Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta. Muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta. Muistio"

Transkriptio

1 Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta Muistio Tommi Hoikkala (toim.)

2 Sisällys Kuokkavieraat? Mitä pienin johdanto muistioon Tommi Hoikkala 3 I Kuokkavieraat mielenosoituksena: Päätöntä riehumista vai vasemmistolaista politiikkaa uusin keinoin? Antti Gronow 7 Kuokkavierasjuhlat tilallisena konfliktina Sampo Villanen 12 Kansattomat, kasvottomat Jukka Peltokoski 20 Kuokkavieraana poliittisella kentällä? Pia Lundbom 28 Kuokkavieraat mediaspektaakkelin näyttämöllä Pirita Juppi 34 II Radikaali kansalaisjärjestötoiminta Rosa Meriläinen 43 Globalisaatiokritiikki ja valtiovalta Suomessa Suvi Ervamaa 49 Globalisaatiokriittinen protestiaalto Arto Lindholm 56 Joukkoliikkeestä kasvottomaan kapinaan Jukka Relander 65 III Kuokkavieraiden anarkistiset opit: Voidaanko verkkoarkistoista lukea anarkismin ja itsehallintoradikalismin uusi tuleminen? Kari Paakkunainen 71 Väkivalta vaikutuskeinona globalisaation vastustajien piirissä Arto Lindholm 80 Kuokkavieraat elämysrikollisiako? Jaana Lähteenmaa 86 Nuorten herkkyyden kanavoituminen kansalaisaktivismiksi Pauliina Seppälä 91 Isänmaa siellä ja täällä patrioottisuuden haastamista Päivi Harinen 97 2

3 Kuokkavieraat? Mitä pienin johdanto muistioon Tommi Hoikkala Pyysin viime joulukuussa joukkoa tutkijoita kirjoittamaan kukin pienen artikkelin aiheesta Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta. Tausta oli se, että Opetusministeriön nuorisoyksikön päällikkö Olli Saarela oli tilannut Nuorisotutkimusverkostolta muistion, joka käsittelisi aihetta monipuolisesti. Kutsussa pyysin kollegoita miettimään mitä ovat kuokkavieraat. Ehdotin että ilmiön voi avata monelta suunnalta ja mainitsin 12 teemaa, esimerkiksi: mitä ovat tämän manifestin sosiaaliset liikevoimat ja sen sosiaalinen koostumus ja mitä he tahtovat sanoa. Muuan muistioon kirjoittaneista luki tästä ainakin potentiaalisen hallinnoinnin intressin. Tuollaisesta intressistä huolimatta tai sen takia tuloksena oli 14 tarpeeksi erilaista tekstiä, joiden avulla Kuokkavierasjuhlat voidaan asettaa yhteyksiinsä. Yhdessä luettuna ja toisiinsa rinnastaen muistion tekstit avaavat globalisoituneen Suomen ja sen mediayhteiskunnan uumenista ja pinnoista kumpuavia protestiliikkeitä, niiden piirteitä, muotoja, tavoitteita ja yhteiskunnallis-kulttuurisia yhtymäkohtia. Muistion tekstien takana on kiintoisalla ja ehkä ainutlaatuisella tavalla monipolvinen tutkijajoukko, on monen ikäisiä, on naisia ja miehiä. Kirjoittajat ovat aiheesta gradujaan tekeviä nuoria sosiologeja, yhteiskunnallisista liikkeistä ja niihin rinnastuvista teemoista väitöskirjojaan valmistelevia politiikan-, kulttuurin ja historian tutkijoita yhdessä nuorisotutkimuksen muutamien vakiintuneiden nimien kanssa. Usealla kirjoittajalla on kaksoisside aiheeseen, heillä on toimijanäkökulma myös liikkeen sisältä, mikä on arvokasta jos hyväksytään ajatus kaiken tiedon kokemuksellisuudesta sekä käytännön tärkeydestä. On siis tutkijoita jotka käyttävät tekstejä, teorioita, käsitteitä toimintaan 1 ja toiminnassa, mikä tarkoittaa sitä että tutkijuus ei ole pelkkä akateeminen puuha, jonka motiivit lymyävät vain tekijänsä meritoitumisen toiveissa. Kirjoittajajoukko ei kuitenkaan muodosta mitään yhtenäistä kuoroa, joka laulaisi samaa partituuria. Mukana on siis toimijanäkökulmia, sekä monella tavalla protestiliikkeisiin samaistuvia positioita, mutta myös sivussa pysyvää tutkijuutta, joka taittuu etäisyyttä ottavaan ja kyselevän kriittiseen tutkijuuteen. Kaikki yhteen koottuna tuottavat muistioon ominaisuuden tai hengen, jota luonnehdin termillä utelias. Mistä sitten Kuokkavieraissa on kyse? Muistio sisältää 14 vastausta ilman että aihe tietenkään tyhjenee tähän. Yhteenvedon asemesta (lue: toiston välttämiseksi) tahdon esittää yhdeksän näkökohtaa. 1. Kuokkavieraat on osa uudentyyppistä yhteiskunnallista protestia (Sampo Villanen, Jukka Peltokoski, Päivi Harinen). Se haastaa perinteisen suomalaisen kansalais- ja kollektiivitoiminnan käytännöt ja järjen. Jos kerran oli yhden asian liikkeitä, nyt on vain yhden tilaisuuden järjestämiseksi yhteen kokoontuvia erinomaisen löyhiä joukkoja, jotka koostuvat yksilöistä. Internet on näiden keskeiskudos ja arkifoorumi (Jukka Relander, Kari Paakkunainen). Se on rihmastomainen, alati liikkuva ja muotoutuva ameba, joka tiivistyy pisteeksi, aktioksi kun erilaiset ryhmät ja henkilöt ovat kerääntyneet itsenäisyyspäivänä Presidentin linnan liepeille (Jukka Peltokoski). Se on osallistujajoukoltaan moniaineksinen Sorbusta naukkailevien punkkareiden ja yliopistolla työskentelevien tutkijoiden väliin mahtuu monenlaista toimijaa (Kari Paakkunainen, Rosa Meri- 1 Kiitän Kari Paakkunaista näistä muotoiluista. Hän kirjoitti sähköpostiviestissään myös: ( )ja tämä on aika huomattava juttu aikana, jolloin liikkeitä ei synny tuosta vain...voihan sosialidemokratiaa tai vihreää liikettäkin tutkia teoriateksteistä tai aatteista käsin ilman että toimintaempiria on mukana. 3

4 läinen, Antti Gronow). Tietty identiteettittömyys, tavoitteiden himmeys, ja selvä moniäänisyys sekä monimuotoisuus (ml. ilmaisullinen kiihkeys, kärjistämisen estetiikka) luonnehtivat sitä (Jukka Peltokoski, Jukka Relander, Pauliina Seppälä, Jaana Lähteenmaa). On vaikea sanoa selkeästi ja sitovasti mikä tuon mielenosoituksen kaikkien siihen osallistuvien allekirjoitettavissa oleva tavoite on kulloinkin ollut (Sampo Villanen). Moni toimija kiistää tällaisen yleistyksenkin oikeutuksen. Kuokkavieraat on teknologisoituneen yksilöllisyyden ajan protesti, jonka kollektiivinen sanoma on hukassa (Jukka Relander). Se on hetken yhteisö, jonka jatkosta ei kenelläkään ole tietoa. 2. Silti muotoilen, että protestin suunta on kohdistunut eliittiin, joka on toteuttanut yhteiskunnallista eriarvoisuutta kasvattanutta uusliberalistista politiikkaa (Antti Gronow). Seattlen, Prahan, Göteborgin ja Genovan nykyisenkaltaista globalisaatiota kritisoivat suurmielenosoitukset muodostavat Kuokkavierasprotestin kansainvälisen viitteen (Arto Lindholm, Pia Lundbom, Suvi Ervamaa, Rosa Meriläinen). 3. Protestilla on perustansa. Se kumpuaa monimutkaisella tavalla globalisoituneen ajan pätkätyö- Suomen uhatussa, turvattomassa, heikossa ja vaaranalaisessa asemassa olevien väestöryhmien elämäntilanteesta ja kokemuksesta (Jukka Relander). Kuokkavierasprotestin eräiden toimijoiden omissa puheavaruuksissa luodaan uudenlaista luokkateoriaa: uhanalaisten joukon sanotaan muodostavan niin kutsutun prekariaatin. Se on anglistinen, englannin kielestä suomalaistettu uudissana, joka hakee retorista voimaa proletariaatti-termistä ja sen kautta kenties vertauskuvauksellisesti Marxin ja Engelsin Kommunistisesta manifestista. Alkuperäislähteen muotoilun mukaan: On syntynyt uusi ja kasvava joukko ihmisiä, joiden työtä ja toimeentuloa leimaa niukkuus ja epävarmuus. Prekariaatti ovat pätkätyöläiset, työttömät, opiskelijat, sijaiset, pienyrittäjät, paperittomat siirtolaiset. Suomessa jo suurin osa uusista työsuhteista on epätyypillisiä. Prekariaatille työ ei enää ole identiteettiä määrittävä tekijä. Miten se voisikaan olla, jos työnantaja on joka kuussa eri? (http://squat.net/valtaus/kuokkis/prekariaatti.html) 4. Kuokkavierasprotesti on mediayhteiskunnan protesti-ilmiö. On syntynyt kummallinen kaksoissidos (Pirita Juppi). Tapahtuma merkitsee tiedotusjulkisuudelle polttoainetta, tiedotusjulkisuus janoaa oman toimintalogiikkansa mukaan draamaa, ristiriitoja, spektaakkelia. Syntyy kärjistynyt tunnelma ja ylilyöntejä tapahtuu (Jaana Lähteenmaa, Pauliina Seppälä) Mielenosoituksen järjestäminen kansakunnan eliitin juhlien yhteyteen on taannut varman uutiskynnyksen ylityksen mielenosoittajille. Siis juhlien, joka on tv-kansalaisuuden 10 kärjessä -listan ykkössijalla yli 2 miljoonalla katsojallaan, minkä seikan vuoksi ei voi uskottavasti väittää, että kyse on kapeasti vain eliitin juhlasta, vaan suositusta, kansallisesta viihderituaalista. Sen avulla voisi analysoida käsitystä politiikasta popkulttuurina. Media käyttää protestoijia ja protestoijat käyttävät mediaa puhujalavana. Jälkimmäinen intressi on heikompi kuin edellinen, mikä on pulmallista toimijoille (Pirita Juppi). 5. Globaaliliike on Kuokkavierasprotestin muuan avaintausta (Pia Lundbom). Jos hyväksyy tällaisen teesin, joka on osin ristiriidassa listani ykköskohdan väittämien kanssa, voi edetä seuraavaan yksinkertaistukseen. Kuokkavieraat liittyvät globalisaatiokriittisen liikkeen militanttiin haaraan siinä missä Attac on sen yhteiskuntakelpoinen haara (Suvi Ervamaa). Tätä kautta tämä liike tai nämä liikkeet on helppo saattaa protestiliikkeiden aaltojen yhteyteen. Suomessa voi erottaa viisi protestiaaltoa viimeisen 40 vuoden ajalta (Arto Lindholm): opiskelijaprotestin aalto ( ), Koijärven protestiaalto ( ), metsäsotien protestiaalto ( ), eläinoikeusprotestin aalto ( ) ja globalisaatiokriittinen protestiaalto ( ). 4

5 6. Protestiaalloilla on historiansa ja liikkeillä vaiheensa. Globaaliliike on elänyt hulluuden hetkensä ja elää protestinsa kuihtumisen vaihetta, ellei ole jo kuihtunut (Arto Lindholm). Tällainen yhteys nostaa kysymyksen Kuokkavieras-mielenosoituksen ja siihen liittyvän toiminnan jatkosta, mikä on epävarma (Sampo Villanen, Jukka Relander). Onko teoreettisesti haastavamman yhteiskuntakritiikin aika taas tulossa, vaikka uutta 70-lukua ei tule (Jukka Relander, Kari Paakkunainen)? 7. Protestilla on myös aatehistoriallinen taustansa ja teoreettiset virikkeensä (Kari Paakkunainen). Italialaisilta nykymarxisteilta on lainattu näkemys työn ja puhtaan elämän ristiriidasta (Antti Gronow). Tällainen teoria tuottaa mielenosoittajien vaatimuksen yleisestä kansalaispalkasta (Antti Gronow). Näin Suomessakin on virinnyt anarkistisesti ja itsehallinnollisesti soiva uudenlainen radikalismi, joka kantaa muassaan myös joidenkin toimijoiden vihkiytymisen teoreettiseen maailman hahmottamiseen (Kari Paakkunainen). 8. Ei ole päteviä perusteita tehdä Kuokkavierasprotestia harmittomaksi nuorisokulttuurisen skenen (eli näyttämön) tapahtumaksi (Pauliinan Seppälä). Ainakaan poliisi ei tehnyt niin. Vuoden 2003 mielenosoituksen yhteydessä poliiseja oli paikalla , siis yhtä paljon kuin mielenosoittajia. Poliisivoimat koostuivat joukkojen hallintaan koulutetuista erikoisryhmistä, Karhuvalmiusryhmästä, rajavalvontaviranomaisista, poliisin terroristi- ja pommiryhmästä sekä yhdestä helikopterista, oli myös kontteja, mellakka-aitoja (Antti Gronow). Toimittajia ei kukaan ole laskenut. 9. Kuokkavieraat -ilmiö ilmaisee jotakin sellaista nuorison vastarinnan kentästä, joka tarjoaa kiinnostavan jatkotutkimuskohteen ainakin nuoriso-, media- ja politiikantutkijoille. Kuinka paljon erilaisiin ryhmiin lopulta kuuluu aktiiveja, kuinka laaja on näiden ryhmien muu kannattajakunta? Arto Lindholmin ja Pia Lundbomin nettikyselyn mukaan esimerkiksi noin puolet aktiiveista on opiskelijoita mitä toinen puoli tekee? Miten ryhmät organisoituvat nyt ja tulevaisuudessa, millaisen haasteen ne ehkä jatkossa esittävät poliittiselle järjestelmällemme ja miten media artikuloi ryhmien ajattelua ja toimintaa? Tällainen tutkimus ei välttämättä ole ilmiön hallitsemiseen pyrkivää, vaan sen taustalle voi hahmotella myös positiivisen tiedonintressin: jotakin yhteiskunnallisen tulevaisuuden kannalta olennaista artikuloituu tässä toiminnassa, ja sen ymmärtäminen voi olla hedelmällistä monille erilaisille toimijoille. Listani yhdeksän näkökohtaa kenties antavat vaikutelman yhdenmukaisesta tulkinnasta. Muistion tekstien lukeminen kertoo että selkeys on osin harhaa. Listan eri kohtien sisältämät viitteet muistion kirjoittajien teksteihin eivät ole merkki sitaateista vaan ne ovat merkkejä löyhästä lainaamisesta. Ne ovat siis vinkkejä lukijalle katsoa mitä kukin kirjoittaja sanoo kustakin teemasta. Valtaosassa muistion tekstejä on hyvä lähteistö, joka johdattaa halukasta tutkimuskirjallisuuden ja muiden dokumenttien äärelle. Yleisemmin nuorten politiikkasuhdetta peilataan teoksessa Kari Paakkunainen (toim.): Kyllä politiikalle, mutta Nuoret ja eduskuntavaalit Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 35 & Nuorisoasiain neuvottelukunta, julkaisuja 27, Viime vuosien kansalaisaktivismin aaltoa käsitellään oivasti teoksessa Pirita Juppi, Jukka Peltokoski & Mika Pyykkönen: Liike-elämää. Vastakulttuurinen radikalismi vuosituhannen vaihteessa. Jyväskylä SoPhi Kiitän kirjoittajia! 5

6 I 6

7 Kuokkavierasjuhlat mielenosoituksena: päätöntä riehumista vai vasemmistolaista politiikkaa uusin keinoin? Antti Gronow Käsittelen paperissani sitä, mitä Kuokkavierasjuhliksi kutsutuissa mielenosoituksissa on pääpiirteissään tapahtunut eri vuosina. Pyrin paneutumaan myös kysymykseen siitä, mitä kuokkavieraat haluavat sanoa ja miksi he haluavat tuoda sanomaansa julki juuri itsenäisyyspäivänä ja presidentinlinnan lähettyvillä. Tiedotusvälineissä tapahtuma on usein leimattu nuorison päättömäksi riehumiseksi tai presidentinlinnan juhlien vastustamiseksi ilman mitään perusteita, mutta tarkemmassa katsannossa molemmat näistä väitteistä ovat virheellisiä. Kuokkavierasjuhlia on järjestetty vuosina , mutta keskityn tapahtumien täsmällisemmässä kuvailussa lähinnä vuoteen 2003, johon vertaan aiempien vuosien mielenosoituksia 2. Kuokkavierasjuhlien taustaa Kuokkavierasjuhlien takana ei ole mitään virallista järjestöä tai muuta helposti nimettävää järjestäjätahoa, mikä tekee erilaisten yleistysten tekemisen mielenosoittajista hyvin vaikeaksi. Mielenosoitukset ovat keränneet kaikenlaista väkeä radikaaleista vasemmistolaisista anarkisteihin ja punkkareihin. Osallitujien keski-ikä on erittäin karkeasti arvioiden ollut parinkympin tietämillä ja osallistujamäärät ovat vaihdelleet 400:n ja 1000:n ihmisen välillä. Alkuvuosina oheistapahtumana järjestetyllä kansalaistorilla eri järjestöt esittäytyivät omilla nimillään vuonna 1999 paikalla kävi muun muassa Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä mutta nykyään tapahtuman koostuessa pelkästä mielenosoituksesta järjestöjen tunnuksia ei ole enää esillä. Järjestäjätahot ovat ilmeisesti jopa erityisesti toivoneet, että järjestötunnuksia ei käytettäisi mielenosoituksessa. Näkyvin symboli on yleensä ollut anarkistien punamusta lippu, joka ei luonnollisestikaan viittaa mihinkään järjestöön. Näkyvimmän aseman mediassa ovatkin usein saaneet mustiin kommandopipoihin pukeutuneet ja lippuja kantavat anarkistit sekä myös poliisien kanssa riitaa haastavat punkkarit. Tietoisen aggressiivista ja konfliktinhakuista toimintaa Kuokkavierasjuhlissa on esiintynyt vuodesta 2000 alkaen. Tuolloin erityistä huomiota mediassa saivat suurelle yleisölle ensi kertaa esittäytyneet Valkohaalarit, jotka pyrkivät valkoisiin haalareihin ja suojuksiin pukeutuneena tekemään omien sanojensa mukaan väkivallatonta, aktiivista ja suojattua kansalaistottelemattomuutta 3. Tiedostusvälineissä Kuokkavieraiden on helposti tulkittu vastustavan itse linnan juhlia 4, minkä aktivistit ovat itse kuitenkin kiistäneet. Mielenosoitusten vastustuksen kohteena on ennemminkin ollut linnaan kokoontunut Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti, joka on toteuttanut yhteiskunnallista eriarvoisuutta kasvattanutta uusliberalistista politiikkaa. Eliitin edustajat on myös koettu ihmisiksi, jotka ovat kahmineet itselleen kohtuuttomasti rikkauksia. Mielenosoittajat ovat toki tiedostaneet sen, että kaikki juhliin kutsutut eivät edusta yhteiskunnallista eliittiä, mutta hekin ovat osallistumalla juhliin (...) osana suurta eriarvoisuuden näytelmää 5. Edesmenneen Valkohaalarit-järjestön edustajat ovat todenneet ottavansa kutsun linnaan vastaan, mikäli juhlien osallistujat valitaan arvalla kaikkien kansalaisten joukosta, ja jos myös laittomasti maahan saapuneet siirtolaiset saavat osallistua arpajaisiin virallistettuina Euroopan kansalaisina 6. 2 Olen itse osallistunut Kuokkavierasjuhliin vuosina <http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/kuokkis1.htm> (kaikki Internet-lähteet luettu ). 4 <http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.sthml?2003/12/197919> 5 <http://www.vaikuttava.net/print.php?sid=1449> 6 <http://www.vaikuttava.net/print.php?sid=3040> 7

8 Itse juhliakin on tosin kritisoitu siitä, että niiden avulla tuotetaan fiktiivistä käsitystä kansallisesta yhtenäisyydestä, jolla pyritään peittämään ja tukahduttamaan erilaisia reaalisesti vallitsevia yhteiskunnallisia ristiriitoja 7. Keskeiseksi ristiriidaksi on mielletty pääoman ja ihmisten tai puhtaan elämän välinen konflikti. Kyseessä on vanha marxilainen idea pääoman ja työvoiman välisestä ristiriidasta, joka on omaksuttu italialaisilta nyky-marxisteilta 8. Nämä ajattelijat kyseenalaistavat työn ja vapaa-ajan tai tuottavan työn ja tuottamattoman työn erottelun sekä korostavat sitä, että yhteiskunnassa, jossa informaation, palvelujen ja aineettomien asioiden tuottaminen nousee yhä tärkeämmäksi, on nykyinen jako palkalliseen ja palkattomaan työhön keinotekoinen ja epäoikeudenmukainen 9. Tämä tausta-ajatus on näkynyt lähinnä mielenosoittajien vaatimuksissa yleisestä kansalaispalkasta. Kuokkavieraat ovat omaksuneet italo-marxisteilta myös ajatuksen, jonka mukaan maailmassa ei ole ulkopuolta. Käytännössä tämä on tarkoittanut nationalismin sekä linnake-euroopan vastustamista ja vapaan liikkuvuuden vaatimista myös Euroopan ulkopuolisten köyhien maiden asukkaille 10. Eliitin erottaminen vastustettavaksi asiaksi ja puhuminen kansan nimissä on tuonut Kuokkavierasjuhlille populistisen taustavireen. Mielenosoituksissa tämä on näkynyt erilaisissa iskulauseissa ja muissa huudahduksissa, joissa eliitin edustajia on haukuttu loiseläjiksi sekä vaadittu valtaa kansalle ja kansan päästämistä linnaan. Iskulauseissa on esiintynyt myös vallankumousretoriikkaa ja anarkistisia autonomiavaatimuksia: Itsehallinta, solidaarisuus, jatkuva taistelu, vallankumous! Tapahtuman nimi oli alun perin Kansan kuokkavierasjuhla, mutta etuliite tiputettiin pois, kun Valkohaalarit alkoivat soveltaa kansainvälisistä huippukokouksista tuttuja kansalaistottelemattomuuden muotoja ja viiteryhmäksi alettiin kansan sijasta kokea ennemminkin kansainväliset uusvasemmistolaiset liikkeet. Kun mielenosoitus leimataan tiedotusvälineissä pelkäksi nuorison päättömäksi rähinöimiseksi tai jopa mellakoimiseksi, niin mielenosoittajien poliittiset intressit voidaan helposti häivyttää ja tulkita tilaisuus vain järjestyksenpidolliseksi ongelmaksi. Mielenosoittajat ovat itse tulkinneet valtamedian eli porvarilehtien harjoittaman leimaamisen valtaapitävien etujen tietoiseksi palvelemiseksi 11. Leima on selvästikin virheellinen, mikäli sillä tarkoitetaan sitä, että mielenosoittajilla ei ole mitaan sanomaa tai taustaideologiaa. Mistään varsinaisesta mellakoinnista ei myöskään voida puhua Kuokkavierasjuhlan yhteydessä, sillä muutaman taksin naarmuttamista ei ainakaan perinteisesti ole ollut tapana kutsua mellakoimiseksi. Jos näin kuitenkin tehdään, niin syyllistytään käsitteelliseen lepsuuteen, joka vaikuttaa tarkoitushakuiselta, koska sen varjolla voidaan vaatia esimerkiksi naamioitumisen kieltämistä mielenosoituksissa. Mielikuva rähinöimisestä on johtunut mielenosoittajien kansainvälisten huippukokousten yhteydestä tutuista ja Suomen kontekstissa poikkeuksellisista toimintatavoista, joita on ainakin osin kuitenkin käytetty tietoisesti ja tietoisen konfliktinhakuisesti. Tämä ei luonnollisestikaan sulje pois sitä, että osa osallistujista saattaa tulla paikalle pelkästä rähinöimisen halusta. Perinteisistä mielenosoituksista Kuokkavierasjuhlat ovat siis eronneet aktiivisen kansalaistottelemattomuuden ansiosta. Valkohaalarien aktiivisen ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden strategia, jossa omat kehot laitetaan peliin, on käytännössä tarkoittanut mellakka-aitojen ja niiden takana olevien poliisien työntämistä sekä katujen tukkimista kaduille istumalla tai mellakka-aitoihin ketjujen 7 Esimerkiksi vuoden 2002 Kuokkavieras-julistuksessa: <http://netti.nic.fi/~kuokkis/julistus.html> 8 Ks. erityisesti Michael Hardt & Antonio Negri: Empire. Harvard University Press, <http://netti.nic.fi/~kuokkis/julistus.html> 10 Nämä ajatukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin kansainvälisellä No Border -verkostolla, ks. 11 <http://www.vaikuttava.net/print.php?sid=3040> 8

9 avulla kiinnittäytymällä. Strategia on Valkohaalarien kannanottojen mukaan väkivallaton siksi, että mielenosoittajilla ei ole ollut mukanaan mitään esineitä, joilla poliisia voisi vahingoittaa 12. Pitäkää linnanne, kadut on meidän Kuokkavieraat ovat aluksi kokoontuneet joko Rautatientorille tai Hakaniementorille, josta on marssittu perinteisen mielenosoituksen tapaan mielenosoituspaikalle eli tässä tapauksessa presidentinlinnan luokse. Perinteisistä mielenosoituksista poiketen kuokkavieraat eivät yleensä kuitenkaan ole noudattaneet poliisin osoittamaa reittiä, eikä mielenosoituksesta ole useinkaan tehty lain vaatimaa ilmoitusta. Välillä marssiminen on muuttunut eräänlaiseksi kissa ja hiiri -leikiksi, jossa mielenosoittajat yrittävät aina juosta kustakin kadunkulmasta ennen kuin poliisi ehtii sulkemaan ne. Vuonna 2001 mielenosoittajien strategiaan kuului kolmeen ryhmään eli blokkiin jakautuminen, joiden tarkoitus oli edetä eri reittejä linnalle. Poliisit eivät tätä kuitenkaan sallineet, vaan pysäyttivät mielenosoittajien edellä kulkeneista autoista kaksi heti Rautatientorille rikkomalla autojen sivuikkunat ja pidättämällä kuljettajat. Vuonna 2002 blokkeja oli kaksi, joista toinen kokoontui Hakaniementorille ja toinen Rautatientorille. Mielenosoitukseen toi tänä vuonna karnevalistista henkeä mielenosoittajien edellä kulkenut sambaryhmä, johon kuuluneet tytöt kiehnäsivät itseään mielenosoittajat Liisankadulle pysäyttäneitä poliiseja vasten. Tarkoituksena oli ilmeisestikin saada poliisit hämmentymään niin pahasti, että poliisirivistöstä olisi pystynyt kulkemaan läpi. Poliisit vaikuttivatkin selvästi kiusaantuneilta, mutta heidän rivistönsä pysyi silti paikallaan. Vuonna 2003 Kuokkavierasjuhlat alkoivat poikkeuksellisesti jo 5.12., jolloin noin sadan ihmisen joukko kokoontui Vanhaan kirkkopuistoon ja marssi sieltä valtaamaan Hietalahden torin läheisyydessä sijaitsevan puutalon. Poliisi seurasi näennäisen päämäärättömästi vaeltaneita valtaajia, mutta nämä onnistuivat ryntäämään valittuun taloon ilman poliisin estelyjä. Poliiseja oli ilmeisesti harhautettu levittämällä vääriä huhuja siitä, mikä talo on tarkoitus on vallata ja poliisit olivat ryhmittyneet väärän talon luokse odottamaan valtaajia. Valtaus oli aktivistien kannalta onnistunut, sillä poliisi ei puuttunut valtaukseen ja antoi valtaajien myös yöpyä talossa. Valtaajat kutsuivat taloaan väliaikaiseksi autonomiseksi alueeksi (temporary autonomous zone). Sitä käytettiin ulkopaikkakuntalaisten majoitustilana ja tilassa järjestettiin myös juhlat itsenäisyyspäivän aattoiltana. Seuraavana päivänä noin mielenosoittajan joukko kokoontui Hakaniementorilla, josta marssittiin linnaa kohti Kruununhaan kautta. Monet mielenosoittajista olivat peittäneet kasvonsa kommandopipoin tai huivien avulla, mutta kaikkien kohdalla kyse tuskin oli ainakaan pelkästä poliittisesta eleestä, sillä tuuli tuntui pakkasessa erittäin pistävältä. Kuokkavierailla ei vaikuttanut tänä vuonna olevan minkäänlaista erityistä strategiaa, jossa olisi blokkeihin jakautumalla pyritti lähestymään linnaan eri suunnista. Poliisit olivat eristäneet aiempia vuosia laajemman alueen sulkemalla linnalle johtavat kadut sekä mellakka-aidoin että laivakontein, mikä pakotti melko yhtenäisenä joukkona edenneet mielenosoittajat lopulta ainoata avoimena ollutta katua eli Snellmaninkatua pitkin Senaatintorille, jossa joukko ryhmittyi Hallituskadulla ja Aleksanterinkadulla olleille mellakka-aidoille. Aitoja oli aiemmista vuosista poiketen vahvistettu betonisilla esteillä, mikä teki niiden kaatamisesta vaikeaa. Pieni osa mielenosoittajista yritti kuitenkin työntää aitoja, mutta viimeistään aitojen takana olleiden poliisien suuri määrä esti kaatamisaikeet. 12 <http://www.ecn.org/valkohaalarit/suomi/idylli.htm> 9

10 Osa joukosta juoksi välillä Senaatintorilta Kauppatorin puolelle, jossa Pohjoisesplanadi oli kuitenkin katkaistu aidalla niin, että mielenosoittajien joukko joutui tyytymään lähinnä aidan vieressä seisoskelemiseen. Muutama punkkari haastoi poliisien kanssa riitaa erilaisin huuteluin ja aitaa heiluttelemalla. Tämän lisäksi ainakin kolme mielenosoittajaa kiipesi kannustushuutojen saattelemana Hallituskadun tukkineen kontin päälle, josta poliisit kuitenkin tulivat kiipeilijät pian noutamaan. Yksi kiipeilijöistä ehti tätä ennen vetämään hassissätkästään muutaman henkosen rehvakkaasti. Mielenosoituksessa oli paikalla myös Suomen lippuja heiluttavia ja provosoivia kommentteja esittäviä vastamielenosoittajia, jotka edustivat tiettävästi kansallismielistä Suomen Sisu -järjestöä. Jotkut kuokkavieraista provosoituivatkin vasta-mielenosoittajista mitä nämä luultavasti hakivatkin läsnäolollaan ja repivät Suomenlippuja maahan. Ainakin yksi lipuista myös poltettiin. Yksi vastamielenosoittajista kulki myös väkijoukossa kameran kanssa tarkoituksenaan mielenosoittajien haastatteleminen. Kyseinen mieshenkilö erottui toimittajista riitaa haastavan tyylinsä takia. MTV:n toimittajan mukaan mielenosoituksen tunnelma oli vuonna 2003 hieman aggressiivisempi aiempiin vuosiin verrattuna, mutta varsinaiselta kahakoinnilta kuitenkin vältyttiin 13. Pieni osa mielenosoittajista käyttäytyikin varsin aggressiivisesti ampumalla ilotulitteita ja heittelemällä tyhjiä pulloja poliisien rivistöön. En tiedä, mitä MTV:n toimittaja tarkoittaa varsinaisella kahakoinnilla, mutta aiempiin vuosiin verrattuna poliisit selvästikin hallitsivat tilannetta koko ajan eivätkä joutuneet missään vaiheessa perääntymään mielenosoittajien työntäessä mellakka-aitoja. Tämä johtui poliisien valtavasta määrästä; mediassa esiintyneiden arvioiden mukaan poliiseja oli paikalla suunnilleen yhtä paljon kuin mielenosoittajia eli noin Varsinaisten joukkojenhallintaan koulutettujen poliisien lisäksi massiivinen joukko koostui Karhu-valmiusryhmästä, rajavalvontaviranomaisista, poliisin terroristi- ja pommiryhmästä sekä yhdestä helikopterista. Etenkin terroristi- ja pommiryhmän läsnäoloa voi ihmetellä ja poliisia voineekin syyttää ylivarustautumisesta sekä aktivistien samaistamisesta terroristeihin ellei papattien purkaminen sitten kuulu pommiryhmän normaaliin työnkuvaan. Poliisien toiminta herätti arvostelua myös siksi, että loppuvaiheessa mielenosoittajien seassa kulkeneet siviilipukuiset poliisit ottivat useita ihmisiä kiinni ilman, että he kertoivat olevansa poliisin edustajia. Kuokkavieraita lakiasioissa avustanut työryhmä puuttui seuraavalla viikolla valituksessaan tähän asiaan sekä teki lisäksi tutkintapyynnön kolmesta laittomasta vapaudenriistosta ja noin kymmenen kantelua, joissa poliisia syytetään käytännesääntöjen räikeästä rikkomisesta. Vuosi 2003 poikkesi poliisien massiivisen varustautumisen lisäksi aiemmista vuosista myös siinä, että media oli poikkeuksellisen kiinnostunut haastattelemaan mielenosoittajia ja kyselemään heidän motiiveistaan jo ennen itsenäisyyspäivää. Median kiinnostus on yleensä nimittäin rajoittunut mielenosoituksen jälkeiseen järjestysongelman päivittelyyn, jota esiintyi nyt taas varsin vähän (lähinnä poliisin onnistuneita turvatoimia kehuttiin). Myös itse mielenosoituksessa oli paikalla silmiinpistävän paljon toimittajia, joiden salamavalot välkkyivät aina, kun vaikutti siltä, että mellakka-aidan luona tapahtuu jotakin. Kuokkavieraat ja radikaali vasemmistolaisuus Kuokkavierasjuhlien taustaideologia koostuu osin varsin abstraktilla tasolla liikkuvasta italomarxismista kuten jo todettiin. Käytännön ehdotusten tasolla kyse on kuitenkin melko perinteisestä vasemmistolaisesta tasa-arvoisuuden agendasta. Esimerkiksi vuoden 2001 mielenosoitusjulistuksessa 14 puututaan sosiaaliturvan alhaiseen tasoon, pitkiin työaikoihin, 13 <http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.sthml?2003/12/197919> 14 <http://www.vaikuttava.net/print.php?sid=1449> 10

11 työmarkkinoiden epävarmuuteen ja joustovaatimuksiin, kasvaviin tuloeroihin sekä julkisten palveluiden karsimiseen, joita kaikkia pidetään julistuksessa huolestuttavina asioina. Poliitikot ovat puhuneet hyvinvointivaltion puolustamisesta, mutta samalla he ovat kaksinaamaisesti toteuttaneet uusliberalistista politiikkaa, jonka aiheuttamiksi edellä mainitut epäkohdat voidaan lukea. Perinteisen vasemmiston koetaan siis ammattiliittoineen kaikkineen hylänneen vasemmistolaisen politiikan ja alistuneen vallan ja pääoman syleilyyn 15. Kuokkavieraat kokevat olevansa tällaisen huolestuttavan kehityskulun aiheuttaman yhteiskunnallisen vastarinnan ja konfliktin ilmentymä. Sinällään päättelyketju on varsin looginen: perinteinen poliittinen toiminta ei tuota tulosta uusliberalistisen konsensuksen takia, joten viedään sanoma sinne, missä uusliberalistisen politiikan toteuttajat kokoontuvat ja pyritään kansalaistottelemattomuuden keinoin tuottamaan ja samanaikaisesti ilmentämään kyseisen politiikan aiheuttamaa konfliktia. On valitettavaa, että tämä Kuokkavieraiden poliittinen sanoma on päässyt tiedotusvälineissä hyvin heikosti esille. Syy ei toki ole pelkässä median laiskuudessa vaikka toki siinäkin sillä mielestäni vaikuttaa siltä, että mielenosoittajat eivät ole pystyneet onnistuneesti yhdistämään keinojaan ja tavoitteitaan. Tämä johtunee ainakin osittain taustaideologian abstraktiudesta ja teoreettisuudesta, mikä on omiaan tekemään sanomasta vaikeasti ymmärrettävää muille kuin asiaan vihkiytyneille. Toisaalta mielenosoituksen keinot ovat avoimessa konfliktinhakuisuudessaan sellaisia, että on vaikea kuvitella valtamedian niitä koskaan hyväksyvän. Hyväksyminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin ymmärtäminen, jota medialta sentään on lupa odottaa. Toisaalta taas Kuokkavierasjuhlat on kaikille mielenosoituksille yhteisen dilemman edessä, joka aiheutuu siitä, että yleensä tiedotusvälineet kiinnostuvat mielenosoituksista massamielenosoituksia lukuunottamatta vasta siinä vaiheessa, kun tapahtuu jonkinlaisia järjestyshäiriöitä tai jos niitä on ainakin lupa odottaa. Vaikka onkin niin, että kuokkavieraat ovat käyttäneet Suomen oloissa jossain määrin poikkeuksellisia keinoja tavoitteidensa ajamiseksi, niin on silti hyvä muistaa, että mielenosoitukset ovat kaiken kaikkiaan kuitenkin olleet melko rauhallisia tilaisuuksia etenkin jos niitä verrataan kansainvälisiin, erilaisten huippukokousten yhteydessä järjestettyihin mielenosoituksiin. Esimerkiksi minkäänlaisia sanottavia loukkaantumisia ei ole käsittääkseni sattunut ja aineelliset vahingotkin ovat jääneet varsin vähäisiksi. Valtiovallan kannalta paras reagointitapa tällaisessa tilanteessa ei välttämättä ole vaikeasti valvottavien lakien kuten naamioitumiskiellon säätäminen. Ainakin erilaisia repressiivisiä toimia tulee välttää, mikäli aiempien vuosikymmenten radikalismista halutaan ottaa oppia. Tapani Suomisen 16 mukaan ja 1970-lukujen suomalainen vasemmistoradikalismi oli esimerkiksi Länsi-Saksan radikalismiin verrattuna huomattavan rauhanomaista osittain juuri siksi, että repressiivisten toimien sijaan valtiovalta pikemminkin syleili radikalismin kuoliaaksi pyrkimällä dialogiin silloisten aktivistien kanssa. 15 <http://netti.nic.fi/~kuokkis/julistus.html> 16 Ks. Tapani Suominen: Ehkä teloitamme jonkun. Opiskelijaradikalismi ja vallankumousfiktio ja 1970-lukujen Suomessa, Norjassa ja Länsi-Saksassa. Tammi,

12 Kuokkavierasjuhlat tilallisena konfliktina 17 Sampo Villanen Kuokkavierasjuhlat perustuu toisenlaiseen poliittisen subjektin eli toimijan 18 ajatukseen kuin tavallinen, laillinen mielenosoitus. Kuokkavieraat eivät käsitä itseään yhtenäisenä joukkona, joka tekee mielenosoituksessa samoja asioita päästäkseen samaan päämäärään. He ovat monia ihmisiä ja ryhmiä, jotka ovat samaa mieltä mielenosoituksen aiheesta ja aiheellisuudesta, mutta eivät välttämättä siitä, mitä siinä tehdään. Konflikti yhteisenä tavoitteena Kuokkavierasjuhlien idealle on olennaista juuri se, mitä kadulla tapahtuu. Mielenosoittajien omien kehojen käyttö protestin fyysisenä välineenä on eräs mielenosoitukseen viime vuosina keskeisesti kuulunut seikka 19. Abby Petersonin mukaan Ruotsin poliittiseen kulttuuriin on levinnyt militantin poliittisen toiminnan aalto 20. Vaikka Suomessa ei ole esiintynyt samanlaisia väkivaltaisuuksia mielenosoituksissa kuin Ruotsissa 21, ovat myös monet suomalaiset aktivistit alkaneet käyttää aikaisempaa enemmän ja määrätietoisemmin kehojaan välineinä, mistä myös Kuokkavierasjuhlien lähihistoria kertoo. Vastarinta on oppinut liikkeiden globalisoitumisen kautta uusia tapoja ajatella ja toimia. Eri kuokkavieraat suhtautuvat mielenosoituksen ruumiillistamiseen kuitenkin eri tavoin. Siksi keskityn tässä siihen, mitä mielenosoittajat tekevät ja miten he toimintaa käsittävät. Toiminta on suorassa suhteessa myös eri kuokkavieraiden koko mielenosoitusta koskeviin, yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä lähempiin tavoitteisiin. Kadun tasolla varmasti suurin osa kuokkavieraista haluaa esittää äänekkään protestin Presidentin linnaan saapuville juhlavieraille, joiden joukossa on Suomen koko taloudellinen ja poliittinen eliitti. Jotkut muut haluavat aiheuttaa häiriötä ylipäänsä ja jotkut taas kamppailla poliisin kanssa. Radikaalissa mielenosoituksessa myös poliisi on varustautunut voimakkaasti. Käytännössä Linnan ympäristö on militarisoitu hurjannäköisten poliisien, mellakka-aitojen, poliisin pidätysbussien (vuonna 2002), runsaslukuisten mustien maijojen, hevosten, koirien, jopa rajavartijoiden ja helikopterin (2003) avulla. Vuoden 2000 tiedotteessaan Valkohaalarit ilmoittivat kuokkavieraiden pyrkimykseksi rikkoa kuva kansallisesta konsensuksesta. On kiistämätöntä, että itsenäisyyspäivän iltana Presidentinlinnan ympäristössä ei näytä siltä kuin koko Suomen kansa juhlisi tyytyväisenä itsenäisyyttään. Silti linnanjuhlat ovat myös poliittinen tapahtuma. Tämä poliittinen merkitys tulee valtavasta julkisuudesta, jota tapahtuma joka vuosi saa. Tämä julkisuus sisältää paljon vallan symboliikkaa. 17 Tekstin taustamateriaalina on vuonna 2002 tehdyt kenttämuistiinpanot mielenosoituksessa ja sen valmistelukokouksissa sekä harjoituksissa (sosiologian pro gradu -tutkielmani aihe on Julkisen kaupunkitilan käyttö mielenosoituksissa) sekä erään pääjärjestäjän laaja teemahaastattelu. Käytettyihin internetsivustoihin viittaan tekstissä. Varsinkin viimeistä edellisessä osiossa hyödynnän paljolti kollektiivisia sähköposti- ja internetkeskusteluja aiheeseen liittyen, niin kuokkavieraiden sähköpostilistalla kuin muillakin sähköpostilistoilla, sekä lukuisia henkilökohtaisia keskusteluja eri aktivistipiireissä. 18 Ks. Pulkkinen Peterson 2001, vii. 21 Peterson & Oskarsson 2002,

13 Sen vuoksi haluamme murentaa julkisuuden vallalle tuomaa konsensusta ja avata uusia vapauden tiloja. 22 Mutta mitä myös vuoden 2000 jälkeen Kuokkavierasjuhlien ideoinnissa mukana olleet Valkohaalarit tarkoittivat tässä uusien vapauden tilojen avaamisella? Tottelemattomien 23 mukaan kilpailukyvyn ja taloudellisten pakkojen retoriikalla estetään todellinen poliittinen keskustelu vaihtoehdoista. Vallitseva politiikka johtaa ihmisten hyvinvoinnin vähenemiseen. 24 Tottelemattomat omaksuivat ajatuksen, jonka mukaan ihmiset muodostavat moninaisuuden eli äärettömän monimuotoisen ihmisten joukon, joka on luova ja tuottaa jatkuvasti uutta, niin työpaikalla kuin vapaa-ajallaan, kuluttaessaan ja eläessään ylipäänsä 25. Moninaisuus on enemmän kuin kansa tai kansalaiset, sillä viitataan myös ajatukseen, että kaikilla ei tosi asiassa ole samoja oikeuksia eikä lähtökohtia. Siksi heitä ei haluta yhdenmukaistaa myöskään Kuokkavierasjuhlissa. Sitä eivät halua anarkistitkaan, jotka ovat olleet alusta asti mielenosoituksen järjestämisessä aktiivisia. Mielenosoituksen järjestäjien pyrkimyksenä ei ole laittaa ihmisiä toimimaan samalla tavalla, vaan avata poliittisen toiminnan (eli tässä tapauksessa mielenosoittamisen) mahdollisuus myös esimerkiksi laittomille siirtolaisille, nuorille, ja sellaisille joita ei ole lapsina sosiaalistettu sivistyneeseen ja tiettyihin kysymyksiin painottuneeseen poliittiseen kielenkäyttöön. Vaatimukseen, että kuokkavieraiden pitäisi käyttäytyä paremmin, eräs aikaisemmin hyvin näkyvä kuokkavieras vastasi syyttäen vaatijaa siitä, että hän sulkee tietyn väestönosan ulos keskustelusta 26. Tällaista julkisen, kaikille avoimen tilan ja siinä harjoitettavan politiikan ajatusta luonnehtii vahvasti kamppailun idea. Sen taustalla on ajatus antiikin Ateenasta länsimaisen demokratian kehtona, jossa asioista kiisteleminen 27 ja oman itsen esiintuominen sanojen ja tekojen avulla tekee politiikasta yhdenvertaisten ihmisten aidosti yhteistä toimintaa 28. Kamppailuajatus taas liittyy marxilaiseen käsitykseen yhteiskunnasta eturistiriidan näyttämönä. Kuokkavieraista varmasti suurin osa on sitä mieltä, että politiikka on tämän hetken yhteiskunnassa konsensuksen sijasta konfliktia, yhteiskunnallista kamppailua, jossa köyhempien on puolustettava nykyistä voimallisemmin oikeuksiaan oman elämänsä hallintaan 29. Suomalainen konsensuskulttuuri ei ole vielä sopeutunut monissa muissa maissa arkipäiväisiin protestin muotoihin kuten talonvaltauksiin, katujen sulkemiseen tai lippujen polttamiseen. Konflikti, vastakkainasettelu ja ristiriita vuoden näkyvimmän juhlan luona ovat kuitenkin merkityksellinen ja olennainen osa sitä, mitä Kuokkavierasjuhlat ovat tänään. Kuokkavierasjuhliin osallistuvien mielenosoittajien samanmielisyys ei kuitenkaan riitä paljon tämän pidemmälle. Yksityiskohtaisemmalla tasolla toimintatavat jakavat mielipiteet moneen kertaan Helsingissä Valkohaalarien toimintaa jatkoi Tottelemattomat-niminen ryhmä edellisen lakkautettua itsensä. He yhdistävät anarkosyndikalistisia ajatuksia uudempaan italialaiseen uusmarxilais-foucault laiseen ajatteluun, uusvasemmistolaiseen globalisaatiokritiikkiin, sekä julkista sektoria kannattavaan edistykselliseen hyvinvointiajatteluun kansalaispalkkoineen ja työajan lyhentämisineen. Ks. myös Lähde 2003, Antonio Negrin ja Michael Hardtin teos Empire (2001) tiivistää mielenosoitusta parina viime vuonna omalta osaltaan järjestäneiden ryhmien teoreettista ajattelua siitä, mitä kuokkavieraat ovat. Moninaisuus on kirjan keskeinen käsite, jota esimerkiksi Hannah Arendt on käyttänyt jo 1958 teoksessaan Vita Activa Ihmisenä olemisen ehdot (suomennettu 2002). Ks. myös Rajanti 1999, Arendt 2002, ; Eräs joidenkin aktiivisten kuokkavieraiden suosima näkemys tästä Hardt & Negri 2000,

14 Erimielisyys konfliktin laadusta Itse mielenosoitus on sujunut joka vuosi eri tavalla. Viimeiset neljä vuotta ovat tuoneet aina jotakin uutta. Valkohaalarien tunkeutumisyritystä Linnaan ja kansalaistoria vuonna 2000 seurasi poliisin estämä kolmen erillisen kulkueen ( blokin ) mielenosoitus vuonna 2001, sambakulkue (- blokki ) vuonna 2002 ja mielenosoitusta edeltänyt talonvaltaus Konflikti on syntynyt joka vuosi, mutta se on merkinnyt paikalla olleille mielenosoittajille eri asioita. Ennen kuin esittelen eri kantoja, haluan huomauttaa, että kaikki mielenosoittajat eivät suinkaan ole miettineet suhtautumistaan tapahtumiin etukäteen niin pitkälle kuin tässä esitetään, vaan käsitys siitä, mitä Kuokkavierasjuhlissa voi tehdä, voidaan muodostaa vasta jälkikäteen, paikalla nähdyn ja koetun perusteella. Se voidaan perustella monipuolisemmin tai kevyemmin kuin tässä. Joka tapauksessa kuokkavieraat ovat miettineet omaa suhdettaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen tilanteeseen keskimäärin taatusti enemmän kuin tavalliset kansalaiset. Sitä edellyttää jo osallistuminen mielenosoitukseen, jonka viesti on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. 1) Kaikkein maltillisin havaitsemani kanta edustaa ehdotonta väkivallattomuutta sanan tiukassa mielessä, eli mielenosoittajat eivät saa esimerkiksi häiritä erityisesti yksittäisiä ihmisiä tai aiheuttaa omaisuudelle vahinkoa. Tähän yhdistyy käsitys mielenosoittajajoukosta yhteisesti vastuullisena kaikkien sen osallistujien toimintaan. Tällainen ajattelu on lähellä perinteistä, laillista mielenosoitusta. Maltillisimmat eivät ole hyväksyneet sitä, että juhlavieraiden takseja on naarmutettu ja poliisin kanssa ajauduttu käsikähmään. He ovat jättäytyneet pois Kuokkavierasjuhlista, joiden osallistujamäärä puolittui 2001:n ja 2002:n välillä. 2) Tapahtumasta 2001 ja 2002 ennakolta tiedottaneet Valkohaalarit ja Tottelemattomat ilmoittivat myös olevansa väkivallattomia, mutta puhuivat aktiivisesta kansalaistottelemattomuudesta. He ovat nimen omaan kannattaneet mielenosoittajien monimuotoista kansalaistottelemattomuutta ja Linnan juhlien oma-aloitteista häirintää väkivallattomin keinoin 30. He itse määrittelivät tottelemattomuutensa internetsivuillaan suoraksi toiminnaksi, erotuksena tavallisille mielenosoituksille ja mellakoille: Valkohaalarit olivat näkymättömyyden ja tottelemattomuuden symboli, ja edustivat suoran toiminnan mallia, joka oli vaihtoehtoinen sekä ritualistisille mielenosoituksille että mellakoille. 31 Käytännössä tämä on merkinnyt kadulla istumista tai pyrkimyksiä työntää poliisia ja mellakkaaitaa. Näin ajattelevat mielenosoittajat pitävät esimerkiksi taksien naarmuuntumista mielenosoituksessa ongelmana. Jotkut toivovat, että kansalaistottelemattomuus olisi paremmin koordinoitua, jolloin toisten mielenosoittajien suorittamat ylilyönnit vähenisivät tai poistuisivat, ja mielenosoituksen viesti tulisi paremmin esiin myös suurelle yleisölle. Häiriöt eivät ole heille kuitenkaan niin vakavia, ettei mielenosoitusta kannattaisi järjestää, tai että he jäisivät itse pois siitä. Mielenosoittajat eivät ole tämän kannan mukaan kaikki yhdessä vastuussa siitä, mitä joku toinen mielenosoituksessa tekee. Esimerkiksi juhlavieraiden taksien heiluttaminen ja vieraiden pelottelu, poliisin solvaaminen ja alatyylinen uhoaminen kovassa humalassa eivät ole välttämättä kaikkien mielestä järkevää toimintaa. Silti näitä suvaitaan mielenosoituksen merkityksellisyyden vuoksi. Joka tapauksessa, kuokkavieraiden toiminta ei ole kilpailua yleisestä hyvästä maineesta tai muutamasta kohteliaisuudesta konservatiivisessa mediassa. Meille ovat tärkeämpiä mielipiteet niiden yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevien yhteisöjen piirissä, joille toimintamme

15 tavoitteet ovat läheisiä sekä yleisesti ottaen valtaan kriittisesti suhtautuvan toiminnan luominen. 32 Yhtä lailla kaikkia mielenosoitukseen osallistuvia ei myöskään velvoiteta harjoittamaan kansalaistottelemattomuutta. 3) Edelliseen kantaan yhtyy joidenkin kohdalla vahvemmin, toisten kohdalla heikommin, näkemys jonka mukaan ylivoimaisesti tärkeintä on se, että mielenosoituksessa saa toimia vapaasti. Tämä pätee anarkistisesti ajatteleviin mielenosoittajiin, mutta myös aikaisemmin esitelty moninaisuus mielenosoituksen yhden järjestäjäryhmän kielessä tarkoittaa, että esimerkiksi punkkarit ja laittomat siirtolaiset saavat esittää omilla tavoillaan mielipiteensä yhteiskunnan eriarvoisuudesta. Raja on liukuva, ja samoissa ryhmissä voidaan olla hyvinkin eri mieltä siitä, miten pitkälle yksittäisten mielenosoittajien vapaus voi mennä. Anarkistit eivät välttämättä halua suunnitella mielenosoitusta ennalta eivätkä koordinoida sen kulkua kovin paljon. Esimerkiksi solvaukset, poliisin provosoiminen ja graffitien maalaaminen ovat joidenkin mielestä siinä mielessä itsetarkoituksellista toimintaa, että se ei kaipaa taakseen mitään mielenosoituksen tavoitteeseen liittyviä perusteluja. Hallitseva periaate on tällöin ihmisten oikeus olla vapaita valtion hallinnasta ja vastustaa sitä. 4) Radikaaleimmat mielenosoittajat ovat vallankumouksellisia. Heidän mielestään mielenosoituksessa ilmenevää yhteiskunnallista konfliktia on syytä laajentaa. He toivovat mahdollisimman voimakasta vastakkainasettelua mielenosoittajien ja poliisin välille ja toivottavat tervetulleiksi erilaiset provokaatiot, niin mielenosoittajien kuin poliisinkin taholta. Eräänä ajatuksena on, että poliisien kovat otteet aiheuttavat vastareaktion syrjäytyneiden kansalaisten joukossa, ja nämä liittyvät vallankumoukselliseen rintamaan. Mielen osoittaminen käytännössä Käytännössä kuokkavieraat toimivat eri tavoin. Kuvaan myös käytännön toimintaa viiden kohdan avulla, jotka eivät ole yhdenmukaisia tai sidottuja edellisiin käsityksiin toiminnan vaikuttimista. a) Osa mielenosoittajista on mukana kulkueessa kokoontumispaikalta Presidentinlinnan lähistölle ja noudattaa poliisin mielenosoittajille osoittamaa reittiä, mikäli poliisi heitä ohjaa. He noudattavat poliisin käskyjä ja seuraavat sivusta varsinaista kansalaistottelemattomuutta 33. Viime vuosina yli puolet mielenosoittajista ei ole osallistunut minkäänlaiseen suoraan toimintaan poliisia tai juhlavieraita vastaan eikä rikkonut muuta kuin kokoontumislakia. b) Osa mielenosoittajista estää juhlavieraiden taksien kulkua seisomalla tai istumalla kadulla niiden edessä. Poliisi pyrkii siirtämään heidät pois, mutta he palaavat sinnikkäästi paikoilleen. Käytännössä tilanteessa on niin paljon mielenosoittajia paikalla, että myös osa niistä mielenosoittajista, jotka vain seisovat vieressä vaikuttaa siihen, että paikalla on hyvin ruuhkaista ja taksien on siellä vaikea liikkua. c) Taksien ja mellakka-aidan luona tilanne on kärjistynyt välillä, mistä on seurannut suurimman mediahuomion herättänyttä suoranaista käsikähmää mielenosoittajien ja poliisin välillä. Vuonna 2001 joidenkin taksien kerrottiin saaneen peltivaurioita, vuonna 2002 mielenosoittajat häiritsivät Mielenosoitus oli toki esimerkiksi 2003 siinä mielessä laiton, että poliisille ei tehty ilmoitusta etukäteen (kuten kolmasosassa kaikista Helsingin mielenosoituksista), mutta vuonna 2002 yksi kulkue oli ilmoitettu poliisille, ja siinä oli täysin mahdollista osallistua Kuokkavierasjuhliin rikkomatta edes kokoontumislakia. 15

16 pahasti joidenkin taksien matkustajia, mutta vuonna 2003 takseja ei tietääkseni vahingoittunut. Mielenosoittajat ovat aikaisempina vuosina syyttäneet myös yksittäisiä taksinkuljettajia vaarallisesta kaasuttelusta (tai jopa yliajon yrityksestä ). Väite on uskottava, sillä joissakin muissa Helsingin kadunvaltauksissa olen havainnut autoilijoiden hyvin aggressiivista käyttäytymistä, vaikka poliittinen provokaatio on ollut lievempi kuin itsenäisyyspäivänä. d) Itse mielenosoituksen tärkein keino kaupunkitilassa on ollut Presidentinlinnaan tunkeutumisella uhkaaminen. Tämä tehdään fyysisesti kaupunkitilassa pyrkimällä työntymään mellakka-aidan ja poliisirivistön yli kohti Presidentinlinnaa. Seurauksena on ollut, että poliisin on estettävä mielenosoittajia, jolloin mielenosoittajien käsittämästä yhteiskunnallisesta konfliktista on tullut aktuaalinen, hyvinkin konkreettinen ja näkyvä. Juuri tässä on ennen vuotta 2003 kokeiltu kansainvälisten vaikutteiden siivittämänä erilaisia keinoja Valkohaalarien tempauksesta useaan eri kulkueeseen ja vuoden 2002 sambakulkueeseen. Viidesosasta ehkä kahteen viidesosaan kaikista mielenosoituksen osallistujista on osallistunut aktiiviseen poliisin ja mellakka-aidan työntämiseen. Tässä toiminnassa poliisi saattaa ottaa kiinni joitakin henkilöitä. e) Jotkut mielenosoittajat kohdistavat yhteiskunnallisen protestinsa vielä suoremmin poliisiin, valtion konkreettisena edustajana paikan päällä. Nämä mielenosoittajat huutavat poliisille pilkkahuutoja, uhoavat heille ja saattavat solvata heitä. Vuonna 2003 poliisiin kohdistui muutama suoranainen väkivallan yritys, kun pari pulloa heitettiin mellakka-aidan yli, ja joku ampui toistuvasti poliisia kohti ilotulitteita. Aikaisemmin poliisiin ei tietääkseni ole kohdistunut Kuokkavierasjuhlissa tämän kaltaista väkivaltaa. Alkoholia näyttävät paikan päällä käyttävän runsaammin lähinnä jotkut punkkarit, joista sitten tuleekin kovaäänisimpiä poliisille uhoajia. Joillakin mielenosoittajilla voi olla taskumatteja lämmikkeeksi kylmällä ilmalla, ja siellä täällä näkyy aina joitakin kaljapulloja. Alkoholin rooli koko toiminnassa on silti pieni. Mitä kuokkavieraat ovat saaneet aikaan? Kuokkavieraat katsovat edustuksellisen demokratian toimivan huonosti, ja se pitäisi joidenkin mukaan pelastaa, toisten mukaan korvata paikallisilla itsehallinnoilla ja kolmansien mielestä hävittää jonkinlaisen marxilaisen vallankumouksen keinoin. Kysymys siitä, mitä kuokkavieraat ovat saaneet aikaan, tuottaa samalla lailla hyvin erilaisia näkökantoja mielenosoitukseen osallistuneiden keskuudessa. Esitän seuraavassa erilaisia näkökulmia mielenosoitukseen ja erilaisista tavoitteista johtuen kullekin kaksi vastakkaista mielipidettä mielenosoitukseen eri vuosina osallistuneiden keskuudesta. Jokaiseen kohtaan voidaan esittää myös välittäviä tai tyystin toisesta lähtökohdasta lähteviä kantoja. Katutilan transformaatio a) Presidentinlinnan vuodesta toiseen hurjemmat mittasuhteet saava militarisointi on osoitus siitä, että kansallisen konsensuksen kuva niin katutilassa kuin mediajulkisuudessa on auttamatta murtunut. Mielenosoitus täyttää siis tarkoituksensa. b) Koska vain pieni osa uskaltaa tai haluaa todella haastaa poliisin, mielenosoitus ei näytä edistävän vallankumousta. Se ei siis toimi. 16

17 Median omat reaktiot a) Kuokkavierasjuhlat on Suomen eniten uutisoitu mielenosoitus, ja vuonna 2003 tiedotusvälineet antoivat etukäteen paljon tilaa aktivisteille itselleen ja luetteli myös mielenosoituksen tavoitteita aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Mielenosoitus on siis lähestymässä tavoitettaan nostaa julkiseen keskusteluun aidosti tulopolitiikan, siirtolaispolitiikan ja työvoimapolitiikan ongelmia. b) Tiedotusvälineet saavat mielenosoituksen näyttämään mellakalta keskittymällä poikkeuksetta pariin jännittävimpään tilanteeseen. Toimittajat eivät ymmärrä tai halua ymmärtää tiedotteita eivätkä nosta keskusteluun teemoja ja asioita, joista mielenosoittajat haluavat puhuttavan. Median aiheuttamat reaktiot a) Valtamedia on joka tapauksessa korruptoitunut suurpääoman omistuksessa, ja pyrkimykset sen miellyttämiseen tuottavat vain liikkeen konformoitumista. Iltapäivälehtiin on turha kiinnittää huomiota. Köyhät ihmisryhmät ymmärtävät vähitellen liittyä vastarintaan, koska he saavat todellista tietoa mielenosoituksesta ja muusta toiminnasta vaihtoehtoisten medioiden kautta. b) Mielenosoitus ei nykyisellään sovi tiedotusvälineisiin. Mielenosoittajien leimaaminen väkivaltaisiksi huligaaneiksi muutaman ajattelemattomimman vuoksi tekee hallaa mielenosoittajien tavoitteille. Mielenosoituksesta on siis suoranaista haittaa. Poliisin ärsyttämisen mielekkyys a) Poliisi on ollut mielenosoituksessa vaikeuksissa, varsinkin vuosina 2000 ja Mielenosoitus asettaa siis todellisen haasteen yhteiskuntajärjestykselle. Suoraa toimintaa tarvitaan. b) Poliisin ärsyttäminen ja kiusaaminen juuri estää tavoitteiden läpipääsyn mediassa ja menee muutenkin liian pitkälle. Mielenosoitus ei pysy väkivallattomana, ja muutama huutelija antaa kaikista mielenosoittajista huonon kuvan. Kuokkavieraiden oma joukko a) Mielenosoituksesta on jäänyt pois maltillisia mielenosoittajia, mutta se ei haittaa. Konformisteja ei kaivata, sillä heistä on lähinnä haittaa kamppailussa. Yhteiskunnallinen konflikti saa lopulta kaikki siirtymään kuokkavieraiden puolelle muun muassa poliisiväkivallan seurauksena. Siksi poliisin ylivarustautuminen on merkki mielenosoituksen onnistumisesta. b) Mielenosoitus on haitaksi koko vasemmistolle ja globalisaatiokriittiselle liikkeelle, kun se saa kaikki näyttämään ihmisten enemmistön mielissä rähinöitsijöiltä. Siksi muun vasemmiston voi olla viisasta sanoutua siitä irti. Tulevaisuus katkolla? Edellä kuvattu toiminnan ja tavoitteiden monimuotoisuus kuvastaa uudempia mielenosoituksia, joissa osallistujat kuuluvat hyvinkin erilaisiin ryhmiin, mutta asiakokonaisuudet ovat suuria. 17

18 Ruotsalaistutkija Abby Peterson on käyttänyt käsitettä sateenkaarikoalitio kuvaamaan tämän päivän kollektiivista toimintaa 34. Kuten sateenkaari, myös tämän päivän massiiviset mielenosoitukset pitävät sisällään selvästi erotettavia eri värejä, mutta juuri kun organisaation laajuudesta alkaa saada selvää, se katoaa. Kuokkavierasjuhlien järjestäjät ovat alkaneet muistuttaa yhä enemmän Petersonin kuvaamaa, vain yhden tilaisuuden järjestämiseksi yhteenliittyvää joukkoa. Suurissa globalisaatiokriittisissä mielenosoituksissa ja esimerkiksi ydinvoiman vastaisessa suomalaisessa Valtavirtaverkostossa on ollut mukana kymmeniä järjestöjä. Kuokkavierasjuhlissa ryhmiä on huomattavasti vähemmän, mutta joukko on kirjava ja yhteistyö kertaluonteista. Vuonna 2003 Kuokkavierasjuhlista tiedotettiin kahdella eri internet-sivulla ja ainakin yksi kolmas ryhmä keräsi osallistujia bussikuljetukseen Jyväskylän suunnalta. Mielenosoituksen järjestäjiä ei tuoda selvästi julki. Internet-lähteiden valossa kävi ilmi vain, että useampi ryhmä teki jotakin mielenosoituksen eteen 35. Tämä kuvaa moninaisuutta, jonka itseilmaisu on mielenosoituksen eräs keskeinen tarkoitus. Summaten vähemmistö mielenosoittajista tuottaa konfliktin ruumillisesti kaupunkitilassa, muiden tukiessa sitä seisomalla vieressä. Vuonna 2002 joissakin vasemmistolaisissa piireissä ja jopa Kuokkavierasjuhlien valmistelussa alkoi ilmetä kritiikkiä toiminnan mielekkyyttä kohtaan. Kokonaistulos on ollut tarkoitettu konflikti, mutta sen kärjekkäimmät ilmentymät tai viestin epäselvyys ovat jatkuvasti ongelmia monelle mielenosoittajalle. Vuonna 2003, kun kuokkavieraiden saama mediahuomio on lisääntynyt voimakkaasti, on myös sisäinen kritiikki voimistunut 36. Itse mielenosoitus oli aikaisempiin vuosiin verrattuna mielikuvitukseton, yksinkertainen kulkue, jota seurasi edellisten vuosien kaltainen fyysinen vastakkainasettelu poliisin kanssa. Monet mielenosoittajat ovat todenneet, että tämä ei näytä johtavan mihinkään. Jää nähtäväksi, muuttuuko mielenosoitus pian vai uhkaako se kuivua kokoon. Lähteitä Kirjallisuus Arendt, Hannah (2002): Vita activa ihmisenä olemisen ehdot. Vastapaino, Tampere. Hardt, Michael & Negri, Antonio (2000): Empire. Harvard University Press, Cambridge. Lähde, Ville (2003): No Border -toiminta Ihmisyyden moninaisuuden puolesta rajakontrollia vastaan. Nuorisotutkimus 21:2, s Peterson, Abby (2002): Contemporary Political Protest Essays on Political Militancy. Ashgate, Aldershot. Peterson, Abby (2002): Toppmötens Regnbågnskoalitioner experiment i demokratiska samtal. Teoksessa Björk, Micael & Peterson, Abby: Vid politikens yttersta gräns. Perspektiv på EUtoppmötet i Göteborg Brutus Östlings Bokförlag Symposium AB, Tukholma. Peterson, Abby & Oskarsson, Miklael (2002): Öppenhet och övervakning. Om sammandrabbningar mellan polis och demonstranter under EU-toppmötet i Göteborg Teoksessa Björk, Micael & Peterson, Abby: Vid politikens yttersta gräns. Perspektiv på EU-toppmötet i Göteborg Brutus Östlings Bokförlag Symposium AB, Tukholma. Pulkkinen, Tuija (1998): Postmoderni politiikan filosofia. Gaudeamus, Tampere. 34 Peterson 2002, Ks. esim. 18

19 Internet (sivut toiminnassa ) Suomen Attac ry:n keskustelufoorumisivut. vallatussa talossa toimivan Siperian sosiaalikeskuksen sivusto, jonka alla on myös vuoden 2001 Kuokkavierasjuhlien tiedote. jyväskyläläisen Vastavalta -ryhmän sivusto. vuoden 2002 Kuokkavierasjuhlien sivusto. Anarkistinen toiminta -nimisen ryhmän sivusto. Valkohaalarien sivusto, jonka alta löytyy vuoden 2000 Kuokkavierasjuhlien tiedote. vuoden 2003 kuokkavierasjuhlien sivusto. 19

20 Kansattomat, kasvottomat Jukka Peltokoski Tieteenfilosofit Rom Harré ja Paul F. Secord (1972, 104) määrittelivät aikoinaan, ironian tajua osoittaen, ihmistutkimuksen eettiseksi lähtökohdaksi lauseen "kohtele ihmisiä tieteellisiä tarkoituksia varten ikään kuin he olisivat inhimillisiä olentoja". Harré ja Secord taistelivat aikansa behavioristisia virtauksia vastaan. Heidän mukaansa ne esineellistivät ihmisen mekaaniseksi, subjektiviteettia vailla olevaksi olennoksi. Harré ja Secord itse esittivät muun muassa, että inhimillistä toimintaa tarkasteltaessa ihmisten itse toiminnalleen antamaa tarkoitusta ei voida ohittaa toissijaisena seikkana. Aloitan kirjoitukseni flirttailemalla Harrén ja Secordin kanssa. Nostan kuokkavierasprotestoinnin tarkastelun lähtökohdaksi lauseen "kohtele yhteiskunnallisiin protesteihin osallistuvia ikään kuin he olisivat poliittisia olentoja". Tällä tahdon tietenkin ironisoida asenteen, jolla valtajulkisuudessa suhtaudutaan usein eritoten epävirallisia toimintatapoja soveltavien nuorten "aktivistien" protesteihin. Niitä ei mitenkään välttämättä nähdä lähtökohtaisesti poliittisesti ajattelevien toimijoiden poliittisina toimintamuotoina. Sen sijaan protestointia yritetään "selittää" epäpoliittisilla motiiveilla viitaten vaikkapa psyykkisiin patologioihin tai protestoinnin "ammattimaisuuteen". En mitenkään kiellä, ettei yhteiskunnallisiin protesteihin voisi sisältyä tekijöitä kaikilta inhimillisen olemassaolon ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tasoilta, mutta se, mikä yhteiskunnallisessa protestoinnissa on erityislaatuista ja ohittamatonta, on kollektiivisen tason poliittisuus. Poliittisuudella viittaan tässä ylipäätään kamppailuihin omien intressien toteutumisesta yhteiskunnassa toisin sanoen, kamppailuihin yhteiskunnallisen vallan jaosta. Poliittisuus sisältää siten aina konfliktuaalisen ulottuvuuden. Niin ikään katson poliittisuuden läpäisevän yhteiskunnallisten instituutioiden lisäksi vähintään myös kansalaisyhteiskunnan tason. Kansalaisyhteiskuntalähtöinen "suora", ei-edustuksellinen politikointi on vallannut tilaa (paitsi konkreettisesti, myös yhteiskunnallisen legitimiteetin merkityksessä) valtiokeskeisen politikoinnin rinnalla läntisissä yhteiskunnissa viime vuosikymmeninä. Muun muassa politiikantutkija Pertti Lappalainen (2002, 22 23) pitää tällaista "politiikan uudelleen keksimistä" huomionarvoisena ilmiönä, joka haastaa instituutiokeskeiset politiikan lähestymistavat. Pyrin vastaamaan kirjoituksessani kysymykseen siitä, millaisesta poliittisesta protestista kuokkavierasjuhlissa on kyse. Millaista yhteiskunnallista konfliktia ne ilmentävät? Käytän lähtökohtanani lyhyttä, muutamien kuokkavierashistoriaa tuntevien tuttujeni avustuksella muodostamaani kertomusta kuokkavierasprotesteista 1990-luvulta tähän päivään. Tiedostan hyvin, että kuokkavieraista olisi mahdollista kertoa yhtä monta tarinaa kuin on ollut "kuokkijoitakin". Uskon, että on kuitenkin mahdollista nostaa esiin muutamia seikkoja, jotka ovat yhdistäneet suhteellisen laajasti useimpia kuokkavieraita. Mihinkään lopulliseen kokonaiskuvaan en silti usko (minkään kuokkavieraista tehtävän tulkinnan yltävän). Tulkintani kiinnittää huomiota erityisesti kuokkavieraiden toimintatyyliin. Seuraan tässä Lappalaisen (2002) kehittelemää ajatusta siitä, että poliittiset toimijat päättävät toimintatyylistään poliittisesta toimintatilastaan tekemiensä arvioiden perusteella. Toimijoiden toimintatyyli ei siten ole poliittisille projekteille vain pintakuorrutusta, vaan se kantaa itsessäänkin poliittisia merkityksiä. Edelleen katson, että toimintatyyli voi nostaa esiin myös toimijoiden omissa selonteoissa käsitteellistymättömiä protestoinnin "symbolisen tason" merkityksiä. 20

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup

Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen

Osallistuminen ja asukasdemokratia. Jenni Airaksinen Osallistuminen ja asukasdemokratia Jenni Airaksinen Demokratia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA Eliitti päättää SUORA DEMOKRATIA Vapaat miehet torilla PLURALISTINEN LÄHESTYMISTAPA Yhdistää suoraa osallistumista

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma

SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET -kehitysohjelma Lähtökohdat Megatrendit Talouskriisi Globalisaation 2.vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastomuutos Suomen menestysmalli on vakavasti uhattuna Perinteinen teollinen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi

Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi ASIAKASPALVELUSUORITUSTEN ANALYSOINTI Asiakaspalvelu- ja myyntisuoritusten arviointi Seuraavan, alla olevan helpon työkalun avulla voit itse nopeasti arvioida myynnissä ja asiakaspalvelussa työskentelevien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu RI:n jäsenkehitys 1905-2010 Miksi uusilla jäsenillä on väliä? Klubin

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot