EpQvarmuus kalvaa ennusteita. Euron kriisi heiluttaa kursseja. Yritykset hyvqssq kunnossa. sfjoittajapltneeli

Transkriptio

1 18 ARVOPAPERl joulukuu 2010

2

3 sfjoittajapltneeli otkeeko Euroopan velkakriisi osakemarkkinat? Milta vaikuttaa tuleva osinkokevat? Kannattaako osakesijoittaminen vuonna 2011? Millaisiin osakkeisiin voi luottaa nykyisessa marld<inatilanteessa? Kiinnostaako Nokia enaa ketaan? Arvopaperin perinteinen sijoituspaneeli kokosi jalleen yhteen sijoittamisen asiantuntijoita pohtimaan markkinoiden tilannetta ja tulevaa vuotta. Tana vuonna paneelikeskusteluun osallistuivat Swedbankin paaanalyytikko Katja Keitaanniemi, sijoitusyhti6 Norvestian toimitusjohtaja Juha Kasanen, Helsingin Osakesaastajat ry:n toiminnanjohtaja, tekniseen analyysiin perehtynyt Jad Nordin seka osinkosijoittamiseen erikoistuneen rahastoyhti6 Dividend Housen toimitusjohtaja Risto paivansalo. Keskustelun puheenjohtajana toimi Arvopaperin paatoimittaja Eljas Repo. Euron kriisi heiluttaa kursseja Eljas Repo: Markkinoita rassaa usein jokin globaali ongelma, joka jollain tavalla vy6ryy kaiken ylitse. Tana vuonna sellaisia ovat olleet esimerkiksi Kreikan ja Irlannin kriisit. Ovatko ne todellisia ongelmia ja mita ne merkitsevat sijoittajan kannalta? Risto Paivasalo: Kyliahan ne ovat todellisia ongelmia. Julkiset taloudet lansimaissa ovat elaneet yli varojensa jo pitkaan. Tulot ja menot eivat tasmaa, ja sita paikataan joko velanotolla tai veronkorotuksilla. Nyt on tultu siihen tilanteeseen, etta rakenteelliset ongelmat ovat niin isoja, etta niiden kiertaminen on vaikeaa. Osakesijoittajalle tama on tosin nakynyt positiivisemmin kuin voisi olettaa: rahaa on painettu, ja se on l6ytanyt tiensa bondeihin ja osakkeisiin. Katja Keitaanniemi: Korkotaso on hyvin alhaalla, mild pitaa osakkeet kiinnostavina. Yleiset arvostustasotkaan eivat ole piikissa vaan edelleen maltillisella tasolla. Mutta epavarmuus heijastuu osakekursseihin etenkin nyt, kun pohditaan lahteek6 kriisi leviamaan suurempiin eurotalouksiin. Mina ainakin olen yllattynyt siita, etta puhutaan jopa euron ja rahaliiton purkamisesta. Jos velkakriisi leviaa Espanjaan, puheet rahaliiton purkamisesta tulevat varmasti viela voimakkaammin esiin. Se on riski osakemarkkinoille. Uskon, etta sevoimistuu, mika nakyyjo nyt: sijoitukset suuntautuvat entista enemman BRIC-alueelle. Siella on kasvua eika eleta velaksi. Suhteellisesti samalla Euroopassa ja Yhdysvalloissa karsitaan. palautumisen jalkeen. Katja Keitaanniemi: Voi sanoa, etta perusteollisuus, erityisesti metsayhti6t ja konepajat, ovat tehneet todella isoja toimenpiteita. On tehostettu toimintaa ja ajettu varastoja alas. Taseetkin ovat aika hyvassa kunnossa ja kassat isoja. Siten yritykset ovat hyvin varautuneita tulevaan. My6s alla oleva kysynta on parantunut, mika nakyi jo selvasti kolmannella kvartaalilla. Juha Kasanen: Mutta ovatko liikevaihdot alkaneet kasvaa my6s vai tuleeko tulos vain kuluja karsimalla? Katja Keitaanniemi: Liikevaihdot ovat edelleen vahan laahanneet, mutta merkkeja paremmasta on jo.toimitusmaarat ovat nousseet. Metsateollisuudessa koneet kayvat aivan taysilla. EpQvarmuus kalvaa ennusteita Eljas Repo: Tulosennusteet odottavat ensi vuodelle keskimaarin kahdenkymmenen prosentin parannusta. Milta taloustilanne vaikuttaa p6rssiyhti6iden osalta? Risto Paivansalo: Kyllahan se nayttaa hyvalta. Yrityksilla on kaikki edellytykset tehda hyvaa tulosta ja voittoa omistajilleen. Suuri osa pystyy parantamaankin. Isoin uhka on jol<in ulkoinen shokki, joka liittyy vaikkapa korkotasoon. Mutta jos sellaisia ei tapahdu, ymparist6 on hyva. Juha Kasanen: Edustan kyua vahan varovaisempaa koulukuntaa. Mielestani nyt on todella vaikea sanoa, miten tassa tulee kaymaan, vaikka ennusteet ovatkin hyvalla tasolla. Korkotaso on ollut hyvin keskeisessa roolissa makromuuttujana. Korot ovat olleet jo nyt liian kauan liian alhaaua, mika nakyy erilaisina kuplina ja ongelmina. Iso kuva on kaikesta huolimatta aika lailla hamaran peitossa. Katja Keitaanniemi: Euroalueella kasvu hidastuu tasta vuodesta, se on fakta. Jos katsoo yhti6iden omia ohjeistuksia, Yritykset hyvqssq kunnossa Eljas Repo: Ongelmia on siis julkisessa taloudessa. Mutta milta vaikuttaa tilanne yritysmaailmassa? Rist o Paivansalo: Positiivinen yllatys on ollut se, miten nopeasti yritykset reagoivat muuttuneisiin tilanteisiin. Ero on siina, etta kun kysynta ja markl<inatilanne muuttuvat, yksityisella puolella siihen etsitaan keinot. Paine sopeutua on niin kova, etta se tapahtuu. Vientiteollisuudessa on jo kysyntakin palautunut, mutta niillal<in alueilla joissa niin ei viela ole, tehdaan silti jo hyvaa tulosta. Kustannuspuolta on onnistuttu saatamaan. Siina ovat onnistuneet teollisuusyritykset kautta linjan. Esimerkiksi Wiirtsild on itse asiassa rohkeasti viela jatkanutkin sita kysynnan TANA VUONNA paneelikeskusteluun osallistuivat osinkosijoittamiseen erikoistuneen rahastoyhti6 Dividend Housen toimitusjohtaja Risto Paivansalo, vasemmalla, Helsingin Osakesaastajat ry:n toiminnanjohtaja, tekniseen analyysiin perehtynyt Jarl Nordin, Swedbankin paaanalyytikko Katja Keitaanniemi seka sijoitusyhtii:i Norvestian toimitusjohtaja Juha Kasanen. 20 ARVOPAPERI joulukuu 2010

4 sijoittajapaneeli "NYT SAADAAN HYVA OSINI(OI(EVAT, MUTTA PANKKISEKTORIN KOHDALLA OLEMME VAROVAISEMPIA:' RISTO PAIVANSALO nakymat ovat varovaisen positiiviset. On kuitenkin aika paljon riskielementteja, esimerkiksi korkotason suhteen. Pohjoismaat ja Saksa vetavat kylla aika hyvin - paljon riippuu siita, milla alueella yhtio toimii ja minne se vie. Toisaalta vaikkapa Venaja voi hyvinkin yllattaa. Oljyn hinta voi nousta, jolloin Venajasta riippuvaiset yhtiot voivat olla kovassakin vedossa. Monia asioita on hiuskarvan varassa. Risto Paivansalo: Korkotaso on sijoittajan kannalta suurempi asia kuin yritysten talouden ja tulosten kannalta. Nytvelkaongelrna on lahinna yksityisilla asuntovelallisilla ja julkisella puolella, ei yrityksilla. Joku sektori voi karsiakin, mutta suurin osa ei ole herkkia. Katja Keitaanniemi: No ei, mutta kyllahan pankkisektoria vaivaa pelko siita, etta luottotappioita jossain vaiheessa tippuu joidenkin syliin. Myos uudet vakavarai --- suussaadokset painavat sektoria pidemmalla aikavalilla. Juha Kasanen: Jos korkotaso olisi jotain jarkevaa, vaikka samalla tasolla kuin pari vuotta sitten, voisi se kaantaa rahavirrat toisin pain. Monet haluavat valtella riskeja, ja he valitsisivat korkotuotteet. Jos korot nousisivat 3-4 prosenttiin, uskon etta se ohjaisi naihin sijoituksiin aika paljon varailisuutta. Ovatko huiput jo kasilla? Jar! Nordin: Porssi diskonttaa yritysten tulokset noin puolen vuoden ennakolla. Analyysi siita, etta nyt ollaan menossa viela ylospain, on ihan oikea. Mutta nousu on jo hidastunut. Uskon, etta suhdannekaanne tapahtuu suunnilleen vuoden ~ joulukuu 2010 ARVOPAPERI 21

5 sfjoittcgupulleeli ~ kuluttua, ensi vuoden marraskuussa. Se tarkoittaa, etta porssi alkaa Idantya joskus kesakuussa. Voimme rauhallisesti nostaa osingot ja sitten pikku hiljaa voimme alkaa luopua osakkeista, sanotaan alkukesasta ja kesalla. Marras-joulukuussa tulokset kaantyvat alas, ja sitten menee taas pari vuotta huonommin. Eljas Repo: Suhdannehuippu olisi siis jo kasilla. Ovatko muut samaa mielta? Katja Keitaanniemi: Aika Iyhyeksi jaisi noususykli siina tapauksessa. Kun katsoo perinteisesti vahvoja syklisia aloja, ne ovatvasta paasseet nousuun. Toki korkotason muutoksetvoivat sekoittaa pakkaa, ja korjausliikkeita varmaankin nahdaan, mutta en nakisi perussyklin olevan sellainen. Myos arvostusmielessa olemme maltillisella tasolla emmeka piikkihinnoittelussa. Jarl Nordin: Syklit ovat olleet ennen pitempia, mutta nykyaan nekin ovat nopeampia. Trendianalyysin mukaan olemme nyt nousevalla trendilla, ja huippu tulee ensi vuoden puolessa valissa tai vahan aikaisemmin. Risto Paivansalo: Nousu tuloksissa ja kursseissa ei niinkaan ole ollut sita, etta oltaisiin menossa kohti syklin huippua. Enemmankin se on sita, etta on palauduttu pohjilta. Sykleja on toki vaikea ennustaa. Mutta joka tapauksessa useita hyvia, laadukkaita yhtioita, jotka eivat ole niin syklisia, saa sella isella hinnalla, etta oikeita osakkeita kannattaa edelleen ostaa. En pelkaa, etta kaikki tulisi laajamittaisesti alas. Se, missa kuitenkin haluan olla varovainen, ovat selvasti sykliset vientiteollisuuden sektorit ja pankkisektori. Osingoilla hyviit tuotot Eljas Repo: Millainen on osinkokevat? Katja Keitaanniemi: Osinkokevat on hyva, naemme nousevia osinkoja kautta linjan keskimaarin. Ja ihan mukavia yieldeja. Ei tarvitse kuin katsoa yritysten tuloksia, niin nakee sen. Juha Kasanen: Mutta siina kay todennakoisesti niin, etta osinkosumma nousee mutta osinkotuotot eivat. Osakkeiden hinnat ovat kuitenkin nousseet jo niin paljon. Katja Keitaanniemi: Keskimaarin odotan sellaista 3-4 prosentin osinkotuottoa, eli eivat ne keskimaarin mitaan jarjettomia ole. Toinen asia on se, lahtevatko yhtiot, joilla on ylivahva tase, purkamaan sita ja jakamaan lisaosinkoja. En oikein usko, etta niin kay nain epavarmassa tilanteessa. Risto Paivansalo: Olen samaa mielta, hyva osinkokevat on tulossa. Yhtiot tekevat hyvaa tulosta, taseet on vahvoja ja arvostukset viela kohtuullisia. Yield-mielessakin tulossa on ihan hyva kevat. Hetemaen (osinkoverotuksen kiristamisen) tilanne luultavasti nakyyvasta sita seuraavana kevaana. Nyt ei viela ole kiire tehda lopullista tyhjennysta. Nyt saadaan normaali hyva osinkokevat, mutta pankkisektorin kohdalla olemme varovaisempia. Vakavaraisuussaannosten vuoksi niiden hallituksissa on vaikea tehda paatoksia korkeista osingoista. Muissa varmaan nahdaan jopa ennusteita kovempia osinkoja. Pankit alipainoon Eljas Repo: Millaiset osakkeet ovat hyvia ensi vuodelle? Onko nakemyksia siita, pitaisiko painottaa velkaisia vai velattomia, syklisia vai defensiivisia, kotimarkkina- vai vientiyhtioita, suuria vai pienia? Onko luokittelulta merkitysta? Risto Paivansalo: On vaikea sanoa, mihin sykli on menossa, mutta kun katsoo yksittaisia yhtioita, peli on helpompi. Korkotason epavarmuuden vuoksi painottaisin vahavelkaisia yhtioita. Defensiivisista, vakaista ja ennustettavista firmoista saa laadukkaita tosi edullisesti. Unohtaisin konepajat ja pankit, sen sijaan esimerkiksi mediapuolelta ja vahittaiskaupasta loytyy paljon firmoja, jotka tekevat stabiilisti tulosta ulkoisista tekijoista riippumatta. Katja Keitaanniemi: Painottaisin vahvan taseen ja hyvan kassavirran yhtioita. Varmemmassa tilanteessa voisi ottaa enemman velkavipua. Suomalaiset yhtiot ovat ylipaataan oikein hyvassa kunnossa ja listalla. Olen samaa mielta siina, etta laittaisin pankit aikalailla alipainoon. Jalkisyldiset ja defensiivisetyhtiot ovat myos hyva valinta, kuten Tieto ja teleoperaattorit. Juha Kasanen: Osakkeet, joiden hinnat ovat arvostuksellisesti perusteltuja, ovat hyvia valintoja, jos ne lisaksi maksavat hyvaa osinkoa. Loytyypaljon yhtioita, joista saa viiden prosentin osinkotuottoa, mika on todella paljon korkotasoon verrattuna. Pelkaan, etta jos tassa tulee jokin iso markkinahairio, osakkeet, jotka ovat nousseet sata prosenttia, voivat tulia alas hyvin nopeassa aikataulussa 30 tai jopa 50 prosenttia. Nokia, osinkopaperi ja valtauskohde Eljas Repo: Edellisvuoden Sijoituspaneelissa Heikki Koskenkyla sanoi, etta No/cian johto pitaa vaihtaa. Nyt toimitusjohtaja on vaihdettu. Onko Nokian osakken hinnan alhaisuus yllattanyt ja onko Nokia talla hetkella kiinnostava sijoituskohde? Jarl Nordin: Nokian kasvuvauhti on laskelmieni mukaan kuutta, seitsemaa prosenttia. Saamieni ennusteiden mukaan sen p/e-iuku on 18. Osake on siis liian kallis tai kasvu liian heikkoa. Kylla osakkeen hinta on nyt silla taso11a, missa sen pitaisi olla tai jos olen ilkea, pitaisi olla viela alhaisemma11a tasolla. Kylla se vaikuttaa viela liian kalliilta. Juha Kasanen: Nyt saamme eriavia mielipiteita! Minun mielestani Nokia on talla hetkella melkein aliarvostetuin osake Helsingin porssissa. Kun katsoo arvostusmultippeleita ja osinkotuottoa, ja kun pie on taman paivan kurssilla 12:n luokkaa, eihan sen tarvitse kasvaa yhtaan nykyisella arvostuksella. Nokia pystyy maksamaan kovaa osinkoa, ja sielta on tulossa viela todella hyvia tuotteita. Jarl Nordin: Sita me emme tieda... Risto Paivansalo: Olen arvostuksesta samaa mielta, eihan se ka11iilta nayta. Iso kysymys on se, etta siella on niin pitkaan oltu jaljessa ja miten siella on onnistuttu hukkaamaan se kulttuuri, joka siella oli joskus kymmenen vuotta sitten. Ennen Nokiassa oli tekemisen meininki ja haastavat tavoitteet saavutettiin. Nyt tulee myohastymisia tuotelanseerauksissakin. Yhtiota leimaa jatkuva pieni pettymys. Sen kurvin kaantaminen tulee olemaan tuollaisessa tuotekehitysyrityksessa todella haastavaa. Myosyhtion ennustettavuus on yksi hankalimmista Helsingin porssissa. Katja Keitaanniemi: Itse pidan tarkeana, etta yhtiolla on kirkas ja selkea strategia, miten se etenee ja milia aikavalilla. Nokialla se on suuri ongelma. Strategiasta puuttuu selkeys. Katseet kiinnittyvat nyt helmikuun paaomamarkkinapaivaan ja siihen, mita Elop tekee. Juha Kasanen: Vaikka Nokialla on mennyt huonosti, ei sita kriisiyhtioksi olevoinut sanoa. Mita arvelet, Katja, jos hinta viela nykyisesta laskee, eiko joku teollinen ostaja tehda koko yhtiosta ostotarjouksen? Katja Keitaanniemi: Kylla, ehdottomasti. Naen Helsingin porssissa kaksi hyvaa take over -casea, jotka ovat UPM ja Nokia. Niilla on isot markkinaosuudet, ne ovatvahvoja omilla alueillaan ja nii11a on hajallaan oleva omistajakunta. Halvalla lahtisi. Kun mietti kuinka paljon kiinalaisilla on rahaa, tuollaiset yhtiothan olisivat vain pikku suupaloja! m 22 ARVOPAPERI joulukuu 2010

6 "KOROT OVAT OLLEET JO NYT LHAN KAVAN LHAN ALHAALLA, MIKA NAKYY ERILAISINA I(UPLINA JA ONGELMINA". JUHA KASANEN joulukuu 2010 ARVOPAPERI 23

7 sf:joittajapaneeli. Maakaasusta mediaan, muotitalosta M-realiin Perinteiseen tapaan Arvopaperin Sijoituspaneelin jasenet paasivat kokoamaan itselleen virtuaalisen, euron arvoisen sijoitussalkun, jonka tuottokehitysta seuraamme vuoden ajan. Salkkuihin tuli valita viisi osaketta, rahasto-osuutta tai etf:aa. Suurin luotto kohdistui kotimaisiin osakkeisiin, mutta mausteita salkkukissaan antavat myos pohjoismaiset osakkeet, raaka-aineet seka kehittyvien maiden rahasto. rrll Iiii Juha Kasanen Jar! Nordin Risto Paivansalo, ~~.--J " }(OSka ensi vuosi nayttaa epavarmalta, olen valinnut yhti6ita jotka kestavat epavarmuutta ja ovat jarkevasti hinnoiteltuja. No/dan arvostus on hyvin alhainen, osinkotuotto on hyva, ja uudet mall it ovat todennak6isesti myyneet hyvin. Sammon vakuutustoiminta on kiinnostava, yritysjohto vakuuttava ja osinkotuottokin varmaan yli viisi prosenttia. Operaattoreita kuten Teliasoneraa tarvitaan aina, ja yhti6n Venajan-toiminnat ovat hy Yin kiinnostavia. Tarppini on Honlcaralcenne, joka on jaanyt unohduksiin ja on hyvin matalasti arvostettu. Yrityksessa on lisaksi vaihtunut johto. Lisaksi sijoitan dollarimaafaiseen maakaasu-etf:aan. Maakaasu on viiden vuoden pohjissa, ja dollarinkin pitaisi vahvistua euroa vasten:' " 0 len valinnut osakkeita, joiden arvostus on kohdallaan mutta joissa on my6s vahan riskia. Oriola-KD:n arvostus on maltillinen ja silla voi olla vahva kasvustoori Venajalla. Siita voi tulla vipua tulokseen. My6s Amer Sportsin arvostus on alhainen ja lumitilannekin nayttaa varsin hyvalta talla hetkella. Tulos ja kannattavuus ovat kaantyneet oikeaan suuntaan tana vuonna. M-realilla on hyva strategia. Yhti6sta tulee puhdas pakkaustafirma lahivuosina, ja ensi vuodellekin jo lahes puolet pakkaustoimituksista on ly6ty lukkoon. Neste Oil on kiinnostava, koska uskomme dieselin marginaalien paranevan ensi vuonna. Ruostumattoman teraksen markkinan uskotaan kasvavan noin viisi prosenttia ensi vuonna, mika puolestaan tietaa kohoavaa kapasiteetin kaytt6astetta seka paranevaa kannattavuutta Outolcummulle." ' ' " portum on hyvin vahva, eika energian hinta tule ainakaan laskemaan. Pankeista seka Nordea etta Pohjola ovat hyvia, mutta valitsen niista Pohjolan - ovathan osuuspankit lahella sydanta, koska olen jyvajemmari. Mausteeksi salkkuun valitsen vaasalainen Vaconin, vaikka en hyvin ymmarrakaan patentteja ja teknologiaa. Kehittyvil- Ie markkinoillekin haluan sijoittaa, koska maailman tasapaino on siirtymassa sinne ja itaanpain. Sijoitus kay katevimmin rahastojen kautta. Lisaksi valitsen raakaaineet, jotka kallistuvat koko ajan. Niista pidan parhaana 6ljya, johon sijoitan Handelsbankenin Bull-sertifikaatin avulla." "valitsin yhti6ita, joilla on kestavia kilpailuetuja, jotka toimivat kasvavilla toimialoilla ja joilla on vahva tase. Lisaksi arvostuksen pitaa olla edullinen ja osinkotuoton hyva. Atea on norjalainen it-alan infratoimittaja. Schibsted on norjalainen mediayhti6, jolla on vahva markkina-asema. Know IT on ruotsalainen konsulttiyhti6. MQ Holding on niin ikaan ruotsalainen, vaatekauppaketju, joka Capman Iistasi Tukholmaan kevaalla. Ainoana suomalaisena nostin salkkuuni Rapalan, joka on globaali markkinajohtaja uistimissa. Yhti6 tekee stabiilisti tulosta, ja odotan silta kasvavia osinkoja lahivuosina."