SOSIAALITURVA 5/04. Kiire koettelee sosiaalityön etiikkaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 5/04. Kiire koettelee sosiaalityön etiikkaa"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 5/04 Kiire koettelee sosiaalityön etiikkaa

2 Pääkirjoitus 18. maaliskuuta 2004 Sosiaaliasiamiestoiminnasta kertyvä tieto kannattaa hyödyntää Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on ollut voimassa kolme vuotta, ja sosiaaliasiamiestoiminta on vakiintunut osaksi kunnan sosiaalihuoltoa. Sosiaaliasiamiehen tehtävien hoitaminen on järjestetty kunnissa hyvin eri tavoin. Suuri osa asiamiehistä on sivutoimisia ilman sosiaalialan koulutusta ja työkokemusta taikka sosiaalihuollon asiakastyöhön osallistuvia, jolloin syntyy rooliristiriitoja ja riippumattomuusongelmia. Ongelmia tuottavat myös suurten kuntien sosiaaliasiamiesten kohtuuttoman suuret asiakasmäärät, samoin hoitamattomat sijaisuudet. Läänien sosiaaliasiamiesselvityksissä ja Stakesin arviointityhmän raportissa on todettu sosiaaliasiamiestoiminnan tarpeellisuus: tätä osoittaa asiakasyhteydenottojen kasvava määrä. Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisussa Sosiaaliasiamiestoiminta Etelä-Suomen läänissä vuodelta 2002 todetaankin, että huolestuttavan moni sosiaaliasiamies on selvityksessään ottanut esille, etteivät he työaikansa puitteissa pysty hoitamaan sosiaaliasiamiestehtäviään tyydyttävästi. Elämme sitä aikaa vuodesta, jolloin sosiaaliasiamiehet laativat selvityksensä kunnanhallituksille. Sen laajuus ja sisältö riippuvat kunnan koosta ja sosiaaliasiamiehen tehtävän hoitotavasta. Oleellinen kysymys kuitenkin on, miten raporttia hyödynnetään. Etelä-Suomen lääninhallituksen raportissa on hahmoteltu ihannekunnan sosiaaliasiamiestoiminta. Ihannekunta: ottaa sosiaaliasiamiehen selvityksen laajaan kunnalliseen käsittelyyn, käyttää sosiaaliasiamiehen selvitystä laajasti työkaluna, suhtautuu vakavasti esitettyjen epäkohtien korjaamiseen ja kohdentaa resurssit oikein, tiedottaa kuntalaisille sosiaaliasiamiehen selvityksen sisällöstä ja sen aiheuttamista toimenpiteistä, varmistaa sosiaaliasiamiehen toimintaedellytykset ja puolueettoman aseman, varmistaa sen, että sosiaaliasiamies voi työskennellä riippumattomana sosiaalitoimen päätösten valmistelusta ja varsinaisesta asiakastyöstä ja varmistaa sosiaaliasiamiehen kohtuulliset työolot, asiakasmäärät ja sijaistukset. Yleensä niin sosiaalilautakunta kuin kunnanhallituskin merkitsevät sosiaaliasiamiehen kertomuksen vain tiedoksi ryhtymättä mihinkään toimiin. Tällöin parannusten eteen työskenteleminen jää sen varaan, missä määrin sosiaaliasiamies pystyy ja jaksaa vaatia muutoksia havaittuihin epäkohtiin. Sosiaaliasiamiehellä on lain suoma valtuutus ja velvoite tuoda esille havaitsemiaan epäkohtia, mutta ei päätösvaltaa toimintaohjeiden antamiseksi. Joissakin kunnissa kunnanhallitus lähettää oman käsittelynsä jälkeen sosiaaliasiamiehen kertomuksen sosiaalilautakunnalle toimenpiteitä varten.tällöin esille tuodut asiat tulevat myös luottamushenkilöiden käsittelyyn, ja harkittavaksi tulee edellyttävätkö ne muutoksia toimintaohjeisiin. Näin myös luottamushenkilöiden rooli parannusta kaipaavien asioiden käsittelyssä tulee keskeiseksi. Sosiaaliasiamiehen toiminta on osa sosiaalihuollon laadunvalvontaa.toiminnassa kertyy tietoa pääasiallisesti yksittäisten asiakkaiden ainutlaatuisista kokemuksista. Järjestelmällisemmän asiakaspalautteen keräämisen ja analysoinnin rinnalla on tärkeää pysähtyä myös näiden kokemusten äärelle. Liian usein ne ohitetaan vähämerkityksisinä, ehkä hankalaksi koettujen asiakkaiden näkemyksinä. Niiden kautta saadaan kuitenkin tietoa monien maan hiljaisten, usein myös vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten kokemuksista palvelujärjestelmän toimivuudesta. Riitta Pihlaja Kirjoittaja on Kotkan sosiaaliasiamies ja Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen. SOSIAALITURVA 5/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Huoltaja-säätiön hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimittaja Satu Kontiainen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tero Valtonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Janina Venäläinen p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino ISSN SOSIAALITURVA 5/2004

3 Tässä numerossa Hannu Kantolan mielestä sosiaalityön etiikka on mutkikkaampi kuin keittokirjan resepti. s.4. MINNA TARVAINEN "Miten saan käsiini perhettäni koskevat lastensuojelun asiakirjat?" Sosiaaliasiamies vastaa s SATU KONTIAINEN Pitäisikö masennus ottaa todesta? Maria Vuorilehtoa ei masennuksen hoidon tila naurata. s.20. MINNA TARVAINEN 2 Sosiaaliasiamiestoiminnasta kertyvä tieto kannattaa hyödyntää Riitta Pihlaja 4 Eettisesti valtakunnassa ei ole kaikki hyvin Minna Tarvainen 6 Yhteydenotot sosiaaliasiamiehiin lisääntyneet Merja Moilanen 7 Sosiaaliasiamiehelle esitettyjä kysymyksiä Satu Kontiainen 10 Kolumni Ikkunat auki maailmaan! Arja Jämsén 10 Yhteisiä arvoja etsimässä Heidi Blom 12 Eettisyys on arjen pieniä asioita Merja Moilanen 15 Miten vanhusten hoitaja jaksaa? Kati Pupita-Mattila 16 Omaelämänkerrallinen kirjoittaminen lisää itsetuntemusta Anna Liisa Karjalainen 18 Kesytä kiire Anne Siponen 20 Masennusta ei oteta riittävän todesta Minna Tarvainen 22 Suomen huumausainepolitiikka vastaa uusiin haasteisiin Tapani Sarvanti & Sari Hanhinen 24 Vastapainoa jyrääville markkinavoimille Eeva Koskinen 24 Luottamushenkilö vastaa Traktorin hytissä on aikaa ajatella Kati Pitkänen 26 Nettipaloja Ruotsalaiset kekustelevat sosiaalityön etiikasta verkossa Erja Saarinen Virikevihko vanhustenhuollon päättäjille 27 Uutisia 28 Kirjallisuutta Varoituksia ja ohjeita vanhusten lääkehoitoon Kannen kuva: Satu Kontiainen Seuraava Sosiaaliturva 6/04 postitetaan lukijoille 5.huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 29.maaliskuuta SOSIAALITURVA 5/2004 3

4 Eettisesti valtakunnassa ei ole kaikki hyvin Etiikan ja oikeudellisuuden välissä on koiran mentävä aukko. MINNA TARVAINEN Hannu Kantola uskoo, että Talentian ammattieettisen lautakunnan työ painottuu jatkossa enemmän koulutukseen ja keskustelufoorumien järjestämiseen. Hän työskentelee perheneuvojana Hämeenlinnan perheneuvolassa. Hannu Kantolan eettinen pohdinta alkoi koirasta. Nuoren ja vielä vihreän sosiaalityöntekijä Kantolan huoneeseen pelmahti eräänä 70-luvun päivänä savunhajuinen perhe: isä, äiti, kaksi lasta ja hiukan hännästään kärähtänyt koira. Viinan kanssa tissutelleet vanhemmat olivat polttaneet kodin ja Kantola joutui sijoittamaan lapset lastenkotiin. Koiraa lastenkodin johtaja ei suostunut laitokseensa ottamaan, koska sellaisia ei siellä ollut aikaisemminkaan ollut. Ajattelin, että tämä ei ole oikein, Kantola muistelee. Lapset olivat jo menettäneet kodin ja joutuneet eroon vanhemmistaan. Ei heiltä voinut enää viedä koiraa. Niinpä Kantola taisteli koiralle sijoituspaikan. Lemmikki asusteli lastenkodin pihalle tuodussa kopissa, kunnes vanhemmat saivat asiansa kuntoon. Tapauksesta on vierähtänyt aikaa, mutta eettisten kysymysten äärellä Kantola viihtyy vieläkin. Hän on ollut mukana Talentian ammattieettisessä lautakunnassa sen alusta lähtien, vuodesta Lautakunnan puheenjohtajan paikalla hän on istunut viimeiset neljä vuotta. Hänen mielestään lautakunnalla on tärkeä paikkansa sosiaalityössä. Pari vuotta sitten luotu sosiaaliasiamiesinstituutio ei korvaa alan ammattieettistä asiantuntijaelintä, lautakuntaa. Oikeudellisuus ja etiikka ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne kulkevat käsi kädessä. Lastenkodin johtajankaan ei olisi ollut oikeudellisesti pakko ottaa koiraa laitokseen, mutta eettisesti se oli oikea ratkaisu. Sosiaaliasiamies ei niin kuin emme mekään ratkaise hänelle käsiteltäväksi tuotuja asioita, mutta hän pyrkii saamaan työntekijän ja asiakkaan uudestaan miettimään asiaa. Sosiaaliasiamies tutkii päätöksen oikeudellisuutta. Me taas sitä, onko työntekijä toiminut eettisesti oikein. Eroja on myös kysymysten sisällöissä. Sosiaaliasiamiehille viedään esimerkiksi valituksia asiakkaan saamasta huonosta kohtelusta. Meille ei tule tällaista. Uusiakin eettisiä pähkinöitä on syntynyt purtavaksi. Tänä vuonna lautakunta punnitsee sähköisen viestinnän salassapitokysymyksiä.tietoja lähetetään yhä enemmän sähköpostilla. Asiakkaat ovat halukkaita asioimaan sähköisesti.työntekijöille on tarjolla e-konsultaatiota ja asiakkaille keskustelupalstoja. Ja välissä riehuvat madot. Tiedostoissa voi olla perheenjäsenten terveydentilaan ja sosiaaliseen toimeentuloon liittyvää tietoa, on tietoa alkoholinkäytöstä ja huumeista. Lautakunta on saanut tehtäväkseen laatia sähköisen viestinnän säännöstön sosiaalialalle. Lastensuojelu pohdituttaa Yksittäistapauksista lastensuojelu ja huostaanotot työllistävät lautakuntaa eniten. Lastensuojelussa ja huostaanottotilanteissa ammattietiikka nousee pinnalle. Ei ole hyviä vaihtoehtoja, on valittava kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. 4 SOSIAALITURVA 5/2004

5 Työntekijällä on huostaanottotilanteessa niin monenlaisia tunteita, on vihan ja raivon tunteet vanhempia kohtaan, kun eivät hoida lastansa. Hän on niin lujilla itsensä kanssa, että näkökenttäkin kapenee. Hän näkee pelkästään lapsen hädän ja toimii sen hädän perusteella eikä ehkä mieti, auttaako tämä. Tapaukset herättävät helposti työntekijässä epäilyn: meneekö päätökseni yhteen lapsen edun kanssa? Oikean ja väärän pohdinta saattaa käynnistyä vasta jälkeenpäin, ja työntekijä haluaa lautakunnalta vahvistusta toiminnalleen. Oman lisänsä eettisen pohdinnan vaikeuteen tuo verkostoissa työskentely. Eri toimijoilla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä ja käsityksiä lapsen edusta. Työntekijän tekemän ratkaisun eettisyyden voivat kyseenalaistaa myös vanhemmat, jotka tuntevat tulleensa kaltoin kohdelluiksi. Viime aikojen trendi on ollut se, että vanhemmat ovat alkaneet epäillä lastensuojelupäätöksen perusteita. Asiakkaat ovat kysyneet, onko se tieto, jonka pohjalta toimitaan ennakkokäsitys tai ennakkoluulo tai kuulopuhe. Työntekijät ovat joutuneet aina punnitsemaan, minkä tiedon varassa he päätöksiä tekevät. Kantola arvelee vanhempien kiinnostuksen olevan merkki siitä, että ihmiset ovat nykyisin valveutuneempia kuin ennen ja pitävät kiinni oikeuksistaan. Tiedon pitää olla huolellisesti kirjattuna ja osapuolten luettavissa, ei keltaisilla muistilapuilla. Kolmen portaan etiikkaa Mitä ammattieettisen lautakunnan puheenjohtaja sitten miettii tämänhetkisestä sosiaalialan ammattietiikan tasosta? Jos sanoisin, että valtakunnassa kaikki hyvin, niin valehtelisin, Kantola nauraa. Hän myöntää, että lautakuntaan tulee yksilötapauksia hyvin vähän. Osaltaan kysymysten virtaa on tyrehdyttänyt sosiaaliasiamiesten tulo kuntiin.toisaalta voisihan asioiden ajatella olevan niin hyvin kunnossa, että työntekijöiden ei tarvitse enää epäröidä ammattietiikkansa kanssa. Kantola kuitenkin näkee taustalla sekä hyvää että huonoa. Hyvää on se, että monilla työpaikoilla eettisiä kysymyksiä on mahdollista käsitellä työnohjauksessa. Toinen puoli on se, että nämä ovat niin pirun vaikeita asioita. Jos tuntee piston sydämessään, on aika hankala ottaa yhteyttä tällaiseen elimeen. Mieluummin ehkä vaihtaa asioista ajatuksia oman työtoverinsa kanssa tai pitää ne omana tietonaan. Organisaation tasolla on Kantolan mielestä menty hyvään suuntaan.työyhteisöissä käydään ammattieettistä keskustelua enemmän kuin ennen. Kokonaiset työporukat käyvät yhdessä ammattietiikan koulutuksissa. Enää ei laiteta yksittäistä työntekijää kahden päivän kurssille ja kuitata oikean ja väärän kysymyksiä sillä. Koko sosiaalialan etiikkatietoisuutta on Kantolan mukaan lisännyt se, että alan tärkeys myönnetään nykyisin myös yleisesti. Työtä tehdään enemmän niin, että se ei ole pelkkää juridiikkaa ja mekaanista toimintaa. Haetaan oman työn perusteita. Luulen, että se johtuu siitä, että sosiaalityön asema on vahvistunut ja se on saanut jalansijaa enemmän. Työntekijät menevät syvemmälle. Ei vain katsota, että jaaha siinä on lapsi heitteillä, otetaan huostaan ja tehdään paperit. Pyritään katsomaan enemmän lapsen näkökulmasta sitä, mikä on oikein. Raha romuttaa etiikkaa Kuntahallinnon tasolla tehdyt ratkaisut eivät saa Kantolalta varauksetonta kiitosta. Silti häneltä löytyy myös ymmärrystä päättäjiä kohtaan. En haluaisi olla budjetinvartijan housuissa ja miettiä, mistä leikataan, kun keskushallinnolta tulee käsky, että laitatte seitsemän prosenttia pois. Ne ovat vaikeita päätöksiä. Palvelujen tarve on loputon, mutta menot eivät voi loputtomiin kasvaa. Puun ja kuoren välissä päätetyt budjettiraamit tuntuvat kentällä tehdyssä työssä saakka.yksittäinen työntekijä saattaa joutua tarjoamaan asiakkaalle oman etiikkansa vastaista palvelua, kun organisaation asettamat rajat tulevat vastaan. Miten myöntää asiakkaalle harkinnanvaraista toimeentulotukea, jos virasto sen kieltää? Kyseenalaisesta etiikasta kertoo Kantolan mielestä myös Kelan päätös lopettaa lasten psykoterapioiden tukeminen. Asiasta noussut häly on kasvattanut kärpäsestä härkäsen, mutta se oli hänen mielestään selkeä viesti yhteiskunnan päättäjiltä. Ihmisten auttamisen pitäisi olla koko sosiaalialan eettinen perusta. Kantolan mukaan useat järjestelmiemme toimintatavat kuitenkin ruokkivat byrokratiaa ihmisten auttamisen sijaan. Yksinkertaisiakin ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi löytyisi, mutta ne ovat poliittisia. Esimerkiksi jos työmarkkinatuen ja peruspäivärahan verotus poistettaisiin, tippuisi toimeentulotuen asiakkaista osa pois. Nykyisin yhteiskunnan rahoilla tehdään aivan turhaa työtä. Kela pidättää verot, asiakas juoksee hakemaan toimeentulotukea, ja maisteritason ihminen laskee ja ilmoittaa, että toimeentulotukea tulee saman verran kuin mitä ihminen on maksanut veroa. Aikaa voitaisiin käyttää järkevämminkin asiakkaiden auttamiseksi. Ammattitaito selkärankana Kysymys sosiaalialan etiikkaa uhkaavista asioista saa Hannu Kantolan mietteliääksi. Toivottavasti tämä ei kuulosta pahalta, mutta uhka on se, että tähän työhön otettaisiin riittämättömän koulutuksen saaneita. Ja organisaatioiden pitää myös huolehtia siitä, että työntekijöiden ammattitaito pysyy yllä. Heille täytyy tarjota riittävää jatkokoulutusta ja heillä on oltava mahdollisuus työnohjaukseen. Jos alalla on töissä ammattitaitoista väkeä, joilla on työkykyä ja koulutuksesta pidetään huolta, silloin ei ole huolta etiikastakaan. Ammatillinen selkäranka on paras laadun mittari. Toisena vaarana on Kantolan mukaan se, että etiikka hukkuu liian suuren työtaakan alle. Jos työstä tulee tekijälleen vain selviytymistä päivästä toiseen, hän palaa loppuun. Jos työntekijöillä on liikaa tekemistä, se väistämättä kuluttaa ja kyynistyttää. He eivät halua nähdä kaikkea sitä, mitä heidän pitäisi nähdä. Kantolaa huolestuttavat myös koventuneet puheet siitä, että sosiaalityöntekijät paapoisivat ja hyysäisivät asiakkaitaan liikaa. Jos puhujat alkavat saada lisää sananvaltaa, on uhkana nykyisenkaltaisen järjestelmän romahduttaminen.yhteiskunnan sosiaaliset ongelmat eivät silti ole paranemaan päin. Talouden ja hyvän välinen ristiriita kärjistyy tulevaisuudessa entisestään. Meidän sosiaalityöntekijöiden pitää pystyä perustelemaan vahvemmin päättäjille, miksi meitä tarvitaan. Ei keittokirjan resepti Viimeiset kymmenisen vuotta ovat sosiaalityön etiikan pohjana toimineet ammattieettisen lautakunnan suomentamat alan kansainväliset eettiset ohjeet. Nämä kuusi periaatetta voivat Kantolan mukaan kuitenkin vain antaa suuntaviivoja hyviin eettisiin ratkaisuihin. Jokainen tapaus on erilainen ja päätöksen tekeminen vaatii pohdintaa monista eri vinkkeleistä. Olin kerran katolisen kirkon seminaarissa, jossa esiteltiin heidän eettinen ohjeistonsa. Se oli kuin keittokirja. Kaikkeen löytyi kirkon kanta, kuinka työntekijän pitää missäkin tilanteessa menetellä. Sosiaalityössä mustan ja valkean väliin mahtuu Kantolan mukaan paljon harmaan sävyjä. Työntekijä joutuu tekemään eettisen ratkaisun jokaisen kerran itse. Se on ahdistavakin asia. Etenkin kun työntekijä tietää, että työtä on liian paljon. Hän joutuu tekemään nopeita ratkaisuja tilanteissa, jotka vaatisivat miettimistä ja harkintaa. Eettiset periaatteet löytyvät Talentian Internet-sivuilta osoitteesta: Minna Tarvainen SOSIAALITURVA 5/2004 5

6 Yhteydenotot sosiaaliasiamiehiin ovat lisääntyneet Puolet yhteydenotoista koskee toimeentulotukea. SATU KONTIAINEN Sosiaaliasiamiestoiminta käynnistyi vuoden 2001 alusta. Vuoteen 2001 verrattuna yhteydenotot sosiaaliasiamiehiin lisääntyivät vuonna 2002 useimmissa kunnissa. Läänien keräämät tiedot vuodelta 2003 eivät ole kaikista lääneistä vielä käytettävissä, mutta ainakin Oulun läänissä yhteydenottojen määrä lisääntyi lähes puolella vuodesta 2002 vuoteen Toimeentulotuki ykkösenä Useimmissa kunnissa noin puolet yhteydenotoista liittyy toimeentulotukeen. Etelä-Suomen läänin vuonna 2002 keräämien tietojen mukaan yhteydenottoa noin yhteydenotosta koski toimeentulotukea. Ruuhkaisten sosiaalitoimistojen resurssipula, sosiaalityöntekijöiden tavoitettavuuden ongelmat, pitkät hakemusten käsittelyajat ja vaikeaselkoiset toimeentulotukipäätökset saivat asiakkaat ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen. Yhteydenottojen kokonaismäärä on arvio, koska kaikkien kuntien raporteista ei ilmennyt asiakasyhteydenottojen määrää. Lisäksi sosiaaliasiamiehet tilastoivat yhteydenotot eri tavalla. Jotkut asiamiehet tilastoivat vain asiakkaan ensimmäisen yhteydenoton, jotkut taas kaikki yhteydenotot. Kuntien välistä vertailua ja tapausten yhteenlaskua varten sosiaaliasiamiestoiminnan tilastointi kaipaa vielä yhtenäistämistä.tilastointia kehitetään parhaillaan Pikassos Oy:n hankkeessa. Seuraavaksi yleisin yhteydenottojen syy Etelä-Suomen läänissä oli muu sosiaalityö, kuten asumisasiat, päihdehuolto, kotipalvelu ja omaishoidon tuki. Nämä johtivat noin yhteydenottoon.yhtä runsaasti yhteydenottoja tuotti tyytymättömyys Kelan etuuksiin, vaikka sosiaaliasiamies ei olekaan oikea osoite tälle tyytymättömyydelle. Vammaispalveluja koskevia yhteydenottoja oli 402, vanhustenhuoltoa 256, lastensuojelua koskevia 323 ja lastenhuoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusturvaa koskevia 259. Kaikkien yhteydenottojen syitä sosiaaliasiamiehet eivät olleet eritelleet. Samansuuntaisia tietoja on muistakin lääneistä. Oulun läänissä on ehditty koota jo vuoden 2003 tiedot. Niiden mukaan läänin 902 yhteydenotosta 55 prosenttia koski toimeentulotukea. Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 9,6 prosenttia, vammaispalveluita 6,4, vanhustenhuoltoa 4,8 ja omaishoidontukea 4,5 prosenttia. Lasten huolto- ja tapaamisasioita koskevia yhteydenottoja oli 2 ja elatusturva-asioita 1,5 prosenttia. Oulun läänissä kohtaan muut kirjattiin Kelan, työvoimatoimiston ja muiden tahojen toiminnassa havaittuja epäkohtia. Näitä oli yhteydenotoista 10 prosenttia. Muistutuksia tehdään harvoin Asiakasyhteydenottojen taustalla on useimmiten tiedontarve. Sosiaaliasiamiesten työ painottuukin paljolti neuvontaan ja asiakkaiden hankalien tilanteiden selvittelyyn. Oulun läänin tilaston mukaan yhteydenotoissa 68 prosentissa riitti sosiaaliasiamiehen neuvonta, 20 prosentissa sosiaaliasiamies otti yhteyttä viranomaiseen tai työntekijään ja 8 prosentissa avusti muutoksenhaussa. Muistutuksen tekoon johti 3,5 prosenttia yhteydenotoista. Sosiaaliasiamiehen tyypilliseksi asiakkaaksi Oulun läänin vuoden 2003 selvityksen perusteella voi kiteyttää puhelimitse toimeentulotukiasioihinsa neuvoa kysyvän naisen: yhteydenottajista 60 prosenttia oli naisia, 68 prosenttia asioi puhelimitse ja 55 prosenttia asioista koski toimeentulotukea. 6 SOSIAALITURVA 5/2004

7 Asiakaslain tarkoittamia muistutuksia tehtiin Etelä-Suomen läänin kunnissa vuonna 2002 noin 150. Muistutusten määrä kasvoi läänissä toiminnan ensimmäiseen vuoteen verrattuna 50 prosentilla. Useimmiten muistutuksen syynä on asiakkaan kokema huono kohtelu tai asiakkaan tyytymättömyys saamaansa päätökseen. Muistutus on asiakkaalle helppo, joustava ja nopea keino esittää mielipiteensä. Kunnalle tietoa epäkohdista Sosiaaliasiamiesjärjestelmältä odotetaan myös kunnalle tietoa sosiaalihuollon epäkohdista. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu antaa raportti kunnan sosiaalitoimen tilasta ja ongelmakohdista. Siinä tulee arvioida asiakkaiden oikeuksien toteutumista ja tuoda esille kehittämistarpeita. Etelä-Suomen läänin sosiaaliasiamiesten raporteista vuodelta 2002 nousevat esiin sosiaalitoimen resurssien puute sekä sosiaalityöntekijöiden suuri vaihtuvuus. Kuntien haasteena on, miten sosiaalialan ydinammattiryhmä sosiaalityöntekijät saadaan pysymään alalla ja miten alan koulutuksen saaneita työntekijöitä saadaan rekrytoitua. Työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työn tekemisen edellytyksiin on syytä kiinnittää vakavaa huomiota, huomautetaan raportissa. Sosiaaliasiamiesten selvityksistä käy ilmi, että suurissa kaupungeissa sekä sosiaalityöntekijöiden että sosiaaliasiamiesten työtaakka on liki kestämätön. Ongelmia ja kehittämiskohteita on paljon niin asiamiesten omassa työssä kuin sosiaalitoimessakin. Keskisuurten kuntien ongelmana on sosiaaliasiamiesten osa-aikaisuus ja sivutoimisuus. Siitä seuraa tavoitettavuus- ja resurssiongelmia, samalla kun asiakkaat ovat yhä moniongelmaisempia. Pienten kuntien sosiaaliasiamiehet ovat monesti myös asiakastyötä ja päätöksiä tekeviä kunnan sosiaalitoimen viranhaltijoita.tästä seuraa rooliristiriitaa ja riippumattomuusongelmia. Perustelut selkeiksi Oulun läänin raportin johtopäätöksissä nostetaan esiin neuvonnan parantaminen. Suurin osa asiakkaiden yhteydenotoista sosiaaliasiamieheen johtuu siitä, että asiakas ei ole saanut riittävästi neuvontaa sosiaalitoimistossa asioidessaan. Raportissa ehdotetaan, että asiakkaille annettaisiin riittävästi aikaa selvitellä asiansa ja myös päätösten perustelemiseen varattaisiin aikaa. Erityisesti kielteiset päätökset olisi aina annettava kirjallisina. Läänin raportissa korostetaan myös toimeentulotukipäätösten tekstien selkeyttämistä. Asiakkaan tilanne pitäisi esittää selkeästi, ytimekkäästi ja keskittyä asiakkaan tilanteen olennaisiin piirteisiin. Raportissa muistutetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden ammatillisesta ja tahdikkaasta kohtelusta. Työntekijöiltä edellytetään sietokykyä tilanteissa, joissa asiakkaan vaatimukset eivät ole toteuttamiskelpoisia. Palvelun parantamiseksi työntekijöiden tavoitettavuutta olisi helpotettava. Nykyisin puhelintunnit ruuhkautuvat, eivätkä asiakkaat saa yhteyttä työntekijään. Pitkät asioiden käsittelyajat ovat ongelma joissakin Oulun läänin kunnissa. Oulun läänin raportissa kiinnitetään huomiota väliinputoajiin. Erityisen ongelmallisia ovat asumisessa ja toimeentulossa eri järjestelmien väliin putoajat sekä ylivelkaantuneet. Merja Moilanen LÄHTEET: Sosiaaliasiamiestoiminta Etelä-Suomen läänissä. Internetissä: http//www.laaninhallitus.fi/etela /julkaisut. Oulun seutukunnallinen sosiaaliasiamiesraportti vuodelta Internetissä: sosiaaliasiamies2003.pdf. Sosiaaliasiamiehelle esitettyjä kysymyksiä Asiakas on hakenut toimeentulotukea elämiseen.tukea myönnettiin normivajeen mukaan, mutta puolison perusosaa alennettiin 20 prosentilla. Puoliso on opiskelija, mutta ei ole saanut opintolainaa pankista luottohäiriömerkinnän vuoksi. Puolison perusosa on alennettu usean kuukauden ajalta. Puoliso on myös työnhakijana, mutta töitä ei ole löytynyt. Perusosan alentamisen vuoksi perheellä on vaikeuksia tulla toimeen.voiko asialle tehdä mitään? Sosiaaliasiamiehen vastaus:voin neuvotella asiasta johtavan sosiaalityöntekijän kanssa, mutta jos siitä ei ole apua, kannattaa päätöksestä tehdä muutoksenhaku sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Jos lautakunta ei muuta päätöstä, voi asian viedä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Perusosaa voidaan alentaa tietyin edellytyksin kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Alentaminen voidaan tehdä vain, jos se ei vaaranna ihmisarvoisen elämän vaatimaa toimeentuloa tai ole muutoin kohtuuton. Asiakas on jättänyt toimeentulotukihakemuksen kaksi viikkoa sitten eikä ole vielä saanut päätöstä. Asiakas on täysin rahaton, ei ole edes ruokaa ja laskuja on pino maksamatta. Maksujen viivästyminen aiheuttaa lisäkuluja viivästysmaksujen vuoksi, eikä pienituloisella ole varaa tähän. Kuinka pian toimeentulotukihakemukset on käsiteltävä? Sosiaaliasiamiehen vastaus:toimeentulotukihakemus tulisi käsitellä viivytyksettä, noin viikossa.valitettavasti toimeentulotuen käsittelyaika on tällä hetkellä useita viikkoja. Voin neuvotella johtavan sosiaalityöntekijän kanssa hakemuksen käsittelyn kiirehtimisestä.toinen vaihtoehto on, että neuvon asiakasta menemään sosiaalitoimistoon päivystykseen. Asiakas tahtoisi tutustua perhettään koskeviin lastensuojelun asiakirjoihin. Tilanne sosiaalityöntekijän kanssa on kriisiytynyt ja asiakas haluaisi tietää, mitä papereihin on kirjattu. Hän ei tiedä, onko hänellä oikeutta tutustua asiakirjoihin, eikä tiedä mistä ja miten niitä voi saada käsiinsä. Sosiaaliasiamiehen vastaus: Ihminen saa asianomaisena tutustua omaa lastansa koskeviin lastensuojelun asiakirjoihin henkilötietolain mukaan. Asiakkaan pitää pyytäessään myös saada koko dokumentti, eikä esimerkiksi tietoa vain jostain rajatusta ajanjaksosta, vaik- SOSIAALITURVA 5/2004 7

8 kapa kuluneen vuoden alusta. Neuvon asiakasta tavallisesti ottamaan yhteyttä asiaa hoitavaan sosiaalityöntekijään kirjallisella hakemuksella.tietosuojatoimistot ja monet kunnat ovat laatineet valmiita lomakkeita, joilla hakemuksen voi tehdä. Asiakkaalla on huoltajuuskiista meneillään. Lapsen tapaamisetkaan eivät toimi sopimuksen mukaan.yhdyshenkilönä toiminut sosiaalityöntekijä ei ole asiakkaan mielestä toiminut puolueettomasti, vaan hän on selkeästi asettunut toisen vanhemman puolelle. Asiakasta ei ole kuunneltu kiistakysymyksiä käsiteltäessä ja kohtelu on ollut epäystävällistä. Voiko sosiaalityöntekijää vaihtaa? Sosiaaliasiamiehen vastaus: Asiakkaalla on oikeus hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakas voi tehdä muistutuksen kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, ja avustan häntä muistutuksen tekemisessä. Asiakas voi esittää vaatimuksen esimerkiksi sosiaalityöntekijän vaihtamisesta. Sosiaalityöntekijä suhtautui toimeentulotukea hakeneeseen asiakkaaseen asenteellisesti ja kyseli asiakkaan mukaan vihjaillen, että mihis ne rahat ovat kuluneet. Sosiaaliasiamiehen vastaus: Jos asiakas on hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, soitan asiakkaan luvalla sosiaalityöntekijälle ja kysyn, voiko tapauksessa käyttää harkintaa. Jos asiakas ei halua soittoa, voimme tehdä yhdessä itseoikaisupyynnön. Näissä tapauksissa kyse on ollut puhtaasti rahasta, ja joskus päätös on muuttunut. Jos päätöksen takana on ollut selvää asenteellisuutta, olen ensisijaisesti suositellut, että asiakas menee itse puhumaan tämän työntekijän tai hänen esimiehensä kanssa, ja kertoo kuinka loukkaavalta jotkut sanat ovat tuntuneet. Suosittelen avointa keskustelua eteenkin, jos asiakkaalla on tarvetta edelleen asioida saman sosiaalityöntekijän kanssa. Jos tämä ei asiakkaalle sovi, voin soittaa ja kertoa asiakkaan tunnelmista hänen puolestaan. Kolmas vaihtoehto on tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Asenteellinen kohtelu asiointitilanteessa on tyypillinen muistutustapaus. Vammaispalveluasiakkaan omaishoitaja on toistuvasti hakenut kunnalta suurempaa asuntoa. Nykyinen on täysin tarkoitustaan vastaamaton, liikuntarajoitteinen asiakas ei mahdu pyörätuolin kanssa esimerkiksi kylpyhuoneeseen.toistuvista hakemuksista huolimatta toimivampaa asuntoa ei ole myönnetty, ja kunta on perustellut päätöksiä epämääräisesti. Sosiaaliasiamiehen vastaus: Alkuperäinen ongelma tässä tilanteessa oli palveluohjauksen puute. Sosiaalityöntekijä ei ollut perehtynyt asiakkaan tilanteeseen, eikä pohtinut, miten sitä voisi parantaa, vaikka omaishoitaja oli useasti pyytänyt häntä kotikäynnille katsomaan asunnon olosuhteita. Omaishoitaja oli jostain muualta kuullut mahdollisuudesta henkilökohtaiseen avustajaan, ja soitti sitten minulle kysyäkseen tästä. Kun kunta kieltäytyi järjestämästä henkilökohtaista avustajaa, kehotin asiakasta valittamaan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus velvoitti kuntaa järjestämään perheelle henkilökohtaisen avustajan ja inva-asunnon. Asuntoa ei kuitenkaan kuulunut. Henkilökohtainen avustaja ei ollut riittävä ratkaisu, ja omaishoitaja haki toimivampaa asuntoa uudelleen vedoten kunnan järjestämisvelvoitteeseen. Asia ei ole edennyt kunnassa mihinkään. Neuvoin asiakasta tekemään kunnalle asiakaslain mukaisen muistutuksen hallinto-oikeuden toteuttamatta jättämisestä. Seuraava askel on kannella kunnan toiminnasta lääninhallitukseen. Eri asia on, kuinka iäkäs pariskunta jaksaa tähän ryhtyä. Asiakas odotti vuoden päivät päätöstä omaishoitotuen hakemukselleen, joka palautettiin kielteisenä. Asiakas katsoo ilman muuta täyttävänsä omaishoitotuen saamisen ehdot. Kunta vetoaa määrärahojen puutteeseen. Mitä asiakas voi tehdä? Sosiaaliasiamiehen vastaus: Määrärahojen puutteeseen vetoaminen on pulmallista. Näistä päätöksistä voi valittaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja edelleen hallintooikeuteen, mutta todennäköisesti muutosta ei saada aikaan. On vaikeaa, että kunta on mitoittanut määrärahansa niin tiukoiksi, että koko vuoden määrärahat on joissain tapauksissa sidottu jo helmikuussa. Asiakkaat ovat saaneet kuulla, että turha sun on sitä hakeakaan. Tämä on taas kohtelukysymys, josta voi tehdä muistutuksen. Onhan tilanne tietysti myös työntekijöille turhauttava. Sosiaaliasiamies voi vaikuttaa määrärahojen riittämättömyyteen lähinnä siten, että kirjaa tämän epäkohdan vuosittaiseen selvitykseensä. Kunnan kuljetuspalveluissa siirryttiin matkojen yhdistelyyn kesän kynnyksellä. Moni asiakas halusi järjestää kuljetuksensa vanhaan tyyliin taksilla, johon pienellä osalla olikin vielä harkinnanvarainen mahdollisuus. Asiakkaat yrittivät selvittää, järjestyykö taksikuljetus heidän kohdallaan, mutta turhautuivat siihen, ettei työntekijöitä saanut kiinni. Sosiaaliasiamiehen vastaus: Sosiaalityöntekijöiden puute on vaikea asia, johon sosiaaliasiamiehen keinot eivät juuri ylety. Neuvoin kiireisimpiä kuljetuspalvelun asiakkaita soittamaan neuvontapuhelimeen, joka oli avattu kesäisen ajankohdan vuoksi. Monien puolesta myös soitin paikalla olevalle sosiaalityöntekijälle tiedustellakseni, onko tilanteessa harkinnanvaraa.yksikään päätöksistä ei kuitenkaan muuttunut. Yksi sosiaaliasiamiehen tärkeä tehtävä on kuunnella asiakasta ja tuoda hänen näkökulmansa esiin. Satu Kontiainen 8 SOSIAALITURVA 5/2004

9

10 Yhteisiä arvoja etsimässä Vaasan sosiaalitoimen ja työvoimatoimiston henkilöstö valmentautuu yhteisessä koulutuksessa työttömien palvelukeskustoiminnan aloittamiseen. Intiaanisanonta kuuluu: Älä koskaan arvostele ihmistä, ennen kuin olet kävellyt kaksi viikkoa hänen mokkasiineissaan Tällä opastuksella aloitimme Vaasassa työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen henkilökunnalle suunnatun ensimmäisen yhteisen koulutustilaisuuden. Vaasa Opisto -talon saliin saapui 51 virkailijaa kuuntelemaan puheenvuoroja kummankin hallintokunnan lainsäädännön ja palvelujen arvomaailmasta ja ihmiskäsityksestä. Koulutuksen tarkoituksena oli saada kahden hallintokunnan virkailijat orientoitumaan muutoksiin ja tulevaisuuteen sekä tekemään ajatuksissa tilaa tuleville yhteispalvelukeskuksille ja niissä toteutettavalle yhteistyölle. Koulutuksen tarkoituksena oli myös osoittaa, että asiakkaat ovat yhteisiä ja eri hallintokunnistakin katsottuna voimme löytää yhtymäkohtia. Työvoimatoimiston näkökulma Työvoimatoimiston arvomaailmaan ja ihmiskäsitykseen kuulijat viritti pitkän ja kokemusrikkaan työuran omaava ammatinvalintapsykologi Ilkka Tirkkonen. Työvoimapolitiikan toimintaperiaatteiden mukaista on omatoimisuuden ja aktiivisuuden suosiminen sekä niiden tukeminen, jotka eivät omin avuin suoriudu. Arvopäämääränä on pyrkiä asiakkaiden palvelussa ratkaisuihin, jotka ovat heidän kannaltaan parhaita yhteiskunnassa vallitsevien valintamahdollisuuksien rajoissa. Käytännön arvot liittyvät läheisesti työn laatuperusteisiin, joita ovat asiakaslähtöisyys, virkailijan ammattitaito, luottamuksellisuus, palvelujen saatavuus, sitoutuminen ja vastuu sekä aktiivisuus. Työhallinnon toiminta-ajatuksena on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen siten, että työpaikat ja työnhakijat kohtaavat toisensa. Myös ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinnanohjaus, koulutusneuvonta, työvoimakoulutus sekä ammatillinen kuntoutus sisältyvät toiminta-ajatukseen. Työnhaku- ja palvelukeskus erilleen Vaasan työvoimatoimiston apulaisjohtaja Ulla Luhta kertasi Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosaston tulostavoitteet vuodelle 2004: rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, työvoimapoliittisen koulutuksen ja tukityöllistämisen vaikuttavuus, aktivointiasteen nostaminen, työmarkkinatuen ja kotoutumistuen aktiivitoimissa olevien määrän lisääminen sekä palveluiden laadun parantaminen ovat neuvotteluissa sovittuja tavoitteita. Palvelut eriytetään henkilöasiakkaille ja työnantaja-asiakkaille. Työhallinnon ydinosaamista ovat työhallinnon ja muun tarvittavan lainsäädännön ja ohjeiston tuntemus, työvoiman kysynnän ja tarjonnan tuntemus, neuvonta ja ohjausmenetelmät työelämä- ja koulutusratkaisuissa, koulutus-, ammatti- ja työelämätiedon hallinta, rekrytointimenetelmät sekä konsultointi ja kehittämismenetelmät. Julkisten työvoimapalvelujen rakenteellinen kokonaisuudistus toteutuu vuosina Käytännössä tämä tarkoittaa työnhakukeskuksen ja palvelukeskuksen perustamista eli palvelua eriytetään.työnhakukeskuksissa keskitytään osaavan työvoiman saatavuuteen ja palvelukeskuksissa rakenteellisen työttömyyden purkamiseen. Palvelukeskukset on tarkoitettu niille työttömille työnhakijoille, jotka eivät työllisty ilman laaja-alaisia toimenpiteitä. Palvelukeskuksiin kytketään Kelan lisäksi mukaan kunnat, erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä nuorisotoimi. Työ pohjautuu moniammatillisuuteen, jossa palvelujen tuottajien verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Mihin sosiaalia tarvitaan? Sosiaalitoimen lainsäädäntöä ja arvomaailmaa valaisi johtava sosiaalityöntekijä Tiina Böling. Alustus alkoi kysymyksellä: Mihin sitä sosiaalia sit tarvitaan? Sosiaalityö on moniulotteinen ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Mitään yksiselitteistä hyväksyttyä sosiaalityön käsitemäärittelyä ei ole kyetty luomaan. Sosiaalityön eettisenä periaatteena on jokaisen ihmisen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden kunnioittaminen. Sosiaalityöntekijä on sosiaalialan asiantuntija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ammattitaidolla on kysyntää eri hallinnonaloilla ja erilaisissa organisaatioissa kuten opetussektorilla, työhallinnossa, terveydenhuollossa, kriminaalihuollossa, yritysmaailmassa sekä asumisja rakennussuunnittelussa. Sosiaalityö ohjaa muutosta Sosiaalityön tavoitekenttänä on tunnistaa muutoksen mahdollisuudet ongelmatilanteissa. So- 10 SOSIAALITURVA 5/2004

11 Kolumni siaalityön prosessi alkaa ongelmallisten elämäntilanteiden hahmottamisesta, määrittelystä ja arvioinnista. Asiakkaan tarpeet ja ongelmat eritellään osiinsa ja sovitaan yhteistyön tavoitteista ja päätetään millä työmenetelmillä, toiminnoilla ja toimenpiteillä edetään kohti tavoitetta. Sosiaalityön pitää lisätä ja aktivoida asiakkaiden omia ongelmaratkaisutaitoja ja selviytymisvalmiuksia, vahvistaa yksilön vuorovaikutusta luonnollisten resurssijärjestelmien kuten perheen ja suvun kesken ja virallisten resurssijärjestelmien kanssa. Sen pitää turvata aineelliset resurssit ja tarjota valvontaa ja tukea erityisesti lapsille, joiden hoito ja kehittyminen ovat uhattuina. Sosiaalityöntekijän työmenetelmiä ovat yksilötyö, verkostotyö ja läheisneuvonpito ja niihin sisältyvät toimet. Sosiaalityön työkäytäntöjä säädellään lainsäädännöllä ja paikallisilla ohjeilla. Yhteiskunnallisella tasolla sosiaalityö tuottaa tietoa yhteiskunnan suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin erityisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaaliseen elämään liittyvästä näkökulmasta. Lähtökohdat laeissa Lähtökohdat sosiaalityölle antaa sosiaalihuoltolaki sekä sosiaalihuoltoasetus.yhteistyövelvoite on kirjattu asetuksen 2. pykälään. Lisäksi sosiaalityötä säätelevät laki toimeentulotuesta, lastensuojelulaki, laki kuntouttavasta työtoiminnasta sekä laki asiakkaan asemasta ja oikeudesta. Koulutuksessa käsiteltiin toimeentulotukilinjauksia siten, että oikeutta toimeentulotukeen sekä sen laskemistapaa avattiin muutamien konkreettisten esimerkkien valossa. Koska toimeentulotuki on asiakkaan viimesijaisin toimeentulonlähde, ohjataan asiakas aina ensisijaisesti ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Kela mukana kolmantena Paikallisen Kansaneläkelaitoksen johtaja Per Hellman valaisi lyhyessä kommenttipuheenvuorossaan Kelan roolia sekä yhtymäkohtia tiiviissä yhteistyössä. Kelan toiminta-ajatuksena on turvata väestön perustoimeentulo ja edistää terveyttä ja itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Kelan toimintaa ohjaavia arvoja ovat: ihmistä arvostava, osaava, yhteistyökykyinen ja uudistuva. Kela osallistuu yhtenä osapuolena kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöryhmän toimintaan. Lain tarkoittama yhteistyöryhmän tarve perustuu siihen, että useilla julkisten palvelujärjestelmien asiakkailla on samanaikaisesti terveyteen, sosiaaliseen selviytymiseen, työllistymiseen ja kuntoutukseen liittyviä ongelmia, joiden ratkaiseminen ei ole mahdollista yhdessä palvelujärjestelmässä. Kela on mukana myös Kipinä-kuntoutuskokeilussa yhdessä työvalmennussäätiö Jupiterin, Vaasan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Norrvalla Folkhälsanin kanssa. Kela on antanut sosiaalitoimelle oikeuden käyttää SOKY-tietojärjestelmäyhteyttä. Tämä oikeus on myös Kelan, työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston yhteispalvelupiste Triangelin sosiaalityöntekijällä. Seuraavassa koulutusjaksossa keskitymme kentältä tulleisiin toivomuksiin saada lisätietoa työttömyydestä psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Heidi Blom Kirjoittaja on Vaasan työvoimatoimiston yhteispalvelu Triangelin työvoimaohjaaja. Arja Jämsén Ikkunat auki maailmaan! Tunnustan heti: minulla on krooninen kansainvälisyystartunta. Pidän passin ja rokotukset aina kunnossa. Opiskelin kauan sitten 1970-luvulla. Silloin joku lähti opiskelemaan kauppatieteitä jenkkeihin tai puoluekouluun Moskovaan. Me muut lähdimme interreilaamaan ristiin rastiin Eurooppaa. Työelämässä minulla on ollut onni tutustua sosiaalialan työhön ja koulutukseen useissa maissa. Lomamatkoillakin löydän aina sosiaalialan ilmiöt. Intiassa osuin heti lastenkotiin. Kuubassa yritin olemattomalla espanjan taidollani selvittää korttelikomitean toimintakäytäntöjä. Maailma pienenee, Euroopan unioni laajenee. Mitä se tarkoittaa sosiaalityön kannalta? Kotikaupunkini Joensuu sijaitsee ensi vuoden alun kuntaliitosten jälkeen EU:n ja Venäjän rajalla, maailman suurimman elintasokuilun reunalla. Kansainvälistyminen näkyy kaduilla, kaupoissa, sosiaalitoimistoissa: kansainvälisiä adoptioita ja avioliittoja, vieraita kulttuureita, uusia makuja ja tapoja. Mutta myös avioeroja, kiistoja lasten huolto- ja tapaamisoikeuksista, ymmärtämisen vaikeuksia. Kansainvälinen yhteistyö on minulle olennainen osa ammatillista kehittymistä. Sitä kautta olen saanut oivan peilin omaan yhteiskuntaamme. Kansainvälisyys voimaannuttaa. Opin uutta, saan virkistävän erilaisia näkökulmia ja koen syvää yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta. Kollegani Venäjän Karjalassa, Intiassa, Namibiassa, Kreikassa, Liettuassa tai Irlannissa: ihania ihmisiä, niin erilaisia ja niin samanlaisia. Meitä yhdistävät samat eettiset arvot ja yhteinen työn tavoite tukea ja vahvistaa ihmisiä arjessa. Sosiaalialan käytännön työn kansainvälistyminen on meillä vielä hyvin vaatimatonta.tampereella toimii Globaali sosiaalityö -yhdistys, ja sosiaalialan osaamiskeskuksista SonetBotnian erityistehtävänä on pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen. Kansainvälistyminen voi käynnistyä ihan kotikonsteinkin. Kerran yliopistossa vieraileva vanhusalan kansainvälinen asiantuntija pitikin luentonsa vanhainkodissa. Se viritti henkilöstön innostukseen, jonka seurauksena järjestettiin kansainvälinen opintomatka, ja yhteistyö jatkuu. Koulutusorganisaatioilla on laajat kansainväliset verkostot ja vaihto-ohjelmat. Voisiko kansainvälisyyden edistäminen olla yksi koulutuksen ja työelämän yhteistyön alueista? Sitä kautta vahvistettaisiin osaamista, arvioitaisiin työkäytäntöjä, saataisiin uutta näkemyksellisyyttä työhön ja veikkaanpa edistettäisiin myös työssä jaksamista. Kirjoittaja työskentelee Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Pohjois-Karjalan yksikössä Joensuussa. Harrastuksena ja intohimona ovat kirjat ja ulkomaat. SOSIAALITURVA 5/

12 Eettisyys on arjen pieniä asioita Eettisyys vanhusten laitoshoidossa on arjen pieniä asioita kuten silmiin katsomista, läsnä olemista ja hyvin käsin koskettamista, todettiin Mikkelin Suonsaaren osaston etiikka-hankkeessa. Mikkelin Suonsaaren osastolla on 32 sairaansijaa, joilla hoidetaan iäkkäitä pitkäaikaispotilaita. Osasto toimii myös saattohoitoa antavana yksikkönä. Osastolla työskentelee 16 hoitotyöntekijää ja neljä sairaala-apulaista. Suonsaaren etiikka-hanke toteutettiin yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan koulutusyksikön ja Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen Mikkelin alueellisen tutkimusaseman kanssa. Suonsaaren osaston hanke alkoi toukokuussa 2002 ja päättyi vuoden 2003 lopussa. Hankkeen vetäjänä toimi lehtori Maija Paukkala Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hanke sai nimekseen Eettisyys vanhusten laitoshoidossa on arjen pieniä asioita. Hankkeella haluttiin edistää eettistä ajattelua ja vanhusten arvojen ja oikeuksien huomioon ottamista hoito- ja hoivatyössä, vahvistaa hoitohenkilöstön ja työyhteisön eettistä osaamista ja kehittää vanhusten laitoshoidon palveluja siten, että ne tuottavat hyvää oloa ja edistävät elämänlaatua. Hanke oli osa laajempaa Eettisyyden vahvistaminen iäkkäiden ihmisten avo- ja laitospalveluissa -kehittämishanketta. Suonsaaren pilottiin saatiin euron rahoitus Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisrahoista. Muille osahankkeille ei ole toistaiseksi saatu rahoitusta. Huoli etiikasta Hankkeen taustalla oli huoli hoidon etiikasta, kun vanhusten määrä kasvaa ja palvelujärjestelmän voimavarat ovat rajalliset. Henkilökunta voi tässä tilanteessa kokea hyvän hoidon ihanteet ja todellisuuden mahdollisuudet ristiriitaisiksi. Eettisyyden vahvistaminen voi näissä oloissa tarkoittaa esimerkiksi ymmärrystä siitä, että eettisiä voidaan olla myös rajallisissa, ristiriitaisissa ja jopa raadollisissa olosuhteissa. Pohjimmiltaan iäkkäiden ihmisten laitoshoidon etiikka on pään, sydämen ja käsien yhteistyötä. Se näyttäytyy usein hyvin pienissä ja arkipäiväisissä asioissa ja todentuu kohtaamisessa potilaan kanssa. Tässä hankkeessa näitä asioita pohdittiin yhdessä hoitotyön arjessa. Näin voitiin oppia ymmärtämään eettisyyden ydin, joka saattaa vähentää työstä johtuvaa ahdistusta ja auttaa tuntemaan tervettä ammattiylpeyttä myös raskaassa ja vähemmän vetovoimaisessa vanhustyössä. Osaston eettiset periaatteet Hanke toteutettiin tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeena. Hankkeen aluksi selvitettiin kyselyllä osaston henkilökunnan käsityksiä osaston eettisen toiminnan nykytilasta ja oman työskentelyn eettisistä periaatteista ja kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasivat kaikki osaston 16 hoitajaa ja kaksi sijaista, yhteensä 18. Heistä 11 työskenteli perushoitajan tehtävissä, seitsemän oli sairaanhoitajia, yksi osastonhoitaja ja yksi apulaisosastonhoitaja.vastaajat olivat vuotiaita.Yli puolella oli yli kymmenen vuoden työkokemus hoitotyöstä ja lähes puolella yli kymmenen vuoden kokemus nimenomaan vanhustyöstä. Vastaajista suurimman osan mielestä vanhuksia kohdellaan osastolla yksilöllisinä persoonina ja vanhukset saavat tietoa itseään koskevissa asioissa. Päätöksentekoon osallistumiseen ja omien päämäärien asettamiseen kannustetaan. Luotettavuutta, huolenpitoa ja kumppanuutta pidetään osastolla arvokkaina. Henkilökunta kokee toimivansa potilaiden asianajajina ja pitää tärkeänä vanhuksen voimavarojen edistämistä, joskin osa vastaajista oli sitä mieltä, että on tärkeää teh- Suonsaaren etiikka-hankkeen ohjausryhmä viimeisessä kokouksessaan (vas.): ylihoitaja Jorma Lukkarinen Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta, koulutussuunnittelija Kirsti Väätänen, lehtori Maija Paukkala ja koulutusjohtaja Anneli Jaroma Mikkelin amk:sta, osastonhoitaja Taru Vartiainen Mikkelin Suonsaaren osastolta ja toimialapäällikkö Tuire Parviainen Ikäinstituutista. Kuvasta puuttuu yliopettaja Leila Pihlaja Mikkelin tutkimusasemalta. 12 SOSIAALITURVA 5/2004

13 dä asioita vanhuksen puolesta. Vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että kaikille osaston vanhuksille tulee turvata yhtäläinen hyvä olo ja kaikkia vanhuksia hoidetaan laadullisesti yhtä hyvin. Henkilökunta arvioi itseään Vastaajat kokivat hoitaneensa vanhuksia yksilöllisinä persoonina kuuntelemalla heidän elämäntarinoitaan ja tukemalla heidän arvomaailmaansa. Vanhuksille oli annettu tietoa ja heitä oli kannustettu osallistumaan päätöksentekoon.yhteenkuuluvuuden tarvetta perheeseen ja yhteisöön oli tuettu ottamalla huomioon vanhuksen elämänolot ja tutustumalla heidän elämäntapoihinsa. Sen sijaan hoitosuunnitelmaa oli harvoin tehty yhdessä vanhusten tai heidän omaistensa kanssa. Hoitajat eivät myöskään olleet aktiivisesti tutustuneen vanhukselle tärkeisiin ihmisiin. Vastaajat arvioivat toimineensa luotettavasti. He kuvasivat huolehtineensa siitä, että hoitotilanteet ovat turvallisia ja lääkkeet jaetaan huolellisesti. Hoitajat pitivät luotettavuutena myös sitä, että päivittäinen hoito toteutuu ohjelman mukaisesti. Vastaajat kokivat osoittaneensa huolenpitoa ottamalla huomioon vanhuksen kokonaistarpeet. Huolenpitona nähtiin myös se, että rajoitetaan vanhusten liikkumista kaatumisriskin vuoksi. Kumppanuutta oli osoitettu myötäelämisellä, uskon ja toivon lujittamisella sekä toiveiden huomioon ottamisella. Myös hoitoyhteisöön kuulumista oli eri tavoin vahvistettu. Potilaan asianajajana toimimista oli toteutettu tuomalla esille vanhuksen etuja ja edistämällä vanhuksen omien tavoit- EETTISET TEOT: Läsnäoleminen Aidosti kuunteleminen Tiedottaminen Valinnanmahdollisuuksien tarjoaminen Voimavarojen tukeminen Vakaumuksen kunnioittaminen Virikkeiden tarjoaminen Läheisten ja omaisten tukeminen Läheisten ja omaisten osallistumisen mahdollistaminen Ystävällisyyden osoittaminen Hyvin käsin kosketteleminen Lämpimän äänensävyn käyttäminen Tarpeiden tulkitseminen Avun ajallaan tarjoaminen Lupausten pitäminen Huoneen oveen koputtaminen Silmiin katsominen Kunnioittavasti puhutteleminen Kiireettömästi toimiminen Kivun hoitaminen Yhteisten hoitolinjojen noudattaminen Yksilöllisen hoitosuunnitelman noudattaminen Hyvän olon tuottaminen Yksityisyyden suojaaminen Turvallisuudesta huolehtiminen Asioiden ajaminen Tarvittaessa puolesta tekeminen Rauhallisen ja esteettisen ympäristön tarjoaminen Elämänhistorian tunteminen Menneen elämän muisteleminen Omien tavaroiden salliminen Epäkohtiin tarttuminen Suonsaaren osaston henkilöstö tuotti etiikka-hankkeen koulutuksessa tämän huoneentaulun. Siihen on koottu yhteiset arvot, periaatteet ja eettiset teot, joihin henkilökunta sitoutuu. SOSIAALITURVA 5/

14 teiden saavuttamista. Vastaajat olivat myös nostaneet esille osastolla ilmenneitä eettisiä epäkohtia. Vanhuksen voimavarojen tukemiseksi koettiin toisaalta se, että tehtiin asioita vanhuksen puolesta ja toisaalta panostamalla vanhuksen omien kykyjen säilymiseen.vastaajat kuvasivat jaksaneensa hoitaa myös hankalaa potilasta ja auttaneensa potilaita, jotka eivät kykene pyytämään apua. Vastaajien mukaan vanhuksen hoitajalle uskomia asioita ei aina voida jättää kertomatta muille, eikä vanhukselle aina kerrota hänen tilanteestaan totuudenmukaisesti. Nämä eettisesti ongelmalliset tilanteet liittyvät todennäköisesti moniammatillisen hoitotiimin yhteisneuvotteluihin ja vastuukysymyksiin. Kehittämistarpeita Avoimella kysymyksellä pyydettiin vastaajia kuvaamaan eettisesti ongelmallisia tilanteita työyhteisössä. Sellaisiksi kuvattiin esimerkiksi saattohoitotilanteet, jos voimavarat ovat rajalliset. Vastaajat näkivät eettisesti ongelmalliseksi myös sen, että potilaiden omaa tahtoa on vaikea saada selville ja toisaalta sen, että aina potilaan omaa tahtoa ei voida noudattaa esimerkiksi siirroissa osastolta toiselle. Kuntoutumista edistävässä toiminnassa koettiin joskus esiintyvän ristiriitoja omaisten toiveiden ja todellisten mahdollisuuksien välillä. Paria vastaajaa askarruttivat potilaan kohtaamiseen, pakkosyöttämiseen ja kovakouraiseen käsittelyyn liittyvät yksittäiset havainnot. Henkilökunnalta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös, millaisissa eettisissä asioissa työyksikössä tulisi saada aikaan kehitystä.vastaajien mielestä erilaisten potilaiden kunnioittamiseen tulisi sitoutua entistä enemmän ja potilaiden mielipiteitä pitäisi kuunnella vielä enemmän ja tiedustella niitä aktiivisesti. Kiireettömyyteen ja rauhallisen ilmapiirin luomiseen pitäisi panostaa ja pyrkiä potilaan historian ja persoonan parempaan tuntemiseen. Saattohoidon toivottiin kehittyvän niin, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin. Eräs vastaaja kuvasi kehittymistarpeita seuraavasti: ihmisen kohtaaminen ja auttaminen niin, ettei potilas kokisi tulleensa pakotetuksi johonkin, jota itse ei halua. Eettisen toiminnan edellytykset Vastaajia pyydettiin arvioimaan missä määrin he olivat samaa tai eri mieltä väittämien kanssa, jotka kuvasivat hoitajaan itseensä ja työyhteisöön liittyviä eettisen toiminnan edellytyksiä. Näistä vastauksista kuvastui se, että osastolla oli varsin hyvät lähtökohdat ja edellytykset eettisten asioiden pohdintaan ja kehittämiseen. Suurin osa hoitajista koki tekevänsä kutsumustyötä, olevansa sitoutunut nimenomaan vanhustyöhön ja arvioi jatkuvasti itse omaa työtään. Henkilökunta myös tunnisti hoitotyön tehtäväksi potilaan hyvinvoinnin edistämisen. Hoitajat tällä osastolla saivat tyydytystä, jos olivat voineet saada aikaan jotain merkittävää vanhuksen hyvän olon edistämisessä. Heillä oli kokemuksensa mukaan hyviä eettisiä esikuvia osastolla ja työyhteisön ilmapiiri mahdollisti eettisesti oikeiden ratkaisujen tekemisen. Hoitajat kokivat saavansa vaikuttaa omaan työhönsä ja saivat tukea eettisesti ongelmallisissa tilanteissa esimieheltään. Työmäärä osastolla koettiin suureksi ja työ kiireiseksi, mutta siitä huolimatta osastolla oli kehitetty hoitotyötä ja muutettu työtapoja potilaiden hyvän olon edistämiseksi aiemminkin. Myös eettiset periaatteet oli kirjattuina jo ennen tätä hanketta. Omaiset Osaston luonteesta johtuen omaisten kanssa tehtävän yhteistyön tarve tuli korostetusti esille hankkeen aikana. Omaisille tehtiinkin kysely, jolla selvitettiin heidän käsityksiään siitä, kuinka henkilökunta pystyy huolehtimaan potilaan hyvän olon tuottamiseen liittyvistä asioista. Kyselyn pohjalta lähdettiin toteuttamaan hoitoneuvottelukäytäntöä osastolle saapuville uusille potilaille ja heidän omaisilleen. Sitä varten luotiin hoitoneuvottelukansio. Hankkeen loppupuolella omahoitajat arvioivat kaikkien entisten potilaidensa hoitosuunnitelmat ja päivittivät ne uusille lomakkeille. Lisäksi hoidon suunnittelulle, kirjaamiselle ja raportoinnille sovittiin yhteiset periaatteet. Huoneentaulu pienistä teoista Hanke eteni koulutustilaisuuksien, osastokokousten ja pienryhmien työskentelyn muodostamana prosessina. Koko henkilökunta osallistui kuuteen iltapäiväkoulutukseen, jotka pidettiin osaston ulkopuolella. Osastokokouksia pidettiin yhdeksän kertaa. Ensimmäisen koulutustilaisuuden jälkeen henkilökunta päätti lähteä pohtimaan, mitä ihmisarvon kunnioittaminen tarkoittaa päivittäisessä toiminnassa. Pienryhmien työskentelyn pohjalta syntyivät yhteiset arvot, periaatteet ja eettiset teot, joihin henkilökunta oli valmis sitoutumaan. Ne kuvattiin huoneentauluna, joka viesti myös siitä, että eettisyys on pään, sydämen ja käsien yhteistyötä. Se näkyy arjen pieninä tekoina potilaan hyväksi. Osastolle hankittiin iäkkäiden ihmisten hoidon etiikkaan liittyvää kirjallista materiaalia, artikkeleita ja tutkimuksia. Näiden perusteella henkilökunta tuotti osastokokouksessa neljä aihealuetta, jotka heidän mielestään olivat edellytyksiä ihmisarvon kunnioittamiselle: itsemäärääminen, hyvä kohtelu, hyvä kuolema ja hyvä henkilöstö. Seuraavaksi henkilökunta jakaantui neljään ryhmään, ja kukin ryhmä otti yhden neljästä edellytyksestä. Ryhmät kirjasivat käsityksiään asioista, joiden avulla ko. edellytys toteutuu. Kirjauksista syntyi alustava hahmotelma huoneentauluksi. Se työstettiin osaston henkilökunnan kanssa yhdessä lopulliseen muotoon ja kaikki hyväksyivät sen varauksetta. Hanke koettiin hyödylliseksi Hankkeen päätteeksi tehdyssä kyselyssä ilmeni, että henkilökunta koki hankkeen erittäin kiinnostavaksi ja uusia näkökulmia avaavaksi.toteutustapaa pidettiin sopivana ja hanke koettiin hyödylliseksi osaston kehittämistyön ja itsen kannalta. Henkilökunta koki oppineensa paljon ja oli tyytyväinen koulutustilaisuuksiin. Ryhmätyöskentelyä pidettiin antoisana. Hankkeen vetäjän ja työtovereiden koettiin tukeneen omaa osallistumista ja hankkeen onnistumista erittäin hyvin. Merja Moilanen LÄHDE: Paukkala, Maija.2004.Eettisyys vanhusten laitoshoidossa on arjen pieniä asioita.henkilöstön eettisen osaamisen vahvistaminen terveyskeskuksen vuodeosastolla.kehittämishankkeen loppuraportti.(julkaisematon) 14 SOSIAALITURVA 5/2004

15 Miten vanhusten hoitaja jaksaa? Vanhuksen hoitajan ei tarvitse aina jaksaa. Hänelläkin on lupa omille väsymyksen tunteilleen. Vanhojen ihmisten hoitaja työskentelee palvelutalossa, vanhainkodissa, vuodeosastolla tai vanhusten kodeissa. Kaikissa näissä paikoissa vanhukset elävät omaa elämäänsä riippumatta siitä, köpöttelevätkö he kodeissaan vai makaavatko he vuodeosaston vuoteissa. Vanhojen ihmisten hoitaja katselee vanhuksia. Joku heistä järjestelee tavaroitaan, joku lukee lehteä pöydän ääressä ja joku makaa sängyssään silmät kiinni pitkät ajat liikkumatta ja puhuu välillä hieman itsekseen. Miten elämä onkaan haurasta! Miten vanhusten hoitaja jaksaa? Ei hän aina jaksakaan. Eikä hänen tarvitsekaan. Silloin, kun hän on väsynyt kaikkeen, hän näkee raskaan työnsä, päivästä toiseen toistuvat tehtävät, alhaisen palkan ja vaativat omaiset. Hänellä on oikeus ja lupa nähdä se kaikki, koska se on yhtä totta kuin kauneus, ilo ja merkitys, joka työhön liittyy. Silloin, kun hän jaksaa, hän näkee kauneuden, joka on ohentuneessa ihossa, hidastuneessa vauhdissa ja kadoksissa olevissa sanoissa. Hän näkee elämänviisauden, joka asuu hiljaisuudessa. Hän näkee elämänilon, joka puhkeaa kukkaan kohtaamisessa. Ja hän näkee elämän kivun, joka syntyy yksinäisyydestä ja elämäntyön vääristämistä nivelistä. Omaa väsymystä voi olla vaikea hyväksyä Silloin, kun vanhusten hoitaja ei jaksa, hänen voi olla jostain syystä vaikea myöntää sitä. Hänen pitäisi olla aina iloinen, ahkera ja ymmärtäväinen. Hän tuntee olevansa huono ja kelvoton ihminen, jos on väsynyt, voimaton ja innoton. Hänen pitäisi aina jaksaa, hän ei saisi valittaa. Hänen pitäisi olla tyytyväinen, kun asiat ovat niinkin hyvin. Ei saisi olla kiittämätön. Hän tuntee syyllisyyttä ja häpeää tunteistaan. Pettymyksentunteesta, joka syntyy kokemuksesta, ettei mikään päivä tuo mitään uutta tullessaan. Pelostaan, että hänen oma elämänsä jää elämättä. Suuttumuksen tunteesta heitä kohtaan, jotka eivät arvosta hänen työtään. Siitä, ettei kääntänyt toista poskea ilkeästi huomauttavalle työkaverille, vaan sivalsi takaisin. Hän ei uskalla myöntää, ettei nyt jaksa. Ei tänään, ei tällä viikolla. Elämässä on nyt liikaa vaikeita asioita tarvitaan hetki aikaa miettiä. Koska hän ei myönnä väsymystään, hän ei voi levätä. Koska hän ei uskalla kohdata tunteitaan ja olojaan, hän ei voi ottaa niistä vastuuta. Vaikeus kohdata tunteitaan, tunnistaa olojaan ja myöntää tarvitsevuuttaan, on syntynyt hänen elämäntarinassaan. Lapsuuden tarina on muotoillut pohjan, jolle elämä on sittemmin rakentanut lisää. Hoitajan sisimpään on muodostunut kelpaamattomuuden uskomus. Hän uskoo olevansa lähtökohdissaan vääränlainen ja vain olemalla täydellinen suorittaja, hän ansaitsee oikeuden olla olemassa. Tunteille tarvitaan lupa Torjumalla tunteensa hän ei pääse niitä pakoon. Päinvastoin silloin ne ohjaavat ja vangitsevat elämää.yrittäessään välttää tunteita hän itse asiassa antaakin niille kaiken vallan hallita ja kapeuttaa elämää. Selviytyäkseen eteenpäin, jaksaakseen jatkaa hänen on kohdattava tunteensa.tunteet ovat elämää. Ne ovat sallittuja ja oikeita. Kohtaamalla tunteensa, suostumalla niihin hän katsoo itseään ikään kuin peilistä.tältä minusta tuntuu, tämä on todellista. Hän tarvitsee luvan tunteilleen ja oloilleen. Sitä lupaa ei kukaan toinen anna. Se hänen on annettava itse itselleen. Jos hän odottaa, että toiset osoittaisivat, että hänellä on tilaa olla kokonainen ihminen kaikkine piirteineen ja tuntemuksineen ja että hänellä on lupa tuntea omat tunteensa ja tarvita sitä, mitä tarvitsee, hän saa odottaa aina. Hänen sisimmässään olevan kelpaamattomuuden uskomuksen tilalle on synnyttävä kelpaavuuden uskomus. Jokaisella on olemassaolon oikeus omana itsenään. Ei ole olemassa tunteita, jotka veisivät tämän oikeuden. Ei ole myöskään olemassa suorituksia, joilla ihminen voisi lunastaa oikeuden itselleen. Se on hänellä ilman suorituksia. Hänen täytyy uskaltaa heittäytyä omaan Vanhojen ihmisten hoitaja katselee vanhuksia. Joku heistä järjestelee tavaroitaan, joku lukee lehteä pöydän ääressä ja joku makaa sängyssään silmät kiinni pitkät ajat liikkumatta. Miten elämä onkaan haurasta! elämäänsä kaikkine tunteineen ja luotettava siihen, että elämä kantaa. Oma tehtävä maailmassa Vanhusten hoitaja kysyy itseltään, miksi hän tekee tätä työtä. Eihän siksi, että saisi itselleen olemassaolon oikeuden? Silloin hän ei kauaa jaksa. Eihän siksi, että voisi näyttää toisille olevansa hyvä ihminen, oikein auttavainen ja ahkera? Silloin hän oikeastaan yrittää näyttää sisimmässään olevalle kelpaamattomuuden uskomukselle. Eikä se tyydy mihinkään. Tekeekö hän tätä työtä siksi, että jostain syystä jota hän ei osaa selittää hänen elämäntehtävänsä on olla osa tätä elämänpiiriä? Jää ehkä aina arvoitukseksi, miksi kaikista maailman tehtävistä juuri tämä on hänen tehtävänsä. Arkisia tehtäviä tehdessään hän miettii elämänkulkua. Kun hän oli pieni, hänen äitinsä hoiti häntä. Äiti huolehti kaikesta, syötti, puki ja lohdutti. Sitten häntä hoiti lastenhoitaja, joka opetti sitomaan kengännauhoja ja näytti, miten haarukalla ja veitselle syödään. Opettaja otti kädestä kiinni, kun kuljettiin kadun yli. Nyt hän on keski-ikäinen. On hänen vuoronsa hoitaa äitiään, opettajia ja muita hänen lapsuutensa viisaita aikuisia. Hän miettii, miten merkillistä on kuinka osat vaihtuvat. Samalla hän oivaltaa, että siinä juuri on jotakin olennaisen kaunista ja syvää elämästä, kun ihmiset hoitavat kukin vuorollaan toinen toisiaan. Sen mukaan, kuka milloinkin ja minkälaista apua tarvitsee. Kati-Pupita Mattila Kirjoittaja on teologian tohtori ja lääketieteen ylioppilas SOSIAALITURVA 5/ RAIMO LIETSALA

16 Anna Liisa Karjalainen Omaelämäkerrallinen kirjoittaminen lisää itsetuntemusta Sosiaalialan työssä tärkein työväline on oma persoona. Onnistunut työskentely erilaisten ja eri elämäntilanteissa elävien ihmisten kanssa edellyttää itsetuntemusta, jota voi kehittää omaelämäkerrallisella kirjoittamisella. Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopinnoissa elämäkerrallinen reflektio on aloitettu opintojen alussa. Aikuisopiskelijat ovat kirjoittamalla käyneet läpi elämänkaarensa osana elämänkaariopintoja ja kokoontuneet kirjoittamisen lomassa kertomaan omia elämäntarinoita toisilleen. Sosionomiopinnot aloittavalla aikuisella on takanaan runsaasti erilaista työ- ja elämänkokemusta, joka on muovannut häntä ihmisenä ja jolla on vaikutusta ihmissuhdetyössä. Elämänkaaresta kirjoittamalla voidaan tiedostaa oma elämänkokemus ja tuoda se arvokkaaksi osaksi oppimisprosesseja. Näin uuden tiedon liittäminen jo olemassa olevaan helpottuu. Oppiminen edellyttää tietynlaista elämäkerrallista reflektiota. Ihminen palaa aina uuden kokemuksen tulkinnassa aiempiin kokemuksiinsa, ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat seuraavaan kokemukseen. Niin oppijat kuin heidän ohjaajansakin muodostavat merkityksiä ja jäsentävät tietoa kokemustensa ja elämänhistoriansa mukaan.tämä erilaisuus on mahdollista kääntää edistämään oppimista elämäkerrallisella otteella. Omasta kokemuksesta ja elämänhistoriasta kertominen auttaa paitsi omien myös toisten lähtökohtien ymmärtämistä. Elämänhistoriasta uusia oivalluksia Kirjoittaminen antaa oman elämän kerronnalle eri ulottuvuuden kuin puhuminen. Muistoista kirjoitetaan enemmän omilla ehdoilla, koska kirjoittaessa ei kukaan toinen ole läsnä ohjailemassa muistelua ja sen ilmaisemista. Omasta elämänhistoriasta on hedelmällisintä kirjoittaa muistoja kuvaten ja analysointia välttäen. Kun muistot kirjautuvat kuvauksina, niistä voi syntyä uusia oivalluksia, jotka eivät noudata entisiä, tuttuja tulkintoja. Kirjoittajan on mahdollista palata jo kirjoitettuun, muuttaa tekstiään ja näin käydä läpi omaan historiaansa ja minuuteensa liittyviä asioita. Kirjoittamisprosessi voi johtaa ajattelemaan asioita uudella tavalla ja luomaan uusia merkityksiä. Sen avulla on mahdollista tiedostaa myös omat ajatteluprosessit syvemmin. Elämäntarina ja reflektio Kirjoittamisen ohjaus ja opetus perustuvat perinteisesti mahdollisimman hyvän tekstin tuottamiseen. Tekstit tuotetaan lukijaa varten. Kirjoittajaa voidaan myös ohjata kirjoittamaan vain itselleen. Kertoja suhteuttaa aina kertomisen kuulijoihin ja kerrontatilanteeseen. Kirjoittaessaan vain itselleen kirjoittaja voi vapautua kerrontaa ohjaavista kuulijoista ja kerrotun tarinan arvioinnista ja keskittyä lukijan huomioimisen sijaan itsensä kohtaamiseen. Itselle kirjoittaessa syntyvän tekstin laatua tai määrää tärkeämpää on kirjoittamisen kokemus. Tekstin merkitystä voi verrata hyönteisen ympärilleen kehittämään koteloon, joka käy Sosiaalialan ammattilaisen työotteeseen vaikuttaa se, miten hän tarkastelee ja näkee oman lapsuutensa ja nuoruutensa. Jos suhdettaan omiin taustoihinsa ei tiedosta, voi joutua jatkuvasti tilanteisiin, joissa omat työskentelytavat eivät tuota toivottua tulosta. SATU KONTIAINEN 16 SOSIAALITURVA 5/2004

17 tarpeettomaksi heti kun hyönteinen sen sisällä on kehittynyt lentokykyiseksi. Kirjoittamalla omasta historiastaan kirjoittaja jäsentää menneen elämänsä kokemusta, mutta sen lisäksi hän selvittelee muistelunsa kokemusta. Hän tekee päätelmiä eletystä, arvioi suhdettaan muistoihinsa, rajaa muisteluaan, rakentaa jatkuvuuden ja mielekkyyden tunnetta ja järkeistää kokemustaan. Reflektion avulla kirjoittaja antaa merkityksen tarinalleen ja käy keskustelua sen kanssa. Tunteet muistelun ydintä Omasta elämänhistoriasta kirjoittaminen on täynnä oivalluksia, päätelmiä ja tunteita. Kirjoitustyössä emotionaalisuus on keskeistä. Kirjoittaessa muistelija hakee itselleen sopivan muisteluaseman, josta käsin hän tarkastelee elettyä elämäänsä. Jollakin tuo asema on suoraan muistojen ytimessä, kyseisen hetken tunteita myöten. Joku toinen taas asettautuu välimatkan päähän havainnoijaksi, ja tulkitsee muistojaan nykyhetken mukaan, esimerkiksi säälien, vihaisena tai hyväntahtoisesti hymyillen. Tunteet ovat muistelijalle merkki hänen suhteestaan muistoihinsa. Muistelu tuottaa usein mielihyvää. On palkitsevaa kohdata itsensä ja ajatella sellaista, mitä ei ole ajatellut aikoihin tai jota ei tiennyt muistavansakaan. Muistaminen hämmästyttää, samoin kuin muistamattomuuskin. Kirjoittaminen on luova prosessi. Elämä ei ole tarina, mutta kerronta luo siitä tarinan.tarinan avulla kertoja voi rakentaa jatkuvuuden ja mielekkyyden tuntoa elämäänsä. Suhtautuminen omaan elämään Tutkin omaelämäkerrallista kirjoittamisprosessia sosionomikoulutuksessa niiden kirjoittamistarinoiden pohjalta, joita opiskelijat kirjoittivat jokaisen omaelämäkerta-kirjoituskerran jälkeen. Lapsuusaika nähtiin näissä teksteissä emotionaalisena ominaisuutena. Lapsuuden kerronnan variaatiot olivat onnellinen lapsuus, traumaattinen lapsuus ja hassu, hauska lapsuus. Taustalla on kuultavissa psykologis-pedagoginen puhe lapsuudesta, samoin kuin ne kulttuuriset mallit ja tavat, joiden mukaan elämäntarinoita on totuttu kertomaan. Lapsuuden minään suhtauduttiin empaattisesti ja ymmärtäen. Omaan nuoreen minään ei kuitenkaan suhtauduttu samalla ymmärtämyksellä. Aikuinen kirjoittaja tarkasteli omaa nuoruuttaan kriittisesti, ymmärtämättömästi ja häpeävästi. Nuori minä asetettiin yleisesti ikään kuin vastuuseen toimistaan ja käytöksestään. Nuoruus muistettiin tuskan ja tyhmyyksien aikana. Vaikka kulttuurisesti nuoruus on ihannoitua aikaa, niin henkilökohtaisella tasolla se on usein ahdistavaa ja täynnä epävarmuutta eikä oman nuoruutensa tarkastelija näe siinä mitään tavoiteltavaa. Aikuisuuden määrittely oli kirjoittajille vaikeampaa. Nuoruuden ja aikuisuuden selkeärajaisuus on kadonnut. Aikuisuuden merkeiksi tunnistettiin rauhoittuminen, sopeutuminen, itsemääräämisoikeus, vastuuntunto, mutta myös ulkoiset tunnusmerkit, kuten perhe ja oma asunto. Apu sosiaalialan työssä Mitä vaikutusta sosiaali- tai kasvatusalan ammattilaisen työotteeseen on sillä, miten hän tarkastelee ja näkee oman lapsuutensa ja nuoruutensa? Miten tapa tarkastella omaa nuoruutta on yhteydessä käsitykseen siitä nuoruudesta, jota hän työssään kohtaa? Miten lapsuuden monimuotoisuutta voisi tarkastella muutenkin kuin luokittelemalla sitä? Mitä kokemuksia itsellä on avuttomuudesta ja autetuksi tulemisesta? Entä ihmiselämän erityiskysymyksistä, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmista, vammaisuudesta ja syrjäytyneisyydestä? Jos omaa suhdettaan lapsuuteensa ja nuoruuteensa tai ihmiselämän erityiskysymyksiin ei tiedosta, voi joutua jatkuvasti tilanteisiin, joissa omat menettelytavat työssä eivät tuota toivottua tulosta tai joissa omat tunnereaktiot voivat yllättää ja tulla työskentelyn esteeksi. Suhteella omaan elettyyn elämään on merkitystä erityisesti ihmissuhdetyötä tekevillä. Omaelämäkerrat ja niiden reflektointi ovat tapa tarkastella elettyä. Samalla voi selvittää taustansa vaikutuksia työtapoihinsa. Narratiiviset menetelmät voivat olla sosiaalialan asiakastyössä onnistuneen työn edellytys. Asiakaslähtöisyys edellyttää paitsi taitoa kuunnella ja kuulla, myös taitoa auttaa asiakasta kertomaan tarinansa ja kokemuksensa.tarinat ovat tiedon lähde. Kuka menetelmää voi käyttää? Omaelämäkertatekniikoilla voi hahmottaa elettyä, nykyistä ja tulevaa. Kun kuitenkin on tiedossa muistelun emotionaalisuus, on aiheellista kysyä, kuka narratiivisia menetelmiä voi käyttää. Narratiiviset menetelmät mieltyvät herkästi osaksi terapiaosaamista. Mitä tehdä prosesseille, jotka lähtevät mahdollisesti ihmisissä liikkeelle? Tarinallisissa menetelmissä olennaista on, että muistelija saa edetä omassa tahdissaan ja omilla psyykkisillä edellytyksillään. Muistot ovat yksityisaluetta, eikä muistelijan rajoja pidä mennä rikkomaan. Kirjoittamalla muistellessa muistelun säätely on kirjoittajan hallussa, eikä mitään rajoja ylitetä kertojan tahtomatta. Suullisessa kerronnassa näin saattaa huomaamatta tapahtua. Ryhmässä kirjoitettaessa tila ja tilanne estävät uppoamasta sellaisiin muistojen syövereihin, joista on vaikea päästä pois. Omien kipeiden muistojen hipaisukin voi riittää omien kerronnallisten ääriviivojen hahmottamiseen niidenkin, jotka odottavat kerrotuksi tulemiselle otollisempaa aikaa. Narratiiviset menetelmät ovat parhaimmillaan keino edistää omien voimavarojen löytymistä ja omaan kohtaloon vaikuttamisen tunnetta, kykyä asettaa ja saavuttaa päämääriä sekä toiveikkuutta tulevaisuutta kohtaan. Kirjoittaja työskentelee äidinkielen ja viestinnän lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulun Järvenpään yksikössä. Yhteystiedot: LÄHTEET Heikkinen, Hannu L.T. (2002) Elämää kansioissa.teoksessa Heikkinen, H. & Syrjälä, L. (toim.) Minussa elää monta tarinaa. Kirjoituksia opettajuudesta. Helsinki: Kansanvalistusseura Huotelin, Hannu (1994) Elämäkerrat tutkimuksessa ja kasvatuksessa.teoksessa Heikkinen, A. & Kaarninen, M. & Kuusisto, L. (toim.) Suomalainen ammattiin kasvattaja. Lähtökohtia tutkimukseen. Ammattikasvatussarja 11.Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos. Ojanen, Sinikka (2000) Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Palmenia-kustannus. Karjalainen, Anna Liisa (2003) Kokemuksesta kirjoittaminen ja kirjoittamisen kokemus. Omaelämäkerrat sosionomikoulutuksessa ja narratiivinen menetelmä sosiaalialan työssä. Kulttuuritieteiden ammatillinen lisensiaatintyö. Joensuun yliopisto. Vilkko, Anni (1997) Omaelämäkerta kohtauspaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 663. Helsinki: SKS. Viskari, Sinikka (2001) Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Opas kirjoittamiseen ja seminaarityöskentelyyn.tampereen yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Julkaisusarja B n:o 17. SOSIAALITURVA 5/

18 Anne Siponen Kesytä kiire Otsasi hiessä sinun on Näin ei tarvitse olla. Asumispalveluesimiehet ovat löytäneet hyviä tapoja vähentää kiirettä. Lähes puolet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista joutuu kiirehtimään työssä.töiden tekemiseen ei ole tarpeeksi aikaa. Omaa työtä kehittämällä kiireen voi toisaalta saada hallintaan. Kiireen hallinta parantaa työntekijän hyvinvointia, työssä viihtyvyyttä ja itse työsuoritusta. Tässä kirjoituksessa pohdin, mitä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi tehdä kiireen ja siitä aiheutuvan ylikuormituksen estämiseksi ja lievittämiseksi. Näkökulma on kehitysvamma-alan ammattilaisten. Kirjoitus perustuu Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän 16 asumispalveluesimieheltä keräämääni kysely- ja haastatteluaineistoon. Myönteinen ja kielteinen kiire Kiireen seuraukset ovat sosiaalija terveysalan työyhteisössä moniulotteisia. Sopiva kiire on myönteinen asia, joka lisää työntekijöiden toimintakykyä ja vireyttä. Työtä tehdessä homma on hanskassa. Kiireestä tulee aikaansaamisen tunne, joka antaa sekä tyydytystä että mielihyvää. Sopivasti kiireiset työntekijät kokevat olevansa tehokkaita, arvokkaita ja vaikeasti korvattavia organisaatiossaan. Heidän on helppoa lähteä aamulla töihin, kun omat voimavarat riittävät työstä suoriutumiseen eikä kiire pysty lannistamaan. Kiire voi myös aiheuttaa monia ongelmia auttamisen ammattilaisten työyhteisöissä. Kiire liittyy työntekijöiden välisiin ristiriitoihin, poissaoloihin, virheiden lisääntymiseen, heikkoon vastuun kantamiseen työssä ja itsensä työstä etäännyttämiseen. Yksilötasolla jaksamisongelmat, stressi ja työuupumuksesta aiheutuvat sairaslomat ovat näkyvimpiä kiireen haitallisia seurauksia. Lisäksi kiireen aiheuttama väsymys ja pitkät työpäivät vaikeuttavat työn, perheelämän ja harrastusten yhteensovittamista. Uusi rooli toi uusia vaatimuksia Kyselyyn osallistuneiden kuntayhtymän asumispalveluesimiesten johdolla työskentelee neljästä kuuteenkymmeneen ohjaajaa. Ohjaajat vastaavat asumispalveluiden käyttäjien akuutista hyvinvoinnista. Palvelut tuotetaan avohuoltona pääsääntöisesti omakotitaloissa. Kukin niistä tarjoaa kodin 4-5 kehitysvammaiselle henkilölle. Esimiesten asemaan vaikuttaa kuntayhtymässä ja koko erityishuollossa käynnissä oleva muutoskausi. Kasvavat tehokkuus- ja tulosvaatimukset kohdistuvat etenkin esimiehiin. Esimiestehtävä on viime vuosina vaikeutunut ja monipuolistunut. Nykyisin esimiehen pitää olla monipuolinen osaaja: hänen on oltava sekä asiantuntija että johtaja ansaitakseen oman asemansa. Esimiehen asemaa organisaatiossa luonnehtii kuormittavuus ja kiireisyys. Esimies lataa akkujaan harkiten Esimiehillä on monia yksilöllisiä keinoja lisätä omaa kykyään kestää työpaineita ja kiirettä.vapaa-aika tarjoaa heille areenoita työn koettelemuksista palautumiseen ja oman jaksamisen edistämiseen. Esimiehet ovat vuosien varrella opetelleet työstä irti päästämisen. Auttamistyötä he kuvaavat ammatiksi, joka imaisee sisälleen kokonaisvaltaisesti.työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti. Työstä on kuitenkin osattava päästää ajoittain täysin irti, jos haluaa selvitä eläkeikään työssä, eräs esimies kiteyttää osuvasti. Vapaa-aikaa käytetään harkitusti ja tietoisesti akkujen lataamiseen. Esimiehet saavat työlleen vastapainoa käymällä konserteissa, elokuvissa, teatterissa, työväenopiston kursseilla ja tekemällä käsitöitä. Osa heistä ottaa konkreettisesti etäisyyttä työhön, työpaikkaan ja tiukkoihin aikatauluihin matkustamalla mökille tai ulkomaille ja siellä otetaan rennosti. Liikunta rentouttaa ja lisää suorituskykyä Liikunta ja ulkoilu ovat tärkeimpiä asioita, joista esimiehet saavat vastapainoa työlle. Niiden avulla he pitävät painon normaalina, ehkäisevät sairauksien syntymistä sekä hankkivat rauhallisen unen. Kunnon ylläpitämisen lisäksi liikunta vie ajatukset pois työstä. Liikuntaharrastukset siirtävät työmurheet ja kiireen taustalle sekä ajattelun muihin asioihin. Sauvakävelen, käyn kuntosalilla, hiihdän tai uin päivittäin. Hikoilu vie työhuolet mennessään! Liikkuessa koko kehoni elpyy, voimistuu ja virkisty. Hyvässä kunnossa selviän työstä, vaikka se olisi kuinka raskasta tahansa, eräs esimies kuvaa liikuntaharrastustaan. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen parantaa vapaa-ajankin laatua: liikunta vähentää niskahartiavaivoja ja selkäongelmia sekä parantaa mielialaa hyväkuntoisena vapaa-ajasta nauttii täysipainoisesti. Esimiehiä motivoi myös oman arvon varmistaminen ja nostaminen työmarkkinoilla. Liikunta nostaa suorituskykyä, mikä auttaa pääsemään kiireen aiheuttamien ongelmien yli. Priorisointi ja delegointi purkavat kiirettä Esimiehet eivät jää neuvottomiksi työkiireen kiusatessa. He nostavat esille priorisoimisen: tärkeimmät työt ensin ja muut vasta myöhemmin.tämä ei tarkoita joistakin töistä luopumista, vaan sitä, että pääasioille varataan suurin osa työajasta. Ruuhkahuippuina esimiehet listaavat päivittäin kiireelliset 18 SOSIAALITURVA 5/2004

19 Kiirettä voi hallita asettamalla työtehtäville välitavoitteita. Ne auttavat arvioimaan aikataulujen realistisuutta ja lisäävät onnistumisen kokemuksia. tehtävät ylös järjestelmällisesti. He laativat itselleen tehtävälistan heti aamulla työpaikalla tai jo työmatkalla. Tehtävälista voi olla almanakka tai paperilappu, johon on kirjoitettu mieltä painavat ja määräajaltaan lähimpänä olevat tehtävät. Kun esimiehet päivän aikana merkitsevät kiireelliset ja hankalat työt tehdyiksi, he saavat tehokkaasti palautteen tehdystä työstä. Priorisoiminen auttaa vähentämään kiireisen työpäivän kaoottisuutta ja viime hetken paniikkitilanteita. Kiireestä selviytyjät osaavat delegoida. He luottavat alaistensa ammattitaitoon ja tietävät, miten tehtäviä kannattaa jakaa. He opettavat alaisilleen aktiivisesti uusia työtehtäviä. Pidemmällä aikavälillä työruuhkasta ei selviydy ilman työuupumusta ja stressiä ajattelemalla, että itse tehden kuluu vähemmän aikaa kuin toiselle opettaen. Alaisiin kohdistuvaan luottamukseen kuuluu toisen työtapojen hyväksyminen, vaikka ne eroaisivatkin esimiehen omista. Erilaisten työtapojen käyttö tekee työyhteisön jäsenten oppimisen mahdolliseksi: vähitellen kukin löytää työtavan, joka on tehokkain ja aiheuttaa vähiten kiirettä. EEVA MEHTO Välitavoitteet jäsentävät pitkäkestoista työtä Esimiesten työ on pitkäkestoista. Taloushallinto, henkilöstöasioiden hoitaminen ja kehittämistyö limittyvät toisiinsa työvuoden aikana. Työn tuloksista saadaan silti useimmiten nauttia vasta työn suorittamisen jälkeen. Esimiehet ovat havainneet, että kiirettä voi hallita asettamalla työtehtäville välitavoitteita. Ne auttavat arvioimaan aikataulujen realistisuutta ja lisäävät onnistumisen kokemuksia. Kun välitavoite on saavutettu, esimiehet pohtivat tehtyä kokonaisuutta, latautuvat uudelleen ja valmistautuvat seuraavaan työvaiheeseen. Työssä pitää olla myös kohokohtia silloin tällöin. Tasaista arkipäivän harmautta ei kukaan jaksa kauaa, eräs esimies tiivistää. Työyhteisö tuo tai vie energiaa Hyvinvointimme rakentuu niissä toimintaympäristöissä, joissa vietämme aikaamme. Useimmat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista viettävät arkipäivisin valveilla oloajastaan enemmän aikaa työssä kuin kotona. Se korostaa työyhteisön merkitystä. Parhaimmillaan saamme työyhteisöstämme myönteistä energiaa. Tätä energiaa voimme hyödyntää opiskelussa, kotiaskareissa, harrastuksissa ja erityisesti silloin, kun jäämme eläkkeelle ja nautimme työn jälkeisistä vapaavuosista. Pahimmillaan työ vie lopunkin energiamme ja saattaa sairastuttaa sekä mieltämme että kehoamme. Kiire on yksi pahimmista hyvinvointimme uhkaajista työpaikoillamme. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työsuoritukseen ja -olosuhteisiin on eräs tärkeimpiä kiireen ehkäisykeinoja. Kysely- ja haastatteluaineisto tuo esille useita yksilökeskeisiä, henkilökohtaisia tapoja selviytyä kiireestä. Niitä voi suositella jokaiselle jaksamisongelman ja kiireen kanssa kamppailevalle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle. Lisäneuvoja kiireestä selviytymiseen kannattaa etsiä stressin ja työuupumuksen hallintaa käsittelevistä kirjoista sekä osallistumalla kiireen hallintaa koskeviin koulutustilaisuuksiin. Kiire vähenee omatoimisesti ja yhteistyöllä Yksilölliset selviytymiskeinot eivät yksin ratkaise kiireongelmaa sosiaali- ja terveysalalla. Ne merkitsevät usein vain oireiden hoitamista eivät kiireen syihin vaikuttamista. Vaikka havaitsemme työpaineet yksilöllisellä tasolla subjektiivisina kokemuksina, työpaineet ovat pohjimmiltaan seurausta laajoista prosesseista. Näitä ovat esimerkiksi tehokkuuspaineet, jotka välittyvät meille henkilöstön vähennyksinä. Kiireongelman ratkaisut ovat aina myös yhteisöllisiä. Kiireen vähentämisessä ja poistamisessa tarvitaan poliittisten päättäjien, organisaatioiden johdon ja muun henkilöstön yhteistyötä. Keinoina voivat olla yhteiset keskustelut sekä töiden ja työyhteisöjen uudelleen järjestely eli työyhteisön rakenteisiin vaikuttaminen. Kiirettä ei pureta johtajatasolta, vaan työyhteisön jäsenten omin ehdotuksin. Jokainen sosiaali- ja terveysalan ammattilainen on oman työnsä ja siihen liittyvän kiireen paras asiantuntija. Otsasi hiessä Sinun ei enää pidä työskentelemän ainakaan joka ikinen päivä. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori, joka toimii erityishuollonjohtajana Kymenlaakson erityishuoltopiirissä. LÄHTEET: Järnefelt, N & Lehto, AM.:Työhulluja vai hulluja töitä? Tutkimus kiirekokemuksista työpaikoilla.tilastokeskus, Helsinki Kiikkala, I & Immonen,T & Sohlman, B & Ahonen, J& Siitonen, J.: Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä muutosten pyörteissä. Dialogi, 2000,Vol.10, N:o 6. Maslach, C & Leiter, MP.:The Truth About Burnout. How Organizations Cause Personal Stress and What to Do about It. San Francisco1997. Siponen, A.: Kehitysvamma-alan ammattilainen aikapaineessa. Sosiaaliturva, 2003, Vol.91, N:o7. Vahtera, J.& Kivimäki, M.& Virtanen, P (toim.):työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa: tutkittua tietoa ja haasteita.työterveyslaitos, Helsinki Waris, K.: Näköaloja työelämään. Kuormittuminen voimavaraksi.työterveyslaitos, Helsinki SOSIAALITURVA 5/

20 Masennusta ei oteta riittävän todesta Masennus jää yhä usein huomaamatta ja vaille hyvää hoitoa. Perusterveydenhuollon ammattilaiset ovat liian yksin tarttuakseen sairauden hoitamiseen. Pekka on nelikymppinen mies, jota kovat elämänkokemukset ovat koulineet pienestä pitäen. Isä sairastui ja kuoli Pekan ollessa lapsi.yksinhuoltajaksi jääneen äidin mielenterveys järkkyi. Koulussa Pekka joutui tämän tästä kahnauksiin opettajien kanssa. Armeijakaan ei sujunut ja hän keskeytti sen. Aikuisena hankaluudet jatkuivat: päihdeongelmia, työttömyyttä, avioeroja, lasten huostaanottoja. Pekalla on ollut ongelmiensa keskellä läkähdyttävä määrä kontakteja eri ammattilaisiin: neuvolan täti, isää hoitaneen sairaalan henkilökunta, kouluterveydenhoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä, päihdehoitolaitoksen terapeutti Jotenkin Pekka on valahtanut läpi kaikkien verkostojen. Pekan ongelmia ei ole kyetty ottamaan todesta. Pekka oli psykiatri Maria Vuorilehdon Espoon Mielenterveysfoorumissa pitämän esityksen kuvitteellinen päähenkilö. Todesta ottaminen sisältää sen, mitä sillä normaalissa kielenkäytössä tarkoitetaan. Se on uskomista, ymmärtämistä ja asioiden hahmottamista, hän selittää termiä istuessaan vastaanottohuoneensa työtuolissa. Minun työssäni todesta ottaminen elää hahmottaessani psykiatrisia ongelmia. Ne ovat usein piiloutuneena muiden ongelmien taakse. Minun täytyy käyttää lisäkorvia, lisäsilmiä tai kuudetta aistia tunnistaakseni muista vinkeistä sen, että tässä saattaisi olla kysymyksessä esimerkiksi masennus. Todesta ottaminen on puuttumista asioihin, jotka eivät ole näkyvissä ja joihin asiakas ei suoraan pyydä apua. MINNA TARVAINEN Ryhdistäydy nyt ajattelu sitkeässä Masennus on juuri tällainen piilossa oleva asia, jota ihminen ei kanna tarjottimella ammattilaisten hoidettavaksi. Hän pyrkii pikemminkin salaamaan sairauden. Varsinkin masennuspotilaat häpeävät psyykkistä huonovointisuuttaan eivätkä koe ansaitsevansa hoitoa. On yksi masennuksen oire, että pitää itseään arvottomana eikä hoidon väärtinä.tai että suorastaan ansaitsee tulla rangaistuksi pahalla ololla. Vuorilehto on huomannut, että monet suhtautuvat masennukseen vieläkin kuin se olisi itse aiheutettua velttoutta. Jopa jotkut lääkärit voivat ajatella, että potilaan pitäisi nyt vain ryhdistäytyä. Masennuksen lyömä stigma on suurempi kuin muilla sairauksilla. Masentunut ei voi jutustella kaupan kassalla sairaudestaan ja sen lääkityksestä samoin kuin verenpainetautia sairastava. Sairaus-ajattelu lyö itseään läpi hyvin hitaasti, Vuorilehto sanoo ja muistuttaa, että masennus ei ole samaa kuin alakulo. Masennuksen syitä ei täsmällisesti tiedetä, mutta sairaudella on selkeästi tunnistettavat oireet. Ja kuten eläke- ja sairauslomatilastot osoittavat, hoitamattomana tai huonosti hoidettuna se voi johtaa työkyvyttömyyteen. Joka kymmenes potilas masentunut Maria Vuorilehto tutkii masennusta ja kehittää masennuksenhoitomalleja Vantaan terveyskeskuksiin ja perusterveydenhuoltoon. Paitsi että Vuorilehto on itse pitkänlinjan terveyskeskuslääkäri, on hänellä myös muita syitä tutkia masennuksenhoitoa juuri tässä ympäristössä. Hän kertoo, että leijonanosa masennuksista hoidetaan nykyisin terveyskeskuksissa. Keskimäärin kymmenellä prosentilla kaikista terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tulevista potilaista on masennus. Heistä noin puolet saa terveyskeskuksessa jonkinasteista hoitoa. Hyvää hoitoa heistä saa vain murto-osa. Masennus ei ole Maria Vuorisalon mukaan lääkärille helppo teema, sillä toisin kuin esimerkiksi verenpainetta, masennusta on vaikea hahmottaa ja mitata. 20 SOSIAALITURVA 5/2004

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014

Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Varkauden ja Joroisten sosiaaliasiamiesten selvitys 1.1.2014 31.12.2014 Kristiina Qvintus ja Aini Räisänen 1.9.2015 1. Johdanto Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sisältää asiakkaan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA

KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA KOHTAAMISIA VANHUSTYÖN ARJESSA Kokemuksia vanhuspalveluiden käyttäjäkunnan yhteydenotoista; mikä on hyvin, mitä pitää muuttaa? Ikäihmisten palvelujen ohjaus- ja valvontaryhmä o Tampereen kaupungin ikäihmisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 JUUPAJOEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 MUONION KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Pöytäkirja 3/2015 1 (9) Aika 30.06.2015, klo 16:07-16:58 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsitellyt asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES- TOIMINTA 1. PALVELUN ASIAKKAAT Palvelun ostaja: sopimuskunnat, kuntayhtymä, yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö Kuntalaiset: yksityishenkilöt, järjestöt/kolmas sektori,

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014

15 Sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys kaupungin- ja kunnanhallituksille toimintavuodelta 2014 Mäntyharju Kokouskutsu 1 (8) Aika 30.06.2015, klo 16:00 Paikka Villa Aurora, Tervaniementie 2 Käsiteltävät asiat 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastus 14 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PELKOSENNIEMEN KUNNANHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2015 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PAIMION KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE

SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Sosiaaliasiamies SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTTI VUODESTA 2014 PARAISTEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Viite: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAKI 1.1. Laki

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot