1/helmikuu Dialyysitoiminta alkoi Uudessakaupungissa. Sairaalahallinnon osaamista vietiin Ranskaan. Psykiatriasta uusi tulosalue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/helmikuu 2006. Dialyysitoiminta alkoi Uudessakaupungissa. Sairaalahallinnon osaamista vietiin Ranskaan. Psykiatriasta uusi tulosalue"

Transkriptio

1 1/helmikuu 2006 Dialyysitoiminta alkoi Uudessakaupungissa Sairaalahallinnon osaamista vietiin Ranskaan Psykiatriasta uusi tulosalue Naiset tilastojen takana Snabba ryck på Åbolands Loimaalle gastrokirurgi Syövänhoidosta avopainotteisempaa Neurologian klinikka uusiin tiloihin Esh-kustannukset kasvoivat edelleen

2 Sisältö Parasta ennen 2 Parasta ennen...2 Bättre med PARAS... 3 Kaikenmaailman mittareita...4 Kuukausikipuja...5 Naiset tilastojen takana...6 Sairaalahallinnon osaamista Suomesta Ranskaan... 8 Psykiatriasta tuli piirin laajuinen tulosalue mikä muuttui?...10 Uusi poliklinikka vastaa hätähuutoon...12 Turunmaan sairaala siirtyi liikelaitosmalliin Snabba ryck på Åbolands...15 Elämää ylläpitävä dialyysitoiminta alkoi Uudessakaupungissa...16 Hoitoa kotikulmilta...17 Uusi yksikkö valmistui leikkausosaston yhteyteen...18 Loimaan aluesairaala sai gastrokirurgin...19 Menojen ennustettavuus vaihtelee kunnittain suuresti...20 Muuttoliikettä TYKSissä...21 Syövänhoito muuttuu yhä avopainotteisemmaksi...22 Lapsiperheiden Lieto Avh-yksikkö tarjoaa erikoisosaamista aivoinfarktien hoidossa...26 Vuodeosastot uusissa tiloissa Uudet viran- ja toimenhaltijat...28 TYKSin seniorit ry Kannen iso kuva: Johannes Läpikivi saa dialyysihoitoa Uudessakaupungissa ja häntä hoitaa erikoissairaanhoitaja Auli Nieminen. Kuva: Mikael Soininen Kannen pikkukuva: Ranskalainen Emilie Barde tutustui seitsemän viikon ajan TYKSin toimintaan. Kuva: Esa Halsinaho. Kunta- ja palvelurakennehanke eli PARAS -hanke on kevään 2006 aikana tulossa ratkaisuvaiheeseen. Tuskin mistään hankkeesta aikaisemmin on samalla esitetty sekä runsaasti perusteltuja epäluuloja että todettu sen välttämättömyys. Tämä johtuu mielestäni siitä, että hankkeen peruslähtökohdat ovat olleet kovin yleisellä tasolla ja muutoksen sisältöä on lähdetty hakemaan laajalla kuntakentän keskustelulla. Vain ratkaisevien esitysten päivämäärät on lyöty hallitustasolla lukkoon. Suomalainen kuntajärjestelmä on ainutlaatuinen. Missään muualla maailmassa ei paikallishallinnon yksikkö vastaa niin laajasta palveluiden järjestämisvastuusta kuin meillä. Usein esitetyn sloganin mukaan kuntarakenteemme on hevosvetoiselta ajalta kun toimintaympäristömme on 21. vuosisadan globaali tietoyhteiskunta. Väitteessä on paljon perää. Asuinpaikkaan sidottu kuntarajoilla määrätty verotusoikeus ja palveluiden järjestämisvastuu tuottaa varsin kummallisia tuloksia etenkin suurissa kaupungeissa ja niiden ympäristöissä. Joissakin kunnissa vain asutaan, toisissa käydään töissä ja palvelut vaikkapa terveyskeskuspalvelut on sidottu asuinkuntaan. Syntyy kansalaisten perusoikeuksien kannalta epätasa-arvoinen tilanne. Muissa kehittyneissä maissa terveyspalveluista, toimeentuloturvasta, ammattikorkeakouluista, lukioista jne. vastaa yleensä kuntaa laajempi hallinnon taso tai kansallinen organisaatio kuten esimerkiksi Kela. Tällaisten muutosten läpivieminen Suomessa näyttää kovin vaikealta. Erikoissairaanhoito kuluttaa kuudenneksen kuntien menoista. Se on luonteensa vuoksi ollut pakko järjestää ylikunnallisena. Näin tulee myös jatkossa tapahtumaan. Järkevä keskustelu erikoissairaanhoidon rahoitus- ja hallinnointivastuun siirtämisestä kunnilta valtiolle tyrehtyi alkuunsa. Pienimmät sairaanhoitopiirit ovat jo nyt liian pieniä. Kolmen pienimmän piirin yhteenlaskettu väkiluku on sama kuin Turun kaupungin! Puheet peruserikoissairaanhoidon siirtämisestä sairaanhoitopiireiltä terveyskeskuksille ovat jälleen aktivoituneet. Jos tällä epäselvällä käsitteellä tarkoitetaan koko nykyistä aluesairaalatoimintaa tekonivelleikkauksineen ja synnytyksineen pilkkoisi tällainen muutos erikoissairaanhoitoa ja seurauksena olisi tehottomuus. Erityisesti näin tapahtuisi meillä Varsinais-Suomessa, jossa aluesairaaloiden osuus palvelutuotannosta on suuri. Jos sen sijaan tarkoitetaan erikoislääkärikonsultaatioiden lisäämistä suuremmaksi kasvavissa terveyskeskuksissa, muutos on mitä kannatettavin. Kukaan ei vain tunnu tietävän mitä tarkoitetaan! Tällaiset uudistukset tulee tehdä huolellisesti harkiten. Vastuu väestön elintärkeistä palveluista on liian suuri jätettäväksi ylikuumentuneen aluehallintopelin ratkaistavaksi. Näennäisuudistuksilla voidaan synnyttää muutoksen illuusio, mutta todellisia tuloksia väestön hyväksi niillä ei saada. Yksi asia on kuitenkin varma: sairaaloita ja niiden henkilökunnan tuottamia palveluita tarvitaan aina! Tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän!

3 Bättre med PARAS? Projektet för en reform av kommun- och servicestrukturen, det s.k. PARAS-projektet, står våren 2006 inför ett avgörande skede. Knappast någonsin tidigare har man på en gång framfört så mycket befogad misstro om något projekt och samtidigt medgett dess nödvändighet. Enligt min åsikt beror det här på, att projektet har utgått från en mycket allmän nivå och man har inte börjat söka innehållet i förändringen genom en omfattade diskussion på det kommunala fältet. Bara datum för de avgörande förslagen har slagits fast på regeringsnivå. Det finska kommunsystemet är unikt. Det finns inget annat land på jorden där en enhet inom lokalförvaltningen ansvarar för ordnandet av så omfattande tjänster som hos oss. Enligt en ofta framförd slogan härstammar vår kommunala struktur från den tid man använde hästar som dragkraft medan vår verksamhetsmiljö är det 21 århundradets globala informationssamhälle. Det finns fog för påståendet. Beskattningsrätten, som genom kommungränserna är bunden till boningsorten, och ansvaret för ordnande av tjänsterna kan ge rätt underliga resultat, framför allt i de större städerna och deras omgivning. I en del kommuner bara bor man, i andra arbetar man och tjänsterna till exempel hälsovårdstjänsterna är bundna till den kommun där man är bosatt. Det uppstår en ojämlikhet i medborgarnas grundläggande rättigheter. I andra utvecklade länder ansvarar i allmänhet en större administrativ enhet än kommunen eller någon nationell organisation, såsom till exempel FPA, för hälsovårdstjänsterna, utkomstskyddet, yrkeshögskolorna, gymnasierna o.s.v. Det ser ut att vara mycket svårt att få en sådan här förändring att gå igenom i Finland. Den specialiserade sjukvården slukar en sjättedel av kommunernas utgifter. På grund av dess art har man varit tvungen att ordna den mellankommunalt. Så kommer att ske också i fortsättningen. Den förnuftiga diskussionen om att överföra ansvaret för finansieringen och förvaltningen från kommunerna till staten torkade in redan i början. De mindre sjukvårdsdistrikten är redan nu för små. Invånarantalet i Åbo stad är lika stort som det sammanlagda invånarantalet i de tre minsta distrikten! Talet om att överföra basspecialsjukvården från sjukvårdsdistrikten till hälsocentralerna har igen tagit fart. Om man med det här oklara begreppet avser hela den nuvarande kretssjukhusverksamheten med ledprotesoperationer och förlossningar så skulle en sådan här förändring splittra den specialiserade sjukvården och resultera i ineffektivitet. Så skulle speciellt ske hos oss i Egentliga Finland, där kretssjukhusens andel av serviceproduktionen är stor. Om man däremot avser en ökad specialläkarkonsultation på de allt större hälsocentralerna, så är det en förändring som på det varmaste kan understödas. Det förefaller bara som om ingen riktigt vet vad man menar! Sådana här reformer bör göras omsorgsfullt och med eftertanke. Ansvaret för befolkningens livsviktiga tjänster är för stort för att överlämnas till ett överhettat regionförvaltningsspel att avgöra. Med skenbara reformer kan man skapa en illusion av förändring, men med dem får man inte till stånd några verkliga resultat som skulle vara till nytta för befolkningen. En sak är i alla fall säker: det kommer alltid att behövas sjukhus och tjänster som sjukhuspersonalen producerar! I framtiden rentav mera än nu! Aki Lindén Sairaanhoitopiirin johtaja Direktör för sjukvårdsdistriktet 3

4 Kaikenmaailman mittareita? Johtamisen lentävä lause Sitä saat, mitä mittaat! tarkoittaa sitä, että ihmiset pyrkivät tekemään sellaisia asioita, joiden avulla toimintaa arvioivat mittarit saadaan näyttämään hyviä tuloksia. 4 Terveydenhuollon perinteiset mittarit ovat mitanneet perusterveydenhuollon puolella lääkärissäkäyntien määrää, laboratoriotutkimusten määrää, röntgentutkimusten määrää jne. ja vastaavasti erikoissairaanhoidon puolella sairaalahoitopäivien määrää, avohoitokäyntien määrää, hoitojaksojen määrää jne. Tavoitteiden asettaminen näille suoritemittareille on johtanut siihen, että pyritään mahdollisimman korkeisiin lukuihin näissä suoritteissa. Terveydenhuollon ammattilaiset, yhtä hyvin lääkärit, sairaanhoitajat kuin muutkin ammattiryhmät ovat tietysti tienneet, ettei siinä ole mitään järkeä. Eihän noilla lukumäärillä ole mitään tekemistä meidän työmme onnistumisen kannalta. Mutta kuitenkin on pitänyt toimia niin, että nuo mittarit näyttävät hyvältä luvulla tuli kovasti muotiin suhteuttaa näitä suoritemääriä kustannuksiin eli alettiin puhua hoitopäivän keskihinnasta, erikoisalan hoitopäivän keskihinnasta, hoitojakson keskihinnasta, poliklinikkakäynnin keskihinnasta, röntgentutkimuksen keskihinnasta jne. Tässä siis kytkettiin kustannukset perinteisiin suoritemittareihin. Edelleen samaa hölmöläisten touhua. Eihän jonkun keskimääräisen suoritteen keskimääräisellä kustannuksella ja kustannuksista hienosti johdetulla hinnalla ole mitään tekemistä sairaanhoitotoiminnan hyödyllisyyden, vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden kanssa. Kilohinta erikoissairaanhoidolle 1990-luvulla tuli meillä Suomessakin voimakkaasti keskusteluun DRG-ryhmien (Diagnoses Related Groups) käyttökelpoisuus tuottavuuden mittaamisessa ja Stakes on tehnyt tässä suhteessa merkittävää työtä sairaalatoiminnan tuottavuutta arvioivassa kansallisessa hankkeessaan. Tämän hankkeen edistyksellisyys piilee siinä, että ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoidon toiminnalle on saatu kilohinta eli voidaan edes jotakuinkin järkevästi vertailla erilaisten toimintojen kustannustasoa sairaaloiden välillä ja sen muutoksia vuodesta toiseen. Ongelmana on kuitenkin mittaamistavan monimutkaisuus, joka ei lukuisista yrityksistä huolimatta tunnu aukeavan rahakirstun vartijoille luku on tuonut kehittyvän informaatioteknologian myötä valtavat mahdollisuudet myös erikoissairaanhoidon toiminnan sekä sen tulosten ja kustannusten mittaamiseen ja niiden tietojen yhdistelemisen kautta aikaisempaa parempaan tuottavuuden ja jopa vaikuttavuuden arviointiin. Kaikesta huolimatta taas nostaa päätänsä se vanhoillinen koulukunta, jota kiinnostaa ainoastaan suoritemäärät ja niiden keskimääräiset kustannukset. Tällaisten yksityiskohtaisten raporttien tuottaminen aina kulloinkin niitä pyytäville työllistää kohtuuttomasti sitä niukkaa henkilöstöä, joka on voitu osoittaa tietotuotantoon ja sen kehittämiseen. Raportointi nykyaikaiselle tasolle Huolimatta epäilevästä ilmapiiristä olemme sairaanhoitopiirissä käynnistäneet viime vuoden aikana kolme merkittävää hanketta, joilla on tarkoitus saattaa piirin raportointi nykyaikaiselle tasolle. Laajin hanke etenee käsi kädessä strategian uudistamisen myötä ja sen tavoitteena on luoda strategian toteutumista peilaava mittaristo, jossa otetaan huomioon kaikki tasapainotetun tuloskortin (BSC) tarpeet: henkilöstö-, asiakas-, talous- ja prosessinäkökulmat. Toisessa hankkeessa luodaan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tuotettava niin sanottu operatiivinen mittaristo ja kolmannessa keskitytään kunnille tuotettavien raporttien kehittämiseen. Kaiken uuden luomiseen menee aikansa ja se vaatii resurssinsa. Siksi olisi tärkeää antaa työrauha näille hankkeille, ettei päivittäisten ad hoc tyyppisten raporttien toteuttaminen vie voimavaroja todellisilta

5 pitkäjänteisiltä uudistuksilta. Jos terveydenhuollon arviointiin saataisiin järkevät mittarit, henkilökunta voisi keskittyä oikeiden asioiden tekemiseen eikä sen pitäisi siinä sivussa koko ajan pohtia, miltä toiminta näyttää byrokraattisten hallinnollisten ja taloushallinnollisten suoritemittareiden valossa. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Mirja Hovirinta kuukausikipuja Logistinen logiikka Logistiikka on materiaali- ja informaatiovirtojen hallintaa. Tarkoituksena on saada erilaiset tavarat pakattua, varastoitua ja kuljetettua oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Kotioloissa tulee päivittäin vastaan logistisia ongelmia. Lähikaupassa täytyy miettiä, montako maitopurkkia jääkaappiin tarvitaan. On päätettävä kuinka usein oman ruokakaapin varastoja kannattaa täydentää. Kauppareittikin on syytä nykyisten bensahintojen vallitessa suunnitella tarkkaan, samalla matkalla voi viedä paketin postiin ja hakea jälkikasvun kotiin jääkiekkoharjoituksista. Jos tarvikkeella on parasta ennen päivämäärä, ostovimman hillitseminen on järkevää. Jogurttia ei voi hamstrata kuukaudeksi eteenpäin, vessapaperia sen sijaan mahtuu varaston nurkkaan useampikin paali. Jotta kodin sisäinen liikenne sujuisi mallikkaasti, kannattaa ulko-ovi sijoittaa eteiseen, ruokakaappi keittiöön ja vaatekaappi makuuhuoneeseen. Samat logistiikan pelisäännöt pätevät myös sairaalamaailmassa, hieman eri mittakaavassa. Keskusvarastossa mietitään, kuinka suurta omaa varastoa kannattaa ylläpitää kertakäyttökaarimaljojen suhteen ja mitä tavaraa on järkevää hankkia tarvittaessa suoraan erikoisliikkeestä ilman omaa välivarastointia. Myös sairaaloittemme vuodeosastoilla ratkaistaan päivittäin erilaisia logistiikkaongelmia. Apteekkitilausta tehdessä täytyy hoitajan arvioida tilattavien tuotteiden tuleva kulutus. Harvoin tarvittavaa, kallista antibioottia tuskin tarvitaan osaston lääkekaappiin montaa purkillista, mutta käsihuuhdetta on syytä tilata riittävästi näinä sairaalainfektioiden luvattuina aikoina. Loogisesti ajatellen myös henkilökunta muodostaa oman logistisen ongelmakenttänsä. Päivittäin TYKSissä työskentelee tuhansia työntekijöitä. Työhön päästäkseen he tarvitsevat katuja, pyöräteitä, julkisia liikenneyhteyksiä, polkupyöräparkkeja ja autopaikoitusalueita. Ennen työyksikköön siirtymistä kaikki neljätuhatta vakituista ja määräaikaista työntekijää tarvitsevat pukukaapin työvaatteittensa vaihtamista varten. Sen kaapin tulee olla pukutilassa, josta löytyy suihku ja WC. Pukutilan on järkevää sijaita kohtuullisella etäisyydellä työpisteestä. Viime vuoden lopulla TYKSin pukutilojen uusiosijoittelusta saatiin synnytettyä melkoinen logistinen sekasotku. Henkilökunnan pukukoppeja siirrettiin nopealla tahdilla ilman suurempaa etukäteisinformaatiota TYKSin uuden uljaan T-sairaalan kellariin. Kun pukutilan ja työpisteen välillä täytyy päivittäin ja varsinkin iltaisin ja hiljaisina viikonloppuina kuntoilla kilometrimäärin ankeissa tyhjissä maanalaisissa yhdyskäytävissä, ei voida puhua tehokkaasta sairaalasuunnittelusta. Tyky-ohjelma on syytä rakentaa eri pohjalta. Nyt on käynyt niin, että virheet henkilöstölogistiikan ratkaisuissa saadaan kuitata pitkinä miinuksina työtyytyväisyysmittauksissa. 5

6 Naiset tilastojen 6 Jos kuntalaskutus tai sairaalan sisäinen laskutus alkavat jostain syystä teknisesti takkuilla, voi asiasta nousta kovakin meteli. TYKSin tietojenkäsittely-yksikössä on kuitenkin 16 ihmisen ryhmä pitämässä huolta siitä, että potilashallinnon sovellukset toimivat. Ja tarpeen mukaan kehitetään entistä parempia järjestelmiä. Jokaisella on ryhmässä oma alueensa, ja ryhmää johtaa atkpääsuunnittelija Leena Ollonqvist. Potilashallinnon sovelluksia ovat Oberonin ja Mirandan lisäksi myös laboratorioja kuvantamisjärjestelmät sekä patologian ja leikkaustoiminnan järjestelmät. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on tämän vuoden alusta siirrytty pitkään kypsyteltyyn DRG-pohjaiseen eli diagnoosija toimenpideryhmittelyyn perustuvaan hinnoittelu- ja laskutusjärjestelmään. Tutkimusten ja toimenpiteiden tiedot kootaan kuukausittain yhteen ja kohdistetaan käynteihin sekä hoitopäiviin, ja siltä pohjalta muodostetaan sekä kuntalaskut että osastojen sisäiset laskut. Perustyökaluna tässä on Oberon, Leena Ollonqvist valaisee. Vaikka laskutus onkin Leena Ollonqvistin keskeisintä työkenttää, hän on mukana myös monissa muissa kehittämishankkeissa, sellaisissakin, joissa ei suoranaisesti ole kyse rahasta. Esimerkkinä tuoreimmista on Kemokur-projekti, paraikaa käyttöönottovaiheessa oleva syövän lääkehoidon suunnitteluja toteutusohjelma. Leena Ollonqvistin työpäivät eivät täyty numeroista ja tilastoista, sillä hän kohtaa työssään myös paljon ihmisiä. Numerot kiinnostavat Vuonna 1994 atk-suunnittelijaksi TYKSiin tullut Leena Ollonqvist on huomannut työnsä vuosien vieriessä muuttuneen varsinkin siten, että kun aiemmin tehtiin tarvittavat ohjelmat itse alusta loppuun, ne nyt joko ostetaan tai teetetään ulkopuolisella suunnittelijalla. Tämä ei ole kuitenkaan helpottanut työtä, sillä tarvitaan lukuisia neuvotteluja, testauksia ja korjauksia, ennen kuin ohjelmat ovat tilaajan toiveiden mukaisia ja toimivia. Kiire on lisääntynyt, kalenteri on täynnä, työmäärä kasvanut ja aikataulut painavat, mutta stressin oireita Leena Ollonqvist ei tunne. Työtään hän kuvaa monipuoliseksi: jokainen työpäivä on erilainen, sillä hän tapaa paljon ihmisiä ympäri sairaalaa, eli suunnittelijan työ ei ole pelkkiä euroja ja numeroita. Tosin Ollonqvist paljastaa olleensa erityisen kiinnostunut numeroista ja matematiikasta jo pienestä pitäen, millä lienee osuutensa ammatinvalintaan. Atk-pääsuunnittelijan tärkeimmät yhteistyökumppanit sairaalan sisällä löytyvät talousosastolta sekä yksikköjensä tuloja ja toimintoja seuraavista lääkäreistä ja osastonhoitajista. Ohjelmistotalot kuten MediciData ja VM-Data Novo ovat tuttuja ulkopuolisia kumppaneita. Vaikka tarkkuutta vaativat numerot ovat työssä vahvasti esillä, Leena Ollonqvist korostaa kokonaisuuksien hallintaa. Myös avoimuus, keskustelutaidot ja pitkäjänteisyys ovat eittämättä eduksi. TYKSiin tietojenkäsittelyoppia pääaineenaan opiskellut filosofian maisteri Ollonqvist tuli Turun Puhelimesta, mutta takana on myös yksityisiä ohjelmistotaloja ja lääketehtaalle laadittuja ohjelmia. Tuolloin hän pääsi jo osittain sinuiksi sairaalamaailman terminologian kanssa, jonka tunteminen onkin nykyisissä tehtävissä ensiarvoista. Työnsä vaativuuden hän kiteyttää osuvasti: Kun on kyse potilashoidon tietoja koskevista asioista, vaaditaan tarkkuutta, niitä kun ei voi hoitaa vain sinne päin.

7 takana Ammattina suunnittelija Suunnittelijoita VSSHP:ssä on 34 Nimikkeet: ATK-erikoissuunnittelija, ATK-pääsuunnittelija, ATK-suunnittelija, suunnittelija, taloussuunnittelija ja kuntoutussuunnittelija Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat nimikkeen mukaan Alkuvuosi on suunnittelija Merja Kronströmin työssä vuoden kiireisintä aikaa. Eikä ihme, kuuluuhan hänen työsarkaansa erilaisten tilastojen laatiminen ja raportointi, ja keväällä valmistuvat sekä sairaanhoitopiirin tilinpäätös että toimintakertomus, jotka pitkälti rakentuvat monenlaisista tilastotiedoista. Niistä, jotka kertovat, mitä sairaanhoitopiirissä on saatu aikaan. Merja Kronström pestautui vuonna 1990 TYKSin silloiseen suunnittelu- ja kehittämistoimistoon suunnittelijaksi, joskin toimenkuvansa mukaisesti häntä tituleerattiin epävirallisesti myös tilastosihteeriksi. Sittemmin suunnittelu- ja kehittämistoimisto vaihtui tietojenkäsittely-yksikköön. Hänen edellinen työnantajansa oli Turun yliopisto. Pykälien mukaan Merja Kronströmin tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin tilastotoimesta ja sen kehittämisestä, viranomaisille toimitettavien tilastojen ja raporttien laadinnasta ja kulloinkin tarvittavien tilastopalvelujen antamisesta. Lisäksi hän toimii asiantuntijana tilastointiin ja tietotuotantoon liittyvissä kysymyksissä ja toimii tietopalveluyhdyshenkilönä muun muassa Stakesin, Suomen Kuntaliiton, Tilastokeskuksen ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden välillä. Merja Kronströmin kokoamat toimintatilastot ovat tärkeitä työkaluja sairaanhoitopiirin johdolle sen jokapäiväisessä työssä ja erityisesti tulevaisuutta suunniteltaessa. Mutta toimintaluvut kiinnostavat myös omistajakuntia, jotka ovatkin merkittävimpiä seurantaraportoinnin kohteita. Kuntaraportoinnin kehittämiseen onkin voimakkaasti panostettu yhteyspäällikkö Marko Marsalan johdolla. Sairaalassa laaditaan useita tilastoja, ja on tärkeää, että niiden tietosisältö vastaa toisiaan. Jos niin käy, tilanne on onnellinen, Merja Kronström toteaa. Mutta kun eri ihmiset toimivat vähän eri tavoin ja tietojenajopisteitä on monia, pieniä heittojakin saattaa tulla. Suunnittelijan tehtävänä on havaita ristiriidat ja löytää virheet. Kuntalaskutuksen pohjan laajentuessa virhemahdollisuus on kuitenkin käynyt yhä pienemmäksi. Ei euroja Tilastot ja toimintaraportit Merja Kronström laatii yleensä kuukausittain. Näitä ovat muun muassa intranetistäkin luettavissa olevat raportit sekä erilaiset seurantaraportit. Hänen kokoamansa tilastot kattavat sairaaloiden toimintaluvut, mutta talouslukujen koonti ei kuulu hänelle. Eurojen kanssa en onneksi joudu taistelemaan, hän naurahtaa. SAS-tilasto-ohjelmisto, SQL, Excel, Oberon. Siinä eräitä maallikolle arvoituksellisiakin työkaluja, joita tilastosuunnittelija työssään käyttää. Merja Kronströmillä on kaikki tarvittavat ohjelmat omalla tietokoneellaan, joten hän voi periaatteessa hoitaa kaiken omassa työhuoneessaan. Tarvittaessa on vaivattomasti käytettävissä koko tietojenkäsittely-yksikön tietotaito, toimiihan yksikkö nykyisin keskitetysti saman katon alla. Työskentely on pitkälti sidottu moniin määräaikoihin. Siksi Kronström toivookin, että yksiköissäkin tiedot vietäisiin ajoissa rekistereihin ja korjattaisiin virhelistat nopeasti. Koska suunnittelijan työstä osa on tilastoinnin ja seurantajärjestelmien kehittämistä, on Merja Kronströmkin jo pitkään ollut mukana muun muassa suoritekäsikirjatyöryhmässä ja nyt aivan tuoreessa Päivi-projektissa, jonka tavoitteena on kehittää sairaanhoitopiirin operatiivista raportointia. Selvitämme erilaisten raporttien tarpeen ja niiden sisällön sekä pyrimme kehittämään tilastointia ja raportointia entistä helppokäyttöisemmäksi ja luotettavammaksi, Kronström tiivistää. Työ on vasta käynnistynyt. Merja Kronström on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri, pääaineena tilastotiede. Tietojenkäsittelyn ja tilastotieteen taitaminen onkin hänen mukaansa työn perusedellytys. Myös sairaalan toiminnan tuntemusta hän painottaa, niin omanlaisensa maailma se on verrattuna esimerkiksi yliopistoon. Teksti ja kuvat: Markku Näveri Merja Kronström tietää, mitä sairaalassa tapahtuu. Toimintatilastot ovat hänen työtään. 7

8 Sairaalahallinnon osa Suomesta Ranskaan 8 Ranskassa voitaisiin ilmeisen hyvinkin hyötyä monista suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ominaisuuksista, ainakin Turussa seitsemän työntäyteistä viikkoa viettäneen Emilie Barden saamien kokemusten mukaan. Rennes ssä sijaitsevassa ENSP:ssä (Ecole Nationale de la Santé Publique) sairaalajohtamista opiskeleva lakitieteen maisteri Barde suoritti TYKSissä opintoihinsa kuuluvaa pakollista ulkomaan harjoittelua tiukan ohjelman mukaisesti. Barde perehtyi maamme terveydenhuollon organisaatioihin mutta erityisesti lääkkeiden käytön säätelyyn ja valvontaan, niiden käyttöön potilashoidossa, sekä rahoitus- ja korvausjärjestelmiin. Lopputyössään hän analysoi ja vertasi käytäntöjä sekä Suomen ja Ranskan että TYKSin ja Avignonin sairaalan välillä. Hän ehti tavata ja haastatella monia asiantuntijoita ja tutustua erilaisiin toimintaympäristöihin, joten analyysin tekoon syntyi kohtuullisen hyvät eväät. Emilie Barde, mitä haluaisit viedä meiltä tuliaisina Ranskaan jos voisit? Teidän terveyskeskuksillanne olisi paljon opetettavaa ranskalaisille. Täällä on hyvä hoidon koordinaatio sekä toimivat potilaiden ja lääkäreiden suhteet. Myös hoitajien taidot ja vastuunotto tekivät minuun vaikutuksen. Suomessa hoitajilla on mahdollisuus suorittaa selvästi vaativampia potilashoidollisia tehtäviä kuin Ranskassa. Ihailen myös Turun tapaa tarjota erityispalveluita maahanmuuttajille. Siitä mekin voisimme ottaa oppia, sillä meillä ei ole vastaavaa järjestelmää, vaikka meillä on monin verroin enemmän maahanmuuttajia. Apteekeista veisin kotimaahani neuvonnan. Meillä apteekit vain myyvät lääkkeitä, mutta täällä Suomessa ne antavat asiakkailleen myös erittäin korkeatasoista neuvontaa ja tietoa lääkkeistä, hän sanoo. TYKSin T-sairaalasta Barde kopioisi Ranskaan ainakin Tietolähteen ja sähköisen potilastietojärjestelmän. Potilaille ja henkilökunnalle suunnattu informaatiopalvelu oli hänen mielestään loistava juttu. Myös meillä

9 amista Sairaalajohtajaksi tähtäävä ranskalainen Emilie Barde vietti opintoihinsa kuuluvan pakollisen ulkomaan harjoittelujaksonsa Turussa ja ihasteli muun muassa TYKSin tehokasta päiväkirurgiaa. jatkuvasti laajeneva päiväkirurgia olisi hänelle mieluinen vieminen, sellaista kun ei Ranskassa juurikaan harjoiteta. Erityisen vaikutuksen häneen teki päiväkirurgian laaja käyttö myös aluesairaaloissa. Toisaalta hän kiinnitti huomiota vähäiseen yksityisyyteen; Ranskan sairaaloissa tarjotaan periaatteessa kaikille potilaille yksityishuoneet, vaikka sielläkin ruuhkatilanteissa esiintyy käytäväpaikkailmiötä. Ranskalaiset valitsevat itse lääkärinsä Ei Ranskallakaan ole syytä hävetä, pikemminkin päinvastoin. Barden mukaan ranskalaisten terveyden taso on hyvä. Heillä on hyvin toimiva lääkkeiden korvausjärjestelmä, korkeatasoista teknologiaa, turvattu pääsy ensiapuun ja ennen kaikkea täysi vapaus valita lääkäri, jonka vastaanotolle hakeutuu. Myös terveyspalvelujen alueellinen saatavuus toteutuu tasaveroisesti, eikä heillä tarvitse jonottaa sairaalaan pääsyä. Kansalaisten korkealle arvostamasta lääkärin valinnan vapaudesta seuraa tosin se ongelma, että kukaan ei ota kunnolla kokonaisvastuuta potilaan hoidosta. Barde kertoo, että ranskalaiset vaihtavat lääkäriään usein vain siksi etteivät satu pitämään hänestä, ja näin aikaa kuluu samoihin kysymyksiin ja tutkimuksiin. Parannettavaa Ranskassa on Barden mielestä etenkin perusterveyshuollon organisoimisessa ja koordinoimisessa, vanhusten terveyspalveluissa ja päiväkirurgiassa. Vuodesta 1945 toiminut ENSP tarjoaa sosiaali- ja terveyshallinnon ylempää ammatillista koulutusta ja se ottaa 500 uutta opiskelijaa vuosittain. Barden opinnot kestävät 27 kuukautta, joista ensimmäinen vuosi koulussa, kaksi kuukautta ulkomaaharjoittelussa (Turku), yksi vuosi ranskalaisessa sairaalassa ja lopuksi pari kuukautta lopputyön tekemisessä. Valmistuessaan 2007 Barde uskoo sijoittuvansa jonkin ranskalaisen sairaalan hallintoon esimerkiksi talousjohtajaksi. Sikäläisen kiertosysteemin mukaan johtajat vaihtavat 5 6 vuoden välein joko toiseen sairaalaan tai toiselle hallinnon alalle. Tätä helpottaa se, että valtio omistaa kaikki julkiset sairaalat. Barde koki vierailunsa Turussa erittäin onnistuneeksi ja kiittää lämpimästi kaikkia häntä auttaneita lukuisia henkilöitä.hän kertoi yllättyneensä suomalaisten ystävällisyydestä ja avoimuudesta (sic!). Suomalainen talvi näytti hänelle kaikki puolensa sohjokeleistä paukkupakkasiin. Kaunis luonto teki häneen lähtemättömän vaikutuksen erityisesti hän mainitsee Puijon tornista avautuneet huikaisevat maisemat. Teksti ja kuvat: Esa Halsinaho 9

10 Psykiatriasta tuli piirin laajuinen tulosalue mikä muuttui? Psykiatrian tulosalueen johtoryhmä. Edessä vasemmalta: hallintojohtaja Marja Heuru, toimialajohtaja Juha Koivu ja johtava ylihoitaja Tarja Raitis. Takana vasemmalta: nuorisopsykiatrian tulosyksikön vastuuhenkilö, ylilääkäri Ritva Erkolahti, lasten- ja nuorisopsykiatrian tulosyksiköiden ylihoitaja Marjo Saarenmaa, lastenpsykiatrian tulosyksikön vastuuhenkilö, ylilääkäri Jorma Piha, aikuispsykiatrian tulosyksikön vastuuhenkilö, ylilääkäri Anna-Kaisa Juuti, aikuispsykiatrian tulosyksikön ylihoitaja Rauno Marjamäki ja henkilökunnan edustajana sairaanhoitaja Jouni Laaksonen. 10 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suomenkielisistä psykiatrisista palveluista muodostettiin yksi yhtenäinen tulosalue, joka aloitti toimintansa vuoden alusta. Tähän saakka palvelut on järjestetty erillisinä toimintoina TYKSissä ja osavastuualeilla. Periaatteessa kyseessä on suuri muutos, mutta samalla on painotettu sitä, että potilaiden kannalta palvelut toimivat kuten ennenkin. Mikä siis muuttui, vai muuttuiko mikään? Psykiatrian toimialajohtajaksi jo viime keväänä nimitetyn Juha Koivun mukaan lähtökohtana on, että palvelu pelaa vähintään samantasoisena niin potilaiden kuin kuntien kannalta. Toimipisteitä ei ole lakkautettu, vaan palvelut tarjotaan edelleen hajautetusti lähellä potilaita. Asiakkaiden kannalta uudistus on onnistunut, jos he eivät koe palveluiden ainakaan huonontuneen. Eri sairaaloissa vuosikymmenten mittaan syntyneiden toimintatapojen ja hoitokäytäntöjen yhdistäminen on sen sijaan suuri haaste. Tässä on valittu hitaan etenemisen taktiikka. Noudatamme entisiä toimintatapoja siihen asti, että olemme yhteisesti sopineet jonkin uuden toimintatavan käyttöönotosta, Koivu painottaa. Ajatuksena on päästä koko piirissä yhteiseen näkemykseen muun muassa siitä, ketä hoidetaan, mitä palveluja tarjotaan ja millaisia hoitopolkuja käytetään. Paljon kehittämismahdollisuuksia Koivu näkee palveluissa paljonkin kehittämisen mahdollisuuksia. Meillä on parantamisen varaa esimerkiksi ihmisen akuutin hädän kohtaamisessa tai palvelujen alueellisten erojen tasaamisessa. Toisaalta meillä on myös sellaisia toimintoja, jotka eivät oikeastaan erikoissairaanhoitoon kuuluisi. Jos me saisimme niitä pois, vapautuisi meiltä resursseja järkevämpään käyttöön, esimerkiksi nuorisopsykiatrian vahvistamiseen, Koivu pohtii. Isona haasteena Koivu näkee myös Turun kaupungin psykiatristen palveluiden

11 nivomisen tähän kokonaisuuteen esimerkiksi työnjakoa ja yhteistyötä kehittämällä. Esimerkiksi meillä on puutetta vaikeahoitoisten potilaiden hoitopaikoista ja siinä voisimme tehdä enemmän yhteistyötä Turun kanssa. Tulosalueen johtava ylihoitaja Tarja Raitis on tyytyväinen siitä, että tärkein tehtävä eli potilaiden hoito on sujunut muutoksessa hyvin, vaikka monenlaisia henkilöstöhallinnollisia ongelmia onkin kohdattu. Joissakin paikoissa tyytymättömyyttä on aiheutunut esimerkiksi henkilöstöhallinnollisista muutoksista, joiden avulla on pyritty parantamaan potilastyötä ja keventämään hallintoa. Silti nyt vain palattiin entiseen toimintamalliin, joka on samanlainen koko tulosalueella. Edelleen on aika Psykiatrian toiminnan tunnuslukuja (VSSHP tilinpäätös 2004): Lähetteitä 2848 Avohoitokäyntejä Hoitojaksoja 3186 Hoitopäiviä paljon epäselvyyttä hallinnollisesta päätöksenteosta, esimerkiksi siitä kuka päättää koulutuksesta, virkavapaista, lomista, matkakorvauksista, hankinnoista ja muusta sellaisesta, Raitis kertoo, mutta uskoo, että näistä ongelmista päästään melko nopeasti. Ongelmat ovat kuitenkin melko vähäisiä siihen nähden, että olemme yhdistäneet neljän sairaalaan ja kolmen erikoisalan toiminnat, joissa on hyvinkin suuria eroja, Raitis huomauttaa. Hän pitää tärkeänä, että uudessa organisaatiossa panostetaan ennen kaikkea pitkäkestoiseen koulutukseen, josta hänen mielestään saadaan paras hyöty rajallisille koulutusmäärärahoille. Esimerkiksi pitkät terapia- ja työnohjauskoulutukset hyödyttävät eniten potilashoitoa ja samalla organisaation toimintaa. Koulutus onkin yksi tulosalueen johtoryhmän tärkeimmistä kehittämiskohteista. Psykiatrian tulosalueella on noin 540 vakanssia, joista 390 hoitohenkilökuntaa, 70 lääkäreitä, 50 akateemista henkilökuntaa ja 30 hallinnon ja huollon työntekijöitä. Aikuispsykiatriassa työskentelee 358, nuorisopsykiatriassa 82, lastenpsykiatriassa 85 ja yleishallinnossa ja huollossa 14 henkilöä. Toimintaa on kahdeksalla paikkakunnalla. Henkilöstön alueellinen jakautuminen selviää kartan selitystekstistä. Teksti ja kuvat: Esa Halsinaho Psykiatrian tulosalueella on toimintaa kahdeksalla paikkakunnalla, yhteensä 258 sairaansijaa: (Sairaansijaluvut sisältävät myös päiväpaikkoja) 1 Uusikaupunki: lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto, nuorisopsykiatrian poliklinikka, aikuispsykiatrian poliklinikka, kriisiosasto ja kuntoutumisyksikkö, tutkimus- ja hoito.osasto, vanhuspsykiatrian osasto sekä psykiatrinen kotisairaalatoiminta. 67 sairaansijaa, 113 työntekijää. 2 Raisio: lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuispsykiatrian poliklinikat. Ei sairaansijoja, 26 työntekijää. 3 Turku (TYKS): lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja kaksi osastoa, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka ja osasto sekä addiktiopoliklinikka. 50 sairaansijaa, 137 työntekijää Kaarina: lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat sekä aikuispsykiatrian poliklinikka ja päivä- ja kuntoutusmisyksikkö. 23 sairaansijaa, 22 työntekijää. 5 Lieto: lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat (yhteiset työryhmät Loimaan kanssa), aikuispsykiatrian poliklinikka ja päiväosasto. Ei sairaansijoja, 6 työntekijää Loimaa: lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, aikuispsykiatrian poliklinikka ja osasto. 10 sairaansijaa, 19 työntekijää. 7 Halikko: lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian osastot, aikuispsykiatrian kuntoutumispoliklinikka, kaksi vastaanotto-osastoa ja kolme osastoa, sekä vanhuspsykiatrian poliklinikka ja kaksi osastoa. 80 sairaansijaa, 147 työntekijää. 8 Salo: lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikat, aikuispsykiatrian poliklinikka, päiväyksikkö, kuntoutuspalveluyksikkö ja kuntoutuskoti, sekä yleissairaalapsykiatrian poliklinikka ja osasto. 28 sairaansijaa, 55 työntekijää. 11

12 Uusi poliklinikka vastaa hätähuutoon Kaarinan lasten ja nuorten psykiatrinen poliklinikka aloitti toimintansa elokuun alussa. Tähän mennessä poliklinikalla on otettu vastaan lähes kaksi sataa lähetettä. Liisa Laula Hanna Manninen 12 Kaarinan, Paimion, Piikkiön ja Sauvon kuntien alueella oli selkeä tarve lasten ja nuorten psykiatriselle erikoissairaanhoidolle, sillä aiemmin alaikäisten psykiatrista avohoitoa antoivat näiden kuntien väestölle vain TYKSin tai Salon poliklinikat. On tärkeää, että alueen asukkaat saavat nyt palveluita lähempää, sanovat lastenpsykiatrian erikoislääkäri Hanna Manninen ja psykiatrian erikoislääkäri Liisa Laula. He ihmettelevät yhteen ääneen, kuinka alueen lasten ja nuorten psykiatrisia ongelmia aikaisemmin hoidettiin, sillä uuden poliklinikan ajanvarauskirjat täyttyivät jo syksyllä pitkälle kevääseen. Uusi työryhmä ja uudet, toimivat työtilat antavat hyvän lähtökohdan psykiatriselle työlle. Lääkäreiden lisäksi lasten puolella työskentelevät psykologi Linn Laulajainen ja erikoissairaanhoitaja Pirjo Lehtinen ja nuorten puolella psykologi Kimmo Häärä ja erikoissairaanhoitaja Tiina Tienhaara. Lisäksi vahvuuteen kuuluu osastosihteeri Nina Junnila. On moraalisesti ja eettisesti väärin, että suurissa vaikeuksissa ja todellisessa hädässä olevat lapset eivät pääse hoitoon. Lastenpsykiatrian puolella resurssimme eivät ole edelleenkään riittävät, Hanna Manninen sanoo. Siitä olemme iloisia, että poliklinikkamme kaikki virat on saatu täytettyä pätevillä ammatti-ihmisillä, naiset kiittävät. Koko yhteisön tuettava lasta Kaarinan poliklinikka toimii lähinnä ajanvarauspoliklinikkana, jonne lähetetään alle 20-vuotiaita lapsia ja nuoria. Lastenpsykiatrinen akuuttihoidosta vastaa TYKSin lastenpsykiatrian akuuttityöryhmä ja osasto, ja osastotutkimusta tai hoitoa tarvitsevat lapset lähetetään joko TYKSin tai Halikon sairaalaan lastenpsykiatriselle osastolle. Akuuttien tapausten ja sairaalahoitojen osalta potilaita auttavat edelleen Halikon sairaalan nuorten viikko-osasto ja TYKSin nuorisopsykiatriset osastot. Lapsen tutkimukset koostuvat hänen omasta psykologisesta tai psykiatrisesta arvioinnistaan sekä häntä ympäröivän vanhemmuuden ja vuorovaikutussuhteiden arvioinnista, toteaa Manninen. Tutkimuksen tarkoituksena on ensisijaisesti arvioida lapsen ja hänen perheensä mahdollinen tuen tai hoidon tarve ja jatkohoidon suunnittelu, organisointi ja seuraaminen. Niukkojen resurssien vuoksi poliklinikka ei juuri tarjoa varsinaisia psykoterapiapalveluja, jotka ostetaan yksityissektorilta ostopalveluna tai KELA:n kustantamana. Nuoren hoitojakso suunnitellaan yksilöllisesti ja tarpeen mukaan hoitokeinoina ovat nuoren yksilökäynnit, vanhempien tai muun lähipiirin käynnit, perhekäynnit, verkostopalaverit, lääkehoito ja psykoterapia. Psykiatrista hoitotyötä tehdään aina yhteistyössä muiden toimijoiden, päivähoidon, koulun, sosiaalitoimen ja terveystoimen kanssa. Lapsen ja nuoren tukemiseksi rakennetaan turvaverkko, jossa jokaisella toimijalla on oma tärkeä tehtävänsä. Konsultaatiota perustason työntekijöille Molemmat lääkärit toivovat, että perustason työntekijät konsultoisivat heitä silloin, kun epäilevät lapsella tai nuorella psyykkisen kehityksen häiriötä. Kun neuvot tulevat hyvissä ajoin, ongelmiin ehditään tarttua ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi, Laula sanoo. He ovat erittäin huolissaan kuntatalouden säästökuurista, joka leikkaa rahaa juuri sieltä mistä ei pitäisi: luokkakoot suurenevat ja kouluavustajien virkoja on lakkautettu. Tämä on vaarallinen tie. Opettajat työskentelevät jo nyt äärirajoilla. Säästöt johtavat siihen, että yhä useamman lapsen ja nuoren ongelmat kasvavat niin suuriksi, että heitä on hoidettava erikoissairaanhoidon puolella ja se vasta tuleekin kunnille kalliiksi, Laula ja Manninen povaavat. Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen

13 Miksi antaa väärän koodauksen johtaa vääriin hoitotoimenpiteisiin? Väärin koodatun verensokerimittarin tulokset voivat heittää jopa 43%. 1 1) Bayer Clinical Summary Report: The Effect of Coding Ei koodausta Ascensia verensokerimittarit hoitavat koodauksen puolestasi! Ascensia CONTOUR - tulos 15 sekunnissa - 0,6 ul näytemäärä - alitäytön tunnistus tuloksen muisti - voidaan purkaa WinGlucofacts tietokoneohjelmaan Ascensia BREEZE - tulos 30 sekunissa - 10 liuskan kiekko (kertalatauksella valmis 10 määritykseen) - voidaan purkaa WinGlucofacts tietokoneohjelmaan Molemmat mittarit nyt hintaan 10! Ei toimituskuluja Tilaukset ja tiedustelut Bayer Oy: Puhelin: (09) Sähköposti: 13

14 Turunmaan sairaala siirtyi liikelaitosmalliin Miten pieni sairaala selviytyy kun kiristyvä talous yhä enemmän ajaa yksiköitä yhteen? Turunmaan sairaala päätti pari vuotta sitten heittäytyä markkinavoimien varaan ja ryhtyä liikelaitokseksi. Nyt kuivaharjoittelun aika on ohi. Ylilääkäri Reijo Grönforsin punapyökkiset konttorikalusteet ovat aivan samat kuin ennenkin ja potilaatkin samat kuin ennen. Uutta on että Grönforsilla on ollut vientiä alustajana ja asiantuntijana kun eri sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä on pohdittu liikelaitosmallin mahdollisuuksia. Uutta oli myös viime vuoden koulutusputki jonka läpi kulki kaikki sairaalan noin 160 enemmän tai vähemmän vakituista työntekijää. Koulutuksen aikana haettiin oikeita työtapoja kunnianhimoisten tehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. Turunmaan sairaalan erikoisuutenahan on hoito omalla äidinkielellä, suomeksi sanottuna myös ruotsiksi. Yleisen viisauden mukaanhan se tarkoittaa lisäkustannuksia. Turunmaan sairaala näyttää osoittavan yleisen viisauden olevan väärässä. Sairaala on laatinut oman poikkeuksellisen kattavan DRG-hinnaston hoidoille ja toimenpiteille. Se osoittaa että täällä hoidetaan edullisesti. alalla aina vain pahenee. Voidaan kehittää palkitsevampaa palkkausta. Miten se sitten tehdään on toistaiseksi työn alla. Julkiselta sektorilta ei löydy esimerkkejä, ja yksityisten sairaaloiden palkkausjärjestelmistä on vaikea saada tietoja, sanoo Pomrén joka on jäsenenä työryhmässä jossa uutta kannustinjärjestelmää kehitetään. Sairaalan väki tuottaa vuosittain noin potilasvuorokautta ja polikliniikkakäyntiä Turussa, lisäksi tulevat Paraisten toimipisteen palvelut mielenterveyspuolella. Grönfors tähdentää että kielipolitiikka ei tarkoita että potilaita erotellaan kielen tai kotikunnan perusteella. Meillä on kyllä vain yksi jono, ja siihen pääsee aina lääketieteellisin perustein. Tervetuloa! Välkommen! Teksti ja kuvat: Mathias Luther Viihtyisässä odotustilassa työskentelevä Riitta Heinonen näyttää houtskärilaiselle Peter Juslinille oikeaa tietä. Turunmaan uudet luukut Yksi luukku on hyvä periaate. Monta luukkua voi olla parempi käytäntö. Tämä on huomattu Turunmaan sairaalassa. Erik Bryggmanin suunnittelema sairaala on tyylinsä mukaisesti palvellut sairaalatyötä hyvin yli 50 vuotta. Sehän on lähinnä funkista, eli käytännöstä lähtevää. Vuonna 1951 valmistuneen talon tiloja on remontoitu aika ajoin, mutta eteinen jäi melkein alkuperäiseen asuunsa. Se oli melko synkkä läpikulkutila. Nyt se on korjattu. Eteiseen tuli kolmen ihmisen uudenaikaiset työtilat. Lisäksi sinne saatiin viihtyisä odotustila. Ennestään on esimerkiksi juoma-automaatti, ja vessanovet ovat saaneet pienen suojaavan väliseinän. Tulijan tarvitsee nyt vain harppoa neljä askelta ulko-ovesta sisään niin hän on jo ilmoittautumisluukulla, tai hieman vasemmalle suuntaessaan infoluukulla. Todennäköisesti kukaan ei jarruta edessä vaan hymyilevan hoitajan puheille pääsee heti. Lähtevät potilaat jotka mahdollisesti tilaavat seuraavaa aikaansa ovat nimittäin toisella luukulla. Eteisen katossa loistaa taivaan sinen, uuden ilmoitustilan seinää koristaa pelkistetyt kaislat. Ikkunan koristeeksi tulee vielä tiffanytyönä tehtävä joutsen. Paranemisen symbooli, myhäilee talousjohtaja Mona Rönnholm. 14 Ketterästi Vuoden alusta on myös mahdollista itse päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Tämä merkitsee paljon nopeampaa sopeutumista uusiin tarpeisiin. Henkilökunta on mukana uudistuksessa. Hoitaja Carita Pomrén arvelee että joustavuus on tarpeen kun työvoimapula

15 Snabba ryck på Åbolands Chefläkare Reijo Grönfors ser idag mot framtiden med nya ögon. Nu har han och Åbolands sjukhus mycket bättre möjligheter än tidigare att reagera snabbt på nya behov. Vid årsskiftet var det äntligen fullbordat; nu är Åbolands sjukhus landets första kommunala sjukhus som är ett affärsverk. Nu kan vi till exempel själva inrätta nya tjänster då det behövs. Det räcker med att tjänsten godkänns av sjukhusets egen direktion och ryms i sjukhusets budget, förstås. Processen som tidigare kunde ta år kan nu gå på några veckor. Visst har vi nu på ett annat sätt också ansvar för att det hela går ihop. Om vi inte lyckas annars så måste vi höja våra taxor. Men sjukhuset ligger väl till för närvarande, säger Grönfors och sjukhusets ekonomichef Mona Rönnholm. Taxorna ligger i de flesta fall något under priserna som motsvarande operationer betingar på till exempel ÅUCS och distriktets kretssjukhus. En höftledsoperation är det dyraste på Åbolands sjukhus, 5900 euro. Billigast är abort och skrapning, 421 euro. Åderbråck sköts för 1100 till 1300 euro. Det här är inte priser som patienterna behöver tänka på. Betalare är ju patienternas hemkommuner. Det här är en viktig sak i sammanhanget, säger Grönfors. En affärsverksmodell som den här passar ett remissjukhus som vårt. Men den passar inte så bra ett sjukhus eller en hälsocentral med akutmottagning dit patienterna bara kliver in utan att de betalande kommunerna kan göra något åt saken. Inre företagsamhet Företagsamheten gäller inte bara utåt. Den gäller också inåt personalen och organisationen skall jobba enligt principerna för intern företagsamhet. På något sätt skall personalen också belönas för extra gott arbete men exakt hur, det är fortfarande öppet. Det är inte så lätt att mäta prestationer i vårdarbete, det är ju inte fråga bara om kvantitet, säger Reijo Grönfors. Principerna jobbar man som bäst på i en personalarbetsgrupp. Gun-Britt Danska som är förtroendeman för vårdarfacket Tehy är inte orolig för att det i det långa loppet leder till mera stress och mindre lön. Jag litar nog på våra representanter i arbetsgruppen, säger hon. Å andra sidan så är arbetsmoralen redan från tidigare så hög att det inte finns mycket att ta igen som skulle ge extra belöning, befarar hon. Text och foto: Mathias Luther Skärgården lyser upp entrén Skärgården var viktig för arkitekten Erik Bryggman. Det var också symboliken. Och funktionen. Det var utgångspunkterna då man planerade en ombyggnad av Åbolands sjukhus entré. Moderna arbetsplatser med datorer krävde mera plats än Bryggman kunde förutse på talet. Entrén som länge var bara ett genomgångsutrymme tar nu emot besökarna med en ljus vägg prydd av skärgårdens vass, med ljus från en alltid blå himmel ovanför och med anmälningsluckan rakt fram. Luckorna har blivit flera och på det sättet har man fått trafiken i entré och korridorer smidigare både för patienter och personal, säger ekonomichef Mona Rönnholm. Dekorationerna för naturligtvis tankarna till skärgården, hemorten för en stor del av husets ursprungliga gäster genom åren. Fönstret får en svan gjord i tiffany, också en påminnelse om skärgården liksom en symbol för tillfrisknandet. Ombyggnaderna har pågått från november till januari och bekostats till stor del med donationsmedel. Himlen ligger högt och är vackert blå i Åbolands sjukhus nya entré. Chefläkare Reijo Grönfors räknar med att Åbolands sjukhus klarar skivan. 15

16 Elämää ylläpitävä dialyysitoiminta Uudessakaupung TYKSin alaisuudessa toimiva dialyysihoidon satelliittiyksikkö aloitti toimintansa Vakka-Suomen sairaalassa Uudessakaupungissa helmikuun alussa. Uudessa yksikössä on kuusi vuodepaikkaa ja yhdeksän dialyysikojetta. Kotipaikkakunnalta saatava erikoissairaanhoito parantaa merkittävästi vakkasuomalaisten dialyysipotilaiden elämänlaatua. Kylpylähotelli Caribian tiloissa mietittiin tammikuun lopussa peritoneaalidialyysiin liittyviä asioita. Petri Mäkelä osallistui seminaariin Vakka-Suomen sairaalan uuden dialyysiyksikön vastuulääkärinä. 16 Uusi yksikkö nostaa Vakka-Suomen sairaalan profiilia, sillä nyt pystymme tarjoamaan potilaillemme vaativaa erikoissairaanhoitoa heidän omalla kotipaikkakunnallaan, dialyysiyksikön vastuulääkäri Petri Mäkelä sanoo. Uudessa yksikössä on yhdeksän vuokrattua dialyysikojetta ja kuusi vuodepaikkaa. Sisätautien erikoislääkäri Petri Mäkelä on dialyysiyksikön vastuulääkäri ja hänen lisäkseen yksikössä työskentelee neljä sairaanhoitajaa, joista kaksi on erikoistunut dialyysihoidon antamiseen. Yksikköä konsultoi TYKSin nefrologian erikoislääkäri Risto Tertti. Aloitamme toiminnan yhdessä vuorossa ja uskon, että käynnistymiseen menee koko tämä kevät. Myöhemmin toivon meidän siirtyvän kahteen vuoroon, jolloin hoitoajat saadaan järjestettyä entistä paremmin potilaiden toiveiden mukaisiksi, Mäkelä sanoo. Dialyysipotilaiden määrä kasvaa Munuaisen akuutti tai krooninen vajaatoiminta vaatii dialyysihoitoa silloin, kun lääke- ja dieettihoito eivät enää riitä aineenvaihdunnan turvaamiseksi. Maassamme on vaikean munuaistaudin vuoksi keinomunuaishoidossa noin 1500 potilasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella heitä on noin 130. Uudenkaupungin satelliittiyksikön avaamista alettiin suunnitella muutama vuosi sitten, kun TYKSin dialyysiosastoa alkoi vaivata paikkapula. Omat satelliittiyksikkönsä on myös Loimaan ja Salon aluesairaaloilla. Munuaisten vajaatoimintaa voidaan hoitaa peritoneaali- ja hemodialyysillä. Peritoneaali-

17 alkoi issa eli vatsaontelodialyysissä potilaat huolehtivat hoidostaan itse. Heidän vatsaonteloonsa asetetaan muovinen katetri, jonka kautta vatsaonteloa huuhdellaan sokeriliuoksella. Loput potilaat käyvät sairaaloissa tai satelliittiyksiköissä saamassa hemodialyysihoitoa monta kertaa viikossa. Dialyysihoito kestää kerrallaan keskimäärin neljä tuntia. Hoidon aikana veri puhdistetaan kuona-aineista ja vereen kertyneestä nesteestä. Keinomunuaishoitoa saavien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti muun muassa siksi, että aikuistyypin diabetes, verenpainetauti ja väestön ikääntyminen lisäävät huomattavasti riskiä sairastua krooniseen munuaistautiin, Mäkelä muistuttaa. Monille dialyysi on elinikäinen hoito, sillä munuaissiirrännäisen saa vain osa potilaista. Iäkkäämmät ja moni sairaat potilaat joutuvat turvautumaan dialyysihoitoon yleensä koko loppuelämänsä ajan. Hoitoa kotikulmilta On perjantaiaamu. Taksi tuo Johannes Läpikiven Vehmaalta puoli kymmeneksi Uudenkaupungin uuteen dialyysiyksikköön hoidettavaksi. 80-vuotias Läpikivi on käynyt hemodialyysissä vajaan kahden vuoden ajan TYKSissä, mutta uuden satelliittiyksikön myötä kolme kertaa viikossa tehtävä hoitomatka lyheni huomattavasti. Onhan tämä hienoa, ettei tarvitse matkustaa enää Turkuun hoitoa saamaan, pirteä mies kiittelee. Dialyysi sitoo potilaan sänkyyn noin neljän tunnin ajaksi. Potilaan veri kiertää dialysaattorin läpi ja altistuu ulkonesteelle synteettisen kalvon välityksellä. Dialyysin aikana Läpikivi lepää tai lueskelee lehtiä, yhdellä kädellä on vaikea tehdä mitään mutkikasta. Toiset potilaat tekevät ristikoita, kuuntelevat musiikkia tai lukevat kirjaa. Yksikkö saa pian myös omat televisiot, jotta potilaiden hoitoaika kuluisi ripeämmin. Kyllä tässä hoidon aikana tulee paljonkin asioita mieleen, mutta ei niitä kaikkia parane suusta päästää, Läpikivi naurahtaa. Kuusi potilasta kerralla Tänään dialyysissä on viisi potilasta ja osastolla on tilat kuudelle hoidettavalle. Helmikuun aikana toiminta käynnistyy todenteolla niin, että toiset potilaat käyvät hoidoissa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin ja toiset tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Toistaiseksi teemme töitä vain aamuvuorossa, mutta jos potilaiden määrä lisääntyy, siirrymme kahteen vuoroon, kertoo vastaava sairaanhoitaja, sisätautikirurgian erikoissairaanhoitaja Auli Nieminen, joka siirtyi yksikköön TYKSin kirurgiselta valvontaosastolta. Niemisen lisäksi osastolla työskentelee vakituisesti erikoissairaanhoitaja Susanna Grönroos. Heille on määrätty myös neljä sijaista, jotka päivystävät lomien ja vapaapäivien aikana. Olen todella innostunut uudesta työstäni. Sain koulutuksen TYKSin dialyysiyksikössä ja olen oppinut valtavasti, Nieminen sanoo. Väsyttää ja viluttaa Johannes Läpikivi makaa sängyssään ja toteaa, että hoitoihin on jo oikeastaan tottunut. Munuaissairauden lisäksi hänellä ei ole muita perussairauksia, joten mies on vielä hyvässä iskussa. Hoidon jälkeen on tosin väsynyt olo ja viluttaa. Vaimon kanssa tulee välillä sanomista, kun haluaisin vääntää lämmöt täysille kotona ja hän taas on lämminverinen, kertoo 59 vuotta naimisissa ollut mies ja hymyilee. Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen 17

18 Päiväkirurgian osuus kasvaa Loimaalla Uusi yksikkö valmistui leikkausosaston yhteyteen Jännitin melkoisesti. Mutta kun omahoitaja Anne-Mari Kaarto ohjasi ja selvitti asiat, olo huojentui, loimaalainen Maija Naukkarinen kertoo kokemuksistaan Loimaan aluesairaalan uusitusta päiväkirurgisesta yksiköstä, missä häneltä leikattiin patti peukalosta. Osastonhoitaja Tarja Horn ja urologian osastonylilääkäri Andrei Dejev suunnittelevat seuraavan päivän leikkauksia. 18 Potilaiden ohjaukseen kiinnitetäänkin erityistä huomiota, kertoo osastonhoitaja Tarja Horn. Joulukuun alussa käyttöön otetun yksikön toiminta on lähtenyt hyvin alkuun. Sairaalan päätyyn rakennettiin 400 neliön tilat päiväkirurgialle. Leikkausosaston yhteydessä toimivassa yksikössä on heräämön lisäksi kaksi potilashuonetta, iso päiväsali lepotuoleineen ja lastenhuone. Yksikössä ei ole omaa osastonlääkäriä, vaan kaikki sairaalan kirurgit leikkaavat myös päiväkirurgisia potilaita. Toimenpiteitä tekevät kahden ortopedin lisäksi gastroenterologi Jukka Karvonen ja urologi Andrei Dejev. Myös kokeneet apulaislääkärit leikkaavat. Yksikössä työskentelee osastonhoitajan lisäksi kuusi sairaanhoitajaa, osastosihteeri ja laitoshuoltaja. Leikkauspöydälle kävellään Päivittäin tehdään viitisentoista toimenpidettä. Suurin osa niistä on päiväkirurgisia, minkä lisäksi on uuden toiminnan mukaisia leikopotilaita (leikkaukseen kotoa). Nämä potilaat tulevat aamulla toimenpiteeseen päiväkirurgisen yksikön kautta ja siirtyvät toimenpiteen jälkeen päiväksi tai pariksi vuodeosastolle. Leiko-kirurgia on varsin uutta. Olemme siinä edelläkävijöitä. Leikossa etuna on potilaiden turhan sängyssä kuljettelun loppuminen, kirurgian ylilääkäri Jari Välimäki kertoo. Välimäki teki leikosta projektityön, kun hän suoritti johtamiskoulutusta. Samaa koulutusta nyt käyvä johtava ylihoitaja Anne Isotalo jatkaa kirurgian toimintastrategian muutoksen johtamisen tutkimusta hoitotyön näkökulmasta. Laaja repertuaari Päiväkirurgian osuus on Loimaan aluesairaalassa reilut 50 prosenttia. Tavoitteena on päästä 70 prosenttiin. Leikkaus- ja kivunhoitomenetelmien kehittymisen myötä tavoite on realistinen. Päiväkirurgian repertuaari onkin melko laaja: ortopedisiä käsi- ja alaraajaleikkauksia, tyrä- ja suonikohjuleikkaiksia, urologisia toimen piteitä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkauksista miltei kaikki ovat päiväkirurgisia. Leikon piiriin kuuluvat muun muassa selkä- ja sappileikkaukset. Horn uskoo, että erityisesti pehmytosakirurgiset toimenpiteet lisääntyvät, koskasairaalassa on gastro- entero- logian ja urologian erikoislääkärit eikä pehmytosapuolelle ole sanottavasti jonoa. Sen sijaan esimerkiksi polven tähystysoperaatiota joutuu odottamaan viisikin kuukautta, koska ortopedit Jari Välimäki ja Markus Laine, tekevät paljon raskasta ortopediaa eli keinonivelleikkauksia. Joustavasti töihin Päiväkirurgisessa yksikössä potilaan olo tehdään mahdollisimman miellyttäväksi. Käsitoimenpiteissä potilas voi olla pääosin vaikka omissa vaatteissaan. Seuranta toimenpiteen jälkeen on huolellista, mutta hoitoympäristö kodinomainen. Potilaiden ikä vaihtelee yksivuotiaasta lähes satavuotiaaseen, sillä jopa terveyskeskusten hoito-osastoilta voidaan tuoda potilaita toimenpiteisiin. Suurin osa on kuitenkin työikäisiä. Osastonhoitaja kehuu henkilökuntaansa osaavaksi, joustavaksi ja motivoituneeksi. Kehitämme itseämme jatkuvasti pystyäksemme potilaan hyvään hoitoon. Emme työskentele vanhanaikaisesti kahdessa vuorossa. Ensimmäinen hoitaja tulee aamulla seitsemältä, ja viimeinen lähtee illalla seitsemältä. Mittaa hoitajan työpäivälle voi tulla miltei kaksitoista tuntia, tilanteesta riippuen. Hoitajat ovat kuitenkin viihtyneet osastolla, sillä tyytyväinen potilas tuo iloa ja jaksamista hoitajan työhön.

19 Loimaan aluesairaala sai gastrokirurgin Gastrokirurgi Jukka Karvonen tekee paljon tähystyksiä, ja gastroskooppi on tärkeä työkalu. Gastroenterologian erikoislääkäri Jukka Karvonen, 32, on kovasti kaivattu osaaja Loimaan aluesairaalassa, sillä viiteen vuoteen virassa ei ole ollut vakinaista hoitajaa. Jukka Karvonen Syntymäaika- ja paikka: Mynämäki Koulutus: lääketieteen lisensiaatti 1998 Työkokemus: terveyskeskuksessa Turussa ja Kurikassa, valmistumisen jälkeen Loimaan Aluesairaalassa ja TYKSissä Perhe: vaimo, yksi lapsi Harrastukset: sulkapallo, lukeminen, gastronomia ja tekniikka kaiken kaikkiaan Astun suuriin saappaisiin avoimin mielin. Työ on haasteellista ja vastuuta on kylliksi nuorelle miehelle. Onneksi kirurgian osastoryhmässä on vanhan polven taitajia, ortopedi Markus Laine ja kirurgian ylilääkäri Jari Välimäki, vaikka sairaalassa on tapahtunut melkoinen sukupolvenvaihdos parin viime vuoden aikana, kirurgisen osasto ykkösen ylilääkäriksi nimitetty Karvonen miettii ja lisää, että hänellä on lämpimät suhteet TYKSiin, jonka kollegoita voi aina konsultoida. Karvonen aloitti uudessa virassaan marraskuun alussa. Hän on työskennellyt sairaalassa jo valmistumisensa jälkeen 90-luvun lopulla. Karvonen erikoistui TYKSissä vatsaelinkirurgiksi. Alunperin minusta piti tulla ortopedi, mutta ajopuuteoria vei mahapuolelle, vähäpuheinen ja rauhallinen mies miettii. Karvonen sanoo, että hänelle kynnys tulla Loimaalle töihin oli matala, koska talo oli entuudestaan tuttu. Pienessä sairaalassa on omat etunsa, osaston toimintapuitteet kunnossa, ja kirurgian ylilääkärinä Välimäki luottaa alaisiinsa ja antaa vapaat kädet työskennellä. Karvonen ei aio tehdä isoja linjamuutoksia, vaikka toteuttaakin uusia oppeja. Ainoa haittapuoli on pitkä työmatka, sillä asun Littoisissa. Kesäaikaan kuljen moottoripyörällä, joka on yksi harrastuksistani. Hoitotakuu toteutuu Pehmytosakirurgiassa Loimaalla tilanne on hyvä ja hoitotakuu toteutuu, eikä Karvonen usko leikkausmäärien suureen kasvuun. Perustoimenpiteisiin pääsee kolmessa, neljässä viikossa. Päiväkirurgisia toimenpiteitä tehdään neljä, viisi päivässä, ja niistä suurin osa on peräpukama- ja tyräleikkauksia. Loimaalla tehdään pääsääntöisesti sappi-, tyrä- ja paksusuolikirurgiaa ja muita toimenpiteitä soveltuvin osin. Potilasryhmät ovat kaikenikäisiä. Kaikkia syöpäkasvaimia ei leikata Loimaalla. Mahalaukku- ja peräsuolisyövät hoidetaan TYKSissä. Tähystykset eli gastro- ja kolonoskopiat ovat yksi tärkeä osa gastrokirurgin työtä. Erilaisia tähystyksiä tehdään vuosittain Naapurissa oleva terveyskeskus olisi kiinnostunut tekemään tähystyksiä sairaalan tiloissa ja sairaalan laitteilla, sillä terveyskeskuslääkäri Susanna Hemminki on kouluttautunut tähän. Karvosella ei ole mitään yhteistyökaavailuja vastaan. Olen viihtynyt erittäin hyvin työssäni Loimaan aluesairaalassa. Vain pitkä työmatka harmittaa, ja erityisesti nyt, sillä vaimon lisäksi kotona odottaa tammikuun 17. syntynyt poika. Karvonen sanoo. Teksti ja kuvat: Sari Keskitalo 19

20 Menojen ennustettavuus vaihtelee kunnittain suuresti 20 Erikoissairaanhoidon kustannukset Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa jatkoivat kasvamistaan. Sairaanhoitopiirin kuntalaskutus vuonna 2005 kasvoi 9,1 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna. Laskutus ylitti talousarvion 32 kunnassa ja jäi talousarvion alle 24 kunnassa. Kuntakohtaisesti laskutus vaihtelee suuresti johtuen hoidettujen potilaiden lukumäärästä ja hoitojen vaikeusasteesta kussakin kunnassa. Oheinen taulukko näyttää jäsenkuntiemme erikoissairaanhoidon laskutuksen poikkeamisen talousarviosta vuonna Talousarvion sisältämä kuntalaskutustavoite kokonaisuudessaan ylittyi 3,3 prosenttia, koska kunnat ostivat palveluita (hoitosuoritteita) keskimäärin näin paljon enemmän kuin talousarviota laadittaessa ennakoitiin. Suoritemäärien kasvuun vaikutti sekä terveyskeskusten lähetteiden voimakas lisääntyminen että hoitotakuulainsäädännöstä seurannut hoitojonojen tehostettu purkaminen. Lisääntynyt toiminta on heijastunut myönteisesti hoitojonojen lyhentymisenä. Siltikin sairaanhoitopiirin jonoissa oli vuodenvaihteessa 1220 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Ongelmia on erityisesti plastiikkakirurgiassa ja käsikirurgiassa johtuen näiden alojen erikoislääkärivajauksesta. Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2005 yli erilaista leikkaustoimenpidettä. Teksti: Aki Lindén Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen poikkeaminen prosentteina talousarviosta vuonna 2005 Mellilä Lemu Oripää Merimasku Naantali Vahto Västanfjärd Suomusjärvi Nousiainen Nauvo Pyhäranta Kaarina Kustavi Sauvo Askainen Mynämäki Masku Loimaa Kiikala Vampula Pöytyä Turku Uusikaupunki Alastaro Yläne Kunnat keskimäärin Marttila Laitila Korppoo Halikko Mietoinen Koski Tl Pertteli Salo Raisio Paimio Aura Kisko Rusko Lieto Rymättylä Parainen Piikkiö Kemiö Somero Perniö Taivassalo Punkalaidun Dragsfjärd Särkisalo Tarvasjoki Houtskär Vehmaa Velkua Muurla Kuusjoki Iniö

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014

PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014 PRISLISTA FÖR FÖRSÄLJNING AV HÄLSOCENTRALTJÄNSTER FÖR ÅR 2014 PRISLISTAN GÄLLER FÖR KOMMUNER, SAMKOMMUNER, PRIVATA FÖRETAG OCH PATIENTER MED REMISS AV PRIVATLÄKARE. PRISER FÖR VÅRDDYGN VID BÄDDAVDELNINGEN

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut toimistotiloiksi www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class moduuleihimme sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin uusiin,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille

Kouvolan terveyskeskuksen sairaala. Tulokasopas uudelle lääkärille Kouvolan terveyskeskuksen sairaala Tulokasopas uudelle lääkärille 1 Tervetuloa! Tervetuloa töihin Kouvolan terveyskeskukseen ja sen sairaalaan. Kouvolan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa kuuden kunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot