Opiskelija harjoittelussa. Naisen keski-ikä. Siiri Kallionpää. Tavoitteista totta. Eroon kotitapaturmista Nivelrikon hoitoketju toimii

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "18.1.2011. Opiskelija harjoittelussa. Naisen keski-ikä. Siiri Kallionpää. Tavoitteista totta. Eroon kotitapaturmista Nivelrikon hoitoketju toimii"

Transkriptio

1 Opiskelija harjoittelussa Naisen keski-ikä Siiri Kallionpää Tavoitteista totta Eroon kotitapaturmista Nivelrikon hoitoketju toimii

2 Liity netissä Saat liittymislahjan postissa! Opiskelija Liity jo nyt Facebookissa oma ryhmä Tehy Opiskelijat Opiskelijajäsenen edut Ilmainen opiskelijajäsenyys Vastuu- ja oikeusturvavakuutus (voimassa koti- ja ulkomailla) työharjoittelun, keikka- ja kesätöiden vahinko- ja ristiriitatilanteita varten. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Muut edulliset henkilö- ja omaisuusvakuutukset Kalenteri Tehy-lehti 16 numeroa vuodessa Lomaetuja ja risteilymahdollisuuksia Juridinen palvelu oikeusturvakysymyksissä Työpaikkakohtainen neuvonta ja tuki (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja ammattiosastojen toimijat) Tehyn 14 aluetoimiston palvelut ympäri Suomen Tehyn jäsensivut ja opiskelijoiden omat sivut Maksuton jäsenyys Terveydenhuoltoalan työttömyyskassassa Polttoaine-etu (Teboil) Lehtietu (Yhtyneet Kuvalehdet) Tehyläisiä ammatteja apuvälineteknikko bioanalyytikko ensihoitaja fysioterapeutti geronomi jalkaterapeutti kuntoutuksen ohjaaja kätilö lähihoitaja naprapaatti osteopaatti röntgenhoitaja sosionomi sairaanhoitaja suuhygienisti terveydenhoitaja toimintaterapeutti Kun olet työssä (kesä-, keikkatyö), ota ongelmatilanteissa yhteyttä työpaikkasi tehyläiseen luottamusmieheen. Saat neuvoja ja vinkkejä myös Tehyn aluetoimistoista ja keskustoimistolta. Sähköpostipalvelu 2 Tehy vain opiskelijoille: tai

3 6 K25: Jään valtiatar Siiri Kallionpää on ringeten maailmanmestari ja opiskelee kätilöksi. 9 Tasa-arvo sitkeä ihanne 13 Vaikuttavuus tuottaa vanhuspalveluissa 14 Tervetuloa harjoittelijat Opetusosastolla Karhulan sairaalassa opiskelijat toimivat ohjaajansa työparina. 20 Ammatissa: Reumahoidon moniosaaja 24 Tupatarkastuksia ja juomisen hallintaa Kotkan seudun kotihoidon työntekijät ehkäisevät kotitapaturmia. TULOKSEN TEKIJÄT 28 Valmiina nivelleikkaukseen 31 Depressio on salattu sairaus 32 Feministi henkeen ja vereen Tehyläinen Ilona Vihlman luotsaa STTK-Opiskelijoita. 34 Elävää kuvaa terveydestä Maahanmuuttajille esitellään DVD:llä suomalaisia terveyspalveluja. 36 Hyvää hoitoa tulevaisuudessa Tehy edellyttää, että vaalien jälkeinen uusi hallitus turvaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. 38 Eduskuntavaalit huhtikuussa Tehy tukee ehdokkaina olevia jäseniään. Tässä numerossa 1/11 40 Afrikan auringon alla 44 Kevätkesä Kiinassa 49 Esittelyssä hallinnon jaosto 28 Fysioterapeutti ohjaa 52 Me kaksi: Toiminnan miehet 66 Ikäkriisi ja keski-ikä 72 Tieni tähän: Uskon terapiaan 74 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 19 Kolumni 23 Terveys 39 Varapuheenjohtajalta 46 Kirjat 47 Tiedotukset 48 Tehy-uutiset 50 Hyötysivut 70 Tehy palvelee 71 Sana on vapaa 74 Teresa KANSI: PASI LEINO 66 Inventaarion aika Tehy

4 Hei tehyläinen, lähde mukavassa seurassa Kroatian kevääseen! Tehyn jäsenten matka Splitiin Kroatiaan Tehyn jäsenmatkalla saat sopivassa suhteessa tutustumista paikalliseen terveydenhoitoon, kulttuuria ja virkistystä samanhenkisessä seurassa. Lähde katsomaan Dalmatian kaunista rannikkoa, jossa on myös ammatillisesti kiinnostavia kohteita. Matkaa johtaa Tehyn entinen kansainvälisten asioiden päällikkö Soile Tammisto, joka vie meidät tapaamaan kroatialaisia terveydenhoitoalan järjestöjen edustajia. He kertovat maan nykytilanteesta ja traagisesta lähihistoriasta. Lähtö la klo 9 Helsingistä ja paluu la klo 16 Lentoyhtiö Blue1, vastuullinen matkanjärjestäjä Kaleva Travel Majoitus hotelli Radisson Blu Resort Splitissä (**** + ), jossa muun muassa spa-osasto ja ranta lähellä Ohjelmaan on suunniteltu muun muassa opintokäynti keskussairaalaan, lääketieteelliseen oppilaitokseen ja lastentarhaan. Kuulemme Kroatian terveydenhuollon rahoituksesta ja organisoinnista. Tutustumme Splitin tärkeimpiin nähtävyyksiin kahden tunnin kaupunkikierroksella ja käymme Trogirissa, joka on Unescon maailmanperintökohde. Teemme laivaretken Hvarin saarelle, jossa tutustumme terveyskeskukseen ja pääsemme nauttimaan Sensori Spa -kylpylän hoidoista. Matkan hinta-arvio on euroa sisältäen matkat, majoituksen kahden hengen huoneessa, ohjelman, suomenkielisen opastuksen, aamiaiset ja osan ruokailuista. Lopullinen hinta riippuu osanottajamäärästä. Mukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmoittautuminen mennessä ja lisätiedot: Kaleva Travel, Kirsi Kilpinen, puh ; Ohjelmatiedot: Soile Tammisto, puh ; 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Jäsenyys kannattaa Tehyn jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä tehyläisiä on noin , mutta jäsenen raja rikkoutunee tämän vuoden aikana. Se on hieno asia, sillä ammattiliiton jäsenyys ei ole nykyään yhtä itsestään selvä asia kuin menneinä vuosina. Jäsenmäärä on yksi liiton painoarvoa määrittävä tekijä, sillä muuttuneista ajoista huolimatta joukossa on edelleen voimaa. Taloudellinen ja ammatillinen edunvalvonta on liiton tärkeä jäsenetu. Ystäväni kehui pärjäävänsä työmarkkinoilla hyvin ilman ammattiliiton jäsenyyttä: hän neuvottelee itse hyvän työsopimuksen ja sopii palkkansa. Näin on jokaisen ammattiliiton jäsenenkin toki syytä tehdä, sillä nimeään ei pidä pistää paperiin, jonka sisällöstä ei ole samaa mieltä tai jota ei ymmärrä. Perusteltu palkkatoivomuskin on hyvä esittää. Yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työsuhteensa ehtoihin kilpistyvät kuitenkin suomalaisessa järjestelmässä työsopimuksesta neuvottelemiseen. Todelliset mahdollisuudet vaikuttaa jäävät yleensä vaatimattomiksi. Kaikki eivät myöskään yksinkertaisesti ole riittävän rohkeita ja sanavalmiita neuvottelemaan tehokkaasti omista työehdoistaan. Tehy vaikuttaa myös alan koulutukseen ja lainsäädäntöön. Jos haluaa vaikuttaa, kannattaa liittyä osaksi isompaa joukkoa. Koko ammattikunnan työehtoja säätelevät työehtosopimukset, ja niistä neuvottelevat liitot. Ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten piirissä on 95 prosenttia kaikista suomalaisista palkansaajista. sta. Luku on yksi maailman korkeimpia. Jäseneksi liittyminen on kannanotto sopimusyhteiskunnan ja yhteisen edunvalvonnan puolesta. Liiton jäsenyys on halpa ja helppo keino turvata selustansa työelämän myllerryksessä. Jäsenyyden voi käsittää myös ideologiseksi valinnaksi vapauden ja demokratian puolesta. Suomen kaltaisessa avoimessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa ammattiliiton jäsenyys on itses-stäänselvä oikeus, mutta näin ei ole kaikkialla. Monissa maailman maissa ammattiyhdistystoiminta on vallanpitäjien silmissä rikos, josta voi joutua vankilaan ja jopa kidutetuksi. Yhteisen hyvän ohella liiton jäsenellä on toki keus ajatella myös itseään. Käytä hyväksesi Tehyn si- oinulle neuvottelemat jäsenedut, joista löydät tietoa toa tämän lehden välissä olevasta liitteestä. Riitta Hankonen Toimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Jään valtiatar Kätilöopiskelija Siiri Kallionpää on tuore ringeten maailmanmestari. Riitta Hankonen Kuvat Pasi Leino 1 Miten valitsit lajisi? Vanhemmat taisivat valita puolestani. Kun olin 3-vuotias, isä vei minut Turun Palloseuran isä-poika-luisteluun. Seuraavana talvena aloitin ringettekoulussa ja jäin sille tielle. 2 Miten ringette eroaa jääkiekosta? Lajeilla ei ole oikeastaan muuta yhteistä kuin se, että niitä pelataan luistimilla kaukalossa ja osa varusteista on samoja. Ringetteä pelaavat vain naiset, ja säännöt ovat erilaiset. Ringetessä ei saa taklata, eikä vartalokontakti ole sallittua. 3 Kuinka paljon harjoittelet? Treenaan vähintään kuusi kertaa viikossa. Kolme treeneistä on jäällä, ja vähintään yksi on omatoiminen. Se voi olla juoksulenkki, lihaskuntotreeni tai palauttava eli esimerkiksi venyttely. Treenien lisäksi tulevat pelit, joita on viikossa yksi tai kaksi. 4 Miksi opiskelet kätilöksi? Sattuman kautta, sillä ei minulla suurta kutsumusta hoitoalalle ollut. Hain yliopistoon opiskelemaan puheterapiaa, mutta en päässyt. Sairaanhoitajaäiti piti huolen siitä, että hain myös ammattikorkeakouluun. Kun selasin hakuopasta, päädyin kätilöön. Olin jo valintakokeiden aikaan saanut tietää, etten pääse puheterapiaan, joten olin tosissani liikkeellä. Opiskelen toista vuotta, ja valinta tuntuu nyt hyvältä ja oikealta. 5 Miten yhdistät opiskelun ja urheilun? Minulla ei ole koskaan ollut suuria vaikeuksia yhdistää opiskelua ja urheilua. Treenit ovat iltaisin, ja pelit viikonloppuisin. Käytän koulun ja treenien välisen ajan hyväkseni, ja tarvittaessa joustan jommassakummassa. Jos vapaa-aikaa jää, olen useimmiten vain kotona. 6 Mikä on kätilön ammatin vahvuus? Itsenäinen, tunteita täynnä oleva työ, johon sisältyy jatkuvan kehittymisen vaatimus ja mahdollisuus. Kätilö saa työssään olla lähellä ihmistä ja olla mukana elämän suurissa hetkissä. 7 Ketä ihailet? Ihmisiä, jotka tietävät, mitä haluavat ja toteuttavat haaveensa. Ringeten pelaajista idolini on pienestä pitäen ollut Salla Kyhälä. Hän oli leiriohjaajani, kun olin pieni. Nykyisin pelaamme molemmat maajoukkueessa. 8 Missä olet onnistunut? Olen onnistunut saavuttamaan tavoitteitani. Uskon, että kovalla tahdolla ja luottamalla itseensä voi saavuttaa mitä tahansa. 9 Mikä on pahin pettymyksesi? En päässyt maajoukkueeseen heti, kun se nimettiin, vaan vasta myöhemmin. Miten valmistauduit 10 maajoukkueeseen? Valitsematta jääminen sisuunnutti, ja päätin näyttää, että paikkani olisi ollut joukkueessa. Kun minut lopulta nimettiin joukkueeseen, olin jo henkisesti valmis sinne. Mikä tekee sinusta joukkuepelaajan? 11 Haluan, että tekoni vievät joukkuetta eteenpäin. Joukkueessa ei voi löysäillä, koska yksilön peli vaikuttaa kokonaisuuteen. Millainen on hyvä harjoittelupaikka 12 opiskelijalle? Sellainen, jossa pääsee tekemään käsillään töitä. Hyvät ohjaajat ovat tärkeitä. He vas- 6 Tehy

7 Siiri Kallionpää, 20 Kätilöopiskelija Pelaa hyökkääjänä Suomen ringettemaajoukkueessa Seura Raision nuorisokiekko RNK Nuorten maailmanmestaruus 2009 Aikuisten maailmanmestaruus 2010 Perheeseen kuuluvat äiti, isä, isoveli ja koira Suomi voitti Kanadan 6 3 toisessa MM-finaalissa Tampereella marraskuussa. Siiri teki MM-finaaleissa kaksi maalia. Tehy

8 K-25 Rannekorut on oltava ranteessa peleissä. Palat muistuttavat MM-kultamitaleista vuosilta 2009 ja Rinkula on poikaystävän lahjoittama. Siiri odottaa kätilön työharjoittelua. taavat kysymyksiin, uskaltavat sanoa, jos eivät tiedä, mutta etsivät vastauksen. Urheilun takia arvostan myös sitä, että harjoittelupaikka joustaa. Mistä olet kotoisin? 13 Turun läheltä Liedosta. Asun edelleen perheeni kanssa samassa talossa, jossa olen syntynyt. Minkä oppimista odotat? 14 Kätilön työhön liittyvien asioiden oppimista. Oman alan harjoittelut ovat edessä vuoden 2012 keväällä. Millaisia kokemuksia sinulla on 15 hoitoalasta? Olen ollut harjoittelussa pitkäaikaissairaanhoidossa ja psykiatriassa. Keväällä ovat vuorossa sisätaudit. Viime kesänä olin hoitokodissa kesätöissä. Äidin tarinoita työstä olen kuunnellut ikäni, joten kuva lienee aika todenmukainen. Miten muuttaisit saamaasi opetusta? 16 Hoitotyöhön liittyviä opintoja pitäisi lisätä yleissivistävien kustannuksella. Äidinkieli ja englanti ovat tärkeitä, mutta hoitotyö on vielä tärkeämpää. Opettajat eivät saisi kadottaa yhteyttä työelämään. Olen muutaman kerran jo törmännyt siihen, että koulussa opetettu asia tehdäänkin nykyään uudella tavalla. Kysyn usein äidiltä, miten jokin asia tehdään. Miten nuoria pitäisi houkutella 17 hoitoalalle? Mielestäni hoitoala vetää nykyisellään niin hyvin, ettei erityisesti tarvitse houkutella. Uskon, että aina riittää ihmisiä, joita hoitotyö kiinnostaa. Mitkä ovat ringettepelaajan 18 tärkeimmät ominaisuudet? Hyvä fyysinen kunto ja halu kehittyä. Asenne pitää olla kohdallaan eli pitää olla halu auttaa joukkuetta menestymään. Täytyy uskoa itseensä, taitoihinsa ja työnteon merkitykseen. Mitään ei saa ilmaiseksi. Mitä paikkaa pelaat? 19 Olen hyökkääjä. Pelaan joskus myös sentterinä. Mikä tekee suomalaisista ringetessä 20 niin ylivoimaisia? Me tunnemme toisemme, ja meillä on hyvä yhteishenki. Pelaamme hyvin joukkueena. Kanadan joukkue pystyy haastamaan meidät, mutta tällä kertaa pelasimme joukkueena paremmin. Miten rentoudut? 21 Katson elokuvia kotisohvalla ja syön jotain hyvää. Urheilu on opettanut minulle arjessa terveelliset elämäntavat, mutta osaan toki herkutella silloin tällöin. Miksi kuulut Tehyyn? 22 Koulussa mainostettiin jäsenyyttä ja korostettiin työttömyysturvan tärkeyttä. Liityimme koko luokka. Millaiset ovat urasuunnitelmasi? 23 Tällä hetkellä lasten sairaanhoito esimerkiksi keskolassa kiinnostaa. Valmistun 2013, joten jäljellä olevat opiskelut voivat vielä muuttaa mieltä. 24 Lempielokuvasi? Kaikki hömppäkomediat, joita katsoessa ei tarvitse kauheasti miettiä. Mihin rahkeesi riittävät? 25 Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihan mihin vaan. MM-kulta oli hieno saavutus. Nyt keskityn SM-sarjassa pelaamiseen. Joukkueella menee hyvin, ja mestaruus on saavutettavissa. Ringette on kotoisin Kanadasta Ringette on Sam Jacksin Kanadassa 1963 kehittämä naisten jääpeli, jossa on yhdistetty jääkiekon nopea pelirytmi ja koripallon pelistrategia. Ringetessä ei saa taklata, joten pelissä korostuvat joukkueen pelitaktiikka ja taito. Juhani Wahlsten toi pelin Suomeen Peliväline on sininen kumirengas. Maila on suoravartinen. Säännöt korostavat yhteispeliä. Joukkueeseen kuuluu vähintään seitsemän pelaajaa, joista kentällä on yhtä aikaa maalivahti sekä viisi pelaajaa. Lähde: Wikipedia 8 Tehy

9 Ajankohtaista Tasa-arvo sitkeä ihanne Tasa-arvoa on tavoiteltu tietoisesti vuosikymmeniä, mutta samapalkkaisuus on saavuttamatta. Irma Heiskanen-Haarala Aluksi tasa-arvopolitiikka oli pitkälti sosiaali- ja työpolitiikkaa. Uudemmat kysymykset liittyvät väkivaltaan ja seksuaalisuuteen. Dosentti Raija Julkunen Jyväskylän yliopistosta tuumii, että juuri mikään 40 vuoden takaisista tasa-arvotavoitteista ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Naisilla on ollut paljon saavutettavaa ja valloitettavaa miehisillä aloilla. Suomessa on saatu ensimmäisiä naisia presidentiksi, piispaksi, puolustusministeriksi, pääministeriksi ja yliopiston rehtoriksi. Miehillä on ollut vähän naisten paikkoja valloitettavana, eivätkä naisten ammatit vedä heitä puoleensa, Raija Julkunen sanoi. Miesaktivistit ajattelevat, että eriarvoisuudesta kärsivät myös ja ennen kaikkea miehet. Nähtäväksi jää, millaisia liittolaisuuksia ja konflikteja nais- ja miesliikkeiden kesken syntyy, Julkunen pohti. Hän pitää tasa-arvolakia tärkeimpänä viime vuosikymmenten saavutuksena ja valtioneuvoston selontekoa tasa-arvopolitiikasta erinomaisena viitoituksena seuraavan kymmenen vuoden työsarasta. Iso haaste on saada miehet keskustelemaan miesten vallasta ja toimimaan niin, että valta voidaan purkaa. Suomen kielessä on vain yksi tasa-arvon käsite, ja se on ymmärretty mutkattomasti. Ruotsin kielessä yhteiskunnalliselle tasa-arvolle ja sukupuolten tasa-arvolle on eri sanat, jämlikhet ja jämställdhet. Englannin kielen equality kuulostaa samanlaisuudelta ja on saanut kritiikkiä feministeiltä, jotka haluavat korostaa naisten erityisyyttä. Vuoden pakolaisnainen, projektipäällikkö Nasima Razmyar kertoi, että Afganistanissa puhuttavassa darin kielessä ei ole sanaa tasa-arvolle. Pääsihteeri Tanja Auvinen Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:stä otti esiin ikuisuuskysymyksen, vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jakamisen mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Hän painotti, että yksilöiden väliset erot ovat suurempia kuin sukupuolierot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen piti tasa-arvoselontekoa hyvänä tarkistuksena tilanteesta ja tavoitteena tulevaan. Hän muistutti, että asiat eivät muutu itsestään. Miesten roolin muuttaminen on hänen mielestään välttämättömyys. Rohkaistaan miestä löytämään uusi tasa-arvoinen itsensä, mutta annetaan hänen tehdä löytöretki itse. Halonen on huolissaan eriarvoisuudesta, johon kasvavat tuloerot johtavat. Hän kuulutti ylisukupolvista vastuuta ihmisestä. Palkkaus läpinäkyväksi Professori Kevät Nousiainen Turun yliopistosta painotti syrjäytymisen ja syrjinnän eroa. Syrjintä on oikeudellinen asia, syrjäytymisessä on politiikalla tehtävää. Syrjinnän osuus palkkaeroissa on vaikea osoittaa. Usein palkkaerojen syyksi nähdään työmarkkinoiden jakautuminen miesten ja naisten tehtäviin ja aloihin. Samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka. Jos palkkausjärjestelmä ei ole läpinäkyvä, syrjintäepäilyä on vaikea osoittaa todeksi, Nousiainen totesi. Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti Tasa-arvo 2020 seminaarin, jossa visioitiin tulevaisuuden tasa-arvopolitiikkaa. Miesten agenda Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston edustaja, viestintäjohtaja Martti Lahti kertoi, että miesliike haluaa osallistua tasa-arvokeskusteluun, mutta tuo siihen oman agendansa. Syrjintä on oikeudellinen asia, syrjäytymisessä on politiikalla tehtävää. Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Condia palauttaa palkat Pohjois-Suomessa toimiva työterveyspalveluja tarjoava Condia on lopettanut palkanalennukset Alennukset maksetaan takaisin työntekijöille tammikuun palkassa. Niihin lisätään 12 prosentin vuosikorko. Yritys alensi syksyllä 2010 henkilökuntansa palkkoja viidellä prosentilla tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella. Tehy olisi tarvittaessa pyrkinyt riitauttamaan saatavat. Condia Oy:n hallitus päätti jo aiemmin, että palkanalennuksista voidaan luopua, kun yhtiön talous saadaan käännettyä positiiviseksi. Kuluvan syksyn aikana pysyvä taloudellinen muutos on saatu aikaiseksi, toimitusjohtaja Matti Paasovaara sanoo. (RH) Elämänlaadun erot kasvussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Suomalaisten hyvinvointi 2010 raportin mukaan suomalaisten terveys on kohentunut ja elämänlaatu on korkea. Terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Eriarvoisuuden kasvu näkyy toimeentuloturvan tarpeessa sekä mielipiteissä sosiaali- ja terveyspalveluista. Vaikka suomalaisten elämänlaatu on yleisesti ottaen korkea aina myöhäiseen ikään saakka, se on terveyden ja toimintakyvyn tapaan sosiaalisesti valikoitunutta. Merkittävimmät elämänlaatua heikentävät tekijät ovat työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeellä olo, toimeentulotuen asiakkuus ja alhainen koulutus. Heikoimman elämänlaadun riskiryhmiin kuuluvat vuotiaat työttömät, heikosti koulutetut nuoret sekä 80 vuotta täyttäneet vanhukset. Näihin ryhmiin kuuluu 29 prosenttia väestöstä. Köyhyys on kasvanut ja toimeentulo-ongelmat ovat yleisiä perus- ja vähimmäisturvan varassa olevissa kotitalouksissa. Perusturvan varassa olevista työttömistä kotitalouksista yli 80 prosenttia elää alle suhteellisen köyhyysrajan. Yksinasuvista 65 vuotta täyttäneistä kansaneläkeläisistä köyhyysrajan alla elää noin puolet. Toimeentulotukea saavista kotitalouksista yli kolmannes raportoi toimeentulo-ongelmista. Marja Vaarama, Pasi Moisio ja Sakari Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi THL Ruokatauosta riita Mikkelissä Tehy on viemässä käräjäoikeuteen Mikkelissä syntynyttä kiistaa kotisairaanhoidon työntekijöiden ruokatauosta. Mikkelin kaupunki on määrännyt maaliskuusta 2009 työntekijöille pakollisen, palkattoman puolen tunnin ruokatauon, mikä pidentää päivittäistä työaikaa saman verran. Tehyn mielestä työnantaja rikkoo kuntasopimuksen työaikaluvun pykälää, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden valita, haluavatko he ruokailla joutuisasti työn ohessa. Hoitajat haluavat ruokailla työn lomassa, koska he eivät käytännössä pysty irtautumaan työstä, lakimies Hanna Huotari Tehystä sanoo. Pidentyneestä työajasta on syntynyt kantajina oleville 24 tehyläiselle maaliskuun alkuun 2010 mennessä saatavia yhteensä euroa, ja summa kasvaa koko ajan. Yksittäisen työntekijän osuus on muutamasta sadasta eurosta euroon. Tehy on lähettänyt saatavista vaatimuksen työnantajalle, joka on kiistänyt vaatimuksen perusteet. Työnantajan mielestä kiista pitäisi ratkaista keskustason neuvotteluissa. Asian oikeudellisessa sisällössä ei ole enää mitään ratkaistavaa, koska vastaava kiista on jo käyty Helsingissä. Tehy voitti asian työtuomioistuimessa Se päätti, että jaksotyötä tekevä terveyskeskuksen kotisairaanhoitohenkilöstö saa halutessaan ruokailla työn ohessa. Mikkeli on vedonnut myös siihen, että kotihoito ei ole terveyskeskuksen toimintaa. Mikkeli on yhdistänyt kotipalvelun ja -sairaanhoidon ja se toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudessa. Kansanterveyslaki säätää, että kotisairaanhoito on yksi toiminto, jota varten kunnan on perustettava terveyskeskus, Huotari tyrmää perustelun. (RH) ANNIKA RAUHALA 10 Tehy

11 Terveydenhuollosta kokeilu Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallin mukaan selvitetään vuosina toteutettavan kolmivuotisen kokeilun avulla. Nykyisin ammattikorkeakouluopiskelijoiden palvelut tuottaa oppilaitoksen sijaintikunta ja yliopisto-opiskelijoiden palvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa työryhmän valmistelemaan, ohjaamaan ja seuraamaan kokeilua. Työryhmä valmistelee kriteerit kokeilupaikkakuntien valinnalle ja valitsee kokeiluun tulevat paikkakunnat. Kokeiluun on varattu euroa jo vuodelle (VT) Uusi liitto Kaksi STTK:n liittoa on yhdistynyt. Vuoden alusta Toimihenkilöunioni (TU) ja Suora muodostavat Ammattiliitto Pron. Sen puheenjohtajana toimii TU:n puheenjohtaja Antti Rinne. Suomalaiset ovat olleet julkisiin palveluihin suunnilleen yhtä tyytyväisiä koko 2000-luvun. Palveluiden kärkeä ovat päiväkodit, kirjastot ja koulut. Valtiovarainministeriö Tähystys Löydöksiä mediasta Kun tupakat siirtyvät tiskin alle, kuluttaja saa nähtäväkseen vain tuoteluettelon. Tekstityypiksi määritämme ihan huumorimielessä Helvetican. Hallitusneuvos Ismo Tuominen STM:stä, Mediuutiset Ihmiset syntyvät riippuvuuteen. Meillä on nisäkkäistä pisin ja kiintein riippuvuussuhde lähimpiimme. Taipumusta ei voi hoitaa pois. Koko elä- ANNIKA RAUHALA mä on sen opettelemista, että saa taipumuksen haltuun optimaalisesti. Psykologi Tiia Askola, Voi hyvin 8/2010 Lääkärit uskovat, että tiimijohtaminen on heidän vahvuutensa, koska hoidon järjestäminen vaatii lääkärin ja hoitajien yhteistyötä. Käytännössä lääkärien tiimitilanteet hoitajien kanssa ovat tilanteita, joissa lääkärit tupsahtavat paikalle, kun hoitajat ovat valmistelleet kokonaisuuden. Yhtä nopeasti kuin tulivat lääkärit myös häviävät paikalta. Johtava ylilääkäri Juha Tuominen, Erikoislääkäri 4/2010 Tiukennuksia alkoholin mainontaan Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakiesitystä alkoholimainonnan rajaamiseksi. Tavoitteena on erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin haittavaikutuksilta. Nykyinen laki kieltää muun muassa mainonnan kohdistamisen alaikäisiin sekä mainonnan, jolla luodaan kuva, että alkoholin käyttö edistää sosiaalista tai seksuaalista menestystä. Lainsäädännöllä on tarkoitus lyhentää mainonta-aikoja televisiossa sekä ottaa käyttöön aikarajat myös radiossa. Lisäksi rajoitetaan alkoholimainonnan sisältöjä ja tehostetaan valvontaa, kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Ministerin mukaan esitys on yksi hallituksen toimista alkoholihaittojen ehkäisyssä. Kaudella on toteutettu kolme alkoholiveron korotusta. Kumppanuussopimuksilla on sitoutettu järjestöjä, kuntia ja kirkkoa alkoholihaittojen ehkäisyyn, valistukseen ja koulutukseen. Mini-interventiota eli alkoholin käytön puheeksi ottamista on laajennettu eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Erityisesti neuvoloissa on enenevässä määrin otettu puheeksi alkoholinkäyttö jo ensi käynnillä riskikulutuksen tunnistamiseksi ja neuvottu alkoholinkäytön vähentämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu suunnitelma valtakunnalliseksi alkoholiohjelmaksi vuosille Risikko esittää sen jatkamista seuraavalla hallituskaudella. (VT) Olemme pystyneet osoittamaan, että yksityiset toimijat kykenevät kehittämään uusia malleja, joilla terveydenhuollon kustannuksia saadaan nipistettyä prosentteja. Kun puhutaan miljardeista, näillä prosenteilla on merkitystä. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen, Lapin Kansa Liittoja on liikaa. Se johtuu siitä, että työelämän käytännöt ovat muuttuneet sillä tavalla, että hyvän edunvalvonnan näkökulmasta liittoja pitäisi olla paljon nykyistä vähemmän. Treen yliopiston sosiologian professori Harri Melin, Keskisuomalainen On tapauksia, joissa kunta on ulkoistanut koko perusterveydenhuoltonsa. Valtio on sitten älähtänyt, että ei näin saa tehdä, vaikka kuntalain mukaan saa. Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto, Taloussanomat Tehy

12 Lyhyesti Mahdollisuuksien Suomi STTK valmistautuu tuleviin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin Mahdollisuuksien Suomi -kampanjalla. Hallitusohjelmatavoitteet STTK on koonnut yhdessä jäsenliittojensa kanssa yhteiseen asiakirjaan. Hallitusohjelmassa määritellään seuraavaksi neljäksi vuodeksi linjaukset Suomen talouden, kansalaisten hyvinvoinnin ja työelämän kehittämiseksi. STTK:lle tärkeitä teemoja tulevissa vaaleissa ovat mm. verotus ja julkinen talous, työelämän muutos ja murros sekä koulutus, sivistys ja osaaminen. Näihin teemoihin liittyvät yleiset hallitusohjelmatavoitteet löytyvät Mahdollisuuksien Suomi -asiakirjasta. Lisäksi STTK ja ammattiliitot ovat valmistelleet teemoihin liittyen yksityiskohtaiset esitykset. STTK:n kiertueen aikataulu Joensuu Rovaniemi Lappeenranta Kuopio Kajaani Pääkaupunkiseutu Vaasa Hämeenlinna Kaikilla paikkakunnilla tilaisuudet alkavat klo 18 ja päättyvät n. klo 21. Paras täsmentyy Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa puitelakia täsmennetään Paras-selonteon ja eduskunnan päättämien linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto voi velvoittaa kunnan liittymään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 alusta lähtien, jollei kunta täytä puitelain asettamaa noin asukkaan vähimmäisvaatimusta. Samalla täsmennetään sosiaalihuollon palveluja koskevaa yhteistoimintavelvoitetta. Väestöpohjavaatimus koskee lasten päivähoitoa lukuun ottamatta kaikkia sosiaalihuollon palveluja. Siirtymäaikaa sosiaalihuollon tehtäville on vuoden 2015 alkuun. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan lainsäädäntömuutos selkeyttää merkittävästi palvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollosta muodostuu kokonaisuus yhteistoiminta-alueillakin. Sekä asiakkaiden että ammattihenkilöstön on helpompi hahmottaa, kuka palveluista vastaa. Se vähentää asiakkaiden pallottelua luukulta toiselle ja parantaa palvelun laatua. Kuntien tulee tehdä sitovat päätökset puitelain edellyttämän vähintään noin asukkaan väestöpohjan täyttämisestä elokuun 2011 loppuun mennessä. Samassa aikataulussa tulisi tehdä päätös yhteistoiminta-alueelle siirrettävistä sosiaalihuollon tehtävistä ja siitä, milloin ne siirtyvät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Yhteistoiminta-alueiden tulisi aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. (RH) Uusi nimi kuntatyönantajalle Kuntatyönantaja on uudistanut graaffista ilmettään. Samalla se on ottanut käyttöön uuden nimen, mikä on KT Kuntatyönantajat. Myös Kuntatyönantaja-lehti ja verkkosivut uudistuvat vuodenvaihteen tienoilla. kuntatyonantajat.fi Vastaajista 55 % korottaisi mieluummin veroja kuin tinkisi yhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Maaseudun Tulevaisuuden kysely Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, Eläketietouden jäsenilta Sokos Hotel Vaakuna, Possentie 7, Hämeenlinna Tavalliset keski-ikäiset turkulaiset esittävät Hair-musikaalia Turku Logomo Tiivistä toimintaa Tehyssä -koulutus Sokos Hotelli Ilves, Tampere _koulutus Maailman ihanin tyttö -näyttely TR1 Tampereen taidehalli Verkosta virtaa ammattiosastoon Yhdistysavainkoulutus Kuopio _koulutus MIINA SAVOLAINEN

13 Ajankohtaista Vaikuttavuus tuottaa Vanhuspalvelujen tuottavuus paranee, kun laatuun ja vaikuttavuuteen panostetaan. Siinä kunnat ovat onnistuneet yksityisiä paremmin. Sinikka Sajama Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (VATT) on valmistunut ensimmäinen vanhuspalvelujen tuottavuustutkimus, joka ottaa huomioon myös palvelujen vaikuttavuuden. Sen mukaan vanhuspalvelujen tuottavuutta voidaan kehittää panostamalla hoidon laatuun ja sitä kautta vaikuttavuuteen. Vaikka laatu lyhyellä tähtäimellä maksaa, tuottavuuden kasvun tuomat säästöt voivat olla pitemmällä aikavälillä erittäin merkittävät sekä palveluntuottajalle että kansantaloudelle. Uusi menetelmä Yleisin tapa mitata hyvinvointipalvelujen tuottavuutta on verrata suoritteita käytettyihin panoksiin. Näin lasketaan esimerkiksi, mitä yksi hoitopäivä tai -käynti eri tavoin tuotettuna maksaa. Menetelmä ei kuitenkaan tunnista hoidon laatueroja, sillä se lähtee olettamuksesta, että kaikki hoito on yhtä tuloksellista. Se ei kerro mitään toiminnan vaikuttavuudesta. VATTin tutkimuksessa on otettu huomioon myös hoidon vaikuttavuus, jota on selvitetty mittaamalla vanhusten toimintakyvyssä tapahtuneita muutoksia. Tutkimusmenetelmä on lainattu soveltaen Englannista, ja aineistona on käytetty Suomesta koottuja vanhusten toimintakykyä mittaavia RA- VA-aineistoja. Tietoa on kerätty 21 kunnan omasta palvelutuotannosta ja yksityisistä ostopalveluista vuosilta 2008 ja Tutkimuksen tärkein uutinen on se, että vanhuspalvelujen tuottavuus on korkeampi kuin tähän asti on kuviteltu. Kun hoitopalvelujen vaikuttavuus otetaan huomioon, parantuvat tuottavuusarviot noin puoli prosenttiyksikköä vuodessa. Puoli prosenttiyksikköä kuulostaa pieneltä liikahdukselta, mutta pitemmällä aikavälillä se on valtava harppaus. Jos kehitys jatkuu nykyistä vauhtia, meillä on 30 vuoden kuluttua yli 30 prosenttia korkeampi tuottavuus, VATTin vt. ylijohtaja, tutkimusprofessori Aki Kangasharju selvittää. Näin merkittävä tuottavuuden kasvu pienentäisi huomattavasti arvioita julkisen talouden kestävyysvajeesta, josta noin puolet arvioidaan aiheutuvan nimenomaan vanhuspalvelujen kasvavista kustannuksista. Tuottavuuden kasvulla olisi myönteinen vaikutus myös muun muassa alan palkanmaksukykyyn ja työvoiman riittävyyteen. Laatu maksaa Toinen tutkimuksen keskeisistä tuloksista oli, että halvat tuotantokustannukset olivat yhteydessä vanhuspalvelujen vaikuttavuuden heikkenemiseen. Tulos koski kaikkia tutkimuksessa mukana olleita kuntia ja asumismuotoja. Siellä missä hoitopäivän tai -käynnin kustannus oli matalin, myös hoidon vaikuttavuus oli heikoin. Tämä osoittaa, että halvalla ei saa hyvää kuntouttavaa hoitoa, Kangasharju tulkitsee tutkimuksen tulosta. Yksi tutkimuksen yllätyksistä oli, että yksityisissä palveluissa tuottavuus kehittyi kuntapalveluja heikommin. Yksityiset tuottivat vanhuspalveluja halvemmalla. Niissä palkkojen ja muiden tuotantopanosten kustannuskehitys oli kunnallista tuotantoa maltillisempi, mutta myös vaikuttavuus ja sen myötä tuottavuuden kehitys jäi heikommaksi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kunnallisella puolella on pystytty kehittämään hoidon laatua ja vaikuttavuutta paremmin kuin yksityisissä palveluissa. Se on merkinnyt hieman korkeampia tuotantokustannuksia, mutta loppupelissä parempaa tuottavuutta. Kangasharju korostaa, ettei tutkimustulos todista yksityisiä vanhuspalveluja lähtökohtaisesti kunnallisia palveluja tuottamattomammiksi. Väärässä paikassa säästäminen vähentää vaikuttavuutta ja tuottavuutta palvelun tuottajasta riippumatta. Jotta hyvinvointipalvelujen tuottavuutta voidaan kehittää, tarvitaan enemmän tietoa palvelujen laadusta eli niiden vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Tältä pohjalta syntyvät uudet innovaatiot ja tuottavimmat palveluratkaisut, Aki Kangasharju sanoo. Siellä missä hoitopäivän tai -käynnin kustannus oli matalin, myös hoidon vaikuttavuus oli heikoin. Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa -tutkimuksen ovat tehneet yhteistyössä Valtion taloudellinen tutkimuslaitos, Finnish Consulting Group, Kuntaliitto, Sosiaalialan Työnantaja ja Toimialaliitto. (VATT-tutkimuksia 160) Tehy

14 Päivän vilskettä käytävällä. Sairaanhoitajaopiskelija Jukka Joutjärvi ja osastonhoitaja Tarja Puhakka vaihtavat kuulumisia. Tervetuloa Opetusosaston voi järjestää mallikkaasti. Oppiminen n sujuu, kun harjoittelijoilla on omat ohjaajansa. Vesa Turunen Tuulikki Holopainen 14 Tehy

15 harjoittelijat! Tehy

16 Noppa lentää viriketuokiossa lähihoitajaopiskelija Joonas Holmbergin johdolla. Karhulan sairaalan osasto 6:lta kuuluu kummia. Jos vierailija astuu osaston ovista peremmälle lounaan jälkeen, hän todennäköisesti pysähtyy hämmästyksestä. Salin pöytien ympärillä istuu joukko ikääntyneitä potilaita, jotka selvästikin nauttivat olostaan. Seurassaan heillä on hoitajia ja harjoittelijoita, joista yksi ojentaa kullekin potilaalle vuorollaan nyrkin kokoisen kuution. Heitä noppaa. Ole hyvä ja heitä noppaa. Nyt on sinun vuorosi, kehottaa lähihoitajaopiskelija Joonas Holmberg. Vanhempi naispotilas epäröi hieman ja mutisee jotain vastaan. Kohta muiden kannustus ja yllytys käyvät ylivoimaiseksi vastustaa ja noppa kierii pitkin pöytää. Noppa näyttää jouluista maisemaa. Joulumuisto, sanoo Joonas. Mikä? Joulumuisto. Kertoisitko meille jonkun joulumuistosi? Nainen miettii hetken ja sitten hänen silmissään kirkastuu. Yksi on lapsuudesta. Kerro se meille. Veli oli pikkuinen ja naapurin rouva oli joulupukkina. Kun pukki kätteli pikkuveljeä, niin pukin hanska jäi veljen käteen. Pikkuveli itki ihan kamalasti. Muistelo saa yleisön suupielet nousemaan ylöspäin. Muutamalta pääsee kunnon naurahdus. Kertojan vuoro vaihtuu ja yleensä pienen patistelun jälkeen noppa pyörähtää. Joulumuistoa seuraa lomamuisto, lapsuusmuisto ja niin tarinat jatkuvat. Näitä on kiva kuulla itsekin, kun on täältä kotoisin, sanoo lähihoitajaopiskelija Katri Kainulainen. Se on ulkopuolisenkin helppo uskoa. Vallitsevasta ilmapiiristä voi päätellä, että menossa oleva viriketuokio yhdistää potilaita, hoitajia ja harjoittelijoita. Työskentelyä pareittain Muuten osasto 6:n hoitajat ja harjoittelijat käyvät toisilleen tutuiksi väistämättä. Sairaalan opetusosastona vuoden 2010 alussa aloittaneessa yksikössä on nimittäin mietitty perusteellisesti, miten opiskelijat, hoitohenkilöstö ja potilaat parhaiten hyötyvät opetusosastona toimimisesta. Teimme selkeän pohjatyön ennen kuin perustimme opetusosaston. Aluksi henkilöstöä mietitytti, pystymmekö tähän. Perustehtävä on kuitenkin potilaiden hoitaminen, muistuttaa osastonhoitaja Tarja Puhakka. Henkilöstö pohti, miten pitkälle itse kukin on valmis sitoutumaan opiskelijoiden ohjaukseen. Periaatteena on, että jokainen hoitaja voi toimia opiskelijan ohjaajana. Akuuttia sisätautihoitoa antavalla 26-paikkaisella osastolla työskentelee osastonhoitajan ja apulaisosastonhoitajan lisäksi 6 sairaanhoitajaa ja 5 lähihoitajaa sekä osastosihteeri ja 4 laitoshuoltajaa. Lääkärimitoitus on 1,5. Enimmillään opiskelijoita voi harjoittelussa olla yhtä aikaa 12. Tämä on ollut melkoinen muutos työkulttuurissa. Alussa tunteet vaihtelivat laidasta laitaan. Mieliä askarrutti, että kuka jaksaa olla ohjaajana koko ajan. Hoitajille tarjottiin mahdollisuus vaihtaa osastoa, jos ohjaajana toimiminen ei tuntunut luontevalta tehtävältä. Kukaan ei kuitenkaan vaihtanut, vaan kaikki ottivat haasteen vastaan. Tämä on lisännyt yhteishenkeä ja olemme saaneet aikaan konkreettisia muutoksia. Yksi seinä kaadettiin taukotilan ja varaston väliltä, jotta saimme lisää yhteistä tilaa, selit- 16 Tehy

17 le. Osastolla on alusta lähtien tiedostettu se, että niin oppilaat kuin ohjaajat ovat erilaisia persoonallisuuksia. Koska parina työskentely on tiivistä, voi syntyä ongelmia. Siksi opiskelija voi halutessaan vaihtaa ohjaajaa. Mahdollisuus on, mutta tähän asti kukaan ei ole vaihtanut. Parityöskentely sujuu. Mallia näyttävät opiskelijavastaava, apulaisosastonhoitaja Riitta Tuokko ja sijaisena toimiva opiskelija Jukka Joutjärvi lääkevarastolla. tää apulaisosastonhoitaja ja opiskelijavastaava Riitta Tuokko. Koska harjoittelijat toimivat ohjaajansa työparina, he myös työskentelevät samoissa työvuoroissa. Tämä aiheutti joitakin viime hetken peruutuksia syksyllä. Muutamat peruivat harjoittelunsa, koska meillä tehdään 3-vuorotyötä. Yllättävää, että alalle lähtee kouluttautumaan, jos ei ole varautunut vuorotyöhön. Olosuhteet tutuiksi Opiskelijat saavat tuntumaa vuorotyöhön ja muihin työpaikan olosuhteisiin ja vaatimuksiin viimeistään siinä vaiheessa, kun he saavat harjoittelupaikan opetusosastolta. Osasto toivottaa harjoittelijat tervetulleiksi lähettämällä kirjeen, jossa kuvaillaan osastoa hoitopaikkana ja työympäristönä. Samalla kerrotaan osaston arvot ja annetaan käytännön ohjeita saapumista varten. Ensimmäisten harjoittelijoiden 4-hengen ryhmässä saapui ensihoidon sairaanhoitajaopiskelija Jukka Joutjärvi. Silloinen 2 viikon jakso oli hänen ensimmäinen harjoittelunsa sairaalamaailmassa. Yleisinfon pohjalta tänne oli selkeä tulla. Koska minulla ei ollut vielä kokemuksia harjoittelusta, ei ollut myöskään ennakkoodotuksia. Postinkulku ei ole ollut yksisuuntaista, sillä ammattikorkeakouluopiskelijat lähettävät osastolle kuvallisen cv:n ennen saapumistaan. Siinä he kertovat osaamisestaan ja jakson oppimistavoitteistaan. Oli hyvä miettiä, mitä odottaa itseltään, oppilaitokselta ja opetusosastolta. Ensimmäisen harjoittelun tavoitteiksi kirjasin muun muassa perushoidon hallitsemisen ja potilaskontaktit. On hyvä, kun joutuu ottamaan vastuuta oppimisestaan ja osaamisestaan. Osastonhoitajan mukaan ensimmäinen ryhmä oli erittäin aktiivinen ja ulospäin suuntautunut. Se antoi hyvän pohjan jatkol- Opiskelija ei jää missään vaiheessa yksin. Jos ohjaaja on poissa, hän järjestää ohjattavalleen sijaisen. Kesätyöntekijät valittu Oppilaitosten ja sairaalan välinen tiivis yhteistyö on poikinut paljon hyvää opetusosastolle. Se on selvästikin ollut piristysruiske arjen työhön. Opiskelijaa ohjatessaan on joutunut miettimään ja perustelemaan, miksi tekee hoitotoimia tietyllä tavalla. Samalla opimme opiskelijoilta, arvioi apulaisosastonhoitaja. Henkilöstöstä 6 on tähän mennessä suorittanut ohjaajakoulutuksen. Lisää halukkaita on jonossa, kunhan rahoitus löytyy. Kaikki hoitajat ovat saaneet koulutuksen, jotta he voivat vastaanottaa opiskelijoiden näyttöjä. Muutakin koulutusta on hankittu. Me hoitajat voimme osallistua ammattikorkean opetustunneille. Esimerkiksi ekg:n otto on ollut suosittu tunti. Harjoittelijoista on todellista hyötyä potilastyössä. Koska henkilöstöä on enemmän, potilaiden turvallisuus on kasvanut. Kaatumiset ovat vähentyneet. Kyllä lisäkäsiparista on apua. Ne keventävät työtä fyysisesti. Myös potilaat ovat pitäneet opiskelijoista. Vakituisen henkilöstön mukaan vaarana on jopa, että potilaat omivat opiskelijat itselleen. Myös henkilöstö on pitänyt opiskelijoista niin paljon, että se haluaa pitää hyviksi havaitsemistaan kiinni. Milteipä konkreettisesti. Kesätyöntekijät valitsimme jo viime vuoden puolella ja muutkin osastot ovat rekrytoineet meidän harjoittelijoistamme. Ja meillä on harjoittelijoita myös kesällä, iloitsee osastonhoitaja. Opiskelija ei jää missään vaiheessa yksin. Jos ohjaaja on sairaana tai muuten poissa, hän järjestää ohjattavalleen sijaisen. Myös pitkäaikaiset sijaiset osallistuvat harjoittelijoiden ohjaamiseen. Lähihoitajaksi syksyllä valmistunut ja puolen vuoden sijaisuutta tekevä Taru Harkko on ohjannut ensimmäistä omaa harjoittelijaa. Kolmen päivän kokemuksella ei vielä voi tehdä suuria johtopäätöksiä. Alussa miettii, osaanko itse ohjata tarpeeksi hyvin. Tehy

18 Osasto 6 kehitti aikaisemman hankkeen avulla kirjaamista. Siitä on ollut hyötyä myös opetusosastona toimimisessa. Sana hyvästä järjestelmästä on alkanut levitä. Ympäristökuntien oppilaitokset ovat kyselleet harjoittelupaikkoja, mutta niiden järjestäminen ei onnistu enää hankkeen tässä vaiheessa. Avoin ja keskusteleva Jukan mielestä harjoittelujakson parhaimpaan antiin kuuluu, että kirjaamistyöhön saa paneutua rauhassa. Kirjaaminen on keskeinen osa hoitotyötä. Täällä on riittävästi aikaa ja koneita sitä varten. Opetusosaston myötä laitteistoon on panostettu. Osastolla on 11 tietokonetta ja myös varsinaista hoitovälineistöä on uusittu. Mutta onko uusi toiminta otettu huomioon palkassa? Ei ole. Kotkan kaupungin on tehtävä isoja säästöjä, kuten niin monen muunkin, vastaa osastonhoitaja. Henkilöstö on kuitenkin hänen mukaansa tyytyväistä. Töihin on mukava tulla, kun ilmapiiri on hyvä. Hyvästä ilmapiiristä kertoo, miten ja mistä asioista puhutaan. Opiskelijoille toki muistutetaan, että myös heitä sitoo vaitiolovelvollisuus potilastiedoista. Oman mielipiteensä saa sanoa vapaasti. Kaikkia asioita käydään läpi yhdessä. Opiskelijat ovat osa työyhteisöä, sanoo opiskelijavastaava, lähihoitaja Marika Vanhala. Täällä tulee kysyttyä neuvoa niin hoitajilta kuin muilta opiskelijoiltakin. Meidän näkemyksiämme kuunnellaan ja otetaan toiminnan kehittämisessä huomioon, vahvistaa Jukka. Hän tekee nykyään sijaisuuksia osasto 6:lla opiskelun ohella. Myös kesätyöpaikka on varmistunut samalta osastolta. Ensimmäisellä harjoittelujaksolla osastotuntia pitäessään Jukka ihmetteli luokkakaverinsa kanssa, miksi elvytyskärryjä säilytetään lukkojen takana. Pian sen jälkeen kärryjen paikka vaihtui avoimeen tilaan. Osastonhoitaja Tarja Puhakan mukaan ensimmäisen vuoden kokemukset ovat niin hyviä, että opetusosasto haluaa jatkaa vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Väliarviointi on tarkoitus tehdä kevään 2011 aikana. Mutta onko opiskelijoilla sanottavaa jo nyt? Mitä voisi parantaa tai muuttaa? Jukalla on ainakin yksi kehitysehdotus, mikä tiivistäisi koulun ja opetusosaston toimintaa entisestään. Opettajat voisivat käydä seuraamassa harjoittelua eikä ainoastaan loppuarviointia. Miten siinä käy, jää nähtäväksi. Kesä tuo opetusosastolle kuitenkin takuuvarmasti opiskelijoita harjoittelijoiksi ja sijaisiksi. Koska osaston henkilöstömitoituksesta on tullut kantelun kautta lääninhallitukselta huomautus, henkilöstö kasvaa samalla kolmella uudella sairaanhoitajalla ja yhdellä lähihoitajalla. Miten se vaikuttaa opetusosastotoimintaan? Lisätäänkö oppilasmäärää? Sitä pitää vielä miettiä, pohtii osastonhoitaja. Periaatteena on, että jokainen hoitaja voi toimia opiskelijan ohjaajana. 18 Tehy

19 Laura Kosonen Kolumnistimme on kätilöopiskelija, toimittaja ja filosofian maisteri. Vallaton potilas on heikoilla Ohjata, neuvoa, tukea vai määrätä, nöyryyttää, hokea. Auttaa, kuunnella, arvostaa vai holhota, tuomita, pakottaa. Valpas, viisas ja aito vai etäinen, äkäinen hoito. Hoitajan tehtävistä ja ominaisuuksista voisi keksiä loputtoman lorun. Luritus kuvaa jännitteitä, jotka väistämättä liittyvät hoitajan ja hoidettavan väliseen suhteeseen. Potilashuone on eduskunnan veroinen vallankäytön näyttämö. Olen alkutaipaleella matkalla hoitajaksi. Lähdin tälle reissulle vallan toisenlaisista maisemista. Ensimmäinen ammattini on toimittaja. Siinä työssä olen tottunut hännystelemään vallan liepeillä: ruotimaan päättäjien toimia ja kyseenalaistamaan maailman menoa. Journalistina käytän julkista valtaa. Teen asioita näkyväksi, kerron totuuksia ja taruja maailmasta ihmisille. Hoitajana vallan laji on toinen. Se on yksityistä, toisen ihmisen henkilökohtaiselle alueelle ulottuvaa valtaa. Hoitaja vastaa toiveisiin ja pelkoihin, kannattelee toisen kalleimpia: henkeä, terveyttä ja ihmisarvoa. Hakeuduin opiskelemaan hoitoalaa, koska haluan käyttää pään lisäksi käsiä ja sydäntä. Opiskelen ihmissuhdeammattiin. Neitseellisissä, hoitajan arjen vielä kovin vähän koulimissa mielikuvissani hoitaminen on auttamista, tukemista ja kuuntelemista. Sen verran jo elämästä tiedän, että siellä missä pehmoillaan ja paapotaan, käytetään myös kovinta valtaa oikein tai väärin. Kun toimittajana pistän ministerin lujille haastattelussa, sitä sanotaan ammattitaidoksi. Jos hoitajana pakotan päättäjän edes kuvainnollisesti polvilleen, on kyseessä törkeä vallan väärinkäyttö. Toimittajalla ja ministerillä on kohtaamisessaan yhtäläiset aseet: asema suojaa iskuilta, asiat ottavat yhteen ja ihmisyydet voi jättää odottamaan kotiin. Sairaalassa hoitajalla on haarniskanaan työasu, ammattitaito ja lääkekaapin avaimet, mutta potilaalla minuutensa suojana vain inkontinenssisuojat ja avopaita. Jos hoitosuhteesta sukeutuu valtataistelu, häviäjä on todella heikoilla. Potilashuone on eduskunnan veroinen vallankäytön näyttämö. Lääkäri voi hoitaa sairautta, mutta hoitaja hoitaa aina ihmistä. Ja ihmistä voi hoitaa vain toinen ihminen. Ehkä haastavinta ja kiehtovinta hoitajan ammatissa on, että yksi tärkeimmistä työvälineistä on oma persoona. Aitous on osa ammattitaitoa. Hoitajan ammatissa kehittyy taitavaksi ihmistuntijaksi. Vaarana on vaikeiden vuorovaikutustilanteiden yliannostus ja seurauksena kasvava kyynisyys. Kun ei jaksa enää katsoa ihmistä, näkee vain ongelmat. Kiireessä asiakkaasta tulee kuluerä, joka on lykättävä liukuhihnan päähän mahdollisimman vähin vaivoin. Kyyninen hoitaja on ympäristöriski. Olen tavannut ammattilaisia, jotka jaksavat vaihtaa lämpimin käsin ja sydämin vanhuksen vaipan, mutta suoltavat suustaan sontaa työkavereidensa niskaan. Työelämässä syntyy yleensä parasta jälkeä samoilla menetelmillä kuin elämässä: ollaan ihmisiksi ihmisille. Hoitajan homma on auktoriteettiammatti, jossa ei pelkällä pehmoilulla pärjää. On hyvä muistaa, että valta on vaarallista vain silloin, jos sen käyttämistä ei tiedosta tai siitä tulee itsetarkoitus. Ihmistä ei saa unohtaa, vaikka työtehtävät tuovat statusta ja toimivaltaa. Hei kaikki vallanpitäjät potilashuoneissa ja vastaanotoilla: ei vieraannuta tavallisen ihmisen elämästä! Tehy

20 Ammatissa Reumahoidon moniosaaja Eeva Tuomenoksa on Suomen ensimmäinen polvipunkteerauksia tekevä hoitaja. Tiina Suomalainen Kuvat Ari Nakari Eevan plussat ja miinukset + Työ on moninaista ja haasteellista + Tutuiksi tulevat potilaat + Vakituinen työsuhde Miinukset eivät mahdu ajatusmaailmaani Reumahoitaja Eeva Tuomenoksa tutkii Etelä-Karjalan keskussairaalan reumapoliklinikalla nuoren äidin turvonnutta polvea ensin käsin sitten ultraäänellä. Kun nesteen sijainti varmistuu, hän merkitsee pistokohdan, puhdistaa polven ja punkteeraa. Nestettä kertyy ruiskuun 35 millilitraa, minkä jälkeen Eeva pistää polveen kortisonia rauhoittamaan tulehdusta. Miltä polvi nyt tuntuu? Koeta ottaa tämä päivä rennosti ja pitää polvea levossa. Eeva on tehnyt polven paikallishoitoja itsenäisesti jo kahden vuoden ajan. Hän on pioneeri, toistaiseksi ainut reumahoitaja, jolla on pätevyys polven punkteerauksiin. Idea koulutukseen tuli kiireen koettelemilta poliklinikan reumalääkäreiltä. Minä otin haasteen vastaan, koska näin pystyn auttamaan potilaita nopeammin. Vastaanotolleni pääsee jo samana päivänä tai vii- 20 Tehy

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1

Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Tilastot AMK -koulutuksesta tehyläisten ammattien osalta 1 Ammattikorkeakoulujen aloituspaikat nuorille Tehyläisten tutkintojen mukaan sosiaali-, terveys-, ja liikuntakoulutusalalla -. Lähde: AMKOTA, elokuu

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

On oikeus kuulua Tehyyn. Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS.

On oikeus kuulua Tehyyn. Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS. On oikeus kuulua Tehyyn Tehy opiskelijat TAHTO. ROHKEUS. TULEVAISUUS. Sisältö 3 Tervetuloa tehyläisten joukkoon 4 Meitä on moneksi 5 Liittyminen 6 Jäsenedut 8 Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa 10 Töihin

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot