Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia. Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia. Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus"

Transkriptio

1 Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus

2

3 Kansalaisen ja MEDIAn kohtaamisia Toimittajat: Olli Hakala, Aija Seppänen ja Anne Seppänen

4 Copyright: Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus 2008 Toimittajat: Olli Hakala, Aija Seppänen, Anne Seppänen Taitto: Aija Seppänen Painatus: Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki 2008

5 lukijalle sisällys 1. MEDIA KOULUTYÖSSÄ Mediakasvatuksen haasteet Rajaus ja näkökulma Tekniikasta pedagogiikkaan 2. MEDIAN TODELLISUUS Tiedon lujuuslaskentaa Objektiivinen journalismi Väline on viesti Autenttisuuden kaipuu Uutiskuvan todistusvoima Maailma kuvissa Verkon silmässä 3. JOURNALISMIN OPISSa Media-analyysin lähtökohtia Kuka päättää sisällöstä? Erilaisia uutiskriteereitä Ihanteet ja käytäntö Toimittajan etiikka Journalismi ja tieto Tieto ja myytit 4. YHTEISKUNTA JA MEDIA Sanoista tekoihin Sananvapaus ja valta Moniarvoinen media Vapaus ja vastuu verkossa Globaali media Media vallankahvassa 5. TEKIJÄNOIKEUDET, YKSITYISYYS JA JULKISUUS Teokset ja tekijänoikeudet Mitä saa julkaista? Yksityisyytä suojaavaa lainsäädäntöä Journalistin ohjeet [5]

6

7 lukijalle Idea tämän käsikirjan tekemiseen on syntynyt Mediakeskuksen media-analyysin kursseilla, joilla havaittiin tarve yleisiä tiedonvälityksen mekanismeja valottavalle oppimateriaalille. Mediakasvatusta käsitteleviä aineistoja on kyllä ollut saatavilla, samoin kuvallisen ilmaisun oppaita, mutta usein median journalististen ja tuotannollisten prosessien tarkastelu sekä yhteiskuntakriittinen näkökulma ovat jääneet vähemmälle. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös Mediakasvatusseura, joka vuonna 2008 myönsi ensimmäisen gradupalkintonsa aihetta käsitelleelle Minna Vigrenin opinnäytetyölle. Kansalaisen ja median kohtaamisia keskittyy nimenomaan tiedonvälityksen tarkasteluun koulujen mediaopetuksen näkökulmasta. Käsikirjassa kartoitetaan median todellisuutta ja objektiivisen journalismin mahdollisuutta. Median roolia demokratiassa lähestytään moniäänisyyden toteutumisen ja valtakysymysten kannalta. Myös tekijänoikeuksien periaatteita sekä julkisen ja yksityisen rajankäyntiä käsitellään. Journalistin ohjeet, uutiskriteerit sekä opetussuunnitelmat ovat kootusti esillä. Mediakeskuksessa on haluttu mediataitojen vahvistamisen ohella luoda pedagogiikkaa, jossa media ei ole pelkästään oppimisen kohde vaan myös elämyksellisen oppimisen väline. Olemme ottaneet ohjenuoraksemme käytännönläheisyyden, ja lähestymistavaksemme on viime vuosina vakiintunut median läpivalaisu tekemällä oppimisen kautta. Tavoitteena on perehdyttää opettajia median menetelmien, prosessien sekä välineiden hallinnaan ja siten saamaan tekijän tietoa aiheesta. Kokemuksemme mukaan vasta tuntemalla jonkin median osa-alueen prosessin ja välineen kyllin hyvin voi saavuttaa omakohtaista ymmärrystä sitä, mistä median tuottamisessa ja vastaanottamisessa on kyse. Tämän tuotannollisen prosessin pääpiirteet ovat ainakin ammattimaisessa tiedonvälityksessä varsin vakiintuneet välineestä riippumatta. Kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta media oppimaterialina ja -välineenä tarjoaa runsauden sarven. Mediaprojekteissa voi toteuttaa kivuttomasti myös yhteisöllisen ja osallistavan oppimisen periaatteita. Tiedonvälityksen prosessien läpivalaisun ohella yksi käsikirjan tavoite on kannustaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijalähtöisyys ei kuitenkaan vähennä ohjaavan opettajan roolia mediaopetuksessa. Opettajan vastuulla on pedagogisten päämäärien asettaminen ja niiden tavoitteiden toteutuminen. Tämä edellyttää sitä, että opettajalla on riittävät tiedot ja taidot aktiivisen ohjaajan roolin ottamiseen. Opettajien on myös kyettävä tarttumaan hetkeen ja astumaan opiskelijoidensa elämismaailmaan. Tällä käsikirjalla Mediakeskus haluaa antaa yläkoulun ja lukion opettajille kouluun vietäväksi sekä teoreettista pohjaa että käytännön vinkkejä haasteellisen mediaopetuksen tueksi. Syntyneisiin huomioihin ja ajatuksiin itse kukin voi peilata omia kokemuksiaan median maailmasta. Liisa Huovinen Johtaja Anne Seppänen Erityissuunnittelija Helsingin kaupungin Opetusviraston mediakeskus [7]

8 1.

9 Media koulutyössä mediakasvatuksen haasteet Mediakasvatus kuuluu opetussuunnitelmiin aihekokonaisuutena niin perusopetuksessa kuin lukiossa, mutta se ei muodosta omaa oppiainettaan. Läpäisyperiaatteella toimiva mediaopetus vaikuttaa ensisilmäyksellä hyvältä ajatukselta. Kun jokainen opettaja lähestyy mediaa oman oppiaineensa näkökulmasta, opiskelijat saavat monipuolisen kuvan median tehtävistä ja merkityksestä. Ongelmia syntyy kuitenkin jo siitä, että median käsite on itsessään hirvittävän laaja. Se sisältää ainakin sanoma- ja aikakauslehdet, television, radion, elokuvat, internetin, mainonnan, erilaiset mobiilipalvelut ja tietokonepelitkin. Nykyään puhutaan ubiikkiyhteiskunnasta, jossa tietotekniikka ja siten myös media on läsnä kaikkialla. Nykykeskustelussa oikeastaan kaikki kommunikaatio, riippumatta viestien merkityksestä ja tehtävästä tai käytettävästä välineestä, on sovitettavissa mediakasvatuksen sateenvarjon alle. Näin laaja-alaista opetustehtävää ei kukaan opettaja voi kantaa harteillaan yksin, eikä sellaisen koordinointi koko kouluyhteisönkään tasolla ole helppoa. Pelkästään yhdenkin mediavälineen haltuunotto vaatii innostusta, kärsivällisyyttä ja ennen muuta aikaa. Moni opettaja voi kokea tällaisen rasitteeksi, kun omankin oppiaineen vaatima työmäärä tuntuu usein kaatuvan päälle. Ei olekaan ihme, että moni kokee turhautumista mediakasvatuksen haasteiden edessä. Näin monialaiseen aiheeseen kasvattaminen vaatisi monen eri alan ammattilaisia. Tilannetta ei ole helpottanut se, ettei aiheesta ole tehty varsinaisia oppikirjoja sen enempää yläkoulun kuin lukionkaan tarpeisiin. Yksittäisen opettajan näkökulmasta koulujen mediaopetus on kuitenkin eri asia kuin tällainen laaja-alainen mediakasvatus. Jokaisessa koulun oppiaineessa käytetään nykyään mediaa sekä välineenä että oppisisältönä. On mediakasvatusta, jos ruotsin tunnilla opettaja luettaa oppilailleen Hufvudstadsbladetin artikkelin, jolloin kielenopiskelun lisäksi voi nostaa esiin moninaisia mediaan liittyviä kysymyksiä. Miksi Suomessa on ruotsinkielisiä lehtiä? Eroavatko suomen- ja ruotsinkielinen lehdistö toisistaan? Kenen intressejä eri kielillä julkaistut lehdet palvelevat? Miksi yksilöllä pitäisi olla oikeus vastaanottaa itsensä kannalta oleellista informaatiota omalla äidinkielellään? Ei ruotsinopettajan tarvitse olla mikään median tai mediakasvatuksen asiantuntija, jotta tällaisista kysymyksistä voisi keskustella. Kukin kykyjensä ja tarpeidensa mukaan on kelpo ohje koulujen mediaopetukseen. Jotain pohjatietoa median lainalaisuuksista on silti hyvä hallita. [9]

10 Media opetussuunnitelmissa perusopetus Viestintä ja mediataito Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Tavoitteet Oppilas oppii * ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää * kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa * suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä * tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti * käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt * omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa * viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus * median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen * yhteistyö median kanssa * lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus * viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. [10]

11 Lukio Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/ alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelija * saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja * osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään * saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot * pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä * tottuu käyttämään mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä * tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä * saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista. Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus. [11]

12 Rajaus ja näkökulma Mediakasvatuksen alueen laajuus edellyttää kykyä keskittyä ja rajata opetus joihinkin median osa-alueisiin sekä sisäistää rajaamisen merkitys. Pintaliitely median informaatiotulvassa kääntyy pahimmillaan kasvatusta itseään vastaan, eikä syvällistä ymmärrystä synny. Sen sijaan hyvällä aiheen rajauksella voidaan läpivalaista median tuottamiseen ja vastaanottamiseen liittyviä prosesseja ja päästä parhaimmillaan sellaisiin yleispäteviin huomioihin, jotka pätevät median kentässä myös laajemmin. Rajaus ja taito luoda näkökulma aiheeseen on median itsensä hyödyntämä tekniikka, jolloin rajaamisen opettelu on jo sekin mediakasvatusta. Neljä näkökulmaa mediaan ilmaisu tekniikka Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa mediataitoihin sisällytetään sekä viestien tuottaminen että niiden tulkinta. Kyse on tällöin niin mediailmaisun ja siihen liittyvän tekniikan kuin media-analyysin opiskelusta. Ilmaisuun voidaan lukea omien näkemysten työstäminen julkaistavaan muotoon, median kerrontakeinojen ja sisällöllisten lainalaisuuksien ymmärtäminen sekä mediavälineiden tekninen hallinta. Kriittinen analysointi puolestaan edellyttää sekä ilmaisukeinojen että median tuotanto- ja jakeluprosessin tuntemusta. Näitä voidaan opiskella sekä erikseen että samanaikaisesti osana ohjattua mediaprojektia Jälkimmäinen tarkoittaa median tuotosten suhteuttamista siihen viitekehykseen, jossa ne syntyvät. Koulutyössä mediaopiskelu tiivistyy helposti tekniikan haltuunottoon, vaikka tietotekniikan arkipäiväistyessä myös median tuottamisen käytetyt välineet ovat käyneet tutuiksi useimmille oppilaille. Välineisiin liittyvän tekniikan opettelu ei kuitenkaan ole vielä nimenomaisesti median opiskelua. Siksi tässä käsikirjassa tekniikan osuus on rajattu pois ja pyritty sen sijaan luomaan kehys mediailmaisun sekä tarinankerronta kriittisen analyysin opetuksen tueksi. Vasta tässä viitekehyksessä tekniikka nivoutuu mediaprosessiin. analyysi Käsikirjan näkökulma on lisäksi kohdennettu tiedonvälityksen kovaan ytimeen, uutis- ja ajankohtaisjournalismiin, jonka linkittäminen koulutyöhön on varsin helppoa oppiaineesta riippumatta. Tällaisen perusjournalismin käsittely on perusteltua siksikin, että monet koko media-alaa koskevat lainalaisuudet säätelevät sitä varsin tiukasti. Näiden reunaehtojen vaikutus mediaan jää helposti näkymättömäksi valmista lopputulosta tarkasteltaessa, mutta uutis- ja ajankohtaisjournalismin syntyprosessin läpivalaisu luo perustan myös muiden mediatuotannon lajien ymmärtämiselle. Tekniikasta pedagogiikkaan Median käyttö koulutyössä voi tarjota parhaimmillaan erinomaisen tilaisuuden tutkivaan ja yhteisölli- [12]

13 seen oppimiseen. Samalla tuetaan opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja kriittiseksi toimijaksi. Kuten hyvä journalismi käytännössä, myös media opetuksessa on erinomainen väline asioiden problematisointiin ja keskustelun herättämiseen. Mediaprojektit tukevat opiskeli- joiden kykyä hahmottaa erilaisia näkö- kulmia käsiteltäviin aiheisiin.? Samalla mediaprojektien tuottaminen auttaa ymmärtämään median lainalaisuuksia, mikä puolestaan kehittää media-analyysin taitoja. Rakenna miellekartta median sateenvarjosta. Analysoi median merkitystä arjessasi omakohtaisen kokemuksen perusteella. Kuinka paljon aikaa kuluu median parissa päivittäin? Millä eri tavoilla media vaikuttaa elämääsi (tunnetasolla, tiedollisesti, sosiaalisesti)? Mediaan liittyy aina kollektiivisuus niin sisällön tuottamisessa kuin sen muokkaamisessa julkaistavaan asuun. Median tuotokset ovat leimallisesti ryhmätyötä, johon mediaopetus myös valmentaa opiskelijoita. Koulujen mediaopetukseen kuitenkin ujuttauttuu turhan helposti asenne, että riittää, kunhan opiskelijat tekevät jotain mediaan liittyvää. Opiskelijoiden mediaprojekteille pitäisi kuitenkin aina asettaa selkeät pedagogiset päämäärät - mitä tässä oikein ollaan oppimassa? Toisinaan mediaprojektien ohjaus jää puutteelliseksi. Opiskelijoille annetaan välineet ja väljä ohje tuottaa jotakin. Varsinaisen ohjauksen puuttumista peitellään puhumalla ylevästi nuorten ehdoilla tekemisestä. Kuitenkin opiskelijoiden itse- ohjautuvuudellekin tulisi tarjota suunta ja pedagogisesti perustellut tavoitteet. Nykyään ei ole tavatonta, että opiskelijat hallitsevat mediaan liittyvän tekniikan opettajaa paremmin, jolloin ohjaavaan rooliin jättäytyminen lankeaa opettajalle luonnostaan. Ongelmana on se, että tätä roolia ei aina automaattisesti oteta vaan jättäydytään passiivisesti taustalle ja luovutetaan prosessin hallinta oppilaiden vastuulle. Median laajuus niin vastaanottamisen kuin tuottamisenkin näkökulmasta korostavat kuitenkin opettajan roolia prosessia ohjaavana ja pedagogisen tavoitteen määrittelevänä osapuolena. 7 askelta onnistuneeseen mediaprojektiin 1. Rajatkaa aihe ja asettakaa sen puitteissa projektille pedagoginen tavoite. 2. Aikatauluttakaa tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti, panostakaa ennakkosuunnitteluun ja ideointiin. 3. Tehkää järkevä työnjako, joka edesauttaa pedagogisen tavoitteen toteutumista. 4. Varmistakaa projektin vaatiman teknisen välineistön ja osaamisen saatavuus ja toimivuus. 5. Panostakaa ilmapiiriin ja rentouteen, älkää suorittako! 6. Kill your darlings! älkää hirttäytykö hyviin ideoihin, jotka eivät palvele kokonaisuutta tai ovat liian vaikeita tai työläitä toteuttaa. 7. Julkaiskaa tuotos mediaa ei tehdä pöytälaatikkoon! [13]

14 2.

15 Median todellisuus Tiedon lujuuslaskentaa Nykyihminen ei enää seuraa mediaa vaan elää sen kanssa. Puhutaan arjen medioitumisesta. Perinteinen median ja todellisuuden suhdetta koskeva problematiikka on muuttunut monimutkaiseksi. Enää ei riitä, että pohditaan, heijastaako media todellisuutta vai luoko se sitä. Media on keskeinen osa todellisuutta. Silti kysymys median todellisuudesta antaman kuvan oikeellisuudesta on edelleen ajankohtainen varsinkin perinteisessä tiedonvälityksessä. Eri tiedotusvälineet kertovat jatkuvasti tarinaa siitä, millainen on maailma, jossa elämme. Yhä useammin tämä tarina on myös kuvitettu. Kriittinen asennoituminen median antamaan kuvaan maailmasta kuuluu opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Nykymaailmassa kriittisyys mediaa kohtaan vaikuttaa jopa itsestään selvältä. Kukapa ei suhtautuisi epäilevästi varsinkin sensaatiolehdistön tarinoihin julkkisten toilailuista. Tutkimustulosten mukaan suomalaiset ovat valveutuneita median käyttäjiä, jotka eivät purematta niele kaikkea lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Kriittisyyden ottaminen itsestäänselvyytenä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Kriittisyys ja luotettavuuden epäileminen eivät aina lankea yksiin. Median kohdalla tällainen skeptinen kriittisyys kohdistuu yleensä yksittäisiin juttuihin tai välineisiin, mutta mediakasvatuksesta puhuttaessa koko mediaprosessi tulisi asettaa kriittisen tarkastelun kohteeksi. Millä edellytyksillä media ylipäätään voi antaa totuudellisen kuvan maailmasta? Tässä on erityisesti huomioitava se, ettei kritiikki suinkaan tarkoita, että pyritään leimaamaan kritiikin kohde epäluotettavaksi. Suomen kielessä sana kritiikki on konnotaatioltaan negatiivinen, ja siihen liittyy ajatus tarkoitushakuisesta mollaamisesta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Kritiikki pitäisi nähdä pohjimmiltaan positiivisena käsitteenä. Kriittisyys tarkoittaa erilaisten näkökulmien huomioimista siten, että kriittisen tarkastelun jälkeen tietomme tarkasteltavasta kohteesta lepää tukevammalla perustalla. Kritiikki on tiedon lujuuslaskentaa samassa mielessä, kuin rakennusinsinööri laskee kantavien rakenteiden kestävyyden jo ennen talon rakentamista. Vasta kriittisen katseen läpivalaisemien näkemysten päälle voi ryhtyä rakentamaan kestävää käsitystä todellisuudesta. Ikävä kyllä ihmisillä näyttäisi olevan taipumus yliarvioida kriittisen katseensa tarkkuus. Tuskin kukaan myöntää esimerkiksi olevansa altis mainosten vaikutukselle, vaikka luultavasti lähes kaikki meistä ovat. Miten muuten saisimme tietää, mistä tarjousjauhelihan milloinkin ostamme? Ja miksi ihmeessä mainontaan kulutetaan tähtitieteellisiä summia, jos se ei vaikuta ihmisiin? Aivan samoin ihmiset tuntuvat luottavan vankasti omaan kykyynsä tarkastella mediaa kriittisesti, mutta tällainen tietoinen kriittisyys ei [15]

16 aina tarkoita sitä, etteikö ilmiö vaikuttaisi tiedostamattomalla tasolla. Mediakriittisyytemme on yleensä valikoivaa ja liittyy useimmiten sellaisin aihepiireihin, jotka sotivat omia ennakkokäsityksiämme vastaan. Median totuudenmukaisuuden epäily herää helpommin, jos olemme valmiiksi epäileväisiä. Omille ajatuksillemme myötäsukaisiin uutisiin sen sijaan suhtaudumme huomattavasti suopeammin, jolloin myös kriittinen ote saa väistyä. Esimerkiksi siteerauksille olemme yleensä varsin sokeita, varsinkin jos ne tukevat ennakkokäsityksiämme. Oletamme automaattisesti niiden olevan suoria tallenteita henkilöiden puheista, vaikka näin harvemmin on asian laita. Tämä koskee myös henkilöiden lausumia televisio- ja radio-ohjelmissa, joissa yksittäiset kommentit on useimmiten irrotettu asiayhteydestään ja leikattu tukemaan toimittajan näkökulmaa. Lausumat kenties ovat autenttisia, mutta niiden muodostama kokonaisuus ja konteksti eivät. Autenttisuuden käsite hämärtyy, kun puhe on mediasta. Kriittinen suhtautuminen mediaan on sitä vaikeampaa, mitä enemmän media valtaa tilaa elämästämme. Mistä muualtakaan saisimme tietomme? Ja mistä tarkistaisimme tietojen todenperäisyyden ellemme mediasta? Harvalla on aikaa ja tarmoa saati mahdollisuutta hakeutua alkuperäislähteiden pariin. Sama koskee mediaa itseäänkin. Sekä median kuluttajat että tuottajat elävät samassa medioituneessa maailmassa, jossa toimittajat yhä useammin haastattelevat ja siteeraavat toisia toimittajia saadakseen tolkkua todellisuudesta. merkiksi Big Brother ja muut vastaavanlaiset visailu- ja kilpailuohjelmat saavat käsittämättömän paljon palstatilaa lehdissä. Media luo itse sekä ilmiön että uutisen siitä. Tällaista median luomaa ja ylläpitämää maailmaa on joskus kutsuttu spektaakkeliyhteiskunnaksi.? Mediassa on yleistynyt tapa käyttää toimittajia asiantuntijoina, jotka selittävät maailman ilmiöitä toisille toimittajille ja median kuluttajille. Tähän törmää niin televisiouutisissa kuin lehtien palstoillakin. Samoin media usein ketjuttaa juttujaan ikään kuin jatkosarjaksi, jossa seuraavat osat viittaavat aiempiin. Ottakaa yksi mediaväline lähempään tarkasteluun, ja tutkikaa kuinka paljon se nojaa uutisoinnissaan mediaan ja toimittajiin. Pohtikaa tällaisen medioitumisen vaikutuksia. Siteerausten todistusvoimaa on helppo testata ottamalla esimerkiksi jokin lausuma, joka sijoitetaan erilaisiin asiayhteyksiin. Arvioikaa viitekehyksen vaikutusta viestin sisältöön. Samalla voi pohtia sitä, miksi siteeraaminen on niin yleinen tehokeino mediassa silloinkin, kun kommentin sisältö olisi helppo ilmaista muutenkin. Yksi nykymaailman omituisuuksista on median mediasta tekemien juttujen hurjasti kasvanut määrä. Esi- [16]

17 Objektiivinen journalismi Hyvältä journalismilta on totuttu vaatimaan objektiivisuutta etenkin uutisissa. Toimittajan pitää raportoida tapahtumista esittämättä itse kannanottoja. Faktat puhukoot puolestaan. Uutisten tehtävänä on tarjota vastaanottajilleen materiaalia, josta nämä voivat rakentaa oman tulkintansa maailmasta. Tällainen käsitys objektiivisesta journalismilta on ihanne, johon pyritään mutta joka ei voi koskaan toteutua. Kyse ei ole siitä, etteivätkö journalistit pyrkisi objektiivisuuteen ja totuudellisuuteen, vaan ongelma on periaatteellinen tai tekninen. Jokainen tarina on aina kerrottu jostakin näkökulmasta. Jokaisen tarinan voisi kertoa myös toisin. Myös eri välineissä tarinat kerrotaan eri tavalla johtuen kullekin välineelle ominaisista piirteistä. Esimerkiksi kuva ja sana eivät ole milloinkaan täysin vertailukelpoisia. Näkökulmaan sitoutuminen on journalismin välttämätön ominaisuus paitsi välineteknisesti myös siksi, että vasta näkökulma tavallaan tekee tarinan. Media ei pelkästään kuvaa faktoja, vaan asettaa ne johonkin merkitykselliseen viitekehykseen. Jo se, että jokin asia nostetaan uutiseksi, on osa tätä merkityksellistämisen tai kehystämisen prosessia. Objektiivisena uutiskerrontana pidetty muoto on sekin vain konventio, joka on omaksuttu tietynlaista näkökulmaa varten nimittäin objektiiviseksi miellettyä näkökulmaa. Olemme tottuneet pitämään objektiivisena kerrontana sellaista, jossa kertojan näkökulma ja mielipiteet on häivytetty. Silti kertoja on aina läsnä jo aiheenvalinnasta alkaen. Toisaalta voidaan ajatella, ettei objektiivisuutta tarvitsekaan pitää yksittäisten uutisten ominaisuutena, vaan objektiivisuus syntyy koko median yhteisessä Uutiskerronnan konventiot Perinteinen uutismuoto on helppo opettaa ja oppia. Karkeasti muotoiltuna: ensin kerrotaan keskeisin asia ja sitten lisätään yksityiskohtia tärkeistä vähemmän tärkeisiin. Ikiaikaisen opin mukaan lehtiuutinen pitäisi kirjoittaa niin, että se voidaan katkaista mistä kohtaa tahansa. Jokaisen kappaleen pitäisi muodostaa oma kokonaisuutensa siten, että se voidaan poistaa uutisen ymmärrettävyyden kärsimättä. Uutiskielessä ei myöskään sovi käyttää liian pitkiä sanoja tai virkkeitä. Tällaisia muutamia nyrkkisääntöjä noudattamalla kuka tahansa pätevöityy tuota pikaa objektiivisten uutisten kirjoittajaksi. On kuitenkin selvää, etteivät pelkät kerrontakonventiot sinänsä tee uutisesta objektiivista. Pikemminkin perinteinen uutiskerronta luo objektiivisuuden illuusion pelkistämällä informaation minimiin. Esimerkiksi voisi ottaa lehtiotsikon: Auto suistui päin puuta, kuljettaja kuoli. Jokainen on tottunut vastaaviin otsikoihin, mutta moni rypistäisi kulmiaan lukiessaan aamun lehdestä: Naiskuski kuoli hurjasteltuaan metsään. Jälkimmäisessä on epäoleelliseksi miellettyä informatiota kuten kuljettajan sukupuoli ja viittaus heikkoon liikennekuriin. Ensimmäisen otsikon vähäisempi informaatiosisältö ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti objektiivisempaa. Kyse on tulkinnasta: mikä informaatio on tässä tapauksessa oleellista ja siten kai objektiiviseen kuvaukseen kuuluvaa? Esimerkiksi sukupuolen kertomatta jättäminen ei kieli objektiivisuudesta vaan tietystä nykykulttuurin piirteestä ja voiko kulttuurisidonnainen kerronta olla objektiivista? [17]

18 prosessissa. Hyvää journalismia voisikin verrata tieteen tekemiseen, jossa tieteellinen tieto syntyy vasta tiedeyhteisössä. Tieteen kriteereiksi mainitaan yleensä objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus, julkisuus ja itseään korjaavuus eli edistyvyys. Samat ominaisuudet luonnehtivat tietyin varauksin hyvää journalismia. Objektiivisuus tarkoittaa sitä, etteivät tutkimustulokset heijasta vain yhden tutkijan näkemyksiä vaan perustuvat tutkittavan kohteeseen. Kriittisyys on eri näkökulmien ja näkemysten huomioimista. Autonomisuus edellyttää sitä, etteivät tulokset määräydy ulkopuolisten tahojen esimerkiksi rahoittajien tai muiden intressiryhmien vaikutuksesta. Julkisuusperiaatteen mukaan tulokset on alistettava yhteisön kriittiselle tarkastelulle siten, että joku muu voi toistaa tutkimuksen ja saada saman tuloksen. Näiden piirteiden toteutuminen edellyttää yhteisöä, joka valvoo tutkimuksen kulkua eri vaiheissaan ja korjaa mahdolliset virheet. Näin käsitys tutkittavasta kohteesta tarkentuu jatkuvasti prosessin kuluessa. moninaiset toimitustyön reunaehdot. Journalistisen prosessin hahmottaminen auttaa myös median tuotosten analysointia. Objektiivisuus syntyy journalismin ja sen vastaanottamisen prosessissa. Tämä edellyttää molemmilta osapuolilta mediakulttuurin ymmärtämistä.? Ideoikaa päivän uutisten pohjalta kolme verkkokeskustelun aihetta. Valitkaa niistä paras ja perustakaa sille oma keskusteluryhmänne nettiin. Pohtikaa, mistä hyvä keskustelu syntyy. Vaikka tieteen ja journalismin toimintatapoja voi osaltaan pitää yhteneväisinä, niillä on myös huomattavat eronsa. Journalismin objektiivisuutta pohdittaessa tieteen kriteereihin viittaaminen on kuitenkin sikäli paikallaan, että objektiivisuus kannattaa nähdä pikemminkin prosessin kuin yksittäisen toimittajan ominaisuutena. Muuten esimerkiksi mediatuotosten analysoinnissa päädytään helposti arvostelemaan yksittäisiä juttuja tai toimittajia silloinkin, kun kyse on aidosti journalistisen prosessin ominaisuuksista. Journalistiset ratkaisut eivät useinkaan ole vain toimittajien henkilökohtaisia valintoja, vaan niissä näkyy monen henkilön kädenjälki ja niihin vaikuttavat [18]

19 nairelativismi Mitä voidaan tietää? Median näkökulmasidonnaisuuden korostaminen voi tuoda haasteita koulutyöhön, sillä vaarana on luisuminen käsitykseen, jossa kaikki tieto on suhteellista. Tällainen äärimmäinen relativismi, jossa mitään totuutta ei ole vaan kaikki tarinat ovat samanarvoisia, istuu huonosti koulumaailmaan. Esimerkiksi kokeet pitää joka tapauksessa korjata, ja opiskelijoille on syytä ainakin yrittää vakuuttaa, että tässä työssä käytetään edes joltisenkin objektiivisia kriteereitä. naiivi realismi Toisaalta relativismin vastapooli, naiivi realismi, ei myöskään houkuta. Naiivin realismin oletus on se, että maailma näyttäytyy meille sellaisena kuin se on. Median tapauksessa tämä näkemys voi johtaa siihen, että uskomme tiedotusvälineiden esittävän meille suoraan todellisuutta sellaisena kuin se on. Varsinkin televisioon kohdistuu usein naiivin realismin mukaisia odotuksia. Totta kai uutiset ovat totta, kun on elävää kuvaakin! naikriittinen realismi Kriittinen realismi korostaa sitä, että maailmasta on mahdollista saada tietoa ja sen voi myös esittää koko lailla totuudellisessa muodossa, kunhan tiedostamme sekä aistiemme että kuvauskeinojemme rajallisuuden. Perehtymällä omien havaintoprosessiemme ominaisuuksiin ja tiedonesitystapojen lainalaisuuksiin voimme minimoida niistä johtuvat vääristymät. Silti emme voi olla koskaan täysin varmoja tietojemme lopullisesta oikeellisuudesta, vaan asioita on punnittava ja tutkailtava yhä uudelleen. Koulumaailmassa kriittisen realismin näkökulma mediaan lienee näistä kolmesta hedelmällisin. [19]

20 Väline on viesti Kriittisessä media-analyysissa on tärkeää tunnistaa eri tiedotusvälineiden erityispiirteet. Iskulause Väline on viesti on peräisin kanadalaiselta kulttuurin ja viestinnän tutkijalta Marshall McLuhanilta. Hän on lanseerannut myös maailmankylän ajatuksen, jolla hän viittasi sähköisten tiedotusvälineiden yhdistämään maailmaan. Teorioitaan McLuhan alkoi kehitellä jo 60-luvulla, kauan ennen nykyisenkaltaisia tietoverkkoja, joten maailmankylän supistuminen ei suinkaaan ole vasta nettisukupolven ilmiö. McLuhanin mukaan media on ihmisen aistien, mielen ja kehon jatke. Välineen viestiluonnetta voi kuvata sähkölampun avulla. Sähkövalo on informatiivista, mutta sillä ei ole sisällöllistä viestiä. Silti sen vaikutus ympäristöönsä on valtava. Samoin esimerkiksi televisio ja sen katselu muokkaavat kulttuuria tiettyyn suuntaan riippumatta ohjelmien sisällöstä. On tavallaan yhdentekevää, liimaantuvatko ihmiset tv-ruudun ääreen uutislähetyksen vai Big Brotherin vuoksi. Sosiaalisessa mittakaavassa vaikutus on kutakuinkin sama. McLuhan korosti, että mediaa ja teknologiaa ei voi erottaa toisistaan. Tekniikka määrittää ja rajoittaa viestien sisältöä sekä vastaaottokokemusta. Olennaista on, miten väline osallistaa vastaanottajansa. Perinteisistä tiedotusvälineistä kirjoitettu sana, radio sekä elokuvat sisältävät tyypillisesti runsaasti informaatiota, jonka vastaanotossa korostuvat analyyttisyys ja lineaarisuus. Ne säilyttävät välimatkan vastaanottajaansa eivätkä vaadi osallistumista. Sen sijaan puhuttu sana, puhelin ja televisio välittävät yleensä vähemmän informaatiota mutta vetoavat use- ampiin aisteihin samanaikaisesti. Ne ovat mukaansatempaavia ja kutsuvat osallistumaan. McLuhanin näkemyksen mukaan nykyisessä mediakulttuurissa tällaiset välineet ovat keskiössä. Se, mistä me viestejä vastaanotamme, vaikuttaa siihen, miten me niihin suhtaudumme. Esimerkiksi Yleisradion TV1:n pääuutislähetys on edelleen kansan iltahartaus. Siihen luotetaan enemmän kuin muiden televisiokanavien uutisiin. Ehkä Yleisradion luotettavuuteen vaikuttaa se, että sen toimittajilla ei koeta olevan kaupallisia intressejä, vaan kyseessä on valtion virallinen uutiskanava, jolle on laissa määritelty erityistehtävä tiedonvälittäjänä. Voidaan kuitenkin kysyä, voiko kukaan toimia täysin irrallaan talouden ja politiikan vaikutuskentästä. Hämmentävää on sekin, ettei Yleisradion radiouutisia pidetä yhtä luotettavina kuin tv-uutisia, vaikka kyse on samasta yhtiöstä. Minkä takia uutisten kohdalla televisio koetaan radiota luotettavammaksi? Kummassakin uutiset kerrotaan varsin pelkistetyssä muodossa, mutta kenties television kuvamateriaalin todistusvoima nähdään suurempana. Tässä on kyse tietenkin illuusiosta, sillä vanhan sanonnan modernimpi muotoilu yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa saattaa pitää täysin paikkansa. Kysyä myös sopii, miksi televisio uutisvälineenä arvostetaan luotettavuudessaan lehdistön edelle, vaikka painetussa sanassa asioita voidaan usein analysoida ja taustoittaa laajemmin. Ehkä onkin niin, että vähäinen informaatioarvo koetaan luotettavammaksi, koska erehtymisen mahdollisuus katsotaan pienemmäksi kuin laveammassa kerronnassa. Mitä enemmän toimittaja analysoi ja tulkitsee, sitä enemmän hänen voidaan katsoa vaikuttavan uutisen sisältöön. [20]

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet/ OTE 31.1.2014 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus-

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.7. KÄSITYÖ VALINNAINEN LISÄKURSSI 339 LUOKKA 8 2 h viikossa TAVOITTEET oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä oppii käsityön

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia Minna Harmanen Merja Lumijärvi Sara Routarinne Esityksen rakenne Tehtävänanto Kriittisen lukutaidon tehtävä Toteutus Tulokset Vastauskatkelmia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää?

Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Miten terveyden ja hyvinvoinnin alojen tulisi viestittää? Ensimmäinen SOTERKO -tutkimuspäivä Teija Riikola MIKSI TIETEESTÄ PITÄISI TIEDOTTAA? Keskustelu kuuluu tieteeseen. nykyisin yhä enemmän eri tieteenalojen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012

Osaamistarpeet toimitustyössä. Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 Osaamistarpeet toimitustyössä Kyselytutkimuksen tulokset SJL VKL 24.1.2012 1 Johdanto Suomen Journalistiliiton ja Viestinnän Keskusliiton koulutustyöryhmä tekivät touko lokakuun aikana 2011 kolme samansisältöistä

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot