PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa"

Transkriptio

1 PAKKO JA AUTONOMIA Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa Anette Malinen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö Sosiaalialan AMK- jatkotutkinto Päihteet ja syrjäytyminen Sosionomi ylempi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Malinen, Anette. Pakko ja autonomia. Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa. Järvenpää, syksy 2006, 137 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Sosiaalialan AMK- jatkotutkinto, päihteet ja syrjäytyminen, Sosionomi ylempi (AMK). Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia päihteidenkäyttäjän itsemääräämisoikeutta eli autonomiaa sosiaali- ja päihdehuollossa. Tutkimuskysymykset koskivat päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten määritelmää yksilön autonomiasta sekä heidän mielipidettään päihteidenkäyttäjään kohdistetuista (pakko)toimenpiteistä ja pakkohoidosta eli tahdosta riippumattomasta hoidosta. Lisäksi selvitettiin, miten päihteidenkäyttäjän toimintavapauden (autonomian) rajoittaminen eli interventio perustellaan. Tutkimusaineistona on käytetty 16 päihteidenväärinkäyttäjän teemahaastattelua, 65 päihteidenväärinkäyttäjän asiakaskertomusta sosiaalitoimesta ja A-klinikalta sekä 27 viranomaisen (sosiaali- ja päihdetyöntekijän sekä kunnallispoliitikon) Vinjett-vastausta. Tutkimusmateriaali on kerätty kevään ja kesän 2004 aikana. Opinnäytetyön aluksi selvitetään yksilön autonomiaa ja autonomian rajoitusten, interventioiden, toteutustapoja filosofisten teorioiden kautta. Tämän jälkeen siirrytään suomalaisen päihdehuollon historiaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittymiseen sekä tahdosta riippumattoman hoidon eli pakkohoidon kriteereihin, joita tarkastellaan päihteidenkäyttäjän autonomian kautta. Opinnäytetyön viitekehyksen jälkeen on tutkimusaineiston ja metodin sekä analyysitapojen esittely. Tutkimus on kvalitatiivinen. Lopuksi esitellään tutkimuksen tulokset sekä johtopäätökset. Sekä viranomaiset että päihteidenväärinkäyttäjät ovat samaa mieltä siitä, että väkisin ketään ei voi hoitaa, mutta pakkotoimenpiteitä tietyissä tilanteissa tarvitaan. Pakkotoimenpiteiden käyttö on päihteidenväärinkäyttäjien mielestä oikeutettua väkivaltaisia, alaikäisiä, psyykkisesti tai fyysisesti huonossa kunnossa olevia kohtaan. Viranomaiset käyttäisivät pakkotoimenpiteitä lisäksi raskaana olevien päihteidenkäyttäjien kohdalla. Tutkimusaineiston perusteella päihteidenkäyttäjiin käytetään paternalistista valtaa erilaisen ohjailun ja suostuttelun muodossa. Utilitaristista, juridisesti oikeutettua sekä yhtäläisiin oikeuksiin perustavaa vallankäyttöä näkyi erilaisten pakkotoimenpiteiden muodossa. Viranomaisten vallankäyttö on pääsääntöisesti rajoittunut tiettyihin tilanteisiin (lapsiperhe, asunnottomuus). Mikäli yksilö ei aiheuta päihteidenkäytöllään vaaraa tai häiriötä muille ihmisille, saa hän autonomisesti päättää päihteidenkäytöstään ilman pelkoa viranomaisinterventiosta. Moniongelmaiselle päihteidenkäyttäjälle tulisi tarjota keskitetysti sosiaali- ja päihdehuollon palveluita, jotta heidän kierrättämisensä eri viranomaisten luona loppuisi. Tällöin myös heidän elämäntilanteensa parantaminen ja hoitoonohjaus olisi helpompaa sekä viranomaisyhteistyö tuloksekasta. Asiasanat: pakkohoito, autonomia, päihdehuolto, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Malinen, Anette. Coercion and autonomy. A substance abuser in social services and substance abusers treatment. (Pakko ja autonomia. Päihteidenkäyttäjä sosiaali- ja päihdehuollossa.) Järvenpää, Autumn 2006, Language: Finnish, 137 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Järvenpää Unit. Second-Cycle Degree Programme in Social Services. Drugs and Marginalisation. The aim of the study was to explore how the autonomy of the substance abusers is defined in the social services and the substance abuse treatment. The objective was also to find out the opinions of the authorities and the substance abusers about the coercive measures, and how they define the intervention, i.e. the autonomy limitation of the individuals. Theme interviews of 16 substance abusers and the Vinjett-research have been used as research material. The material also consists of 65 files concerning the substance abusers in the social services and A-clinic. The whole material has been collected during the spring and the summer of First, the autonomy and the intervention have been studied by going through philosophical theories. Then, the history of the Finnish substance abuser treatment and the development of the social and public health service legislation are presented. The focus is specially on the criteria of the coercive measures which have been examined through the autonomy of the substance abusers. After discussing the frame of reference, the research material and the research and analysis methods have been presented. The research is qualitative. Finally the results of the research and the conclusions have been presented. Both authorities and substance abusers agree that nobody can be treated involuntarily, but the coercive measures are needed in the certain situations. The substance users see that the use of the coercive measures is justified to treat the persons who are violent, underaged, or physically or mentally sick. Authorities would also use coercive measures to treat female substance abusers during their pregnancy. The study proved that the paternalistic force is used to treat the substance abusers by using different guidance and persuasion. The exercise of power by authorities is mainly limited to certain situations (families with children, homelessness). If the substance abuser does not cause danger or disturbance, he/she is allowed to decide his/her substance abuse without a fear of intervention by the authorities. Social services and the substance abuser treatment should be offered centralized for the multi-problematic abusers to stop their circulation from oine authority to another. This would help to improve their situation and would make it easier to guide them to the treatment. It would also ease the co-operation between the authorities. Key words: substance abusers treatment, coercive measure, autonomy, qualitative research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO Tutkimustehtävä PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN AUTONOMIAN MÄÄRITELMÄT Itsemääräämisoikeus, autonomia ja paternalismi AUTONOMIA JA KONTROLLI SUOMALAISEN PÄIHDEHUOLLON HISTORIALLISESSA KAARESSA Päihdehuolto osana sosiaalihuoltoa Suhtautuminen päihteidenkäyttäjän autonomiaan lainsäädännön kehittymisen myötä Päihdehuollon kehittyminen yhdessä lainsäädännön kanssa YKSILÖN AUTONOMIA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ERITYISLAIT Yksilön oikeudellinen asema tahdosta riippumattomassa hoidossa Yksilön autonomia ja päihde- ja mielenterveyslainsäädäntö Pakkohoitokäytännöt Ruotsissa TUTKIMUSAINEISTO JA METODI SEKÄ ANALYYSIMENETELMÄT Tutkimukselliset lähtökohdat Tutkimuspaikkakuntien valinta Tutkimusaineisto Asiakaskertomukset Yksilöhaastattelut Vinjett- tutkimus Tutkimusmetodi ja tutkimusaineiston analyysimenetelmät MCD-analyysin käyttö vastauksien tulkinnassa PÄIHTEIDENVÄÄRINKÄYTTÄJIEN HAASTATTELUTULOKSET Haastateltujen mielipiteet ja kokemukset pakosta Mielipiteet omasta pakkohoidosta Haastateltujen esittämät toimenpidevaihtoehdot Päihdeongelmaisten vanhempien lasten huomioiminen Väkivaltainen päihteidenkäyttäjä Päihdehuollon palvelut vaihtoehtoina pakkotoimenpiteille.88

5 6.2 Haastateltujen kokemukset katkaisuhoidosta Haastateltujen kokemukset pakkotoimenpiteistä VINJETT- VASTAUKSIEN JA ASIAKASKERTOMUKSIEN TULOKSET Viranomaisten Vinjett- vastaukset Asiakaskertomukset JOHTOPÄÄTÖKSET.110 LÄHTEET 120 LIITTEET Liite 1. Haastattelukysymykset Liite 2. Infokirje haastateltaville Liite 3. Suostumus haastatteluun Liite 4. Kysymykset ja kuvaukset Vinjetteistä

6 1. JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena ovat päihteidenväärinkäyttäjien ja eri viranomaisten (sosiaali- ja päihdetyöntekijöiden, sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenten) näkemykset tahdosta riippumattomasta hoidosta ja muiden mahdollisten pakkotoimenpiteiden käytöstä päihdehuollossa 2000-luvun Suomessa. Puuttuminen yksilön itsemääräämisoikeuteen eli autonomiaan on päihdetyössä ja politiikassa herkkä alue, koska sitä määrittävät myös lait ja työetiikka. Päihteidenkäyttäjän oikeus itse määrätä hoidostaan liittyy läheisesti yksilön tärkeimpiin ihmis- ja perusoikeuksiin, joista muun muassa Suomen perustuslain 7 toteaa, että jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Kysymys autonomiasta on koko liberaalin yhteiskunnan kannalta keskeinen kysymys: kuka saa puuttua toisen tekemisiin ja millä legitimiteetillä sekä perustelulla. Opinnäytetyöni tutkimusaineisto on osa laajempaa Kerstin Steniuksen johtamaan tutkimusta, Lokal missbrukarvård och socialt medborgarskap. Tvångsvård och alternativa kontroll- och vårdinsatser i finska och svenska kommuner eli Paikallinen päihdehuolto ja sosiaalinen kansalaisuus, Pakkohoito ja vaihtoehtoiset kontrolli- ja hoitotoimenpiteet ruotsalaisissa ja suomalaisissa kunnissa, joka julkaistaan artikkelikokoelmana vuoden 2007 aikana Ruotsissa. Steniuksen tutkimuksessa vertaillaan kolmen suomalaisen ja kolmen ruotsalaisen kunnan sosiaalipalveluiden toimenpiteitä raskaasti päihteitä väärinkäyttäviin henkilöihin. Tutkimuksessa analysoidaan maiden välisten erojen lisäksi myös eroja eri kuntien välillä ja kuinka päihteidenkäyttäjiin kohdistetut toimenpiteet ovat vaihdelleet luvulta nykypäivään. Ruotsissa käytetään edelleen suhteellisen laajamittaisesti tahdosta riippumatonta hoitoa eli pakkohoitoa. Sen sijaan Suomessa on vuodesta 1987 lähtien käytetty pakkohoitoa vähenevästi. Työskennellessäni edellä mainitussa tutkimusprojektissa havaitsin päihteidenväärinkäyttäjien elämänpiiriin kuuluvan enemmän tai vähemmän poliisin, vankilan, terveyden- ja sosiaalihuollon sekä päihdehuollon toimenpiteet. Kukin viranomainen tuntui keskittyvän vain omaan sektoriinsa, jolloin vastuunotto päihteidenkäyttäjän elämäntilanteen selkiyttämisestä ja siihen liittyvä yhteistyö eri viranomaisten välillä näytti puuttuvan. Tämä kenties johtuu päihteidenkäyttäjien motivaation ja vapaaehtoisuuden ko-

7 7 rostamisesta hoitopolitiikassa sekä henkilöiden moniongelmaisuudesta. Jos päihteidenkäyttäjän oma motivaatio ei riitä pitkäjänteiseen itsensä kuntouttamiseen ja elämänhallinnan takaisin saamiseen, on yleensä lopputuloksena päihdeongelman jatkuminen ja päihdepalveluiden epätasainen vuosikausia kestävä käyttö. Heikkoa puuttumista perustellaan sillä, että henkilöt ovat autonomisia yksilöitä, joiden hoito tahdosta riippumatta (pakkohoito) ei tuottaisi tarkoitettua tulosta ja että yksilö on vapaa ja vastuullinen omasta elämästään. Vierittääkö tämä ajattelu vastuun pois viranomaisilta ja muilta kanssaihmisiltä? Olemmeko Klaus Mäkelää (1999, 23, 222) lainatakseni etäkohteliaita, eli ylläpidämme päihteidenkäyttäjien negatiivisia kasvoja, vapauspiiriä ja toimintatilaa, kun voisimme tukea yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän tarpeita? Ihmisten kanssakäymisen ongelmat valtiollistuvat, byrokratisoituvat ja ammatillistuvat, jolloin yhä useampi ihminen liukuu normaalien sosiaalisten toimintojen ulkopuolelle, niin että ainoita omaisia ovat lopulta viranomaiset. Haluan tässä tutkimuksessa selvittää päihteidenväärinkäyttäjien sekä viranomaisten mielipiteitä tahdosta riippumattomasta hoidosta sekä muista päihteidenkäyttäjään suunnatuista pakkotoimenpiteistä, jotka rajoittavat heidän toimintavapauttaan omissa asioissaan. Kaikki päihteet altistavat syrjäytymiselle ja osa väestöstämme syrjäytyy alkoholin vuoksi. Kuinka paljon riskiyhteiskunta tarvitsee syrjäytyneitä niin kutsuttujen menestyvien rinnalle kontrastiksi? Mikä tilaus päihteidenväärinkäyttäjien olemassaololla on valtaväestölle, sille että on olemassa ihmisryhmä, jolla menee vielä huonommin kuin muilla? Syrjäytyneiden määritteleminen toisiksi, voi olla implisiittistä tai eksplisiittistä, viitteellistä tai julkilausuttua. Jo itse sana kertoo, että on olemassa toisia, jotka ovat epäonnistuneita, haavoittuvia, passiivisia, heikkoja, muista riippuvaisia, epäpäteviä ja reunoille ajautuneita ihmisiä. Syrjäytyminen toiseutena sisältää tällöin kaksinkertaisesti torjuvaa symboliikkaa. (Helne 2002, 78, 87, 117.) Syrjäytymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilön ja yhteiskunnan väliset sidokset ovat höltyneet ja jonka johdosta henkilö on suljettu joko kokonaan tai osittain oman yhteiskuntansa täyden osallisuuden ulkopuolelle. Syrjäytyminen on sekä taloudellista että henkistä ja usein monien asioiden summa. (Uusitalo 1998, 7-9.) Syrjäytynyt päihteidenkäyttäjä ei välttämättä omaa muiden silmissä täydellistä itsemääräämisoikeutta omaan elämäänsä, vaan häneen voidaan kohdistaa erilaisia interventioita. Päihteidenkäyttäjän määritteleminen toiseksi on eräänlaista nöyryyttämistä, johon hän usein törmää jokapäiväisessä elämänpiirissään ja asioidessaan eri viranomaisten parissa. (Holmila, Ahtola & Stenius 1989, ) Yritän tutkimusaineiston avulla selvittää sitä, että onko olemassa viranomaisten tai päihteiden-

8 väärinkäyttäjien mielestä toisia, joille pakkotoimenpiteet ovat oikeutetumpia kuin muille ihmisille. 8 Päihde-ehtoinen sairaalahoito on lisääntynyt 1990-luvun aikana, kuten myös päihteidenkäyttäjien psykiatrinen laitoshoito. Lisäksi päihteidenkäyttäjien hoidon medikalisoituminen on kasvattanut lääkeriippuvuutta. Kaukosen (2000, ) mukaan mitä vaikeampi asiakkaan sosiaalinen asema on sitä vähäisemmin resurssein häntä nykyisin hoidetaan. Toisaalta mitä tehokkaammin päihdehuollon erityispalveluja on käytetty ja niitä on ollut tarjolla, sitä vähemmän päihde-ehtoinen palvelutarve on kohdistunut sosiaali- ja terveyshuollon yleisiin palveluihin. Ongelmana päihdehuollossa ovatkin eri paikkakuntien keskinäiset eroavaisuudet päihdepalveluiden järjestämisessä. Timo Mutalahti (1996, 13) kirjoittaa päihdeasiamiesprojektin loppuraportissa: Päihdehuollon asiakkaan oikeudellinen asema, että päihdeongelmaisen oikeudelliseen asemaan vaikuttavat säännökset ovat päihdehuollon viranomaisille, työntekijöille ja erityisesti päihdeongelmaisille itselleen jäsentymätön kokonaisuus. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on kehittynyt puitelaeiksi, joiden väljästi kirjatut säännökset siirtävät päätösvaltaa paikallisille viranomaisille ja kunnallispoliitikoille. Päätösvallan siirtyminen paikallistasolle ja asiakkaan oikeudellisen aseman täsmentymättömyys ovat heikentäneet julkisen talouden rahoituskriisin aikana päihdeongelmaisten oikeusturvaa, asia jonka näen ongelmakohtana myös tämän tutkimuksen kysymyksenasetteluissa. 1.1 Tutkimustehtävä Olen tutkimusaineiston kautta kiinnostunut autonomian ja pakon kuvasta todellisissa tapahtumissa sekä kuvitteellisissa ja yleispätevissä tapauskuvauksissa. Tutkimusaineistoa läpikäydessäni keskityn seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Mikä on päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten määritelmä yksilön autonomiasta sosiaali- ja päihdehuollossa? 2. Mikä on päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten näkemys päihteidenkäyttäjään kohdistetuista (pakko)toimenpiteistä ja pakkohoidosta eli tahdosta riippumattomasta hoidosta? 3. Miten päihteidenkäyttäjän toimintavapauden (autonomian) rajoittaminen eli interventio perustellaan?

9 9 Tutkimusaineisto sisältää päihteidenväärinkäyttäjien ja viranomaisten näkökantoja samoihin konkreettisiin tapahtumiin. Tämä mahdollistaa konfliktien ja yhteneväisyyksien löytämisen eri ryhmien väliltä. Tutkin yksilön itsemääräämisoikeutta ja viranomaisten tapaa toimia. Voidaanko kaikki tai jokin viranomaisten toiminta tulkita sekaantumiseksi asiakkaan tahtoon ja käytetäänkö siinä jonkinasteista pakkoa? Tähän kysymykseen yritän löytää vastauksen tutkimusaineistosta esiin nousevien mahdollisten konfliktien (asiakkaan tahto viranomaisen toiminta) tarkastelun avulla. Itsemääräämisoikeus eli autonomia ja pakko ovat käsitteitä, joiden käytännöllistä sisältöä analysoin tutkimusaineiston kautta. Päihteidenkäyttäjän autonomisuutta selvitän viranomaisten Vinjett- vastauksien ja päihteidenväärinkäyttäjien haastattelujen avulla. Vinjettien (eli neljän kuvitteellisen henkilön elämäntilanteenkuvauksien ja niihin liittyvien kysymyksien) sekä päihteidenväärinkäyttäjien haastattelujen avulla selvitän kummankin ryhmän näkemykset pakosta yleisesti tai pakosta tietyissä tilanteissa käytettyinä eli milloin päihteidenkäyttäjän toimintavapauden rajoittaminen eli interventio hyväksytään. Tämä antaa syvemmän kuvan käsitteen käytöstä sekä sisällöstä viranomaisten ja päihteidenväärinkäyttäjien kohdalla. Kolmelta tutkimuspaikkakunnalta keräämäni päihteidenväärinkäyttäjien asiakaskertomukset ovat tärkeää taustatietoa siitä, miten paljon hoitoa henkilöt ovat kyseisenä tutkimusajankohtana (vuodet ) saaneet. Asiakaskertomukset antavat kuvan heidän hoitohistoriastaan, mutta se ei ole varsinainen tutkimustulos. Tutkimuksessani tarkastelen siis pakon kuvauksia. Esiintyykö pakkoa päihteidenväärinkäyttäjän itse hakeutuessa hoitoon esimerkiksi hänen läheistensä tai viranomaisten taholta, entä hoidon aikana tai sen jälkeen? Tämän jälkeen aukeavat myös muut teemat. Tutkimuksen tavoite on tuoda esiin päihdehuollon asiakkaiden kokemuksia sekä viranomaisten mielipiteitä asiakkaan autonomisuudesta suhteessa hoitopolitiikkaan ja tahdonvastaisen hoidon käyttöön. Koska Ruotsissa käytetään tahdosta riippumatonta hoitoa enemmän kuin meillä, on tutkimukseen valittujen henkilöiden valintakriteerinä käytetty Ruotsin pakkohoitolakia (LVM-laki) yhteneväisen aineiston löytämiseksi. Tutkimusaineiston läpikäynnissä käytän kvalitatiivista aineistolähtöistä diskurssianalyysiä (MCD-analyysi), jossa etsin tutkimuksen kannalta keskeisiä teemoja tekstistä taulukoihin, minkä jälkeen luokittelen ne omiin kategorioihinsa tuloksia varten. Käytän tässä opinnäytetyössä vain Suomesta ke-

10 räämääni aineistoa eikä tarkoitukseni ole tehdä vertailuja tutkimuksen tuloksissa Suomen ja Ruotsin välillä. 10 Päihteidenväärinkäyttäjällä tarkoitan tässä tutkimuksessa henkilöä, joka käyttää runsaasti alkoholia, huumausaineita, lääkkeitä tai muita päihdyttäviä aineita päihtymystarkoituksessa. Sana päihteidenväärinkäyttäjä on otettu tähän työhön aikaisemmin mainitusta Kerstin Steniuksen tutkimuksesta, jonka tutkimusaineistoa käytetään tässä opinnäytetyössä. Tutkimusaineiston kaikkien haastateltujen henkilöiden on arvioitu, heidän valintansa yhteydessä, täyttävän Ruotsin LVM-lain (pakkohoitolaki) määritelmät (Ruotsin LVM-laki käyttää termiä päihteidenväärinkäyttäjä). Heidän päihteidenkäyttönsä on jatkuvaa ja asianomainen henkilö asettaa terveytensä sen vuoksi vakavaan vaaraan. Lisäksi jatkuvalla päihteidenkäytöllä on ilmeinen vaara pilata hänen elämänsä ja/tai voidaan pelätä, että hän aiheuttaa vakavaa vahinkoa joko itselleen tai läheisilleen. Termi päihdeongelmainen ei mielestäni ole yhtä kuvaava tähän tutkimukseen, sillä päihdeongelma ei tee henkilöstä automaattisesti päihdehuollon asiakasta. (Mutalahti 1996, 28.) Tähän tutkimukseen on etsitty henkilöitä, joilla on vuosien omakohtainen kokemus päihteidenkäytöstä ja päihdehuollosta ja jotka edustavat päihteidenkäyttäjien kovaa ydintä. Tästä syystä päihteidenväärinkäyttäjä on terminä sopiva kuvaamaan myös tämän tutkimuksen henkilöitä, vaikkakin se on hieman vanhahtava ja moraalisesti varsin vahva (väärinkäyttäjä) PAV- lain aikanaan käyttämä termi Tässä tutkimuksessa käytän rinnakkain termejä pakkohoito sekä tahdosta riippumaton hoito kuvaamaan samaa asiaa eli henkilön hoitamista ilman hänen suostumustaan. Tahdosta riippumaton hoito on Suomen lainsäädännöstä omaksuttu käsite, joka on sisällöltään hieman tarkempi ja laajempi kuin siitä tavallisesti käytetyt synonyymit pakkohoito sekä joissakin teksteissä esiintyvä tahdonvastainen hoito. Pakkohoito ja tahdonvastainen hoito keskittyvät lähinnä tilanteisiin, joissa henkilö on ilmaissut vastustavansa hänelle esitettyä hoitoa. Hoito tahdosta riippumatta käsittää myös ne tilanteet, joissa henkilö ei ole kykenevä ilmaisemaan tahtoaan tai hänen tahdostaan ei olla varmoja. Rajanvedolla on merkitystä esimerkiksi tajuttoman, päihtyneen tai hyvin sekavan henkilön hoidossa, jolloin ei välttämättä ole selkeästi määriteltävissä, mikä on henkilön oma kanta hoidosta. Tarkemmin tahdosta riippumatta annettavasta hoidosta ja sitä määrittävistä lakinormeista kerron myöhemmin tässä työssä omassa luvussaan. (Lehtinen et al, 1989, 80.)

11 11 Pakolla ja pakkotoimenpiteillä kuvataan tässä tutkimuksessa päihteidenkäyttäjän ja häntä ympäröivien ihmisten (muun muassa perheenjäsenet ja viranomaiset) välistä suhdetta ja siihen liittyviä ehtoja tai interventioita silloin, kun kysymyksessä on esimerkiksi katkaisuhoitoon meneminen tai muuhun päihdehuollon palveluun osallistuminen. Onko päihteidenkäyttäjä täydellisen autonominen omassa päätöksenteossaan, vai vaikuttaako hänen päätöksiinsä muut henkilöt asettamillaan ehdoilla, pelotteilla tai uhkilla? Kuinka suuri rooli muilla henkilöillä on päihteidenkäyttäjän päätöksentekoon selviää tutkimusaineiston kautta. Tämän luvun jälkeen siirryn tutkimukseni keskeisiin käsitteisiin, joita ovat itsemääräämisoikeus eli autonomia ja paternalismi sekä interventio ja joita pyrin avaamaan filosofisten teorioiden kautta. Tämän jälkeen siirryn aikaisempien aiheesta tehtyjen tai sitä sivuavien tutkimusten kautta itse aiheeseen eli päihteidenkäyttäjän autonomiaan. Tarkoitukseni on historiallisen kuvauksen ja esimerkkien kautta tuoda itsemääräämisoikeus eli autonomia päihteidenväärinkäyttäjän arkielämän tapahtumiin ja osoittaa sen suhde päihde- ja sosiaalihuollon sekä lainsäädännön muuttumiseen vuosikymmenien saatossa nykypäivään. Lisäksi tekstissä on pieni luku joka käsittelee Suomen ja Ruotsin pakkohoitokäytäntöjen eroavaisuuksia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen jälkeen esittelen tutkimusaineiston keruu- ja analyysimenetelmät, minkä jälkeen siirryn tutkimusaineiston tuloksiin ja johtopäätöksiin.

12 12 2. PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN AUTONOMIAN MÄÄRITELMÄT Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat pakko(hoito), yksilön/asiakkaan itsemääräämisoikeus, autonomia ja päihteidenväärinkäyttäjä. Näitä käsitteitä käytettäessä puhutaan henkilöistä, joiden elämää saattaa leimata myös monet muut ongelmat kuten ihmissuhdeongelmat, syrjäytyminen, työttömyys, fyysiset- ja psyykkiset sairaudet, asunnottomuus ja köyhyys, toisin sanoen kasautuva huono-osaisuus. Päihteidenväärinkäyttäjät ovat homogeeninen ryhmä ainoastaan itse päihderiippuvuutensa eivät elämäntilanteidensa, taustojensa tai muiden elämässään tapahtuvien asioiden osalta. 2.1 Itsemääräämisoikeus, autonomia ja paternalismi Yksilön vapautta on länsimaissa pidetty arvokkaana jo varhaiselta keskiajalta ja valistusajalta lähtien. Vapaus terminä käsitetään kuitenkin hyvin eri tavoin. Usein yksilön vapaudella tarkoitetaan yksilön autonomiaa, itsemääräävyyttä eli itsemääräämisoikeutta yhteiskunnassa. Yritän seuraavaksi avata yksilön autonomian käsitettä filosofian eri teorioiden kautta ja tuoda sen päihteidenväärinkäyttäjän todellisuuteen. Jotta henkilö voi itse päättää menemisestään katkaisuhoitoon, on hänen kyettävä kahteen asiaan: asiaa koskevan päätöksen tekemiseen ja päätöksen toteuttamiseen. Mikäli katkaisuhoitoon meno tapahtuu jonkun toisen henkilön tahdosta tai jokin asia estää menemisen, niin silloin yksilön itsemäärääminen ei toteudu. Itsemääräämiseen tarvitaan harkinnan, päättämisen ja toiminnan kykyä, jota kutsutaan kompetenssiksi. Juhani Pietarinen kirjoittaa itsemääräämistä ja itsemääräämisoikeutta käsittelevässä artikkelissaan Martin Heidegerin käyttäneen termiä autenttisuus kuvaamaan henkilön omaehtoisuutta ratkaisujen tekemisessä. Autenttisuus on eri asia kuin kompetenssi, sillä kompetenssi edellyttää vain sitä, että henkilö pystyy tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Ollakseen autenttinen hänen tulisi myös pystyä kontrolloimaan ja itsenäisesti perustelemaan ratkaisujen pohjalla olevia halujaan ja käsityksiään. Katkaisuhoitoon haluavan päihteidenväärinkäyttäjän toiveen toteutuminen edellyttää myös toisten ihmisten sekä viranomaisten toimenpiteitä. Itsemääräävällä henkilöllä on oltava valtaa sellaisiin

13 13 asioihin, joista toiveen toteutuminen omien päätösten ja tekojen lisäksi riippuu. Eli henkilö on itsemääräävä silloin, kun hänellä on tarvittava kompetenssi, hän on riittävässä määrin autenttinen ja hänellä on asian toteuttamisen edellyttämä valta. (Pietarinen 1998, ) Itsemääräämisoikeuden harjoittaminen edellyttää henkilöltä ainakin jonkinlaisia psyykkisiä ja fyysisiä valmiuksia itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan. Yleensä nämä valmiudet eli riittävä kompetenssi saavutetaan aikuistuessa, jolloin häntä voidaan pitää autonomisena eli itsemääräävänä yksilönä. (Launis 1998, 51.) Lisäksi on ihmisiä, joilla on juridinen kompetenssi asioidensa hoitamiseksi mutta ei realistista, tosiasiallista kompetenssia. Irma Pahlman (2003, ) tarkastelee väitöskirjassaan, Potilaan itsemääräämisoikeus, henkilön autonomiaa. Päihderiippuvaisen henkilön itsemääräämisoikeuden tosiasiallinen toteutuminen voi olla riippuvainen muista henkilöistä. Omaiset, läheiset, lakisääteinen edunvalvoja (holhooja joka voi puuttua syvälle asiakkaan suvereniteettiin) ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä muut viranomaiset voivat tietoisesti tai tiedostamattaan vaikuttaa henkilön vapaan ja autonomiseen ajatuksen kulkuun ja päätöksen tekoon. Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan henkilön vapaata päätäntävaltaa itseään koskevissa asioissa. Juhani Pietarisen kaavalla: X on itsemääräävä Y:n suhteen, jossa X on subjekti ja Y on määräämisen objekti. Autonomialla tarkoitetaan yksilön oikeutta, kykyä ja mahdollisuutta määrätä itse toiminnastaan. Autonomisen henkilön tulee kyetä harkintaan ja toimintaan, joka edellyttää kykyä ja taitoa. Eettisen itsemääräämisen periaatteen mukaan, jokaisen ihmisen moraalista oikeutta itsemääräämiseen on kunnioitettava niin suuressa määrin kuin mahdollista. Moraalisen oikeuden kunnioittaminen tarkoittaa, että kyseisen oikeuden olemassaolo tunnustetaan ja toiminnalla pyritään siihen, että oikeus toteutuisi mahdollisimman hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa yksilön kykyä muodostaa perusteltu käsitys asioista ja kykyä tehdä järkeviä johtopäätöksiä tilanteessa, joissa hän joutuu tekemään itseään koskevia ratkaisuja. Hänelle tulee antaa luotettavaa ja monipuolista tietoa, jota ratkaisujen tekeminen edellyttää. Esimerkiksi päihteidenkäyttäjän kohdalla tämä tarkoittaa riittävän informaation saamista hoitohenkilökunnalta tilanteessa, jossa mietitään esimerkiksi mahdollista jatkohoitoa päihdekuntoutuslaitoksessa. Lisäksi moraalisen oikeuden kunnioittamiseen kuuluu, että henkilön omiin ratkaisuihin perustuvaa toimintaa ei saa estää tai oleellisella tavalla vaikeuttaa, ja hänelle on annettava kaikki se apu, jota hän tarvitsee toteuttaakseen itsemääräämisen alueelle kuuluvia toimintojaan. (Pietarinen 1998, ) Vastuu

14 14 itsestä ja muista tekevät ihmisestä täysivaltaisen, autonomisen yksilön. Vastuulla on yhteys elämän mielekkääksi kokemiseen ja valtaan. Vaikka yksilöllä olisi vähän valtaresursseja tai vallan välineitä, on hän silti harvoin täysin kykenemätön vaikuttamaan elämäänsä millään tavoin. (Hyväri 2001, 279.) Oikeudellisesti itsemäärääminen perustuu ensisijaisimpiin ja koskemattomiin perus- ja ihmisoikeuksiin. Seuraava kuvio (Kuvio 1.) kertoo mitkä eri tekijät (kompetenssi, autenttisuus, vapaaehtoisuus, riittävät psyykkiset ja fyysiset valmiudet) tekevät yksilöstä itsemääräävän eli autonomisen yksilön. Kompetenssi -harkinta -päätöksentekokyky -toimimisenkyky (henkilö pystyy tekemään vain itseään koskevia ratkaisuja) Vapaaehtoisuus omaan päätöksentekoon Autenttisuus -omaehtoinen ratkaisujenteko (kontrollointi ja itsenäinen kyky perustella ratkaisujen pohjalla olevia haluja ja käsityksiä) Psyykkiset ja fyysiset valmiudet itsenäiseen ajatteluun Itsemääräävä, autonominen yksilö Itsemääräävä yksilö on autenttinen ja hänellä on riittävä kompetenssi, minkä lisäksi hänellä on asian toteuttamisen edellyttämä valta. Tämän lisäksi henkilö on riippuvainen ympäröivistä ihmisistä ja heiltä saatavasta tiedosta, jotta autonominen päätöksenteko toteutuu KUVIO 1 Itsemääräävä autonominen yksilö. Itsemääräämisen periaatteen mukaan ihmisen tulee antaa tehdä vapaasti itseään koskevia ratkaisuja. Tämä ei ole kuitenkaan täysin ongelmatonta. Klassinen filosofi John Stuart Mill ( ) antaa esimerkin miehestä, joka aikoo ylittää sillan tietämättä, ettei se ole turvallinen. Silloin ei ole, Millin mukaan, vastoin miehen toimintavapautta estää häntä ylittämästä siltaa, sillä hän ei ole selvillä kaikista toimintaansa koskevista asioista. Hänen kompetenssinsa eli päätöksentekokykynsä on puutteellinen puuttuvien tietojen takia. Mutta jos mies yhä haluaa ylittää sillan, vaikka hänelle on kerrottu sen vaarallisuudesta, häntä ei saa estää, koska silloin rikottaisiin hänen oikeuttaan toiminnanvapauteen. Millin näkemys on, että kenenkään ratkaisuja ja niiden mukaista toimintaa ei saa rajoittaa edellyttäen, että henkilö on kompetentti niitä tekemään ja että ne koskevat vain henkilöä itseään. Hyväksyttävä perustelu rajoitukselle olisi hänen mukaansa silloin, kun

15 15 loukataan myös toisten ihmisten vastaavaa oikeutta itsemääräämiseen; tällöin puhutaan yhtäläisten oikeuksien vaatimuksesta. Yhtäläisten oikeuksien vaatimus edellyttää yksilöiden itsemääräämisoikeuksien sovittamista yhteisössä siten, etteivät ne loukkaa toisiaan ja että kaikille taataan mahdollisimman laaja yhtäläisten oikeuksien järjestelmä. On myös huomioitava, ettei itsemääräämisoikeuden merkitys tai painoarvo ole kaikissa asioissa sama. Eräät eettiset periaatteet, kuten hyödyn maksimoiminen, lähimmäisistä huolehtiminen ja elämän arvostamisen vaatimukset laittavat punnitsemaan itsemääräämisen periaatteen merkitystä. Mill esitti toimintavapaudelle varauksen, ettei kenenkään teoista saa koitua selvää haittaa kanssaihmisille. Itsemääräämisoikeutta joudutaan siis punnitsemaan hyötyjä ja haittoja vastaan. Tällaisesta tilanteesta voisi esimerkkinä mainita päihteidenväärinkäyttäjän määräämisen pakolla annettavaan hoitoon, jolloin vastakkain ovat henkilön oma tahto sekä viranomaisen näkemys esimerkiksi hänen terveydentilastaan. Eettisesti ongelmallisten tilanteiden ratkaiseminen riippuu siitä, mikä keskinäinen merkitys kilpaileville periaatteille annetaan, lisäksi myös henkilön tilannekompetenssissa voi ilmetä puutteita, jotka tulee ensin varmistaa. Kyseisessä tilanteessa on tarkistettava, ovatko tilannekompetenssin puutteet tilapäisiä vai pysyviä, ja johtuvatko ne ehkä syistä, jotka on mahdollista poistaa, kuten jännityksestä, masennuksesta tai muusta vastaavasta syystä kuten vaikkapa alkoholipsykoosista. (Pietarinen 1998, 34-35, ) Yksilön itsemääräämisoikeudesta seuraa vaatimus, jonka mukaan muiden ihmisten on käyttäydyttävä häntä kohtaan tietyllä tavalla. Yhteiskunnalliset instituutiot, tunnustaessaan tämän vaatimuksen, voivat taata tämän rankaisemalla niitä, jotka rikkovat jonkun itsemääräämisoikeutta vastaan. Koska itsemääräämisellä on sekä sisäinen että ulkoinen ulottuvuus, instituutiot eivät voi taata, että yksilöt todella olisivat itsemäärääviä. Vakavasti mielisairaita, alkoholisteja tai narkomaaneja on perinteisesti pidetty esimerkkeinä ihmisistä, joiden tekojen katsotaan olevan merkittävässä määrin ei-itsemääräytyviä. (Lagerspetz 1998, 99.) Itsemääräämisoikeuden loukkaus, interventio, voi olla oikeutettua tai oikeudetonta. Juridisesti oikeutetulla interventiolla tarkoitetaan tässä tapauksessa tilanteita, joissa yksilön valinnat eivät ole järkeviä ja ne loukkaavat esimerkiksi yksilön terveyttä ja jopa henkeä siinä määrin, että lainsäätäjä on katsonut mahdolliseksi rajoittaa henkilön itsemääräämisoikeutta. Kysymyksessä voi tällöin olla pakolla tapahtuva puuttuminen pak-

16 16 kohoidon tapaan. Oikeudettomaksi interventioksi voisi katsoa viranomaisen suorittaman painostuksen henkilön suostumiseksi hänelle suunniteltuun hoitoon. Henkilön autonomiaan voidaan puuttua eri tavoin vaikuttamalla sekä äärimmäisenä keinona manipuloiden. Todellista itsemääräämisoikeutta ei ole, mikäli henkilö ei itse ymmärrä omia intressejään ja niiden mukaista toimintaansa. Tällaisesta tilanteesta esimerkkinä päihdeongelmainen keskellä juomisputkeaan. (Pahlman 2003, 171.) Utilitarismissa voidaan oikeuttaa henkilöön kohdistuvat toimenpiteet yleisellä tai julkisella edulla. Tällainen toiminta voidaan perustella esimerkiksi tartuntavaaran torjumisella tai yhteiskuntamoraalin ylläpidolla eli yleisen edun korostamisella ja yhteisen hyvän maksimoinnilla. (Tuori 2004, 411.) Utilitarismin mukaan moraalisesti oikea toiminta on toimintaa, joka tuottaa suurimman mahdollisen määrän onnellisuutta tai hyvinvointia yhteiskunnassa. (Oksanen 1998, 73.) Utilitarismiin perustuva tahdosta riippumaton hoito on oikeutettua vain silloin, kun sillä suojellaan toisia ihmisiä. Autonominen henkilö tekee itsenäisiä päätöksiä vapaaehtoisesti. Vapaaehtoiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon voidaan vaikuttaa pakottamalla, suostuttelemalla ja manipuloiden. Mikäli henkilön toimintaan tai mielipiteisiin vaikuttaminen edellä mainituilla toimilla onnistuu, ei voida puhua autonomisesta ja itsemääräytyvästä päätöksenteosta. Henkilön oikeutta sisäiseen ja ulkoiseen vapauteen voidaan kutsua oikeudeksi eheyteen tai koskemattomuuteen eli integriteetiksi. Integriteetti on siis luonteeltaan fyysistä sekä henkistä. Ihmisen ruumis ja persoona nähdään kokonaisuutena, johon muilla ihmisillä ei ole oikeutta koskea ilman lupaa. Henkilön integriteettiä voidaan loukata tuottamalla hänelle henkisiä (sisäisiä) esteitä, jotka vaikeuttavat päätöksen tekoa. Hänen eheyttään voidaan loukata myös estämällä fyysisesti häntä toteuttamasta tahtoaan. (Rauhala 1998, 81.) Manipulaatiolla tarkoitetaan henkilön mielipiteisiin vaikuttamista, vallankäyttöä. Kysymys on henkilön itsemääräämisoikeuden sivuuttamisesta siten, että itsemääräämiseen liittyvien tahdontoimintojen ja itse toiminnan välinen yhteys ei ole aito. Manipulointia voi olla väärän tai puolueellisen tiedon jakaminen, valehtelu, tosiasioiden salaaminen, liioittelu tai tärkeän informaation antamatta jättäminen. Myös psykologisten seikkojen korostaminen ja tunteisiin vetoaminen sekä tunnetilojen hyväksikäyttö on manipulaatiota. (Pahlman 2003, 176.)

17 17 Pakottaminen on henkilön uhkaamista siten, että hänen kykynsä toimia toisin on poissuljettu. Näin pakottaja saa henkilön toimimaan haluamallaan tavalla. Pakko voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkiseen pakkoon. Fyysisellä pakolla tarkoitetaan fyysistä voimaa ja/tai sillä uhkaamista. Psyykkinen uhka muodostuu uhkista ja tarjouksista. (Pahlman 2003, 175.) Hienovaraisimmillaan manipulointi voi olla tosiasioiden valikoivaa kertomista, mutta raaimmillaan se voi olla todellista psyykkistä väkivaltaa. (Lagerspetz 1998, 107.) Alla oleva kuvio (Kuvio 2.) kertoo toimintavapautta rajoittavista (interventio) tekijöistä, jotka vaikuttavat autonomisen yksilön päätöksentekoon. Yksilön toimintavapauden rajoittamisen eli intervention perustelut Juridisesti oikeutettu interventio: yksilön valinnat eivät ole järkeviä ja ne loukkaavat terveyttä tai jopa henkeä Yhtäläisten oikeuksien vaatimus: yksilön oikeus ei saa rikkoa muiden oikeutta vastaan Utilitarismi: yksilöön kohdistetut toimenpiteet oikeutetaan yleisellä tai julkisella edulla Paternalismi: viranomaisen toiminta yksilön parhaaksi, jolloin yksilön päätäntävalta syrjäytyy KUVIO 2 Yksilön toimintavapauden rajoittaminen, interventio. Paternalismi on filosofisena käsitteenä tunnettu jo kauan, joskin tarkastelun näkökulma on ollut valtiokeskeinen. Paternalismi on tällöin kuvattu valtion ( isän ) suhteeksi kansalaisiin ( lapsiin ) eli isä toimii tarkoituksenaan hyvän tekeminen, ja toisaalta isä tekee joko osan tai kaikki ratkaisut ajatellen lastensa hyvinvointia, jolloin lasten päätäntävalta syrjäytyy. Paternalismia voidaan ajatella olevan päihteidenkäyttäjän kohtaamisessa sosiaali- tai päihdetyöntekijän kanssa. Työntekijä omaa alan koulutuksen ja tiedon sekä hän on auktoriteettiasemassa päättämässä lausunnollaan päihteidenkäyttäjän saamasta palvelusta, kärjistäen tilanne muistuttaa isän suhdetta lapseen. Paternalismiin saattaa liittyä pakkoa, manipulaatiota tai suostuttelua. Asiakassuhteessa olevalla henkilöllä ei ole tällöin vapaata valintaoikeutta ja mahdollisuutta itsemääräämiseen. (Pahlman 2003, ) Varsinkin mielenterveyslakiin perustuvassa hoitoon määräämisessä ko-

18 18 rostuvat paternalistiset perusteet, jotka liittyvät potilaan oletettuun henkilökohtaiseen etuun. Tällaisissa tapauksissa katsotaan kysymyksessä olevan epäautonomisen yksilön, jonka tahtoa ja toimintaa voidaan rajoittaa hänen oman etunsa nimissä. Filosofisessa kirjallisuudessa tällaista perustelua kutsutaan heikoksi paternalistiseksi perusteluksi. (Launis 1998, 53.) Yksilön autonomiaa loukkaamatonta paternalismia kutsutaan pehmeäksi paternalismiksi, mikä ei edellytä toiminnan oikeuttamista kovan paternalismin tavoin. Pehmeä paternalismi katsotaan oikeutetuksi silloin, kun se perustuu paternalisoidun henkilön jonkinasteiseen suostumukseen. Tällöin suostumus voi olla eksplisiittinen, epäsuora tai hypoteettinen. Pehmeän paternalismin katsotaan yleensä olevan oikeutettua vajaavaltaisiin henkilöihin kohdistettuna kuten esimerkiksi alaikäisiin. Kovassa paternalismissa voidaan erottaa, jo aikaisemmin mainittu, heikko paternalismi ja vahva paternalismi. Heikko paternalismi voidaan oikeuttaa siinä tapauksessa, mikäli intervention kohteena oleva henkilö ei ole sillä hetkellä kykenevä järkevään ja vapaaehtoiseen päätöksentekoon ja on muuten vaarassa vahingoittaa itseään. Mikäli tämä ehto jää täyttymättä on paternalismi vahvaa ja oikeutuksetonta. (Sarvanti 1997, 242.) Voiko valtio käyttää paternalismia suhteessa kansalaisiin edellyttämällä näiltä päihdetietoisuutta ja terveiden elämäntapojen hyväksymistä? Voiko valtio tällöin kieltäytyä hoitamasta päihteidenkäyttäjää? Kuitenkin valtion ja käytännön tasolla sen viranomaisten odotetaan olevan puolueettomia ja tasapuolisia. Päihteitä väärinkäyttävän ihmisen ajatellaan yleensä Suomessa olevan vapaa päättämään itse omasta elämästään, teoistaan ja motiiveistaan. Mitä vapauden ajatellaan todella tarkoittavan, mitä vapaus oikeasti on? Vapaus käsitteenä on herättänyt keskustelua läpi vuosisatojen. Isaiah Berlin ( ) on tehnyt tunnetuksi vanhan jaottelun positiivisen ja negatiivisen vapauden välillä. Hänen mukaansa, kaksi vapauden käsitettä, negatiivinen ja positiivinen on erotettava toisistaan, sillä ei voida puhua vain yhdestä kaiken kattavasta vapauden käsitteestä. Berlinin mukaan negatiivinen vapaus on vapautta rajoituksista (vapautta jostakin), positiivinen vapaus on vapautta seurata jotakin erityistä elämänmuotoa (vapautta johonkin). Positiivisen vapauden merkitys viittaa hänen mukaansa itsensä herrana olemiseen vastakohtana ulkopuolisten voimien vaikutuksesta toimimiselle. Negatiivinen vapaus puolestaan tarkoittaa rajoituksien poissaoloa. Itse asiassa Isaiah Berlin toistaa Thomas Hobbesin Leviathanissaan (1651) esille nostamaa negatiivisen vapauden käsitettä, jonka mukaan vapautemme ei muodostu mistään

19 19 muusta, kuin meidän voimiemme käyttöön kohdistuvien ulkoisten esteiden poissaolosta. Tämä teoria oli noussut näkyvään asemaan englantilaisessa poliittisessa keskustelussa 1600-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin kuninkaan valtaoikeuksien kriitikot käyttivät sitä väittäessään, että vapautta ei rajoita ainoastaan varsinainen estäminen tai sen uhka, vaan myös silkka tietoisuus siitä, että elämme riippuvaisina muiden ihmisten hyvästä tahdosta ja että ihminen on ihmiselle susi ilman valtion suojaa. (Skinner 2003, 7-13, 19, 24.) John Locke ( ) esitti, että yhteiskunnan pitää kunnioittaa yksilöiden luonnollisia oikeuksia ja sen tärkein tehtävä on turvata kansalaisille elämän vapaus ja omaisuus. Locken mukaan jokaisella ihmisellä on omaisuus omassa persoonassaan, eikä siihen ole muilla oikeutta. Hänen näkemyksillään on ollut suuri historiallinen merkitys, muun muassa ihmisoikeuksien julistukseen sisältyy monia Locken esittämiä vaatimuksia ja niiden perusteluja. (Pietarinen 1998, 42.) Eerik Lagerspetzin (1998, 101) mukaan: itsemääräämisestä on useita näkemyksiä; vallasta on lukemattomia. Tietynlaisen vallan kohteena oleminen rajoittaa yksilön itsemääräämistä tai jopa estää sen. Tästä syystä valta koetaan usein pahana ja negatiivisena. Yksilön oikeus itsemääräämiseen ja kaikkien yksilöiden keskinäinen riippuvuus antaa oikeuden myös instituutioille (poliisille, tuomioistuimille, byrokratialle ja niin edelleen) toimia tietyllä tavoin, jotta yksilön oikeudet toteutuisivat. Samat oikeudet rajoittavat vallankäyttöä mutta myös jakavat valtaa uudelleen. Michel Foucaultin mukaan ( ) vallan ja yksilön itsemääräämisen suhde, eli autonominen yksilö, ei ole mikään ylihistoriallinen vakio vaan määrättyjen sosiaalisten olosuhteiden tulos. Nämä suhteet ovat olennaisesti valtasuhteita. Foucaultin mukaan ihminen on sellainen miksi hänet tehdään tai millaiseksi hän itse tekee itsensä, tällöin todellisia valtasuhteiden ulkopuolisia intressejä ei ole, koska kaikki ihmisyyden aspektit ovat tai ainakin voivat olla vallan tulosta. Tästä tuloksena oleva autonominen, itsemääräävä ihminen on vain eräs historiallisesti syntynyt käsitys, joka liittyy tiettyihin vallankäytön strategioihin. Foucaultin ajatuksista voimme tiivistäen todeta, että yksilön itsemääräämisen edellytyksenä ovat psyykkiset kyvyt. Yksilöille, joilla nämä kyvyt ovat riittävästi kehittyneet, voidaan taata täysimittainen itsemääräämisoikeus. Tästä seuraa, että yhteiskunnan instituutioille myönnetään lähes rajattomat valtuudet suhteessa niihin yksilöihin, joiden katsotaan olevan syystä tai toisesta vailla näitä kykyjä. Instituutiot kehittävät ja käyttävät erilaisia menetelmiä, joilla ihmiset voidaan luokitella täysivaltaisiksi tai esimerkiksi lapsiksi, mielisairaiksi, vajaamielisiksi tai muuten poikkeaviksi ja

20 20 näin ollen kykenemättömiksi itsemääräämiseen. Näihin ei-täysivaltaisiin henkilöihin voidaan sitten soveltaa erilaisia pakottamisen ja rajoittamisen muotoja, heidän oman etunsa vuoksi. Ihmisten luokittelu erilaisiin ryhmiin on tärkeä vallan lähde, joka samanaikaisesti sekä mahdollistaa instituutioiden vallan laajentamisen, mutta myös sen kaventamisen. Mitä tehokkaimmin yhteiskunta pyrkii takaamaan tietyille ihmisryhmille tietyn oikeuden, sitä enemmän tarvitaan toisia viranomaisia valvomaan tämän oikeuden toteutumista, tutkimaan mahdollisia oikeuden loukkauksia ja rankaisemaan siihen syyllistyneitä, Joidenkin ihmisryhmien vallan rajoittaminen on modernissa yhteiskunnassa keskeinen tapa perustella toisten ryhmien vallan laajentamista. (Lagerspetz 1998, 102, ) Foucault kuvaa 1600-luvun lopun suunnitellut toimenpiteet kaupungissa johon olisi puhjennut rutto. Koko kaupunki olisi suljettu ja ihmiset lukittu koteihinsa. Kaikkialle ulottuisi valvonta, jossa kaikki tapahtumat kirjataan, yksilöt asetetaan määräpaikoillensa heidän vähäisempienkin liikkeiden kontrolloimiseksi, missä hallinnollisen keskuksen ja periferian välillä toimii katkeamaton yhteys vallankäytön hierarkkisen kaavan mukaan ja missä kaikki yksilöt jatkuvasti jäljitetään ja tutkitaan luokiteltaviksi elävien, sairaiden tai kuolleiden joukkoon. Tästä kaikesta muodostuu tiukka kurinpitojärjestys, kurinpitovalta luvun alusta lähtien kurinpitovaltaa edustivat mielisairaalat, rangaistuslaitokset, koulukodit, kasvatuslaitokset sekä myös sairaalat. Niiden toiminnassa käytettiin binääristä jakoa ja yksilön leimaamista (hullu-tervejärkinen, vaarallinen-vaaraton, normaali-epänormaali). Keinojen ja instituutioiden olemassaolo, tavoitteenaan epänormaalien yksilöiden mittaaminen, valvominen ja ojentaminen, saa toimimaan ne vallan mekanismit, joita ennen vaati ruton pelko. Vielä tänä päivänä Foucaultin mukaan kaikki ne vallan mekanismit, jotka on asetettu ympäröimään epänormaaleja yksilöitä ovat lähtöisin vuosisatojen takaisesta tilanteesta, jolloin kaikkien yksilöiden oli oltava tarkasti omilla paikoillaan, luokiteltuina ja liikkumattomina, ruton leviämisen estämiseksi. (Foucault 2000, 266, 269, ) Voimme tarkastella instituutioita, kuten mielisairaaloita ja vankiloita Foucaultin tavoin, osina tietynlaisia vallan ja tiedon komplekseja kysyen, minkälaisiin käsityksiin mielisairaudesta ja rikollisuudesta ne perustuvat. (Lagerspetz 1998, 139.) Kurinpidon funktioiden muotoutumiseen vaikutti Foucaultin mukaan filosofi Benthamin Panopticon-käsite. Panopticon on arkkitehtoninen kaava, jossa reuna-alueella on kehän muotoinen rakennus ja keskellä torni, jonka leveistä ikkunoista näkyy kehän sisäpuoli.

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Lapsi, oikeus ja osallisuus

Lapsi, oikeus ja osallisuus Lapsi, oikeus ja osallisuus Henna Pajulammi Yliopistollinen väitöskirja, joka Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi Lapin yliopiston luentosalissa

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja

Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Pentti Arajärvi 5.5.2011 Lohja 1 Kuka on asiakas (palvelun käyttäjä) PL (19 ) jokainen Kuntalaki (1 ) kunnan asukas SHL (14 ) kunnan asukas AsiakasL (3 ) sosiaalihuoltoa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa? Pohjoismainen konferenssi 20.6.-22.6. 2011, Vaasa Jorma Heikkinen Sähköposti:http://heikkinen_jorma@hotmail.com Kotisivu:http://jormaheikkinen.wordpress.com

Lisätiedot

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto

LAUSUNTO. Helsinki Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus , kirjallinen lausunto LAUSUNTO Helsinki 6.9.2013 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: Itsemääräämisoikeushankkeen kuulemistilaisuus 26.8.2013, kirjallinen lausunto Asia: Hallituksen esitys itsemääräämisoikeuslaiksi ja siihen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Pakkohoito vähennettävä edistyksellisempien länsimaiden tasolle. Itsemääräämisoikeuden rajoitusten täytyy perustua yksilöllisiin hoidollisiin syihin.

Pakkohoito vähennettävä edistyksellisempien länsimaiden tasolle. Itsemääräämisoikeuden rajoitusten täytyy perustua yksilöllisiin hoidollisiin syihin. Pakkohoidon laatua on kehitettävä. Pakkohoito vähennettävä edistyksellisempien länsimaiden tasolle. Itsemääräämisoikeuden rajoitusten täytyy perustua yksilöllisiin hoidollisiin syihin. Pakkohoito ei missään

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat

UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat UUSI SOSIAALIHUOLTOLAKI JA VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTOIMINTA täysi-ikäiset asiakkaat Rovaniemellä 23.5.2016 Lakiasiainpäällikkö, VT Keijo Mattila Lapin aluehallintovirasto 1 Esityksen rakenne 1) Yleisiä

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväalueena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kuuluvien lakien mukaiset tehtävät. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä, muutokset kv 21.1.2015, voimaan 1.2.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1. Toiminta-ajatus Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa

Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Tilannetietoisuus rajaturvallisuuden johtamisessa Kapteeni Mika Suomalainen 25.8.2010 1 Core Concept, Comprehensive Border Security Management 2 Strategic risk analysis 3 National border security strategy

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN

INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN INHIMILLISTEN TOIMINTA VALMIUKSIEN MERKITYS JA TYÖEL ELÄMÄÄN N OSALLISTUMINEN Työryhmä: Sosiaaliset mahdollisuudet ja kuntoutuksen perspektiivi 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät, Helsinki TT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot