassaolon aikana suurena haasteena on ollut kansalaisten mobilisoiminen verkossa toimivaan kansalaismediaan. Tänä päivänä tilannetta eivät yhtään helpota internetin suositut verkostoitumispalvelut (esim. Facebook), joiden kanssa kansalaismedia kamppailee suosiostaan. Monipuolistamalla Miämedian tarjoamaa sisältöä tavoitellaan kansalaismedian pariin lisää lukijoita ja sitä kautta myös tekijöitä. Käydessäni Ristiinassa Joulukuussa 2005 markkinoimassa Miämediaa kyläyhdistysten tapaamisessa, niin eräs jo hieman iäkkäämpi naishenkilö esitti minulle huolestuneena kysymyksen; korvaako Miämedia tolppamainoksen? Tähän kysymykseen on syytä vielä palata tässä opinnäytetyössä.

6 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN 2 Opinnäytetyön tavoitteen asettelu oli kannaltani helppo tehdä. Miämedian toiminnassa on koko ajan ollut hyvä meininki, mutta siitä huolimatta minusta on kokoajan tuntunut siltä, että puolivaloilla mennään. Kansalaismediatoiminnassa ei ole ollut sen kaltaista imua kuin etukäteen toivottiin. Kansalaisvaikuttaminen oli alkujaan aihealue, jota en itse halunnut Miämediaan. Halusin ennen kaikkea sitä, että Miämedia on hyväntuulisten ihmisten kohtauspaikka täynnä positiivisia juttuja ilman minkäänlaista polemiikkia. Mutta mitä enemmän kansalaismediatoiminnan aloittamisesta tulee vuosia, niin sitä enemmän minä olen kansalaisvaikuttamisen elementtiä alkanut Miämediaan kaivata. Toiveissa olisi saada kansalaismediaan tietynlaista terävyyttä, olematta kuitenkaan pistävä. Tässä luvussa kerron myös keitä ovat kirjeenvaihtajat. Lisäksi esitän muutaman kysymyksen, joihin opinnäytetyöni etsii vastauksia. Miämedia ei ole ottanut olemassa olonsa aikana tuulta purjeisiinsa aivan sillä tavoin kuin sitä ylläpitävä Otavan opisto oli suunnitellut. Toiminnassa on ollut mukana aktiivisia yhdistystoimijoita kirjeenvaihtajina, mutta enemmänkin mahtuisi mukaan. Tarkoituksena on kehittää Miämediaan monipuolisempia sisältöjä, joiden avulla saataisiin lisää aktiivisia osallistujia mukaan kansalaismediaan. Tavoitteena on, että Mikkelin seudun asukkaat kokisivat Kansalaismedia Miämedian kiinnostavaksi ja hyödylliseksi verkkomediaksi. Paikallisten asukkaiden lisäksi toiveissa on saada aktivoitua myös ulkopaikkakuntalaisia, joista etenkin Mikkelin seudun kesäasukkaat ovat varteenotettava kohderyhmä niin lukijoina kuin myös sisällöntuottajina. Kirjeenvaihtajat ovat yhdistysaktiiveja, jotka kirjoittavat juttuja oman yhteisön (esim. Himalanpohja) sivulle. Otavan opiston pajat toimivat porttina kirjeenvaihtajuuteen. Pajoissa opiskellaan toimitustyön perusteita ja Miämedian julkaisujärjestelmän käyttöä. Miämedian piti alun alkaen olla myös foorumi kansalaiskeskustelulle, mutta sitä se ei ole vielä toistaiseksi ollut. Lähitulevaisuudessa Miämediaa on tavoitteena kehittää siten, että siitä voitaisiin kirjaimellisesti käyttää sanontaa kansalaisten äänitorvi. Foorumilla käytävän keskustelun ruokkimiseksi Miämediassa tullaan seuraamaan kunnallista päätöksentekoa tuoreella ja politiikan seuraamista rikastuttavalla tavalla.

7 3 Miämediaan luodaan lisärakenne, jossa kunnallista päätöksentekoa tarkastellaan ennakoivasti ja aina ajan hermolla. Mikkelin seudulla on kuluvan vuoden aikana ollut havaittavissa kasvavaa halukkuutta kansalaisvaikuttamiseen ja tähän tarpeeseen vastaa Miämedia. Kansalaismediatoiminnassa mukana olemiseen sisältyy paljon uuden oppimista. Opinnäytetyössäni haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Mikä on uuden oppimisen merkitys yksilön ja yhteisön kannalta? Mitä on yhteisöllisyys ja miten se kytkeytyy kansalaismediaan? Mitä on vaikuttaminen? Voiko verkossa vaikuttaa päätöksentekoon? Mitä uutta WEB 2.0 tuo kansalaismediaan? Tutkimusmenetelmänä käytin opinnäytetyössäni haastattelua. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kansalaismedia Miämedian kirjeenvaihtajia. 3 KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ Kansalaismediasta keskusteltaessa esiin nousee monia muitakin termejä kuten kansalaisjournalismi, sosiaalinen media, yhteisömedia ja mikromedia muutamia mainitakseni. Mikä nyt sitten on kansalaismediaa ja onko edellä mainituilla termeillä jokin kytkentä kansalaismediaan? Rosenin (1999) mukaan kun uutisjournalismi tiedottaa, kansalaisjournalismi virittää julkista keskustelua aiheista, joita kansalaiset ovat esiin nostaneet (Martikainen 2004, 94). Kansalaisjournalismissa ammattitoimittajat ovat lähes aina taustavaikuttajina tekemisessä. Jutun editointi ja puhujan puheen muokkaus tehdään journalististen standardien mukaan. (Martikainen 2004, 94.) Mikromedialle tunnusomaista on amatöörimäisesti tai puoliammattimaisesti tuotettu sisältö. Perinteisestä mediasta mikromedian erottaa se, että perinteisessä mediassa portinvartijalla on valta päättää julkaisuun päätyvästä sisällöstä kun taas mikromediassa sisältö julkaistaan ilman ennakkoseulontaa.

8 4 Edellä mainitun kaltaisesta julkaisutavasta käytetään nimitystä yhden klikkauksen julkaiseminen, jossa kuka tahansa voi yhdellä hiiren painalluksella julkaista sisältöä koko maailman tutkittavaksi. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) Kansalaismediassa julkaisijoina toimivat kansalaiset ja heidän muodostamansa liikkeet ja verkostot. Niiden www-sivut ovat kansalaismedioita. Myös yksittäisten henkilöiden pitämät verkkopäiväkirjat ovat esimerkkejä kansalaismediasta. (Salminen 2006, 66.) Blog eli blogi on yksittäisen henkilön tai toimittajan ylläpitämä verkkopäiväkirja (Kuutti 2006, 18). Blogeihin kirjoitetaan yleensä ajatuksia ja mielipiteitä ympäröivästä maailmasta, kukin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Blogeissa voi esimerkiksi kommentoida eri medioita tai kertoa omasta päivän kulusta. Blogi on parhaimmillaan silloin, kun sen sisältö on täyttä asiaa ja/tai viihdyttävää luettavaa, joka koukuttaa lukijan aina uudestaan saman verkkopäiväkirjan ääreen. Blogia kirjoitetaan samalle sivulle siten, että tuorein kirjoitus on aina ylimpänä. Se helpottaa blogin seuraamista. Blogeihin voi liittää myös kuvia ja tehdä linkityksiä muille sivustoille. Kansalaismedian sisältö on etupäässä internetin avulla tapahtuvaa tiedottamista, julkaisutoimintaa sekä audiovisuaalisten sisältöjen jakamista, mihin voidaan liittää myös palveluja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen. Kansalaismediaan usein liitettyjä ominaisuuksia ovat yhdessä tekeminen ja yhteiskunnallisten kysymysten kehystäminen. (Salminen 2006, 66.) Kansalaismedia tarvitsee tuekseen valtamediaa, jotta se tulisi huomatuksi. Ammattijournalistit etsivät juttuaiheita internetistä, jolloin löytyy myös kansalaismedia ja aiheita, jotka päätyvät uutiseksi. (Salminen 2006, 66.) Sosiaalinen media -termi viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja toisaalta yhteisöllisyyteen sekä kanssakäymiseen, joka siihen liittyy (Hintikka 2007, 25).

9 5 Edellä mainitut kuvaukset kansalaismediasta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä ovat kaikki toisiaan hyvin tukevia. Minä itse kiteytän kansalaismedian käsitteenä seuraavasti: Kansalaismedia on ilman rahallista vastiketta tehtyä, säännöllisesti yleensä internetissä tapahtuvaa julkaisutoimintaa, jolla on yleisönsä. Tekijän ei tarvitse olla ammattimainen, mutta tekijä voi olla ammattimainen. 4 SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA Tässä vaiheessa lukijalle on jo muodostanut jonkinlainen käsitys siitä, mikä on kansalaismedia. Siispä on aika esitellä muutamalla sanalla suomalaisia kansalaismedioita. Ensimmäisenä esittelyssä on Miämedian syntyyn olennaisesti vaikuttanut Mansetori. Sen jälkeen vuoron saavat Miämedian kanssa yhteistyötä tekevää kansalaismediat; Nopola News ja Palana Pelissä. Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön projekteissa vuosina syntynyttä Mansetoria voi perustellusti pitää suomalaisen kansalaismediatoiminnan uranuurtajana. Mansetori koostuu kolmesta erilaisesta elementistä; kaupungin osien sivut, asukkaiden oma verkkolehti Mansemedia sekä keskustelufoorumi. Mansetoria ylläpitää Tampereen kaupunki. Mansetorin ilmoitustaululla asukkaat voivat tiedottaa oman asuinalueensa tapahtumista. Mansemedia taas on kaupunginosien lehti verkossa, jonne kaupunginosien vapaaehtoiset kirjeenvaihtajat kirjoittavat juttuja kukin omalla tyylillään. Tarjonta pitää sisällään paikallisuutisia, pakinoita ja kuvakertomuksia. Mansemediassa kirjeenvaihtajilla on mahdollisuus tehdä omaa kaupunginosaansa tunnetuksi. Kaupunginosakirjeenvaihtajia koulutetaan yhteisissä tilaisuuksissa Joomla-nimisen julkaisujärjestelmän käyttäjiksi. Kirjeenvaihtajat saavat myös ammattilaisilta opastusta sisältöjen tuottamiseen. Vuodesta 2006 Mansetoria on ylläpitänyt Tampereen kaupunki ja sen käyttö on asukkaille maksutonta. (Mansetori-esite, WWW-lähde.)

10 6 Nopola News on oman info-sivunsa mukaan kyyjärveläisten ja Kyyjärven asioista kiinnostuneiden kohtauspaikka. Tiedontuottajina verkkolehdessä ovat kunnan, seurakunnan ja Kyyjärven Kyvyn lisäksi kaikki yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, kylätoimikuntia unohtamatta. Ylläpito on hajautettu ja eri tahot ovat valinneet tiedontuottajansa. Verkkolehti on jaettu aihealueisiin, joiden alla uutisointi tapahtuu. Verkkolehti toimii ja päivittyy kuukauden ajan kuin portaali, mutta myös vanhat numerot jäävät talteen. Niitä voi sitten lueskella myöhemmin ja tarkistaa asioita. Koko kuntaa koskevan tapahtumakalenterin sekä yritysten ostos- ja menovinkkien kytkeminen yhteen luo myös aivan uudenlaisen markkinointikanavan yrityksille ja tapahtumien järjestäjille. Kun koko pakettiin lisätään vielä nettiradiotoiminta suorine lähetyksineen, alkaa homma olla kasassa. Nettiradion kautta voit kuunnella esimerkiksi valtuuston kokouksia, jumalanpalveluksia, urheilukilpailujen selostuksia ym. (Nopola News, WWW-lähde.) Palana pelissä on loppuvuodesta 2006 avattu kansalaisviestin. Se on portaali, joka rakentuu ja kehittyy vapaaehtoisvoimin. Palana pelissä portaalin tavoitteena on olla aikuisten sosiaalisia voimavaroja ja hyvinvointia tukeva verkkoyhteisö. (Palana pelissä, WWW-lähde.) Sosiaalinen media oppimisen tukena eli Sometu ei suoraan istu kansalaismediaotsikon alle, mutta on maininnan arvoinen yhteisö. Sometu linkittyy kansalaismediatoimintaa lähellä oleviin asioihin. Siellä on muun muassa oma ryhmä kansalaismedialle, jossa voi keskustella kaikesta aiheeseen liittyvästä. Kansalaismedian parissa toimivat voivat saada uutta potkua ja ideoita tekemiseensä vierailemalla myös Sosiaalinen media osana yhteisöä sekä Työkalut ja tekniikka ryhmissä. Sometu kertoo etusivulla itsestään seuraavasti: Sosiaalinen media oppimisen tukena on verkosto toimijoille joilla on kiinnostusta sosiaalisen median tuomien uusien toimintamallien ja työkalujen käytöstä edistämässä oppimista sekä yksilö- että yhteisötasolla (Sosiaalinen media oppimisen tukena, WWW-lähde). 5 WEB 2.0 WEB 2.0 termiä käytetään kuvaamaan World Wide Webin toista aaltoa.

11 7 Kansalaisille termi WEB 2.0 voi olla vieras, vaikka siihen yleisesti liitettävät elementit kuten blogit ja verkostoitumispalvelu Facebook olisivatkin tuttuja. Tässä luvussa kerrotaan mitä kaikkea WEB 2.0 pitää sisällään ja herätellään ajatuksia siitä olisiko WWW:n toisella aallolla tarjota jotain lisäarvoa kansalaismedialle. Vaikka tässä opinnäytetyössä kuinka yritän korostaa sisällön tärkeyttä kansalaismediatoiminnassa, niin kyllä nämä uudet www-pohjaiset sovellukset kiinnostavat minua kovasti. Toisaalta ei uutta teknologiaa kenenkään tule pitää mörkönä. Kansalaismediatoiminnan kannalta tarkasteltuna WEB 2.0:n mukanaan tuomat uudet elementit mahdollistavat uusia tapoja sisällöntuottamiseen. Alun alkaen netin kehittäjät arvioivat visioissaan nettiä käytettävät vuorovaikutteisena ja kaksisuuntaisena kanavana. Keskustelua ja tiedon avoimuutta painottavaa sekä julkaisemiseen keskittyvää internet verkostoa on pidetty mullistavana. Sen johdosta internetin uudelle kehitysvaiheelle on keksitty monta nimeä kuten Next Net, Live Web, yhteisöllinen internet, sosiaalinen internet sekä tunnetuimpana nimenä Web 2.0. (Nyman & Salmenkivi 2007, 36.) Blogit eli verkkopäiväkirjat ja niihin liitettävissä oleva otsikkosyöte on hyvä tapa tutustua Web 2.0:n perusajatuksiin. Blogeihin kulminoituu pitkälti koko Web 2.0 konsepti mikrotasolla kollektiivisesta tuottamisesta ja jakamisesta internetin uusiin toimintatapoihin. (Hintikka 2007, 25.) Blogien kirjoittaminen ja muiden blogien kommentoiminen sekä muihin blogeihin linkittäminen omasta blogikirjoituksesta voi olla aktiivista luomista yhteisölliseen mediaan (Nyman & Salmenkivi 2007, 37). Ihmisillä on aina ollut mielipiteitä, joita on julkaistu keskustelutilaisuuksissa ja yleisönosastoilla. Blogien avulla on mahdollisuus saavuttaa moninkertainen lukijamäärä em. keinoihin verrattuna ja julkaista voi mitä tahansa ilman minkäänlaista ennakkoseulontaa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 17.) Blogeille on tunnusomaista se, että ne ovat luettavissa julkaisujärjestyksessä kirjoitusajankohdan mukaisesti.

12 Blogeissa käytetään paljon viittauksia ja linkityksiä artikkelista toiseen ja niissä painottuu kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma. (Nyman & Salmenkivi 2007, 145.) 8 Linkittämisellä tarkoitetaan viitteen tekemistä yhdeltä verkkosivulta toiselle. Tekijänoikeudellisesti tarkasteltuna linkittäminen on pääsääntöisesti sallittua, koska kyse on hakulinkkiä käyttäen ainoastaan postiosoitteen osoittamisesta ja toiminnasta, joka on verrattavissa normaalin postiosoitteen kertomiseen. (Kuutti 2006, 117.) Blogikulttuurista tekee mielestäni hienon se piirre, että se on kansalaismedian muoto, jossa tavallinen tallaaja voi lyödä julkkiskirjoittajan lukijamäärissä niin sanotusti 6-0. Useat julkisuuden henkilöt bloggaavat, koska se on nyt muotia. Kun taas moni tuntemattomuudesta esiin noussut kansalainen on keskittynyt luomaan blogiinsa hyviä sisältöjä ja saavuttanut sitä kautta vankan lukijakunnan verkkopäiväkirjalleen. Liuskallisen luettavaa ja herkullista tekstiä tietokoneen äärellä viihtyvä kansalainen yleensä kykenee luomaan, mutta tehdäpä sama vuoden verran useana päivänä viikossa. Siinä onkin haastetta. Pitkässä juoksussa tasaisuus ratkaisee. Blogi on kiinnostava ja tärkeä kansalaismedian muoto, jota itse vielä muutama vuosi sitten väheksyin. Nyt arvostan sitä. Yhteisöllisen median nousu on ollut tämän vuoden (2006) merkittävimpiä kulttuurisia ilmiöitä. Yhteisöllisessä mediassa sisällöntuottajana toimii itse käyttäjä tai on itse sisältö. Yhteisöllisiä medioita eli Web 2.0:n esiinmarssista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa YouTube, MySpace, Wikipedia ja IRC-galleria. (Mokka & Neuvonen 2006, 97.) Internetin verkostoitumispalveluiden suosio on todella huima, suosittuja palveluntarjoajia ovat Facebook, MySpace, LinkedIn ja suomalainen IRC-Galleria. Facebookin on ennustettu olevan seuraava Google. Se tekee yhteisölliselle medialle saman minkä Google teki tiedonhaulle. Facebook tarjoaa käyttäjille verkostoitumispalveluiden perusominaisuudet eli alustan oman profiilin rakentamiselle ja verkostoitumiselle muiden käyttäjien kanssa. Facebookissa omien tietojen jakamiseen liittyvät asetukset ovat monipuolisia, tarjoten mahdollisuuden yksityisyyden ylläpitämiseen. Tästä johtuu Facebook-palvelun suosio. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

13 9 Lähes kaikki tuttavani feissaavat eli he ovat luoneet oman profiilin Facebookpalveluun, jossa jakavat elämäänsä kaveriksi hyväksymilleen ihmisille. Itse olen pysytellyt toistaiseksi irti Facebookista, jota muutama tosielämän kaveri on jo ennättänyt kummeksumaan. Facebook on varmasti hieno juttu, ei siinä mitään. Itse olen pysytellyt Facebookista irti sen koukuttavuuden vuoksi. Tunnen itseni liian hyvin. Nopeat internet-yhteydet ja palvelimien tallennustila ovat mahdollistaneet uusien palvelukonseptien synnyn kuten (YouTube) videopätkien ja valokuvien (Flickr) jakamisen eli käyttäjien luomat sisällöt. Tämä on mahdollistanut tv-uutisen ja kamerakännykuvien leviämisen minuuteissa globaalisti internetissä. Lopputulokset voivat olla arvaamattomia, YouTube-palvelun väitetään muun muassa ratkaisseen Yhdysvaltain senaatin vaalit (Hintikka 2007, 7.) Google on tehnyt hallaa kilpailijoidensa ansaintalogiikalle tarjoamalla käyttäjille maksuttomia www-palveluja kaupallisten tietokoneohjelmien vaihtoehdoksi. Googlen ilmaisia www-palveluita ovat esimerkiksi Gmail (sähköposti), Picasa (valokuvaohjelma), Earth (3-ulotteinen maapallon satelliittikartta), Docs (tekstinkäsittely) ja Spreadsheets (taulukkolaskenta). llmainen videopalvelu YouTube on myös Googlen omistuksessa. (Hintikka 2007, 22.) Internetin uuden kehityksen takana ovat aktiiviset käyttäjät. Verkostoitumisessa ei aina tarvitse olla takana henkilökohtainen käyttäjien välinen verkostoituminen, vaan yksilön saama hyöty voi syntyä myös automaattisista yhteenvedoista, jotka tehdään käyttäjien internetiin syöttämistä tiedoista. Luottamus, maine ja sosiaaliset arvot sekä tekniikan hallinta korostuvat kokonaisuuden hallinnassa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 37.) Esimerkkinä Mikromediasta Nyman & Salmenkivi (2007, ) nostaa esille vuoden 2006 itsenäisyyspäivän paraatia kuvanneen Antti Pääjoen, jonka mikromediasta eli videosta YouTubessa tuli pieni uutismedia videossa tapahtuneen veteraanin itsemurhan vuoksi. Yhteisöllisen median kasvun myötä mediasisällön määrä on monituhatkertaistunut. Medialukutaidon merkitys on samalla kasvanut. Medialukutaidolla tarkoitetaan medioiden välittämän tiedon ja ajatusten erittelyn tulkitsemista ja yksilöllistä suodattamista. (Nyman & Salmenkivi 2007, 44.)

14 Valtamedioita mikromedioista kiinnostaa formaattina eniten video. Mikromedia ei kuitenkaan rajoitu pelkästään videoihin, vaan esim. Flickr-kuvat päätyvät lehtiin ja blogiartikkeleita siteerataan uutisissa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) 10 Miämediassa on käytössä RSS-syötteet, jotka lisäävät juttujen seurattavuutta (KUVA 1.). RSS-syötteet antavat käyttäjilleen tietoa siitä milloin hänen käyttämilleen verkkosivuille lisätään sisältöä. Tilaamalla syötteitä on mahdollista saada esim. uutisotsikot, radio-ohjelmat, YouTube-videot ja kaikki muu tieto mikä lukijaa kiinnostaa heti julkaisuhetkellä ilman, että tarvitsee itse vierailla lähdesivustoilla. (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). RSS-syöte on lyhenne sanoista Really Simple Syndication (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). KUVA 1. Miämedian otsikkosyötteet Mozilla Firefox -selaimessa Kuluttajaverkostomarkkinointia, joka käyttää hyväkseen internetin nopeaa tiedon leviämistä kutsutaan viraalimarkkinoinniksi. Levitettävät sisällöt eli viraalit ovat yleensä hauskoja ja mieleenpainuvia videoita, joita ihmiset lähettävät eteenpäin ja näyttävät tuttavilleen. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

15 Pitkään internetissä kiertäneitä ja näin erinomaiseksi osoittautuneita viraaliviestejä kutsutaan meemeiksi (internet-meme) (Nyman & Salmenkivi 2007, 186.) 11 Kulttuuripiirrettä tai ideaa, joka siirtyy kantajalta toiselle jäljitellysti tai muun eigeneettisen siirron kautta kutsutaan meemiksi. Juuri nyt elämme meemien kulta-aikaa, sillä tietoverkot, reaaliaikainen kommunikaatio, globalisaatio ja merkitysten runsastuminen ovat meemien juhlaa. Elatusalustoja on ilmaantunut lukuisia ja liikkuminen alustojen välillä on helppoa. (Kamppinen 2004, ) 6 KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Tässä luvussa kerron Miämedian perustamisen vaiheista ja siitä minkälaista toiminta oli alussa. Läpi käydään Miämedia-nimen synty, alkuvaiheen markkinointi, kirjeenvaihtajakoulutusten aloitus sekä kohderyhmän valikoituminen kansalaismediaan. Sekin selviää tässä luvussa, että mikä mahdollisti taloudellisesti kansalaismedian synnyttämisen Mikkeliin. Vuoden 2005 tammikuusta tähän päivään on Miämediassa tehty myös muutoksia ulkoasuun ja sivurakenteeseen. 6.1 Miämedian synty Idean Mikkeliin perustettavasta kansalaismediasta nosti esiin Otavan opiston johtaja Hannu Linturi syksyllä Idean taustalla oli Linturin tutustuminen Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön vuosina toteuttamiin kansalaismediaan liittyviin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksena syntyi Mansetori. Hannu Linturin ajatuksena oli luoda Mikkelin seudulle kansalaisten omaan identiteettiin rakentuva ja sitä vahvistava kansalaismedia. Tarkoituksena oli rakentaa helppokäyttöinen verkkoympäristö, joka olisi monistettavissa seudullisesti ja tulevaisuudessa myös valtakunnallisesti. Linturi nosti jo alkuvaiheessa esiin ajatuksen kansalaismedia-konseptin monistamisesta esimerkiksi Lahteen. Tavoitteena oli myös, että kansalaismediatoiminnan käynnistyttyä kunnolla sen toiminta rullaisi omillaan, jolloin Otavan opiston rooli kevenisi. Kansalaismediatoimijat toimisivat vertaistukena toisilleen.

16 12 Olin itse tuolloin Otavan opistolla ESMO-Enter net stop-hankkeessa projektityöntekijänä ja kansalaismedian perustaminen sopi hyvin jo käynnissä olevan hankkeen sisältöön. ESR-rahoitteinen hanke mahdollisti Miämedian kehitys- ja rakennustyöt sekä loi hyvän pohjan Miämedian kasvulle seudulliseksi kansalaismediaksi. ESMO-Enter net stop-hanke päättyi vuoden 2005 joulukuussa, mutta Miämedia jatkaa yhä toimintaansa eläen uutta nousun aikaa tätä kirjoitettaessa syksyllä Minun tehtäväksi tuli käynnistää kansalaismediatoiminta Mikkelissä. Miämedian perustamiskokouksessa paikalla oli lisäkseni Otavan opiston johtaja Hannu Linturi, Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari sekä opiston verkossa toimivan harjoitustoimituksen tekninen ohjaaja Markku Kääriäinen. Laitsaari piti hyvänä ajatusta, että Miämedian myötä saataisiin Mikkeliin kansalaismedia, joka toimisi kansalaisten äänitorvena. Aika pian keskustelu siirtyi kansalaismedian nimen ympärille, jolloin Etelä-Savon läänintaitelijanakin toiminut Markku Kääriäinen ehdotti Miämediaa. Ikänsä Mikkelissä asuneen Kääriäisen nimiehdotuksen taustalla oli Mikkelin murteessa esiintyvät sanat miä ja siä. Ehdotus oli raadin mielestä loistava ja näin Mikkelin kansalaismedia sai nimensä. Nimen taustan merkitys tarkentui entisestään kun Miämedian nimi julkistettiin Otavan opiston väelle. Nimestä löytyi uusi oivallus; Miä eli Mikkelin Ääni. Oivalluksen takana oli opiston www-tuottaja Jere Lauha, joka kaupunginosa-aktiivina on yhä mukana Miämediassa. Tämän jälkeen Mikkelin kansalaismedia nousi esille monessa eri yhteydessä kuvauksella Miämedia Mikkelin ääni verkossa. Miämediassa kaupunginosat ja kylät saavat oman nettilehtensä, jossa juttujen tekijöinä toimivat kansalaiset itse. Miämediassa asukasyhteisöt voivat kertoa kaikelle kansalle tärkeistä ja hyödyllisistä asioistaan, kuten tapahtumista ja palveluista tai julkaista kuvagallerian asuinalueestaan. Miämediassa yhdistykset voivat myös julkaista toimintakertomuksiaan. Kyläyhdistysten ja kaupunginosaseurojen lisäksi Miämediaan ovat tervetulleita kaikki muutkin yhdistykset ja järjestöt. Miämedian ensimmäisen sivuston ulkoasun toiveideni mukaisesti suunnitteli ja toteutti Otavan opiston www-suunnittelija Antti Ukkonen (LIITE 2.).

17 13 Yhteistyö Ukkosen kanssa toimi hyvin ja olimme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen. Miämediassa mukana olevien yhdistysten jutut julkaistiin alkuvaiheessa pelkästään niiden omalla sivulla. Miämedian nykyinen ulkoasu eli layout julkistettiin vuoden 2006 lopulla (LIITE 3.). Samalla sivuille tehtiin rakenneuudistus, jonka myötä yhdistysten juttuja alettiin julkaista oman sivun lisäksi Miämedian etusivulla, joka on hyvä asia. Miämedian nykyinen sivurakenne on tehty siten, että etusivulla on kolme julkaisukanavaa; pääkirjoitukset, yhdistysten jutut ja Miämedian uutiset (LIITE 3.). Yhdistysten omalla sivulla on kaksi julkaisukanavaa; jutut ja uutiset. Etusivun vasemmasta yläreunasta voi valita meneekö Mikkelin, Ristiinan vai Mäntyharjun alasivuille. Pudotusvalikoista löytyvät yhdistyskategoriat, joita luodaan tarpeen mukaan. Mikkelin sivuilla on seuraavat kategoriat: Kaupunginosat, Kylät, Muut ja Yhdistykset (KUVA 2.). Ristiinan tarve täyttyy tässä vaiheessa pelkällä Kylätkategorialla. KUVA 2. Miämedian etusivun pudotusvalikot Miämedian kohderyhmä Toiminnan alkuvaiheessa kansalaismedian kohderyhmäksi valikoituivat kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset.

18 14 Miksi näin toimittiin eikä esimerkiksi siten, että kaikki kansalaiset olisivat tervetulleita Miämediaan. Taustalla kohderyhmän valinnassa oli Mansemedian käytäntö, jossa kaupunginosaseurojen kaupunginosakirjeenvaihtajat tuottivat sisältöä omille alasivuilleen. Miämedian kohderyhmää laajennettiin loppuvuodesta 2005 kattamaan koko yhdistyskenttä. Miämedian kirjeenvaihtajia ei erikseen valittu, vaan mukaan pääsivät kaikki toiminnasta kiinnostuneet yhdistyksissä mukana olevat jäsenet. Yleensä kirjeenvaihtajia tuli Miämediaan mukaan 1-2 henkilöä / yhdistys. 6.3 Miämedian markkinointi Miämedian markkinointi aloitettiin lähettämällä tiedote paikallisille medioille ja kutsumalla heidät paikan päälle Otava opiston kaupungin toimipisteeseen kansalaismedian esittelyyn. Julkistamispäivä oli Internetixin perinteinen vuosipäivä 5.joulukuuta. Tuolloin elettiin vuotta 2004 ja meillä oli esiteltävänä median edustajille kaksi demo kyläyhdistystä. Se antoi kuvan siitä millaisesta toiminnasta kansalaismediassa oli kyse. Harjumaan kylän sivujen ensimmäiset jutut tilauksesta toimitti kylällä asuva freelancetoimittaja Auli Kekkonen. Lähemäen kaupunginosaa esitteli Markku Kääriäinen, joka oli koonnut Miämediaan kuvakollaasin Lähemäen kaupunginosasta. Miämediaa käytiin esittelemässä kyläasiainneuvottelukunnassa ja kaupunginosien yhteispalaverissa Mikkelin kaupungintalolla. Mikkelin seudun tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita uudesta mediakentän tulokkaasta. Maakuntalehti ja paikallislehdet julkaisivat jutun Miämediasta (LIITTEET 4 6.). Miämediaa käsiteltiin myös maakuntaradiossa ja Itä- Suomen tv-uutisissa. 6.4 Kirjeenvaihtajakoulutukset Vuoden 2005 alussa Otavan opisto aloitti kirjeenvaihtajakoulutukset, joiden tarkoituksena oli saada kylä- ja kaupunginosa-aktiiveille valmiudet juttujen kirjoittamiseen ja julkaisuun. Viikonloppuisin pidetyissä kaksipäiväisissä koulutuksissa kerrottiin yhdistysväelle kansalaismedian ideasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kurssilaisille opetettiin toimitustyön perusteita, verkkoympäristön käyttöä ja kuvankäsittelyä. Tärkeäksi osaksi koulutuksia muodostui juttuideoiden löytäminen ja jakaminen muiden kanssa. Tavoitteena oli saada julkaisukynnys mahdollisimman alas.

19 15 Sitten kun kirjeenvaihtajat huomaavat, että kylän koululle rakennettu uusi keinu on jutun arvoinen asia, niin ollaan oikeilla jäljillä. Alusta alkaen koulutuksissa korostettiin tekniikan roolia renkinä, painottaen samalla sisällön tärkeyttä. Verkkoympäristön käyttö ja kuvankäsittely sujuivat heti mallikkaasti sellaisilta henkilöiltä, joille tietotekniikka oli tuttua entuudestaan. Vaikka tietotekniikka oli osalle vähemmän tuttua, niin kaikki pääsivät kyllä jyvälle jutun julkaisemisen nikseistä. Yhdistysväen yhteisöllisyyden tunne nousi esille varhaisessa vaiheessa ja vieruskaveria autettiin auliisti tekniikan kanssa. Verkkoympäristöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jonne kirjeenvaihtajat pääsevät omilla tunnuksillaan päivittämään oman yhteisön sivuja. 7 HAASTATTELUTUTKIMUS Tässä luvussa pääsen opinnäytetyöni ytimeen eli haastattelututkimukseen. Laadullisen tutkimuksen lähtökohdat ja tulkinnallisuus avataan. Esittelen kaikki haastattelutyypit, jonka jälkeen annan perustelut sille haastattelutyypille, jota itse käytin. Haastattelun erinomaisuus aineistonkeruumenetelmänä tuodaan esille. Haastattelin opinnäytetyötäni varten viittä kirjeenvaihtajaa ja tässä luvussa kerron keitä he ovat. Haastatteluaineiston analyysiin linkittyy useita eri teorioita, joiden olemassaololle esitän myös perusteluni. 7.1 Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on kuvata todellista elämää. Laadullisessa tutkimuksessa kohdetta pyritään tutkimaan niin kokonaisvaltaisesti kuin se on mahdollista. On yleisesti todettu, että kvalitatiivinen tutkimus pyrkii pikemminkin löytämään ja paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia (totuus) väittämiä. Jokainen kertomus on tapaus sinällään ja edustaa sellaisenaan laadullista tutkimusta. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Haastattelututkimuksissa ja etenkin kvalitatiivisesti suuntautuneissa analyyseissa tutkija pyrkii päätymään onnistuneisiin tulkintoihin. Samaa haastattelutekstiä voi tulkita monella tapaa ja monenlaisista eri näkökulmista.

20 16 Avainkriteerit onnistuneelle tulkinnalle ovat siinä, että myös lukija omaksuu tutkijan kanssa saman näkökulman eli löytää tekstistä tutkijan kanssa samat asiat riippumatta lukijan omasta näkökulmasta eli onko hän samaa mieltä vai ei. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151.) Kvalitatiivinen tutkimus on sikäli tulkinnallista, että siinä missä tutkija tulkitsee haastateltavan tulkintoja, niin lukija puolestaan tulkitsee tutkijan tulkintoja (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151). 7.2 Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Laadullisen aineiston keräämismenetelmänä käytin tässä opinnäytetyössä haastattelua. Haastattelijan ensisijaisena tavoitteena on selvittää, että mitä haastateltavalla on mielessään. Haastattelua voi pitää keskusteluna, joka tapahtuu sekä tutkijan aloitteesta että hänen johdattelemana. Idea haastattelun takana on yksinkertainen ja järkevä. Haastattelija haluaa tietoa ihmisestä ja hänen ajattelemistaan asioista sekä motiiveista. Selvyyden saamiseksi, miksi emme kysyisi haastateltavalta suoraan? (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelua voidaan pitää vuorovaikutuksena, jossa molemmat eli haastattelija ja haastateltava vaikuttavat toisiinsa. Koska haastattelu on normaalielämää, niin siihen vaikuttavat samat seikat kuin tavallisessa keskustelussakin eli fyysiset, sosiaaliset ja kommunikaatioon liittyvät seikat. (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelun selkeä etu muihin aineistonkeruumenetelmiin on ennen kaikkea joustavuus. Tarpeen vaatiessa haastattelija voi toistaa, kysymyksen, oikaista väärinkäsityksiä, selventää ilmauksissa käytettyjä sanamuotoja sekä keskustella tiedonantajan kanssa. Myös kysymykset voidaan esittää tutkijan haluamassa järjestyksessä. Haastattelun etu verrattuna muihin menetelmiin on myös se, että haastattelua ei ymmärretä tietokilpailuksi, kuten kyselyssä voi hyvin käydä. Tärkeintä haastattelussa on saada mahdollisimman kattavasti tietoa haastattelun aiheesta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 75.)