MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa"

Transkriptio

1 Sippo Seurujärvi MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sippo Seurujävi Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalveluiden tuottaminen Miämedian kehittäminen. Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa. Tiivistelmä Miämedia aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa ja sitä ylläpitää Otavan opisto. Miämediassa on mukana erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Suurin osa Miämediassa mukana olevista yhteisöistä on kyläyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää Mikkelin seudulla verkossa toimivaa kansalaismedia Miämediaa. Miämedian sisältöjä on tarkoitus lisää monipuolistaa ja saada sen avulla kansalaismediaan lisää lukijoita ja tekijöitä. Miämediaan on tavoitteena saada mukaan aito kansalaisvaikuttaminen. Kansalaismediaan perustetaan keskustelufoorumi, josta löytyy kaikille kunnallisen päätöksenteon sektoreille omat osiot. Keskustelun herättämiseksi kansalaistoimittajat tekevät ennakkojuttuja, joissa haastatellaan niitä henkilöitä joita päätökset koskettavat. Internetin uutta kehitysvaihetta kutsutaan nimellä WEB 2.0. Onko internetin uusilla verkostoitumis- ja videopalveluilla jotain annettavaa kansalaismedialle? Tutkimusmenetelmänä käytin haastattelua. Haastattelin opinnäytetyöhöni viittä kansalaismedian kirjeenvaihtajaa. Asiasanat (avainsanat) yhteisöllisyys, Internet, kansalaistoiminta, vaikuttaminen, sosiaalinen media, yhteisöt, uusmedia, voimaantuminen Sivumäärä Kieli URN 59 + liitteet 7s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Ville Venäläinen / Otavan opisto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sippo Seurujärvi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Cultural Services Production of Cultural Services The development of Miämedia. Civic activity in online folk media. Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to develope the folk media, Miämedia, in area of Mikkeli. This is made by qualitative research.miämedia started at 2005 and is operated by Otava Folk High School. The Miämedia involves different kind of societies and associations. Most of the societies in Miämedia are villages and suburbs. The main purposes are to make the contents of Miämedia miscellaneous, to get more people involve to folk media and to increase civic activity. In the future Miämedia will have discussion boards that will include different parts of municipality decision-making. To increase discussion correspondents will do pre-reports. In these pre-reports there will be interviews of people that decisions involves. The purpose of this bachelor s thesis is to decode the term of folk media and people who are making it. Also in this bachelor s thesis is purpose to clear the meaning of sense of community in folk media-activity. The new development of the Internet is called WEB 2.0. Does the new networks and video-services something to give to folk media? This bachelor s thesis gives answers to this question. Five folk media correspondents were interviewed for this bachelor s thesis. Interviewing was used as a research method. Subject headings, (keywords) sense of community, Internet, civic activity, making difference, social media, societies, new media, empowerment Pages Language URN 59 + app. 7p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Ville Venäläinen / Otava opisto Folk High School

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA WEB KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Miämedian synty Miämedian kohderyhmä Miämedian markkinointi Kirjeenvaihtajakoulutukset HAASTATTELUTUTKIMUS Tutkimusmenetelmä Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Haastateltavat Haastatteluaineiston analyysi KANSALAISVAIKUTTAMISELLA MUKAAN KUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vaikuttamisesta yleisesti Kansalaisvaikuttamista Inarin malliin Internet vaikuttamisen välineenä Kansalaisvaikuttaminen mukaan Miämediaan Esituotanto valtuuston kokous jälkituotanto MIÄMEDIAN SIVURAKENTEEN UUDISTAMINEN YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Vuosien vaihteessa Otavan opisto perusti Mikkeliin verkossa toimivan kansalaismedian, jonka nimeksi tuli Miämedia (www.miamedia.fi). Mikkelin seudun mediakentän uutta tulokasta markkinoitiin kansalaisten äänitorvena. Miämedia aloitti yhteisöllisenä kansalaismediana, jossa kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset kertoivat oman asuinalueen kuulumisia niin lähelle kuin kauaskin. Myöhemmin toimintaan tuli mukaan myös muita yhdistyksiä laajalla rintamalla. Kansalaisten äänitorvi oli ehkä hieman harhaanjohtava kuvaus Miämediasta alkuvaiheessa, koska kansalaisvaikuttaminen ei ollut toiminnassa mukana. Opinnäytetyöni myötävaikutuksella Mikkelin seudun kansalaismediaan on tarkoitus saada mukaan aitoa kansalaisvaikuttamista ja päästä kansalaiskeskustelun kautta vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Tässä opinnäytetyössä avataan kansalaismedia-käsitettä eli mikä on kansalaismediaa ja ketkä sitä tekevät? Kansalaismedia ei terminä ole aivan yksiselitteinen. Onko kaikella kansalaisten verkkoon tuottamalla sisällöllä jokin yhdistävä tekijä kansalaismediaan? Voidaanko kansalaismediana pitää keskustelufoorumeita, blogeja sekä kansalaisten omia WWW-sivuja? Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli kansalaismediatoiminnassa ja se voi olla jatkossa merkittävä tekijä kansalaismediatoiminnan vetovoimaisuuden kannalta. Yhteisöllisyyden roolia kansalaismediatoiminnassa tarkastellaan tässä opinnäytetyössä. Miämedian olemassaolon aikana suurena haasteena on ollut kansalaisten mobilisoiminen verkossa toimivaan kansalaismediaan. Tänä päivänä tilannetta eivät yhtään helpota internetin suositut verkostoitumispalvelut (esim. Facebook), joiden kanssa kansalaismedia kamppailee suosiostaan. Monipuolistamalla Miämedian tarjoamaa sisältöä tavoitellaan kansalaismedian pariin lisää lukijoita ja sitä kautta myös tekijöitä. Käydessäni Ristiinassa Joulukuussa 2005 markkinoimassa Miämediaa kyläyhdistysten tapaamisessa, niin eräs jo hieman iäkkäämpi naishenkilö esitti minulle huolestuneena kysymyksen; korvaako Miämedia tolppamainoksen? Tähän kysymykseen on syytä vielä palata tässä opinnäytetyössä.

6 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN 2 Opinnäytetyön tavoitteen asettelu oli kannaltani helppo tehdä. Miämedian toiminnassa on koko ajan ollut hyvä meininki, mutta siitä huolimatta minusta on kokoajan tuntunut siltä, että puolivaloilla mennään. Kansalaismediatoiminnassa ei ole ollut sen kaltaista imua kuin etukäteen toivottiin. Kansalaisvaikuttaminen oli alkujaan aihealue, jota en itse halunnut Miämediaan. Halusin ennen kaikkea sitä, että Miämedia on hyväntuulisten ihmisten kohtauspaikka täynnä positiivisia juttuja ilman minkäänlaista polemiikkia. Mutta mitä enemmän kansalaismediatoiminnan aloittamisesta tulee vuosia, niin sitä enemmän minä olen kansalaisvaikuttamisen elementtiä alkanut Miämediaan kaivata. Toiveissa olisi saada kansalaismediaan tietynlaista terävyyttä, olematta kuitenkaan pistävä. Tässä luvussa kerron myös keitä ovat kirjeenvaihtajat. Lisäksi esitän muutaman kysymyksen, joihin opinnäytetyöni etsii vastauksia. Miämedia ei ole ottanut olemassa olonsa aikana tuulta purjeisiinsa aivan sillä tavoin kuin sitä ylläpitävä Otavan opisto oli suunnitellut. Toiminnassa on ollut mukana aktiivisia yhdistystoimijoita kirjeenvaihtajina, mutta enemmänkin mahtuisi mukaan. Tarkoituksena on kehittää Miämediaan monipuolisempia sisältöjä, joiden avulla saataisiin lisää aktiivisia osallistujia mukaan kansalaismediaan. Tavoitteena on, että Mikkelin seudun asukkaat kokisivat Kansalaismedia Miämedian kiinnostavaksi ja hyödylliseksi verkkomediaksi. Paikallisten asukkaiden lisäksi toiveissa on saada aktivoitua myös ulkopaikkakuntalaisia, joista etenkin Mikkelin seudun kesäasukkaat ovat varteenotettava kohderyhmä niin lukijoina kuin myös sisällöntuottajina. Kirjeenvaihtajat ovat yhdistysaktiiveja, jotka kirjoittavat juttuja oman yhteisön (esim. Himalanpohja) sivulle. Otavan opiston pajat toimivat porttina kirjeenvaihtajuuteen. Pajoissa opiskellaan toimitustyön perusteita ja Miämedian julkaisujärjestelmän käyttöä. Miämedian piti alun alkaen olla myös foorumi kansalaiskeskustelulle, mutta sitä se ei ole vielä toistaiseksi ollut. Lähitulevaisuudessa Miämediaa on tavoitteena kehittää siten, että siitä voitaisiin kirjaimellisesti käyttää sanontaa kansalaisten äänitorvi. Foorumilla käytävän keskustelun ruokkimiseksi Miämediassa tullaan seuraamaan kunnallista päätöksentekoa tuoreella ja politiikan seuraamista rikastuttavalla tavalla.

7 3 Miämediaan luodaan lisärakenne, jossa kunnallista päätöksentekoa tarkastellaan ennakoivasti ja aina ajan hermolla. Mikkelin seudulla on kuluvan vuoden aikana ollut havaittavissa kasvavaa halukkuutta kansalaisvaikuttamiseen ja tähän tarpeeseen vastaa Miämedia. Kansalaismediatoiminnassa mukana olemiseen sisältyy paljon uuden oppimista. Opinnäytetyössäni haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Mikä on uuden oppimisen merkitys yksilön ja yhteisön kannalta? Mitä on yhteisöllisyys ja miten se kytkeytyy kansalaismediaan? Mitä on vaikuttaminen? Voiko verkossa vaikuttaa päätöksentekoon? Mitä uutta WEB 2.0 tuo kansalaismediaan? Tutkimusmenetelmänä käytin opinnäytetyössäni haastattelua. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kansalaismedia Miämedian kirjeenvaihtajia. 3 KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ Kansalaismediasta keskusteltaessa esiin nousee monia muitakin termejä kuten kansalaisjournalismi, sosiaalinen media, yhteisömedia ja mikromedia muutamia mainitakseni. Mikä nyt sitten on kansalaismediaa ja onko edellä mainituilla termeillä jokin kytkentä kansalaismediaan? Rosenin (1999) mukaan kun uutisjournalismi tiedottaa, kansalaisjournalismi virittää julkista keskustelua aiheista, joita kansalaiset ovat esiin nostaneet (Martikainen 2004, 94). Kansalaisjournalismissa ammattitoimittajat ovat lähes aina taustavaikuttajina tekemisessä. Jutun editointi ja puhujan puheen muokkaus tehdään journalististen standardien mukaan. (Martikainen 2004, 94.) Mikromedialle tunnusomaista on amatöörimäisesti tai puoliammattimaisesti tuotettu sisältö. Perinteisestä mediasta mikromedian erottaa se, että perinteisessä mediassa portinvartijalla on valta päättää julkaisuun päätyvästä sisällöstä kun taas mikromediassa sisältö julkaistaan ilman ennakkoseulontaa.

8 4 Edellä mainitun kaltaisesta julkaisutavasta käytetään nimitystä yhden klikkauksen julkaiseminen, jossa kuka tahansa voi yhdellä hiiren painalluksella julkaista sisältöä koko maailman tutkittavaksi. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) Kansalaismediassa julkaisijoina toimivat kansalaiset ja heidän muodostamansa liikkeet ja verkostot. Niiden www-sivut ovat kansalaismedioita. Myös yksittäisten henkilöiden pitämät verkkopäiväkirjat ovat esimerkkejä kansalaismediasta. (Salminen 2006, 66.) Blog eli blogi on yksittäisen henkilön tai toimittajan ylläpitämä verkkopäiväkirja (Kuutti 2006, 18). Blogeihin kirjoitetaan yleensä ajatuksia ja mielipiteitä ympäröivästä maailmasta, kukin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Blogeissa voi esimerkiksi kommentoida eri medioita tai kertoa omasta päivän kulusta. Blogi on parhaimmillaan silloin, kun sen sisältö on täyttä asiaa ja/tai viihdyttävää luettavaa, joka koukuttaa lukijan aina uudestaan saman verkkopäiväkirjan ääreen. Blogia kirjoitetaan samalle sivulle siten, että tuorein kirjoitus on aina ylimpänä. Se helpottaa blogin seuraamista. Blogeihin voi liittää myös kuvia ja tehdä linkityksiä muille sivustoille. Kansalaismedian sisältö on etupäässä internetin avulla tapahtuvaa tiedottamista, julkaisutoimintaa sekä audiovisuaalisten sisältöjen jakamista, mihin voidaan liittää myös palveluja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen. Kansalaismediaan usein liitettyjä ominaisuuksia ovat yhdessä tekeminen ja yhteiskunnallisten kysymysten kehystäminen. (Salminen 2006, 66.) Kansalaismedia tarvitsee tuekseen valtamediaa, jotta se tulisi huomatuksi. Ammattijournalistit etsivät juttuaiheita internetistä, jolloin löytyy myös kansalaismedia ja aiheita, jotka päätyvät uutiseksi. (Salminen 2006, 66.) Sosiaalinen media -termi viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja toisaalta yhteisöllisyyteen sekä kanssakäymiseen, joka siihen liittyy (Hintikka 2007, 25).

9 5 Edellä mainitut kuvaukset kansalaismediasta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä ovat kaikki toisiaan hyvin tukevia. Minä itse kiteytän kansalaismedian käsitteenä seuraavasti: Kansalaismedia on ilman rahallista vastiketta tehtyä, säännöllisesti yleensä internetissä tapahtuvaa julkaisutoimintaa, jolla on yleisönsä. Tekijän ei tarvitse olla ammattimainen, mutta tekijä voi olla ammattimainen. 4 SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA Tässä vaiheessa lukijalle on jo muodostanut jonkinlainen käsitys siitä, mikä on kansalaismedia. Siispä on aika esitellä muutamalla sanalla suomalaisia kansalaismedioita. Ensimmäisenä esittelyssä on Miämedian syntyyn olennaisesti vaikuttanut Mansetori. Sen jälkeen vuoron saavat Miämedian kanssa yhteistyötä tekevää kansalaismediat; Nopola News ja Palana Pelissä. Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön projekteissa vuosina syntynyttä Mansetoria voi perustellusti pitää suomalaisen kansalaismediatoiminnan uranuurtajana. Mansetori koostuu kolmesta erilaisesta elementistä; kaupungin osien sivut, asukkaiden oma verkkolehti Mansemedia sekä keskustelufoorumi. Mansetoria ylläpitää Tampereen kaupunki. Mansetorin ilmoitustaululla asukkaat voivat tiedottaa oman asuinalueensa tapahtumista. Mansemedia taas on kaupunginosien lehti verkossa, jonne kaupunginosien vapaaehtoiset kirjeenvaihtajat kirjoittavat juttuja kukin omalla tyylillään. Tarjonta pitää sisällään paikallisuutisia, pakinoita ja kuvakertomuksia. Mansemediassa kirjeenvaihtajilla on mahdollisuus tehdä omaa kaupunginosaansa tunnetuksi. Kaupunginosakirjeenvaihtajia koulutetaan yhteisissä tilaisuuksissa Joomla-nimisen julkaisujärjestelmän käyttäjiksi. Kirjeenvaihtajat saavat myös ammattilaisilta opastusta sisältöjen tuottamiseen. Vuodesta 2006 Mansetoria on ylläpitänyt Tampereen kaupunki ja sen käyttö on asukkaille maksutonta. (Mansetori-esite, WWW-lähde.)

10 6 Nopola News on oman info-sivunsa mukaan kyyjärveläisten ja Kyyjärven asioista kiinnostuneiden kohtauspaikka. Tiedontuottajina verkkolehdessä ovat kunnan, seurakunnan ja Kyyjärven Kyvyn lisäksi kaikki yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, kylätoimikuntia unohtamatta. Ylläpito on hajautettu ja eri tahot ovat valinneet tiedontuottajansa. Verkkolehti on jaettu aihealueisiin, joiden alla uutisointi tapahtuu. Verkkolehti toimii ja päivittyy kuukauden ajan kuin portaali, mutta myös vanhat numerot jäävät talteen. Niitä voi sitten lueskella myöhemmin ja tarkistaa asioita. Koko kuntaa koskevan tapahtumakalenterin sekä yritysten ostos- ja menovinkkien kytkeminen yhteen luo myös aivan uudenlaisen markkinointikanavan yrityksille ja tapahtumien järjestäjille. Kun koko pakettiin lisätään vielä nettiradiotoiminta suorine lähetyksineen, alkaa homma olla kasassa. Nettiradion kautta voit kuunnella esimerkiksi valtuuston kokouksia, jumalanpalveluksia, urheilukilpailujen selostuksia ym. (Nopola News, WWW-lähde.) Palana pelissä on loppuvuodesta 2006 avattu kansalaisviestin. Se on portaali, joka rakentuu ja kehittyy vapaaehtoisvoimin. Palana pelissä portaalin tavoitteena on olla aikuisten sosiaalisia voimavaroja ja hyvinvointia tukeva verkkoyhteisö. (Palana pelissä, WWW-lähde.) Sosiaalinen media oppimisen tukena eli Sometu ei suoraan istu kansalaismediaotsikon alle, mutta on maininnan arvoinen yhteisö. Sometu linkittyy kansalaismediatoimintaa lähellä oleviin asioihin. Siellä on muun muassa oma ryhmä kansalaismedialle, jossa voi keskustella kaikesta aiheeseen liittyvästä. Kansalaismedian parissa toimivat voivat saada uutta potkua ja ideoita tekemiseensä vierailemalla myös Sosiaalinen media osana yhteisöä sekä Työkalut ja tekniikka ryhmissä. Sometu kertoo etusivulla itsestään seuraavasti: Sosiaalinen media oppimisen tukena on verkosto toimijoille joilla on kiinnostusta sosiaalisen median tuomien uusien toimintamallien ja työkalujen käytöstä edistämässä oppimista sekä yksilö- että yhteisötasolla (Sosiaalinen media oppimisen tukena, WWW-lähde). 5 WEB 2.0 WEB 2.0 termiä käytetään kuvaamaan World Wide Webin toista aaltoa.

11 7 Kansalaisille termi WEB 2.0 voi olla vieras, vaikka siihen yleisesti liitettävät elementit kuten blogit ja verkostoitumispalvelu Facebook olisivatkin tuttuja. Tässä luvussa kerrotaan mitä kaikkea WEB 2.0 pitää sisällään ja herätellään ajatuksia siitä olisiko WWW:n toisella aallolla tarjota jotain lisäarvoa kansalaismedialle. Vaikka tässä opinnäytetyössä kuinka yritän korostaa sisällön tärkeyttä kansalaismediatoiminnassa, niin kyllä nämä uudet www-pohjaiset sovellukset kiinnostavat minua kovasti. Toisaalta ei uutta teknologiaa kenenkään tule pitää mörkönä. Kansalaismediatoiminnan kannalta tarkasteltuna WEB 2.0:n mukanaan tuomat uudet elementit mahdollistavat uusia tapoja sisällöntuottamiseen. Alun alkaen netin kehittäjät arvioivat visioissaan nettiä käytettävät vuorovaikutteisena ja kaksisuuntaisena kanavana. Keskustelua ja tiedon avoimuutta painottavaa sekä julkaisemiseen keskittyvää internet verkostoa on pidetty mullistavana. Sen johdosta internetin uudelle kehitysvaiheelle on keksitty monta nimeä kuten Next Net, Live Web, yhteisöllinen internet, sosiaalinen internet sekä tunnetuimpana nimenä Web 2.0. (Nyman & Salmenkivi 2007, 36.) Blogit eli verkkopäiväkirjat ja niihin liitettävissä oleva otsikkosyöte on hyvä tapa tutustua Web 2.0:n perusajatuksiin. Blogeihin kulminoituu pitkälti koko Web 2.0 konsepti mikrotasolla kollektiivisesta tuottamisesta ja jakamisesta internetin uusiin toimintatapoihin. (Hintikka 2007, 25.) Blogien kirjoittaminen ja muiden blogien kommentoiminen sekä muihin blogeihin linkittäminen omasta blogikirjoituksesta voi olla aktiivista luomista yhteisölliseen mediaan (Nyman & Salmenkivi 2007, 37). Ihmisillä on aina ollut mielipiteitä, joita on julkaistu keskustelutilaisuuksissa ja yleisönosastoilla. Blogien avulla on mahdollisuus saavuttaa moninkertainen lukijamäärä em. keinoihin verrattuna ja julkaista voi mitä tahansa ilman minkäänlaista ennakkoseulontaa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 17.) Blogeille on tunnusomaista se, että ne ovat luettavissa julkaisujärjestyksessä kirjoitusajankohdan mukaisesti.

12 Blogeissa käytetään paljon viittauksia ja linkityksiä artikkelista toiseen ja niissä painottuu kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma. (Nyman & Salmenkivi 2007, 145.) 8 Linkittämisellä tarkoitetaan viitteen tekemistä yhdeltä verkkosivulta toiselle. Tekijänoikeudellisesti tarkasteltuna linkittäminen on pääsääntöisesti sallittua, koska kyse on hakulinkkiä käyttäen ainoastaan postiosoitteen osoittamisesta ja toiminnasta, joka on verrattavissa normaalin postiosoitteen kertomiseen. (Kuutti 2006, 117.) Blogikulttuurista tekee mielestäni hienon se piirre, että se on kansalaismedian muoto, jossa tavallinen tallaaja voi lyödä julkkiskirjoittajan lukijamäärissä niin sanotusti 6-0. Useat julkisuuden henkilöt bloggaavat, koska se on nyt muotia. Kun taas moni tuntemattomuudesta esiin noussut kansalainen on keskittynyt luomaan blogiinsa hyviä sisältöjä ja saavuttanut sitä kautta vankan lukijakunnan verkkopäiväkirjalleen. Liuskallisen luettavaa ja herkullista tekstiä tietokoneen äärellä viihtyvä kansalainen yleensä kykenee luomaan, mutta tehdäpä sama vuoden verran useana päivänä viikossa. Siinä onkin haastetta. Pitkässä juoksussa tasaisuus ratkaisee. Blogi on kiinnostava ja tärkeä kansalaismedian muoto, jota itse vielä muutama vuosi sitten väheksyin. Nyt arvostan sitä. Yhteisöllisen median nousu on ollut tämän vuoden (2006) merkittävimpiä kulttuurisia ilmiöitä. Yhteisöllisessä mediassa sisällöntuottajana toimii itse käyttäjä tai on itse sisältö. Yhteisöllisiä medioita eli Web 2.0:n esiinmarssista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa YouTube, MySpace, Wikipedia ja IRC-galleria. (Mokka & Neuvonen 2006, 97.) Internetin verkostoitumispalveluiden suosio on todella huima, suosittuja palveluntarjoajia ovat Facebook, MySpace, LinkedIn ja suomalainen IRC-Galleria. Facebookin on ennustettu olevan seuraava Google. Se tekee yhteisölliselle medialle saman minkä Google teki tiedonhaulle. Facebook tarjoaa käyttäjille verkostoitumispalveluiden perusominaisuudet eli alustan oman profiilin rakentamiselle ja verkostoitumiselle muiden käyttäjien kanssa. Facebookissa omien tietojen jakamiseen liittyvät asetukset ovat monipuolisia, tarjoten mahdollisuuden yksityisyyden ylläpitämiseen. Tästä johtuu Facebook-palvelun suosio. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

13 9 Lähes kaikki tuttavani feissaavat eli he ovat luoneet oman profiilin Facebookpalveluun, jossa jakavat elämäänsä kaveriksi hyväksymilleen ihmisille. Itse olen pysytellyt toistaiseksi irti Facebookista, jota muutama tosielämän kaveri on jo ennättänyt kummeksumaan. Facebook on varmasti hieno juttu, ei siinä mitään. Itse olen pysytellyt Facebookista irti sen koukuttavuuden vuoksi. Tunnen itseni liian hyvin. Nopeat internet-yhteydet ja palvelimien tallennustila ovat mahdollistaneet uusien palvelukonseptien synnyn kuten (YouTube) videopätkien ja valokuvien (Flickr) jakamisen eli käyttäjien luomat sisällöt. Tämä on mahdollistanut tv-uutisen ja kamerakännykuvien leviämisen minuuteissa globaalisti internetissä. Lopputulokset voivat olla arvaamattomia, YouTube-palvelun väitetään muun muassa ratkaisseen Yhdysvaltain senaatin vaalit (Hintikka 2007, 7.) Google on tehnyt hallaa kilpailijoidensa ansaintalogiikalle tarjoamalla käyttäjille maksuttomia www-palveluja kaupallisten tietokoneohjelmien vaihtoehdoksi. Googlen ilmaisia www-palveluita ovat esimerkiksi Gmail (sähköposti), Picasa (valokuvaohjelma), Earth (3-ulotteinen maapallon satelliittikartta), Docs (tekstinkäsittely) ja Spreadsheets (taulukkolaskenta). llmainen videopalvelu YouTube on myös Googlen omistuksessa. (Hintikka 2007, 22.) Internetin uuden kehityksen takana ovat aktiiviset käyttäjät. Verkostoitumisessa ei aina tarvitse olla takana henkilökohtainen käyttäjien välinen verkostoituminen, vaan yksilön saama hyöty voi syntyä myös automaattisista yhteenvedoista, jotka tehdään käyttäjien internetiin syöttämistä tiedoista. Luottamus, maine ja sosiaaliset arvot sekä tekniikan hallinta korostuvat kokonaisuuden hallinnassa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 37.) Esimerkkinä Mikromediasta Nyman & Salmenkivi (2007, ) nostaa esille vuoden 2006 itsenäisyyspäivän paraatia kuvanneen Antti Pääjoen, jonka mikromediasta eli videosta YouTubessa tuli pieni uutismedia videossa tapahtuneen veteraanin itsemurhan vuoksi. Yhteisöllisen median kasvun myötä mediasisällön määrä on monituhatkertaistunut. Medialukutaidon merkitys on samalla kasvanut. Medialukutaidolla tarkoitetaan medioiden välittämän tiedon ja ajatusten erittelyn tulkitsemista ja yksilöllistä suodattamista. (Nyman & Salmenkivi 2007, 44.)

14 Valtamedioita mikromedioista kiinnostaa formaattina eniten video. Mikromedia ei kuitenkaan rajoitu pelkästään videoihin, vaan esim. Flickr-kuvat päätyvät lehtiin ja blogiartikkeleita siteerataan uutisissa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) 10 Miämediassa on käytössä RSS-syötteet, jotka lisäävät juttujen seurattavuutta (KUVA 1.). RSS-syötteet antavat käyttäjilleen tietoa siitä milloin hänen käyttämilleen verkkosivuille lisätään sisältöä. Tilaamalla syötteitä on mahdollista saada esim. uutisotsikot, radio-ohjelmat, YouTube-videot ja kaikki muu tieto mikä lukijaa kiinnostaa heti julkaisuhetkellä ilman, että tarvitsee itse vierailla lähdesivustoilla. (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). RSS-syöte on lyhenne sanoista Really Simple Syndication (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). KUVA 1. Miämedian otsikkosyötteet Mozilla Firefox -selaimessa Kuluttajaverkostomarkkinointia, joka käyttää hyväkseen internetin nopeaa tiedon leviämistä kutsutaan viraalimarkkinoinniksi. Levitettävät sisällöt eli viraalit ovat yleensä hauskoja ja mieleenpainuvia videoita, joita ihmiset lähettävät eteenpäin ja näyttävät tuttavilleen. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

15 Pitkään internetissä kiertäneitä ja näin erinomaiseksi osoittautuneita viraaliviestejä kutsutaan meemeiksi (internet-meme) (Nyman & Salmenkivi 2007, 186.) 11 Kulttuuripiirrettä tai ideaa, joka siirtyy kantajalta toiselle jäljitellysti tai muun eigeneettisen siirron kautta kutsutaan meemiksi. Juuri nyt elämme meemien kulta-aikaa, sillä tietoverkot, reaaliaikainen kommunikaatio, globalisaatio ja merkitysten runsastuminen ovat meemien juhlaa. Elatusalustoja on ilmaantunut lukuisia ja liikkuminen alustojen välillä on helppoa. (Kamppinen 2004, ) 6 KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Tässä luvussa kerron Miämedian perustamisen vaiheista ja siitä minkälaista toiminta oli alussa. Läpi käydään Miämedia-nimen synty, alkuvaiheen markkinointi, kirjeenvaihtajakoulutusten aloitus sekä kohderyhmän valikoituminen kansalaismediaan. Sekin selviää tässä luvussa, että mikä mahdollisti taloudellisesti kansalaismedian synnyttämisen Mikkeliin. Vuoden 2005 tammikuusta tähän päivään on Miämediassa tehty myös muutoksia ulkoasuun ja sivurakenteeseen. 6.1 Miämedian synty Idean Mikkeliin perustettavasta kansalaismediasta nosti esiin Otavan opiston johtaja Hannu Linturi syksyllä Idean taustalla oli Linturin tutustuminen Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön vuosina toteuttamiin kansalaismediaan liittyviin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksena syntyi Mansetori. Hannu Linturin ajatuksena oli luoda Mikkelin seudulle kansalaisten omaan identiteettiin rakentuva ja sitä vahvistava kansalaismedia. Tarkoituksena oli rakentaa helppokäyttöinen verkkoympäristö, joka olisi monistettavissa seudullisesti ja tulevaisuudessa myös valtakunnallisesti. Linturi nosti jo alkuvaiheessa esiin ajatuksen kansalaismedia-konseptin monistamisesta esimerkiksi Lahteen. Tavoitteena oli myös, että kansalaismediatoiminnan käynnistyttyä kunnolla sen toiminta rullaisi omillaan, jolloin Otavan opiston rooli kevenisi. Kansalaismediatoimijat toimisivat vertaistukena toisilleen.

16 12 Olin itse tuolloin Otavan opistolla ESMO-Enter net stop-hankkeessa projektityöntekijänä ja kansalaismedian perustaminen sopi hyvin jo käynnissä olevan hankkeen sisältöön. ESR-rahoitteinen hanke mahdollisti Miämedian kehitys- ja rakennustyöt sekä loi hyvän pohjan Miämedian kasvulle seudulliseksi kansalaismediaksi. ESMO-Enter net stop-hanke päättyi vuoden 2005 joulukuussa, mutta Miämedia jatkaa yhä toimintaansa eläen uutta nousun aikaa tätä kirjoitettaessa syksyllä Minun tehtäväksi tuli käynnistää kansalaismediatoiminta Mikkelissä. Miämedian perustamiskokouksessa paikalla oli lisäkseni Otavan opiston johtaja Hannu Linturi, Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari sekä opiston verkossa toimivan harjoitustoimituksen tekninen ohjaaja Markku Kääriäinen. Laitsaari piti hyvänä ajatusta, että Miämedian myötä saataisiin Mikkeliin kansalaismedia, joka toimisi kansalaisten äänitorvena. Aika pian keskustelu siirtyi kansalaismedian nimen ympärille, jolloin Etelä-Savon läänintaitelijanakin toiminut Markku Kääriäinen ehdotti Miämediaa. Ikänsä Mikkelissä asuneen Kääriäisen nimiehdotuksen taustalla oli Mikkelin murteessa esiintyvät sanat miä ja siä. Ehdotus oli raadin mielestä loistava ja näin Mikkelin kansalaismedia sai nimensä. Nimen taustan merkitys tarkentui entisestään kun Miämedian nimi julkistettiin Otavan opiston väelle. Nimestä löytyi uusi oivallus; Miä eli Mikkelin Ääni. Oivalluksen takana oli opiston www-tuottaja Jere Lauha, joka kaupunginosa-aktiivina on yhä mukana Miämediassa. Tämän jälkeen Mikkelin kansalaismedia nousi esille monessa eri yhteydessä kuvauksella Miämedia Mikkelin ääni verkossa. Miämediassa kaupunginosat ja kylät saavat oman nettilehtensä, jossa juttujen tekijöinä toimivat kansalaiset itse. Miämediassa asukasyhteisöt voivat kertoa kaikelle kansalle tärkeistä ja hyödyllisistä asioistaan, kuten tapahtumista ja palveluista tai julkaista kuvagallerian asuinalueestaan. Miämediassa yhdistykset voivat myös julkaista toimintakertomuksiaan. Kyläyhdistysten ja kaupunginosaseurojen lisäksi Miämediaan ovat tervetulleita kaikki muutkin yhdistykset ja järjestöt. Miämedian ensimmäisen sivuston ulkoasun toiveideni mukaisesti suunnitteli ja toteutti Otavan opiston www-suunnittelija Antti Ukkonen (LIITE 2.).

17 13 Yhteistyö Ukkosen kanssa toimi hyvin ja olimme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen. Miämediassa mukana olevien yhdistysten jutut julkaistiin alkuvaiheessa pelkästään niiden omalla sivulla. Miämedian nykyinen ulkoasu eli layout julkistettiin vuoden 2006 lopulla (LIITE 3.). Samalla sivuille tehtiin rakenneuudistus, jonka myötä yhdistysten juttuja alettiin julkaista oman sivun lisäksi Miämedian etusivulla, joka on hyvä asia. Miämedian nykyinen sivurakenne on tehty siten, että etusivulla on kolme julkaisukanavaa; pääkirjoitukset, yhdistysten jutut ja Miämedian uutiset (LIITE 3.). Yhdistysten omalla sivulla on kaksi julkaisukanavaa; jutut ja uutiset. Etusivun vasemmasta yläreunasta voi valita meneekö Mikkelin, Ristiinan vai Mäntyharjun alasivuille. Pudotusvalikoista löytyvät yhdistyskategoriat, joita luodaan tarpeen mukaan. Mikkelin sivuilla on seuraavat kategoriat: Kaupunginosat, Kylät, Muut ja Yhdistykset (KUVA 2.). Ristiinan tarve täyttyy tässä vaiheessa pelkällä Kylätkategorialla. KUVA 2. Miämedian etusivun pudotusvalikot Miämedian kohderyhmä Toiminnan alkuvaiheessa kansalaismedian kohderyhmäksi valikoituivat kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset.

18 14 Miksi näin toimittiin eikä esimerkiksi siten, että kaikki kansalaiset olisivat tervetulleita Miämediaan. Taustalla kohderyhmän valinnassa oli Mansemedian käytäntö, jossa kaupunginosaseurojen kaupunginosakirjeenvaihtajat tuottivat sisältöä omille alasivuilleen. Miämedian kohderyhmää laajennettiin loppuvuodesta 2005 kattamaan koko yhdistyskenttä. Miämedian kirjeenvaihtajia ei erikseen valittu, vaan mukaan pääsivät kaikki toiminnasta kiinnostuneet yhdistyksissä mukana olevat jäsenet. Yleensä kirjeenvaihtajia tuli Miämediaan mukaan 1-2 henkilöä / yhdistys. 6.3 Miämedian markkinointi Miämedian markkinointi aloitettiin lähettämällä tiedote paikallisille medioille ja kutsumalla heidät paikan päälle Otava opiston kaupungin toimipisteeseen kansalaismedian esittelyyn. Julkistamispäivä oli Internetixin perinteinen vuosipäivä 5.joulukuuta. Tuolloin elettiin vuotta 2004 ja meillä oli esiteltävänä median edustajille kaksi demo kyläyhdistystä. Se antoi kuvan siitä millaisesta toiminnasta kansalaismediassa oli kyse. Harjumaan kylän sivujen ensimmäiset jutut tilauksesta toimitti kylällä asuva freelancetoimittaja Auli Kekkonen. Lähemäen kaupunginosaa esitteli Markku Kääriäinen, joka oli koonnut Miämediaan kuvakollaasin Lähemäen kaupunginosasta. Miämediaa käytiin esittelemässä kyläasiainneuvottelukunnassa ja kaupunginosien yhteispalaverissa Mikkelin kaupungintalolla. Mikkelin seudun tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita uudesta mediakentän tulokkaasta. Maakuntalehti ja paikallislehdet julkaisivat jutun Miämediasta (LIITTEET 4 6.). Miämediaa käsiteltiin myös maakuntaradiossa ja Itä- Suomen tv-uutisissa. 6.4 Kirjeenvaihtajakoulutukset Vuoden 2005 alussa Otavan opisto aloitti kirjeenvaihtajakoulutukset, joiden tarkoituksena oli saada kylä- ja kaupunginosa-aktiiveille valmiudet juttujen kirjoittamiseen ja julkaisuun. Viikonloppuisin pidetyissä kaksipäiväisissä koulutuksissa kerrottiin yhdistysväelle kansalaismedian ideasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kurssilaisille opetettiin toimitustyön perusteita, verkkoympäristön käyttöä ja kuvankäsittelyä. Tärkeäksi osaksi koulutuksia muodostui juttuideoiden löytäminen ja jakaminen muiden kanssa. Tavoitteena oli saada julkaisukynnys mahdollisimman alas.

19 15 Sitten kun kirjeenvaihtajat huomaavat, että kylän koululle rakennettu uusi keinu on jutun arvoinen asia, niin ollaan oikeilla jäljillä. Alusta alkaen koulutuksissa korostettiin tekniikan roolia renkinä, painottaen samalla sisällön tärkeyttä. Verkkoympäristön käyttö ja kuvankäsittely sujuivat heti mallikkaasti sellaisilta henkilöiltä, joille tietotekniikka oli tuttua entuudestaan. Vaikka tietotekniikka oli osalle vähemmän tuttua, niin kaikki pääsivät kyllä jyvälle jutun julkaisemisen nikseistä. Yhdistysväen yhteisöllisyyden tunne nousi esille varhaisessa vaiheessa ja vieruskaveria autettiin auliisti tekniikan kanssa. Verkkoympäristöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jonne kirjeenvaihtajat pääsevät omilla tunnuksillaan päivittämään oman yhteisön sivuja. 7 HAASTATTELUTUTKIMUS Tässä luvussa pääsen opinnäytetyöni ytimeen eli haastattelututkimukseen. Laadullisen tutkimuksen lähtökohdat ja tulkinnallisuus avataan. Esittelen kaikki haastattelutyypit, jonka jälkeen annan perustelut sille haastattelutyypille, jota itse käytin. Haastattelun erinomaisuus aineistonkeruumenetelmänä tuodaan esille. Haastattelin opinnäytetyötäni varten viittä kirjeenvaihtajaa ja tässä luvussa kerron keitä he ovat. Haastatteluaineiston analyysiin linkittyy useita eri teorioita, joiden olemassaololle esitän myös perusteluni. 7.1 Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on kuvata todellista elämää. Laadullisessa tutkimuksessa kohdetta pyritään tutkimaan niin kokonaisvaltaisesti kuin se on mahdollista. On yleisesti todettu, että kvalitatiivinen tutkimus pyrkii pikemminkin löytämään ja paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia (totuus) väittämiä. Jokainen kertomus on tapaus sinällään ja edustaa sellaisenaan laadullista tutkimusta. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Haastattelututkimuksissa ja etenkin kvalitatiivisesti suuntautuneissa analyyseissa tutkija pyrkii päätymään onnistuneisiin tulkintoihin. Samaa haastattelutekstiä voi tulkita monella tapaa ja monenlaisista eri näkökulmista.

20 16 Avainkriteerit onnistuneelle tulkinnalle ovat siinä, että myös lukija omaksuu tutkijan kanssa saman näkökulman eli löytää tekstistä tutkijan kanssa samat asiat riippumatta lukijan omasta näkökulmasta eli onko hän samaa mieltä vai ei. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151.) Kvalitatiivinen tutkimus on sikäli tulkinnallista, että siinä missä tutkija tulkitsee haastateltavan tulkintoja, niin lukija puolestaan tulkitsee tutkijan tulkintoja (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151). 7.2 Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Laadullisen aineiston keräämismenetelmänä käytin tässä opinnäytetyössä haastattelua. Haastattelijan ensisijaisena tavoitteena on selvittää, että mitä haastateltavalla on mielessään. Haastattelua voi pitää keskusteluna, joka tapahtuu sekä tutkijan aloitteesta että hänen johdattelemana. Idea haastattelun takana on yksinkertainen ja järkevä. Haastattelija haluaa tietoa ihmisestä ja hänen ajattelemistaan asioista sekä motiiveista. Selvyyden saamiseksi, miksi emme kysyisi haastateltavalta suoraan? (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelua voidaan pitää vuorovaikutuksena, jossa molemmat eli haastattelija ja haastateltava vaikuttavat toisiinsa. Koska haastattelu on normaalielämää, niin siihen vaikuttavat samat seikat kuin tavallisessa keskustelussakin eli fyysiset, sosiaaliset ja kommunikaatioon liittyvät seikat. (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelun selkeä etu muihin aineistonkeruumenetelmiin on ennen kaikkea joustavuus. Tarpeen vaatiessa haastattelija voi toistaa, kysymyksen, oikaista väärinkäsityksiä, selventää ilmauksissa käytettyjä sanamuotoja sekä keskustella tiedonantajan kanssa. Myös kysymykset voidaan esittää tutkijan haluamassa järjestyksessä. Haastattelun etu verrattuna muihin menetelmiin on myös se, että haastattelua ei ymmärretä tietokilpailuksi, kuten kyselyssä voi hyvin käydä. Tärkeintä haastattelussa on saada mahdollisimman kattavasti tietoa haastattelun aiheesta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 75.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Yliopettaja, YTL, FM Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kannattaako vaivautua? Lisää Töitä Uusia välineitä opeteltavaksi Aikaa palaa opetuksen suunnitteluun Omien kokemusteni mukaan sosiaalisen median

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Työkalu vai elämäntapa? Päivi Hintsanen Coloria.net d:sgn 2010

Sosiaalinen media. Työkalu vai elämäntapa? Päivi Hintsanen Coloria.net d:sgn 2010 Sosiaalinen media Työkalu vai elämäntapa? 170210 facebook flickr WOMMA Blogi Yksi tai useampi kirjoittaja Vanhat tekstit säilyvät Tekstin lisäksi kuvia, videokuvaa tai ääntä Tunnusomaista ajan, linkityksen

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta

FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma Viestintävaliokunta FC WILD Seuran viestintäsuunnitelma 31.1.2013 Viestintävaliokunta Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miten yhteisö toimii verkossa?

Miten yhteisö toimii verkossa? Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke 1 Miten yhteisö toimii verkossa? Erja Saarinen Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatioseminaari, Posio 16.-17.12.2002 Tiedosta hyvinvointia Sosiaalihuollon

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke

VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke VERKKOMARKKINOINNIN MAHDOLLISUUDET Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin -hanke Eveliina Toivonen 9.9.2016 www.hamk.fi TIETOISKUN SISÄLTÖ 1. Markkinoinnin perusperiaatteet 2. Verkkomarkkinoinnin kolme teemaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns

Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Liittopäivät Piristystä ja jaksamista paikallisesta yhteistyöstä 23.10.2015 Annamaria Marttila, Jaana Vähänikkilä & Anna-Mari Bruns Ajatuksia herättämään Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä (Mahatma

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot