2/huhtikuu Painonhallinta voi olla hauskaa. Hengitysvajepotilaat hoidon piiriin. Tulospalkkauksesta hyviä kokemuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/huhtikuu 2006. Painonhallinta voi olla hauskaa. Hengitysvajepotilaat hoidon piiriin. Tulospalkkauksesta hyviä kokemuksia"

Transkriptio

1 2/huhtikuu 2006 Painonhallinta voi olla hauskaa Hengitysvajepotilaat hoidon piiriin Tulospalkkauksesta hyviä kokemuksia Sähköiset potilastiedot ovat potilaan etu En trädgård att läkas i Loimaan sairaala sai uusia lääkäreitä Erityisvelvoitemaksut kasvoivat Tunnustus maahanmuuttajien työllistämisestä Pandemiaan varaudutaan 1

2 Sisältö Ratkaisuja ylipaikkaongelmaan 2 Ratkaisuja ylipaikkaongelmaan...2 Lösningar på problemet med overbeläggning.. 3 Yliopisto antaa potkua...4 Tulospalkkaus pakottaa miettimään yhteisiä tavoitteita...5 Kuukausikipuja...7 Proviisoreilla toimiva työnjako sairaalaapteekissa... 8 Koordinoitu hoito tukee hengitystä...10 Sähköiset potilastiedot hoitoyksikön ja potilaan etu...12 Ylihoitaja on henkilökuntaa varten...14 Puutarha parantaa...16 En trädgård att läkas i...17 Piirin kautta säästöjä...18 Distriktet är vårt ryggstöd Kilo kilolta kevyempi olo...19 Aluesairaalaan kolme uutta erikoislääkäriä...20 Erityisvelvoitemaksuun uusia kulueriä...22 TYKSille tunnustus maahanmuuttajien työllistämisessä...23 Ympäristöterveydenhuollon laatu paranee seudullisen yhteistyön myötä Pandemia tai ei varauduttava on Tunnissa eroon kaihista Uudet viran- ja toimenhaltijat TYKSin seniorit Kannen iso kuva: Salon aluesairaalan osastosihteeri Minna Paananen osallistuu sairaanhoitaja Elisa Hannosen vetämään painonhallintaryhmään. Kuva: Mikael Soininen Kannen pikku kuva: Lähihoitaja Taru Mehtonen hoitaa hengityshalvauspotilasta palvelutalossa. Kuva: Mikael Soininen TYKSin suurimpia ongelmia on se, että potilaita joudutaan hoitamaan niin sanotuilla käytäväpaikoilla, kun osastojen varsinaiset vuodepaikat ovat jo täyttyneet. Tilanne ei ole satunnainen vaan jatkuva. Siihen on toivottu helpotusta vuosien ajan. Päivystävä keskussairaala on se terveydenhuollon viimeinen lukko, jonka on aina venyttävä ja kestettävä. Äkillisesti sairastuneet ja välittömästi hoitoa tarvitsevat ovat TYKSin suurin potilasryhmä. Heidän määränsä vaihtelee päivittäin huomattavasti. Pitkälle erikoistuneessa sairaanhoidossa ongelmaa vaikeuttaa se, että potilaan tulee saada hoitoa sillä osastolla, jossa hänen sairautensa hoitoon on perehdytty. Ei riitä, että löytyy peti jostakin. Keskussairaala ei ole joukkosidontapaikka vaikka joskus voi siltä tuntuakin. Ylipaikkaongelma on todellisuutta myös aluesairaalassa ja osin psykiatrisissa sairaaloissamme. Vuoden 2005 aikana tapahtui jopa niin, että hoitojakson keskipituus eli se aika, jonka potilaat ovat keskimäärin sairaalassa, piteni. Eniten näin tapahtui Loimaan aluesairaalassa. Kehityksen tulisi nykylääketieteessä olla aivan päinvastainen. Ilmiön taustalla on yksiselitteisesti kuntien vakava laiminlyönti jatkohoito- ja pitkäaikaispaikkoja ei ole riittävästi. Asiasta on puhuttu koko 2000-luku. Kriittisimmillään tilanne voi johtaa sellaisiin ylilyönteihin kuin tapahtui TYKSin juuri uusitulla neurologian vuodeosastolla, jossa on valmius ja taito hoitaa maan korkeimmalla tasolla vakavia aivohalvauskohtauksia. 36-paikkaisella osastolla oli 18 potilasta ylipaikoilla. Tällainen tilanne lamauttaa jo erikoissairaanhoidon varsinaisen toiminnan ja heijastuu muun muassa henkilöstön rekrytointiin pitkälle tulevaisuuteen. Sairaanhoitopiiri otti asian entistä vakavammin esille kuntien kanssa elo-syyskuussa 2005 neuvoteltaessa vuoden 2006 talousarviosta. Ehdotimme käyttöön otettavaksi niin sanottua sakkomaksua, joka kaksin- tai kolminkertaistaa hoitopäivämaksun silloin, kun potilas on jo valmiiksi erikoissairaanhoidossa hoidettu ja odottaa sairaalassa vain jatkohoitoon pääsyä. Muissa sairaanhoitopiireissä tällainen maksu on käytössä. Kunnat pitivät valmistautumisaikaa liian lyhyenä. Jälleen kerran osoitimme ymmärrystä omistajakuntiimme päin henkilöstömme ja potilaidemme kustannuksella. Sovimme, että tämä niin sanottu sakkomaksu otetaan käyttöön vasta Kunnille jäi 16 kuukautta aikaa valmistautua siihen. Maksun tarkoitus ei ole tuottaa yhtään euroa sairaanhoitopiirin kassaan, vaan tehdä kunnille epätaloudelliseksi pitää potilaita erikoissairaanhoidossa silloin, kun potilas ei enää sitä tarvitse. Kysymys on myös kuntien välisestä oikeudenmukaisuudesta.useat kunnat ovat hoitaneet jatkohoidon kuntoon. Nyt nämä kunnat joutuvat kärsimään siitä, että sairaaloissa potilaat eivät saa ruuhkien ja ylikuormituksen takia sellaista hoitoa, josta kunnat maksavat sairaanhoitopiirille, kun toiset kunnat pitävät potilaitaan ylipaikoilla sairaaloissa. Sakkomaksu ei tietenkään ole ainoa keino näiden ongelmien hoitoon. Olemme tehneet järjestelyjä eri osastojen välisen kuormituksen tasaamiseksi ja palkanneet tarvittaessa ylimääräistä henkilöstöä jos sitä on ollut saatavilla pahimpien ruuhkien hoitoon. Pitkällä aikavälillä on tuloksellisinta, että erikoissairaanhoito keskittyy omaan erityisosaamiseensa ja terveyskeskukset ja kuntien sosiaalipalvelut omiin vahvuuksiinsa. Kokonaisuuden tulee pelata yhteen potilaan parhaaksi.

3 Lösningar på problemet med överbeläggning Ett av ÅUCS:s största problem är det, att man är tvungen att vårda patienter i korridorerna eftersom de egentliga bäddplatserna på avdelningarna redan är besatta. Läget är inte tillfälligt utan kroniskt. I åratal har man sett fram emot en lindring i det. Ett jourerande centralsjukhus är den sista instansen inom hälsovården som alltid skall kunna tänja sig och stå ut. Den största patientgruppen på ÅUCS är de som plötsligt insjuknat och som behöver omedelbar vård. Deras antal varierar kraftigt från den ena dagen till den andra. Inom den långt specialiserade sjukvården försvåras problemet ytterligare av det, att patienten skall få vård på den avdelning, där man har specialiserat sig på vård av just den sjukdom som patienten har. Det räcker inte med att man bara hittar en säng någonstans. Ett centralsjukhus är ingen truppförbandsplats även om det ibland kan kännas så. Överbeläggningen är verklighet också på kretssjukhusen och delvis också på våra psykiatriska sjukhus. Under år 2005 hände det sig rentav, att den genomsnittliga vårdperioden, d.v.s. den tid som patienterna i medeltal är intagna på sjukhuset, blev längre. Den största ökningen skedde på Loimaa kretssjukhus. Inom modern medicin borde utvecklingen vara den rakt motsatta. Bakom fenomenet ligger helt entydigt en allvarlig försummelse hos kommunerna det fi nns inte tillräckligt med platser för fortsatt vård och för långvård. Man har diskuterat den här saken hela 2000-talet. När situationen är som mest kritisk kan den leda till sådana extrema situationer som rådde på ÅUCS:s nyrenoverade neurologiska bäddavdelning, som har beredskap och kunskap att på den högsta nivån i landet vårda allvarliga hjärnförlamningsanfall. På avdelningen med 36 platser fanns 18 patienter på överbeläggning! En sådan här situation förlamar redan den specialiserade sjukvårdens egentliga verksamhet och avspeglar sig långt i framtiden bl.a vid rekryteringen av personal. I augusti-september 2005 tog sjukvårdsdistriktet vid förhandlingarna om budgeten för år 2006 upp frågan på ännu större allvar än förut. Vi föreslog att man skulle ta i bruk en s.k. straffavgift som fördubblar eller tredubblar vårddagsavgiften i sådana fall när patienten redan har behandlats färdigt inom den specialiserade sjukvården och på sjukhuset bara väntar på att bli skickad till fortsatt vård. En sådan här avgift är i bruk i andra sjukvårdsdistrikt. Kommunerna ansåg att den tid de hade att bereda sig var för kort. Än en gång visade vi förståelse för våra ägarkommuner på bekostnad av vår personal och våra patienter. Vi kom överens om, att den här s.k. straffavgiften tas i bruk först Kommunerna fi ck 16 månader att förbereda sig på saken. Avsikten med avgiften är inte att tillföra en enda euro till sjukvårdsdistriktets kassa, utan att göra det oekonomiskt för kommunerna att hålla patienter i specialsjukvård då, när patienten inte längre behöver det. Det är också fråga om rättvisa mellan kommunerna. Flera kommuner har skött eftervården så att den är i skick. Nu får de här kommunerna lida för att patienterna på grund av trängsel och överbelastning inte får den sjukhusvård som kommunerna betalar sjukvårdsdistriktet för, eftersom andra kommuner håller sina patienter på överbeläggning på sjukhusen. Straffavgiften är naturligtvis inte det enda sättet att behandla de här problemen. Vi har gjort arrangemang för att utjämna belastningen på skilda avdelningar och vid behov anställt extra personal om det funnits sådan tillgänglig för att sköta de värsta rusningarna. På lång sikt uppnår man det bästa resultatet om den specialiserade sjukvården koncentrerar sig på sin specialkompetens och hälsocentralerna och kommunernas socialtjänster på de områden som de är starka på. Helheten bör samspela för patientens bästa. Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet 3

4 Yliopisto antaa potkua Miksi lääkäritilanne Varsinais-Suomessa on maamme parhaita? Miksi Varsinais-Suomen väestö saa keskimääräistä nopeammin tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut? Miksi potilasvahinkojen määrä Varsinais-Suomessa on maamme alhaisimpia väestöpohjaan ja palvelumääriin nähden? Miksi Varsinais-Suomen sairaalainfektiotilanne on esimerkillinen maassamme? Miksi monien erityisosaamista vaativien sairauksien hoitotulokset ovat TYKSissä maailman huippuluokkaa? Miksi hoitotakuu toteutui Varsinais- Suomessa keskimääräistä paremmin jo ennen Kansallista terveyshanketta? Näihin kysymyksiin löytyy todennäköisesti muitakin vastauksia, mutta keskeisin tekijä on varmuudella Turun yliopiston pitkäaikaiset perinteet lääketieteen ja hammaslääketieteen opetuksessa ja tutkimuksessa yhdistettynä toimivaan yhteistyöhön etenkin Turun yliopistollisen sairaalan ja Turun kaupungin terveystoimen sekä viime vuosina lisääntyvästi myös sairaanhoitopiirin muiden sairaaloiden ja alueen muiden terveyskeskusten kanssa. Turun yliopiston näkyvä suuntautuminen matemaattis-luonnontieteellisiin oppiaineisiin on lisäksi luonut synergiaa varsinaissuomalaisen terveysklusterin kehittymisessä. Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö toimii käytännössä laaja-alaisesti ja monella tasolla. Strategisia kehityssuuntia etsitään ja edistetään vuosittain kokoontuvassa molempien organisaatioiden ylimmän luottamus- ja virkamieshallinnon yhteistyöryhmässä. Hallinnollisia sekä toimintaan ja infrastruktuuriin liittyviä yhteistyöasioita pohditaan ja niistä sovitaan lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirin johdon kuukausipalavereissa, joissa puhetta johtaa tiedekunnan dekaani. Dekaani osallistuu lisäksi lähes viikoittain sairaanhoitopiirin johtoryhmän työskentelyyn. Kliinisten alojen professorit ovat lähes poikkeuksetta sivuvirassa TYKSin ylilääkäreinä ja monilla erikoisaloilla TYKSin tulosyksiköiden vastuuhenkilöinä. Samoin valtaosa kliinisistä opettajista on vastaavasti sivuvirassa TYKSin erikoislääkäreinä. Professorinvirkojen täyttöprosessissa on mukana aina sairaanhoitopiirin johdon edustaja. Vastaavia yhteistyömuotoja on luotu viime vuosina myös hoitotieteen alueelle. Lääkäreiden peruskoulutus lisensiaatin tutkintoon tähtäävänä ja toisaalta erikoislääkärikoulutus ovat yliopiston tehtäviä, joissa sairaanhoitopiirin sairaaloilla, etenkin TYKSillä on tärkeä osuus. Lääkäri- ja hammaslääkäriopintojen aloituspaikkoja ( ) on lisätty viime vuosina Turun yliopistossa niin runsaasti, että niillä mitattuna lääketieteellinen tiedekuntamme on nykyään Suomen suurin. Tämä näkyy luonnollisesti sairaaloiden jokapäiväisessä elämässä kasvavina opiskelijamäärinä opetus- ja tilatarpeineen. Odotettuna uutuutena käynnistyy syksyllä 2006 Kliinisten taitojen oppimiskeskus, jota varten sairaanhoitopiiri järjestää tilat ja yliopisto puolestaan korkealuokkaiset opetusvälineet. Kliinisen opetuksen lisääntyviin haasteisiin on haettu tukea myös Satakunnan sairaanhoitopiiristä, joka on vastannut syksystä 2005 alkaen osasta keskeisten erikoisalojen kandidaattiopetusta. Terveystieteellinen tutkimus, joka nykyaikaisena terminä kattaa perinteisen lääketieteellisen tutkimuksen ohella myös muun terveyden- ja sairaanhoidon yliopistotasoisen tutkimuksen, on tyypillisesti yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistyöaluetta. Tutkijat ovat joko yliopiston tai sairaanhoitopiirin viranhaltijoita tai toimivat ns. erityisvaltionosuushankkeissa tai ulkopuolisen tieteellisen tai kaupallisen rahoituksen turvin. Tarpeellinen tutkimusaineisto tulee lähes poikkeuksetta sairaanhoitopiiristä. Näkyvin yhteistyöhanke on valtakunnallinen PET-keskus, jossa kolmantena osapuolena on Åbo Akademi. Parhaillaan ollaan perustamassa yliopiston ja sairaanhoitopiirin yhteistä kliinistä tutkimuskeskusta, jolla vahvistetaan oleellisesti Turun vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä tieteellisen että kaupallisen tutkimusrahoituksen alueilla. Tässä vain pinnallisesti ja lyhyesti kuvattu yhteistyö on se Turun yliopiston sairaanhoitopiirille antama potku, joka vastaa alussa esitettyihin kysymyksiin. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri 4

5 Tutkija Anu Hakonen Tulospalkkaus pakottaa miettimään yhteisiä tavoitteita Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Mikael Soininen Tulospalkkauksesta on saatu hyviä kokemuksia myös julkisen puolen tehtävissä. Jotta tulospalkkaus tuottaisi positiivista palautetta, on tärkeää, että tavoitteet ja mittarit päätetään yhdessä. Tutkija Anu Hakonen Teknisestä korkeakoulusta kertoo, että työntekijät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että tulospalkkauksen myötä työnkuva on selkiytynyt ja turha puuha on jäänyt pois. 5

6 Tulospalkkausta on käytetty etenkin yksityisellä puolella työntekijöiden motivointikeinona. Viime aikoina se on kuitenkin otettu käyttöön myös julkisella puolella. Teknisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa tutkijana työskentelevä Anu Hakonen on seurannut useiden kunnallisten sairaanhoitoyksiköiden siirtymistä tulospalkkausmenetelmään. Hänen mukaansa systeemi on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi myös julkisen puolen kannustinjärjestelmänä. Tulospalkkauksen perusidea on, että etukäteen työntekijä ja työnantaja sopivat tietyt tavoitteet, joihin pyritään ja jos ne toteutuvat, siitä maksetaan palkkio. Keskeistä on myös se, ettei tulospalkkaus laske kenenkään palkkaa, vaan hyvin tehdystä työstä on mahdollista saada bonusta, Anu Hakonen kertoo. Usein haasteellisinta, varsinkin alkuvaiheessa, on kriteerien asettaminen: mitkä ovat kunkin työyhteisön sisällä niitä asioita, joihin pitää pyrkiä ja joista palkkio kannattaa maksaa. Yhtä tärkeää kuin tavoitteiden asettaminen, on myös määritellä mittarit, joilla seurataan, onko tavoitteet saavutettu. Usein työyhteisön sisällä tuntuu aluksi siltä, ettei mitattavia tavoitteita ole helppo löytää, mutta oikeastaan varsin keskeinen etu tulospalkkauksesta onkin se, että työyhteisö tulee syvällisesti miettineeksi omaa toimintaansa ja sitä, mihin sillä pyritään. Mitään yleispätevää tavoitetta on melkein mahdoton sanoa, sillä jokaisessa yksikössä tavoitteet vaihtelevat niin voimakkaasti. Ne liittyvät useimmiten kussakin yksikössä niin tiiviisti perustehtäviin, jotka eivät muissa yksiköissä päde. Esimerkiksi sairaaloissa eri osastojen erikoisaloista riippuen tehtävät vaihtelevat. Toki Anu Hakonen löytää sairaanhoitopiiristäkin muutamia varsin kattavia, lähes kaikkia koskevia asioita, joita voidaan myös aika helposti mitata. Hän mainitsee muun muassa asiakastyytyväisyyden ja hoitojonojen lyhentymisen tavoitteena, joihin melkein kaikki yksiköt voivat pyrkiä. Tulosten saavuttamista voidaan myös mitata aika yksiselitteisesti. Jonojen pituus on helppo todeta ja asiakastyytyväisyysmittaukset on todettu varsin luotettaviksi mittariksi. Työyhteisöllä yhteiset tavoitteet Etenkin kunnallisissa työpaikoissa työryhmälle tehdään yhteiset tavoitteet. Anu Hakonen muistuttaakin, että jos tavoitteiden asettelussa epäonnistutaan, henkilöstölle voi tulla tunne, etteivät he pysty omalla työllään vaikuttamaan niiden saavuttamiseen. Yleensä se, että henkilöstö kokisi asetetut tavoitteet mielekkäiksi, edellyttää, että he ovat itse olleet niitä luomassa. Tai ainakin sitä, että esimies pystyy selvästi kertomaan, miten kunkin yksilön työpanos vaikuttaa tuloksen saavuttamiseen. Tulospalkkaus tuo ryhtiä työhön Hakosen mukaan työpaikoilla ollaan yleensä tyytyväisiä tulospalkkaukseen, etenkin, jos tavoitteiden asettamisessa on onnistuttu. Kun työntekijöiltä kysytään mielipidettä bonusjärjestelmästä ensimmäisen vuoden jälkeen, he painottavat asian rahallista puolta, mutta muutaman vuoden jälkeen rahallisen edun lisäksi mainitaan yleensä positiivisina puolina myös, että työhön on tullut ryhtiä ja työnkuva tullut selkeämmäksi. Kiitosta on saanut myös se, että tulospalkkauksen myötä työntekijät saavat järjestelmällisesti palautetta omasta työstään. Moni on sanonut, että palaute tuntuu hyvältä ja se vahvistaa tunnetta siitä, että omaa työtä arvostetaan. Säännöllistä seurantaa Anu Hakonen muistuttaa, että tavoitteiden toteuttamista pitäisi seurata säännöllisesti. Vaikka palkkio maksettaisiin vain kerran vuodessa, tuloksia pitäisi seurata koko ajan ja antaa niistä palautetta henkilöstölle noin parin kuukauden välein. Kun kehitystä tarkkaillaan jatkuvasti, voidaan toimintatapaa muuttaa välittömästi, jos näyttää, että nykyisellä tyylillä tavoitteita ei saavuteta. Näin työyhteisön toimintaa voidaan kehittää jatkuvasti. 6

7 Konkreettisia muutoksia toimintaan Paimion sairaalan osasto 018 on ollut pilottiryhmänä mukana tulospalkkauskokeilussa. Ylilääkäri Timo Möttösen mukaan ehkä keskeisin hyöty tulospalkkauksesta on ollut se, että työyhteisölle on kirkastunut oman toiminnan tavoitteet. Kun meille aikoinaan tarjottiin mahdollisuutta lähteä mukaan tulospalkkausjärjestelmään ajattelin, että voi kauhistus. Sehän teettää kauheasti töitä ja potilaatkin pitäisi ehtiä hoitaa. Kun sitten mietin asiaa syvällisemmin, huomasin, että se on luonteva jatke lukuisille kehittämisprojekteille, joita meillä oli parhaillaankin käynnissä. Silloin huudahdin mielessäni hurraa, ja päätin hyödyntää sen antamat mahdollisuudet. Tulospalkkaus on oivallinen väline kehittämisprojektien tavoitteiden saavuttamiseen. Sen avulla voin motivoida porukkaa entistä paremmin. Möttösen mukaan keskeistä oli alusta lähtien saada koko henkilöstö mukaan projektiin. Yksikköön perustettiin työryhmä, joka mietti tavoitteita ja seurantamittareita. Ja jo ennen kuin ensimmäistäkään palaveria oli asian tiimoilta pidetty, koko henkilöstöä informoitiin suunnitelmasta. Tärkein viesti henkilöstölle ainakin meidän yksikössä oli se, ettei tämä suinkaan ole keino piiskata henkilöstöstä irti entistä enemmän. Päinvastoin, meillä on nyt mahdollisuus saada rahallinen korvaus siitä, että kehitämme toimintaamme entistä järkevämmäksi. Joissakin tapauksissa on varmasti käynyt jopa niin, että olemme paikoitellen voineet vähentää työn määrää, kun olemme satsanneet työn laatuun. Möttönen kertoo muutaman konkreettisen esimerkin siitä, millaisia tavoitteita osastolla 018 on asetettu ja miten niihin pyritään. Nivelreumapotilaiden sujuva ja tuloksellinen hoito on koko osaston keskeisin tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi on hoidon organisointia mietitty koko työryhmän voimin. Sen myötä on kehittynyt niin sanottu vastuuhoitajan tehtävä, joka vastaa siitä, että lääkärikierron aikana kaikkien potilaiden tarpeet otetaan huomioon. Aikaisemmin meillä oli käytössä vain omahoitajasysteemi, ja jos potilaan omahoitaja ei ollut työvuorossa kierron aikana, hänen potilaansa tilannetta eivät muut tietäneet riittävän tarkasti. Nyt vastuuhoitajan tehtävänä on hallita kokonaisuus ja välittää tiedot lääkärille, Möttönen kuvailee. Potilaalle annettavasta informaatiosta on osastolle tehty muistilista, johon merkitään kunkin asian kohdalle rasti, kun tieto on välitetty potilaalle. Näin varmistetaan, että kaikki asiat tulevat kerrotuiksi. Yksi keskeinen laatumittari on nivelreumapotiaan toimintakyvyn ja taudin aktiivisuuden mittaaminen kansainvälisillä mittareilla sekä sen kirjaaminen sairauskertomuksiin, Möttönen selvittää. Mirja Hovirinta kuukausikipuja Kummallinen kunnallinen tulospalkka Teemme työtä, jotta saisimme palkkaa. Voimme saada aikaperusteista tunti- tai kuukausipalkkaa. Palkkaa voidaan maksaa tehdystä urakasta tai työtehtävästä. Iltaisin ja pyhäpäivinä suoritetusta työstä saa korotettua korvausta. Ylityö on erikseen hinnoiteltu. Palkkatulosteesta löytyy kohdat tehtäväkohtaiselle palkalle ja henkilökohtaisille lisille. Työsopimuslaki määrää, että työstä tulee aina saada palkkaa, vastiketta, mutta työehtosopimuksilla ja viimekädessä työsopimuksella sovitaan palkan suuruudesta. Vähimmillään palkka on korvaus menetetystä vapaa-ajasta, parhaimmillaan sen avulla voidaan motivoida työntekijää yhä parempiin ja tuottavampiin työsuorituksiin. Kadehtien tavallinen väki on lukenut osakeyhtiöiden johtoportaan saamista optioetuuksista. Niilläkin lienee ollut tarkoitus palkita ahkeruudesta ja osaamisesta. Kaupallisin periaattein toimivien yritysten tavallistenkin työntekijöiden palkkaan yhä useammin kuuluu mahdollisuus tulospalkkaan. Kun firman tilinpäätös näyttää positiivista, niin pieni osuus tuloksesta saattaa siirtyä duunarinkin tilipussiin. Myös kuntapuolen sopimuksista löytyy maininta tulospalkkauksesta. Sen mukaan tulospalkkioihin voitaisiin käyttää jopa 5 prosenttia tulosyksikön vuotuisesta palkkasummasta. Ensin pitää yhteistyössä henkilöstön kanssa laatia työhön liittyvät mittarit, joilla seurataan työn tuottavuutta ja taloudellisuutta, sen vaikuttavuutta ja laatua. Pitää pohtia mittareiden painoarvoja ja luotettavuutta. Ja pitää sopia, kuka vuoden lopussa määrittelee, onko tavoitteet saavutettu. Onnistunut tulospalkkausjärjestelmä edellyttää, että työntekijällä pitää olla oikea mahdollisuus itse vaikuttaa työn tulokseen. Etukäteen tulee kaikkien tietää, minkälainen rahakukkaron lisä on mahdollisuus ansaita, jos työnteon tahtia tai työtehtäviä lisätään, tuloksellisuutta parannetaan tai työtapoja muutetaan. Ihannetilanne on sellainen, että tulospalkan avulla aikaansaadaan innostunut työnteon meininki, jokainen tekee parastaan eikä silti työilmapiiri muutu raa aksi kilpailuksi. Tulospalkkauksen järjestäminen ei ole ihan helppo juttu. Sairaalassa emme voi vaikuttaa syöpätautien, synnytyksien, tapaturmien tai sydäninfarktien määrään. Työtahdin kiristäminen kuulostaa huonolta pilalta. Vaatii ketteryyttä ehtiä työn lomassa tehdä kaikkien hyväksymät tuloksellisuusmittarit. Eikä kateeksi käy sitä, kenen tehtäväksi lankeaa erotuomarin rooli, kun työnantaja ja työntekijät ovat eri mieltä tuloksen saavuttamisesta. Julkisen terveydenhuollon ongelmana on myös, ettei sen kuulu tehdä voittoa. Koska ei synny voittoa, josta tulospalkkio voitaisiin kuitata, ainoa mahdollisuus on budjetoida erikseen rahaa tulospalkkioita varten. Kuinka järkevää sitten on budjetoida erikseen palkkarahaa tulospalkkaukseen, kun budjetista ei löydy rahaa peruspalkkatason korottamiseen. Kun työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkat ovat saavuttamatta, eikä lisääntyneistä tehtävistä, kasvaneesta vastuusta ja määräaikaisista tehtävämuutoksista makseta erillistä palkanlisää. Kaiken lisäksi Varsinais-Suomessa hoitohenkilökunnan tilinauha näyttää yli 2 prosenttia pienempää lukemaa kuin maan keskiarvo. Näillä näkymin tulospalkkauksesta tuskin tulee menestystuotetta kuntapuolen palkkausjärjestelmään, eikä kunnallisia optio-miljonäärejä tulevaisuudessakaan löydy verokalenterin etusivulta. 7

8 Proviisoreilla toimiva työ sairaala-apteekissa Teksti ja kuvat: Markku Näveri Proviisori on siitä metka titteli, että se on sekä oppiarvo että ammatti. Suomessa proviisoreita valmistuu Helsingin ja Kuopion yliopistoista. He työskentelevät pääosin avosektorin apteekeissa, sairaala-apteekeissa ja lääketeollisuudessa. Turun yliopistollisen keskussairaalan apteekissa on sairaalaapteekkarin lisäksi viisi proviisoria, yhtenä heistä Mirja Lehtonen. 8 Proviisori toimii sairaala-apteekissa lähiesimiesasemassa. Jokaisella proviisorilla on oma tehtäväkenttänsä: Mirja Lehtosen vastuulla on lääkkeiden omavalmistus, kun neljän muun alueita ovat solunsalpaajien annosvalmistus, lääkkeiden maahantuonti, erityisluvat, kliiniset lääketutkimukset, logistiikka sekä lääkehuollon tietojärjestelmä WebMarela. Lehtonen onkin tyytyväinen, sillä nyt kun kullakin on uuden työnjaon mukaan oma vastuualueensa, ei tarvitse huolehtia kaikesta. Selkeä työnjako erottaa myös työn sairaala-apteekissa ja avosektorin apteekissa. Varsinkin pienissä avosektorin apteekeissa proviisorikin tekee vähän kaikkea. Lehtosella on siltäkin puolelta kokemusta. Työnjako pohjaa sairaala-apteekissa viime kesänä tehtyyn organisaatiouudistukseen, jonka seurauksena on yhdessä kehitetty uusia toimintatapoja, sisäistä koulutusta ja tiedonkulkua ja lisäksi yritetty helpottaa työpaineita. Apteekki on joutunut aika lujille viime aikoina, kun Raision sairaala ja Kirurginen sairaala ovat liittyneet TYKSiin ja T-sairaalan toiminta on käynnistynyt. Omat haittansa on ollut 9-kuukautisesta evakosta, johon talousrakennuksen remontti pakotti osan apteekin henkilökunnasta. Mirja Lehtonen vastaa siis sairaala-apteekin omasta lääkevalmistuksesta.

9 njako Ammattina Proviisori Proviisoreja on VSSHP:ssä 6. Provisorin tehtävän kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/1994 mukainen laillistus tai sitä vastaava aikaisempi rekisteröinti sekä työkokemusta ammattialaltaan. Proviisorin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Toimii lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijana terveydenhuollossa. Samaan aikaan vallitsee epätietoisuus siitä, minne apteekki tulevaisuudessa sijoittuu: uuteen T2-sairaalaan, nykyisiin tiloihin vaiko omaan rakennukseen Savitehtaankadulle. Proviisori Lehtonen sanoo kaiken tuon heijastuneen apteekin toimintaan, siksikin organisaatiouudistus on ollut tervetullut ja se on osoittautunut toimivaksi, hän kiittää. Omiin lääkkeisiin 11 tonnia raaka-aineita Farmaseuttista kemiaa pääaineenaan lukenut Mirja Lehtonen vastaa siis sairaala-apteekin omasta lääkevalmistuksesta. Käytännössä hän ei suinkaan pyöritä jokaista pilleriä eikä sekoita nesteitä, vaan kun käyttöön otetaan uusi lääke, hän testaa sen ja laatii valmistusohjeet farmaseuteille, jotka sen jälkeen huolehtivat lääkkeen käytännön valmistuksesta. Sairaala-apteekin lääkevalmistusta proviisori Lehtonen pitää syvällisempänä ja vaativampana kuin avopuolella, ja myös raaka-aineet ovat erilaisia, haasteellisempia. Ovathan lääkkeitä tarvitsevat asiakkaat eli potilaat vaikeammin hoidettavia kuin tiskin takaa lääkkeensä hakevat. Lääkevalmistuksessa on kyse varsin mittavasta toiminnasta, sillä viime vuonna TYKSin sairaala-apteekissa valmistettiin jakeluyksikköä eri lääkemuotoja, ja niihin käytettiin raaka-aineita yli 11 tonnia. Mirja Lehtonen huolehtii myös lääkevalmisteiden laadunvalvonnasta, johon kuuluvat muun muassa kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset testit sekä steriiliystestit. Lisäksi hän huolehtii PET-keskuksen näytteet ja vastaa apteekin puhdastiloista sekä laitteiden toiminnasta. Näitä ovat muun muassa autoklaavi ja kuumailmakaapit sekä vaa at. Meillä testataan ja kontrolloidaan paljon, hän hymyilee. Mutta maallikkokin ymmärtää tarkkuuden ja täsmällisyyden olevan valttia, kun on kyse lääkkeistä. Laatukriteerit ovat tiukat. Samoin puhtauden on oltava tiptop. Mirja Lehtonen kiittääkin laitoshuoltoa hyvästä työstä. Samoin kiitoksen häneltä saa tekninen huolto, joka pitää laitteet kunnossa. Muu sairaalaväki jääkin hänelle enemmän puhelinääniksi. Kiitos lämmittää Proviisori Lehtosen pääasiallisen asiakaskunnan muodostaa sairaalan hoitohenkilöstö. Hän muun muassa ohjeistaa tilaavat hoitajat uusien lääkkeiden suhteen. Varsinaiset käyttöohjeet ovat toki yleensä lääkärin ohjeiden mukaiset. Uuden lääkkeen valmistamisesta proviisori voi neuvotella lääkärin tai hoitajan kanssa, ja joskus valmistettava lääke tarvitaan pikaisestikin, jolloin pitää äkkiä miettiä, löytyvätkö raaka-aineet ja millainen ohje on laadittava. Oikein kiireisessä tapauksessa aikaa voi olla vain viisi minuuttia, kun lääketehdas voi käyttää uuden lääkkeen valmistukseen vuosiakin, Lehtonen nauraa ja kertoo iloitsevansa saamastaan kiitollisesta palautteesta, kun lääke on tehonnut. Kiitosta tulee paljon, ja sitä pyritään myös itse antamaan. Se auttaa jaksamaan. Mirja Lehtonen kirjaa työssään positiiviseksi myös sen, että kollegoiden kanssa voi keskustella sekä omassa työyhteisössä että muiden sairaala-apteekkien farmasiahenkilöstön kanssa. Kokemusten vaihto on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Myös sairaalafarmasian koulutustilaisuuksia järjestetään säännöllisesti. Työssään Lehtosta viehättää myös tietty tekemisen vapaus, töiden järjestelyyn on oiva mahdollisuus. Lisäksi tässä tuntee oppimisen iloa, kun joka päivä saa oppia jotain uutta. 9

10 Koordinoitu hoito tukee hengitystä Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen TYKSissä reilut kaksi vuotta toiminut Hengityshalvausyksikkö on jalkautunut potilaiden keskuuteen. Hoidon piiriin pyritään saamaan myös hengitysvajeesta kärsivät potilaat, joiden kanssa tehdään ajoissa henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Uusi toimintatapa on tuonut myös säästöjä. 10 Hengityshalvausyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2004 alussa ja sen tehtävänä on koordinoida ja yhdenmukaistaa hengityshalvauspotilaiden hoitoa koko piirinalueella. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta ei ole annettu valtakunnallisia käypähoitosuosituksia, joten hoidon organisointi ja järjestäminen vaihtelevat merkittävästi sairaanhoitopiireittäin. Asiakasmaksulain (734/1992) asetus (912/1992) määrittelee, että hengityshalvauspotilaille on järjestettävä kunnallinen hoito sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa. Hoidon on oltava potilaalle maksutonta. Lainsäädäntö on tällä hetkellä epämääräinen ja hengityshalvauspotilaan määritelmää ei ole valtakunnallisesti täsmennetty yhdenmukaiseksi, toteaa hengityshalvausyksikön osastonylilääkäri Arno Vuori. Hengitysvajepotilaat seurantaan ajoissa Suomessa on reilut sata hengityshalvauspotilasta ja näistä 11 on tällä hetkellä hoidettavana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Heistä seitsemän on kotihoidossa, yksi aluesairaalan osastolla ja kolme palvelutalossa tai aluesairaalan asuntolassa. Aikuis- ja lapsipotilaat sairastavat neuromuskulaarisia sairauksia, aikuisista suurin osa on ALS-potilaita. Suurin osa potilaista on joutunut hengityskoneeseen alunperin infektion aikaisessa kriisitilanteessa, joten he eivät ole ehtineet ilmaista tahtoaan hoidon kulusta. Kun potilas on kerran kytketty hengityskoneeseen, hoidon keskeyttäminen on lähes mahdotonta, koska eutanasia on Suomessa kielletty. Osastonhoitaja Kristiina Ylitalo-Liukkonen ja osastonylilääkäri Arno Vuori haluavat taata potilaille hyvän hoidon. Tämän takia TYKSin yksikkö pyrkiikin kartoittamaan tukihoidon piiriin myös hengitysvajepotilaat, joita on yksikön kirjoissa tällä hetkellä 52. Määrä kasvaa noin yhdellä potilaalla viikoittain. Uskomme, että sairaanhoitopiirissämme on vakavasta hengitysvajeesta kärsivää potilasta, toteaa hengityshalvausyksikön osastohoitaja Kristiina Ylitalo-Liukkonen. On äärimmäisen tärkeää, että hengitysvajeesta kärsivät potilaat saadaan seurannan piiriin heti taudin alkuvaiheessa, jotta hoitoa pystytään hyvissä ajoin suunnittelemaan. Emme halua, että ketään kytketään pysyvästi hengityskoneeseen ilman hänen omaa tahtoaan. Jollei hoitosuunnitelmaa ole ajoissa tehty, voidaan ratkaisuun päätyä kriisitilanteessa, Arno Vuori selventää. Potilaan tahto selvitetään tarkasti Vuori ja Ylitalo-Liukkonen tapaavat kaikki hengitysvajepotilaat henkilökohtaisesti heidän kotonaan. Ne ovat raskaita tapaamisia, eikä itkulta yleensä vältytä. On kuitenkin tärkeätä, että potilas kohtaa oman sairautensa ja miettii ajoissa, millaisia hoitolinjoja hän haluaa noudatettavan sairauden aikana, Vuori toteaa. Meidän on uskallettava olla tilanteessa täysin läsnä, sillä potilaan ahdistus on otettava vastaan. Tapaamiset ovat raskaita ja siksi niitä ei jaksakaan kuin pari päivässä, Ylitalo-Liukkonen sanoo. Tapaaminen kestää parisen tuntia ja sinä aikana käydään läpi potilaan tilanne, tulevaisuuden näkymät ja hoitosuunnitelma. Kaikkien luona vieraillaan uudelleen vielä

11 viikon päästä ja jälleen kuukauden päästä. Toisten kanssa kolme tapaamista ei vielä riitä, vaan heidät pitää tavata useamman kerran, jotta potilaan oma tahto saadaan kirjattua. Kaikessa toiminnassa on tärkeintä potilaan hyvä hoito, siksi tämä työ tuntuu hyvin mielekkäältä ja palkitsevalta, vaikka kyseessä onkin yleensä parantumaton sairaus, Ylitalo-Liukkonen kertoo. Tavoitteena on katkeamaton hoitoketju. Hoitoketjuun on nimetty moniammatillinen asiantuntijajoukko Venho-ryhmä. Hengityshalvauspäätöksen jälkeen hallinnollinen ja käytännön järjestelyvastuu siirtyy osavastuualueiden sairaaloihin ja mahdollisesti kotikunnan terveyskeskukseen, ohjausvastuun säilyessä Venho-ryhmällä ja Hengityshalvausyksiköllä. Kolme hoitolinjaa Hengitysvajepotilaiden hoidossa on kolme erilaista hoitolinjaa, joista potilaan kanssa keskustellaan. Ensimmäinen linja on se, että potilas ei halua mitään mekaanista hengitystukea, mutta hänelle taataan mahdollisimman inhimillinen saattohoito. Vuori on laatinut lääkitysohjeen, joka potilailla on jatkuvasti mukanaan mahdollisen kriisitilanteen varalta. Näin esimerkiksi vieraspaikkakuntalaisen terveyskeskuksen lääkäri pystyy määräämään potilaalle oikean lääkityksen. Potilaan täytyy saada varmuus siitä, että hänet hoidetaan hyvin myös kuoleman hetkellä, Ylitalo-Liukkonen sanoo. Toinen hoitolinja on non-invasiivinen ventilaatiotukihoito. Potilaalla ei käytetä hengitysputkea, vaan hän käyttää noninvasiivista maskia esimerkiksi aluksi yön ajan. Iho ei kestä maskia pitkään kokoaikaisesti, joten tämä hoito on aina osa-aikaista. Se on selkeästi elämänlaatua parantavaa hoitoa, sillä keuhkot tuulettuvat hoidon aikana ja myös infektioille altistuminen vähenee sekä jaksaminen paranee, Vuori selittää. Kolmas vaihtoehto on invasiivinen hoito, jossa potilaalle tehdään suunnitellusti reikä kaulalle ja hänet kytketään pysyvästi hengityslaitteeseen. Henkitorviavanne tehdään teho-osastolla, jossa potilas viipyy muutaman päivän, jonka jälkeen hän siirtyy pariksi viikoksi valvontaosastolle ennen mahdollista kotiin siirtoa. Koordinoitu hoito tuo säästöjä Hengityshalvauspotilaiden hoito on kallista, koska potilaat tarvitsevat ympärivuorokautista silmälläpitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtä potilasta hoitamaan tarvitaan viisi eri hoitajaa. Potilaan hoitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Hengityshalvausyksikön toiminta on osoittanut, että potilaille pystytään nyt tarjoamaan entistä parempaa hoitoa kustannustehokkaammin. Kokonaiskustannukset ovat laskeneet selkeästi, vaikka kuluihin on lisätty kolmehenkisen yksikkömme henkilöstökulut, toteaa Arno Vuori. Esimerkiksi hoitopäivät teho-osastolla ovat vähentyneet, koska potilaille ei ole enää tehty paniikinomaisia respiraattorihoidon aloituksia. Kun kaikki hoidossa tarvittavat hoitotarvikkeet arvioidaan hoidon todellisen tarpeen mukaan ja esimerkiksi happi tilataan vuosivuokrasopimuksin, tulee väistämättä säästöjä, toteaa Krisiina Ylitalo-Liukkonen. Lähihoitaja Taru Mehtonen hoitaa hengityshalvauspotilasta palvelutalossa kodinomaisessa ympäristössä. Potilaan keuhkoja laajennetaan käsiventiloinnilla vähintään kerran työvuorossa. 11

12 Sähköiset potilastiedot hoitoyksikön ja potilaan etu Teksti ja kuvat: Markku Näveri Potilastiedon kirjaamisessa ja tiedon käyttämisessä on törmätty monenlaisiin karikoihin. Havereita on alettu pelätä varsinkin sen jälkeen, kun siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen käynnistyi. Tämä on pakottanut pohtimaan asioita laajasti ja monesta kulmasta. 12 Alueellisen tietohallinnon kehittämispäällikkö Pirkko Kortekangas ja erikoissairaanhoitaja, potilaskertomustyöryhmän jäsen Reetta Mäkinen ovat osaltaan luotsaamassa kirjaajia selville vesille. Taustalla on sähköinen potilaskertomus (EPK), mutta selkeämmin dynamona on ollut huoli tietoturvasta, ja oikeusturvastakin, joista taas ponnistaa esiin kysymys vastuista. Kuka vastaa potilastietoja sisältävien asiakirjojen sisällöstä? Kirjaaja, merkinnän tekijä vai sanelija? Entä kun tietoja muutetaan? Toinen näkökulma on tietojen käyttö, kenelle niitä voidaan näyttää, mitä tietoja ja kenen suostumuksella. Kun tiedetään, kuinka herkistä asioista potilastiedoissa on kyse, oikeiden menettelytapojen on oltava kiistattomat. Potilaalla on oikeusturva, mutta se on oltava myös henkilökunnalla. Siirtyminen paperisesta potilaskertomuksesta sähköiseen on nostanut kysymykset esiin ja potilaskertomuksen tietosisältö on alkanut kiinnostaa uudella tavalla, Reetta Mäkinen kertoo ja muistuttaa henkilöstöllä olevan oikeus koulutukseen, kun väline muuttuu. Henkilöstön pitää tietää toimintatavat: mitä tietoa käsitellään ja miten. Potilaskertomuksesta on sähköisenä tullut tavallaan julkisempi, kirjaajilla ei enää ole omaa, tunnistettavaa käsialaa. Uusi tekniikka toi tullessaan uudet riskit, mutta valvontakin on nyt mahdollista. EPK:n yksi etu on se, että se pakottaa yksiköt miettimään omia toimintatapojaan ja kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä. Tällöin niiden yhteistyö- ja keskustelutaidot punnitaan. Kaikissa yksiköissä tästä ei ilman skismoja olekaan selvitty, Kortekangas tietää. Salin täydeltä kiinnostuneita kuulijoita oli kahdessa ensimmäisessä potilastiedon kirjaamiseen ja käyttämiseen liittyvässä koulutustilaisuudessa, joissa asiantuntijaluennon piti apulaisjohtaja Tarja Holi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEOsta. Koulutus ja ohjeistus arvossaan Avainasemassa potilastiedon asianmukaisessa kirjaamisessa ja käytössä ovat koulutus ja ohjeistus. Reetta Mäkinen korostaa intranetissä olevan aineiston merkitystä. Käyttäjien kokemusten ja ongelmien pohjalta rakennettujen koulutustilaisuuksien kysymykset ja vastaukset ovat jo nähtävissä. Aineistoa kehitetään jatkuvasti, ja henkilökuntaa motivoidaan hyödyntämään intranetiä, josta ohjeet ovat helpommin luettavissa kuin paksuista paperipinkoista. Itseopiskeluun tarkoitettua aineistoa parannellaan, ja henkilökunnan koulutuksesta tehdään jatkuva prosessi. Myös tiedekunnassa ja oppilaitoksissa on havahduttu kehittämään asiakirja- ja tietoturvakoulutusta. Ohjeet on siis laadittu. Lisäksi monet lait ja asetukset määrittävät potilastiedon kirjausta. Pirkko Kortekangas ylistää sairaanhoitopiirin ohjeita varsin hyviksi, mutta muistuttaa, että ei ole järkevää ohjeistaa tarkasti jokaista pikku yksityiskohtaa, vaan tehdä perussäännöt. Yksiköt voivat sopia omista toimintatavoistaan ja pelisäännöistään yleiskehyksen puitteissa. Kortekangas kehottaa ennen kaikkea miettimään, miksi tietoja kirjataan. Tietoa voi käyttää monin eri tavoin. Kun väline on vaihtunut sähköiseksi, on tieto nyt moniammatillisen tiimin tuotos, jossa kaikkien näkökulmat voidaan ottaa kaikkien ammattiryhmien käyttöön. Enää ei ole lääkärin ja muiden ammattilaisten omia lehtiä. Tämä auttaa potilaan hoidon näkemistä kokonaisuutena sekä helpottaa hyvän ja potilaankin näkökulmasta yhtenäisen suunnitelman mukaisen hoidon antamista, Pirkko Kortekangas sanoo. Potilastietojen merkintä on vanha asia, mutta niiden käyttömahdollisuus on ollut aiemmin rajallista. Pirkko Kortekangas ottaa esiin varsinkin niin sanotun luovutetun tiedon käytön, jossa potilastiedot siirtyvät sähköisesti hoitavasta yksiköstä toiseen. Etu on potilaan: sähköinen potilastiedon välitys tukee sitä, että potilas on pääosassa, poissa tiedollisesta eriöstä. Tieto liikkuu, potilas ei. Ei tarvita uusia tutkimuksia eikä kuvia. Varsinkin erikoissairaanhoidon sähköiseen kirjaamiseen perustuva linkki on puuttunut, mutta nyt puute on korjaantumassa. Se, että saamme kaiken olennaisen tiedon käyttöön, on osa potilaan oikeusturvaa. Paperiaikana näin ei ollut. Tämä on iso asia ymmärrettäväksi ja omaksuttavaksi. Sillä ei saa olla merkitystä, onko se kivaa vai ei, Pirkko Kortekangas korostaa.

13 Miksi antaa väärän koodauksen johtaa vääriin hoitotoimenpiteisiin? Väärin koodatun verensokerimittarin tulokset voivat heittää jopa 43%. 1 1) Bayer Clinical Summary Report: The Effect of Coding Ei koodausta Ascensia verensokerimittarit hoitavat koodauksen puolestasi! Ascensia CONTOUR - tulos 15 sekunnissa - 0,6 ul näytemäärä - alitäytön tunnistus tuloksen muisti - voidaan purkaa WinGlucofacts tietokoneohjelmaan Ascensia BREEZE - tulos 30 sekunissa - 10 liuskan kiekko (kertalatauksella valmis 10 määritykseen) - voidaan purkaa WinGlucofacts tietokoneohjelmaan Molemmat mittarit nyt hintaan 10! Ei toimituskuluja Tilaukset ja tiedustelut Bayer Oy: Puhelin: (09) Sähköposti: 13

14 Tuija Lehtikunnas: Ylihoitaja on henkilökun Teksti ja kuvat: Markku Näveri Maaliskuun alussa Tuija Lehtikunnaksen ammatti vaihtui osastonhoitajasta ylihoitajaksi. Uusi ylihoitaja uskoo, että henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Hän lupaakin olla kuunteleva ja ymmärtävä johtaja. Tuija Lehtikunnas Syntynyt: 1963 Multialla Asuu: Paraisilla Koulutus: Terveystieteiden maisteri Perhe: Mies ja kaksi tytärtä (eivät enää kotona) Harrastukset: Meri ja matkapurjehdus Vuonna 1985 Keski-Suomen keskussairaalan ensiapupoliklinikan apuhoitajana alkanut ura on johtanut pitkälle. Perushoitajan sijaiseksi TYKSin sisätautien klinikalle 1991, sairaanhoitajaksi kaksi vuotta myöhemmin ja töihin kirurgian klinikalle, josta tie vei anestesiologian ja tehohoidon yksikköön. Kirurgian klinikan traumatologian osaston osastonhoitajan pesti alkoi vuonna Kirurgian klinikan ylihoitajan sijaisuutta Tuija Lehtikunnas hoiti keväällä 2005, ja väliin mahtuvat vielä terveystieteiden maisteriksi valmistuminen sekä vuosi assistenttina Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Kirurgisen sairaalan vahtimestarit ja lähetit lukeutuvat hänen alaisiinsa. Paljon väkeä, paljon uusia ihmisiä, joihin tutustuminen vie aikansa. Ennestään Tuija Lehtikunnas tunsi oman osaston lisäksi oikeastaan vain osastonhoitajat yhteisten kokousten ansiosta. Työmaata tutustumisessa riittää, sillä fysiatrian yksikön henkilökunta työskentelee hajautetusti TYKSin kaikissa toimipisteissä. Ortopedian ja traumatologian klinikan osasto 214 sijaitsee Kantasairaalassa, muut osastot Kirurgisessa sairaalassa. Lehtikunnas kuvaakin itseään reppuylihoitajaksi, sillä hän lupaa näkyä eri toimipisteissä. Taloon tutustumista on helpottanut edeltäjä, väliaikaisena ylihoitajana toiminut Virve Kultanen. Lisäksi hänen kauttaan olen saanut tarttumapintaa myös Turun terveystoimeen, Lehtikunnas kiittelee. Uudella klinikalla haasteita riittää Ortopedian ja traumatologian klinikka on varsin nuori ja kovassa kehitysvauhdissa. 14 Paljon uusia ihmisiä Nuori ortopedian ja traumatologian klinikka sekä fysiatrian yksikkö saivat Tuija Lehtikunnaksesta ylihoitajan, joka ei mielellään hae kokemuksia sieltä täältä, vaan haluaa keskittyä valitsemaansa linjaan. Hän on halunnut pysyä TYKSissä ja jatkaa työtään tutussa sairaalassa. Ja kun vielä ylihoitajan sijaisuus tarjosi sopivasti näkökulmaa tulevaan, Lehtikunnas ei hetkeäkään epäröinyt hakiessaan uuteen virkaan. Henkilökuntaa uudella ylihoitajalla on noin 200. Ortopedian ja traumatologian klinikan vuodeosastojen ja poliklinikan sekä fysiatrian yksikön henkilöstön lisäksi myös Ylihoitaja Tuija Lehtikunnas lupaa näkyä kaikissa ortopedian ja traumatologian klinikan sekä fysiatrian yksikön toimipisteissä.

15 taa varten Klinikka perustettiin samaan aikaan, kun Turun kaupungin kirurginen sairaala fuusioitiin TYKSiin. Isoja asioita, isoja muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät edelleen. Tuija Lehtikunnas arvioi, että muutosten suuruus huomioiden nyt ollaan joka tapauksessa hyvällä tiellä. Kehittämistä on kuitenkin myös uuden klinikan tunnettuudessa, sillä edes perus-tyksissä ei vielä aina täysin mielletä uutta klinikkaa osaksi taloa. Ylihoitaja Lehtikunnas peräänkuuluttaakin profiilinnostotalkoita. Klinikassa onkin meneillään erilaisia projekteja, joihin henkilökuntaa on motivoitava mukaan. Kaikkien hankkeiden myllerryksessä työntekijöiden on kuitenkin voitava tuntea, että he tekevät ja jaksavat tehdä hoitotyön hyvin. Potilailta saatava kiitos on tärkeää. Potilaiden tyytyväisyys auttaa jaksamaan, Lehtikunnas painottaa. Terveydenhuollossa painitaan yleisemminkin isojen asioiden parissa. Henkilöstöpula on todellinen. Säästöjä ja tehokkuutta edellytetään, ja uusia toimintatapoja on pakko löytää. Nyt on osattava perustella, mitä tehdään ja miksi. Toiminnan vaikuttavuutta pitää pystyä arvioimaan. Tällä kaikella voi olla positiivinenkin vaikutus, kun on ajateltava omia toimintatapoja uusista kulmista, Tuija Lehtikunnas muistuttaa. Sitkeä ja määrätietoinen Myös johtajuus on uusien haasteiden edessä. Ylihoitajana Tuija Lehtikunnas sanoo sisäistävänsä sen, että henkilöstö on organisaation tärkein voimavara, ja hän itse on henkilökuntaa varten. Henkilöstöjohtaminen on hänen merkittävimpiä tehtäviään, ja erityisen tärkeäksi hän näkee ylihoitajan roolin osastonhoitajien tukena. Tuija Lehtikunnas lupaa olla kuunteleva ja ymmärtävä johtaja. Itseään hän kuvailee sitkeäksi, asioita sinnikkäästi eteenpäin vieväksi, pitkäjänteiseksi ja määrätietoiseksi. Uudessa työssään hän ei kuitenkaan lähde liput liehuen julistamaan visioitaan, vaan lupaa aloittaa nöyrin ja avoimin mielin, mutta kuitenkin intoa täynnä jos kohta haikeuttakin tuntien. Surutyötä tunnustan tehneeni siitä, että konkreettinen potilastyö on taas askeleen kauempana, hän sanoo. UUDISTETTUA KOJAIR -LAATUA LABORATORIOTYÖSKENTELYYN! Ylivertaista osaamista puhtaan ilman puolesta BIOWIZARD Biosuojakaapit Puhdasilmayksiköt leikkaussaleihin Sytostaattikaapit Vetokaapit PCR -kaapit Muista huollattaa laitteesi! Ota yhteyttä osaavaan huoltopalveluumme! Mawell Oy, Hallituskatu 36 B, Oulu. Puh Golden Line Äänitaso alle 52 db(a)! KOJAIR TECH OY, Teollisuustie, VILPPULA Puh. (03) , fax (03)

16 Puutarha parantaa Teksti ja kuvat: Mathias Luther Sana voi, kuten tiedämme, pudota siemenen tavoin hyvään maahan. Niin tekivät myös Eila Ruohosen sanat, kun hän luennoi lähihoitajakurssilla Tammisaaressa mahdollisuuksista käyttää kasveja ja luontoelämyksiä potilaiden kunnon kohotukseen. Nyt Kemiön vuodeosaston yhteyteen tehdään potilaille puutarha. Osastonhoitaja Carita Backas suunnittelee Kemiön vuodeosaston uutta puutarhaa yhdessä Ann-Kristin Lindroosin (oik) kanssa. 16 Ruohosen esityksen kuuli koulutuksessa oleva lähihoitaja Ann-Kristin Lindroos, joka oivalsi että tässä olisi itua. Toisin kuin musiikki, taideaskartelu tai käsityö puutarha ei vaadi kovin terävää kuuloa, näköä tai sorminäppäryyttä harrastajaltaan. Puutarhassa voivat viihtyä vuodeosaston potilaatkin. Puutarhalla on myös se hyvä puoli, että se ei vaadi juurikaan lisätöitä henkilökunnalta. Puutarhojen ja luonnon terapeuttisista vaikutuksista löytyi paljon rohkaisevia tutkimuksia. Kasvien avulla on päästy vähentämään turhaa lääkitystä, lisäämään potilaiden liikuntaa, parantamaan virkeyttä ja jopa nopeuttamaan kotiinpaluuta. Ann-Kristin tartutti idean myös osastonhoitaja Carita Backakseen. Häntä viehättää asiassa myös se, että puutarhasta voi tulla henkireikä, jonka avulla henkilökunta viihtyy paremmin. Se voi olla yhteisen tekemisen paikka, ei vain talon väelle vaan myös potilaiden vieraille. Kauniita kesäpäiviä voi Kemiössä olla montakin ja silloin on tylsää istua sisällä vain sen takia että rollaattorilla ei uskalla lähteä mäkeen ja sängyllä ei pääse. Tähän puutarhaan tulee olemaan sänkypotilaillakin pääsy sallittu. Suurin osa maan pinnasta peitetään kivilaatoilla joilla pyörät kulkee. Omenapuu, viinimarjapensaat, kukat, tillit ja salaatit istutetaan kaukaloihin tai erikoisrakenteisille pöydille niin että niiden lähelle pääsee myös kävelykyvytön ihminen. Rakentaminen aloitetaan, kun pakkaset ja routa päästävät Kemiön otteestaan. Sitten tehdään pikkuhiljaa, kunhan tasoitustyöt ja laatat saadaan ensin ammattimiesten voimin tehdyksi. Rahaa ei kulu paljon. Suunnittelun lahjoitti kemiöläinen konsultti Hannele Holmberg, ja esimerkiksi laatat antaa paikallinen Mjösundin tiilitehdas.

17 En trädgård att läkas i Text och foto: Mathias Luther Naturen kan vara farlig. Man kan falla ur ett äppelträd och dö som Archibald Cravens fru i Den hemliga trädgården. Men i den klassiska romanen fick samma trädgård också blåsa nytt liv i den unga sängpatienten Colin Craven. Kimitoöns hälsocentrals Mary Lennox som återskapar en livgivande trädgård är primärsköraren Ann-Kristin Lindroos. Tidigare omgavs sjukhus ofta av parker och planteringar. Sanatorier byggdes i frisk barrskogs för den syrerika luftens skull. Numera ser det ofta tristare ut. Utanför dörren finns asfalt, bilar och tegelväggar. Så också vid hälsocentralen i Kimito. Där tillbringar upp till 30 patienter längre eller kortare tider på bäddavdelningen som är mycket trevligt inredd, men som mest omges av parkeringsplatser. I fjol var det en helt gipsad patients barnbarn som ville fi ra sitt studentkaffe här, och då måste de göra det ute framför entédörren där bilar och ambulanser kör upp. Det kunde vara trevligare, säger avdelningsskötare Carita Backas. Nu blir det andra bullar av. Ann- Kristin Lindroos som deltagit i en lång fortbildningskurs kring demensvård på yrkesinstitutet Sydväst talar varmt för att man anlägger en trädgård invid bäddavdelningen. En trädgård utesluter inte såsom konst eller musik någon som har svårigheter med syn, hörsel eller motorik, påpekar hon. Jag försökte hitta på något som skulle kunna förbättra patienternas trivsel och hälsa, något som inte skulle kräva mycket av personalens tid men som alla ändå på något sätt skulle kunna delta i och ha glädje av. Idén tände också företagaren Hannele Holmberg i Kimito som har ett företag som planerar trädgårdar och grönområden. Hon har också själv haft anhöriga på bäddavdelningen och gjorde helt gratis upp en plan för hur avdelningens bakgård kan förvandlas till en livgivande oas på ungefär 150 kvadratmeter. Riktigt så lummig som Mary Lennox trädgård blir inte den här. Dagens bäddavdelningspatienter behöver oftast något med små hjul för att röra sig, då går det inte med gräsmatta eller sandgångar. Största delen av ytan blir stenlagd. Då kan också patienter med rollator, rullstol eller bara säng komma ut. Men runt hela trädgården placeras det blommor, träd och buskar i bänkar, tråg och också på bord som är konstruerade så att rullstolspatienter kan komma riktigt nära, så nära att de kan delta i själva skötseln av växterna. För folk på landet är det viktigt med naturen, inflikar Carita Backas. Det skall vara växter som de känner igen, äppelträd, sallad, dill, vinbärsbuskar. Och visst får man ta sig en tugga också, menar hon. Och visst är det en poäng att kanske personalen också tycker det är roligt. Tack vare donationer kommer projektet inte att kosta mycket. Arbetet skall göras i talkoanda av alla som kan och vill. När tjälen går ur jorden skall man börja gräva och plantera. Något roligt att göra tillsammans. Carita Backas och Ann- Kristin Lindroos (till höger) väntar på våren och på bäddavdelningens egen trädgård. 17

18 Teksti ja kuvat: Mathias Luther Sairaanhoitopiiri tarjoaa kunnalliselle terveyskeskukselle muun muassa mahdollisuuden saada koulutusta henkilökunnalle ja edullisia hankintoja piirin kautta. Kemiössä molempia hyödynnetään. Kemiönsaaren johtavalla hoitajalla Ulla Rahkosella on sairaanhoitopiirin tuki selustassa. Sjukvårdsdistriktet är ett viktigt stöd för oss, säger ledande skötaren Ulla Rahkonen. Piirin kautta säästöjä Kemiönsaaren kolme kuntaa Kemiö, Västanfjärd ja Dragsfjärd ylläpitävät yhteistä terveyskeskusta. Se puolestaan järjestää lääkärinvastaanottoja Hiittisistä Kemiöön neljässä paikassa ja ylläpitää kahta vuodeosastoa, Taalintehtaalla ja Kemiössä. Organisaatioon kuuluu lähes sata henkilöä, suurin osa hoitohenkilökuntaa, ja johtava hoitaja Ulla Rahkonen on iloinen siitä, että heillä on mahdollisuus osallistua muun muassa infektiotartuntojen hoitokoulutukseen Turussa. Yksi hoitajistamme on nimitetty infektioyhdyshenkilöksi, mutta mahdollisimman monen hoitajan on silti tärkeää osallistua itse koulutukseen, Rahkonen sanoo. Toinen hyöty, minkä pieni terveyskeskus voi saada, on mahdollisuus tehdä välttämättömät hankinnat sairaanhoitopiirin kautta tai kanssa. Vuoden vaihteessa lääkkeitä Kemiönsaaren terveyskeskukseen ryhdyttiin toistaiseksi ostamaan sairaanhoitopiiristä (käytännössä Salon sairaalasta) kun ne aiemmin hankittiin paikallisesta apteekista. Apteekkarit ovat tietysti pettyneitä, mutta hintaero on merkittävä ja meidän on ajateltava talouttamme, sanoo Ulla Rahkonen. Toinen tulossa oleva muutos on mahdollisesti terveyskeskuksen lähteminen mukaan AATU-projektiin eli piirin rakentamaan apuvälinekeskukseen. Sen kautta potilaille saadaan myös erikoisempia apuvälineitä. Distriktet är vårt ryggstöd Text och foto: Mathias Luther När en av de 7490 invånarna på Kimitoön behöver en specialistundersökning eller operation ger hälsocentralen en remiss till lämpligt sjukhus i distriktet, till exempel Åbolands, ÅUCS eller Salo. Bakom kulisserna finns också ett annat viktigt samarbete med distriktet som patienterna inte ser så mycket av. 18 Ledande skötare Ulla Rahkonen nämner framför allt fortbildningsdagarna som ordnas av sjukvårdsdistriktet för personal från hälsocentralerna i bygderna. Det har varit mycket viktigt att vi har kunnat skicka personalen dit för kurs i t.ex. infektionsbekämpning, säger hon. En annan nytta med distriktet är ekonomisk. I början av året började Kimitoöns hvc ta sina mediciner från distriktets sjukhus i Salo istället för de lokala apoteken på Kimitoön, En förlust för den lokala näringsverksamheten men ett litet framsteg i kampen mot stegringen av hälsovårdskostnaderna medicinerna fås förmånligare från Salo, säger Rahkonen. Tillsvidare är arrangemanget tillfälligt. Man utvecklar också samarbetet med distriktet ifråga om till exempel anskaffning av ovanligare hjälpmedel. Det fi nns också saker som inte fungerar så bra som de kunde. Informationsgången mellan Salo och Kimitoön är en sådan, säger Ulla Rahkonen. Här har man inte ännu samma goda fi ngertoppskänsla som man utvecklat i relationerna med Åbolands sjukhus. Men man arbetar på det. Väldigt många får förstås hjälp redan av läkare i den egna hemkommunen eller i grannkommunen. Kimitoöns hvc har läkarmottagningar i Kimito, Dalsbruk, Västanfjärd och Hitis. I fjol tog de emot över besök (medräknat jouren och rådgivningarna) och därmed besökte öborna i genomsnitt läkare mera än två gånger per person.

19 Kilo kilolta kevyempi olo Salon aluesairaalassa on kiinnitetty huomiota henkilökunnan hyvinvointiin aloittamalla painonhallintaryhmä. Iloisessa porukassa painokin on pudonnut lähes huomaamatta. Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen Salon aluesairaalan neurologian poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Elisa Hannonen herätti Sydänliiton painonhallintaohjaajakurssilla positiivista huomiota. Elisa nimittäin oli ainoa osallistujista, joka vetää painonhallintakursseja omalle henkilökunnalle, omalla ajallaan. Muut kurssille osallistuneet pitivät toimintaamme hyvin edistyksellisenä. On hienoa, että henkilökunnan hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisevästi, Elisa kiittelee. Pieni päätös päivässä Painonhallintakurssi käynnistyi tammikuussa. Ensimmäiset kahdeksan viikkoa kokoonnuttiin viikoittain ja nyt on tarkoitus tavata joka toinen viikko. Kokoontumiset kestävät reilun tunnin. Elisa on järjestänyt ryhmälle myös erikoisiltoja, yhdessä on tavattu fysioterapeutti ja ravitsemusterapeutti ja kerran oltiin kokeilemassa suggestoterapeutin johdolla syvärentoutusta. Terapiatunnin jälkeen olo oli ihanan rentoutunut ja yöuni rauhallista, Elisa muistelee. Ryhmäläisiä ei punnita säännöllisesti, vaan painoa seurataan mittaamalla vyötärönympärystä satunnaisesti. Jokaisen kuulumiset kysellään ja ryhmäläiset punnitsevat itseään kotonaan. Olemme saaneet konkreettisia vinkkejä siitä, miten ruokavaliota voi keventää. Ryhmäläiset ovat vaihtaneet kulutusmaidon rasvattomaan, valkoisen leivän ruisleipään ja hissiajelut ovat vaihtuneet rappusten käyttöön, kertoo osastosihteeri Minna Paananen, joka aloitti oman painonhallintaprojektinsa jo syksyn ryhmässä. Paino putoaa hitaasti mutta varmasti Vaikka puhutaan painonhallinnasta, osa ryhmästä on myös tiputtanut painoaan reilusti, enimmillään 12 kiloa kahdessa kuukaudessa. Painonpudotus on yksilöllistä. Minna itse on keventynyt syksystä kymmenisen kiloa. Ryhmän tuki on ollut minulle tärkeää. Olen saanut hyviä vinkkejä painonhallintaan. Elisa on ollut erittäin ihana opettaja, kannustava ja motivoiva, kiittää Minna. Kun ryhmä aloitti, painoindeksit olivat välillä ja jotkut kärsivät sairaalloisesta ylipainosta. Myös verensokerit, verenpaineet ja kolesterolit olivat joillain koholla. Nyt esimerkiksi eräs ryhmäläinen, jolla oli edessä selkäleikkaus, ei välttämättä tarvitsekaan koko operaatiota. Osa porukasta on innostunut aktiivisemmin liikkumaan. Liikuntakorttia on täytetty kevään mittaan ahkerasti. Kevään aikana on tulossa sauvakävelyiltapäiviä ja muuta liikuntaa. Minä käyn lenkillä koirien kanssa. Monet meistä hankkivat myös yhteistilauksena askelmittarit, jotka motivoivat kummasti ottamaan askelta päivässä, Minna sanoo ja kertoo, että kiireisimpinä iltavuoroina maaginen raja ylittyy jo työpaikalla, kun haetaan arkistosta ja osastolta potilaspapereita. Sairaanhoitaja Elisa Hannonen ja osastosihteeri Minna Paananen kuntosalilla. 19

20 Aluesairaalaan kolme uut Teksti ja kuvat: Sari Keskitalo Loimaan aluesairaalan erikoisosaaminen kasvoi merkittävästi, kun vuoden alussa talossa aloitti kolme uutta ja innostunutta erikoislääkäriä: reumatologi ja geriatri Laura Pirilä, gynekologi Otto Neirama ja urologi Andrei Dejev. Kaikki kolme alansa spesialistia kehuvat uutta työpaikkaansa ja -yhteisöä, joka antaa vapaat kädet tehdä omaa työtänsä. Johtava ylilääkäri Teemu Elomaa on luonut mukavan ilmapiirin. Täällä arvostetaan työntekijän osaamista ja hän voi vaikuttaa erikoisalansa kehittämiseen, Laura Pirilä kiittelee. Pirilä tuli Loimaalle TYKSistä, josta hän valmistui reumatologiksi viime vuonna. Hän on väitellyt vuonna 1997 nivelreuman solubiologiasta. Tutkimustyö kiinnostaa edelleen, ja Pirilä uskoo jatkavansa alan tutkimustyötä. Välillä on kudosnäytteiden tutkimisen vastapainoksi mukava tehdä työtä oikeilla potilailla. Pirilä on töissä neljänä päivänä viikossa ja hän pitää reumapoliklinikkaa. Hän toimii myös sisätautiosastojen takapäivystäjänä. Reuman hoito on kehittynyt valtavasti ja ennusteet ovat hyviä. Niveltuhoa voidaan tehokkaasti estää ja suuri osa potilaista säilyttää työkykynsä. Biologiset lääkkeet tulevat myös Loimaalle. Nivel- ja selkärankareuma ovat edelleen yleisimmät reumasairaudet. Pirilä on tyytyväinen, että hän voi tehdä yhteistyötä niin TYKSin kuin oman sairaalan kanssa. Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa voitaisiin seurata videon välityksellä TYKSin koulutusmeetingejä, sillä silloin on helpompi luoda yhtenäisemmät hoitokäytännöt sairaanhoitopiirin alueelle. Yhteistyö oman talon ortopedien, neurologin ja radiologin kanssa toimii saumattomasti. Tosin radiologeja saisi olla enemmän kuin yksi. Pirilä aikoo tehostaa reumapotilaan hoitopolkua ja sairaalassa alkaa reumahoitajan vastaanotto. Reumapotilaat pääsevät poliklinikalle ilman jonotusta. Leikkaukset kiinnostavat Naistentautien ja synnytysosasto on saanut gynekologi Otto Neiramasta osaston kolmannen lääkärin, jonka spesiaalialaa ovat leikkaukset. Olin TYKSissä töissä kahdeksan vuotta ja haluan pysyä kehityksessä mukana. Erityisesti lantiopohjan laskeumakirurgia on muuttunut valtaisasti. Ison sairaalan vastapainoksi Neirama on viehättynyt pienemmästä laitoksesta, Urologi Andrei Dejev ja reumatologi Laura Pirilä kehuvat Loimaan aluesairaalan kotoista ilmapiiriä. 20

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

KLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio)

KLIINISTEN TUTKIMUSLÄÄKKEIDEN KÄSITTELY (Internetversio) Laatija: Ercan Celikkayalar Hyväksyjä: Eeva Suvikas-Peltonen Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:n Sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos SataDiag Sairaala-apteekki Koodi: B.10net.2 Sivu: 1(5) Korvaa

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus?

Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Kanavamallissako avosairaanhoidon uusi mahdollisuus? Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.2.2013 Risto Mäkinen Johtava ylilääkäri, toimitusjohtaja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos Sidonnaisuudet

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot