PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa"

Transkriptio

1 PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa Anette Malinen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK- jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi ylempi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Malinen, Anette. Pakko ja autonomia. Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa. Järvenpää, syksy 2006, 137 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK- jatkotutkinto, päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi ylempi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia päihteidenkäyttäjän itsemääräämisoikeutta eli autonomiaa sosiaali- ja päihdehuollossa. Tutkimuskysymykset koskivat päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten määritelmää yksilön autonomiasta sekä heidän mielipidettään päihteidenkäyttäjään kohdistetuista (pakko)toimenpiteistä ja pakkohoidosta eli tahdosta riippumattomasta hoidosta. Lisäksi selvitettiin, miten päihteidenkäyttäjän toimintavapauden (autonomian) rajoittaminen eli interventio perustellaan. Tutkimusaineistona on käytetty 16 päihteidenväärinkäyttäjän teemahaastattelua, 65 päihteidenväärinkäyttäjän asiakaskertomusta sosiaalitoimesta ja A-klinikalta sekä 27 viranomaisen (sosiaali- ja päihdetyöntekijän sekä kunnallispoliitikon) Vinjett-vastausta. Tutkimusmateriaali on kerätty kevään ja kesän 2004 aikana. Opinnäytetyön aluksi selvitetään yksilön autonomiaa ja autonomian rajoitusten, interventioiden, toteutustapoja filosofisten teorioiden kautta. Tämän jälkeen siirrytään suomalaisen päihdehuollon historiaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittymiseen sekä tahdosta riippumattoman hoidon eli pakkohoidon kriteereihin, joita tarkastellaan päihteidenkäyttäjän autonomian kautta. Opinnäytetyön viitekehyksen jälkeen on tutkimusaineiston ja metodin sekä analyysitapojen esittely. Tutkimus on kvalitatiivinen. Lopuksi esitellään tutkimuksen tulokset sekä johtopäätökset. Sekä viranomaiset että päihteidenväärinkäyttäjät ovat samaa mieltä siitä, että väkisin ketään ei voi hoitaa, mutta pakkotoimenpiteitä tietyissä tilanteissa tarvitaan. Pakkotoimenpiteiden käyttö on päihteidenväärinkäyttäjien mielestä oikeutettua väkivaltaisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti huonossa kunnossa olevia kohtaan. Viranomaiset käyttäisivät pakkotoimenpiteitä lisäksi raskaana olevien päihteidenkäyttäjien kohdalla. Tutkimusaineiston perusteella päihteidenkäyttäjiin käytetään paternalistista valtaa erilaisen ohjailun ja suostuttelun muodossa. Utilitaristista, juridisesti oikeutettua sekä yhtäläisiin oikeuksiin perustavaa vallankäyttöä näkyi erilaisten pakkotoimenpiteiden muodossa. Viranomaisten vallankäyttö on pääsääntöisesti rajoittunut tiettyihin tilanteisiin (lapsiperhe, asunnottomuus). Mikäli yksilö ei aiheuta päihteidenkäytöllään vaaraa tai häiriötä muille ihmisille, saa hän autonomisesti päättää päihteidenkäytöstään ilman pelkoa viranomaisinterventiosta. Moniongelmaiselle päihteidenkäyttäjälle tulisi tarjota keskitetysti sosiaali- ja päihdehuollon palveluita, jotta heidän kierrättämisensä eri viranomaisten luona loppuisi. Tällöin myös heidän elämäntilanteensa parantaminen ja hoitoonohjaus olisi helpompaa sekä viranomaisyhteistyö tuloksekasta. Asiasanat: pakkohoito, autonomia, päihdehuolto, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Malinen, Anette. Coercion and autonomy. A substance abuser in social services and substance abusers treatment. (Pakko ja autonomia. Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa.) Järvenpää, Autumn 2006, Language: Finnish, 137 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Järvenpää Unit. Second-Cycle Degree Programme in Social Services. Drugs and Marginalisation. The aim of the study was to explore how the autonomy of the substance abusers is defined in the social services and the substance abuse treatment. The objective was also to find out the opinions of the authorities and the substance abusers about the coercive measures, and how they define the intervention, i.e. the autonomy limitation of the individuals. Theme interviews of 16 substance abusers and the Vinjett-research have been used as research material. The material also consists of 65 files concerning the substance abusers in the social services and A-clinic. The whole material has been collected during the spring and the summer of First, the autonomy and the intervention have been studied by going through philosophical theories. Then, the history of the Finnish substance abuser treatment and the development of the social and public health service legislation are presented. The focus is specially on the criteria of the coercive measures which have been examined through the autonomy of the substance abusers. After discussing the frame of reference, the research material and the research and analysis methods have been presented. The research is qualitative. Finally the results of the research and the conclusions have been presented. Both authorities and substance abusers agree that nobody can be treated involuntarily, but the coercive measures are needed in the certain situations. The substance users see that the use of the coercive measures is justified to treat the persons who are violent, underaged, or physically or mentally sick. Authorities would also use coercive measures to treat female substance abusers during their pregnancy. The study proved that the paternalistic force is used to treat the substance abusers by using different guidance and persuasion. The exercise of power by authorities is mainly limited to certain situations (families with children, homelessness). If the substance abuser does not cause danger or disturbance, he/she is allowed to decide his/her substance abuse without a fear of intervention by the authorities. Social services and the substance abuser treatment should be offered centralized for the multi-problematic abusers to stop their circulation from oine authority to another. This would help to improve their situation and would make it easier to guide them to the treatment. It would also ease the co-operation between the authorities. Key words: substance abusers treatment, coercive measure, autonomy, qualitative research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO Tutkimustehtävä PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN AUTONOMIAN MÄÄRITELMÄT Itsemääräämisoikeus, autonomia ja paternalismi AUTONOMIA JA KONTROLLI SUOMALAISEN PÄIHDEHUOLLON HISTORIALLISESSA KAARESSA Päihdehuolto osana sosiaalihuoltoa Suhtautuminen päihteidenkäyttäjän autonomiaan lainsäädännön kehittymisen myötä Päihdehuollon kehittyminen yhdessä lainsäädännön kanssa YKSILÖN AUTONOMIA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ERITYISLAIT Yksilön oikeudellinen asema tahdosta riippumattomassa hoidossa Yksilön autonomia ja päihde- ja mielenterveyslainsäädäntö Pakkohoitokäytännöt Ruotsissa TUTKIMUSAINEISTO JA METODI SEKÄ ANALYYSIMENETELMÄT Tutkimukselliset lähtökohdat Tutkimuspaikkakuntien valinta Tutkimusaineisto Asiakaskertomukset Yksilöhaastattelut Vinjett- tutkimus Tutkimusmetodi ja tutkimusaineiston analyysimenetelmät MCD-analyysin käyttö vastauksien tulkinnassa PÄIHTEIDENVÄÄRINKÄYTTÄJIEN HAASTATTELUTULOKSET Haastateltujen mielipiteet ja kokemukset pakosta Mielipiteet omasta pakkohoidosta Haastateltujen esittämät toimenpidevaihtoehdot Päihdeongelmaisten vanhempien lasten huomioiminen Väkivaltainen päihteidenkäyttäjä Päihdehuollon palvelut vaihtoehtoina pakkotoimenpiteille.88

5 6.2 Haastateltujen kokemukset katkaisuhoidosta Haastateltujen kokemukset pakkotoimenpiteistä VINJETT- VASTAUKSIEN JA ASIAKASKERTOMUKSIEN TULOKSET Viranomaisten Vinjett- vastaukset Asiakaskertomukset JOHTOPÄÄTÖKSET.110 LÄHTEET 120 LIITTEET Liite 1. Haastattelukysymykset Liite 2. Infokirje haastateltaville Liite 3. Suostumus haastatteluun Liite 4. Kysymykset ja kuvaukset Vinjetteistä

6 1. JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena ovat päihteidenväärinkäyttäjien ja eri viranomaisten (sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden, sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten) näkemykset tahdosta riippumattomasta hoidosta ja muiden mahdollisten pakkotoimenpiteiden käytöstä päihdehuollossa 2000-luvun Suomessa. Puuttuminen yksilön itsemääräämisoikeuteen eli autonomiaan on päihdetyössä ja politiikassa herkkä alue, koska sitä määrittävät myös lait ja työetiikka. Päihteidenkäyttäjän oikeus itse määrätä hoidostaan liittyy läheisesti yksilön tärkeimpiin ihmis- ja perusoikeuksiin, joista muun muassa Suomen perustuslain 7 toteaa, että jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kysymys autonomiasta on koko liberaalin yhteiskunnan kannalta keskeinen kysymys: kuka saa puuttua toisen tekemisiin ja millä legitimiteetillä sekä perustelulla. Opinnäytetyöni tutkimusaineisto on osa laajempaa Kerstin Steniuksen johtamaan tutkimusta, Lokal missbrukarvård och socialt medborgarskap. Tvångsvård och alternativa kontroll- och vårdinsatser i finska och svenska kommuner eli Paikallinen päihdehuolto ja sosiaalinen kansalaisuus, Pakkohoito ja vaihtoehtoiset kontrolli- ja hoitotoimenpiteet ruotsalaisissa ja suomalaisissa kunnissa, joka julkaistaan artikkelikokoelmana vuoden 2007 aikana Ruotsissa. Steniuksen tutkimuksessa vertaillaan kolmen suomalaisen ja kolmen ruotsalaisen kunnan sosiaalipalveluiden toimenpiteitä raskaasti päihteitä väärinkäyttäviin henkilöihin. Tutkimuksessa analysoidaan maiden välisten erojen lisäksi myös eroja eri kuntien välillä ja kuinka päihteidenkäyttäjiin kohdistetut toimenpiteet ovat vaihdelleet luvulta nykypäivään. Ruotsissa käytetään edelleen suhteellisen laajamittaisesti tahdosta riippumatonta hoitoa eli pakkohoitoa. Sen sijaan Suomessa on vuodesta 1987 lähtien käytetty pakkohoitoa vähenevästi. Työskennellessäni edellä mainitussa tutkimusprojektissa havaitsin päihteidenväärinkäyttäjien elämänpiiriin kuuluvan enemmän tai vähemmän poliisin, vankilan, terveyden- ja sosiaalihuollon sekä päihdehuollon toimenpiteet. Kukin viranomainen tuntui keskittyvän vain omaan sektoriinsa, jolloin vastuunotto päihteidenkäyttäjän elämäntilanteen selkiyttämisestä ja siihen liittyvä yhteistyö eri viranomaisten välillä näytti puuttuvan. Tämä kenties johtuu päihteidenkäyttäjien motivaation ja vapaaehtoisuuden ko-

7 7 rostamisesta hoitopolitiikassa sekä henkilöiden moniongelmaisuudesta. Jos päihteidenkäyttäjän oma motivaatio ei riitä pitkäjänteiseen itsensä kuntouttamiseen ja elämänhallinnan takaisin saamiseen, on yleensä lopputuloksena päihdeongelman jatkuminen ja päihdepalveluiden epätasainen vuosikausia kestävä käyttö. Heikkoa puuttumista perustellaan sillä, että henkilöt ovat autonomisia yksilöitä, joiden hoito tahdosta riippumatta (pakkohoito) ei tuottaisi tarkoitettua tulosta ja että yksilö on vapaa ja vastuullinen omasta elämästään. Vierittääkö tämä ajattelu vastuun pois viranomaisilta ja muilta kanssaihmisiltä? Olemmeko Klaus Mäkelää (1999, 23, 222) lainatakseni etäkohteliaita, eli ylläpidämme päihteidenkäyttäjien negatiivisia kasvoja, vapauspiiriä ja toimintatilaa, kun voisimme tukea yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän tarpeita? Ihmisten kanssakäymisen ongelmat valtiollistuvat, byrokratisoituvat ja ammatillistuvat, jolloin yhä useampi ihminen liukuu normaalien sosiaalisten toimintojen ulkopuolelle, niin että ainoita omaisia ovat lopulta viranomaiset. Haluan tässä tutkimuksessa selvittää päihteidenväärinkäyttäjien sekä viranomaisten mielipiteitä tahdosta riippumattomasta hoidosta sekä muista päihteidenkäyttäjään suunnatuista pakkotoimenpiteistä, jotka rajoittavat heidän toimintavapauttaan omissa asioissaan. Kaikki päihteet altistavat syrjäytymiselle ja osa väestöstämme syrjäytyy alkoholin vuoksi. Kuinka paljon riskiyhteiskunta tarvitsee syrjäytyneitä niin kutsuttujen menestyvien rinnalle kontrastiksi? Mikä tilaus päihteidenväärinkäyttäjien olemassaololla on valtaväestölle, sille että on olemassa ihmisryhmä, jolla menee vielä huonommin kuin muilla? Syrjäytyneiden määritteleminen toisiksi, voi olla implisiittistä tai eksplisiittistä, viitteellistä tai julkilausuttua. Jo itse sana kertoo, että on olemassa toisia, jotka ovat epäonnistuneita, haavoittuvia, passiivisia, heikkoja, muista riippuvaisia, epäpäteviä ja reunoille ajautuneita ihmisiä. Syrjäytyminen toiseutena sisältää tällöin kaksinkertaisesti torjuvaa symboliikkaa. (Helne 2002, 78, 87, 117.) Syrjäytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilön ja yhteiskunnan väliset sidokset ovat höltyneet ja jonka johdosta henkilö on suljettu joko kokonaan tai osittain oman yhteiskuntansa täyden osallisuuden ulkopuolelle. Syrjäytyminen on sekä taloudellista että henkistä ja usein monien asioiden summa. (Uusitalo 1998, 7-9.) Syrjäytynyt päihteidenkäyttäjä ei välttämättä omaa muiden silmissä täydellistä itsemääräämisoikeutta omaan elämäänsä, vaan häneen voidaan kohdistaa erilaisia interventioita. Päihteidenkäyttäjän määritteleminen toiseksi on eräänlaista nöyryyttämistä, johon hän usein törmää jokapäiväisessä elämänpiirissään ja asioidessaan eri viranomaisten parissa. (Holmila, Ahtola & Stenius 1989, ) Yritän tutkimusaineiston avulla selvittää sitä, että onko olemassa viranomaisten tai päihteiden-

8 väärinkäyttäjien mielestä toisia, joille pakkotoimenpiteet ovat oikeutetumpia kuin muille ihmisille. 8 Päihde-ehtoinen sairaalahoito on lisääntynyt 1990-luvun aikana, kuten myös päihteidenkäyttäjien psykiatrinen laitoshoito. Lisäksi päihteidenkäyttäjien hoidon medikalisoituminen on kasvattanut lääkeriippuvuutta. Kaukosen (2000, ) mukaan mitä vaikeampi asiakkaan sosiaalinen asema on sitä vähäisemmin resurssein häntä nykyisin hoidetaan. Toisaalta mitä tehokkaammin päihdehuollon erityispalveluja on käytetty ja niitä on ollut tarjolla, sitä vähemmän päihde-ehtoinen palvelutarve on kohdistunut sosiaali- ja terveyshuollon yleisiin palveluihin. Ongelmana päihdehuollossa ovatkin eri paikkakuntien keskinäiset eroavaisuudet päihdepalveluiden järjestämisessä. Timo Mutalahti (1996, 13) kirjoittaa päihdeasiamiesprojektin loppuraportissa: Päihdehuollon asiakkaan oikeudellinen asema, että päihdeongelmaisen oikeudelliseen asemaan vaikuttavat säännökset ovat päihdehuollon viranomaisille, työntekijöille ja erityisesti päihdeongelmaisille itselleen jäsentymätön kokonaisuus. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on kehittynyt puitelaeiksi, joiden väljästi kirjatut säännökset siirtävät päätösvaltaa paikallisille viranomaisille ja kunnallispoliitikoille. Päätösvallan siirtyminen paikallistasolle ja asiakkaan oikeudellisen aseman täsmentymättömyys ovat heikentäneet julkisen talouden rahoituskriisin aikana päihdeongelmaisten oikeusturvaa, asia jonka näen ongelmakohtana myös tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluissa. 1.1 Tutkimustehtävä Olen tutkimusaineiston kautta kiinnostunut autonomian ja pakon kuvasta todellisissa tapahtumissa sekä kuvitteellisissa ja yleispätevissä tapauskuvauksissa. Tutkimusaineistoa läpikäydessäni keskityn seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mikä on päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten määritelmä yksilön autonomiasta sosiaali- ja päihdehuollossa? 2. Mikä on päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten näkemys päihteidenkäyttäjään kohdistetuista (pakko)toimenpiteistä ja pakkohoidosta eli tahdosta riippumattomasta hoidosta? 3. Miten päihteidenkäyttäjän toimintavapauden (autonomian) rajoittaminen eli interventio perustellaan?

9 9 Tutkimusaineisto sisältää päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten näkökantoja samoihin konkreettisiin tapahtumiin. Tämä mahdollistaa konfliktien ja yhteneväisyyksien löytämisen eri ryhmien väliltä. Tutkin yksilön itsemääräämisoikeutta ja viranomaisten tapaa toimia. Voidaanko kaikki tai jokin viranomaisten toiminta tulkita sekaantumiseksi asiakkaan tahtoon ja käytetäänkö siinä jonkinasteista pakkoa? Tähän kysymykseen yritän löytää vastauksen tutkimusaineistosta esiin nousevien mahdollisten konfliktien (asiakkaan tahto viranomaisen toiminta) tarkastelun avulla. Itsemääräämisoikeus eli autonomia ja pakko ovat käsitteitä, joiden käytännöllistä sisältöä analysoin tutkimusaineiston kautta. Päihteidenkäyttäjän autonomisuutta selvitän viranomaisten Vinjett- vastauksien ja päihteidenväärinkäyttäjien haastattelujen avulla. Vinjettien (eli neljän kuvitteellisen henkilön elämäntilanteenkuvauksien ja niihin liittyvien kysymyksien) sekä päihteidenväärinkäyttäjien haastattelujen avulla selvitän kummankin ryhmän näkemykset pakosta yleisesti tai pakosta tietyissä tilanteissa käytettyinä eli milloin päihteidenkäyttäjän toimintavapauden rajoittaminen eli interventio hyväksytään. Tämä antaa syvemmän kuvan käsitteen käytöstä sekä sisällöstä viranomaisten ja päihteidenväärinkäyttäjien kohdalla. Kolmelta tutkimuspaikkakunnalta keräämäni päihteidenväärinkäyttäjien asiakaskertomukset ovat tärkeää taustatietoa siitä, miten paljon hoitoa henkilöt ovat kyseisenä tutkimusajankohtana (vuodet ) saaneet. Asiakaskertomukset antavat kuvan heidän hoitohistoriastaan, mutta se ei ole varsinainen tutkimustulos. Tutkimuksessani tarkastelen siis pakon kuvauksia. Esiintyykö pakkoa päihteidenväärinkäyttäjän itse hakeutuessa hoitoon esimerkiksi hänen läheistensä tai viranomaisten taholta, entä hoidon aikana tai sen jälkeen? Tämän jälkeen aukeavat myös muut teemat. Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin päihdehuollon asiakkaiden kokemuksia sekä viranomaisten mielipiteitä asiakkaan autonomisuudesta suhteessa hoitopolitiikkaan ja tahdonvastaisen hoidon käyttöön. Koska Ruotsissa käytetään tahdosta riippumatonta hoitoa enemmän kuin meillä, on tutkimukseen valittujen henkilöiden valintakriteerinä käytetty Ruotsin pakkohoitolakia (LVM-laki) yhteneväisen aineiston löytämiseksi. Tutkimusaineiston läpikäynnissä käytän kvalitatiivista aineistolähtöistä diskurssianalyysiä (MCD-analyysi), jossa etsin tutkimuksen kannalta keskeisiä teemoja tekstistä taulukoihin, minkä jälkeen luokittelen ne omiin kategorioihinsa tuloksia varten. Käytän tässä opinnäytetyössä vain Suomesta ke-

10 räämääni aineistoa eikä tarkoitukseni ole tehdä vertailuja tutkimuksen tuloksissa Suomen ja Ruotsin välillä. 10 Päihteidenväärinkäyttäjällä tarkoitan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka käyttää runsaasti alkoholia, huumausaineita, lääkkeitä tai muita päihdyttäviä aineita päihtymystarkoituksessa. Sana päihteidenväärinkäyttäjä on otettu tähän työhön aikaisemmin mainitusta Kerstin Steniuksen tutkimuksesta, jonka tutkimusaineistoa käytetään tässä opinnäytetyössä. Tutkimusaineiston kaikkien haastateltujen henkilöiden on arvioitu, heidän valintansa yhteydessä, täyttävän Ruotsin LVM-lain (pakkohoitolaki) määritelmät (Ruotsin LVM-laki käyttää termiä päihteidenväärinkäyttäjä). Heidän päihteidenkäyttönsä on jatkuvaa ja asianomainen henkilö asettaa terveytensä sen vuoksi vakavaan vaaraan. Lisäksi jatkuvalla päihteidenkäytöllä on ilmeinen vaara pilata hänen elämänsä ja/tai voidaan pelätä, että hän aiheuttaa vakavaa vahinkoa joko itselleen tai läheisilleen. Termi päihdeongelmainen ei mielestäni ole yhtä kuvaava tähän tutkimukseen, sillä päihdeongelma ei tee henkilöstä automaattisesti päihdehuollon asiakasta. (Mutalahti 1996, 28.) Tähän tutkimukseen on etsitty henkilöitä, joilla on vuosien omakohtainen kokemus päihteidenkäytöstä ja päihdehuollosta ja jotka edustavat päihteidenkäyttäjien kovaa ydintä. Tästä syystä päihteidenväärinkäyttäjä on terminä sopiva kuvaamaan myös tämän tutkimuksen henkilöitä, vaikkakin se on hieman vanhahtava ja moraalisesti varsin vahva (väärinkäyttäjä) PAV- lain aikanaan käyttämä termi Tässä tutkimuksessa käytän rinnakkain termejä pakkohoito sekä tahdosta riippumaton hoito kuvaamaan samaa asiaa eli henkilön hoitamista ilman hänen suostumustaan. Tahdosta riippumaton hoito on Suomen lainsäädännöstä omaksuttu käsite, joka on sisällöltään hieman tarkempi ja laajempi kuin siitä tavallisesti käytetyt synonyymit pakkohoito sekä joissakin teksteissä esiintyvä tahdonvastainen hoito. Pakkohoito ja tahdonvastainen hoito keskittyvät lähinnä tilanteisiin, joissa henkilö on ilmaissut vastustavansa hänelle esitettyä hoitoa. Hoito tahdosta riippumatta käsittää myös ne tilanteet, joissa henkilö ei ole kykenevä ilmaisemaan tahtoaan tai hänen tahdostaan ei olla varmoja. Rajanvedolla on merkitystä esimerkiksi tajuttoman, päihtyneen tai hyvin sekavan henkilön hoidossa, jolloin ei välttämättä ole selkeästi määriteltävissä, mikä on henkilön oma kanta hoidosta. Tarkemmin tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta ja sitä määrittävistä lakinormeista kerron myöhemmin tässä työssä omassa luvussaan. (Lehtinen et al, 1989, 80.)

11 11 Pakolla ja pakkotoimenpiteillä kuvataan tässä tutkimuksessa päihteidenkäyttäjän ja häntä ympäröivien ihmisten (muun muassa perheenjäsenet ja viranomaiset) välistä suhdetta ja siihen liittyviä ehtoja tai interventioita silloin, kun kysymyksessä on esimerkiksi katkaisuhoitoon meneminen tai muuhun päihdehuollon palveluun osallistuminen. Onko päihteidenkäyttäjä täydellisen autonominen omassa päätöksenteossaan, vai vaikuttaako hänen päätöksiinsä muut henkilöt asettamillaan ehdoilla, pelotteilla tai uhkilla? Kuinka suuri rooli muilla henkilöillä on päihteidenkäyttäjän päätöksentekoon selviää tutkimusaineiston kautta. Tämän luvun jälkeen siirryn tutkimukseni keskeisiin käsitteisiin, joita ovat itsemääräämisoikeus eli autonomia ja paternalismi sekä interventio ja joita pyrin avaamaan filosofisten teorioiden kautta. Tämän jälkeen siirryn aikaisempien aiheesta tehtyjen tai sitä sivuavien tutkimusten kautta itse aiheeseen eli päihteidenkäyttäjän autonomiaan. Tarkoitukseni on historiallisen kuvauksen ja esimerkkien kautta tuoda itsemääräämisoikeus eli autonomia päihteidenväärinkäyttäjän arkielämän tapahtumiin ja osoittaa sen suhde päihde- ja sosiaalihuollon sekä lainsäädännön muuttumiseen vuosikymmenien saatossa nykypäivään. Lisäksi tekstissä on pieni luku joka käsittelee Suomen ja Ruotsin pakkohoitokäytäntöjen eroavaisuuksia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen jälkeen esittelen tutkimusaineiston keruu- ja analyysimenetelmät, minkä jälkeen siirryn tutkimusaineiston tuloksiin ja johtopäätöksiin.

12 12 2. PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN AUTONOMIAN MÄÄRITELMÄT Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat pakko(hoito), yksilön/asiakkaan itsemääräämisoikeus, autonomia ja päihteidenväärinkäyttäjä. Näitä käsitteitä käytettäessä puhutaan henkilöistä, joiden elämää saattaa leimata myös monet muut ongelmat kuten ihmissuhdeongelmat, syrjäytyminen, työttömyys, fyysiset- ja psyykkiset sairaudet, asunnottomuus ja köyhyys, toisin sanoen kasautuva huono-osaisuus. Päihteidenväärinkäyttäjät ovat homogeeninen ryhmä ainoastaan itse päihderiippuvuutensa eivät elämäntilanteidensa, taustojensa tai muiden elämässään tapahtuvien asioiden osalta. 2.1 Itsemääräämisoikeus, autonomia ja paternalismi Yksilön vapautta on länsimaissa pidetty arvokkaana jo varhaiselta keskiajalta ja valistusajalta lähtien. Vapaus terminä käsitetään kuitenkin hyvin eri tavoin. Usein yksilön vapaudella tarkoitetaan yksilön autonomiaa, itsemääräävyyttä eli itsemääräämisoikeutta yhteiskunnassa. Yritän seuraavaksi avata yksilön autonomian käsitettä filosofian eri teorioiden kautta ja tuoda sen päihteidenväärinkäyttäjän todellisuuteen. Jotta henkilö voi itse päättää menemisestään katkaisuhoitoon, on hänen kyettävä kahteen asiaan: asiaa koskevan päätöksen tekemiseen ja päätöksen toteuttamiseen. Mikäli katkaisuhoitoon meno tapahtuu jonkun toisen henkilön tahdosta tai jokin asia estää menemisen, niin silloin yksilön itsemäärääminen ei toteudu. Itsemääräämiseen tarvitaan harkinnan, päättämisen ja toiminnan kykyä, jota kutsutaan kompetenssiksi. Juhani Pietarinen kirjoittaa itsemääräämistä ja itsemääräämisoikeutta käsittelevässä artikkelissaan Martin Heidegerin käyttäneen termiä autenttisuus kuvaamaan henkilön omaehtoisuutta ratkaisujen tekemisessä. Autenttisuus on eri asia kuin kompetenssi, sillä kompetenssi edellyttää vain sitä, että henkilö pystyy tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Ollakseen autenttinen hänen tulisi myös pystyä kontrolloimaan ja itsenäisesti perustelemaan ratkaisujen pohjalla olevia halujaan ja käsityksiään. Katkaisuhoitoon haluavan päihteidenväärinkäyttäjän toiveen toteutuminen edellyttää myös toisten ihmisten sekä viranomaisten toimenpiteitä. Itsemääräävällä henkilöllä on oltava valtaa sellaisiin

13 13 asioihin, joista toiveen toteutuminen omien päätösten ja tekojen lisäksi riippuu. Eli henkilö on itsemääräävä silloin, kun hänellä on tarvittava kompetenssi, hän on riittävässä määrin autenttinen ja hänellä on asian toteuttamisen edellyttämä valta. (Pietarinen 1998, ) Itsemääräämisoikeuden harjoittaminen edellyttää henkilöltä ainakin jonkinlaisia psyykkisiä ja fyysisiä valmiuksia itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan. Yleensä nämä valmiudet eli riittävä kompetenssi saavutetaan aikuistuessa, jolloin häntä voidaan pitää autonomisena eli itsemääräävänä yksilönä. (Launis 1998, 51.) Lisäksi on ihmisiä, joilla on juridinen kompetenssi asioidensa hoitamiseksi mutta ei realistista, tosiasiallista kompetenssia. Irma Pahlman (2003, ) tarkastelee väitöskirjassaan, Potilaan itsemääräämisoikeus, henkilön autonomiaa. Päihderiippuvaisen henkilön itsemääräämisoikeuden tosiasiallinen toteutuminen voi olla riippuvainen muista henkilöistä. Omaiset, läheiset, lakisääteinen edunvalvoja (holhooja joka voi puuttua syvälle asiakkaan suvereniteettiin) ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä muut viranomaiset voivat tietoisesti tai tiedostamattaan vaikuttaa henkilön vapaan ja autonomiseen ajatuksen kulkuun ja päätöksen tekoon. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan henkilön vapaata päätäntävaltaa itseään koskevissa asioissa. Juhani Pietarisen kaavalla: X on itsemääräävä Y:n suhteen, jossa X on subjekti ja Y on määräämisen objekti. Autonomialla tarkoitetaan yksilön oikeutta, kykyä ja mahdollisuutta määrätä itse toiminnastaan. Autonomisen henkilön tulee kyetä harkintaan ja toimintaan, joka edellyttää kykyä ja taitoa. Eettisen itsemääräämisen periaatteen mukaan, jokaisen ihmisen moraalista oikeutta itsemääräämiseen on kunnioitettava niin suuressa määrin kuin mahdollista. Moraalisen oikeuden kunnioittaminen tarkoittaa, että kyseisen oikeuden olemassaolo tunnustetaan ja toiminnalla pyritään siihen, että oikeus toteutuisi mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa yksilön kykyä muodostaa perusteltu käsitys asioista ja kykyä tehdä järkeviä johtopäätöksiä tilanteessa, joissa hän joutuu tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Hänelle tulee antaa luotettavaa ja monipuolista tietoa, jota ratkaisujen tekeminen edellyttää. Esimerkiksi päihteidenkäyttäjän kohdalla tämä tarkoittaa riittävän informaation saamista hoitohenkilökunnalta tilanteessa, jossa mietitään esimerkiksi mahdollista jatkohoitoa päihdekuntoutuslaitoksessa. Lisäksi moraalisen oikeuden kunnioittamiseen kuuluu, että henkilön omiin ratkaisuihin perustuvaa toimintaa ei saa estää tai oleellisella tavalla vaikeuttaa, ja hänelle on annettava kaikki se apu, jota hän tarvitsee toteuttaakseen itsemääräämisen alueelle kuuluvia toimintojaan. (Pietarinen 1998, ) Vastuu

14 14 itsestä ja muista tekevät ihmisestä täysivaltaisen, autonomisen yksilön. Vastuulla on yhteys elämän mielekkääksi kokemiseen ja valtaan. Vaikka yksilöllä olisi vähän valtaresursseja tai vallan välineitä, on hän silti harvoin täysin kykenemätön vaikuttamaan elämäänsä millään tavoin. (Hyväri 2001, 279.) Oikeudellisesti itsemäärääminen perustuu ensisijaisimpiin ja koskemattomiin perus- ja ihmisoikeuksiin. Seuraava kuvio (Kuvio 1.) kertoo mitkä eri tekijät (kompetenssi, autenttisuus, vapaaehtoisuus, riittävät psyykkiset ja fyysiset valmiudet) tekevät yksilöstä itsemääräävän eli autonomisen yksilön. Kompetenssi -harkinta -päätöksentekokyky -toimimisenkyky (henkilö pystyy tekemään vain itseään koskevia ratkaisuja) Vapaaehtoisuus omaan päätöksentekoon Autenttisuus -omaehtoinen ratkaisujenteko (kontrollointi ja itsenäinen kyky perustella ratkaisujen pohjalla olevia haluja ja käsityksiä) Psyykkiset ja fyysiset valmiudet itsenäiseen ajatteluun Itsemääräävä, autonominen yksilö Itsemääräävä yksilö on autenttinen ja hänellä on riittävä kompetenssi, minkä lisäksi hänellä on asian toteuttamisen edellyttämä valta. Tämän lisäksi henkilö on riippuvainen ympäröivistä ihmisistä ja heiltä saatavasta tiedosta, jotta autonominen päätöksenteko toteutuu KUVIO 1 Itsemääräävä autonominen yksilö. Itsemääräämisen periaatteen mukaan ihmisen tulee antaa tehdä vapaasti itseään koskevia ratkaisuja. Tämä ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Klassinen filosofi John Stuart Mill ( ) antaa esimerkin miehestä, joka aikoo ylittää sillan tietämättä, ettei se ole turvallinen. Silloin ei ole, Millin mukaan, vastoin miehen toimintavapautta estää häntä ylittämästä siltaa, sillä hän ei ole selvillä kaikista toimintaansa koskevista asioista. Hänen kompetenssinsa eli päätöksentekokykynsä on puutteellinen puuttuvien tietojen takia. Mutta jos mies yhä haluaa ylittää sillan, vaikka hänelle on kerrottu sen vaarallisuudesta, häntä ei saa estää, koska silloin rikottaisiin hänen oikeuttaan toiminnanvapauteen. Millin näkemys on, että kenenkään ratkaisuja ja niiden mukaista toimintaa ei saa rajoittaa edellyttäen, että henkilö on kompetentti niitä tekemään ja että ne koskevat vain henkilöä itseään. Hyväksyttävä perustelu rajoitukselle olisi hänen mukaansa silloin, kun

15 15 loukataan myös toisten ihmisten vastaavaa oikeutta itsemääräämiseen; tällöin puhutaan yhtäläisten oikeuksien vaatimuksesta. Yhtäläisten oikeuksien vaatimus edellyttää yksilöiden itsemääräämisoikeuksien sovittamista yhteisössä siten, etteivät ne loukkaa toisiaan ja että kaikille taataan mahdollisimman laaja yhtäläisten oikeuksien järjestelmä. On myös huomioitava, ettei itsemääräämisoikeuden merkitys tai painoarvo ole kaikissa asioissa sama. Eräät eettiset periaatteet, kuten hyödyn maksimoiminen, lähimmäisistä huolehtiminen ja elämän arvostamisen vaatimukset laittavat punnitsemaan itsemääräämisen periaatteen merkitystä. Mill esitti toimintavapaudelle varauksen, ettei kenenkään teoista saa koitua selvää haittaa kanssaihmisille. Itsemääräämisoikeutta joudutaan siis punnitsemaan hyötyjä ja haittoja vastaan. Tällaisesta tilanteesta voisi esimerkkinä mainita päihteidenväärinkäyttäjän määräämisen pakolla annettavaan hoitoon, jolloin vastakkain ovat henkilön oma tahto sekä viranomaisen näkemys esimerkiksi hänen terveydentilastaan. Eettisesti ongelmallisten tilanteiden ratkaiseminen riippuu siitä, mikä keskinäinen merkitys kilpaileville periaatteille annetaan, lisäksi myös henkilön tilannekompetenssissa voi ilmetä puutteita, jotka tulee ensin varmistaa. Kyseisessä tilanteessa on tarkistettava, ovatko tilannekompetenssin puutteet tilapäisiä vai pysyviä, ja johtuvatko ne ehkä syistä, jotka on mahdollista poistaa, kuten jännityksestä, masennuksesta tai muusta vastaavasta syystä kuten vaikkapa alkoholipsykoosista. (Pietarinen 1998, 34-35, ) Yksilön itsemääräämisoikeudesta seuraa vaatimus, jonka mukaan muiden ihmisten on käyttäydyttävä häntä kohtaan tietyllä tavalla. Yhteiskunnalliset instituutiot, tunnustaessaan tämän vaatimuksen, voivat taata tämän rankaisemalla niitä, jotka rikkovat jonkun itsemääräämisoikeutta vastaan. Koska itsemääräämisellä on sekä sisäinen että ulkoinen ulottuvuus, instituutiot eivät voi taata, että yksilöt todella olisivat itsemäärääviä. Vakavasti mielisairaita, alkoholisteja tai narkomaaneja on perinteisesti pidetty esimerkkeinä ihmisistä, joiden tekojen katsotaan olevan merkittävässä määrin ei-itsemääräytyviä. (Lagerspetz 1998, 99.) Itsemääräämisoikeuden loukkaus, interventio, voi olla oikeutettua tai oikeudetonta. Juridisesti oikeutetulla interventiolla tarkoitetaan tässä tapauksessa tilanteita, joissa yksilön valinnat eivät ole järkeviä ja ne loukkaavat esimerkiksi yksilön terveyttä ja jopa henkeä siinä määrin, että lainsäätäjä on katsonut mahdolliseksi rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta. Kysymyksessä voi tällöin olla pakolla tapahtuva puuttuminen pak-

16 16 kohoidon tapaan. Oikeudettomaksi interventioksi voisi katsoa viranomaisen suorittaman painostuksen henkilön suostumiseksi hänelle suunniteltuun hoitoon. Henkilön autonomiaan voidaan puuttua eri tavoin vaikuttamalla sekä äärimmäisenä keinona manipuloiden. Todellista itsemääräämisoikeutta ei ole, mikäli henkilö ei itse ymmärrä omia intressejään ja niiden mukaista toimintaansa. Tällaisesta tilanteesta esimerkkinä päihdeongelmainen keskellä juomisputkeaan. (Pahlman 2003, 171.) Utilitarismissa voidaan oikeuttaa henkilöön kohdistuvat toimenpiteet yleisellä tai julkisella edulla. Tällainen toiminta voidaan perustella esimerkiksi tartuntavaaran torjumisella tai yhteiskuntamoraalin ylläpidolla eli yleisen edun korostamisella ja yhteisen hyvän maksimoinnilla. (Tuori 2004, 411.) Utilitarismin mukaan moraalisesti oikea toiminta on toimintaa, joka tuottaa suurimman mahdollisen määrän onnellisuutta tai hyvinvointia yhteiskunnassa. (Oksanen 1998, 73.) Utilitarismiin perustuva tahdosta riippumaton hoito on oikeutettua vain silloin, kun sillä suojellaan toisia ihmisiä. Autonominen henkilö tekee itsenäisiä päätöksiä vapaaehtoisesti. Vapaaehtoiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa pakottamalla, suostuttelemalla ja manipuloiden. Mikäli henkilön toimintaan tai mielipiteisiin vaikuttaminen edellä mainituilla toimilla onnistuu, ei voida puhua autonomisesta ja itsemääräytyvästä päätöksenteosta. Henkilön oikeutta sisäiseen ja ulkoiseen vapauteen voidaan kutsua oikeudeksi eheyteen tai koskemattomuuteen eli integriteetiksi. Integriteetti on siis luonteeltaan fyysistä sekä henkistä. Ihmisen ruumis ja persoona nähdään kokonaisuutena, johon muilla ihmisillä ei ole oikeutta koskea ilman lupaa. Henkilön integriteettiä voidaan loukata tuottamalla hänelle henkisiä (sisäisiä) esteitä, jotka vaikeuttavat päätöksen tekoa. Hänen eheyttään voidaan loukata myös estämällä fyysisesti häntä toteuttamasta tahtoaan. (Rauhala 1998, 81.) Manipulaatiolla tarkoitetaan henkilön mielipiteisiin vaikuttamista, vallankäyttöä. Kysymys on henkilön itsemääräämisoikeuden sivuuttamisesta siten, että itsemääräämiseen liittyvien tahdontoimintojen ja itse toiminnan välinen yhteys ei ole aito. Manipulointia voi olla väärän tai puolueellisen tiedon jakaminen, valehtelu, tosiasioiden salaaminen, liioittelu tai tärkeän informaation antamatta jättäminen. Myös psykologisten seikkojen korostaminen ja tunteisiin vetoaminen sekä tunnetilojen hyväksikäyttö on manipulaatiota. (Pahlman 2003, 176.)

17 17 Pakottaminen on henkilön uhkaamista siten, että hänen kykynsä toimia toisin on poissuljettu. Näin pakottaja saa henkilön toimimaan haluamallaan tavalla. Pakko voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkiseen pakkoon. Fyysisellä pakolla tarkoitetaan fyysistä voimaa ja/tai sillä uhkaamista. Psyykkinen uhka muodostuu uhkista ja tarjouksista. (Pahlman 2003, 175.) Hienovaraisimmillaan manipulointi voi olla tosiasioiden valikoivaa kertomista, mutta raaimmillaan se voi olla todellista psyykkistä väkivaltaa. (Lagerspetz 1998, 107.) Alla oleva kuvio (Kuvio 2.) kertoo toimintavapautta rajoittavista (interventio) tekijöistä, jotka vaikuttavat autonomisen yksilön päätöksentekoon. Yksilön toimintavapauden rajoittamisen eli intervention perustelut Juridisesti oikeutettu interventio: yksilön valinnat eivät ole järkeviä ja ne loukkaavat terveyttä tai jopa henkeä Yhtäläisten oikeuksien vaatimus: yksilön oikeus ei saa rikkoa muiden oikeutta vastaan Utilitarismi: yksilöön kohdistetut toimenpiteet oikeutetaan yleisellä tai julkisella edulla Paternalismi: viranomaisen toiminta yksilön parhaaksi, jolloin yksilön päätäntävalta syrjäytyy KUVIO 2 Yksilön toimintavapauden rajoittaminen, interventio. Paternalismi on filosofisena käsitteenä tunnettu jo kauan, joskin tarkastelun näkökulma on ollut valtiokeskeinen. Paternalismi on tällöin kuvattu valtion ( isän ) suhteeksi kansalaisiin ( lapsiin ) eli isä toimii tarkoituksenaan hyvän tekeminen, ja toisaalta isä tekee joko osan tai kaikki ratkaisut ajatellen lastensa hyvinvointia, jolloin lasten päätäntävalta syrjäytyy. Paternalismia voidaan ajatella olevan päihteidenkäyttäjän kohtaamisessa sosiaali- tai päihdetyöntekijän kanssa. Työntekijä omaa alan koulutuksen ja tiedon sekä hän on auktoriteettiasemassa päättämässä lausunnollaan päihteidenkäyttäjän saamasta palvelusta, kärjistäen tilanne muistuttaa isän suhdetta lapseen. Paternalismiin saattaa liittyä pakkoa, manipulaatiota tai suostuttelua. Asiakassuhteessa olevalla henkilöllä ei ole tällöin vapaata valintaoikeutta ja mahdollisuutta itsemääräämiseen. (Pahlman 2003, ) Varsinkin mielenterveyslakiin perustuvassa hoitoon määräämisessä ko-

18 18 rostuvat paternalistiset perusteet, jotka liittyvät potilaan oletettuun henkilökohtaiseen etuun. Tällaisissa tapauksissa katsotaan kysymyksessä olevan epäautonomisen yksilön, jonka tahtoa ja toimintaa voidaan rajoittaa hänen oman etunsa nimissä. Filosofisessa kirjallisuudessa tällaista perustelua kutsutaan heikoksi paternalistiseksi perusteluksi. (Launis 1998, 53.) Yksilön autonomiaa loukkaamatonta paternalismia kutsutaan pehmeäksi paternalismiksi, mikä ei edellytä toiminnan oikeuttamista kovan paternalismin tavoin. Pehmeä paternalismi katsotaan oikeutetuksi silloin, kun se perustuu paternalisoidun henkilön jonkinasteiseen suostumukseen. Tällöin suostumus voi olla eksplisiittinen, epäsuora tai hypoteettinen. Pehmeän paternalismin katsotaan yleensä olevan oikeutettua vajaavaltaisiin henkilöihin kohdistettuna kuten esimerkiksi alaikäisiin. Kovassa paternalismissa voidaan erottaa, jo aikaisemmin mainittu, heikko paternalismi ja vahva paternalismi. Heikko paternalismi voidaan oikeuttaa siinä tapauksessa, mikäli intervention kohteena oleva henkilö ei ole sillä hetkellä kykenevä järkevään ja vapaaehtoiseen päätöksentekoon ja on muuten vaarassa vahingoittaa itseään. Mikäli tämä ehto jää täyttymättä on paternalismi vahvaa ja oikeutuksetonta. (Sarvanti 1997, 242.) Voiko valtio käyttää paternalismia suhteessa kansalaisiin edellyttämällä näiltä päihdetietoisuutta ja terveiden elämäntapojen hyväksymistä? Voiko valtio tällöin kieltäytyä hoitamasta päihteidenkäyttäjää? Kuitenkin valtion ja käytännön tasolla sen viranomaisten odotetaan olevan puolueettomia ja tasapuolisia. Päihteitä väärinkäyttävän ihmisen ajatellaan yleensä Suomessa olevan vapaa päättämään itse omasta elämästään, teoistaan ja motiiveistaan. Mitä vapauden ajatellaan todella tarkoittavan, mitä vapaus oikeasti on? Vapaus käsitteenä on herättänyt keskustelua läpi vuosisatojen. Isaiah Berlin ( ) on tehnyt tunnetuksi vanhan jaottelun positiivisen ja negatiivisen vapauden välillä. Hänen mukaansa, kaksi vapauden käsitettä, negatiivinen ja positiivinen on erotettava toisistaan, sillä ei voida puhua vain yhdestä kaiken kattavasta vapauden käsitteestä. Berlinin mukaan negatiivinen vapaus on vapautta rajoituksista (vapautta jostakin), positiivinen vapaus on vapautta seurata jotakin erityistä elämänmuotoa (vapautta johonkin). Positiivisen vapauden merkitys viittaa hänen mukaansa itsensä herrana olemiseen vastakohtana ulkopuolisten voimien vaikutuksesta toimimiselle. Negatiivinen vapaus puolestaan tarkoittaa rajoituksien poissaoloa. Itse asiassa Isaiah Berlin toistaa Thomas Hobbesin Leviathanissaan (1651) esille nostamaa negatiivisen vapauden käsitettä, jonka mukaan vapautemme ei muodostu mistään

19 19 muusta, kuin meidän voimiemme käyttöön kohdistuvien ulkoisten esteiden poissaolosta. Tämä teoria oli noussut näkyvään asemaan englantilaisessa poliittisessa keskustelussa 1600-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin kuninkaan valtaoikeuksien kriitikot käyttivät sitä väittäessään, että vapautta ei rajoita ainoastaan varsinainen estäminen tai sen uhka, vaan myös silkka tietoisuus siitä, että elämme riippuvaisina muiden ihmisten hyvästä tahdosta ja että ihminen on ihmiselle susi ilman valtion suojaa. (Skinner 2003, 7-13, 19, 24.) John Locke ( ) esitti, että yhteiskunnan pitää kunnioittaa yksilöiden luonnollisia oikeuksia ja sen tärkein tehtävä on turvata kansalaisille elämän vapaus ja omaisuus. Locken mukaan jokaisella ihmisellä on omaisuus omassa persoonassaan, eikä siihen ole muilla oikeutta. Hänen näkemyksillään on ollut suuri historiallinen merkitys, muun muassa ihmisoikeuksien julistukseen sisältyy monia Locken esittämiä vaatimuksia ja niiden perusteluja. (Pietarinen 1998, 42.) Eerik Lagerspetzin (1998, 101) mukaan: itsemääräämisestä on useita näkemyksiä; vallasta on lukemattomia. Tietynlaisen vallan kohteena oleminen rajoittaa yksilön itsemääräämistä tai jopa estää sen. Tästä syystä valta koetaan usein pahana ja negatiivisena. Yksilön oikeus itsemääräämiseen ja kaikkien yksilöiden keskinäinen riippuvuus antaa oikeuden myös instituutioille (poliisille, tuomioistuimille, byrokratialle ja niin edelleen) toimia tietyllä tavoin, jotta yksilön oikeudet toteutuisivat. Samat oikeudet rajoittavat vallankäyttöä mutta myös jakavat valtaa uudelleen. Michel Foucaultin mukaan ( ) vallan ja yksilön itsemääräämisen suhde, eli autonominen yksilö, ei ole mikään ylihistoriallinen vakio vaan määrättyjen sosiaalisten olosuhteiden tulos. Nämä suhteet ovat olennaisesti valtasuhteita. Foucaultin mukaan ihminen on sellainen miksi hänet tehdään tai millaiseksi hän itse tekee itsensä, tällöin todellisia valtasuhteiden ulkopuolisia intressejä ei ole, koska kaikki ihmisyyden aspektit ovat tai ainakin voivat olla vallan tulosta. Tästä tuloksena oleva autonominen, itsemääräävä ihminen on vain eräs historiallisesti syntynyt käsitys, joka liittyy tiettyihin vallankäytön strategioihin. Foucaultin ajatuksista voimme tiivistäen todeta, että yksilön itsemääräämisen edellytyksenä ovat psyykkiset kyvyt. Yksilöille, joilla nämä kyvyt ovat riittävästi kehittyneet, voidaan taata täysimittainen itsemääräämisoikeus. Tästä seuraa, että yhteiskunnan instituutioille myönnetään lähes rajattomat valtuudet suhteessa niihin yksilöihin, joiden katsotaan olevan syystä tai toisesta vailla näitä kykyjä. Instituutiot kehittävät ja käyttävät erilaisia menetelmiä, joilla ihmiset voidaan luokitella täysivaltaisiksi tai esimerkiksi lapsiksi, mielisairaiksi, vajaamielisiksi tai muuten poikkeaviksi ja

20 20 näin ollen kykenemättömiksi itsemääräämiseen. Näihin ei-täysivaltaisiin henkilöihin voidaan sitten soveltaa erilaisia pakottamisen ja rajoittamisen muotoja, heidän oman etunsa vuoksi. Ihmisten luokittelu erilaisiin ryhmiin on tärkeä vallan lähde, joka samanaikaisesti sekä mahdollistaa instituutioiden vallan laajentamisen, mutta myös sen kaventamisen. Mitä tehokkaimmin yhteiskunta pyrkii takaamaan tietyille ihmisryhmille tietyn oikeuden, sitä enemmän tarvitaan toisia viranomaisia valvomaan tämän oikeuden toteutumista, tutkimaan mahdollisia oikeuden loukkauksia ja rankaisemaan siihen syyllistyneitä, Joidenkin ihmisryhmien vallan rajoittaminen on modernissa yhteiskunnassa keskeinen tapa perustella toisten ryhmien vallan laajentamista. (Lagerspetz 1998, 102, ) Foucault kuvaa 1600-luvun lopun suunnitellut toimenpiteet kaupungissa johon olisi puhjennut rutto. Koko kaupunki olisi suljettu ja ihmiset lukittu koteihinsa. Kaikkialle ulottuisi valvonta, jossa kaikki tapahtumat kirjataan, yksilöt asetetaan määräpaikoillensa heidän vähäisempienkin liikkeiden kontrolloimiseksi, missä hallinnollisen keskuksen ja periferian välillä toimii katkeamaton yhteys vallankäytön hierarkkisen kaavan mukaan ja missä kaikki yksilöt jatkuvasti jäljitetään ja tutkitaan luokiteltaviksi elävien, sairaiden tai kuolleiden joukkoon. Tästä kaikesta muodostuu tiukka kurinpitojärjestys, kurinpitovalta luvun alusta lähtien kurinpitovaltaa edustivat mielisairaalat, rangaistuslaitokset, koulukodit, kasvatuslaitokset sekä myös sairaalat. Niiden toiminnassa käytettiin binääristä jakoa ja yksilön leimaamista (hullu-tervejärkinen, vaarallinen-vaaraton, normaali-epänormaali). Keinojen ja instituutioiden olemassaolo, tavoitteenaan epänormaalien yksilöiden mittaaminen, valvominen ja ojentaminen, saa toimimaan ne vallan mekanismit, joita ennen vaati ruton pelko. Vielä tänä päivänä Foucaultin mukaan kaikki ne vallan mekanismit, jotka on asetettu ympäröimään epänormaaleja yksilöitä ovat lähtöisin vuosisatojen takaisesta tilanteesta, jolloin kaikkien yksilöiden oli oltava tarkasti omilla paikoillaan, luokiteltuina ja liikkumattomina, ruton leviämisen estämiseksi. (Foucault 2000, 266, 269, ) Voimme tarkastella instituutioita, kuten mielisairaaloita ja vankiloita Foucaultin tavoin, osina tietynlaisia vallan ja tiedon komplekseja kysyen, minkälaisiin käsityksiin mielisairaudesta ja rikollisuudesta ne perustuvat. (Lagerspetz 1998, 139.) Kurinpidon funktioiden muotoutumiseen vaikutti Foucaultin mukaan filosofi Benthamin Panopticon-käsite. Panopticon on arkkitehtoninen kaava, jossa reuna-alueella on kehän muotoinen rakennus ja keskellä torni, jonka leveistä ikkunoista näkyy kehän sisäpuoli.

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Potilaan asema ja oikeudet

Potilaan asema ja oikeudet Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon

Lisätiedot

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy Muuttuva päihdetyö Pohjois-Karjalassa 16.1.2018 Heidi Poikonen, sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos Päihdepalvelujen oikeudellinen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 19.1.2017 Liisa Murto Kynnys ry Itsemääräämisoikeus Perustuu perus- ja ihmisoikeuksiin Itsemääräämisoikeus lähtee jokaisen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä 13.11.2017 Lapsen itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa Merike Helander Merike Helander, lakimies 13.11.2017 2 YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (Sops

Lisätiedot

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen

Lisätiedot

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos

Lotta Hämeen-Anttila. hallitusneuvos 25.4.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos UUSI ASIAKAS- JA POTILASLAKI Itsemääräämisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus NYKYTILA Itsemääräämisoikeutta tukevia ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevia

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä

VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja 1 Kuka on asiakas (palvelun käyttäjä) PL (19 ) jokainen Kuntalaki (1 ) kunnan asukas SHL (14 ) kunnan asukas AsiakasL (3 ) sosiaalihuoltoa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki

Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Sosiaalihuollon lainsäädännön arvolähtökohdat ja arki Petteri Niemi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Sosiaalialan palvelujen priorisoinnin mallit ja etiikka -tutkimusprojektin

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola

Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea. Sanna Ahola Itsemääräämisoikeuden käyttöön voi tarvita tukea Sanna Ahola 25.4.2017 Sanna Ahola 1 Mitä itsemääräämisoikeus tarkoittaa? Oikeus päättää omista asioistaan kaikkia koskevien reunaehtojen rajoissa Missä

Lisätiedot

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Päivi Niiranen-Linkama

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Meneekö itsemääräämisoikeus muistin mukana?

Meneekö itsemääräämisoikeus muistin mukana? Meneekö itsemääräämisoikeus muistin mukana? A-klinikkasäätiö / Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Asiantuntija Heidi Härmä Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioittamisen edellytyksenä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Huostaanotto ja lapsen oikeudet. Raija Huhtanen

Huostaanotto ja lapsen oikeudet. Raija Huhtanen Huostaanotto ja lapsen oikeudet Raija Huhtanen 15.3.2018 Huostaanottoa koskeva päätöksenteko Huostaanoton osapuolet Lapsi Vanhempi/huoltaja Viranomainen julkisen vallan edustajana, tehtävänä yleisen edun

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Timo Turunen timo.turunen@riihimaki.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Riihimäen

Lisätiedot

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Maria Ekroth maria.ekroth@reumaliitto.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen

Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Kehitysvammapsykiatrian koulutuspäivä Helsinki 10.4.2014 Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Peruste: Perusoikeudet Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi Perhekeskustyöpaja 23.11.2017 Leena Normia-Ahlsten 27.11.2017 1 Lähtökohdat Palvelujen piiriin voi hakeutua itse halutessaan, ei edellytetä ilmoitusta

Lisätiedot

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi

Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia. Erofoorumi Paraneeko lapsen asema lakiuudistuksen myötä? Lapsen edun ja osallisuuden toteutumisen arviointia Erofoorumi 2018 22.3.2018 1 Lapsen asemaan koskevat keskeiset muutokset Lakiuudistuksen tavoite : lapsen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot