Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia. Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia. Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus"

Transkriptio

1 Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus

2

3 Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia Toimittajat: Olli Hakala, Aija Seppänen ja Anne Seppänen

4 Copyright: Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus 2008 Toimittajat: Olli Hakala, Aija Seppänen, Anne Seppänen Taitto: Aija Seppänen Painatus: Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki 2008

5 lukijalle sisällys 1. MEDIA KOULUTYÖSSÄ Mediakasvatuksen haasteet Rajaus ja näkökulma Tekniikasta pedagogiikkaan 2. MEDIAN TODELLISUUS Tiedon lujuuslaskentaa Objektiivinen journalismi Väline on viesti Autenttisuuden kaipuu Uutiskuvan todistusvoima Maailma kuvissa Verkon silmässä 3. JOURNALISMIN OPISSa Media-analyysin lähtökohtia Kuka päättää sisällöstä? Erilaisia uutiskriteereitä Ihanteet ja käytäntö Toimittajan etiikka Journalismi ja tieto Tieto ja myytit 4. YHTEISKUNTA JA MEDIA Sanoista tekoihin Sananvapaus ja valta Moniarvoinen media Vapaus ja vastuu verkossa Globaali media Media vallankahvassa 5. TEKIJÄNOIKEUDET, YKSITYISYYS JA JULKISUUS Teokset ja tekijänoikeudet Mitä saa julkaista? Yksityisyytä suojaavaa lainsäädäntöä Journalistin ohjeet [5]

6

7 lukijalle Idea tämän käsikirjan tekemiseen on syntynyt Mediakeskuksen media-analyysin kursseilla, joilla havaittiin tarve yleisiä tiedonvälityksen mekanismeja valottavalle oppimateriaalille. Mediakasvatusta käsitteleviä aineistoja on kyllä ollut saatavilla, samoin kuvallisen ilmaisun oppaita, mutta usein median journalististen ja tuotannollisten prosessien tarkastelu sekä yhteiskuntakriittinen näkökulma ovat jääneet vähemmälle. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Mediakasvatusseura, joka vuonna 2008 myönsi ensimmäisen gradupalkintonsa aihetta käsitelleelle Minna Vigrenin opinnäytetyölle. Kansalaisen ja median kohtaamisia keskittyy nimenomaan tiedonvälityksen tarkasteluun koulujen mediaopetuksen näkökulmasta. Käsikirjassa kartoitetaan median todellisuutta ja objektiivisen journalismin mahdollisuutta. Median roolia demokratiassa lähestytään moniäänisyyden toteutumisen ja valtakysymysten kannalta. Myös tekijänoikeuksien periaatteita sekä julkisen ja yksityisen rajankäyntiä käsitellään. Journalistin ohjeet, uutiskriteerit sekä opetussuunnitelmat ovat kootusti esillä. Mediakeskuksessa on haluttu mediataitojen vahvistamisen ohella luoda pedagogiikkaa, jossa media ei ole pelkästään oppimisen kohde vaan myös elämyksellisen oppimisen väline. Olemme ottaneet ohjenuoraksemme käytännönläheisyyden, ja lähestymistavaksemme on viime vuosina vakiintunut median läpivalaisu tekemällä oppimisen kautta. Tavoitteena on perehdyttää opettajia median menetelmien, prosessien sekä välineiden hallinnaan ja siten saamaan tekijän tietoa aiheesta. Kokemuksemme mukaan vasta tuntemalla jonkin median osa-alueen prosessin ja välineen kyllin hyvin voi saavuttaa omakohtaista ymmärrystä sitä, mistä median tuottamisessa ja vastaanottamisessa on kyse. Tämän tuotannollisen prosessin pääpiirteet ovat ainakin ammattimaisessa tiedonvälityksessä varsin vakiintuneet välineestä riippumatta. Kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta media oppimaterialina ja -välineenä tarjoaa runsauden sarven. Mediaprojekteissa voi toteuttaa kivuttomasti myös yhteisöllisen ja osallistavan oppimisen periaatteita. Tiedonvälityksen prosessien läpivalaisun ohella yksi käsikirjan tavoite on kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijalähtöisyys ei kuitenkaan vähennä ohjaavan opettajan roolia mediaopetuksessa. Opettajan vastuulla on pedagogisten päämäärien asettaminen ja niiden tavoitteiden toteutuminen. Tämä edellyttää sitä, että opettajalla on riittävät tiedot ja taidot aktiivisen ohjaajan roolin ottamiseen. Opettajien on myös kyettävä tarttumaan hetkeen ja astumaan opiskelijoidensa elämismaailmaan. Tällä käsikirjalla Mediakeskus haluaa antaa yläkoulun ja lukion opettajille kouluun vietäväksi sekä teoreettista pohjaa että käytännön vinkkejä haasteellisen mediaopetuksen tueksi. Syntyneisiin huomioihin ja ajatuksiin itse kukin voi peilata omia kokemuksiaan median maailmasta. Liisa Huovinen Johtaja Anne Seppänen Erityissuunnittelija Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus [7]

8 1.

9 Media koulutyössä mediakasvatuksen haasteet Mediakasvatus kuuluu opetussuunnitelmiin aihekokonaisuutena niin perusopetuksessa kuin lukiossa, mutta se ei muodosta omaa oppiainettaan. Läpäisyperiaatteella toimiva mediaopetus vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä ajatukselta. Kun jokainen opettaja lähestyy mediaa oman oppiaineensa näkökulmasta, opiskelijat saavat monipuolisen kuvan median tehtävistä ja merkityksestä. Ongelmia syntyy kuitenkin jo siitä, että median käsite on itsessään hirvittävän laaja. Se sisältää ainakin sanoma- ja aikakauslehdet, television, radion, elokuvat, internetin, mainonnan, erilaiset mobiilipalvelut ja tietokonepelitkin. Nykyään puhutaan ubiikkiyhteiskunnasta, jossa tietotekniikka ja siten myös media on läsnä kaikkialla. Nykykeskustelussa oikeastaan kaikki kommunikaatio, riippumatta viestien merkityksestä ja tehtävästä tai käytettävästä välineestä, on sovitettavissa mediakasvatuksen sateenvarjon alle. Näin laaja-alaista opetustehtävää ei kukaan opettaja voi kantaa harteillaan yksin, eikä sellaisen koordinointi koko kouluyhteisönkään tasolla ole helppoa. Pelkästään yhdenkin mediavälineen haltuunotto vaatii innostusta, kärsivällisyyttä ja ennen muuta aikaa. Moni opettaja voi kokea tällaisen rasitteeksi, kun omankin oppiaineen vaatima työmäärä tuntuu usein kaatuvan päälle. Ei olekaan ihme, että moni kokee turhautumista mediakasvatuksen haasteiden edessä. Näin monialaiseen aiheeseen kasvattaminen vaatisi monen eri alan ammattilaisia. Tilannetta ei ole helpottanut se, ettei aiheesta ole tehty varsinaisia oppikirjoja sen enempää yläkoulun kuin lukionkaan tarpeisiin. Yksittäisen opettajan näkökulmasta koulujen mediaopetus on kuitenkin eri asia kuin tällainen laaja-alainen mediakasvatus. Jokaisessa koulun oppiaineessa käytetään nykyään mediaa sekä välineenä että oppisisältönä. On mediakasvatusta, jos ruotsin tunnilla opettaja luettaa oppilailleen Hufvudstadsbladetin artikkelin, jolloin kielenopiskelun lisäksi voi nostaa esiin moninaisia mediaan liittyviä kysymyksiä. Miksi Suomessa on ruotsinkielisiä lehtiä? Eroavatko suomen- ja ruotsinkielinen lehdistö toisistaan? Kenen intressejä eri kielillä julkaistut lehdet palvelevat? Miksi yksilöllä pitäisi olla oikeus vastaanottaa itsensä kannalta oleellista informaatiota omalla äidinkielellään? Ei ruotsinopettajan tarvitse olla mikään median tai mediakasvatuksen asiantuntija, jotta tällaisista kysymyksistä voisi keskustella. Kukin kykyjensä ja tarpeidensa mukaan on kelpo ohje koulujen mediaopetukseen. Jotain pohjatietoa median lainalaisuuksista on silti hyvä hallita. [9]

10 Media opetussuunnitelmissa perusopetus Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Tavoitteet Oppilas oppii * ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää * kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa * suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä * tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti * käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt * omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa * viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus * median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen * yhteistyö median kanssa * lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus * viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. [10]

11 Lukio Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/ alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija * saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja * osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään * saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot * pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä * tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä * tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä * saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. [11]

12 Rajaus ja näkökulma Mediakasvatuksen alueen laajuus edellyttää kykyä keskittyä ja rajata opetus joihinkin median osa-alueisiin sekä sisäistää rajaamisen merkitys. Pintaliitely median informaatiotulvassa kääntyy pahimmillaan kasvatusta itseään vastaan, eikä syvällistä ymmärrystä synny. Sen sijaan hyvällä aiheen rajauksella voidaan läpivalaista median tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä prosesseja ja päästä parhaimmillaan sellaisiin yleispäteviin huomioihin, jotka pätevät median kentässä myös laajemmin. Rajaus ja taito luoda näkökulma aiheeseen on median itsensä hyödyntämä tekniikka, jolloin rajaamisen opettelu on jo sekin mediakasvatusta. Neljä näkökulmaa mediaan ilmaisu tekniikka Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa mediataitoihin sisällytetään sekä viestien tuottaminen että niiden tulkinta. Kyse on tällöin niin mediailmaisun ja siihen liittyvän tekniikan kuin media-analyysin opiskelusta. Ilmaisuun voidaan lukea omien näkemysten työstäminen julkaistavaan muotoon, median kerrontakeinojen ja sisällöllisten lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä mediavälineiden tekninen hallinta. Kriittinen analysointi puolestaan edellyttää sekä ilmaisukeinojen että median tuotanto- ja jakeluprosessin tuntemusta. Näitä voidaan opiskella sekä erikseen että samanaikaisesti osana ohjattua mediaprojektia Jälkimmäinen tarkoittaa median tuotosten suhteuttamista siihen viitekehykseen, jossa ne syntyvät. Koulutyössä mediaopiskelu tiivistyy helposti tekniikan haltuunottoon, vaikka tietotekniikan arkipäiväistyessä myös median tuottamisen käytetyt välineet ovat käyneet tutuiksi useimmille oppilaille. Välineisiin liittyvän tekniikan opettelu ei kuitenkaan ole vielä nimenomaisesti median opiskelua. Siksi tässä käsikirjassa tekniikan osuus on rajattu pois ja pyritty sen sijaan luomaan kehys mediailmaisun sekä tarinankerronta kriittisen analyysin opetuksen tueksi. Vasta tässä viitekehyksessä tekniikka nivoutuu mediaprosessiin. analyysi Käsikirjan näkökulma on lisäksi kohdennettu tiedonvälityksen kovaan ytimeen, uutis- ja ajankohtaisjournalismiin, jonka linkittäminen koulutyöhön on varsin helppoa oppiaineesta riippumatta. Tällaisen perusjournalismin käsittely on perusteltua siksikin, että monet koko media-alaa koskevat lainalaisuudet säätelevät sitä varsin tiukasti. Näiden reunaehtojen vaikutus mediaan jää helposti näkymättömäksi valmista lopputulosta tarkasteltaessa, mutta uutis- ja ajankohtaisjournalismin syntyprosessin läpivalaisu luo perustan myös muiden mediatuotannon lajien ymmärtämiselle. Tekniikasta pedagogiikkaan Median käyttö koulutyössä voi tarjota parhaimmillaan erinomaisen tilaisuuden tutkivaan ja yhteisölli- [12]

13 seen oppimiseen. Samalla tuetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja kriittiseksi toimijaksi. Kuten hyvä journalismi käytännössä, myös media opetuksessa on erinomainen väline asioiden problematisointiin ja keskustelun herättämiseen. Mediaprojektit tukevat opiskeli- joiden kykyä hahmottaa erilaisia näkö- kulmia käsiteltäviin aiheisiin.? Samalla mediaprojektien tuottaminen auttaa ymmärtämään median lainalaisuuksia, mikä puolestaan kehittää media-analyysin taitoja. Rakenna miellekartta median sateenvarjosta. Analysoi median merkitystä arjessasi omakohtaisen kokemuksen perusteella. Kuinka paljon aikaa kuluu median parissa päivittäin? Millä eri tavoilla media vaikuttaa elämääsi (tunnetasolla, tiedollisesti, sosiaalisesti)? Mediaan liittyy aina kollektiivisuus niin sisällön tuottamisessa kuin sen muokkaamisessa julkaistavaan asuun. Median tuotokset ovat leimallisesti ryhmätyötä, johon mediaopetus myös valmentaa opiskelijoita. Koulujen mediaopetukseen kuitenkin ujuttauttuu turhan helposti asenne, että riittää, kunhan opiskelijat tekevät jotain mediaan liittyvää. Opiskelijoiden mediaprojekteille pitäisi kuitenkin aina asettaa selkeät pedagogiset päämäärät - mitä tässä oikein ollaan oppimassa? Toisinaan mediaprojektien ohjaus jää puutteelliseksi. Opiskelijoille annetaan välineet ja väljä ohje tuottaa jotakin. Varsinaisen ohjauksen puuttumista peitellään puhumalla ylevästi nuorten ehdoilla tekemisestä. Kuitenkin opiskelijoiden itse- ohjautuvuudellekin tulisi tarjota suunta ja pedagogisesti perustellut tavoitteet. Nykyään ei ole tavatonta, että opiskelijat hallitsevat mediaan liittyvän tekniikan opettajaa paremmin, jolloin ohjaavaan rooliin jättäytyminen lankeaa opettajalle luonnostaan. Ongelmana on se, että tätä roolia ei aina automaattisesti oteta vaan jättäydytään passiivisesti taustalle ja luovutetaan prosessin hallinta oppilaiden vastuulle. Median laajuus niin vastaanottamisen kuin tuottamisenkin näkökulmasta korostavat kuitenkin opettajan roolia prosessia ohjaavana ja pedagogisen tavoitteen määrittelevänä osapuolena. 7 askelta onnistuneeseen mediaprojektiin 1. Rajatkaa aihe ja asettakaa sen puitteissa projektille pedagoginen tavoite. 2. Aikatauluttakaa tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti, panostakaa ennakkosuunnitteluun ja ideointiin. 3. Tehkää järkevä työnjako, joka edesauttaa pedagogisen tavoitteen toteutumista. 4. Varmistakaa projektin vaatiman teknisen välineistön ja osaamisen saatavuus ja toimivuus. 5. Panostakaa ilmapiiriin ja rentouteen, älkää suorittako! 6. Kill your darlings! älkää hirttäytykö hyviin ideoihin, jotka eivät palvele kokonaisuutta tai ovat liian vaikeita tai työläitä toteuttaa. 7. Julkaiskaa tuotos mediaa ei tehdä pöytälaatikkoon! [13]

14 2.

15 Median todellisuus Tiedon lujuuslaskentaa Nykyihminen ei enää seuraa mediaa vaan elää sen kanssa. Puhutaan arjen medioitumisesta. Perinteinen median ja todellisuuden suhdetta koskeva problematiikka on muuttunut monimutkaiseksi. Enää ei riitä, että pohditaan, heijastaako media todellisuutta vai luoko se sitä. Media on keskeinen osa todellisuutta. Silti kysymys median todellisuudesta antaman kuvan oikeellisuudesta on edelleen ajankohtainen varsinkin perinteisessä tiedonvälityksessä. Eri tiedotusvälineet kertovat jatkuvasti tarinaa siitä, millainen on maailma, jossa elämme. Yhä useammin tämä tarina on myös kuvitettu. Kriittinen asennoituminen median antamaan kuvaan maailmasta kuuluu opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Nykymaailmassa kriittisyys mediaa kohtaan vaikuttaa jopa itsestään selvältä. Kukapa ei suhtautuisi epäilevästi varsinkin sensaatiolehdistön tarinoihin julkkisten toilailuista. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat valveutuneita median käyttäjiä, jotka eivät purematta niele kaikkea lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Kriittisyyden ottaminen itsestäänselvyytenä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Kriittisyys ja luotettavuuden epäileminen eivät aina lankea yksiin. Median kohdalla tällainen skeptinen kriittisyys kohdistuu yleensä yksittäisiin juttuihin tai välineisiin, mutta mediakasvatuksesta puhuttaessa koko mediaprosessi tulisi asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Millä edellytyksillä media ylipäätään voi antaa totuudellisen kuvan maailmasta? Tässä on erityisesti huomioitava se, ettei kritiikki suinkaan tarkoita, että pyritään leimaamaan kritiikin kohde epäluotettavaksi. Suomen kielessä sana kritiikki on konnotaatioltaan negatiivinen, ja siihen liittyy ajatus tarkoitushakuisesta mollaamisesta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Kritiikki pitäisi nähdä pohjimmiltaan positiivisena käsitteenä. Kriittisyys tarkoittaa erilaisten näkökulmien huomioimista siten, että kriittisen tarkastelun jälkeen tietomme tarkasteltavasta kohteesta lepää tukevammalla perustalla. Kritiikki on tiedon lujuuslaskentaa samassa mielessä, kuin rakennusinsinööri laskee kantavien rakenteiden kestävyyden jo ennen talon rakentamista. Vasta kriittisen katseen läpivalaisemien näkemysten päälle voi ryhtyä rakentamaan kestävää käsitystä todellisuudesta. Ikävä kyllä ihmisillä näyttäisi olevan taipumus yliarvioida kriittisen katseensa tarkkuus. Tuskin kukaan myöntää esimerkiksi olevansa altis mainosten vaikutukselle, vaikka luultavasti lähes kaikki meistä ovat. Miten muuten saisimme tietää, mistä tarjousjauhelihan milloinkin ostamme? Ja miksi ihmeessä mainontaan kulutetaan tähtitieteellisiä summia, jos se ei vaikuta ihmisiin? Aivan samoin ihmiset tuntuvat luottavan vankasti omaan kykyynsä tarkastella mediaa kriittisesti, mutta tällainen tietoinen kriittisyys ei [15]

16 aina tarkoita sitä, etteikö ilmiö vaikuttaisi tiedostamattomalla tasolla. Mediakriittisyytemme on yleensä valikoivaa ja liittyy useimmiten sellaisin aihepiireihin, jotka sotivat omia ennakkokäsityksiämme vastaan. Median totuudenmukaisuuden epäily herää helpommin, jos olemme valmiiksi epäileväisiä. Omille ajatuksillemme myötäsukaisiin uutisiin sen sijaan suhtaudumme huomattavasti suopeammin, jolloin myös kriittinen ote saa väistyä. Esimerkiksi siteerauksille olemme yleensä varsin sokeita, varsinkin jos ne tukevat ennakkokäsityksiämme. Oletamme automaattisesti niiden olevan suoria tallenteita henkilöiden puheista, vaikka näin harvemmin on asian laita. Tämä koskee myös henkilöiden lausumia televisio- ja radio-ohjelmissa, joissa yksittäiset kommentit on useimmiten irrotettu asiayhteydestään ja leikattu tukemaan toimittajan näkökulmaa. Lausumat kenties ovat autenttisia, mutta niiden muodostama kokonaisuus ja konteksti eivät. Autenttisuuden käsite hämärtyy, kun puhe on mediasta. Kriittinen suhtautuminen mediaan on sitä vaikeampaa, mitä enemmän media valtaa tilaa elämästämme. Mistä muualtakaan saisimme tietomme? Ja mistä tarkistaisimme tietojen todenperäisyyden ellemme mediasta? Harvalla on aikaa ja tarmoa saati mahdollisuutta hakeutua alkuperäislähteiden pariin. Sama koskee mediaa itseäänkin. Sekä median kuluttajat että tuottajat elävät samassa medioituneessa maailmassa, jossa toimittajat yhä useammin haastattelevat ja siteeraavat toisia toimittajia saadakseen tolkkua todellisuudesta. merkiksi Big Brother ja muut vastaavanlaiset visailu- ja kilpailuohjelmat saavat käsittämättömän paljon palstatilaa lehdissä. Media luo itse sekä ilmiön että uutisen siitä. Tällaista median luomaa ja ylläpitämää maailmaa on joskus kutsuttu spektaakkeliyhteiskunnaksi.? Mediassa on yleistynyt tapa käyttää toimittajia asiantuntijoina, jotka selittävät maailman ilmiöitä toisille toimittajille ja median kuluttajille. Tähän törmää niin televisiouutisissa kuin lehtien palstoillakin. Samoin media usein ketjuttaa juttujaan ikään kuin jatkosarjaksi, jossa seuraavat osat viittaavat aiempiin. Ottakaa yksi mediaväline lähempään tarkasteluun, ja tutkikaa kuinka paljon se nojaa uutisoinnissaan mediaan ja toimittajiin. Pohtikaa tällaisen medioitumisen vaikutuksia. Siteerausten todistusvoimaa on helppo testata ottamalla esimerkiksi jokin lausuma, joka sijoitetaan erilaisiin asiayhteyksiin. Arvioikaa viitekehyksen vaikutusta viestin sisältöön. Samalla voi pohtia sitä, miksi siteeraaminen on niin yleinen tehokeino mediassa silloinkin, kun kommentin sisältö olisi helppo ilmaista muutenkin. Yksi nykymaailman omituisuuksista on median mediasta tekemien juttujen hurjasti kasvanut määrä. Esi- [16]

17 Objektiivinen journalismi Hyvältä journalismilta on totuttu vaatimaan objektiivisuutta etenkin uutisissa. Toimittajan pitää raportoida tapahtumista esittämättä itse kannanottoja. Faktat puhukoot puolestaan. Uutisten tehtävänä on tarjota vastaanottajilleen materiaalia, josta nämä voivat rakentaa oman tulkintansa maailmasta. Tällainen käsitys objektiivisesta journalismilta on ihanne, johon pyritään mutta joka ei voi koskaan toteutua. Kyse ei ole siitä, etteivätkö journalistit pyrkisi objektiivisuuteen ja totuudellisuuteen, vaan ongelma on periaatteellinen tai tekninen. Jokainen tarina on aina kerrottu jostakin näkökulmasta. Jokaisen tarinan voisi kertoa myös toisin. Myös eri välineissä tarinat kerrotaan eri tavalla johtuen kullekin välineelle ominaisista piirteistä. Esimerkiksi kuva ja sana eivät ole milloinkaan täysin vertailukelpoisia. Näkökulmaan sitoutuminen on journalismin välttämätön ominaisuus paitsi välineteknisesti myös siksi, että vasta näkökulma tavallaan tekee tarinan. Media ei pelkästään kuvaa faktoja, vaan asettaa ne johonkin merkitykselliseen viitekehykseen. Jo se, että jokin asia nostetaan uutiseksi, on osa tätä merkityksellistämisen tai kehystämisen prosessia. Objektiivisena uutiskerrontana pidetty muoto on sekin vain konventio, joka on omaksuttu tietynlaista näkökulmaa varten nimittäin objektiiviseksi miellettyä näkökulmaa. Olemme tottuneet pitämään objektiivisena kerrontana sellaista, jossa kertojan näkökulma ja mielipiteet on häivytetty. Silti kertoja on aina läsnä jo aiheenvalinnasta alkaen. Toisaalta voidaan ajatella, ettei objektiivisuutta tarvitsekaan pitää yksittäisten uutisten ominaisuutena, vaan objektiivisuus syntyy koko median yhteisessä Uutiskerronnan konventiot Perinteinen uutismuoto on helppo opettaa ja oppia. Karkeasti muotoiltuna: ensin kerrotaan keskeisin asia ja sitten lisätään yksityiskohtia tärkeistä vähemmän tärkeisiin. Ikiaikaisen opin mukaan lehtiuutinen pitäisi kirjoittaa niin, että se voidaan katkaista mistä kohtaa tahansa. Jokaisen kappaleen pitäisi muodostaa oma kokonaisuutensa siten, että se voidaan poistaa uutisen ymmärrettävyyden kärsimättä. Uutiskielessä ei myöskään sovi käyttää liian pitkiä sanoja tai virkkeitä. Tällaisia muutamia nyrkkisääntöjä noudattamalla kuka tahansa pätevöityy tuota pikaa objektiivisten uutisten kirjoittajaksi. On kuitenkin selvää, etteivät pelkät kerrontakonventiot sinänsä tee uutisesta objektiivista. Pikemminkin perinteinen uutiskerronta luo objektiivisuuden illuusion pelkistämällä informaation minimiin. Esimerkiksi voisi ottaa lehtiotsikon: Auto suistui päin puuta, kuljettaja kuoli. Jokainen on tottunut vastaaviin otsikoihin, mutta moni rypistäisi kulmiaan lukiessaan aamun lehdestä: Naiskuski kuoli hurjasteltuaan metsään. Jälkimmäisessä on epäoleelliseksi miellettyä informatiota kuten kuljettajan sukupuoli ja viittaus heikkoon liikennekuriin. Ensimmäisen otsikon vähäisempi informaatiosisältö ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti objektiivisempaa. Kyse on tulkinnasta: mikä informaatio on tässä tapauksessa oleellista ja siten kai objektiiviseen kuvaukseen kuuluvaa? Esimerkiksi sukupuolen kertomatta jättäminen ei kieli objektiivisuudesta vaan tietystä nykykulttuurin piirteestä ja voiko kulttuurisidonnainen kerronta olla objektiivista? [17]

18 prosessissa. Hyvää journalismia voisikin verrata tieteen tekemiseen, jossa tieteellinen tieto syntyy vasta tiedeyhteisössä. Tieteen kriteereiksi mainitaan yleensä objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus, julkisuus ja itseään korjaavuus eli edistyvyys. Samat ominaisuudet luonnehtivat tietyin varauksin hyvää journalismia. Objektiivisuus tarkoittaa sitä, etteivät tutkimustulokset heijasta vain yhden tutkijan näkemyksiä vaan perustuvat tutkittavan kohteeseen. Kriittisyys on eri näkökulmien ja näkemysten huomioimista. Autonomisuus edellyttää sitä, etteivät tulokset määräydy ulkopuolisten tahojen esimerkiksi rahoittajien tai muiden intressiryhmien vaikutuksesta. Julkisuusperiaatteen mukaan tulokset on alistettava yhteisön kriittiselle tarkastelulle siten, että joku muu voi toistaa tutkimuksen ja saada saman tuloksen. Näiden piirteiden toteutuminen edellyttää yhteisöä, joka valvoo tutkimuksen kulkua eri vaiheissaan ja korjaa mahdolliset virheet. Näin käsitys tutkittavasta kohteesta tarkentuu jatkuvasti prosessin kuluessa. moninaiset toimitustyön reunaehdot. Journalistisen prosessin hahmottaminen auttaa myös median tuotosten analysointia. Objektiivisuus syntyy journalismin ja sen vastaanottamisen prosessissa. Tämä edellyttää molemmilta osapuolilta mediakulttuurin ymmärtämistä.? Ideoikaa päivän uutisten pohjalta kolme verkkokeskustelun aihetta. Valitkaa niistä paras ja perustakaa sille oma keskusteluryhmänne nettiin. Pohtikaa, mistä hyvä keskustelu syntyy. Vaikka tieteen ja journalismin toimintatapoja voi osaltaan pitää yhteneväisinä, niillä on myös huomattavat eronsa. Journalismin objektiivisuutta pohdittaessa tieteen kriteereihin viittaaminen on kuitenkin sikäli paikallaan, että objektiivisuus kannattaa nähdä pikemminkin prosessin kuin yksittäisen toimittajan ominaisuutena. Muuten esimerkiksi mediatuotosten analysoinnissa päädytään helposti arvostelemaan yksittäisiä juttuja tai toimittajia silloinkin, kun kyse on aidosti journalistisen prosessin ominaisuuksista. Journalistiset ratkaisut eivät useinkaan ole vain toimittajien henkilökohtaisia valintoja, vaan niissä näkyy monen henkilön kädenjälki ja niihin vaikuttavat [18]

19 nairelativismi Mitä voidaan tietää? Median näkökulmasidonnaisuuden korostaminen voi tuoda haasteita koulutyöhön, sillä vaarana on luisuminen käsitykseen, jossa kaikki tieto on suhteellista. Tällainen äärimmäinen relativismi, jossa mitään totuutta ei ole vaan kaikki tarinat ovat samanarvoisia, istuu huonosti koulumaailmaan. Esimerkiksi kokeet pitää joka tapauksessa korjata, ja opiskelijoille on syytä ainakin yrittää vakuuttaa, että tässä työssä käytetään edes joltisenkin objektiivisia kriteereitä. naiivi realismi Toisaalta relativismin vastapooli, naiivi realismi, ei myöskään houkuta. Naiivin realismin oletus on se, että maailma näyttäytyy meille sellaisena kuin se on. Median tapauksessa tämä näkemys voi johtaa siihen, että uskomme tiedotusvälineiden esittävän meille suoraan todellisuutta sellaisena kuin se on. Varsinkin televisioon kohdistuu usein naiivin realismin mukaisia odotuksia. Totta kai uutiset ovat totta, kun on elävää kuvaakin! naikriittinen realismi Kriittinen realismi korostaa sitä, että maailmasta on mahdollista saada tietoa ja sen voi myös esittää koko lailla totuudellisessa muodossa, kunhan tiedostamme sekä aistiemme että kuvauskeinojemme rajallisuuden. Perehtymällä omien havaintoprosessiemme ominaisuuksiin ja tiedonesitystapojen lainalaisuuksiin voimme minimoida niistä johtuvat vääristymät. Silti emme voi olla koskaan täysin varmoja tietojemme lopullisesta oikeellisuudesta, vaan asioita on punnittava ja tutkailtava yhä uudelleen. Koulumaailmassa kriittisen realismin näkökulma mediaan lienee näistä kolmesta hedelmällisin. [19]

20 Väline on viesti Kriittisessä media-analyysissa on tärkeää tunnistaa eri tiedotusvälineiden erityispiirteet. Iskulause Väline on viesti on peräisin kanadalaiselta kulttuurin ja viestinnän tutkijalta Marshall McLuhanilta. Hän on lanseerannut myös maailmankylän ajatuksen, jolla hän viittasi sähköisten tiedotusvälineiden yhdistämään maailmaan. Teorioitaan McLuhan alkoi kehitellä jo 60-luvulla, kauan ennen nykyisenkaltaisia tietoverkkoja, joten maailmankylän supistuminen ei suinkaaan ole vasta nettisukupolven ilmiö. McLuhanin mukaan media on ihmisen aistien, mielen ja kehon jatke. Välineen viestiluonnetta voi kuvata sähkölampun avulla. Sähkövalo on informatiivista, mutta sillä ei ole sisällöllistä viestiä. Silti sen vaikutus ympäristöönsä on valtava. Samoin esimerkiksi televisio ja sen katselu muokkaavat kulttuuria tiettyyn suuntaan riippumatta ohjelmien sisällöstä. On tavallaan yhdentekevää, liimaantuvatko ihmiset tv-ruudun ääreen uutislähetyksen vai Big Brotherin vuoksi. Sosiaalisessa mittakaavassa vaikutus on kutakuinkin sama. McLuhan korosti, että mediaa ja teknologiaa ei voi erottaa toisistaan. Tekniikka määrittää ja rajoittaa viestien sisältöä sekä vastaaottokokemusta. Olennaista on, miten väline osallistaa vastaanottajansa. Perinteisistä tiedotusvälineistä kirjoitettu sana, radio sekä elokuvat sisältävät tyypillisesti runsaasti informaatiota, jonka vastaanotossa korostuvat analyyttisyys ja lineaarisuus. Ne säilyttävät välimatkan vastaanottajaansa eivätkä vaadi osallistumista. Sen sijaan puhuttu sana, puhelin ja televisio välittävät yleensä vähemmän informaatiota mutta vetoavat use- ampiin aisteihin samanaikaisesti. Ne ovat mukaansatempaavia ja kutsuvat osallistumaan. McLuhanin näkemyksen mukaan nykyisessä mediakulttuurissa tällaiset välineet ovat keskiössä. Se, mistä me viestejä vastaanotamme, vaikuttaa siihen, miten me niihin suhtaudumme. Esimerkiksi Yleisradion TV1:n pääuutislähetys on edelleen kansan iltahartaus. Siihen luotetaan enemmän kuin muiden televisiokanavien uutisiin. Ehkä Yleisradion luotettavuuteen vaikuttaa se, että sen toimittajilla ei koeta olevan kaupallisia intressejä, vaan kyseessä on valtion virallinen uutiskanava, jolle on laissa määritelty erityistehtävä tiedonvälittäjänä. Voidaan kuitenkin kysyä, voiko kukaan toimia täysin irrallaan talouden ja politiikan vaikutuskentästä. Hämmentävää on sekin, ettei Yleisradion radiouutisia pidetä yhtä luotettavina kuin tv-uutisia, vaikka kyse on samasta yhtiöstä. Minkä takia uutisten kohdalla televisio koetaan radiota luotettavammaksi? Kummassakin uutiset kerrotaan varsin pelkistetyssä muodossa, mutta kenties television kuvamateriaalin todistusvoima nähdään suurempana. Tässä on kyse tietenkin illuusiosta, sillä vanhan sanonnan modernimpi muotoilu yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa saattaa pitää täysin paikkansa. Kysyä myös sopii, miksi televisio uutisvälineenä arvostetaan luotettavuudessaan lehdistön edelle, vaikka painetussa sanassa asioita voidaan usein analysoida ja taustoittaa laajemmin. Ehkä onkin niin, että vähäinen informaatioarvo koetaan luotettavammaksi, koska erehtymisen mahdollisuus katsotaan pienemmäksi kuin laveammassa kerronnassa. Mitä enemmän toimittaja analysoi ja tulkitsee, sitä enemmän hänen voidaan katsoa vaikuttavan uutisen sisältöön. [20]

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen Journalistin reitti Tavoitteet Journalistin reitin tavoitteena on tutustua mediaympäristöön ja erityisesti uutisen tekstilajiin. Journalistin reitillä laaditaan oma uutinen, jota varten haetaan tietoa,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa

Kooste kaikista kuvataiteen keskeisten käsitteiden avauksista eperusteet-palvelussa 1. Kulttuurinen moninaisuus Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot