MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa"

Transkriptio

1 Sippo Seurujärvi MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sippo Seurujävi Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Ohjelmapalveluiden tuottaminen Miämedian kehittäminen. Kansalaisvaikuttaminen verkossa toimivassa kansalaismediassa. Tiivistelmä Miämedia aloitti toimintansa vuoden 2005 alussa ja sitä ylläpitää Otavan opisto. Miämediassa on mukana erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Suurin osa Miämediassa mukana olevista yhteisöistä on kyläyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää Mikkelin seudulla verkossa toimivaa kansalaismedia Miämediaa. Miämedian sisältöjä on tarkoitus lisää monipuolistaa ja saada sen avulla kansalaismediaan lisää lukijoita ja tekijöitä. Miämediaan on tavoitteena saada mukaan aito kansalaisvaikuttaminen. Kansalaismediaan perustetaan keskustelufoorumi, josta löytyy kaikille kunnallisen päätöksenteon sektoreille omat osiot. Keskustelun herättämiseksi kansalaistoimittajat tekevät ennakkojuttuja, joissa haastatellaan niitä henkilöitä joita päätökset koskettavat. Internetin uutta kehitysvaihetta kutsutaan nimellä WEB 2.0. Onko internetin uusilla verkostoitumis- ja videopalveluilla jotain annettavaa kansalaismedialle? Tutkimusmenetelmänä käytin haastattelua. Haastattelin opinnäytetyöhöni viittä kansalaismedian kirjeenvaihtajaa. Asiasanat (avainsanat) yhteisöllisyys, Internet, kansalaistoiminta, vaikuttaminen, sosiaalinen media, yhteisöt, uusmedia, voimaantuminen Sivumäärä Kieli URN 59 + liitteet 7s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Ville Venäläinen / Otavan opisto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sippo Seurujärvi Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in Cultural Services Production of Cultural Services The development of Miämedia. Civic activity in online folk media. Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to develope the folk media, Miämedia, in area of Mikkeli. This is made by qualitative research.miämedia started at 2005 and is operated by Otava Folk High School. The Miämedia involves different kind of societies and associations. Most of the societies in Miämedia are villages and suburbs. The main purposes are to make the contents of Miämedia miscellaneous, to get more people involve to folk media and to increase civic activity. In the future Miämedia will have discussion boards that will include different parts of municipality decision-making. To increase discussion correspondents will do pre-reports. In these pre-reports there will be interviews of people that decisions involves. The purpose of this bachelor s thesis is to decode the term of folk media and people who are making it. Also in this bachelor s thesis is purpose to clear the meaning of sense of community in folk media-activity. The new development of the Internet is called WEB 2.0. Does the new networks and video-services something to give to folk media? This bachelor s thesis gives answers to this question. Five folk media correspondents were interviewed for this bachelor s thesis. Interviewing was used as a research method. Subject headings, (keywords) sense of community, Internet, civic activity, making difference, social media, societies, new media, empowerment Pages Language URN 59 + app. 7p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Ville Venäläinen / Otava opisto Folk High School

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA WEB KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Miämedian synty Miämedian kohderyhmä Miämedian markkinointi Kirjeenvaihtajakoulutukset HAASTATTELUTUTKIMUS Tutkimusmenetelmä Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Haastateltavat Haastatteluaineiston analyysi KANSALAISVAIKUTTAMISELLA MUKAAN KUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vaikuttamisesta yleisesti Kansalaisvaikuttamista Inarin malliin Internet vaikuttamisen välineenä Kansalaisvaikuttaminen mukaan Miämediaan Esituotanto valtuuston kokous jälkituotanto MIÄMEDIAN SIVURAKENTEEN UUDISTAMINEN YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Vuosien vaihteessa Otavan opisto perusti Mikkeliin verkossa toimivan kansalaismedian, jonka nimeksi tuli Miämedia (www.miamedia.fi). Mikkelin seudun mediakentän uutta tulokasta markkinoitiin kansalaisten äänitorvena. Miämedia aloitti yhteisöllisenä kansalaismediana, jossa kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset kertoivat oman asuinalueen kuulumisia niin lähelle kuin kauaskin. Myöhemmin toimintaan tuli mukaan myös muita yhdistyksiä laajalla rintamalla. Kansalaisten äänitorvi oli ehkä hieman harhaanjohtava kuvaus Miämediasta alkuvaiheessa, koska kansalaisvaikuttaminen ei ollut toiminnassa mukana. Opinnäytetyöni myötävaikutuksella Mikkelin seudun kansalaismediaan on tarkoitus saada mukaan aitoa kansalaisvaikuttamista ja päästä kansalaiskeskustelun kautta vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Tässä opinnäytetyössä avataan kansalaismedia-käsitettä eli mikä on kansalaismediaa ja ketkä sitä tekevät? Kansalaismedia ei terminä ole aivan yksiselitteinen. Onko kaikella kansalaisten verkkoon tuottamalla sisällöllä jokin yhdistävä tekijä kansalaismediaan? Voidaanko kansalaismediana pitää keskustelufoorumeita, blogeja sekä kansalaisten omia WWW-sivuja? Yhteisöllisyydellä on tärkeä rooli kansalaismediatoiminnassa ja se voi olla jatkossa merkittävä tekijä kansalaismediatoiminnan vetovoimaisuuden kannalta. Yhteisöllisyyden roolia kansalaismediatoiminnassa tarkastellaan tässä opinnäytetyössä. Miämedian olemassaolon aikana suurena haasteena on ollut kansalaisten mobilisoiminen verkossa toimivaan kansalaismediaan. Tänä päivänä tilannetta eivät yhtään helpota internetin suositut verkostoitumispalvelut (esim. Facebook), joiden kanssa kansalaismedia kamppailee suosiostaan. Monipuolistamalla Miämedian tarjoamaa sisältöä tavoitellaan kansalaismedian pariin lisää lukijoita ja sitä kautta myös tekijöitä. Käydessäni Ristiinassa Joulukuussa 2005 markkinoimassa Miämediaa kyläyhdistysten tapaamisessa, niin eräs jo hieman iäkkäämpi naishenkilö esitti minulle huolestuneena kysymyksen; korvaako Miämedia tolppamainoksen? Tähän kysymykseen on syytä vielä palata tässä opinnäytetyössä.

6 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE: MIÄMEDIAN KEHITTÄMINEN 2 Opinnäytetyön tavoitteen asettelu oli kannaltani helppo tehdä. Miämedian toiminnassa on koko ajan ollut hyvä meininki, mutta siitä huolimatta minusta on kokoajan tuntunut siltä, että puolivaloilla mennään. Kansalaismediatoiminnassa ei ole ollut sen kaltaista imua kuin etukäteen toivottiin. Kansalaisvaikuttaminen oli alkujaan aihealue, jota en itse halunnut Miämediaan. Halusin ennen kaikkea sitä, että Miämedia on hyväntuulisten ihmisten kohtauspaikka täynnä positiivisia juttuja ilman minkäänlaista polemiikkia. Mutta mitä enemmän kansalaismediatoiminnan aloittamisesta tulee vuosia, niin sitä enemmän minä olen kansalaisvaikuttamisen elementtiä alkanut Miämediaan kaivata. Toiveissa olisi saada kansalaismediaan tietynlaista terävyyttä, olematta kuitenkaan pistävä. Tässä luvussa kerron myös keitä ovat kirjeenvaihtajat. Lisäksi esitän muutaman kysymyksen, joihin opinnäytetyöni etsii vastauksia. Miämedia ei ole ottanut olemassa olonsa aikana tuulta purjeisiinsa aivan sillä tavoin kuin sitä ylläpitävä Otavan opisto oli suunnitellut. Toiminnassa on ollut mukana aktiivisia yhdistystoimijoita kirjeenvaihtajina, mutta enemmänkin mahtuisi mukaan. Tarkoituksena on kehittää Miämediaan monipuolisempia sisältöjä, joiden avulla saataisiin lisää aktiivisia osallistujia mukaan kansalaismediaan. Tavoitteena on, että Mikkelin seudun asukkaat kokisivat Kansalaismedia Miämedian kiinnostavaksi ja hyödylliseksi verkkomediaksi. Paikallisten asukkaiden lisäksi toiveissa on saada aktivoitua myös ulkopaikkakuntalaisia, joista etenkin Mikkelin seudun kesäasukkaat ovat varteenotettava kohderyhmä niin lukijoina kuin myös sisällöntuottajina. Kirjeenvaihtajat ovat yhdistysaktiiveja, jotka kirjoittavat juttuja oman yhteisön (esim. Himalanpohja) sivulle. Otavan opiston pajat toimivat porttina kirjeenvaihtajuuteen. Pajoissa opiskellaan toimitustyön perusteita ja Miämedian julkaisujärjestelmän käyttöä. Miämedian piti alun alkaen olla myös foorumi kansalaiskeskustelulle, mutta sitä se ei ole vielä toistaiseksi ollut. Lähitulevaisuudessa Miämediaa on tavoitteena kehittää siten, että siitä voitaisiin kirjaimellisesti käyttää sanontaa kansalaisten äänitorvi. Foorumilla käytävän keskustelun ruokkimiseksi Miämediassa tullaan seuraamaan kunnallista päätöksentekoa tuoreella ja politiikan seuraamista rikastuttavalla tavalla.

7 3 Miämediaan luodaan lisärakenne, jossa kunnallista päätöksentekoa tarkastellaan ennakoivasti ja aina ajan hermolla. Mikkelin seudulla on kuluvan vuoden aikana ollut havaittavissa kasvavaa halukkuutta kansalaisvaikuttamiseen ja tähän tarpeeseen vastaa Miämedia. Kansalaismediatoiminnassa mukana olemiseen sisältyy paljon uuden oppimista. Opinnäytetyössäni haen vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Mikä on uuden oppimisen merkitys yksilön ja yhteisön kannalta? Mitä on yhteisöllisyys ja miten se kytkeytyy kansalaismediaan? Mitä on vaikuttaminen? Voiko verkossa vaikuttaa päätöksentekoon? Mitä uutta WEB 2.0 tuo kansalaismediaan? Tutkimusmenetelmänä käytin opinnäytetyössäni haastattelua. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kansalaismedia Miämedian kirjeenvaihtajia. 3 KANSALAISMEDIA KÄSITTEENÄ Kansalaismediasta keskusteltaessa esiin nousee monia muitakin termejä kuten kansalaisjournalismi, sosiaalinen media, yhteisömedia ja mikromedia muutamia mainitakseni. Mikä nyt sitten on kansalaismediaa ja onko edellä mainituilla termeillä jokin kytkentä kansalaismediaan? Rosenin (1999) mukaan kun uutisjournalismi tiedottaa, kansalaisjournalismi virittää julkista keskustelua aiheista, joita kansalaiset ovat esiin nostaneet (Martikainen 2004, 94). Kansalaisjournalismissa ammattitoimittajat ovat lähes aina taustavaikuttajina tekemisessä. Jutun editointi ja puhujan puheen muokkaus tehdään journalististen standardien mukaan. (Martikainen 2004, 94.) Mikromedialle tunnusomaista on amatöörimäisesti tai puoliammattimaisesti tuotettu sisältö. Perinteisestä mediasta mikromedian erottaa se, että perinteisessä mediassa portinvartijalla on valta päättää julkaisuun päätyvästä sisällöstä kun taas mikromediassa sisältö julkaistaan ilman ennakkoseulontaa.

8 4 Edellä mainitun kaltaisesta julkaisutavasta käytetään nimitystä yhden klikkauksen julkaiseminen, jossa kuka tahansa voi yhdellä hiiren painalluksella julkaista sisältöä koko maailman tutkittavaksi. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) Kansalaismediassa julkaisijoina toimivat kansalaiset ja heidän muodostamansa liikkeet ja verkostot. Niiden www-sivut ovat kansalaismedioita. Myös yksittäisten henkilöiden pitämät verkkopäiväkirjat ovat esimerkkejä kansalaismediasta. (Salminen 2006, 66.) Blog eli blogi on yksittäisen henkilön tai toimittajan ylläpitämä verkkopäiväkirja (Kuutti 2006, 18). Blogeihin kirjoitetaan yleensä ajatuksia ja mielipiteitä ympäröivästä maailmasta, kukin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Blogeissa voi esimerkiksi kommentoida eri medioita tai kertoa omasta päivän kulusta. Blogi on parhaimmillaan silloin, kun sen sisältö on täyttä asiaa ja/tai viihdyttävää luettavaa, joka koukuttaa lukijan aina uudestaan saman verkkopäiväkirjan ääreen. Blogia kirjoitetaan samalle sivulle siten, että tuorein kirjoitus on aina ylimpänä. Se helpottaa blogin seuraamista. Blogeihin voi liittää myös kuvia ja tehdä linkityksiä muille sivustoille. Kansalaismedian sisältö on etupäässä internetin avulla tapahtuvaa tiedottamista, julkaisutoimintaa sekä audiovisuaalisten sisältöjen jakamista, mihin voidaan liittää myös palveluja, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen. Kansalaismediaan usein liitettyjä ominaisuuksia ovat yhdessä tekeminen ja yhteiskunnallisten kysymysten kehystäminen. (Salminen 2006, 66.) Kansalaismedia tarvitsee tuekseen valtamediaa, jotta se tulisi huomatuksi. Ammattijournalistit etsivät juttuaiheita internetistä, jolloin löytyy myös kansalaismedia ja aiheita, jotka päätyvät uutiseksi. (Salminen 2006, 66.) Sosiaalinen media -termi viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja toisaalta yhteisöllisyyteen sekä kanssakäymiseen, joka siihen liittyy (Hintikka 2007, 25).

9 5 Edellä mainitut kuvaukset kansalaismediasta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä ovat kaikki toisiaan hyvin tukevia. Minä itse kiteytän kansalaismedian käsitteenä seuraavasti: Kansalaismedia on ilman rahallista vastiketta tehtyä, säännöllisesti yleensä internetissä tapahtuvaa julkaisutoimintaa, jolla on yleisönsä. Tekijän ei tarvitse olla ammattimainen, mutta tekijä voi olla ammattimainen. 4 SUOMALAISIA KANSALAISMEDIOITA Tässä vaiheessa lukijalle on jo muodostanut jonkinlainen käsitys siitä, mikä on kansalaismedia. Siispä on aika esitellä muutamalla sanalla suomalaisia kansalaismedioita. Ensimmäisenä esittelyssä on Miämedian syntyyn olennaisesti vaikuttanut Mansetori. Sen jälkeen vuoron saavat Miämedian kanssa yhteistyötä tekevää kansalaismediat; Nopola News ja Palana Pelissä. Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikön projekteissa vuosina syntynyttä Mansetoria voi perustellusti pitää suomalaisen kansalaismediatoiminnan uranuurtajana. Mansetori koostuu kolmesta erilaisesta elementistä; kaupungin osien sivut, asukkaiden oma verkkolehti Mansemedia sekä keskustelufoorumi. Mansetoria ylläpitää Tampereen kaupunki. Mansetorin ilmoitustaululla asukkaat voivat tiedottaa oman asuinalueensa tapahtumista. Mansemedia taas on kaupunginosien lehti verkossa, jonne kaupunginosien vapaaehtoiset kirjeenvaihtajat kirjoittavat juttuja kukin omalla tyylillään. Tarjonta pitää sisällään paikallisuutisia, pakinoita ja kuvakertomuksia. Mansemediassa kirjeenvaihtajilla on mahdollisuus tehdä omaa kaupunginosaansa tunnetuksi. Kaupunginosakirjeenvaihtajia koulutetaan yhteisissä tilaisuuksissa Joomla-nimisen julkaisujärjestelmän käyttäjiksi. Kirjeenvaihtajat saavat myös ammattilaisilta opastusta sisältöjen tuottamiseen. Vuodesta 2006 Mansetoria on ylläpitänyt Tampereen kaupunki ja sen käyttö on asukkaille maksutonta. (Mansetori-esite, WWW-lähde.)

10 6 Nopola News on oman info-sivunsa mukaan kyyjärveläisten ja Kyyjärven asioista kiinnostuneiden kohtauspaikka. Tiedontuottajina verkkolehdessä ovat kunnan, seurakunnan ja Kyyjärven Kyvyn lisäksi kaikki yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, kylätoimikuntia unohtamatta. Ylläpito on hajautettu ja eri tahot ovat valinneet tiedontuottajansa. Verkkolehti on jaettu aihealueisiin, joiden alla uutisointi tapahtuu. Verkkolehti toimii ja päivittyy kuukauden ajan kuin portaali, mutta myös vanhat numerot jäävät talteen. Niitä voi sitten lueskella myöhemmin ja tarkistaa asioita. Koko kuntaa koskevan tapahtumakalenterin sekä yritysten ostos- ja menovinkkien kytkeminen yhteen luo myös aivan uudenlaisen markkinointikanavan yrityksille ja tapahtumien järjestäjille. Kun koko pakettiin lisätään vielä nettiradiotoiminta suorine lähetyksineen, alkaa homma olla kasassa. Nettiradion kautta voit kuunnella esimerkiksi valtuuston kokouksia, jumalanpalveluksia, urheilukilpailujen selostuksia ym. (Nopola News, WWW-lähde.) Palana pelissä on loppuvuodesta 2006 avattu kansalaisviestin. Se on portaali, joka rakentuu ja kehittyy vapaaehtoisvoimin. Palana pelissä portaalin tavoitteena on olla aikuisten sosiaalisia voimavaroja ja hyvinvointia tukeva verkkoyhteisö. (Palana pelissä, WWW-lähde.) Sosiaalinen media oppimisen tukena eli Sometu ei suoraan istu kansalaismediaotsikon alle, mutta on maininnan arvoinen yhteisö. Sometu linkittyy kansalaismediatoimintaa lähellä oleviin asioihin. Siellä on muun muassa oma ryhmä kansalaismedialle, jossa voi keskustella kaikesta aiheeseen liittyvästä. Kansalaismedian parissa toimivat voivat saada uutta potkua ja ideoita tekemiseensä vierailemalla myös Sosiaalinen media osana yhteisöä sekä Työkalut ja tekniikka ryhmissä. Sometu kertoo etusivulla itsestään seuraavasti: Sosiaalinen media oppimisen tukena on verkosto toimijoille joilla on kiinnostusta sosiaalisen median tuomien uusien toimintamallien ja työkalujen käytöstä edistämässä oppimista sekä yksilö- että yhteisötasolla (Sosiaalinen media oppimisen tukena, WWW-lähde). 5 WEB 2.0 WEB 2.0 termiä käytetään kuvaamaan World Wide Webin toista aaltoa.

11 7 Kansalaisille termi WEB 2.0 voi olla vieras, vaikka siihen yleisesti liitettävät elementit kuten blogit ja verkostoitumispalvelu Facebook olisivatkin tuttuja. Tässä luvussa kerrotaan mitä kaikkea WEB 2.0 pitää sisällään ja herätellään ajatuksia siitä olisiko WWW:n toisella aallolla tarjota jotain lisäarvoa kansalaismedialle. Vaikka tässä opinnäytetyössä kuinka yritän korostaa sisällön tärkeyttä kansalaismediatoiminnassa, niin kyllä nämä uudet www-pohjaiset sovellukset kiinnostavat minua kovasti. Toisaalta ei uutta teknologiaa kenenkään tule pitää mörkönä. Kansalaismediatoiminnan kannalta tarkasteltuna WEB 2.0:n mukanaan tuomat uudet elementit mahdollistavat uusia tapoja sisällöntuottamiseen. Alun alkaen netin kehittäjät arvioivat visioissaan nettiä käytettävät vuorovaikutteisena ja kaksisuuntaisena kanavana. Keskustelua ja tiedon avoimuutta painottavaa sekä julkaisemiseen keskittyvää internet verkostoa on pidetty mullistavana. Sen johdosta internetin uudelle kehitysvaiheelle on keksitty monta nimeä kuten Next Net, Live Web, yhteisöllinen internet, sosiaalinen internet sekä tunnetuimpana nimenä Web 2.0. (Nyman & Salmenkivi 2007, 36.) Blogit eli verkkopäiväkirjat ja niihin liitettävissä oleva otsikkosyöte on hyvä tapa tutustua Web 2.0:n perusajatuksiin. Blogeihin kulminoituu pitkälti koko Web 2.0 konsepti mikrotasolla kollektiivisesta tuottamisesta ja jakamisesta internetin uusiin toimintatapoihin. (Hintikka 2007, 25.) Blogien kirjoittaminen ja muiden blogien kommentoiminen sekä muihin blogeihin linkittäminen omasta blogikirjoituksesta voi olla aktiivista luomista yhteisölliseen mediaan (Nyman & Salmenkivi 2007, 37). Ihmisillä on aina ollut mielipiteitä, joita on julkaistu keskustelutilaisuuksissa ja yleisönosastoilla. Blogien avulla on mahdollisuus saavuttaa moninkertainen lukijamäärä em. keinoihin verrattuna ja julkaista voi mitä tahansa ilman minkäänlaista ennakkoseulontaa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 17.) Blogeille on tunnusomaista se, että ne ovat luettavissa julkaisujärjestyksessä kirjoitusajankohdan mukaisesti.

12 Blogeissa käytetään paljon viittauksia ja linkityksiä artikkelista toiseen ja niissä painottuu kirjoittajan henkilökohtainen näkökulma. (Nyman & Salmenkivi 2007, 145.) 8 Linkittämisellä tarkoitetaan viitteen tekemistä yhdeltä verkkosivulta toiselle. Tekijänoikeudellisesti tarkasteltuna linkittäminen on pääsääntöisesti sallittua, koska kyse on hakulinkkiä käyttäen ainoastaan postiosoitteen osoittamisesta ja toiminnasta, joka on verrattavissa normaalin postiosoitteen kertomiseen. (Kuutti 2006, 117.) Blogikulttuurista tekee mielestäni hienon se piirre, että se on kansalaismedian muoto, jossa tavallinen tallaaja voi lyödä julkkiskirjoittajan lukijamäärissä niin sanotusti 6-0. Useat julkisuuden henkilöt bloggaavat, koska se on nyt muotia. Kun taas moni tuntemattomuudesta esiin noussut kansalainen on keskittynyt luomaan blogiinsa hyviä sisältöjä ja saavuttanut sitä kautta vankan lukijakunnan verkkopäiväkirjalleen. Liuskallisen luettavaa ja herkullista tekstiä tietokoneen äärellä viihtyvä kansalainen yleensä kykenee luomaan, mutta tehdäpä sama vuoden verran useana päivänä viikossa. Siinä onkin haastetta. Pitkässä juoksussa tasaisuus ratkaisee. Blogi on kiinnostava ja tärkeä kansalaismedian muoto, jota itse vielä muutama vuosi sitten väheksyin. Nyt arvostan sitä. Yhteisöllisen median nousu on ollut tämän vuoden (2006) merkittävimpiä kulttuurisia ilmiöitä. Yhteisöllisessä mediassa sisällöntuottajana toimii itse käyttäjä tai on itse sisältö. Yhteisöllisiä medioita eli Web 2.0:n esiinmarssista hyviä esimerkkejä ovat muun muassa YouTube, MySpace, Wikipedia ja IRC-galleria. (Mokka & Neuvonen 2006, 97.) Internetin verkostoitumispalveluiden suosio on todella huima, suosittuja palveluntarjoajia ovat Facebook, MySpace, LinkedIn ja suomalainen IRC-Galleria. Facebookin on ennustettu olevan seuraava Google. Se tekee yhteisölliselle medialle saman minkä Google teki tiedonhaulle. Facebook tarjoaa käyttäjille verkostoitumispalveluiden perusominaisuudet eli alustan oman profiilin rakentamiselle ja verkostoitumiselle muiden käyttäjien kanssa. Facebookissa omien tietojen jakamiseen liittyvät asetukset ovat monipuolisia, tarjoten mahdollisuuden yksityisyyden ylläpitämiseen. Tästä johtuu Facebook-palvelun suosio. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

13 9 Lähes kaikki tuttavani feissaavat eli he ovat luoneet oman profiilin Facebookpalveluun, jossa jakavat elämäänsä kaveriksi hyväksymilleen ihmisille. Itse olen pysytellyt toistaiseksi irti Facebookista, jota muutama tosielämän kaveri on jo ennättänyt kummeksumaan. Facebook on varmasti hieno juttu, ei siinä mitään. Itse olen pysytellyt Facebookista irti sen koukuttavuuden vuoksi. Tunnen itseni liian hyvin. Nopeat internet-yhteydet ja palvelimien tallennustila ovat mahdollistaneet uusien palvelukonseptien synnyn kuten (YouTube) videopätkien ja valokuvien (Flickr) jakamisen eli käyttäjien luomat sisällöt. Tämä on mahdollistanut tv-uutisen ja kamerakännykuvien leviämisen minuuteissa globaalisti internetissä. Lopputulokset voivat olla arvaamattomia, YouTube-palvelun väitetään muun muassa ratkaisseen Yhdysvaltain senaatin vaalit (Hintikka 2007, 7.) Google on tehnyt hallaa kilpailijoidensa ansaintalogiikalle tarjoamalla käyttäjille maksuttomia www-palveluja kaupallisten tietokoneohjelmien vaihtoehdoksi. Googlen ilmaisia www-palveluita ovat esimerkiksi Gmail (sähköposti), Picasa (valokuvaohjelma), Earth (3-ulotteinen maapallon satelliittikartta), Docs (tekstinkäsittely) ja Spreadsheets (taulukkolaskenta). llmainen videopalvelu YouTube on myös Googlen omistuksessa. (Hintikka 2007, 22.) Internetin uuden kehityksen takana ovat aktiiviset käyttäjät. Verkostoitumisessa ei aina tarvitse olla takana henkilökohtainen käyttäjien välinen verkostoituminen, vaan yksilön saama hyöty voi syntyä myös automaattisista yhteenvedoista, jotka tehdään käyttäjien internetiin syöttämistä tiedoista. Luottamus, maine ja sosiaaliset arvot sekä tekniikan hallinta korostuvat kokonaisuuden hallinnassa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 37.) Esimerkkinä Mikromediasta Nyman & Salmenkivi (2007, ) nostaa esille vuoden 2006 itsenäisyyspäivän paraatia kuvanneen Antti Pääjoen, jonka mikromediasta eli videosta YouTubessa tuli pieni uutismedia videossa tapahtuneen veteraanin itsemurhan vuoksi. Yhteisöllisen median kasvun myötä mediasisällön määrä on monituhatkertaistunut. Medialukutaidon merkitys on samalla kasvanut. Medialukutaidolla tarkoitetaan medioiden välittämän tiedon ja ajatusten erittelyn tulkitsemista ja yksilöllistä suodattamista. (Nyman & Salmenkivi 2007, 44.)

14 Valtamedioita mikromedioista kiinnostaa formaattina eniten video. Mikromedia ei kuitenkaan rajoitu pelkästään videoihin, vaan esim. Flickr-kuvat päätyvät lehtiin ja blogiartikkeleita siteerataan uutisissa. (Nyman & Salmenkivi 2007, 143.) 10 Miämediassa on käytössä RSS-syötteet, jotka lisäävät juttujen seurattavuutta (KUVA 1.). RSS-syötteet antavat käyttäjilleen tietoa siitä milloin hänen käyttämilleen verkkosivuille lisätään sisältöä. Tilaamalla syötteitä on mahdollista saada esim. uutisotsikot, radio-ohjelmat, YouTube-videot ja kaikki muu tieto mikä lukijaa kiinnostaa heti julkaisuhetkellä ilman, että tarvitsee itse vierailla lähdesivustoilla. (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). RSS-syöte on lyhenne sanoista Really Simple Syndication (Nyman & Salmenkivi 2007, 179). KUVA 1. Miämedian otsikkosyötteet Mozilla Firefox -selaimessa Kuluttajaverkostomarkkinointia, joka käyttää hyväkseen internetin nopeaa tiedon leviämistä kutsutaan viraalimarkkinoinniksi. Levitettävät sisällöt eli viraalit ovat yleensä hauskoja ja mieleenpainuvia videoita, joita ihmiset lähettävät eteenpäin ja näyttävät tuttavilleen. (Nyman & Salmenkivi 2007, )

15 Pitkään internetissä kiertäneitä ja näin erinomaiseksi osoittautuneita viraaliviestejä kutsutaan meemeiksi (internet-meme) (Nyman & Salmenkivi 2007, 186.) 11 Kulttuuripiirrettä tai ideaa, joka siirtyy kantajalta toiselle jäljitellysti tai muun eigeneettisen siirron kautta kutsutaan meemiksi. Juuri nyt elämme meemien kulta-aikaa, sillä tietoverkot, reaaliaikainen kommunikaatio, globalisaatio ja merkitysten runsastuminen ovat meemien juhlaa. Elatusalustoja on ilmaantunut lukuisia ja liikkuminen alustojen välillä on helppoa. (Kamppinen 2004, ) 6 KANSALAISMEDIAN PERUSTAMINEN MIKKELIIN Tässä luvussa kerron Miämedian perustamisen vaiheista ja siitä minkälaista toiminta oli alussa. Läpi käydään Miämedia-nimen synty, alkuvaiheen markkinointi, kirjeenvaihtajakoulutusten aloitus sekä kohderyhmän valikoituminen kansalaismediaan. Sekin selviää tässä luvussa, että mikä mahdollisti taloudellisesti kansalaismedian synnyttämisen Mikkeliin. Vuoden 2005 tammikuusta tähän päivään on Miämediassa tehty myös muutoksia ulkoasuun ja sivurakenteeseen. 6.1 Miämedian synty Idean Mikkeliin perustettavasta kansalaismediasta nosti esiin Otavan opiston johtaja Hannu Linturi syksyllä Idean taustalla oli Linturin tutustuminen Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön vuosina toteuttamiin kansalaismediaan liittyviin tutkimusprojekteihin, joiden tuloksena syntyi Mansetori. Hannu Linturin ajatuksena oli luoda Mikkelin seudulle kansalaisten omaan identiteettiin rakentuva ja sitä vahvistava kansalaismedia. Tarkoituksena oli rakentaa helppokäyttöinen verkkoympäristö, joka olisi monistettavissa seudullisesti ja tulevaisuudessa myös valtakunnallisesti. Linturi nosti jo alkuvaiheessa esiin ajatuksen kansalaismedia-konseptin monistamisesta esimerkiksi Lahteen. Tavoitteena oli myös, että kansalaismediatoiminnan käynnistyttyä kunnolla sen toiminta rullaisi omillaan, jolloin Otavan opiston rooli kevenisi. Kansalaismediatoimijat toimisivat vertaistukena toisilleen.

16 12 Olin itse tuolloin Otavan opistolla ESMO-Enter net stop-hankkeessa projektityöntekijänä ja kansalaismedian perustaminen sopi hyvin jo käynnissä olevan hankkeen sisältöön. ESR-rahoitteinen hanke mahdollisti Miämedian kehitys- ja rakennustyöt sekä loi hyvän pohjan Miämedian kasvulle seudulliseksi kansalaismediaksi. ESMO-Enter net stop-hanke päättyi vuoden 2005 joulukuussa, mutta Miämedia jatkaa yhä toimintaansa eläen uutta nousun aikaa tätä kirjoitettaessa syksyllä Minun tehtäväksi tuli käynnistää kansalaismediatoiminta Mikkelissä. Miämedian perustamiskokouksessa paikalla oli lisäkseni Otavan opiston johtaja Hannu Linturi, Mikkelin kaupungin tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari sekä opiston verkossa toimivan harjoitustoimituksen tekninen ohjaaja Markku Kääriäinen. Laitsaari piti hyvänä ajatusta, että Miämedian myötä saataisiin Mikkeliin kansalaismedia, joka toimisi kansalaisten äänitorvena. Aika pian keskustelu siirtyi kansalaismedian nimen ympärille, jolloin Etelä-Savon läänintaitelijanakin toiminut Markku Kääriäinen ehdotti Miämediaa. Ikänsä Mikkelissä asuneen Kääriäisen nimiehdotuksen taustalla oli Mikkelin murteessa esiintyvät sanat miä ja siä. Ehdotus oli raadin mielestä loistava ja näin Mikkelin kansalaismedia sai nimensä. Nimen taustan merkitys tarkentui entisestään kun Miämedian nimi julkistettiin Otavan opiston väelle. Nimestä löytyi uusi oivallus; Miä eli Mikkelin Ääni. Oivalluksen takana oli opiston www-tuottaja Jere Lauha, joka kaupunginosa-aktiivina on yhä mukana Miämediassa. Tämän jälkeen Mikkelin kansalaismedia nousi esille monessa eri yhteydessä kuvauksella Miämedia Mikkelin ääni verkossa. Miämediassa kaupunginosat ja kylät saavat oman nettilehtensä, jossa juttujen tekijöinä toimivat kansalaiset itse. Miämediassa asukasyhteisöt voivat kertoa kaikelle kansalle tärkeistä ja hyödyllisistä asioistaan, kuten tapahtumista ja palveluista tai julkaista kuvagallerian asuinalueestaan. Miämediassa yhdistykset voivat myös julkaista toimintakertomuksiaan. Kyläyhdistysten ja kaupunginosaseurojen lisäksi Miämediaan ovat tervetulleita kaikki muutkin yhdistykset ja järjestöt. Miämedian ensimmäisen sivuston ulkoasun toiveideni mukaisesti suunnitteli ja toteutti Otavan opiston www-suunnittelija Antti Ukkonen (LIITE 2.).

17 13 Yhteistyö Ukkosen kanssa toimi hyvin ja olimme molemmat tyytyväisiä lopputulokseen. Miämediassa mukana olevien yhdistysten jutut julkaistiin alkuvaiheessa pelkästään niiden omalla sivulla. Miämedian nykyinen ulkoasu eli layout julkistettiin vuoden 2006 lopulla (LIITE 3.). Samalla sivuille tehtiin rakenneuudistus, jonka myötä yhdistysten juttuja alettiin julkaista oman sivun lisäksi Miämedian etusivulla, joka on hyvä asia. Miämedian nykyinen sivurakenne on tehty siten, että etusivulla on kolme julkaisukanavaa; pääkirjoitukset, yhdistysten jutut ja Miämedian uutiset (LIITE 3.). Yhdistysten omalla sivulla on kaksi julkaisukanavaa; jutut ja uutiset. Etusivun vasemmasta yläreunasta voi valita meneekö Mikkelin, Ristiinan vai Mäntyharjun alasivuille. Pudotusvalikoista löytyvät yhdistyskategoriat, joita luodaan tarpeen mukaan. Mikkelin sivuilla on seuraavat kategoriat: Kaupunginosat, Kylät, Muut ja Yhdistykset (KUVA 2.). Ristiinan tarve täyttyy tässä vaiheessa pelkällä Kylätkategorialla. KUVA 2. Miämedian etusivun pudotusvalikot Miämedian kohderyhmä Toiminnan alkuvaiheessa kansalaismedian kohderyhmäksi valikoituivat kaupunginosaseurat ja kyläyhdistykset.

18 14 Miksi näin toimittiin eikä esimerkiksi siten, että kaikki kansalaiset olisivat tervetulleita Miämediaan. Taustalla kohderyhmän valinnassa oli Mansemedian käytäntö, jossa kaupunginosaseurojen kaupunginosakirjeenvaihtajat tuottivat sisältöä omille alasivuilleen. Miämedian kohderyhmää laajennettiin loppuvuodesta 2005 kattamaan koko yhdistyskenttä. Miämedian kirjeenvaihtajia ei erikseen valittu, vaan mukaan pääsivät kaikki toiminnasta kiinnostuneet yhdistyksissä mukana olevat jäsenet. Yleensä kirjeenvaihtajia tuli Miämediaan mukaan 1-2 henkilöä / yhdistys. 6.3 Miämedian markkinointi Miämedian markkinointi aloitettiin lähettämällä tiedote paikallisille medioille ja kutsumalla heidät paikan päälle Otava opiston kaupungin toimipisteeseen kansalaismedian esittelyyn. Julkistamispäivä oli Internetixin perinteinen vuosipäivä 5.joulukuuta. Tuolloin elettiin vuotta 2004 ja meillä oli esiteltävänä median edustajille kaksi demo kyläyhdistystä. Se antoi kuvan siitä millaisesta toiminnasta kansalaismediassa oli kyse. Harjumaan kylän sivujen ensimmäiset jutut tilauksesta toimitti kylällä asuva freelancetoimittaja Auli Kekkonen. Lähemäen kaupunginosaa esitteli Markku Kääriäinen, joka oli koonnut Miämediaan kuvakollaasin Lähemäen kaupunginosasta. Miämediaa käytiin esittelemässä kyläasiainneuvottelukunnassa ja kaupunginosien yhteispalaverissa Mikkelin kaupungintalolla. Mikkelin seudun tiedotusvälineet olivat kiinnostuneita uudesta mediakentän tulokkaasta. Maakuntalehti ja paikallislehdet julkaisivat jutun Miämediasta (LIITTEET 4 6.). Miämediaa käsiteltiin myös maakuntaradiossa ja Itä- Suomen tv-uutisissa. 6.4 Kirjeenvaihtajakoulutukset Vuoden 2005 alussa Otavan opisto aloitti kirjeenvaihtajakoulutukset, joiden tarkoituksena oli saada kylä- ja kaupunginosa-aktiiveille valmiudet juttujen kirjoittamiseen ja julkaisuun. Viikonloppuisin pidetyissä kaksipäiväisissä koulutuksissa kerrottiin yhdistysväelle kansalaismedian ideasta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Kurssilaisille opetettiin toimitustyön perusteita, verkkoympäristön käyttöä ja kuvankäsittelyä. Tärkeäksi osaksi koulutuksia muodostui juttuideoiden löytäminen ja jakaminen muiden kanssa. Tavoitteena oli saada julkaisukynnys mahdollisimman alas.

19 15 Sitten kun kirjeenvaihtajat huomaavat, että kylän koululle rakennettu uusi keinu on jutun arvoinen asia, niin ollaan oikeilla jäljillä. Alusta alkaen koulutuksissa korostettiin tekniikan roolia renkinä, painottaen samalla sisällön tärkeyttä. Verkkoympäristön käyttö ja kuvankäsittely sujuivat heti mallikkaasti sellaisilta henkilöiltä, joille tietotekniikka oli tuttua entuudestaan. Vaikka tietotekniikka oli osalle vähemmän tuttua, niin kaikki pääsivät kyllä jyvälle jutun julkaisemisen nikseistä. Yhdistysväen yhteisöllisyyden tunne nousi esille varhaisessa vaiheessa ja vieruskaveria autettiin auliisti tekniikan kanssa. Verkkoympäristöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä aluetta, jonne kirjeenvaihtajat pääsevät omilla tunnuksillaan päivittämään oman yhteisön sivuja. 7 HAASTATTELUTUTKIMUS Tässä luvussa pääsen opinnäytetyöni ytimeen eli haastattelututkimukseen. Laadullisen tutkimuksen lähtökohdat ja tulkinnallisuus avataan. Esittelen kaikki haastattelutyypit, jonka jälkeen annan perustelut sille haastattelutyypille, jota itse käytin. Haastattelun erinomaisuus aineistonkeruumenetelmänä tuodaan esille. Haastattelin opinnäytetyötäni varten viittä kirjeenvaihtajaa ja tässä luvussa kerron keitä he ovat. Haastatteluaineiston analyysiin linkittyy useita eri teorioita, joiden olemassaololle esitän myös perusteluni. 7.1 Tutkimusmenetelmä Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on kuvata todellista elämää. Laadullisessa tutkimuksessa kohdetta pyritään tutkimaan niin kokonaisvaltaisesti kuin se on mahdollista. On yleisesti todettu, että kvalitatiivinen tutkimus pyrkii pikemminkin löytämään ja paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia (totuus) väittämiä. Jokainen kertomus on tapaus sinällään ja edustaa sellaisenaan laadullista tutkimusta. (Hirsjärvi ym. 1997, ) Haastattelututkimuksissa ja etenkin kvalitatiivisesti suuntautuneissa analyyseissa tutkija pyrkii päätymään onnistuneisiin tulkintoihin. Samaa haastattelutekstiä voi tulkita monella tapaa ja monenlaisista eri näkökulmista.

20 16 Avainkriteerit onnistuneelle tulkinnalle ovat siinä, että myös lukija omaksuu tutkijan kanssa saman näkökulman eli löytää tekstistä tutkijan kanssa samat asiat riippumatta lukijan omasta näkökulmasta eli onko hän samaa mieltä vai ei. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151.) Kvalitatiivinen tutkimus on sikäli tulkinnallista, että siinä missä tutkija tulkitsee haastateltavan tulkintoja, niin lukija puolestaan tulkitsee tutkijan tulkintoja (Hirsjärvi & Hurme 2000, 151). 7.2 Eri haastattelutyypit ja perustelu valitulle haastattelutyypille Laadullisen aineiston keräämismenetelmänä käytin tässä opinnäytetyössä haastattelua. Haastattelijan ensisijaisena tavoitteena on selvittää, että mitä haastateltavalla on mielessään. Haastattelua voi pitää keskusteluna, joka tapahtuu sekä tutkijan aloitteesta että hänen johdattelemana. Idea haastattelun takana on yksinkertainen ja järkevä. Haastattelija haluaa tietoa ihmisestä ja hänen ajattelemistaan asioista sekä motiiveista. Selvyyden saamiseksi, miksi emme kysyisi haastateltavalta suoraan? (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelua voidaan pitää vuorovaikutuksena, jossa molemmat eli haastattelija ja haastateltava vaikuttavat toisiinsa. Koska haastattelu on normaalielämää, niin siihen vaikuttavat samat seikat kuin tavallisessa keskustelussakin eli fyysiset, sosiaaliset ja kommunikaatioon liittyvät seikat. (Eskola & Suoranta 2000, 85.) Haastattelun selkeä etu muihin aineistonkeruumenetelmiin on ennen kaikkea joustavuus. Tarpeen vaatiessa haastattelija voi toistaa, kysymyksen, oikaista väärinkäsityksiä, selventää ilmauksissa käytettyjä sanamuotoja sekä keskustella tiedonantajan kanssa. Myös kysymykset voidaan esittää tutkijan haluamassa järjestyksessä. Haastattelun etu verrattuna muihin menetelmiin on myös se, että haastattelua ei ymmärretä tietokilpailuksi, kuten kyselyssä voi hyvin käydä. Tärkeintä haastattelussa on saada mahdollisimman kattavasti tietoa haastattelun aiheesta. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 75.)

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät

Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet. Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät Varsan markkinointi 2.0 - webin muuttuvat mahdollisuudet Marika Pöyri 13.2.2009 Lappeenranta Jalostuspäivät Miksi myynti-ilmoitus Hevosurheilussa ei riitä? [In] the last hundred years the way to get into

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Ari Haasio Ari Haasio YTL, FM, yliopettaja Seinäjoen ammattikorkeakoulu Puhelin on hämmästyttävä keksintö, mutta mitä käyttöä sillä muka voisi olla? (1876, Rutherford B. Hayes, Yhdysvaltojen presidentti)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Sosiaalinen media työnhaussa

Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalinen media työnhaussa Sosiaalisen rekrytoinnin kanavat Englantilaisen yrityksen Provide vuonna 2012 luoma sosiaalisen rekrytoinnin kompassi (inhunt.fi) Some sopii kaikille ei vain viestintä- ja

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

Khall liite 1 Kh 26.1.2016

Khall liite 1 Kh 26.1.2016 1 Khall liite 1 Kh 26.1.2016 Luonnos 31.12.2015 SUOMUSSALMEN KUNNAN SOSIAALISEN MEDIAN OHJEET Tämä ohje sisältää Suomussalmen kunnan ja kuntakonsernin yhteisöjen toimintaperiaatteet sosiaalisen median

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti.

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti. Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Kiravo 2013 Mikä on verkkosyöte? Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Sosiaalinen media? Yhteisöllisen työskentelyn kolmio

Sosiaalinen media. Sosiaalinen media? Yhteisöllisen työskentelyn kolmio Sosiaalinen media wiki, blogit ja muut yhteisölliset verkkotyövälineet Sosiaalinen media? vuorovaikutusta ja viestintää vertaistuotantoa ja yhdessä tekemistä avoimuutta ja jakamista yhteisöllisyyttä ja

Lisätiedot

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013

Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Hautaako Facebook tahallaan sivun ylläpitäjien julkaisut? 13.2.2013 Tilaisuuden järjestäjä FBO Facebook-opas Facebook-markkinoinnin käsikirja ja valmennusohjelma verkossa http://facebook-opas.akatemia.fi

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta

TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN. 23.9.2014 Eija Eloranta TYÖKALUJA & VINKKEJÄ YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 23.9.2014 Eija Eloranta Yhdistyksen viestinnän tehtävänä: persoonallisuuden esilletuominen, erottautuminen, omaleimaisuus = mielenkiinnon herättäminen! Olipa

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sosiaalinen media kirjaston. Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala

Sosiaalinen media kirjaston. Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala Sosiaalinen media kirjaston näkökulmasta. Tapaus Facebook näkökulmasta. Tapaus Facebook Maagista mediaa. Ala-Kuljunkatu 1, Seinäjoki 1.12.2009 klo 8.35-10.00 luova johtaja Katri Lietsala Gemilo Toiminta

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa.

Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Sosiaalinen media - muuttaako se busineksen? Verkkoajasta suurin osa vietetään sosiaalisissa medioissa. Petri Karjalainen, myyntijohtaja, Sanoma Suomalaisista 78 % käyttää internettiä viikoittain. 20-30%

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet

Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio, Suomen Kiinteistöliitto Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet Hyvä viestintä linkittyy arkeen ja vastaa kaikkein

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohje

Sosiaalisen median ohje LUONNOS Sosiaalisen median ohje pvm ja käsittelyelin www.nurmijarvi.fi 1 Nurmijärven kunnan sosiaalisen median ohje Sisällys sivu 1. Johdanto 1 2. Mitä on sosiaalinen media? 2 3. Miten kunta voi hyödyntää

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus?

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Amiedu Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.-8.12.2011 Amiedu: www.amiedu.fi Amiedu - ammatillinen

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Prologi Blogi voidaan määritellä verkkosivustoksi, johon yksi ihminen tai tietty ryhmä tuottaa ajankohtaista sisältöä. Blogi mahdollistaa omien ajatusten

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle?

SOME-INFO 16.11.2015. Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? SOME-INFO 16.11.2015 Sosiaalinen media tutuksi ja mitä hyötyä siitä on kylätoiminnalle? TOIVEET PÄIVÄN TILAISUUDESTA! Maaseutukuriirin SOME-kyselyyn tuli yhteensä 20 vastausta. Kaikilla vastanneilla organisaatiolla

Lisätiedot

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä

Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Mitä ope)ajan tulee /etää ne/stä ja sosiaalisesta mediasta Jyväskylä, 29.11. Oskari Uo/nen vies/ntäkonsul?, yri)äjä Millaisia kokemuksia ja ajatuksia teillä on sosiaalisesta mediasta? Mihin koulussa voitaisiin

Lisätiedot

Verkostomainen ja luova 1imityö

Verkostomainen ja luova 1imityö Verkostomainen ja luova 1imityö Juha Laamanen/ Sovelto Var$ tunnista Agenda Läpinäkyvyyden aika Tieto on arvokasta, eikä sitä pidä jakaa kenelle tahansa? Organisaa@o on yhteisö, ei koneisto Sosiaalinen

Lisätiedot