Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009"

Transkriptio

1 Sallan kunta Hyvinvointikertomus 2009

2 Sallan kunnan hyvinvointikertomus 2009 Hyvinvointivalmennushanke Sallan kunta Kirjoittaja: Joonas Hänninen Kannen kuva: Bart Braafhart 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TIETOPOHJA HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ KUNTIEN HYVINVOINTIVASTUU HYVINVOINNIN MITTAAMINEN KUNTALAISTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VÄESTÖ Väestön kehitys Koulutus ELINOLOT Toimeentulo Asuminen Perheet ELINYMPÄRISTÖ Kuntarakenne Ilmanlaatu Talousveden laatu Kadut, tiet ja viheralueet Melu Roskaantuminen Sisäilmaa Elinympäristön turvallisuus HYVINVOINTIPALVELUT JA NIISTÄ HUOLEHTIMINEN TEKNISET PALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT OPETUSPALVELUT RUOKAPALVELUT KULTTUURIPALVELUT HARRASTUS- JA LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT PALO- JA PELASTUSTOIMEN PALVELUT KUNTALAISTEN TERVEYS LAPSET JA NUORET Alle kouluikäiset lapset Koululaisten elinympäristö Koululaisten elämänhallinta Koululaisten terveys TYÖIKÄISET Aikuisväestön elinympäristö Aikuisväestön elämänhallinta Aikuisväestön terveys Kunnan työntekijöiden työtyytyväisyys IKÄÄNTYNEET Ikääntyneen väestön elinympäristö Ikääntyneen väestön terveys YHTEENVETO HYVINVOINNIN MYÖNTEISET ULOTTUVUUDET HYVINVOINTITYÖN TAVOITTEET JOHTOPÄÄTÖKSET HYVINVOINNIN NYKYTILA JA TULEVAISUUS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KANNATTAA SE VÄHENTÄÄ MENOJA! TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ehdotus

4 Ehdotus Ehdotus Ehdotus Ehdotus Ehdotus LÄHTEET:

5 1. Johdanto Kuntalaisten terveys ja hyvinvointi on yksi kunnan menestys- ja kilpailutekijöistä. Monet kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja hyvinvoinnin edellytyksiin. Kuntapäättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa perustaksi olennaisen tiedon väestön hyvinvoinnin tilasta ja terveydentilaan vaikuttavista tekijöistä. Tämä hyvinvointikertomus onkin luottamushenkilöitä, viranhaltijoita ja muita hyvinvoinnin ympärillä toimivia tahoja palveleva katsaus kuntalaisten hyvinvointiin, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja mahdollisiin kehityssuuntiin. Hyvinvointikertomuksen laadintaan ryhdyttiin, kun hyvinvointivalmennushankkeen työryhmä havaitsi kuntalaisten hyvinvointia mittaavaa aineiston olevan hyvin hajanaista. Hyvinvointikertomus nähtiin hyvänä keinona kerätä yhteen ja esittää kuntalaisia koskettava hyvinvointitieto yksissä kansissa. Hyvinvointikertomuksella on myös merkittävä rooli hyvinvointivalmennusmallin muodostamisessa. Hyvinvointikertomuksen laadinnasta ja kirjoittamisesta on vastannut hankkeen työntekijä Joonas Hänninen. Hyvinvointikertomus kokoaa yhteen kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Hyvinvointikertomuksen yhteydessä hyvinvointi on ymmärretty laajasti, eri elämänalueita koskettavana asiana ja kertomusta on tehty yhteistyössä monien tahojen kanssa. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat kohteet ja niitä mittaavat indikaattorit on valikoitu siten että mahdollisimman laaja otanta kuntalaisten hyvinvointiin saataisiin tehtyä. Hyvinvointi-indikaattorien valinnassa erityistä huomiota on kiinnitetty niiden saatavuuteen sekä niiden toistettavuuteen. Saatavuus koettiin tärkeäksi kattavan aineiston kannalta ja toistettavuus tietojen vertailtavuuden kannalta. Indikaattoritietojen kerääminen tulee olla siis toistettavissa ja niiden on perustuttava pääosin olemassa olevin tietojärjestelmiin. Hyvinvointikertomuksen tietoja voidaan käyttää hyväksi toimintaohjelmia tehtäessä ja toiminnallisia tavoitteita asetettaessa. Tämän hyvinvointikertomuksen yksi tavoite onkin antaa hyvä perusta Sallan kunnan hyvinvointi- ja kuntastrategia työlle. Hyvinvointikertomusten perusteella pitäisi siis; voida arvioida kunnan hyvinvoinnin kehitystä menneisyydestä nykytilaan, pystyä suunnittelemaan toimenpiteitä hyvinvoinnin edistämiseksi ja kyetä seuraamaan toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta hyvinvointiin. Hyvinvoinnin kokonaistilanteen selvittäminen ja esittäminen on vaativa tehtävä johtuen ilmiön laajuudesta sekä hyvinvointia kuvaavien indikaattorien moniselitteisyydestä. Indikaattorien antamia tuloksia onkin avattu haastattelemalla eri sektoreiden asiantuntijoita. Näin mitta-aineiston tueksi on saatu laadullista aineistoa, niin sanottua hiljaista tai pehmeää tietoa. Yhdessä kova numeraalinen tieto ja pehmeä hiljainen tieto täydentävät toisiaan. Hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat useimmiten hyvinvoinnissa ilmeneviä puutteita tai vajeita. Useimmat tilastot kerätään olemassa olevista palvelujärjestelmistä, jolloin ne kuvaavat tilanteita, joissa ihmiset hakeutuvat käyttämään palveluita. Tiedonkeruun luonteen vuoksi hyvinvointia kuvaavat mittarit antavatkin helposti pahoinvointia kuvaavaa tietoa, jolloin suurena vaarana on tuottaa pahoinvointikertomus hyvinvointikertomuksen sijaan. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole mitata pelkästään pahoinvointia vaan löytää kunnan toiminnasta myös vahvuuksia ja kehittyneitä osa-alueita. Näiden vahvuuksien ja tiedostettujen ongelmien sekä puutteiden kautta pyritään koko organisaation toimintaa kehittämään kohti paremmin voivaa kuntayhteisöä. Hyvinvointia kuvatessa on tarkasteltu sekä koko väestön että eri väestöryhmien ja alueiden tilannetta. Samalla on tehty ikäkausitarkasteluja kohdistamalla huomio erikseen lapsiin ja nuoriin, työikäi- 5

6 seen sekä ikääntyneeseen väestöön. Sallan kohdalla hyvin laaja tarkastelu on perusteltua pitkien etäisyyksien ja palveluiden erilaisen tavoitettavuuden vuoksi. Hyvinvointipalveluiden toimivuutta tarkastellaan palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintoja kuvaamalla. Tässä yhteydessä käydään läpi, miten kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on huolehdittu. Aiemmin hyvinvointikertomukseen sisältyviä asiakokonaisuuksia on käsitelty valmisteilla olevissa tai jo valmistuneissa strategia- ja suunnitteluasiakirjoissa. Tällaisia ovat muun muassa kuntastrategia, opetussuunnitelma, oppilas- ja opiskelija suunnitelma, opetuksen järjestämisen suunnitelma, kouluterveyskysely, lastensuojelu suunnitelma, päihdesuunnitelma, päihdestrategia ja pelastussuunnitelma. Käsillä oleva hyvinvointikertomus on laatuaan ensimmäinen Sallan kunnassa, jonka vuoksi kertomuksen mittauskohteita tarkastellaan hyvin pitkällä aikavälillä. Tällä pyritään luomaan näkemys asioiden kehityksestä myös ennen ensimmäistä hyvinvointikertomusta. Tulevaisuudessa hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokausittain, jolloin kulloinkin istuvat kuntapäättäjät voivat nähdä mitä vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin tehdyillä päätöksillä on ollut. Tulevaisuuden tavoitteena on myös hyvinvointikertomuksen kehitys sisällöllisesti, siten että se vastaa paremmin Sallan kunnan tarpeita. Realismia on että hyvinvointikertomuksessa ei koskaan voida mitata tai kuvata kaikkea mahdollista kuntalaisten hyvinvointiin liittyvää tietoa. Tulevia hyvinvointikertomuksia ajatellen on kuitenkin erittäin tärkeää löytää hyvinvointitiedon puutteet ja aukot vähintään kunnan strategisten painopiste alueiden osalta. Näin kuntapäättäjille voidaan tarjota nimenomaan sitä tietoa, mitä he päätöksen teon tueksi tarvitsevat. Lyhyesti tämän hyvinvointikertomukset tavoitteena on siis kuvata viimeaikaista hyvinvoinnin kehitystä, hyvinvoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä olla pohjana tuleville hyvinvointikertomuksille sekä hyvinvointistrategiselle työlle. 6

7 2. Hyvinvoinnin edistämisen tietopohja Hyvinvointi sanana sekä ilmiönä voidaan käsittää hyvin monella eri tavalla, eikä sille ole olemassa mitään yksioikoista määritelmää. Kuntasektorilla hyvinvointi käsitteenä voidaan liittää tavalla tai toisella kaiken päätöksenteon ja toiminnan ympärille. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksen yhtenä tavoitteena onkin antaa tieto kuntapäättäjille hyvinvointiin liittyvistä asioista päätöksenteon tueksi. Tämän vuoksi onkin tärkeää selvittää mitä hyvinvoinnin katsotaan olevan käsillä olevan kertomuksen näkökulmasta. Seuraavissa kappaleissa tehdään lyhyt katsaus viimeaikaisiin hyvinvointitutkimukseen suuntauksiin ja kerrotaan mitä termi hyvinvointi pitää sisällään Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa Hyvinvointi käsitteenä Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen loppuraportissa hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan tilaa johon terveys sisältyy tai jossa terveys ymmärretään hyvinvoinnin tilana. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena siten, että jokaisella osalla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Myös Moisio (2008) näkee hyvinvoinnin moniulotteisena ja laajana käsitteenä. Hänen mukaansa hyvinvointi käsitteen alle voidaan luetella lukemattomia sekä objektiivisesti mitattavia, että subjektiivisesti koettuja osatekijöitä. Objektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan usein terveys, elinolot ja toimeentulo. Subjektiivisiksi hyvinvoinnin osatekijöiksi puolestaan luetaan usein sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Objektiiviset ja subjektiiviset hyvinvoinnin osatekijät tukevat toisiaan, muodostaen hyvinvoinnin perustan. Hyvä terveys ja elinolot sekä turvattu toimeentulo luo ihmisen elämälle perustan, joka heijastuu subjektiivisena hyvinvointina. Tietty perustarpeet tyydyttävä elintaso on monesti välttämätön edellytys subjektiiviselle hyvinvoinnille. Tästä huolimatta korkea elintaso ei automaattisesti takaa subjektiivista hyvinvointia. Toisaalta ihminen voi kokea olonsa hyvin onnelliseksi ja hyvinvoivaksi myös niukoissa olosuhteissa ja taloudellisessa epävarmuudessa. Suurin yksittäinen hyvinvoinnin osatekijä onkin ihminen itse, eikä näin ollen yksilön oman toiminnan vaikutusta hyvinvointiin voida liikaa korostaa. Juuti kokee positiivisen yksilölähtöisen toiminnan ja ajattelun hyvinvoinnin perustana. Hänen mukaansa vaikeina aikoina toivo saa ihmisen uskomaan tulevaan ja selviämään vaikeiden aikojen yli. Näin myönteinen asenne yhdessä toivon kanssa saa yksilön voimaan hyvin. Myönteisellä suhtautumisella monet vaikeat ja ongelmallisetkin asiat saadaan tuntumaan hieman helpommilta. (Juuti, 2005). Ihmisen hyvinvointi on siis monen asian summa. Jokainen ihminen kokee oman hyvinvointinsa yksilöllisesti, omasta näkökulmastaan eikä fyysinen ympäristö aina kerro miten hyvin tai huonosti alueen ihmiset voivat. Koska hyvinvointi koetaan yksilöllisesti, on yksilöllä myös merkittävä vastuu oman hyvinvointinsa ylläpitämisestä ja sen kehittämisestä. Tästä huolimatta yhteisön ja elinympäristön vaikutusta ei tule kuitenkaan väheksyä. (Jokinen, 2002). Oma elämä ei lopulta ole pelkästään omaa elämää, vaan se on myös lähipiirin kuten perheen, tuttavien ja työkavereiden elämää. Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa hyvinvointi nähdään lähtevän yksilötason toiminnasta, ajattelusta ja oman elämän hallinnasta. Elinympäristön tarjoama tuki ja palvelut antavat yksilölle mahdollisuuden toteuttaa itseään ja kokea elämänsä elämisen arvoiseksi ja olonsa hyvinvoivaksi. 7

8 2.2. Kuntien hyvinvointivastuu Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista. Tarkemmin velvoitteet määräytyvät suurimmilta osin sosiaali- ja terveyslainsäädännön kautta. Käytännössä edellä luetellut velvoitteet on annettu kuntien hoidettaviksi. Säännösten perusteella jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Edelleen säännösten perusteella julkisen vallan on myös turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvatus sekä koulutus. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta, sisältöä eikä järjestämistapaa. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana toimintanaan, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Lakisääteisten palveluiden lisäksi monet kunnat tarjoavat myös muita vapaaehtoisia palveluita. Tällaiset palvelut syntyvät usein kuntalaisten tarpeista. Toiminnassa voi olla kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja väestön tarpeiden mukaan. Tämä korostaa kunnallisten luottamushenkilöiden ja muiden päättäjien vastuuta siitä, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita. Nykyaikainen nopeasti muuttuva yhteiskunta asettaa aivan uudenlaisia haasteita kuntaorganisaatioille. Jotta kunnan tuottamat hyvinvointipalvelut vastaisivat kulloistakin tarvetta, tulee organisaation kyetä ennakoimaan tulevaa tilannetta ja olla koko ajan tietoinen palveluiden kysynnän kehityksestä. Parhaiten käsitys tarpeista ja puutteista saadaan organisaation sisäisen vuorovaikutuksen avulla. Toimiva vuorovaikutus vaatii avointa keskustelua organisaation sisällä, jolloin eri tahojen edustajat voivat tuoda esille oman näkemyksensä asioiden tilasta. Tavoitteena on herättää keskustelua organisaation toiminnasta. Keskustelun kautta organisaation sisällä oleva hiljainen tieto saadaan yleiseen tietoon, ja tuleviin haasteisiin osataan vastata jo ennen niiden syntymistä. On olemassa lukemattomia esimerkkejä jossa kohdattu ongelma olisi voitu välttää riittävän nopealla tiedon vaihdolla, ja ennakoinnilla. Kuntaorganisaation avoimuuden kasvattamisessa tavoitteena on vuorovaikutteinen nopeasti toimiva verkosto organisaatio, joka kykenee tehokkaasti reagoimaan edessä oleviin haasteisiin. (Juuti, 2005) 2.3. Hyvinvoinnin mittaaminen Viime vuosikymmenten aikana suomalaisen enemmistön hyvinvointi on monilla mittareilla mitattuna parantunut. Samalla kuitenkin osa väestöstä kokee vaikeaa pahoinvointia ja jaksamattomuutta. Myös tiettyjen erikoispalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina. (Rimpelä 2008). Myös pienituloisuus on yleistynyt erityisesti yhden huoltajan sekä monilapsisissa perheissä (Moisio 2008). Myös alueelliset erot hyvinvoinnissa näkyvät edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Hyvinvointitutkimuksen tuottama tieto elinoloista, hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista muodostaa perustan hyvinvoinnin mittaamiselle ja arvioimiselle. Edellä mainitut tiedot eivät kuitenkaan suoraan kerro miten tehdyt toimenpiteet vaikuttavat mitattuihin kohteisiin. Siksi esimerkiksi kuntatason päätösten vaikutusten arvioimiseksi on toteutettava pitkäjänteistä seurantaa ja vertailua. Tällaisessa tilanteessa usein ainoana vaihtoehtona on ennen ja jälkeen arviointi, tai vertaileva tutkimus samankaltaisten kuntien kesken, joissa asiat on tehty toisin. (Moisio, 2008). 8

9 Molemmat edellä mainitut menetelmät sisältävät kuitenkin monia mittaamiseen ja tulosten kausaalisuuteen liittyviä ongelmia. Mittausten perusteella ei voida varmuudella sanoa, johtuuko esimerkiksi toimeentulon paraneminen alueella hyvästä ja onnistuneesta kuntapäätöksenteosta vai yleisestä taloustilanteen parantumisesta. Ennen ja jälkeen arvioinnissa sekä vertailevassa tutkimuksessa tiedot esitetään lukijalle pidemmältä ajanjaksolta yhdistettyinä arvioon niistä tekijöistä jotka kyseiseen ilmiöön ovat voineet vaikuttaa. Näin lukijalle annetaan mahdollisuus muodostaa itse arvion tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksesta käsillä olevaan ilmiöön. (Moisio, 2008). Sallan kunnan hyvinvointikertomuksessa tiedot on esitetty edellä kuvatun tavoin joko ajallisena arviointina, vertailuna tai näiden yhdistelmänä. Tietojen pohjalta on esitetty tulkintoja mahdollisista syy-seuraus suhteista, sekä esitetty kysymyksiä joilla pyritään herättämään lukija ajattelemaan ilmiön luonnetta. Näin hyvinvointikertomus pyrkii mittaamaan ja kuvaamaan mahdollisimman laajasti Sallan kunnan tarjoamia hyvinvointipalveluja, sekä esittää arvioita niiden toimivuudesta. Kertomuksessa kerättyjen ja analysoitujen tietojen pohjalta pyritään antamaan myös toimenpide ehdotuksia ongelmakohtien ratkaisemiseksi. 9

10 Henkilöä 3. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät 3.1. Väestö Kunnan väestörakenne kertoo kunnan elinvoimaisuudesta ja vaikuttaa kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Asukkaiden määrän kehittymisellä ja väestön ikärakenteella on suuri vaikutus palveluiden kysyntään ja talouteen. Kunnan elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää että kunnassa on asukkaita kaikista ikäryhmistä, näin väestöpohja on mahdollisimman monipuolinen Väestön kehitys Sallan kunnan väkiluku on alentunut jo usean vuosikymmenen ajan. Vuodesta 1990 lukien väestö on vähentynyt keskiarvoisesti 2,06 % vuosittain luvulla väestön vähentyminen on kuitenkin rauhoittunut vähitellen ollen vuonna ,28 %. Ikärakenteen mukaan tarkasteltuna nuoret ikäryhmät ovat pienentyneet ja vanhat ikäryhmät kasvaneet. Vuonna 2008 alle 15 -vuotiaita oli 12,2 % (koko maassa 18 %), vuotiaita oli 60 % (koko maassa 65,3 %) ja yli 65 vuotiaita oli 27,8 % (koko maassa 16,8 %) väestöstä. Sallan kunnan väestön kehitys vuosina Yli 75 v v v v 7-15 v 0-6 v Ikäryhmät: v v v v v Yli 75 v Väestö yhteensä: Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

11 Koulutus Koulutus on yksilön keskeinen hyvinvoinnin resurssi. Koulutus vähentää muun muassa työttömyyden riskiä. Koulutustasoa pidetään laajasti väestön hyvinvointitasoa kuvaavana tekijänä. Kuntalaisten ammatillinen osaaminen ja kouluttautuneisuus parantavat kunnan kilpailukykyä ja lisäävät osaavaa työvoimaa. Kouluttautuneisuus lisää myös innovaatiokykyä, joka puolestaan luo alueelle uusia työpaikkoja. Sallan kunnan keskiasteen koulutus 1 on valtakunnallisesti verrattuna hieman keskiarvon yläpuolella. Keskiasteen koulutuksen on saanut hieman pienempi väestö kuin esimerkiksi Pelkosenniemellä ja Savukoskella, merkittävää eroa seutukunnallisesti ei kuitenkaan ole havaittavissa. Korkea-asteen koulutuksen 2 osalta Salla jää vain hieman seutukunnan keskiarvosta, mutta valtakunnallisesti ero on jo huomattava. Koulutuksen ulkopuolella vuotiaasta väestöstä oli vuonna ,8 %. Tilanne on seutukunnan ja maan keskiarvoon verrattuna kohtalaisen hyvä. Koulutustaso vuonna Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 15 vuotta täyttäneistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Peruskoulun jälkeinen koulutus on tärkeässä asemassa kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Tilastollisesti pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Koulutuksen ulkopuolelle jäämistä voidaan vähentää kehittämällä oppilaanohjausta sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Sallan kunnan osalta koulutustason tunnuslukuja selittää koulutuspalveluiden tarjonta. Sallan kunnassa on mahdollista suorittaa lukio-opinnot peruskoulutuksen jälkeen. Lähimmät ammattikoulut sijaitsevat Kemijärvellä sekä Kuusamossa. Lähin korkea-asteen koulutusta tarjoava paikkakunta on 1 Keskiasteen koulutuksen saaneita ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet ja ammatillisissa oppilaitoksissa enintään 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet. 2 Korkea-asteen koulutuksen saaneita ovat ammatillisissa oppilaitoksissa yli 3-vuotisen koulutusammatin tai tutkinnon suorittaneet, ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet. 3 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. 11

12 Rovaniemi. Koulutuspalveluiden tarjonnan vähyys selittää osittain myös kunnan ikärakennetta, kun nuoret hakeutuvat opiskelemaan paikkakunnan ulkopuolelle vääristyy myös ikärakenne Elinolot Toimeentulo Mielekäs työ on yksi ihmisen hyvinvoinnin lähteistä. Juuti (2002) sanoo työn olevan parhaimmillaan silloin kun se työntekijästä tuntuu kevyeltä ja iloa tuottavalta. Työn tulee myös tarjota virikkeitä ja haasteita sen tekijälle. Työ, joka sopii ihmisille ja vastaa hänen kiinnostuksensa kohteita, luo perustan pitkäkestoiselle työmotivaatiolle. Työllinen työvoima Työllistä työvoimaa 4 Sallassa on koko 2000-luvun ajan ollut noin 29 % väestöstä, seutukunnalla 32 % ja koko maassa 43 % väestöstä. Sallan työllisen työvoiman määrä on siis suhteellisen matala. Sallan kunnan työpaikoista suuri osa muodostuu julkisten palveluiden työpaikoista (kunta, rajavartiolaitos, tulli), sekä maa- ja metsätalouden työpaikoista. Myös kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta on merkittävä työllistäjä alueella, erityisesti Sallatunturin matkailukeskus on elinvoimainen ja kehittyvä työllistäjä. Sallatunturi valittiinkin vuoden 2009 hiihtokeskukseksi Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toimesta. Työpaikat toimialoittain Sallassa 2000 ja 2006 Julkiset ja muut palvelut Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta Liikenne Maa- ja metsätalous Rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämää palveleva toiminta Rakentaminen Teollisuus Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Työllisyyden matalaa tasoa selittää osittain teollisuuden vähyys alueella, joka vaikuttaa suoraan muiden toimialojen työllisyyteen, kuten rakentamiseen ja liikenteeseen. Sallan työpaikka rakenteen 4 Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. 12

13 vuoksi työpaikat ovat kuitenkin suhteellisen pysyviä, eikä maailman talouden heilahtelut vaikuta välittömästi alueen työllisyys tilanteeseen. Pendelöinti Vuonna 2006 Sallasta pendelöi 5 Kemijärvelle 69 henkilöä, Rovaniemelle 50 henkilöä, Kuusamoon 49 henkilöä ja Savukoskelle 22 henkilöä, Posiolle 6 ja Pelkosenniemelle 1 henkilö. Sallalaista työikäistä väestöä käy töissä myös muissa kuin lähi- tai naapurikunnissa. Muualle pendelöivien osuus on kuitenkin huomattavan pieni. Sallaan puolestaan pendelöi Kemijärveltä 62 henkilöä, Kuusamosta 11, Savukoskelta 10, Pelkosenniemeltä ja Posiolta 1 sekä muualta kuin naapurikunnista yhteensä 115 henkilöä. Määrällisesti Eniten pendelöintiä Sallaan lisäävät Rajavartiolaitoksen, Tullin sekä matkailun työpaikat. Pendelöinti Sallasta ja pendelöinti Sallaan vuonna 2006 Lähde: Pitkien etäisyyksien kuntien raportti / Tilastokeskus Työttömyys Työttömyys 6 on vähentynyt Sallassa tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2008 työttömien osuus työvoimasta oli Sallassa 21 %, kun se vuonna 2000 oli vielä 29,8 %. Suunta parempaan on siis olemassa, mutta luku on edelleen seutukuntaan ja koko maahan verrattuna huomattavan korkea. 5 Pendelöinti tarkoittaa asuinpaikkakunnan ja työssäkäyntipaikkakunnan välistä työmatkaliikennettä. 6 Työttömäksi luetaan henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. 13

14 % työvoimasta Työttömyyden kehitys Sallassa 2000-luvulla Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Vuodesta 2000 lukien Sallan kunnan pitkäaikaistyöttömien 7 määrä on vähentynyt 5,5 % ollen 2008 vain 14 % työttömästä työvoimasta, joka on hieman seutukunnan keskiarvon ja huomattavasti koko maan keskiarvon alapuolella. Koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna % työttömästä työvoimasta. Sallan kunnan työttömyys korostuu erityisesti vuotiaiden kohdalla. Nuorten työttömyys oli vuonna 2008 lähes kolminkertainen verrattuna koko maahan. Myös seutukunnallisesti verrattuna Sallassa nuorten työttömyys on erityisen yleistä. Työttömyyden tunnusluvut Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta 0 Salla Kemijärvi Pelkosenniemi Savukoski Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Työttömyyden ja työllisyyden kehitys Sallassa on ollut myönteinen koko 2000-luvun ajan. Erilaiset leikkaukset ja säästötoimenpiteet alentavat kuitenkin huomattavasti kuntalaisten toimeentuloa ja heikentävät kunnan elinvoimaisuutta. Merkittävimmät vaikutukset työllisyyteen ovat aiheutuneet, alueellisesti suurissa, valtion laitoksissa tehdyistä leikkauksista. Esimerkkeinä Rajavartiolaitoksen, 7 Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. 14

15 Poliisin ja Metsäntutkimuslaitoksen säästötoimet tai henkilöstön uudelleen sijoitukset. Myös vuonna 2008 alkaneella taantumalla ja sitä seuranneella lamalla on väistämättä vaikutukset pitkällä aikavälillä myös Sallalaisten toimeentuloon ja työllisyyteen. Toimeentulotuki Työttömyyden aiheuttama tulotason laskeminen aiheuttaa monesti tilanteen, jossa henkilö tai perhe joutuu turvautumaan toimeentulotuen antamaan apuun. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, joka turvaa perus toimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai yrittäjätoiminnasta tai muilla tuloillaan tai varoillaan. Vuonna 2007 Sallassa oli yhteensä 187 henkilöä joille myönnettiin toimeentulotukea. Toimeentulotukea maksetaan Sallassa seutukuntaan ja koko maahan verraten vähemmän kaikissa ikäryhmissä. Asukaslukuun suhteutettuna toimeentuloa maksettiin 53 / asukas. Toimeentulotuen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2007 Sallassa euroa. Toimeentulotuen tunnusluvut 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Toimeentulotukea saaneet 18 vuotta täyttäneet vuoden aikana Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 6,8 11,1 8,1 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12 17,4 12,3 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 6,5 8,4 6,4 Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet vuoden aikana Toimeentulotuki, euroa / asukas / vuosi Toimeentulotuki, 1000 euroa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kokonaisuutena tarkasteltuna työttömyys on Sallan kunnassa edelleen ongelma. Tulevaisuuteen katsottaessa työttömyys aiheuttaa kuntaan monenlaisia uhkia. Alueen työikäisen väestön poismuutto on yksi niistä. Työikäisen väestön mukana etenkin perheiden kohdalla myös lapset ja nuoret muuttavat pois paikkakunnalta. Työllisyydestä huolehtiminen onkin hyvin tärkeä hyvinvointityön osaalue Asuminen Asuntorakenteella ja erilaisilla asumismahdollisuuksilla pyritään varmistamaan asuntomarkkinoiden monipuolinen tarjonta, siten että eri-ikäiselle ja erilaisilla vaatimuksilla oleville kuntalaisille on tar- 15

16 jolla tarpeiden mukainen asumismuoto. Sallan kunnan asuntopolitiikan tavoitteena on edistää asumisen laatua tarjoten monipuolisia asumisratkaisuja ympäri kuntaa. Sallassa oli vuonna 2008 yhteensä 2009 asuntokuntaa 8 kun vuonna 2000 niitä oli Trendi on ollut siis laskeva, mutta laskuvauhti on hidastunut viime aikoina. Yhden hengen asuntokuntia on Sallassa vähemmän kuin seutukunnassa ja koko maassa yleisesti. Yhden ja kahden hengen asuntokunnat yhdessä muodostavat merkittävän osan kaikista asuntokunnista ollen vuonna 2008 yhteensä 74,2 % (1490 asuntokuntaa, noin 2196 kuntalaista). Yli kahden hengen asuntokunnat muodostava yhdessä vain 25,98 % kaikista asuntokunnista (522 asuntokuntaa, noin 1988 kuntalaista) Erikokoisten asuntokuntien osuudet vuonna 2008 Asuntokuntien koko: Salla Seutukunta Koko maa 1 henk. 38,73 % 39,95 % 40,61 % 2 henk. 35,29 % 34,08 % 32,91 % 3 henk. 12,29 % 12,94 % 11,64 % 4 henk. 8,11 % 7,92 % 9,55 % 5 henk. 4,03 % 3,45 % 3,69 % 6 henk. 1,24 % 1,08 % 1,02 % 7+ henk. 0,30 % 0,58 % 0,58 % Lähde: Tilastokeskus Sallassa ahtaasti asuvia asuntokuntia on suhteessa hieman enemmän kuin koko maassa ja seutukunnassa yleisesti. Lapsiasuntokuntia kaikista asuntokunnista Sallassa oli 18,6 %. Vuonna 2007 Sallan lapsiperheistä 35,2 % asui ahtaasti. Luku on seutukuntaan verrattuna samalla tasolla, mutta koko maahan verrattuna ahtaasti asuvia lapsiperheitä on 5,2 % enemmän. Asunnottomia Sallassa ei ollut lainkaan vuonna Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. 16

17 Asumisen tunnuslukuja 2007 Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 9 9,6 8,9 9,3 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 35,2 35,7 30 Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 0 0,4 1,4 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista 18, ,9 Eläkkeensaajien asumistukea saaneet, % asuntokunnista 12,6 10,6 7 Yleistä asumistukea saaneet yhteensä, % asuntokunnista 4,6 4,5 5,7 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun 17

18 Perheet Sallassa oli vuonna 2007 yhteensä 1211 perhettä 10, joista lapsiperheitä oli 371. Lapsiperheiden 11 osuus on alempi kuin koko maassa, mutta hiukan suurempi kuin seutukunnalla yleensä. Lapsiperheiden osuus suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut noin 1 %:n vuosivauhdilla. Lapsiperheiden osuus, % perheistä Salla 37,6 36,2 34,6 33,3 32,4 32,3 30,4 30,6 Itä-Lapin seutukunta 39,8 37,8 36,3 34,8 33,6 32,5 30,9 29,9 Koko maa 43, , ,7 41,5 41,2 40,9 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli vuonna 2007 yhteensä 18,6 % (69 perhettä), joka on lähes samalla tasolla kuin seutukunnassa yleisesti mutta huomattavasti alempi kuin koko maassa. Yksinhuoltaja perheiden suhde kasvoi voimakkaimmin , kasvu ei kuitenkaan johdu yksinhuoltajaperheiden lisääntymisestä vaan lapsiperheiden kokonaismäärän vähentymisestä. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Salla 17 16,8 17,3 18,4 18,2 18,8 19,7 18,6 Itä-Lapin seutukunta 18,3 18, ,6 18, ,1 18,2 Koko maa 19,4 19,6 19,7 19,9 19, ,9 20 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot ilman lapsia. 11 Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. 18

19 3.3. Elinympäristö Yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö mahdollistavat yhteiskunnan toimivuuden. Yhdyskuntarakenteella ja elinympäristöllä yleensä on merkittävä vaikutus alueen asukkaiden hyvinvointiin. Yhdyskuntarakenteella vaikutetaan suuresti asukkaiden arkipäiväisen elämän järjestämiseen ja se luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Tehokas yhdyskuntarakenne vähentää ekologista kuormitusta, liikkumistarvetta ja edistää kestävää kehitystä. Suomen kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa katsotaan, että terveellisen ympäristön edellytyksiä ovat: riittävä ja terveellinen ruoka ja juoma, turvallinen ja viihtyisä asuminen sekä asuinympäristö, puhdas ilma, hyvät liikennepalvelut sekä mahdollisuus henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Sallan kunnan elinympäristön osatekijöitä Kuntarakenne Salla on viihtyisä, Barentsin väylän kansainvälinen kaupan ja kulttuurin kohtauspaikka joka sijaitsee Lapissa, EU:n itärajalla. Sallan maisemat ja luonto, alkaen eteläosassa sijaitsevasta Oulangan kansallispuistosta muuttuen pohjoista kohti mentäessä vähitellen Tuntsan tunturimaastoksi, luovat erinomaiset puitteet eri virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille. Sallan pinta-ala on 5872 km 2, josta maapinta-alaa 5730 km 2 ja sisävettä 142 km 2. Sallassa on yhteensä 14 sivukylää joiden asukasluku on noin henkilöä. Sallan väkiluku oli vuonna 2008 yhteensä 4308 asukasta, jolloin asukastiheys oli 0,8 asukasta/km 2. Sallan kunnan rakennuskanta on pientalovaltaista. Salla on seitsemänneksi harvaanasutuin kunta Suomessa. Salla on osa Itä-lapin seutukuntaa ja sen naapurikuntia ovat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Savukoski. Sallan kunnan palvelut ovat suurelta osin keskittyneet kirkonkylän alueelle, mutta myös sivukylien asukkaat on huomioitu kunnan palveluverkostossa. Kunnan erityispiirteinä voidaan sanoa huomattavan pitkät etäisyydet kunnan sisällä. Pitkät etäisyydet asettavat palveluiden järjestämiselle monia muita kuntia haasteellisemman ympäristön Ilmanlaatu Sallan ulkoilman laatu on hyvä. Kunnan alueella ei ole teollisuutta joka aiheuttaisi merkittäviä päästöjä ilmastoon. Ilman laadun kannalta suurin uhka onkin ilmamassojen mukana kulkeutuvat ilman saasteet Talousveden laatu Sallassa toimii yhteensä 11 vesilaitosta, joita seurataan talousvesi asetuksen mukaisesti. Sallan verkostoveden laatu on hyvä. Verkostovesi on kokonaisuudessaan pohjavettä ja pääosin käsittelemätöntä. Veden ph-arvoa joudutaan säätelemään Salmivaaran ja Sallatunturin vedenottamoilla. Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin vesihuollosta vastaa Sallan Aluelämpö oy, jolla on hallussaan Salmivaaran, Kirkonkylän ja Sallatunturin vedenottamot, jotka ovat yhteisessä vesijohtoverkossa. 19

20 Vesijohtoverkostoon liittyneitä asukkaita on noin Ympäristökeskuksen vuonna 2007 tekemän kartoituksen mukaan laitosten kuntoluokkien keskiarvo on 4 eli hyvä, asteikon ollessa 1-5. Haja-asutusalueilla vesihuollosta vastaa kyläkohtaiset vesiosuuskunnat. Haja-asutusalueiden asuinkiinteistöistä noin 45 % on järjestetyn vesihuollon piirissä. Kaikilla vesiosuuskunnilla on oma vesijohtoverkosto ja vedenottamo. Ympäristökeskuksen tekemän kartoituksen mukaan vesiosuuskuntien vedenottamoiden kuntoluokkien keskiarvo on 3,9 eli hyvä. Talousvesi asetuksen 461/2000 mukaisesti vedenlaatua seurataan näytteiden otoin sekä säännöllisin, että jaksottaisin väliajoin. Veden tulee olla käyttäjilleen turvallista, se ei saa sisältää tauteja aiheuttavia mikrobeja tai haitallisia pitoisuuksia epäorgaanisia tai orgaanisia yhdisteitä. Vedestä otetuissa näytteissä tai yksityisistä porakaivoista otetuissa radon 12 mittauksissa ei ole havaittu ongelmia Kadut, tiet ja viheralueet Katujen, teiden ja yleisten alueiden kunnossapidolla taataan elinympäristön viihtyisyys ja asumisen mukavuus. Katujen, teiden ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa Sallan kunnan tekninen toimi. Sallassa on kunnan kunnossapitämiä kaavateitä yhteensä 37km ja yksityisiä teitä 160km. Valaistua tieosuutta on yhteensä 34km. Puistojen ja viheralueiden pinta-ala on noin 5000m 2. Puistoihin ja viheralueisiin lasketaan mukaan myös yleiset ja hoidetut kelkkareitit. Tiealueiden kunnossapito suoritetaan kesäisin kokonaisuudessaan Sallan kunnan teknisen toimen puolesta. Kesäisin tiealueiden kunnossapitoon kuuluu muun muassa tienvarsien siistiminen, hiekan poisto ajoradoilta, pölynsidonta sekä lanaus. Katujen tieluiskat leikataan myös vuosittain vesakkoleikkurilla ja risteysalueiden näkymät raivataan kaava-alueilla. Katujen peruskorjauksia tehdään vuosittain määrärahojen puitteissa. Tiealueiden talvikunnossapito suoritetaan osittain aliurakointina. Talvikunnossapidon tehtäviä ovat muun muassa ajoratojen, kevyen liikenteen väylien sekä pysäköintialueiden auraus, höyläys ja liukkauden torjunta. Tehtäviin kuuluu lisäksi liikennettä vaarantavan tai haittaavan lumen, sohjon ja polanteiden poisto. Sallan kunnan tekninen toimi on valtion avustuksella peruskorjannut Maaseudun yksityistiehankeprojektin puitteissa noin 15 kpl:ta yksityisteitä. Kokonaisuudessaan kunnostettua tieosuutta kertyi noin 40km. Viheralueiden kunnossapidosta vastaa kesäisin kaksi puutarhuria yhdessä kesätyöntekijöiden kanssa. Kesätyöpaikkoja tarjotaan vuosittain koululaisille sekä opiskelijoille Melu Melun osalta Sallan kunnassa ei ole tehty erillistä selvitystä. Melu otetaan kuitenkin huomioon kunnan jokapäiväisessä toiminnassa. Meluhaittoja pyritään minimoimaan muun muassa asettamalla 12 Mikäli radonia on talousvedessä, se vapautuu huoneilmaan vedenkäytön yhteydessä. Varsinkin porakaivoveden radonpitoisuus voi olla niin suuri, että se nostaa sisäilman radonpitoisuutta. 20

21 tapahtumille rajoituksia toiminta-aikojen suhteen. Tapahtumien lisäksi melua kunnassa aiheuttavat esimerkiksi raskas liikenne, rautatieliikenne ja vapaa-ajan toiminta Roskaantuminen Sallan kunnan jätehuolto on siirtynyt alkaen Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle. Kuntayhtymän tarkoituksena on kuntalaissa ja jätelaissa säädettynä jäsenkuntien yhteistoimintamuotona huolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jätehuoltotehtävien järjestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla. Sallan kunnan alueella toimii siirtokuormaus- ja hyötyjäteasema sekä kierrätysasemat. Kunnan kierrätysasemat on uusittu tai puuttuvilta osin rakennettu pääosin vuoden 2008 aikana, pois lukien Sallatunturin kaava-alue jonne kierrätysasemat on perustettu aiemmin. Siivouskehotuksia joudutaan antamaan 3-5 kappaletta vuosittain. Yleensä siivouskehotus annetaan luvattomasta kaatopaikasta tai yleisen siisteyden laiminlyömisestä Sisäilmaa Yleisesti voidaan todeta että sisäilma on Sallassa keskimäärin hyvää. Sisäilma on laadullisesti hyvää, kun tilaa käyttävät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eikä siitä aiheudu terveyshaittoja. Sisäilman laatua selvitetään sekä julkisiin sekä yksityisiin kiinteistöihin tehtävin mittauksin, joissa selvitetään huoneilman mikrobi-lajeja sekä pitoisuuksia. Mittausten johdosta on annettu muutamia korjausehdotuksia, sisäilman laadun parantamiseksi. Suurimmat ongelmat sisäilman laadussa johtuvat ilmanvaihtojärjestelmien tehottomuudessa. Ilmanvaihtojärjestelmiä onkin uusittu monissa kohteissa. Sallan kunnassa on toteutettu vuonna 2006 laaja radonpitoisuuksien mittaus 13 lähes sadassa julkisessa ja yksityisessä kiinteistössä. Mittauksen tuloksena annettiin kaksi korjaussuositusta ja kahdeksan korjausharkintakehotusta. Korjaussuositus annettiin jos radonpitoisuuden arvo ylitti 400 Bq/m 3. Sallan kunta ei kuulu kuntiin joissa työpaikkojen radonpitoisuuksien mittaus on suoritettava vuosittain. Työpaikkojen radonpitoisuus tulee selvittää niillä alueilla, joissa asuinympäristössä mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % ylittää arvon 400 Bq/m Elinympäristön turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen ovat tärkeä osa asukkaiden hyvinvointia ja arkipäivää. Parhaimmillaan turvallisuus ilmenee, kun siitä ei tarvitse huolehtia eikä se vaadi erityisiä ratkaisuja. Turvallisuuden ongelmat näkyvät elinympäristössä muun muassa rikoksina, ilkivaltana ja päihtyneiden aiheuttamina häiriöinä. Turvallisuuden merkitys konkretisoituu aina ajasta ja paikasta riippumatta suurten onnettomuuksien, katastrofien tai turvattomuutta luovien tapahtumien yhteydessä. Tässä yhteydessä turvallisuutta tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden rikoksien ja liikennevahinkojen kautta. 13 Työpaikoilla radonpitoisuus ei saa säännöllisessä työssä ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m 3 ). Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia. 21

22 Rikollisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset ovat vähentyneet Sallassa 2000-luvulla merkittävästi. Korkeimmillaan rikosten määrä oli vuonna 2005, jolloin Sallassa tehtiin yhteensä 488 rikosta. Vuonna 2008 rikoksia tehtiin enää 226. Suunta on ollut vuoden 2005 jälkeen voimakkaasti laskeva. Liikennerikokset ovat Sallassa tapahtuvista rikoksista yleisimpiä. Seutukuntaan verrattaessa Sallassa tapahtui suhteellisesti vähinten rikoksia vuonna Sallassa 1000 asukasta kohden tehtiin 52 rikosta, kun koko seutukunnan keskiarvo oli 84. Kemijärvellä vastaava luku oli 137, joka on kuitenkin vielä koko maan keskiarvoa huomattavasti pienempi. Vuonna 2008 koko maassa tapahtui 164 rikosta / 1000 ihmistä Poliisin tietoon tulleet rikokset Sallassa 2000-luvulla / 1000 asukasta Muut rikokset Muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset Liikennerikokset Seksuaalirikokset Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Omaisuusrikokset Lähde: Tilastokeskus Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikoksien määrä on pienentynyt viimeisen kolmen vuoden aikana Sallassa. Omaisuusrikosten määrä oli 2000-luvulla suurimmillaan vuonna 2005, jolloin Sallassa tehtiin yhteensä 130 omaisuusrikosta. Vuonna 2008 omaisuusrikoksia tehtiin yhteensä 47. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä Sallassa on pysynyt koko 2000-luvun suunnilleen samalla tasolla. Eniten kyseisiä rikoksia tehtiin vuonna 2006 (36kpl), ja vähiten vuonna 2008 (22kpl). Lähes kaikki henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat olleet pahoinpitelyrikoksia. Liikenneturvallisuus Sallassa sattui vuonna 2007 yhteensä 27 liikenneonnettomuutta 14, joista 5 johti henkilövahinkoon 15 ja 7 loukkaantumiseen. Yhtään kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta ei vuoden aikana tapahtunut. Sallan kunnassa ei tapahtunut myöskään yhtään kevyen liikenteen onnettomuutta vuonna Sallassa tapahtui väkilukuun suhteutettuna hieman vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin Lapin Läänissä tai koko maassa yhteensä. Sallassa liikenneonnettomuuteen vuoden 2007 aikana joutui 0.60 %, Lapin läänissä 0.62 % ja koko maassa 0.65 % väestöstä. Toisin sanoen yksi 165:sta sallalaisesta joutui liikenneonnettomuuteen vuoden aikana. Sallassa on 2000-luvulla tehty keskimäärin 88 liikennerikosta vuosittain. Liikennerikosten määrä oli koko vuosikymmenen alun voimakkaassa nousussa kunnes se kääntyi jyrkkään laskuun Liikenneonnettomuus voi tapahtua ilman, että siitä seuraa vammoja ihmiselle. 15 Henkilövahinko määritellään onnettomuuden seurauksena aiheutuneeksi fyysiseksi vammaksi. 22

23 Vuonna 2008 liikennerikoksia tehtiin vielä 62 kappaletta, joista merkittävä osa muodostui liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisin tietoon tulleet liikennerikokset Sallassa 2000-luvulla Liikenneturvallisuuden vaarantaminen Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen Rattijuopumus Törkeä rattijuopumus Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta Liikennerikokset yhteensä Lähde: Tilastokeskus Johtuuko lasku poliisin resurssien pienenemisestä vai todellisesta liikennekäyttäytymisen muutoksesta? 23

24 4. Hyvinvointipalvelut ja niistä huolehtiminen Kuntien tehtävänä on hyvinvointipalveluiden tuottaminen siten, että ne vastaavat kuntalaisten tarpeita. Lakisääteisten palveluiden lisäksi monet kunnat tarjoavat myös muita vapaaehtoisia palveluita. Palveluiden tarpeessa ja tarjonnassa on paljon kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja väestön tarpeiden vuoksi. Seuraavissa kappaleissa paneudutaan tarkemmin Sallan kunnan tuottamiin hyvinvointipalveluihin Tekniset palvelut Sallan kunnan tekninen toimi huolehtii asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvistä palveluista. Kyseiset palvelut liittyvät olennaisesti ihmisen hyvinvointiin ja koettuun turvallisuuteen. Onnistuneella teknisellä suunnittelulla asuminen, eläminen ja oleminen kunnassa on helppoa ja viihtyisää. Näitä keskeisiä jokaisen ihmisen elämään vaikuttavia tehtäviä on muun muassa energiahuollon, kaavoituksen, rakennusvalvonnan, vesihuollon, ympäristöhuollon sekä liikenteen tehtävät. Teknisen toimen tehtäviin kuuluu myös kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpito- ja huoltotehtävät Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on tuottaa peruspalvelut, jotka ylläpitävät ja edistävät kuntalaisten terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, oman elämän hallintaa, toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia. Sallan kunnassa sosiaali- ja terveystoimen alta löytyvät muun muassa kansanterveystyön, vanhus- ja vammaistyön, sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon tehtävät. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveystoimen alaisuudessa työskenteli yhteensä 216 työntekijää, joista 159 oli vakituisessa virassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden vakituiset työntekijät osastoittain 2000-luvulla Sos.- ja terveystoimen hallinto ,16 3,16 3,16 2,66 Sosiaalityö Vanhus- ja vammaispalvelut ,5 58,5 58,5 61,5 61,5 65,5 85 Kansanterveystyö 59,5 58,5 57,5 58,5 58,5 59,5 60,89 60,89 65,89 67,89 Yhteensä: 122,5 120,5 120, ,6 128,6 137,6 159,6 Sallan terveyskeskus tuottaa suuren osan kuntalaisten tarvitsemista terveyspalveluista samassa toimipisteessä. Terveyskeskuksen toimintoja ovat vastaanotto- ja päivystystoiminta, vuodeosasto, neuvolapalvelut, hammashuollon palvelut, mielenterveystoimisto, fysioterapiakeskus ja tukipalvelut, joihin kuuluu muun muassa laboratorio, röntgen, kuntoutus ja välinehuolto. Päivystys toiminta on osittain ulkoistettu siten, että viikonloppuisin päivystyksen hoitaa yksityinen palveluntuottaja ja ilta- ja yöaikaan päivystyksen hoitaa Kemijärven kaupungin Lapponia sairaala. 24

25 Erityissairaanhoidon palvelut Sallan kuntalaisille hankitaan pääasiassa Lapin keskussairaalasta ja osittain Muurolan sairaalasta. Kemijärven kaupungin kautta erikoissairaanhoidon palveluita hankitaan sairaala Lapponiasta. Vanhus- ja kehitysvammaispalvelut tuottavat nimensä mukaisesti vanhusten ja vammaisten tarvitsemia palveluita. Erityisesti vanhuksille suunnattuja palveluita ovat vanhainkoti- ja avopalvelukeskus Hopeaharju, palvelu- ja pienkodit ja vanhuksille erikseen tuotetut päivätoimintapalvelut. Sosiaalityön palveluina tuotetaan vammaispalvelulain mukaiset palvelut, joihin kuuluu muun muassa kuljetuspalvelut, asuntojen mahdolliset muutostyöt, tarvittaessa henkilökohtainen avustaja sekä päivittäisten toimintojen suorittamiseen tarvittavat välineet, koneet ja laitteet. Sosiaali- ja terveyspalveluiden selkeät vahvuudet Sallassa on motivoitunut ja osaava henkilökunta, hyvä yhteistyö eri toimipisteiden välillä, monipuolinen palvelutarjonta ja asiakaskunnan tuntemus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden haasteet liittyvät puolestaan osaavan henkilökunnan saatavuuteen myös tulevaisuudessa, väestörakenteen kehitykseen, taloudellisten resurssien riittävyyteen sekä palvelutarpeen kasvavaan kysyntään Opetuspalvelut Esiopetus Esiopetuksen 16 tavoitteena on luoda leikki- ja oppimisympäristö, joka tarjoaa innostavaa toimintaa ja jossa lapsella on mahdollisuus kehittyä monipuolisesti yhdessä toisten lasten kanssa. Osallistuminen esiopetukseen on vapaaehtoista. Esiopetus perustuu lapsen omiin tietoihin, taitoihin ja kokemuksiin. Esiopetuksen painopiste on leikissä ja positiivisessa elämänasenteessa. Esiopetuksen menetelmät ja toiminnot ovat mahdollisimman monipuolisia ja vaihtelevia. Kasvatuksen näkökulmasta työtavat, jotka totuttavat lapsia työskentelemään ryhmässä, ovat erittäin tärkeitä. Toinen keskeinen näkökulma on lapsen oma-aloitteisuuden tukeminen kaikessa toiminnassa. Sallan kunnassa esiopetusta järjestetään sivukylien kouluilla yhdysluokissa 1-2 luokan oppilaiden kanssa, sekä kirkonkylällä Tennontien päiväkodin esikoululaisten ryhmässä. Esiopetuksen laajuus on vähintään 700 tuntia, joiden sisällön suunnittelua varten Opetushallitus on vahvistanut valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelma ei jaa opetusta eri oppiaineisiin tai oppitunteihin, mutta se sisältää eri aihealueita ja tavoitteita. Aihealueita ovat kieli- ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja katsomus, ympäristö- ja luonnontieto, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys sekä taide ja kulttuuri. Opetussuunnitelman perusteitten pohjalta on Sallan kunnan esiopetukseen laadittu oma esiopetussuunnitelmansa. Lapset ja heidän vanhempansa on myös pyritty saamaan mukaan esiopetuksen suunnitteluun. Vuosiluokkien 1-6 opetus 16 Esiopetuksella tarkoitetaan järjestelmällistä kasvatusta ja opetusta, jota annetaan päiväkodissa tai peruskoulussa koulun aloitusta edeltävänä vuonna. 25

26 Sallan kunnassa järjestetään vuosiluokille 1-6 opetusta neljällä koululla. Koulut ovat Kirkonkylän koulu, Hautajärven koulu, Kursun koulu ja Kelloselän koulu. Sivukylien kouluilla järjestetään lisäksi esiopetusta. Kirkonkylällä esiopetusta järjestetään Tennontien päiväkodilla. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien kehitys Vuosi: Luokka: Yhteensä: Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärien kehitys on ollut laskusuuntainen. Oppilasmäärien pienentyessä opetuspalveluiden kustannukset nousevat suhteessa oppilas määriin, joka puolestaan asettaa paineita koulujen vähentämiselle. Kustannusten pienentämiseksi Sallasta on lakkautettu Salmivaaran koulu vuonna Seuraavaksi lakkauttamisuhan alla ovat muut sivukylien koulut. Kouluverkon pieneneminen alueella lisää kuitenkin huomattavasti alaluokkien koululaisten koulutyön rasittavuutta, heidän koulumatkojen ja samalla koulupäivien pidentyessä. Sallan kunnan sivukylien koulut ovatkin tässä suhteessa hyvin tärkeitä alueen hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden kannalta. Vuonna 2009 Sallassa on koulu vielä keskustassa sekä jokaisen suuren tien suunnassa. Koulut tuottavat kylissä myös muuta toimintaa opetuspalveluiden lisäksi. Kouluissa järjestetään erilaisia kursseja, kerhotoimintaa ja muuta vapaa-ajan harrastetta, jotka kaikki osaltaan lisäävät kylän aktiivisuutta. Kyläkoulut ovatkin monesti sivukylien kulttuurikeskuksia ja väestön kohtaamispaikkoja. Vuosiluokkien 7-9 opetus Sallan kunnassa järjestetään vuosiluokille 7-9 opetusta Sallatunturin koululla. Vuonna 2008 Sallatunturin koululla oli oppilaita yhteensä 148, joista 81 kuului koulukyydityksen piiriin. Koulukyyditys tarjotaan kaikille vuosiluokkien 7-8 oppilaille joiden koulumatka on yli 5km (vuosiluokilla 1-2 koulukyyti tarjotaan kun koulumatka ylittää 3km). Peruskyyditysten lisäksi talvikuukausina järjestetään erillisiä pakkaskyydityksiä tarpeen mukaan myös oppilaille joiden koulumatka ei ylitä 5km:n rajaa. Koulukyydityksen piiriin kuuluvien suuri osuus kaikista oppilaista kuvaa hyvin kunnan erityispiirteitä. Kunnan asutus on erityisen laajaa, joka asettaa omat haasteensa opetuspalveluiden järjestämiselle. Opettajia Sallatunturin koululla oli lukuvuonan yhteensä 20, joista 14 on perusopetuksen virassa, viisi lukion virassa ja muut tuntiopettajia. Lukuvuonna Sallatunturin koululla on jokaisella luokalla kolme opetusryhmää ja erillinen joustavan opetuksen ryhmä, jossa on sekä kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisia. Ryhmäkoot vaihtelevat kymmenestä oppilaasta kuuteentoista oppilaaseen. Ryhmäkoot ovat siis pieniä, joka on selkeä etu oppilaille. Sallatunturin koululla on hyvät resurssit tarjota tuki- ja erityisopetusta perusopetuksen lisäksi. Koulun opetustilat ja välineet 26

27 ovat hyvässä ja asianmukaisessa kunnossa. Perusopetuksen lisäksi Sallatunturin koululla toimii myös oppimista tukevia kerhoja, kuten musiikki- ja liikuntakerhot. Oppilasmäärien kehitys Sallatunturin koululla Lukuvuosi: Oppilasmäärät: * 145* 122* 97* 74* *Arvio Lähde: Tilastokeskus, *Sallatunturin koulu Sallatunturin koulun vahvuuksiksi voidaan laskea pienet ryhmäkoot, pätevät ja monipuoliset opettajat, kodin ja koulun välinen yhteistyö, koulun hyvä henki ja ilmapiiri. Edellä mainittujen lisäksi Sallatunturin koulun vahvuuksiksi tulee mainita tiivis yhteistyö Sallan lukion kanssa, joka tuo selkeitä resurssi säästöjä ja mahdollistaa monipuolisemman opettajakunnan. Yhteistyö lukion kanssa avaa myös opiskelijoille selkeän väylän lukio-opintoihin tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Sallatunturin koulun uhkakuvat ovat samat kuin alueen muillakin kouluilla. Oppilasmäärien kehitys tullee laskemaan voimakkaasti tulevina vuosina asettaen opetuksen järjestämiselle erityisiä haasteita. Sallan lukio Sallan lukio sijaitsee Sallatunturin koulun välittömässä läheisyydessä, kunnan keskeisellä paikalla. Lukio on perustettu vuonna 1966 ja sieltä on valmistunut yli 1650 ylioppilasta. Lukio on luokaton kurssimuotoinen lukio, jossa perusopiskelijoiden lisäksi opiskelee myös kansainvälisiä opiskelijoita sekä aikuisopiskelijoita. Lähes koko lukion opetushenkilökunta on yhteistä Sallatunturin koulun kanssa. Kokonaisuudessaan lukiossa toimii 15 opettajaa, joiden voimin tarjotaan kaikki valtakunnallisesti pakolliset ja syventävät kurssit sekä joukko soveltavia kursseja. Oman kurssitarjonnan lisäksi opiskelijat voivat valita suoritettavakseen kursseja etä- ja videoneuvottelujärjestelmien avulla. Lukukaudella Sallan lukiossa opiskeli 87 opiskelijaa, joista kymmenen oli kansainvälisiä opiskelijoita. Suuri osa kansainvälisistä opiskelijoista on Venäjältä, Polarnye Zorin kaupungista. Lukukaudella Sallan lukiossa on aloittamassa uusi kansainvälisten opiskelijoiden ryhmä. Alustavan tiedon mukaan ryhmässä aloittaa yhteensä 12 opiskelijaa. Sallan lukion aikuislinjalla voi suorittaa yo-tutkinnon tai opiskella erillisiä aineopintoja. Lähiopetustunnit painottuvat ilta-aikaan ja osan opinnoista voi suorittaa myös etä-, verkko- tai itsenäisinä opintosuorituksina. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma. Sallan lukion opiskelijamäärät vuosina Lukuvuosi Opiskelijamäärät * 70 92** 87 27

28 * Lukion aikuislinja aloitti toimintansa vuonna Linjalla aloitti 9 uutta opiskelijaa ** Vuonna 2007 Sallan lukiossa aloitti opintonsa 10 kansainvälistä opiskelijaa Sallan lukion vahvuuksiksi voidaan laskea sen koko sekä sijainti. Lukio on kuntalaisia ajatelleen hyvin keskeisellä paikalla. Hyvät kulkuyhteydet kunnan sivukylistä takaavat mahdollisuuden opiskella lukio-opinnot muuttamatta pois kotoa. Sijainti mahdollistaa myös yhteistyön Venäjän puolen kuntien ja kaupunkien kanssa. Lukion opiskelijamäärien vuoksi opetus on mahdollista järjestää pienemmissä ryhmissä. Pienet ryhmäkoot edesauttavat oppilaan henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaamista niin opetuksessa kuin oppilaanohjauksessakin. Henkilökohtaisen oppilaanohjauksen myötä opiskelijan ja opettajan välille syntyy luottamus ja toimiva kommunikaatio, jonka kautta opiskelu ja tulevaisuuden suunnittelu on helpompaa. Lukiolla on lisäksi käytössään hyvät nykyaikaiset tilat sekä laitteet opetuksen järjestämiseksi. Tulevaisuuden uhkakuvina lukiolla on opiskelijamäärien pieneneminen ikäluokkien mukana, sekä pätevän opetushenkilöstön saaminen. Mitä tapahtuisi jos lukio lakkautettaisiin tai siirrettäisiin pois Sallasta? Kansalaisopisto Sallan kunnan sivistystoimien alaisuudessa toimiva kansalaisopisto edistää Sallan kunnan strategian mukaista sallalaisten hyvää elämää tarjoamalla monipuolisia ja nykyaikaisia palveluja sekä luomalla edellytyksiä sallalaisten elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Kansalaisopiston toiminnan visiona on tarjota osaamista ja osallisuutta kaikenikäisille. Sallan kansalaisopiston toiminta on erityisen laajaa ja monipuolista ja erilaisia kursseja ja kulttuuripalveluita tarjotaan kaikenikäisille kuntalaisille eripuolilla kuntaa. Kansalaisopistossa voi opiskella esimerkiksi kieliä, liikuntaa, teatteria, musiikkia ja kuvataiteita, opetella erilaisia kädentaitoja ja hankkia täydennyskoulutusta. Sallan kansalaisopiston monipuolisen kurssitarjonnan mahdollistaa kunnan taloudellinen tuki, jonka myötä myös osallistuminen kansalaisopiston kursseille on edullista. Kansalaisopiston opetus järjestetään omien vakituisten opettajien ja tuntiopettajien toimesta. Lukuvuonna 2008 noin 70 opettajaa työskenteli kansalaisopistossa. Opetusta järjestetään muun muassa kouluilla, kylätaloilla, liikuntatiloissa ja Vapaa-aikatalo Sallansuussa. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään aktiivisesti erilaisia etäopiskeluvälineitä ja järjestelmiä. Näin on esimerkiksi yhteistyössä Ikääntyvien yliopiston, Avoimen yliopiston ja Avoimen ammattikorkeakoulun kanssa järjestettävillä kursseilla. Kansalaisopiston alla toimii myös erillinen täydennys- ja henkilöstökoulutus yksikkö Pedasofia, jonka kautta tarjotaan koulutusta muun muassa kunnan eri hallintokunnille, yhteisöille ja yrityksille. Osa kansalaisopiston järjestämistä koulutuksista ja kursseista voidaan sisällyttää Sallan lukion oppimäärään silloin kun ne ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Nämä kurssit ovat opiskelijoille ilmaisia. Virallisena opetuksenjärjestäjänä kansalaisopisto voi hakea myös erilaisia hanke- ja täydennyskoulutusrahoja. Lukuvuonna 2008 kansalaisopistoon toimintaan osallistui yhteensä 866 opiskelijaa. Opiskelijoista huomattava osa, 634 opiskelijaa oli naisia ja 232 oli miehiä. Eniten opiskelijoita kiinnostivat erilaiset käsi- ja taideaineet sekä liikunnalliset kurssit. 28

29 4.5. Ruokapalvelut Sallan kunnan ruokapalveluista ja ravintohuollosta vastaa tekninen toimi. Ruokapalveluiden ja ravintohuollon organisaatioon kuuluvat ruokapalvelupäällikkö, ravitsemistyönjohtaja ja 18 ravitsemistyöntekijää. Ravintohuolto huolehtii ruokapalveluista vanhustenhuollolle, terveyskeskukselle, kouluille, päiväkodille sekä kunnan henkilöstölle. Ateriapalveluja tuotetaan vanhainkoti Hopeaharjussa, Sallatunturin koululla, terveyskeskuksessa, Tennontien päiväkodilla sekä Kursun, Hautajärven ja Kelloselän kouluilla. Edellä mainittujen ateriapalveluita itse tuottavien toimipaikkojen lisäksi ateriapalveluita toimitetaan seuraaviin toimipaikkoihin: Kirkonkylän koulu, Toimintakeskus, Ryhmäkoti, Hilla ja Willa, Kullerokoti, Kotikulma, Metsäntutkimuslaitos (Metla), kiertävä päiväkoti ja kunnanviraston kahvio. Edellä mainittujen lisäksi tuotetaan yksittäisaterioita kotiin kuljetettaviksi esimerkiksi ikääntyneille. Suurimmat ateriapalveluita tuottavat toimipaikat ovat vanhainkoti Hopeaharjun keittiö sekä Sallatunturi koulun keittiö. Tuotettujen ateriapalvelun kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä ateriaa, joka tarkoittaa keskimäärin 923 ateriaa vuoden jokaiselle päivälle. Aterioiden kokonaismäärä koostuu aamupaloista, lounaista, päivällisistä sekä iltapaloista. Keskimäärin ruokapalveluiden piirissä on noin 500 asiakasta päivittäin. Ruokapalveluiden käyttö on korkeimmillaan koulujen kevät- ja syyslukukausien aikoina, vastaavasti kesä aikana ruokapalveluita käytetään vähemmän. Ruokapalveluiden kustannukset ovat kohenneet suhteessa ateriapalveluiden kokonaismäärään jo useamman vuoden ajan. Syynä kustannusten nousuun ovat elintarvikkeiden yleinen hintakehitys. Ruokapalveluiden toimintoja on kehitetty sekä tehostettu lisäämällä yhteistoimintaa muun muassa siirtämällä tarvittaessa henkilökuntaa eri työpisteiden välillä. Keittiöiden toimintaa tehostetaan henkilöstön yhteistyöllä suunnittelemalla perusruokaohjeita ja kehittämällä aterioita vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Aterioiden suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota aterioiden terveellisyyteen, koostumukseen, makuun sekä ulkonäköön. Ruokapalveluita on kehitetty myös hallinnollisella puolella. Henkilöstön ammattinimikkeet on vaihdettu vastaamaan tämän päivän koulutusjärjestelmää. Keittiöapulaisen, keittäjän ja vastaava ruoanjakajan ammattinimikkeet on muutettu ravitsemistyöntekijöiksi sekä emäntä-nimike on muutettu ravitsemistyöjohtajaksi. Toimenkuvia on laajennettu siten, että ravitsemistyöntekijät voivat tehdä lähes kaikkia keittiön käytännön töitä. Tavoitteena on ollut monipuolistaa ravitsemustyöntekijän toimenkuvaa Kulttuuripalvelut Kulttuuri on käsitteenä laaja ja se voidaan liittää moniin kunnan tuottamiin palveluihin. Laajimmillaan käsitettynä kaikkea inhimillistä toimintaa voidaan nimittää kulttuuriksi. Kulttuurin ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi elokuva, kirjallisuus, media, muotoilu, teatteri, tanssi, musiikki, käsityö, kuvataide ja arkkitehtuuri. Kulttuurin on todettu vahvistavan yhteisöjen sosiaalista pääomaa. Sosiaalisella pääomalla tässä yhteydessä on tarkoitettu luottamukseen ja sosiaalisiin verkostoihin pohjautuvaa kykyä toimia yhteisten päämäärien hyväksi. Sosiaalinen pääoma onkin yksi keskeinen paikallistalouksien menestymistä ja ihmisten hyvinvointia paikallisyhteisöissä selittävä tekijä. (Brandenburg, 2008) Sallan kunnassa kulttuuripalveluiden tuottamisesta vastaa kulttuuri- ja kirjastotoimi yhteistyössä muun muassa vapaa-ajan toimen sekä kansalaisopiston kanssa. Kansalaisopiston tarjoamista palve- 29

30 luista on kerrottu tarkemmin kohdassa Kansalaisopisto. Sallalaisilla järjestöillä sekä yhdistyksillä on myös merkittävä osuus kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Kunnan tuottamista kulttuuripalveluista kirjastopalvelut kuuluvat merkittävimpien joukkoon. Sallan kirjasto kuuluu Lapin kirjasto-ryhmään. Sallan kirjasto tarjoaa kirjastopalveluita Sallan kirkonkylällä toimivassa kirjastossa sekä muualla kunnan alueella toimivalla kirjastoautolla. Osa kirjaston aineistosta on käytettävissä myös internetin välityksellä. Kirjastopalveluihin kuuluu muun muassa kirja-aineistot, lehtiaineistot, musiikkiäänitteet, videotallenteet ja kuvatallenteet. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä myös kaksi Internet-päätettä. Sallan kirjastossa järjestetään myös muita kulttuuritapahtumia, kuten taidenäyttelyitä ja esityksiä. Vuonna 2008 Sallan kirjasto tarjosi kokoelman joka käsitti yhteensä erilaista teosta, niistä kirja-aineistoa oli noin kappaletta. Kirjastossa vierailtiin vuoden aikana fyysisesti yhteensä kertaa ja verkossa kertaa. Lainauksia kertyi kappaletta, joista tuli kirjastoautosta. Kirjastoauton reitillä oli vuonna 2008 yhteensä 130 pysähdyspaikkaa. Kirjastopalveluiden tunnusluvut 2008 Tunnusluku Salla Lappi Koko maa Fyysiset käynnit, kpl Fyysiset käynnit / Asukasluku 6,56 10,59 10,55 Käynnin hinta 7,62 e 5,52 e 5,02 e Lainoja yhteensä, kpl Lainan hinta 3,62 e 3,08 e 2,80 e Lainaajia / Asukasluku 32,75 % 41,78 % 41,34 % Lähde: Kirjastot.fi 30

31 4.7. Harrastus- ja liikuntapalvelut Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Sallan kunta tarjoaa kaiken ikäisille monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Liikuntapaikkoja ja - mahdollisuuksia on järjestetty koko kunnan alueelle mukaan lukien lukuisat sivukylät. Liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kehittämisestä vastaa Sallan kunnan vapaa-aikatoimi yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kirkonkylän alueen harrastus- ja liikunta paikkoja ovat muun muassa jäähalli, rullalautailualue, tenniskenttä, urheilukenttä, kirkonkylän koulun monitoimikenttä, useita leikkikenttiä sekä ulkoilualueita. Talvisin on käytössä yhteensä 110km hiihtolatuja, joista 104km on hoidettuja ja 37km on valaistuja. Näiden lisäksi käytössä on vaelluslatuja 34km. Sallatunturin 15 profiililtaan erinomaista ja vaikeustasoltaan vaihtelevaa laskettelurinnettä tarjoavat erinomaiset puitteet hiihto- ja lasketteluja talviurheiluharrastuksille. Talvisia aktiviteettejä voi harrastaa myös kelkkailun muodossa. Sallan kunnan alueella on yhteensä 512km kelkkareittejä, joista 56km virallisia reittejä. Sallan liikuntakeskus Sallan liikuntakeskus sijaitsee Sallatunturissa. Liikuntakeskuksen 1200 neliötä tarjoavat monia ajanviettomahdollisuuksia esimerkiksi sulkapallon, salibandyn, tenniksen, trampoliinin, lentopallon, kuntosalin, solariumin tai acu hieronnan merkeissä. Liikuntakeskuksen tiloista on myös kahvio josta kahvin lisäksi saa opastusta monipuolisten tilojen käyttöön. Kahvion yhteydestä on lapsille oma peli- ja leikkihuone. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi talvikaudella on useita erilaisia ohjattuja ryhmiä, kuten aerobic, body-shape ja spinning. Sallan sivukylien liikunta- ja ulkoilupaikat 31

32 Kunnan tarjoamien palveluiden lisäksi alueen yritykset, seurat ja yhdistykset tuottavat monipuolisia harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Sallassa on yhteensä 32 erilaista seuraa, järjestöä tai yhdistystä. Sallan kunta tukee alueen urheiluseuroja vuosittaisilla avustuksilla Nuorisopalvelut Sallan kunnan nuorisopalveluiden tarkoituksena on tukea sallalaisten nuorten tervettä kasvua ja hyvinvointia tarjoamalla monipuolisia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia. Työmuotoina ovat nuorisotilatoiminta, tapahtumat, leirit, nuorisoedustajisto ja erilaiset hankkeet sekä tiivis yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa. Erityisesti Sallan nuorisolle suunnattuja palveluita ovat muun muassa omat nuorisotilat, nuorten työpaja sekä liikkuva iltapäiväkerho. Nuorisotilat tarjoaa monipuolisesti ajanviettomahdollisuuksia valvotussa ympäristössä. Nuorisotiloista on; pingispöytä, biljardipöytä, 3 kpl tietokoneita internetyhteydellä, PlayStation 3, TV ja DVD-soitin, stereot, ministudio sekä bändihuone jossa rummut, sähkökitara, basso ja syntetisaattori. Nuoriso- ja liikuntajärjestöille tarjotaan tiloja maksutta käyttöön. Lisäksi nuorisojärjestöjen toimintaa tuetaan vuosittain avustuksilla Palo- ja Pelastustoimen palvelut Sallan palo- ja pelastustoiminnasta vastaa Lapin Pelastuslaitos. Pelastuslaitos huolehtii yleisistä toimintaedellytyksistä ja Sallan vapaaehtoinen palokunta ry ensilähdön sopimuspalokuntana pelastustoimen tehtävistä 17 yhdessä Lapin Pelastuslaitoksen kanssa. Sallan paloasema toimii Lapin pelastuslaitoksen alaisuudessa osana Itä-lapin seutukunnan palo- ja pelastusaluetta. Sallan kunnan alueella on yhteensä viisi palo- ja pelastusosastoa kokonaisvahvuuden ollessa 68 palo- ja pelastushenkilöä. Suurin yksittäinen osasto on Kirkonkylän hälytysosasto. Muita osastoja ovat Hautajärven, Kursun, Saijan sekä Kotalan kyläosastot. Sallan VPK toimintatunnit 2008 harjoitus/h hälytykset/h h/yhteensä Kirkonkylän hälytysosasto Hautajärven osasto Kursun osasto Saijan osasto Kotalan osasto Yhteensä tuntia 17 Pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan tehtäviä jotka liittyvät: 1) tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn; 2) pelastustoimintaan, jolla tarkoitetaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä; ja 3) väestönsuojeluun, jolla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista. 32

33 Sallan VPK osallistui pelastustoimintaan yhteensä 92 kertaa vuoden 2008 aikana. Eniten palo- ja pelastustointa työllisti erilaiset ensivastetehtävät joita oli vuonna 2008 yhteensä 24. Muita yleisiä tehtäviä olivat avunantotehtävät 16 kpl, liikenneonnettomuus tehtävät 11 kpl sekä rakennuspalo- ja ihmisenpelastustehtävät, joita molempia oli 8 kpl vuonna

34 5. Kuntalaisten terveys Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara. Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan terveys ei ole pelkästään sairauksien ja raihnaisuuden poissaoloa, vaan terveys koetaan fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena, emotionaalisena ja hengellisenä hyvinvointina, joka vaihtelee elämänkulun eri vaiheissa (WHO 1946). Vaikka sairauksien poissaolo on useimmille terveyden tärkein sisältö, voidaan terveyttä pitää myös selviytymisenä kullekin ikäkaudelle ominaisista työ- ja toimintakyvyn vaatimuksista, huolimatta sairauksista ja elämänlaatua heikentävistä häiriötekijöistä. Terveys on suuresti riippuvainen yksilön ratkaisuista, niinpä elämänhallinnan tärkeys korostuu puhuttaessa terveyden edistämisestä. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006). Suomalaisten terveys on parantunut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Sydän- ja verisuonitautien, tartuntatautien, joidenkin syöpien ja hammassairauksien esiintyvyys on laskenut. Aikuisten elinajanodote on pidentynyt 3-4 vuotta kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomalaisten koettu terveys on parantunut ja yhä harvempi suomalaisista pitää terveyttään huonona. Terveyden kohenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa yleinen koulutustason nousu, elintapojen, asuin- ja työolojen parantuminen sekä sosiaaliturvan ja terveyspalveluiden kehittyminen. (THL 2008). Elinympäristön huomattavasta paranemisesta huolimatta suomalaisten terveydessä esiintyy myös puutteita ja ongelmakohtia. Miesten keskimääräinen elinaika on yhä lyhyempi kuin muualla Länsi- Euroopassa. Yli puolet 30-vuotiaista suomalaisista kärsii jostain pitkäaikaissairaudesta, jotka ovat yleisin työkyvyttömyyden syy. Pitkäaikaissairauksien on todettu myös aiheuttavan runsaasti ennenaikaista kuolleisuutta. Mielenterveysongelmia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia diagnosoidaan aiempaa enemmän. Myös astma, allergia ja diabetes ovat lisääntyneet. Terveystyön kentällä riittää siis haasteita ja tekemistä myös tulevaisuudessa. (THL 2008). Ensisijainen vastuu yksilön omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on luonnollisesti ihmisillä itsellään. Yksilön elämäntapaan ja valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös hänen elinolosuhteensa, ympäristön ja kulttuurin antamat virikkeet ja mahdollisuudet. Kunnan tehtävänä on tukea terveellisten valintojen mahdollisuuksia ja vahvistaa terveyden taustatekijöitä kuten koulutusmahdollisuuksia, elinoloja, työoloja ja palvelujen toimivuutta. Terveyden taustatekijöiden huolehtimisen kautta yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuudet edistää omaa ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat. (Terveyden edistämisen laatusuositus 2006) Sallan kunnassa on vuonna 2008 nimetty terveyden edistämisen työryhmä, jonka tehtävänä on miettiä ja toteuttaa edellä mainittuja toimenpiteitä kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Terveyden edistämisen työryhmä on ollut myös osaltaan mukana tekemässä Sallan kunnan hyvinvointikertomusta. Tässä hyvinvointikertomuksessa kuntalaisten terveyttä tarkastellaan elinympäristön, elämänhallinnan sekä sairastavuuden kautta. Tarkasteluun on otettu erikseen lapset ja nuoret, työikäiset sekä ikääntyneet. Elinympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin monella tavalla. Toimiva ja turvallinen elinympäristö lisää ihmisten kokemaa hyvinvointia ja edistää terveyttä. Puutteellinen elinympäristö puolestaan altistaa monenlaisille terveyshaitoille ja sairauksille. Elinympäristön puutteita voivat olla esimerkiksi liukkaat jalankulkutiet, tai huono sisäilma. Elämänhallinta on ihmisen kykyä hallita omaa elämäänsä. Se on henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös uskoa itseen, kykyä ja tahtoa tehdä valintoja sekä sopeutua ja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Elämänhallinta on myös kyky ylläpitää omaa fyysistä ja henkistä kuntoa. 34

35 Elinympäristön ja elämänhallinnan puutteet aiheuttavat monia terveydellisiä ongelmia. Ongelmat voivat esiintyä esimerkiksi alttiutena erilaisille sairauksille. Aikuisväestöllä yleisiä elämänhallinnasta johtuvia ongelmia ovat muun muassa ylipaino, päihde- ja mielenterveysongelmat, fyysisen toimintakyvyn aleneminen ja yleinen jaksamattomuus. Ylipaino esimerkiksi lisää muun muassa diabetes-riskiä, tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta sekä sydän- ja verisuonisairauksia Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edellytyksenä ovat turvalliset ihmissuhteet ja tukea antava ympäristö. Lasten ja nuorten hyvinvointi perheissä riippuu vanhempien hyvinvoinnista. Vanhempien hyvinvointiin taas vaikuttaa vanhempien keskinäinen hyvä suhde. Vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuudessa. Lapsiperheillä elämän ja tulevaisuuden suunnittelua vaikeuttavat taloudelliset ongelmat. Pitkäaikaistyöttömyys tai epävarmuus työpaikan säilymisestä, taloudellinen ahdinko ja vanhempien sosiaalinen syrjäytyneisyys saattavat aiheuttaa kriisejä, jotka heijastuvat lasten ja nuorten elämään. (Koillis-lapin turvallisuussuunnitelma) Alle kouluikäiset lapset Sallassa oli vuonna 2008 yhteensä 177 alle kouluikäistä kuntalaista. Alle kouluikäisten määrä Sallan kunnassa on vähentynyt eniten yhdessä vuotiaiden kanssa koko 2000-luvun ajan. Alle kouluikäisille suunnatut palvelut ovat kuitenkin tavoittaneet aiempaa paremmin kohderyhmänsä. Alle kouluikäisille suunnattuja palveluita ovat esimerkiksi neuvola palvelut sekä päivähoitopalvelut. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit ovat kasvaneet Sallassa koko 2000-luvun ajan. Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

36 Kunnan järjestämässä päivähoidossa olleet 1-6 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Salla 55,2 57,1 51, ,4 61,3 53,2 60,1 66,7 Itä-Lapin seutukunta 55,6 53,7 50,8 54,3 59,7 61,9 48,7 54,3 52,6 Koko maa 52,9 53,2 53,2 53,3 53,2 53,3 54,3 55,6 56,9 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kunnan järjestämässä päivähoidossa olleiden 1-6 vuotiaiden Sallalaisten osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2000 kunnallisessa päivähoidossa Sallalaisista alle 7-vuotiasta oli 55,2 %. Vuonna 2008 vastaava luku oli jo 66,7 %. Kehitys on ollutkin myönteinen ja päivähoito palvelut tavoittavat erityisen hyvin kohderyhmänsä. Sallassa kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 14,1 % enemmän 1-6 vuotiaita kuin seutukunnalla yleisesti. Koko maahan verrattuna ero oli 9,8 % vuonna Indikaattori ilmaisee kunnan järjestämässä päivähoidossa vuoden lopussa olleiden 1-6 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Luvuissa on mukana sekä kokopäivä- että osapäivähoidossa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa olleet 1-6 -vuotiaat lapset Koululaisten elinympäristö Koululaisten hyvinvointia on Sallassa seurattu Stakesin toteuttaman kouluterveyskyselyn avulla. Salla on osallistunut Stakesin tekemään kouluterveyskyselyyn viisi kertaa ja vastaajat ovat olleet peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaita sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita. Viimeisin tutkimus on tehty vuonna Kouluterveyskyselyssä kartoitetaan laajasti koululaisten ja opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä. Sallassa koululaiset kuuluvat muuta lappia useammin ydinperheeseen. Ydinperhe tarkoittaa perhettä, jossa asuu yhdessä vain vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa. Koululaisten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa ovat vähentyneet Sallassa koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2008 ainoastaan 7 % peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista koki keskusteluvaikeuksia omien vanhempiensa kanssa. Lukiolaisilla vastaava luku oli 15 %. Peruskoulun yläluokkalaisten sekä lukiolaisten vanhempien tupakointi on kääntynyt viimeisen kahden vuoden aikana laskuun, kun se on koko 2000-luvun ajan lisääntynyt tasaisesti. Sallassa oppilaiden vanhempien työttömyys on muuta lääniä yleisempää, vaikkakin on laskenut koko 2000-luvun. Sekä yläluokkaisten että lukiolaisten kokemat puutteet koulun fyysisissä työoloissa ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Vuonna 2008 yläluokkalaisista 54 % ja lukiolaisista 58 % koki fyysisissä työoloissa puutteita. Verrattuna Lappiin Sallassa oppilaat tulivat paremmin kuulluksi koulussa, heillä oli vähemmän vaikeuksia opiskelussa ja hieman vähemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Koulun työmäärää pidettiin Sallassa kuitenkin muuta Lappia keskimäärin suurempana. 36

37 Koululaisten elämänhallinta Niiden yläluokkalaisten osuus, jotka eivät syöneet kaikkia aterianosia, kasvoi hieman vuodesta 2006 vuoteen 2008 mennessä, jolloin osuus oli 77 %. Lukiolaisten kohdalla kehitys on ollut käänteinen. Vuonna 2008 lukiolaisista 70 % jätti syömättä jonkin osan kouluateriasta. Epäterveellisten välipalojen syöminen väheni sekä yläluokkalaisilla että lukiolaisilla. Yläluokkalaisten tupakointi- ja alkoholi tottumuksissa on havaittavissa selkeää myönteistä kehitystä. Yläluokkalaisten tupakointi on vähentynyt vuoden 2000 tasosta 15 % vuoteen 2008 mennessä (34 % - 19 %). Myös humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus väheni samalla ajanjaksolla 8 % (25 % - 17 %). Lukiolaisten tupakointi- ja alkoholi tottumuksissa on puolestaan tapahtunut selkeää negatiivista kehitystä luvulla. Tupakoivien määrä on lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2008 selkeästi (20 % - 33 %). Myös vähintään kerran kuukaudessa humalaan itsensä juovien määrä on kasvanut (13 % - 39 %). Aterianosien syömättä jättäminen kouluruoalla, hampaiden hoidon suositusten laiminlyöminen ja myöhäinen nukkumaanmenoaika olivat vuonna 2008 Sallassa yleisempää kuin Lapin läänissä. Epäterveellisten välipalojen syöminen koulussa oli keskimääräistä harvinaisempaa. Tytöt jättivät aterianosia syömättä kouluruoalla yleisemmin kuin pojat. Liian vähäinen liikunnan harrastaminen viikoittain oli yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Pojat puolestaan laiminlöivät suositusten mukaista hampaiden harjausta tyttöjä useammin. Myös myöhään valvominen ja humalajuominen oli pojilla yleisempää kuin tytöillä Koululaisten terveys Yläluokkalaisten terveys Sallassa yläluokkalaisten ylipainoisuus on yleistynyt koko 2000-luvun ajan, vuonna 2008 yläluokkalaisista 29 % oli ylipainoisia. Viikoittain tai useammin koetut niska- ja hartiakivut yleistyivät 2000-luvulla (35 % vuonna 2008). Myös väsymyksen tunne sekä keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokeneiden osuus on kasvanut 2000-luvulla. Huolimatta negatiivisesta kehityksestä yksittäisten indikaattorien kohdalla vain 7 % koululaisista koki koulu-uupumusta vuonna Myös koettu terveyden tila on parantunut vuoden 2000 tasosta. Yläluokkalaisten ylipainoisuus Sallassa oli yleisempää kuin Lapin läänissä keskimäärin (29 % - 16 %). Koulu-uupumus oli sen sijaan huomattavasti harvinaisempaa. Sallalaiset pojat ovat tyttöjä huomattavasti useammin ylipainoisia (41 % - 17 %). Tytöt kokivat puolestaan terveydentilansa yleisemmin keskinkertaiseksi kuin pojat. Tytöt kokivat selvästi poikia yleisemmin päivittäisiä ja viikoittaisia oireita. Tytöillä oli myös useammin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Lukiolaisten terveys Lukiolaiset kokevat terveydentilansa keskimäärin yläluokkalaisia huonommaksi. Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisten kokema terveyden tila on vaihdellut huomattavasti eri mittauskerroilla luvulla terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lukiolaisten osuus kasvoi, ja oli alimmillaan vuonna 2000 ollen 15 % ja korkeimmillaan vuonna 2008 ollen 29 %. Lukiolaisten kokemat oireet ovat myös lisääntyneet merkittävästi koko 2000-luvun. Vuonna 2008 vähintään kak- 37

38 si oiretta päivässä koneiden osuus oli jo 30 %. Oireista etenkin väsymys, niska- tai hartiakivut sekä päänsärky yleistyivät. Myös keskivaikea tai vaikea masentuneisuus on yleistynyt Sallan lukiolaisten keskuudessa 2000-luvulla, luku on kuitenkin kääntynyt laskuun vuoden 2006 jälkeen, ollen vuonna 2008 noin 11 % Työikäiset Aikuisväestön elinympäristö Elinympäristön vaikutus asukkaiden hyvinvointiin on kiistatta merkittävä. Elinympäristöllä vaikutetaan asukkaiden arkipäiväisen elämän järjestämiseen ja se luo puitteet yksilöiden ja yhteisöjen toiminnalle. Jokainen ihminen kokee elinympäristön yksilöllisesti, ja tehtyjen toimenpiteiden hyvinvointivaikutuksia on hyvin vaikea arvioida ulkoisella tarkastelulla. Monet elinympäristön tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ovatkin tulleet itsestään selvyyksiksi kuntien asukkaille. Elinympäristön tarjoamien palvelujen hyvinvointivaikutukset havaitaankin monesti vasta silloin, kun ne eivät ole enää saatavilla. Sallan kunnan elinympäristöä on käsitelty yleisesti tämän kertomuksen kappaleessa: 3. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Varsinaista laadullista aineistoa elinympäristön vaikutuksesta aikuisväestön terveyteen ja hyvinvointiin ei tällä hetkellä ole olemassa, eikä näin ollen voida suoraan sanoa mitkä seikat vaikuttavat positiivisesti hyvinvointiin, ja mitkä taas negatiivisesti Aikuisväestön elämänhallinta Aikuisväestön elämänhallinnan kannalta yksi suurimmista ongelmista kohdistuu alkoholin ongelmakäyttöön. Alkoholin ongelmakäyttö ja sen aiheuttamat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat onkin yksi suomalaisen yhteiskunta- ja terveyspolitiikan suurista haasteista. Päihteet aiheuttavat usein sosiaalisia ongelmia, sairauksia ja riippuvuutta. Alkoholin väärinkäyttö heijastuu myös moniin muihin mittareihin, kuten sairastavuuteen, kuolleisuuteen, tapaturmiin ja väkivaltarikoksiin. Kokomaan tasolla päihteiden käyttö on lisääntynyt ja niiden aiheuttamat ongelmat kasvavat jatkuvasti. Suomalainen juomakulttuuri on edelleen humalahakuinen ja alkoholinkäyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten sekä naisten keskuudessa. Yhtenä kuntien tehtävistä on vastata päihdehuollosta. Päihdetyössä pyritään ongelmien ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Sallan kunnassa päihdehuollon ohjaamiseksi on vuonna 2005 otettu käyttöön Sallan kunnan päihdeohjelma. Päihdeohjelman lisäksi päihdehuoltoa ohjaa Sallan kunnan päihdestrategia , jonka tavoitteena on antaa ohjeita sekä suuntia päihdetyön eteenpäin viemiseksi. 38

39 Päihteiden käytön indikaattorit, Salla Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 9,7 9,9 10,2 10,1 10,6 10, ,2 10,7 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 16,7 15,7 13,9 14,6 18,6 16,7 18,3 18,6 - Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,9 3 2,1 1,5 3,6 2,6 2,7 1,1 3 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 6,4 5,4 3,3 6,7 7,7 7,9 5,4 4,6 4,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Alkoholijuomien myynti 18- vuotta täyttäneitä kohden on kasvanut hieman 2000-luvulla. Myös päihteiden vuoksi sairaalahoito tarvinneiden määrä on kasvanut hieman. Kyseiset luvut eivät mittaa kuitenkaan Sallalaisten alkoholinkäyttö tottumuksia, vaan kertovat Sallassa kokonaisuudessa myydyn alkoholin määrän suhteutettuna asukasmääriin. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä on vaihdellut koko 2000-luvun ajan, ollen kokoajan kuitenkin alle 3 henkilöä 1000 asukasta kohti. Alimmillaan hoidossa olleiden määrä oli vuonna 2007, jolloin ainoastaan 1,1 henkilöä 1000 asukasta kohden oli hoidossa Aikuisväestön terveys Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat Indikaattori ilmaisee Sairausvakuutuslain mukaista päivärahakorvausta vuoden aikana vähintään yhdeltä päivältä saaneiden vuotiaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Indikaattori kuvaa parhaiten pitkittynyttä työkyvykkyyden alenemista sekä ennakoi mahdollista tulevaa työkyvyttömyyttä. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus Sallassa on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Vuonna 2000 sairauspäivärahaa sain 84 henkilöä / 1000 vastaavanikäistä, kun vuonna 2008 sairauspäivärahaa sai jo 130 henkilöä / 1000 vastaavanikäistä. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus Sallassa on suunnilleen samalla tasolla seutukuntaan verrattuna, mutta selkeästi korkeampi koko maan tasoon verrattuna. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuus on noussut Sallassa muuhun maahan verrattuna voimakkaammin ollen vuonna 2008 noin 19 % kaikista sairauspäivärahaa saaneista. Määrä on edelleen 3 % pienempi kuin koko maassa, mutta mikäli kasvuvauhti pysyy samana ohittaa mielenterveysperusteisesti sairaspäivärahaa saaneiden osuus maan keskiarvon vuoden 2012 paikkeilla. 39

40 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Erityiskorvattavat lääkkeet Väestön terveyttä voidaan arvioida myös erityiskorvattavien lääkkeiden käytön kautta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä kuvaa pitkäaikaissairauksien yleisyyttä sekä lääkehoidon tarvetta. Se on myös avohoidon tarpeen ja käytön indikaattori. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Erikoiskorvattavien lääkkeisiin oikeutettujen määrä työikäisellä väestöllä on noussut Sallassa, Itä- Lapin seutukunnassa ja koko massa tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Sallassa erityiskorvattaviin lääkkeisiin on oikeutettu suhteessa hieman suurempi osa väestöä kuin Itä-Lapin seutukunnassa yleisesti. Seutukunnan kunnista vain Posiolla erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on yleisempää kuin Sallassa. 40

41 Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä kuvastaa aikuisväestön terveyttä ja toimintakykyä. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla ovat usein mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Sallassa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus aikuisväestöstä on kasvanut hienoisesti viime vuosien aikana. Tarkastelu jaksolla työkyvyttömien osuus työikäisestä väestöstä oli alimmillaan vuonna 2003, jolloin työkyvyttömyys eläkettä sai 13 % työikäisestä väestöstä. Työkyvyttömyys eläkettä saa Sallassa suhteessa hieman pienempi osuus kuin seutukunnassa yleisesti. Työkyvyttömyyseläkkeen saajia on Sallassa ja Itä-lapin seutukunnassa huomattavasti enemmän kuin koko maassa. Kuolleisuus Kuolleisuus on sairastavuuden mittari, joka kuvaa myös väestön hyvinvointia ja terveyspalveluiden tasoa. Kuvattu indikaattori ei kuitenkaan ole ikävakioitu, eikä tuloksista siis ole poistettu eri alueiden ikärakenteen vaikutusta kuolleisuuteen. Indikaattori voi antaa hyvin vaihtelevia tuloksia, varsinkin alueilla joiden väkiluku on pieni suhteessa indikaattorin suhdelukuun. 41

42 Kuolleisuus / asukasta Salla Itä-Lapin seutukunta Koko maa Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Indikaattorin mukaan kuolleisuus on Sallassa seutukunnan korkeimpia. Kuvaajan arvo heittelee kuitenkin voimakkaasti, eikä sen pohjalta voi tehdä kovin tarkkoja ennusteita tulevasta. Huolimatta kuvaajan voimakkaista muutoksista, on kuolleisuus keskiarvoisesti Sallassa hieman seutukuntaa ja huomattavasti koko maata korkeampaa luvulla Sallassa kuolleita / asukasta oli keskimäärin 1370 vuodessa, kun seutukunnalla kuolleita oli 1259 / asukasta ja koko maassa vain 930 kuollutta / asukasta. Sallassa korkeaa kuolleisuutta selittää kunnan ikärakenne. Sallassa yli 65-vuotiaita oli vuonna 2008 noin 28 % väestöstä kun koko maassa vastaava luku on noin 17 %. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansaneläkelaitos laskee jokaiselle Suomen kunnalle ikävakioidun indeksin, joka kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=100). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indeksissä mukana olevat indikaattorit on esitelty edellä Ikävakioitu sairastavuusindeksi seutukunnallisesti vertailtuna 2000-luvulla Salla Savukoski Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Keskiarvo Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

43 Sairastavuusindeksi on pysynyt Sallassa lähes samalla tasolla koko 2000-luvun ajan laskien 2000 vuoden tasosta 2,2 yksikköä. Seurantajaksolla sairastavuusindeksi oli alimmillaan vuonna 2003, ollen 110,2. Seutukunnallisesti verrattuna sairastavuusindeksi on Sallassa ollut koko 2000-luvun ajan keskiarvoa pienempi. Valtakunnallisesti verrattaessa Itä-lapin seutukunta ja Salla on indeksin mukaan keskivertoa sairastavampaa Kunnan työntekijöiden työtyytyväisyys Työolosuhteet vaikuttavat työnteon tuloksellisuuteen ja mielekkyyteen merkittävästi. Sallan kunnan henkilöstön työolosuhteita ja työhyvinvointia on kartoitettu vuonna 2008 tehdyssä työtyytyväisyys kyselyssä. Työhyvinvointia kartoitettiin kysymällä muun muassa työolosuhteiden toimivuudesta, fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta sekä työpaikan yleisestä ilmapiiristä. Työtyytyväisyys kyselyssä oli mukana kaikki kunnan eri toimialat ja siihen vastasi yhteensä 222 kunnan työntekijää. Työtyytyväisyyskyselyn mukaan Sallan kuntatyöntekijöiden työtyytyväisyys, työkyky ja henkinen hyvinvointi oli enemmistön osalta hyvä. Noin kaksi kolmasosaa kunnan työntekijöistä viihtyi omassa työssään, eikä suunnitellut työpaikan vaihtoa. Työolojen osalta moni vastaajista koki tarpeelliseksi mahdollisuuden saada vaikuttaan oman työnsä järjestelyihin, työmäärään ja laatuun. Kunnan työntekijöiden kesken vallitsee kohtuullisen avoin ja hyvä työilmapiiri, ja työntekijät kokivat voivansa vapaasti esittää ehdotuksia esimiehilleen. Työntekijöiden keskuudessa ei kuitenkaan aina uskottu ehdotusten vaikuttavan mihinkään. Suurin osa kyselyyn vastanneista sanoi noudattavansa yhteisiä pelisääntöjä. Ongelmia kuitenkin aiheutti pelisääntöjen puutteellisuus tai pelisääntöjen puuttuminen kokonaan. Esimiesten rooli pelisääntöjen laatijana koettiinkin tärkeäksi. Myös esimiesten omalla esimerkillä koettiin olevan merkittävää vaikutusta pelisääntöjen toimivuuteen. Yleisesti tarkasteltuna työilmapiiri oli kohtuullisen avoin, mutta ongelmiakin esiintyi. Kyselyn perusteella kuntayhteisössä ilmeni luottamuspulaa eri toimijoiden kesken. Yleisesti koettiin oman työn olevan laadullisesti hyvää, eikä siitä juurikaan löytynyt moitittavaa. Ongelmat koettiinkin aiheutuvan monesti muiden työntekijöiden toimesta. Esimerkiksi alaiset arvostelivat esimiehiensä toimia, kun heidän omista toimistaan ei virheitä juurikaan löytynyt. Sama kuvio toistui myös toisinpäin. Kyselyn mukaan ongelmia siis on, mutta suurin osa vastaajista koki ongelmien aiheutuvan muiden toimista, ei omista. Johtopäätöksenä kaikkien kuntatyöntekijöiden tulisi tarkastella omia toimiaan kriittisesti. Tarkastelun avuksi yksilön tulee saada palautetta toiminnastaan muilta työntekijöiltä, jotta hän voi suhteuttaa oman näkemyksensä muiden näkemyksiin. Näin yksilö voi löytää sekä positiivisia että negatiivisia piirteitä omasta työskentelystään, ja näin kehittää omia toimintatapojaan. Työskentelytapojen kehittämiseksi organisaation tulisi tehdä palautteen antaminen mahdollisimman helpoksi. Palautteen keräämiseksi voidaan esimerkiksi järjestää palavereja tai keskustelutilaisuuksia. 43

44 5.3. Ikääntyneet Ikääntyneen väestön elinympäristö Sallassa on, ikärakenteesta johtuen, suhteellisen paljon 65- vuotta täyttäneiden asuntokuntia. Ikääntyneiden asuntokuntien määrä Sallassa on kasvanut 3,2 % vuoden 2000 tasosta vuoteen 2008 mennessä. 65 -vuotta täyttäneiden asuntokuntia kaikista asuntokunnista oli vuonna 2008 yhteensä 40,3 %. Se on hieman enemmän kuin seutukunnalla yleensä, ja huomattavasti enemmän kuin koko maassa yleensä. Yksin asuvia ikääntyneitä Sallassa on kuitenkin koko maahan verrattuna huomattavasti vähemmän. Vuonna 2008 Sallalaisista yli 65- vuotiaista 43,5 % asui yksin, kun vastaava luku koko maassa oli 51,2 %. Seutukunnan yli 65- vuotiaista 44,4 % asui yksin vuonna Yksinasuminen voi laskea huomattavasti ikääntyneen ihmisten kokemaa hyvinvointia. Yksinasuminen altistaa ikääntynen ihmisen monille ongelmille. Ongelmat voivat olla esimerkiksi asumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, mielenterveyteen tai alkoholiin liittyviä. Asumiseen liittyvät ongelmat voivat olla esimerkiksi kyvyttömyyttä selviytyä itsenäisesti kodinhoidosta, yksin asumiseen liittyvää pelkoa tai muuta valvonnan tai seuran tarvetta. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Selite: Pylväsdiagrammi kuvaa 65 -vuotta täyttäneiden asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista. Viivadiagrammi kuvaa 65 -vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista. Yksinasuminen voi altistaa myös yksinäistymisen kierteeseen. Yksin asuessa sosiaalinen kanssakäyminen vähenee, jonka myötä voi syntyä arkuutta tai pelkoa kohdata muita ihmisiä. Pelkotilat puolestaan voivat saada yksinasuvan jäämään kotiin, turvalliseen ympäristöön, joka entisestään vähentää sosiaalista kanssakäymistä. Kotiin jääminen vähentää arkiliikunnan määrää ja näin ikääntyneen fyysinen kunto voi laskea nopeasti. Ikääntyneitä ei siis tule unohtaa yksin kotiin, vaan heistä tulee huolehtia. Omaisten ja ystävien seura lisää huomattavasti ikääntyneen ihmisen hyvinvointia. Myös kunnan tuottamat koti- ja asumispalvelut ovat merkittäviä hyvinvointia lisääviä tekijöitä ikääntyneille ihmisille. Kotikäynneillä voidaan myös havaita mahdolliset ongelmat varhaisessa vaiheessa, jolloin tilanne voidaan hoitaa tehokkaasti. Ennaltaehkäisevä toiminta onkin monesti halvin ja tehokkain keino hoitaa väestöä. 44

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot