Elämänkatsomustieto OPPIAINEEN KUVAUS
|
|
- Taisto Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elämänkatsomustieto OPPIAINEEN KUVAUS Elämänkatsomustieto - tarjoaa oppilaalle monipuolisen yleissivistyksen omasta kulttuurista, katsomuksista ja uskonnoista sekä muista kulttuureista ja katsomuksista, - syventää ja tukee oppilaan maailmankuvaa ja elämänkatsomuksen muotoutumista, - antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, monikulttuuriseksi ja vastuulliseksi yhteisön jäseneksi, - käyttää välineenä elämänkatsomuksen muotoutumisessa monitieteistä kokonaisuutta, joka koostuu filosofiasta, yhteiskunta- ja kulttuuritieteistä, - painottaa ihmisen järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. AIHEKOKONAISUUDET vuosiluokkien sisällöt muodostuvat opintokokonaisuuksista, jotka sisältävät aineksia seuraavista aihekokonaisuuksista: - ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - yhteisö ja ihmisoikeudet - ihminen ja maailma - 7. vuosiluokka: ihminen eri aikoina: moraalinen kasvu ja ihmissuhdetaidot - 8. vuosiluokka: kulttuuri-identiteetti, katsomusten maailma - 9. vuosiluokka: yhteiskunta- ja yksilöetiikka, kysymys ihmiskunnan tulevaisuudesta, ihmisen ja luonnon suhde TAVOITTEET VUOSILUOKAT 1-5 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.
2 SISÄLLÖT 1. VUOSILUOKKA Minä ja muut - Miten tutustun toisiin? - Miten tulen toimeen toisten lasten kanssa? - Minä ja aikuiset - Mitä on auttaminen? - Toisen asemaan asettautuminen Kuka olen ja mitä osaan - Ihmisten ulkoiset piirteet miltä näytän? - Ihmisten ominaisuuksista millainen olen? - Harrastukseni - Erilaiset tunteet milloin olen iloinen, surullinen, vihainen, onnellinen? jne. Yhteisö ja ihmisoikeudet Kotini - Minun perheeni - Erilaisia perheitä - Perheen merkitys minulle - Mikä on koti? - Perheeni juhlat Ympäristö ja luonto - Erilaisia ympäristöjä - Eloton ja elävä luonto - Eläimet ja kasvit luonnossa - Erilaisia luonnonympäristöjä - Vuodenajat luonnossa - Kauneus luonnossa
3 2. VUOSILUOKKA Hyvä, oikea ja väärä - Mikä on hyvää/pahaa saduissa, kertomuksissa, elokuvissa? jne. - Mikä on hyvää leikissä, perheessä, koulussa, luonnossa? jne. - Miten erottaa oikea ja väärä? - Mitä on ihmisen hyvyys? Kasvan ja kehityn - Keho ja sen toiminta - Miten huolehdin terveydestäni? - Lapsuus ja nuoruus - Vanheneminen, vanhuus - Sairaus ja kuolema Yhteisö ja ihmisoikeudet Koulussa - Mikä on koulu? - Miksi käyn koulua? - Millainen on hyvä luokka/koulu? - Kuka on opettaja? - Käyvätkö kaikki lapset koulua? Elämän synty ja kehitys - Kertomuksia maailman synnystä - Maaplaneetta ja maailmankaikkeus - Elämän erilaisia muotoja - Syntymä, elämä ja kuolema luonnossa 3. VUOSILUOKKA Ystävyys - Kuka on ystävä? - Mitä kuuluu ystävyyteen? - Erilasia ystävyyssuhteita - Ystävyyden vaiheita: miksi ystävyys loppuu? - Mikä on ystävyyden merkitys elämässä? - Ystävyys ja rakkaus - Ystävällisyys
4 Erilaisuus ja suvaitsevaisuus - Ihmisiä erottavia seikkoja - Ihmisiä yhdistäviä seikkoja - Miten suhtaudun erilaisuuteen? - Mitä on suvaitsevaisuus? - Vähemmistöjä, esim. vammaiset Yhteisö ja ihmisoikeudet Yhdessä eläminen - Mitä teemme yhdessä, miksi? - Mikä on sääntö? - Erilaiset säännöt (leikissä, liikenteessä, kotona, koulussa jne.) - Mitä ovat sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys, totuus, valehteleminen, petos? jne. - Kultainen sääntö Minä ja luonto - Mitä voin tehdä luonnossa? - Minä ja eläimet/kasvit - Miten voin suojella luontoa? - Miten liikun luonnossa? 4. VUOSILUOKKA Oikeudenmukaisuus ja reiluus - Oikea/väärä teko - Rikkomusten seuraamuksia - Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä - Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa - Mitä on reiluus? - Rikkaus ja köyhyys maailmassa Erilaisia elämäntapoja - Lasten elämää eri maissa - Erilaisia elämäntapoja (esim. afrikkalainen, kiinalainen, intialainen, eurooppalainen jne.) - Elämäntapojen kohtaaminen/monikulttuurisuus - Suvaitsevaisuus
5 Yhteisö ja ihmisoikeudet Lasten oikeudet - Oikeus ja laki - Oikeus ja velvollisuus - Lasten oikeus ja niiden toteutuminen Suomessa ja muualla - Lapset ja aikuiset Luonnon tulevaisuus - Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä - Luontoa uhkaavat tekijät - Mihin voin vaikuttaa/mihin en voi vaikuttaa? - Voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? Miten? 5. VUOSILUOKKA Ajattelun vapaus - Mielipide ja sen perustelut - Olla samaa/eri mieltä - Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla? - Uskonnonvapaus, vakaumus - Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto Hyvä elämä - Onni, onnellisuus - Mikä ohjaa elämääni? - Arvon ja normin käsitteet - Mitä arvoja toteutan elämässäni? - Vastuu ja vapaus elämässäni - Millainen ihminen haluan olla? Kulttuuri - Kulttuurin käsite - Suomalainen kulttuuri - Suomalaiset kulttuurivähemmistöt - Maailman kulttuuriperintö - Taide kulttuurin muotona
6 Yhteisö ja ihmisoikeudet Tasa-arvo ja rauha - Väkivallan syyt, muodot ja seuraukset - Miten voin edistää rauhaa? - Mitä on tasa-arvo? - Mitä on demokratia? - Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Eettinen ongelma - Moraaliarvostelma - Moraalidilemma - Miten voin arvioida teon moraalista oikeutusta? (teon tarkoitus, seuraus jne.) - Oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Kestävä kehitys - Kestävän kehityksen periaate - Minä ja kestävä kehitys - Maailmanperintö ja ympäristö ARVIOINTI VUOSILUOKAT 1-5 Arvioinnin perusteet: - valtakunnallisen opetussuunnitelmaperusteiden sisältämät kriteerit - valtakunnallisten kriteerien pohjalta hahmotellut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet Arvioinnin kohde: - arviointi kohdistuu oppilaan toimintaan, tietoihin ja tuotoksiin - kiinnitetään huomio erityisesti oppilaan tiedollisiin, toiminnallisiin, asenteellisiin ja kulttuurillisiin taitoihin ja valmiuksiin Arviointitavat: - oppilaan saama jatkuva suullinen ja kirjallinen palaute opiskelun aikana KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. VUOSILUOKAN PÄÄTTYESSÄ - kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta - ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita - kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon - ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.
7 Ihmistuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä - osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) - rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella - pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään - osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita - ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen - ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. - tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä - ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle - osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. 6. VUOSILUOKKA Toimiminen kansalaisena - Yksilönä yhteisössä, kansalaisena yhteiskunnassa - Osallistuminen ja kansalaisaktivismi - Kansalaistottelemattomuus - Terrorismin ongelma - Kasvaminen kansalaiseksi (mahdollisesti jokin toiminnallinen hanke lähiympäristössä) Elämänkatsomus - Uskomus/luulo/tieto/ymmärrys - Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus - Erilaisia maailmankatsomuksia (tieteellinen, uskonnollinen, teistinen, ateistinen, agnostinen) - Ajattelun vapaus Politiikka - Politiikka yhteisten asioiden hoitamisessa - Poliittisia katsomuksia (esim. liberalismi, sosialismi) - Nykyinen puoluekartta - Nuorten poliittinen toiminta
8 Yhteisö ja ihmisoikeudet Yhteiskuntateorian perusteet ja demokratia - Yhteiskuntateorian käsitteitä (valta, oikeudenmukaisuus ja yhteiskuntasopimus) - Demokratian käsite (antiikin demokratia, valistus, Montesquieun kolmijako) - Demokratian muotoja (suora ja edustuksellinen) - Nykydemokratian kysymyksiä (ihmisoikeudet, positiivinen ja negatiivinen vapaus) Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta - Humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen - Erilasia ympäristöjärjestöjä Kestävä kehitys - Mitä on kestävä kehitys? - Luonnonvarojen uudistuminen ja tasapainon ajatus - UNESCOn maailmanperintöohjelman luontokohteet - Toimintaa kestävän kehityksen puolesta - Tulevaisuuden kuvia 7. VUOSILUOKKA, 1. KURSSI TAVOITTEET - Tiedolliset: - oppilas tuntee pääasiat tiedollisista sisällöistä. - Toiminnalliset: - oppilas kykenee yhteistyöhön muiden kanssa, - osaa ilmaista itseään kielellisesti. - Emotionaaliset: - oppilas saa virikkeitä tunneälynsä kehittymiselle. - Eksistentiaaliset: - oppilas aavistaa katsomuksiin ja ideologioihin kätkeytyviä vastauksia ihmiseläman peruskysymyksiin. - Kulttuuriset: - oppilas tunnistaa omassa kulttuuriympäristössään katsomusten ja ideologioiden vaikutuksia, - oppilas kykenee ilmaisemaan ja käsittelemään erilaisten kulttuurien peruskäsityksiä ja -arvoja.
9 SISALLÖT - Katsomukselliset peruskäsitteet: tietoisuus, persoonallisuus, ihmiskuva, ihmiskäsitys, etiikka, moraali, arvo, normi, - katsomuksellisten peruskäsitteiden soveltaminen. - Ihmisyyttä kuvaavien keskeisten myyttien ja historiallisten tarinoiden sekä nykypäivän näkemysten tunteminen, niiden eettisten ulottuvuuksien huomioiminen ja niistä keskustelu katsomuksellisten peruskäsitteiden avulla, - kasvavan nuoren elämänkysymysten pohtiminen näiden tarinoiden ja näkemysten valossa. - Yksilön kasvu moraaliseksi ja vastuulliseksi persoonaksi, moraalin kehittyminen, - oppilaan moraalin kasvun kannustaminen turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. - Hyvän elämän käsitteen pohtiminen, suvaitsevaisuus erilaisia hyvän elämän malleja kohtaan, - arkipäivän ilmiöiden, kysymysten ja tilanteiden eettisten ulottuvuuksien huomioiminen ja niistä keskusteleminen. 8. VUOSILUOKKA, 2. KURSSI TAVOITTEET - Tiedolliset: - oppilas tuntee pääasiat tiedollisista siällöistä. - Toiminnalliset: - oppilas kykenee yhteistyöhön muiden kanssa ja - osaa ilmaista itseään kielellisesti. - Emotionaaliset: - oppilas saa virikkeitä tunneälyn kehittymiselle. - Eksistentiaaliset: - oppilas aavistaa katsomuksiin ja ideologioihin kätkeytyviä vastauksia ihmiselämän peruskysymyksiin. - Kulttuuriset: - oppilas tunnistaa omassa kulttuuriympäristössään katsomusten ja ideologioiden vaikutuksia, - oppilas kykenee ilmaisemaan ja käsittelemään erilaisten kulttuurien peruskäsityksiä ja -arvoja. SISÄLLÖT - Uskontotieteelliset ja maailmankatsomukselliset peruskäsitteet: maailmankuva, etiikka, moraali, maailmankatsomus, elämänkatsomus, myytti, riitti, kulttuuri, - katsomuksellisten peruskäsitteiden soveltaminen, - perehtyminen yksilön ja oppilaan maailmankuvan muotoutumiseen peruskäsitteiden avulla. - Tutustuminen tärkeimpiin ja ajankohtaisimpiin maailmankatsomusten ja -uskontojen sisältöihin ja niiden vaikutusten ymmärtäminen peruskäsitteiden avulla, - maailmankatsomusten ja uskontojen levinneisyys.
10 9. VUOSILUOKKA, 3. KURSSI TAVOITTEET - Tiedolliset: - oppilas tuntee pääasiat tiedollisista sisällöistä. - Toiminnalliset; - oppilas kykenee yhteistyöhön muiden kanssa, - osaa ilmaista itseään kielellisesti. - Emotionaaliset: - oppilas saa virikkeitä tunneälynsä kehittymiselle. - Eksistentiaaliset: - oppilas aavistaa katsomuksiin ia ideologioihin kätkeytyviä vastauksia ihmiselämän peruskysymyksiin. - Kulttuuriset: - oppilas tunnistaa omassa kulttuuriympäristössään katsomusten ja ideologioiden vaikutuksia, - oppilas kykenee ilmaisemaan ja käsittelemään erilaisten kulttuurien peruskäsityksiä ja -arvoja. SISÄLLÖT - Etiikan peruskäsitteitä: - hyvä, arvo, epäarvo, välinearvo, itseisarvo, yhdentekevä, - kulttuurin perusarvoalueet ja niiden tunnistaminen ympäröivässä kulttuurissa, esim. hedonismi, vitalismi, estetismi, ekologisuus, egoismi. - Historiallisesti merkittävimpien eettisten näkemysten tunteminen, - tunnetuimpiin ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistuksiin tutustuminen ja niiden toteutumisen tarkastelu ja sovellus. - Ajankohtaisia eettisiä ongelmia: - tarkastellaan erilaisia oppilaan elämää koskettavia etiikan ongelmia etiikan peruskäsitteiden avulla ja pohditaan niihin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, - ympäristöetiikan tarkastelu ja sen ongelmien pohtiminen sekä kestävän kehityksen käsitteeseen tutustuminen ja oman luontokäsityksen pohtiminen, - yksilö- ja yhteiskuntaetiikan keskeisten ongelmien käsittely. - Ihmiskunnan tulevaisuuden näkymien pohtiminen. ARVIOINTI, VUOSILUOKAT 6-9 Arvioinnin perusteet: - valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden sisältämät kriteerit, - valtakunnallisten kriteerien pohjalta hahmotellut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet. Arvioinnin kohde: - arviointi kohdistuu oppilaan toimintaan, tietoihin ja tuotoksiin, - niissä kiinnitetään huomiota erityisesti oppilaan tiedollisiin, toiminnallisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja valmiuksiin.
11 Arviointitavat: - oppilaan saama jatkuva suullinen ja kirjallinen palaute opiskelun aikana, - oppilaalle annettava oppiaineen arvosana asteikolla HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS / PÄÄTTÖARVIOlNNlN KRITEERIT - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä, - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat, - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun, - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja, - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin, - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron, - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yksilö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron, - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön, - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden, - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita, - tuntee nyky-yhteiskuntien ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. lhminen ja maailmankuva - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita, - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia, - osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön, - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.
oppia erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä.
LisätiedotOpetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.
9.2.12 Elämänkatsomustieto Johdanto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon
Lisätiedot7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Lisätiedot1. 2. vuosiluokat 3. 4. vuosiluokat 5. 6. vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tehtävänä on tarjota oppilaille aineksia oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen ja tukea heidän katsomuksellisesti laaja-alaista kehitystään. Elämänkatsomustiedon
Lisätiedot7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus
7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja
Lisätiedot7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
7.2.8. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 185 Elämänkatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedossa ihmiset
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotElämänkatsomustieto
9.2.10. Elämänkatsomustieto Koulumme elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu kokonaisnäkemyksellinen opetus. Tavoitteenamme on korjata, vahvistaa ja rakentaa oppilaidemme koululaisuutta, identiteettiä,
Lisätiedot3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Se hyödyntää ihmis-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään luonnollisina,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTavoitteet. Keskeiset sisällöt. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista
Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on oppiaine, jota opetetaan koulun uskonnonopetuksesta vapautetuille oppilaille. Tunnustuksettomana katsomusaineena elämänkatsomustieto toteuttaa eettistä ja katsomuksellista
Lisätiedot7.3.10 Elämänkatsomustieto
150 7.3.10 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto on oppiaineena perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu niin filosofiaa kuin yhteiskuntaja kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotElämänkatsomustieto peruskoulun OPS-perusteissa
Eero Salmenkivi Elämänkatsomustieto peruskoulun OPS-perusteissa Tämän artikkelin tarkoituksena on valottaa juuri hyväksytyissä perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 perusteissa esitettyjä elämänkatsomustiedon
LisätiedotKaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO
7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotMikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.
13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen tehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset nähdään kulttuurisina toimijoina, jotka itse
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9
2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun elämänkatsomustiedon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotSchulcurriculum Ethik
Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotPekka Iivonen. Uskonto perusopetuksessa
Pekka Iivonen Uskonto perusopetuksessa Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä järjestämään kaikissa kouluissa enemmistön mukaista oman uskonnon opetusta (kaikkialla evankelis-luterilainen uskonto).
LisätiedotMaantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan 8. keskeisen paikannimistön tunteminen 7 Luonnonmaantiete ellisten ilmiöiden 8
Oppiaineen nimi: MAANTIETO 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laajaalainen osaaminen Arvioinnin kohteet oppiaineessa Maantieteellinen tieto ja ymmärrys 7 Maapallon karttakuvan hahmottaminen
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
14.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina
LisätiedotKasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13
Kasvatus- ja opetuslautakunta 20.6.2017 Liite 1 13 Mikkelin kaupungissa 7-9 luokkien islamin uskonnon opetus järjestetään 7-9-luokkien yhdysryhmissä. Opiskelu tapahtuu vuorokurssiperiaatteella siten, että
LisätiedotUskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista
LisätiedotLiite 6. Katsomusaineiden opetus. Katsomusaineiden opetus. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt
245 Liite 6. Katsomusaineiden opetus Katsomusaineiden opetus Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Luostarivuoren yhtenäiskoulun Martin yksikössä järjestetään uskontosidonnaisten ryhmien ja elämänkatsomustiedon
LisätiedotLUKU 2 ARVOT JA OPPIMISKÄSITYS. Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016
Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen osuus 1.8.2016 Hyväksytty Porin Kristillisen koulun johtokunnassa 4.4.2016 Sisällysluettelo... 1 Porin Kristillisen koulun opetussuunnitelma koulukohtainen
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
Lisätiedot5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET
5.13 FILOSOFIA Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti,
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotKahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus. Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry
Kahden vakaumuksen parisuhde ja vanhemmuus Sosionomi-opiskelija ja vertaisohjaaja Minna Taipale Familia ry Parisuhteen muodostumisen vaiheet Parisuhteen muodostumisessa on eri vaiheita, jotka seuraavat
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotTutkinnon suorittaja. ymmärtää identiteetin merkityksen ihmisen elämässä
1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KULTTUURIEN VUOROVAIKUTUS Näytön antaja: Arvioija: Paikka ja aika: KULTTUURINEN IDENTITEETTI ymmärtää kulttuurin ja uskonnon
LisätiedotElämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia
(Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai
LisätiedotKUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria.
KUVATAIDE Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä
LisätiedotOpetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua
Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä
13.4.7 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina
LisätiedotUSKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO
USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen
LisätiedotHYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.
Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä
LisätiedotARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE
ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.
Lisätiedot5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
LisätiedotEV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä
EV. LUT. USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys on uskontoon, katsomuksiin
LisätiedotUskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana
LisätiedotUSKONTO. Opetuksen tavoitteet
USKONTO Uskonnonopetuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin, uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin ja uskonnottomuuteen.
Lisätiedot7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotDEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ
DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
LisätiedotPakolliset kurssit. 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01)
Pakolliset kurssit 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01) ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 1-2 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
LisätiedotLyhyet kurssikuvaukset
Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9
ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9
Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Uskonto vuosiluokat 1-2 Rauman normaalikoulun uskonnon opetuksen pohjana ovat perusopetuksen
Lisätiedot5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet
5.15 Uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen muodostumista. Uskonnonopetuksessa tutustutaan uskontoihin ja uskonnollisuuden ilmenemismuotoihin
LisätiedotKatsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6
ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 3-6 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilaita
LisätiedotPerusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma
1 Lanula 14.6.2007 Perusopetuksen muiden uskontojen (islamin) opetussuunnitelma Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään.
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi
Lisätiedot9.2.9. Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet
9.2.9. Uskonto Uskonnon opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän rakentaa kulttuuri identiteettiään ja ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta. Oppilaat perehtyvät suomalaiseen
LisätiedotAmmatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus
Ammatillinen opettaja, etiikka ja kasvatus Opettaja aikansa eetoksen edustajana (Launonen Leevi, 2003) Opettajan vallan ja vapauden rajat määrittyvät ajan hengen mukaisesti Koulutuspolitiikka, moraalinen
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotARVOT JA TOIMINTA-AJATUS
Arvot ja toiminta-ajatus Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
Lisätiedot7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT
7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
Lisätiedot7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät
Evankelisluterilainen uskonto 61 7.11 Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät U skonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä myös
LisätiedotMaailmankansalaisuuden filosofian haasteet
Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
Lisätiedot7.10. Uskonto. 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto
1 7.10. Uskonto 7.10.1. Evankelis-luterilainen uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen
LisätiedotEVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 7-9
EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää
LisätiedotSeitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotEsipuhe...11. OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt?
Sisällysluettelo Esipuhe...11 OSA I Miksi työelämän monikulttuuri suudesta on puhuttava juuri nyt? 1. Monikulttuuri suus haasteita ja mahdollisuuksia... 18 1.1 Monikulttuurisuus, monimuotoisuus ja diversiteetti...18
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotAINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 7-9 VUOSILUOKAT
AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / EV.LUT. USKONTO 7-9 VUOSILUOKAT Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotBiologia ja maantieto
1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään
LisätiedotNöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Lisätiedot