Äitiyden kielletyt tunteet. Vauvakuumeen arvoitus. Kenen on oikeus lisääntyä. Yhdeksän ja puolen pisteen vuosi. Elämä jatkuu lapsettomanakin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitiyden kielletyt tunteet. Vauvakuumeen arvoitus. Kenen on oikeus lisääntyä. Yhdeksän ja puolen pisteen vuosi. Elämä jatkuu lapsettomanakin"

Transkriptio

1 Väestöliitto 4/07 Vauvakuumeen arvoitus Kenen on oikeus lisääntyä Yhdeksän ja puolen pisteen vuosi Elämä jatkuu lapsettomanakin Äitiyden kielletyt tunteet

2 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja Helena Hiila 3 Pääkirjoitus Toimitussihteeri Paula Alkio 4 Vauvakuumeen arvoitus Jatkuva kuume vai salaman isku Ulkoasu ja taitto Innocorp Oy Toimitusneuvosto Anne Alitolppa-Niitamo Paula Alkio Raisa Cacciatore Helena Hiila Elina Korhonen Keijo Markova Anna Rotkirch Riitta Salonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Ritva Åberg 7 Kolumni Pikkulapsiperheen roolisirkus onko seksuaalisuudelle sijaa? 8 Lapsi ei hidasta nuoren perheen menoa 10 Terve lapsi voi hyvin aikuisenakin 12 Kenen on oikeus lisääntyä? 14 Ei se määrä, vaan se laatu munasoluissakin Lempeämmät hoidot valtaavat alaa. 16 Yhdeksän ja puolen pisteen vuosi Kahden äidin yhteinen odotus Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kaarina Happo, (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kansikuva Gorilla/Hanna Hentinen Kustantaja Väestöliitto ry. 18 Elämä jatkuu lapsettomanakin 20 Adoptioperheet tarvitsevat tietoa ja tukea 21 Iäkkäät isät herättävät keskustelua 22 Äitiyden kielletyt tunteet Myyttien äidinrakkaus suurennuslasin alla 24 Palveluja yhden vanhemman perheille 26 FPA Intia: Tavoitteena terveet ja onnelliset nuoret 28 Venäläinen kasvatus uskoo sivistyksen voimaan 29 Peruskoulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa - Pojilla edelleen heikot tiedot 31 Seksin maantieteen suunnistajat löysivät etsimänsä Toivottoman rankasta aiheesta syntyi toivo Painopaikka Edita Oy 2 l Pari & perhe 4/2007

3 Pääkirjoitus Lapsi tekee perheen Mun mummoni muni mun mammani, mun mammani muni mun. Äitiys on naisen elämässä punainen lanka, joka yhdistää sukupolvet toisiinsa. Mutta onko äitiys sama nyt kuin isoäidin aikaan? Lasten merkitys perheen määrittäjänä on entistä vahvempi. Tämä on keskeinen tulos Väestöliiton uusimmassa perhebarometrissä Mikä on minun perheeni, jossa verrataan ihmisten perhekäsitystä kymmenen vuotta sitten saatuihin tuloksiin. Suomalaiset arvostavat edelleenkin perhettä elämänsä tärkeimpänä asiana. Mielenkiintoista on, että monien mielestä vasta lapsi tekee parisuhteesta perheen. Eikä edes parisuhdetta tarvita, yhtälailla myös yksinhuoltaja lapsineen on oikea perhe. Ei oikeastaan ole ihme, että vauvakuume vaivaa monia. Ennen lapsia vain tuli oli vauvakuumetta tai ei. Vauvat eivät synny enää spontaanisti, vaan heidän saamistaan voidaan harkita, siirtää ja suunnitella. Milloin, järkevästi ajatellen, on sopiva aika? Opinnot ainakin pitää saada ensin päätökseen, oikeastaan pitäisi jo olla työelämässä, uskaltaako pätkätyöhön hankkia lasta, entä asunto? Näin puhuu järki. Elämähän on joka tapauksessa epävarmaa, sanoo tunne. Vauvakuumetta tarvitaan, jotta päätös voidaan tehdä puoleen tai toiseen. Paras hoito vauvakuumeeseen on saada vauva! Noin 15 prosenttia naisista ei koskaan saa lasta. Määrän uskotaan tulevaisuudessa kasvavan. Vain pieni osa lapsettomuudesta on toivottua. Useimpien kohdalla lapsettomuus on monien asioiden summa: oikeaa partneria ei osunut kohdalle, aika ei koskaan tuntunut olevan kypsä, toisella tai molemmilla puolisoilla on lapsettomuu- teen lääketieteellinen syy. Vuosittain uutta paria hakee lääketieteellistä apua lapsettomuuteen, ja prosenttia hoidoista johtaa lapsen syntymiseen. Mutta elämä jatkuu lapsettomanakin, kuten tässä lehdessä haastateltu pariskunta kertoo. Perhe merkitsee suomalaiselle useimmin läheisyyttä, vastuuta muista ihmisistä ja yhdessä olemista ja henkistä turvaa. Yhä useampi katsoo, että suhteen virallistamista ei tarvita, ellei ole mitään erityistä syytä esimerkiksi lasta. Ideologiset syyt, kuten avioliiton kokeminen vanhanaikaisena instituutiona, ovat vaihtuneet käytännön syihin. Usein vasta lapsi saa vanhempansa naimisiin. Aivan kuten isoäidinkin aikaan. Helena Hiila Ota talteen! Väestöliitto tarjoaa eri alojen ammattilaisille seksuaaliterveyteen, perhetyöhön, lääketieteelliseen genetiikkaan ja monikulttuurisuuteen liittyvää koulutusta. Lisäksi liitto järjestää kaikille avoimia seminaareja, koulutustilaisuuksia ja ryhmätoimintaa. Katso ensi vuoden tilaisuudet ja seminaarit lehden keskiaukeamalla olevasta koulutuskalenterista. Pari & perhe 4/2007 3/2007 l 3

4 Teksti Anna Rotkirch Vauvakuumeen arvoitus Sana vauvakuume on levinnyt suomen kieleen viime vuosikymmenien aikana. Kun ihminen ottaa pienen vauvan äidiltä omaan syliinsä, voi hän tarjota selitykseksi vauvakuumetta. Ja päinvastoin, jos nuori pari ei halua hankkia lapsia, he voivat viitata vauvakuumeen puuttumiseen. Väestöliiton vuoden 2002 Perhebarometrissä selvitettiin lapsettomien, vuotiaiden suomalaisten syitä olla hankkimatta lapsia. Tällöin kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta ilmoitti, ettei hänellä tai puolisolla ole vielä ollut vauvakuumetta. Tunteet siis näyttävät osittain ohjaavan lasten hankintaa, eikä esimerkiksi se, että lasten hankkiminen kuuluu asiaan. Eräs vapaaehtoisesti lapseton nainen totesi vastauksessaan: Minulla ei ole koskaan, missään elämäni vaiheessa ollut vauvakuumetta ja olen sitä aina välillä ihmetellytkin. Olen kokenut, että lapsia nyt vaan on olemassa, mutta he eivät herätä minussa minkäänlaisia tunteita. Ei myönteisiä eikä kielteisiä. Erittäin lapsirakas, lapseton ystäväni kysyi minulta kerran, eikö tuollainen pieni vauva herätä sinussa mitään hoivaamisen ja hellimisen tunteita? Vaikka kuinka yritin, niin ei. Ihmiset käyttävät ilmaisua vauvakuume hyvin eri merkityksissä. Eräs nainen, joka ei aikaisemmin ollut ajatellut lasten hankkimista, kertoi ryhtyneensä leikittelemään ajatuksella ja tarkkailemaan vauvoja entäs jos minäkin -katseella. Hänellä oli vauvakuumetta. Mies taas kertoi tunteneensa vauvakuumetta, kun partneri oli sairaalassa synnyttämässä. Jotkut päinvastoin huomauttivat, että oikea vauvakuume ei ole leikin tai jännittämisen asia, vaan se liittyy arkaan ja syvälliseen suruun siitä, ettei voi saada lasta. Vauvakuume kannattaa mieltää jatkumoksi, jonka toisessa päässä on tuore uteliaisuus vauvoja ja omaa lisääntymistään kohtaan ja toisessa tahattoman lapsettomuuden aiheuttama kärsimys. Jatkumon keskellä on enemmän tai vähemmän vahva kaipuu tulla vanhemmaksi tai saada lisää lapsia. Sukupuolittunut tunne Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella tänä vuonna tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin vuotiaiden suomalaisten kokemuksia vauvakuumeesta. Tällöin vauvakuume määriteltiin vahvaksi haluksi saada oma lapsi. Tulosten mukaan sekä miehet että naiset ovat kokeneet vauvakuumetta. Sukupuolten välillä on kuitenkin selviä eroja: Yksi viidesosa naisista ja kaksi viidesosaa miehistä ei ollut koskaan kokenut voimakasta halua saada omaa lasta. Kuitenkin lähes puolet kyselyyn vastanneista sekä naisista että miehistä oli kokenut yhden tai muutaman kerran vauvakuumeeseen viittaavaa tunnetta (naisista 49,8 ja miehistä 44,9 %). Sen sijaan 28,5 % naisista oli kokenut useita kertoja vauvakuumetta, mutta miehistä vain 12,7 %. Myös sukupolvien välillä on eroja vauvakuumeen kokemisessa. Vauvakuumetuntemuksia olisi voinut odottaa kertyvän iän myötä, mutta kyselytulosten mukaan näin ei kuitenkaan ole, vaan vauvakuumeen kokeminen on yleisintä vuotiailla. Voi toki olla, että vuotiaat ovat jo unohtaneet nämä tuntemukset, kun taas lastenhankintapohdinnat ovat vielä ajankohtaisia heitä nuoremmille. 4 l Pari & perhe 4/2007

5 Pari & perhe 4/2007 l 5

6 Kuva: Kirsikka Bonsdorff Anna Rotirch Nuorten tartunta? Moni asia viittaa siihen, että vauvakuumeen poteminen on tyypillisempää nuoremmille kuin vanhemmille sukupolville luvun alkupuolella syntyneille, avioliitossa eläville ihmisille vanhemmuus oli itsestäänselvyys. He myös saivat lapset nuorempina kuin nykyään. Lasten hankkimista ei tarvinnut harkita pitkään, ennen kuin ne jo olivat osa elämää, halusi sitä tai ei. Päinvastoin, naisia opetettiin varomaan ja pelkäämään raskaaksi tulemista, etenkin väärän miehen kanssa. Kuten eräs toisen maailmansodan jälkeen syntynyt nainen totesi: Minun on lähes mahdotonta tajuta, että jotkut ihan tarkoituksella, vaivojaan säästämättä ja keinoja kaihtamatta pyrkivät tilaan, jota itse jo sangen varhain opin pitämään julmana, mutta väistämättömänä kohtalona. Nykyään ihmiset voivat suurelta osin päättää itse vanhemmaksi tulemisestaan. Tämä tarkoittaa, että uskonnon, perinteiden ja yhteisöllisten normien sijasta ihmisten tunteet ja mieltymykset ohjaavat päätöksentekoa entistä enemmän. Miksi hankkia lapsia, jos elämässä on monia muitakin kiinnostavia asioita? Voi siis olla, että vauvakuume on vahvistunut ja levinnyt tunteena samalla, kun sitä kuvaava sana on yleistynyt kielessämme. Väestöntutkimuslaitoksen syntyvyyttä tutkiva hanke pyrkii ratkomaan juuri tätä arvoitusta: mistä vauvakuume tulee ja miten se ilmenee? Meillä on toistaiseksi kuvauksia enimmäkseen naisilta, vaikka osittain samoja piirteitä löytynee myös miesten tarinoista. Jatkuva tai yllättävä kuumeilu Vauvakuumeen näyttäisi syntyvän kahta eri reittiä. Osa ihmisistä on aina tuntenut suurta tarvetta hoivata, ja vauvat vetävät heitä magneetin tavoin puoleensa. Naiset kertovat silloin vauvakuumeilleensa aina lapsuudesta tai teinivuosista lähtien. Olen kuumeillut jo kauan ja minulla on hirvittävän suuri halu olla äiti. Kun seitsemäs syntymäpäiväni lähestyi, äitini kysyi minulta, mitä haluaisin lahjaksi. Sanoin, että muuta en toivo kuin, että meille tulisi oikea vauva. Vauvakuume voi tulla myös täydellisenä yllätyksenä. Naiset kuvaavat tätä tunnetta salamaksi, iskuksi tai jopa tsunamiksi. Näissä tapauksissa nainen on usein vanhempi eikä hän ole suunnitellut tulevansa äidiksi. Olin aina suhtautunut toisten vauvoihin viileän kunnioittavasti: ymmärsin niiden olevan tärkeitä, mutta en tuntenut sitä kuumetta, minkä näin valtaavan lähes kaikki muut naiset niiden vaikutuspiirissä. Kun olin täyttänyt 28 vuotta, aloin tuntea sisälläni, keskellä rintakehää, voimakasta tunnetta, jota en ole tuntenut sitä ennen enkä sen jälkeen. Se toi mukanaan hyvin voimakkaita ajatuksia omista lapsista. Toisaalta naisella voi jo olla muutama lapsi, eikä perheeseen ole ajateltu hankkia lisää lapsia. Tällöin vauvakuume voi iskeä kolmannen tai neljännen lapsen kohdalla, eli silloin kun suunniteltua kiintiötä halutaan nostaa. Nainen saattaa törmätä ystävien, sukulaisten tai oman puolisonsa ihmettelyyn: miksi lapsia pitää hankkia noin aikaisin tai noin myöhään; miksi asia on sinulle niin tärkeä; emmekö voi odottaa vielä muutaman vuoden tai emmekö voisi vihdoin nauttia rauhallisesta elämästä ilman pieniä lapsia? Vauvakuumeen yhtenä tarkoituksena näyttäisikin olevan läheisten ihmisten vakuuttaminen lapsen tarpeellisuudesta. Tosin naiset usein käyvät tätä keskustelua ennen kaikkea itsensä kanssa. Moni nainen kuvaili käyneensä eräänlaista kamppailua ruumiin tuntemusten ja järjen välillä. Vauvakuume laantuu, kun ruumis ja järki ovat jälleen samaa mieltä esimerkiksi, kun nainen on tullut raskaaksi tai päinvastoin, kun hän on lopullisesti päättänyt, että ei haluakaan (lisää) lapsia. l Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen erikoistutkija ja perhetiimin vetäjä. Lainaukset ovat suomalaisten naisten kirjoituksista vauvakuumeesta. Vauvakuumetta käsittelevä tutkimusraportti ilmestyy vuonna l Pari & perhe 4/2007

7 Raisa Cacciatore Lastenpsykiatri ja tietokirjailija, joka on toiminut Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan asiantuntijalääkärinä vuodesta 1998 Kolumni Pikkulapsiperheen roolisirkus onko seksuaalisuudelle sijaa? Jumppatunti jää taas väliin. TV:stä tulisi urheiluruutu, mutta vauva itkee. Kiva teatteri, mutta sinnekään ei pääse. Oi ei, talvi tuli ja puutarhakalusteet on vielä parvekkeella! Aika ei enää riitä luovaan laiskuuteen, eikä lauantaiaamuna herätä puoliltapäivin oman kullan suukkoihin. Ollaan solahdettu pikkulapsiaikaan. Elämänympyrät menevät uusiksi ja totutut tavat muuttuvat. Eniten muuttuu ehkäpä oma itse: keho rehevöityy ja lapset roikkuvat siinä kiinni. Ennen oli tarkkaa, että tukka oli hyvin - nyt kauppareissulla riittää, että on pipo päässä. Päivällä, töissä kukin ehkä pääsee pätemään urallaan. Kovat arvot ja kalenteri täynnä muuta, paitsi aikaa parisuhteelle, lasten ajalle, vanhemmuudelle. Kotona Äiti, äiti!, Isä, isä! huutojen säestyksellä pohditaan lasten parasta. Vanhemmuus voi olla hämmentävän pehmeää ja vierasta. Tai yllättävän ronskia ja konkreettista. Se juurruttaa rutiineja. Se myös kiristää pinnaa. Isänä ja äitinä joutuu nöyrtymään keskeneräisyyteensä. Lapset on varmaankin keksitty siksi, ettei aikuisista tulisi liian päteviä! Jos muualla kiitetäänkin, kotona kohtaa rajallisuutensa. Kun kaikkea ei ehdi tai jaksa, kannattaa itseltään kysyä, mikä on oikeasti tärkeää? Arki imaisee, ellei sille laita rajoja. Aina löytyy kaappi tai lattia, joka vaatisi huoltoa. Renkaat on vaihdettava, mutta onko auton pakko kiiltää? Vauvan kanssa on valvottava, joten kannattaako iltarientoihin enää revetä? Parisuhdekeskustelu ilta yhdentoista jälkeenkö on se ainoa hetki, jolloin aikuiset kohtaavat, sovitaan työmenot, lapsiasiat ja hankinnat. Flirttaillaanko samalla? Toimiiko se esileikkinä? Kun perhe-elämä on vaativaa, on mietittävä mikä minut ja perheeni todellisuudessa pitääkään pystyssä? Lapsiperheen arki on usein sitä positiivista stressiä, joka antaa enemmän kuin ottaa. Toisaalta valvomiset voivat johtaa siihenkin, ettei näistä vuosista jälkeenpäin muista mitään. Siksi kannattaa panostaa elämänhallintaan. Se tarkoittaa tasapainoa elämän haasteiden, voimavarojen ja oman itsensä kanssa. Työuraminä, vanhempi-minä, kumppani-minä ja yksilö-minä ovat kaikki yhtä tärkeitä rooleja ja elämän osa-alueita. Näihin kaikkiin olisi panostettava yhtä lailla. Niitä kaikkia olisi arvostettava. Oman unen määrä ja ajoittaiset irtautumiset kokonaisrumbasta ovat tärkeitä yksilö-minälle. Työura-minä on selkeä: saa palkkaa ja palautetta, kun tekee sovitun määrän suoritteita. Saa yhteisössä aseman ja tuntee rakentavansa yhteistä hyvää. Mutta kuka kehuisi isää tai äitiä vanhempana? Turhan usein osoittellaan vikoja, niin itsessä kuin toisessa. Sen sijaan kumppania kannattaisi kiitellä kaikista onnistumisista, joita hän lapsiaan huoltaessaan tekee. Jos taas on yksi aamu tai ilta kohtuudella pulkassa, se on hurraa-huudon väärti. Vanhemmuuskin kaipaa positiivista vahvistamista, ettei siitä tule suorittamista hiki otsalla. Ja miten helposti vanhemmuus nielaisee koko kodin. Seksille ei ole tilaa: päivällä ei ole aikaa ja yöllä ei jaksa. Pikkunyytit synnyttävät isä- ja äitimyytit. Sitten ollaan niin äitii ja isii, ettei edes kehtaa sekstailla. Lapsentuoksuinen kohellus ja korvatulehdus eivät herätä haluja, ja oma kehokin voi olla vanuttunut, onkohan se edes haluttava? Seksuaalisuus voi alkaakin ottaa alaansa ihan muissa piireissä. Jotta näin ei kävisi, parisuhteen seksuaalisuuteen ja kumppani-minään kannattaa panostaa. Tärkeää on säilyttää positiivinen ajattelutapa kumppanista. Jos toisen poissa ollessa miettii, mitä tämä ei ole tehnyt, on tehnyt tai hänen pitäisi tehdä, on itse jo aika ikävällä mielellä vastaanottamassa tulijaa. Aikaa rakkauden osoituksille ja rakastelullekin järjestyy, kun niiden arvon löytää. Rakastelun ei pitäisi olla suorittamista, vaan rakkaudesta kertomista sanoin ja teoin. Silloin uupuneetkin voivat löytää toistensa sanoista ja sylistä hellän turvan, löytämällä positiivisen seksuaalisuuden, joka synnyttää, elämää ja lisää yhteenkuuluvuutta. l Pari & perhe 4/2007 l 7

8 Teksti ja kuva Ilona Hiila Lapsi ei hidasta nuoren perheen menoa Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti. Suomalainen nainen synnyttää esikoisensa keskimäärin kolmenkymmenen ikävuoden paikkeilla. Kymmenen vuotta nuoremmat äidit alkavat olla harvinaisia. On kuitenkin pariskuntia, jotka haluavat lapsensa nuorena. Kun odotin Lukasta mietin muutaman kerran, mihin olen oikein ryhtynyt. Nyt kuulostaa hassulta, mutta silloin mietin jopa sitä, että pääsenkö ikinä Roskildemusiikkifestivaaleille. 24-vuotiaat Maija Muraja ja Teemu Hyytiäinen saivat esikoispoikansa Lukaksen puolitoista vuotta sitten. Keskimääräistä nuoremmasta iästään huolimatta, he kokevat olleensa valmiita lapsensaantiin. Tuntuu hassulta olla jollain tapaa erikoisessa asemassa, sillä vanhemmuus tuntuu ihan normaalilta. Mielestämme ei ole mitään outoa siinä, että meillä on nyt 1,5-vuotias Lukas, Muraja ja Hyytiäinen toteavat. Monet parit lykkäävät lastenhankintaa taloudellisten syiden vuoksi: halutaan saada ensin opinnot valmiiksi, vakituinen työpaikka sekä mukava asunto. Maija Muraja kuitenkin kokee, etteivät taloudelliset huolet paina mieltä. Jo ennen Lukasta elimme ilman suurempia hankintoja. En myöskään pelkää työnsaannin vaikeutuvan, sillä uskon asioiden menevän omalla painollaan, Muraja kertoo. Oma ikä tuli Maija Murajalle kysymykseksi lähinnä odotusaikana. Kun odotin Lukasta mietin muutaman kerran, mihin olen oikein ryhtynyt. Nyt kuulostaa hassulta, mutta silloin mietin jopa sitä, että pääsenkö ikinä Roskilde-musiikkifestivaaleille. Nyt uskon, että sekin mahdollista jos sitä todella haluaa. Elämä avoinna myös vauvan kanssa Vaikka Muraja ja Hyytiäinen eivät suunnitelleet lastenhankintaa, oli Lukas toivottu lapsi. Molemmilla oli halu saada lapsia verrattain nuorena, ja esikoispoika oli iloinen yllätys. Ymmärrän, että monet haluavat elämän olevan valmista` ennen lastenhankintaa. Itseäni ei tulevaisuus huoleta ja toisaalta on myös kutkuttava ajatus, ettei meillä ole riippakiviä kuten asunto- ja autolainaa. Voimme suunnitella tulevaisuuttamme vapaasti, Muraja kertoo. Pariskunta on pohtinut myös pidempiaikaista oleskelua tai vaihtovuotta ulkomailla. Mielestämme ulkomaille muutto onnistuu hyvin myös koko perheen voimin. Thaimaa tai Australia ovat houkuttelevia vaihtoehtoja, Hyytiäinen ja Muraja toteavat tulevaisuuden suunnitelmistaan. Opiskelu ja äitiys on Murajan mielestä helppo yhdistää, vaikka taloudellinen tilanne voisi olla parempi. Tottakai rahaa olisi aina kiva olla enemmän, mutta en usko yhteiskunnalla olevan vastuuta kaikesta. Olen jo nyt todella kiitollinen esimerkiksi asuntotuesta, Muraja kommentoi opiskelijaäidin taloudellista asemaa. Pois muumilandiasta Vaikka perhe vie nykyään suuren osan Murajan ajasta, pitää hän tärkeänä, että aikaa riittää läheisille ystäville. Läheisimmät ystävät ovat pysyneet matkassa mukana ja koen olevani vieläkin se sama Maija kuin aikaisemmin. Tottakai puhun ystävilleni Lukaksesta, mutta toisaalta olen sanonut, että repikää minut pois muumilandiasta, jos näytän juuttuvan liikaa vauvapuheisiin, Muraja nauraa. Nettifoorumit ovat monelle vanhemmalle tärkeä paikka kohdata samassa tilanteessa olevia ihmisiä, mutta Maija Muraja ei ole kokenut tarpeelliseksi etsiä ikäisiään äitejä internetistä. Hän tosin kertoo olevansa mukana virtuaaliyhteisössä, jossa käyttäjiä yhdistää lasten 8 l Pari & perhe 4/2007

9 Maija Murajalla ja Teemu Hyytiäisellä oli halu saada lapsia verrattain nuorena. Nyt 1,5 -vuotias Lukas-poika olikin heille iloinen yllätys. ikä; jokainen äiti on saanut esikoisensa samana vuonna. En ole kokenut tarvetta hakea yhteyttä samanikäisiin äiteihin, sillä minulla on paljon kolmikymppisiä ystäviä, joilla on myös lapsia. Heidän kanssaan voin puhua lapsiasioista eikä nuori ikäni ole korostunut keskusteluissa. Toisaalta nykyään nuoruus pitkittyy kolmenkympin yli enkä usko, että ystäväni kokevat itseään vanhoiksi, Maija Muraja pohtii. Myös Teemu Hyytiäinen vieroksuu ajatusta lähteä etsimään isäkavereita internetistä. Nuorena on ehkä vähemmän kaavoihin kangistunut. Nuoruuden elinvoima ja rohkeus auttavat keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Omat ystävät riittävät. Voin keskustella heidän kanssaan myös Lukakseen liittyvistä asioista, Hyytiäinen toteaa. Nuoruuden elinvoima auttaa jaksamaan Kysyttäessä, mitä eroja Muraja kokee suhteessa vanhempiin äiteihin, menee hän mietteliääksi. En tiedä onko eroja niin paljon. Ehkä fyysinen jaksaminen on konreettisin ero kaksikymppisen ja nelikymppisen äidin välillä, Muraja miettii ja kertoo, ettei itse ole ollut Lukasta hoitaessaan koskaan suunnattoman väsynyt. Maija Murajan mielestä nuoren iän parhaat puolet tulevat esille muutoskyvyssä. Nuorena on ehkä vähemmän kaavoihin kangistunut. Nuoruuden elinvoima ja rohkeus auttavat keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Jaksan yhdistää lastenhoidon, opiskelun ja omat jutut. Toisaalta ymmärrän, jos joku haluaa keskittyä asioihin erikseen ja hankkia lapsia vasta opintojen jälkeen. Muraja ja Hyytiäinen kokevat hienoksi myös sen, että ovat vielä suhteellisen nuoria Lukaksen tullessa täysi-ikäiseksi. Onhan se hauska ajatus, että siinä vaiheessa kun kavereiden lapset kakkaa vaippoihinsa, me istutaan Lukaksen kanssa baarissa, Hyytiäinen nauraa. l Pari & perhe 4/2007 l 9

10 Teksti Tiina Kirkas Terve lapsi voi hyvin aikuisenakin Terve lapsi on terve aikuinen, hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho sanoo. Ohjelman avainsanoja ovatkin ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Terve lapsuus on arvo sinänsä, mutta asialla on Maija Perhon mielestä myös yhteiskunnalliset ulottuvuutensa. Terve lapsi on terve aikuinen. Suomalaiset ikääntyvät, eikä meillä ole varaa menettää tulevaa työvoimaamme. Hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa terveys mainitaan myös Suomen menestyksen kilpailutekijäksi. Terve lapsi on siis sijoitus tulevaisuuteen, vaikka ajatus harvoin todentuu teoiksi valtion tai kuntien budjettineuvotteluissa. Ohjelman tarkoituksena on viestiä, että terveyttä edistävät toimenpiteet ovat sijoituksia, jotka tuottavat hyvinvointia ja säästävät myöhemmin kalliilta raskailta hoidoilta. Esimerkiksi yksi lasten psykiatrinen hoitopaikka maksaa vuodessa kymmenen terveydenhoitajan palkan, Perho vertaa. Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelman avainsanoja ovatkin ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Tavoitteena on myös koota hyviksi koetut käytännöt yhteen ja jakaa ne muiden hyödynnettäviksi. Kohderyhmänä ovat muiden muassa kuntien päättäjät ja virkamiesjohto. Esimerkiksi Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti panostaa kouluterveydenhuoltoon ja neuvolatoimintaan, vaikka se maksaa. Siellä oli hyviä kokemuksia terveyskeskuksissa toimivista psykiatrisista sairaanhoitajista, jotka kykenivät ohjaamaan potilaat aikaisempaa nopeammin tarvittavaan hoitoon. Muualla odotetaan yhä jonoissa. Valtioneuvoston marraskuun alussa käsittelemä terveyden edistämisen politiikkaohjelma keskittyy ennen kaikkea työtätekevään ja ikääntyvään aikuisväestöön, kun taas lasten, nuorten sekä perheiden hyvinvointia pohditaan omassa politiikkaohjelmassaan. 10 l Pari & perhe 4/2007

11 Lasten lihavuus huolettaa Monet aikuisten terveysongelmat ovat silti myös lasten todellisuutta. Ensimmäisenä Maija Perholle tulee mieleen lasten lisääntyvä ylipaino. Lasten liikunta ja ravitsemus eivät ole tasapainossa. He syövät liikaa makeaa ja rasvaista sekä liikkuvat liian vähän. Esimerkiksi arkiliikunta on jäänyt vähälle, ja vanhemmat kuljettavat lapsia liiankin avuliaasti autolla kouluun. Perheiden ruokailu- ja liikuntatottumuksissa onkin parantamisen varaa, hän muistuttaa. Monet asiat kilpailevat nykyään lapsen ajasta. On eri asia, leikkiikö lapsi päivisin vai pelaako hän tietokoneella. Lasten hartia- ja niskakivut ovatkin jo lisääntyneet. Lapsella on kuitenkin luontainen halu ja tarve liikkua, joten Perho kiinnittäisi huomiota myös lasten liikkumisen edellytyksiin. Millaisia ovat leikkikentät? Ovatko koulujen pihat kaikille avoimia lähiliikuntapaikkoja? Aktivoivatko ne liikkumaan? Entä onko nuorille tekemistä? Kunnat ja niiden eri toimijoiden yhteistyökyky ratkaisee, syntyykö terveyttä edistävistä olosuhteista lapsia ja nuoria palveleva kokonaisuus. Terveyden edistäminen mielletään liian kapeasti vain terveys- ja sosiaalisektorin asiaksi. Silti myös esimerkiksi liikunta, kevyen liikenteen väylät, kulttuuri, ympäristön suunnittelu ja kaavoitus vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ylläpitää ja edistää terveyttään, Perho huomauttaa. Perhekeskeistä terveydenhoitoa Lapsen mielenterveysongelmat Maija Perho kytkee kotiin ja varsinkin avioerotilanteissa vanhempien kykyyn ottaa lapsi huomioon. Eli jääkö lapsi kiistakapulaksi, ja kuinka paljon aikuisten riitaa hän on jo joutunut kokemaan. Myös työelämän paineet vaikuttavat lapseen. Perho kaipaakin työpaikoille ja Lasten liikunta ja ravitsemus eivät ole tasapainossa. He syövät liikaa makeaa ja rasvaista sekä liikkuvat liian vähän. perheisiin elämänkaaren mukaista joustoa, jonka lainsäädäntö jo sallii. Monilla lapsilla on suuri turvallisen aikuisen nälkä, hän toteaa ja viittaa myös niin sanottuihin curling-vanhempiin, jotka eivät osaa ohjata mahdollisesti vanhemmalla iällä hankkimaansa ainokaistaan kohtaamaan pettymyksiä lapselle itselleen turhauttavin seurauksin. Vaikeimpia ovat kuitenkin lastensuojeluun päätyvät lapset, joiden vanhemmilla on päihteiden käyttöä ja omia mielenterveyden ongelmia. Perhon mielestä lasten auttamiseksi tarvitaan monitahoinen verkosto, joka huolehtii hoitoa tarvitsevista mutta ennen kaikkea ehkäisee ongelmat ennakolta. Neuvoloissa on otettava puheeksi lapsen psyykkiseen kehitykseen liittyvät asiat sekä tuettava parisuhdetta ja kypsään vanhemmuuteen kasvamista. Perho kannattaa perhekeskeistä terveydenhoitoa, jossa terveydenhoitajan Lasten auttamiseksi tarvitaan monitahoinen verkosto, joka huolehtii hoitoa tarvitsevista mutta ennen kaikkea ehkäisee ongelmat ennakolta. ammattitaidon lisäksi perheet voivat tukeutua psykologien asiantuntemukseen, vanhempien vertaisryhmiin ja isät omaan toimintaansa. Alan järjestöillä on myös paljon annettavaa vanhempien ja vanhemmuuden tukemisessa, Perho muistuttaa. Vastaavasti päiväkodeissa ryhmäkokoja ei saa vippaskonstein suurentaa, ja kouluissakin lasten on päästävä terveydenhoitajan puheille ihan jo tavallisten kasvukipujen kanssa. Nuorille tietoa seksuaaliterveydestä Lapsi on terve, kun hän leikkii, ilmaisee itseään ja kokee olonsa turvalliseksi. Nuorella terveys liittyy enemmänkin sukupuoli-identiteettiin ja itsetuntoon eli siihen, onko hän sinut itsensä kanssa, Maija Perho pohtii. Hän on kuitenkin huomannut nuorten olevan hämmentyneitä siitä, missä vaiheessa mitäkin pitää tehdä ja epäilee syyksi median ja internetin tarjoamia malleja. Nuoret haluavat olla aikuisia liian aikaisin. Seksuaaliterveyden edistämisen kannalta huolestuttavinta on Perhon mielestä kuitenkin klamydia-tartuntojen lisääntyminen, mikä kertoo suojautumisen puutteesta. Nuoret kaipaavat Perhon mielestä lisää uskottavasti tuotettua tietoa lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä. Vanhempien ja koulun terveystiedon lisäksi esimerkiksi Väestöliitto on ammattitaitonsa ja innovatiivisuutensa puolesta hyvä sitä jakamaan. l Pari & perhe 4/2007 l 11

12 Teksti Tiina Kirkas Kenen on oikeus lisääntyä? 1970-luvulle asti ei-toivottujen suomalaisten lisääntymistä estettiin avioliitto- ja sterilisaatiolainsäädännöllä. Nykyään laki rajoittaa nais- ja miesparien yhteistä vanhemmuutta. Lisääntymisoikeus on paljolti naisen oikeutta hankkia tai olla hankkimatta lapsia, eikä siitä säädetä kansainvälisissä asiakirjoissa. YK:n ihmisoikeussopimus sitä vastoin takaa avioliittoikäisille miehille ja naisille oikeuden avioitua ja perustaa perhe, mikä käytännössä tarkoittaa lasten hankkimista. Nyky-Suomessa lisääntymisoikeuteen ja lasten hankkimiseen puututaan mm. aborttia, sterilisaatiota, hedelmöitymishoitoja ja adoptiota koskevissa laeissa. Esimerkiksi abortin tai sterilisaation saa omasta pyynnöstä lääkärinlausunnon perusteella terveydellisin ja sosiaalisin syin. Pysyvästi mielisairailta voidaan kuitenkin huoltajan hakemuksesta estää lasten hankkiminen, ja asiasta päättää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Nykyinen laki ei salli rekisteröidyssä suhteessa elävien nais- ja miesparien yhteistä adoptiota. He voivat olla esimerkiksi pariskunnan toisen osapuolen biologisen lapsen yhteishuoltajia, mutta ei-biologisella äidillä tai isällä ei ole oikeutta juridiseen vanhemmuuteen. Vastaavasti yksin elävälle naiselle voidaan antaa hedelmöityshoitoja, mutta rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli ei ole syntyneen lapsen juridinen vanhempi. Avioliitolle laki säätää 18-vuoden ikärajan, ja sitä nuoremmat tarvitsevat oikeusministeriön erityisluvan. Samoin lähisukulaisten keskinäiset avioliitot on kielletty. Vastaava kielto kirjattiin jo vuoden 1929 avioliittolakiin, jossa sitä perusteltiin moraalisin ja rotuhygieenisin syin: sukulaisavioliitosta syntyvät lapset voisivat olla usein suvustaan huonontuneita. Samainen laki kielsi myös tylsämielisiä ja mielisairaita solmimasta avioliittoa. Kahden synnynnäisesti kuuromykän avioituminen oli sitä vastoin luvanvaraista. Perinnöllisesti kaatumatautisten (epileptikkojen) avioliitot oli kielletty jo vuonna 1734, mutta uudessa laissa avioitumisen ehdoksi asetettiin sterilisaatio eli suvunjatkamiskyvyn poistaminen. Säädös oli voimassa vuoteen 1970 asti. Lakia valmistellut komitea olisi estänyt tai ehdollistanut avioliiton myös spitaalisilta, tuberkuloosia sairastavilta, alkoholisteilta, syntymäsokeilta ja impotenteilta. Ei-toivotut olkoot lisääntymättä Vaikka muutama vuosikymmen sitten avioliiton ja lisääntymisen kytkös oli nykyistä vahvempi, kaikille avioliiton esteiden kirjaaminen lakiin ei riittänyt. 12 l Pari & perhe 4/2007

13 Suomessa 1920-luvulta alkaen tiedemaailmaa ja lääkärikuntaa innoittaneet rotuhygieeniset ajatukset välittyivätkin vuoden 1935 sterilisaatiolakiin, jonka perimmäisenä tavoitteena oli estää suomalaisen rodun kannalta ei-toivottavan aineksen lisääntyminen. Erityisenä ongelmana pidettiin heidän luonnottoman voimakasta sukuviettiään, joka oli saatava jopa pakkokeinoin aisoihin. Eduskunnassa lähes yksimielisesti hyväksytyn lain mukaan [t]ylsämielinen (idiootti), vähämielinen (imbesilli) ja mielisairas voidaan määrätä tehtäväksi suvun jatkamiseen kykenemättömäksi, jos on syytä varoa, että sellainen vajaakelpoisuus periytyisi hänen jälkeläisiinsä, tai jos on todennäköistä, että hänen lapsensa jäisivät hänen tällaisen vajaakelpoisuutensa takia huoltoa vaille. Vajaamielisyyden käsite luvuilla oli silti häilyvä ja paljolti yksittäisten asiantuntijalääkärien päätännässä, ja stigman saivat helposti kaikki senaikaisen ihannekansalaisen normista poikkeavat yksilöt. Vuosina sterilisoitiin noin 900 ihmistä, joista kolme neljästä viranomaisten ja lääkäreiden vaatimuksesta. Lopuista puolet oli epileptikkoja, jotka mieluummin teettivät sterilisaation ja elivät säällisessä avioliitossa kuin moraalisesti tuomittuina susipareina. Yli 80 prosenttia sterilisoiduista oli naisia. Sterilisaatiolaki pyrki toisaalta myös kannustamaan soveliasta ainesta lisääntymään, ja ihanteeksi määritettiin vähintään kolme lasta. Laki ei esimerkiksi sallinut sterilisaatiota naisen omasta tahdosta, vaikka raskaus tai synnytys olisi todistettavasti vaarantanut hänen henkensä. Vuoteen 1950 asti myös abortti oli laiton. Sterilisaatiolaki uudistettiin vuonna 1950, ja seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana operaatioita tehtiin , joista 80 prosenttia lääketieteellisin perustein. Silti ihmistä sterilisoitiin rotuhygieenisin perustein eli geneettisesti sopimattomina lisääntymään. Vasta vuoden 1970 sterilisaatiolaista poistettiin maininnat rotuhygieenisistä perusteista. l Suomalaisten perhekäsitykset muuttumassa Vasta lapset tekevät perheen Ydinperhe edustaa suomalaisille edelleen tärkeää ihannetta ja käytäntöä, mutta muut perhemuodot ovat nousemassa sen rinnalle. Suomalaisten suvaitsevaisuus erilaisia perheitä kohtaan on lisääntynyt kymmenessä vuodessa. Lasten asema perheen määrittäjänä on entistä vahvempi: monen mielestä vasta lapset tekevät perheen. Biologinen sukulaisuus määrittää perhettä enemmän kuin esimerkiksi vahva tunnesuhde. Avioliitosta ja perheestä haetaan entistä enemmän suojaa ja turvaa sekä kuulumista johonkin. Nämä tiedot selviävät tuoreesta Väestöliiton julkaisemasta vuoden 2007 Perhebarometrista Mikä on minun perheeni? suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja 1997, jonka on tehnyt tutkija TtM Pirjo Paajanen. Ydinperhe arvostettu, muut perhemuodot nousussa Ydinperhe puolustaa edelleen asemiaan, mutta avoliitosta on tullut lähes tasavertainen elämisen muoto avioliiton kanssa. Yksinhuoltajien perheet sekä samaa sukupuolta olevien parien perheet ovat kasvattaneet hyväksyttävyyttään. Lapset ovat vahvempi perheen määrittäjä kuin parisuhde. Yllättävin muutos vuosien 1997 ja 2007 vastauksissa on se, että entistä harvempi pitää lapsetonta avio- tai avoparia perheenä. Kolme yleisintä avioitumisen syytä ovat avioliiton tuoma turva, ajan kypsyys avioitumiselle sekä halu osoittaa suhteen pysyvyyttä. Avioliitosta ja perheestä haetaan entistä enemmän suojaa ja turvaa itselle ja lapsille. Ehkä taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, pätkätyöt ja työelämän hektisyys sekä epävarmuus ovat lisänneet turvallisuuden hakemista perheestä ja avioliitosta. Huolta ja murhetta perhe merkitsee noin 16 prosentille vastaajista, joiden joukossa on eniten kolmen ja sitä useamman lapsen vanhempia. Paajanen Pirjo. Mikä on minun perheeni? suomalaisten käsityksiä perheestä vuosilta 2007 ja Hinta 20 + toimituskulut. Tilaukset Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta: puh. (09) tai sähköpostilla mika.takoja(at)vaestoliitto.fi. l Pari & perhe 4/2007 l 13

14 Teksti Anna Kopteff Ei se määrä, vaan se laatu munasoluissakin Kevyet hedelmöityshoidot vähentävät ikäviä haittavaikutuksia ja raskausajan riskejä Lapsettomuushoidot elävät muutosten aikaa. Uudet kevyet ja yksilöllisesti äideille räätälöidyt hedelmöityshoidot yleistyvät kovaa vauhtia. Potilaiden kokemukset lempeästä hoidosta ovat olleet myönteisiä, ja jopa aiemmin pitkän hoidon läpikäyneet äitikokelaat ovat hämmästyneet hoitojen eroista. Ensin oma hormonitoiminta sammutetaan, ja sitä seuraa päivittäisten hormonipistosten sarja. Näin jatketaan, kunnes munasolut ovat kypsiä. Tätä kaavaa noudattelee perinteinen koeputkihoito. Nyt hoidot ovat muuttumassa pikavauhtia yhä kevyempään ja yksilöllisempään suuntaan. Potilaan omaa hormonitoimintaa ei sammuteta kokonaan, jolloin tarvittava lääkemäärä on pienempi kuin perinteisessä hoidossa. Lisäksi tavoitteena on saada vähemmän soluja kuin perinteisellä hoidolla, selventää ylilääkäri Eero Varila Väestöliiton Tampereen klinikalta. Lempeässä hoidossa ei tuoteta mahdollisimman paljon munasoluja, vaan munasoluista yritetään saada hyvälaatuisia. Poikkeavasta solusta raskaus alkaa huonosti ja keskenmenot lisääntyvät. Voimakas stimulaatio voi vaikuttaa epäedullisesti munasolujen laatuun, nimenomaan solujen perimään. Lempeällä stimulaatiolla saadaan vähemmän poikkeavia soluja, Varila huomauttaa. Eero Varila Lapsi halvemmalla ja helpommin Kevyen hedelmöityshoidon tarkoitus on saada aikaan lapsi mahdollisimman välillä riskeillä ja kohtuullisella hinnalla. Lapsen hinnaksi raskaassa hoidossa on laskettu euroa, kun taas kevyessä hoidossa euroa. Suomessa hoitoihin saa yhteiskunnan tukea. Raskaammassa hoidossa terveet naiset voivat saada hoidosta vaihdevuosioireiden tapaisia sivuvaikutuksia. Yksi vakavimmista on hyperstimulaatio, jossa munasarjat turpoavat liian suuriksi ja potilaan nestetasapaino häiriintyy. Yleisimmät oireet ovat vatsan turpoaminen, painonnousu, vatsakivut ja hengenahdistus. 14 l Pari & perhe 4/2007

15 Lempeään hoitoon liittyvät sivuvaikutukset ovat vähäisiä, ja hyperstimulaation riski on erittäin pieni. Klinikan on kuitenkin rukattava hoitoaikatauluja, koska kevyt hedelmöityshoito toteutetaan naisen kuukautiskierron ehdoilla. Vastaanottoaika on siksi löydettävä nopeasti. Keskenmenon riski vähenee Tampereella lempeämpi hoitomenetelmä otettiin käyttöön Potilaat ovat itse ruvenneet tiedostaman paremmin myös hoitoihin liittyvät riskit, ja sen vuoksi haluavat kevyemmän stimulaation. vuonna 2004, jolloin Varilasta tuli Väestöliiton Tampereen klinikan ylilääkäri. Nyt klinikalla menetelmään on siirrytty lähes kokonaan. Kokemukset ovat olleet pelkästään myönteisiä. Hoito voidaan toteuttaa yksilöllisemmin ja turvallisemmin kuin perinteinen, pitkän kaavan mukainen hoito. Ja silti raskaustulokset ovat kummallakin menetelmällä samaa luokkaa, Varila toteaa tyytyväisenä. Hoidoista prosenttia johtaa lapsen syntymiseen, ja luku on sama pitkällä ja lyhyellä hoitokaavalla. Varilan mukaan kevyillä hoidoilla keskenmenon riski on kuitenkin jonkin verran pienempi. Hoitojen erot hämmästyttävät Varilalla on kokemuksia kevyemmistä hoidoista jo vuodelta 1999, jolloin lempeät stimulaatiot, eli antagonistit tulivat käyttöön. Niiden avulla hoito voidaan toteuttaa kontrolloidusti, jolloin solut kerätään silloin, kun ne ovat kypsiä. Lempeä hoito ei kuitenkaan lopeta naisen omaa hormonitoimintaa kokonaan, toisin kuin perinteinen hoito. Potilaat ovat kokeneet hoidon ilman muuta helpommaksi. Ne, jotka ovat käyneet aiemmin läpi pitkän hoidon, ovat usein todella hämmästyneitä siitä, miten suuri ero on. Potilaat ovat itse ruvenneet tiedostaman paremmin myös hoitoihin liittyvät riskit, ja sen vuoksi haluavat kevyemmän stimulaation, Varila kertoo. l Bioanalyytikko Kaisa Salminen vetää alkion siirtokatetriin kohtuun siirtämistä varten. Kun vauva viipyy lapsettomuuden tutkimus ja hoito Tahaton lapsettomuus on yhä useamman parin ongelma. Arviolta joka kuudes lasta toivova pari joutuu tilanteeseen, jossa raskaus ei ole alkanut vuodenkaan yrittämisen jälkeen. Joillakin pareilla voi olla lapsia nykyisessä tai aiemmassa parisuhteessaan, mutta uusi raskaus antaa odottaa itseään. Vuosittain noin uutta paria hakee lääketieteellistä apua lapsettomuuteen. Hoitoon hakeutuvat parit tarvitsevat sekä perusteellista lääketieteellistä neuvontaa että psyykkistä tukea koko hoitoprosessin ajan. Väestöliiton uusi tietovihkonen Kun vauva viipyy lapsettomuuden tutkimus ja hoito (38 s.) kertoo raskauden alkamiseen ja jatkumiseen vaikuttavista tekijöistä, naisesta ja miehestä johtuvista lapsettomuuden syistä sekä tarvittavista tutkimuksista. Siinä käydään läpi erilaiset käytössä olevat hoitomuodot hormonihoidoista uusimpiin koeputkihedelmöityshoitoihin sovellutuksineen sekä annetaan tietoa saatavilla olevasta psyykkisestä tuesta ja vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Julkaisu kertoo myös lapsettomuuden herättämistä tunteista sekä vaikutuksista parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Julkaisun on kirjoittanut dosentti Maija Tulppala ja toimittaneet dosentti Anne-Maria Suikkari ja biologi Sirpa Mäkinen. Tilaukset Väestöliitosta, puhelimella (09) tai sähköpostilla Hinta 10 euroa + postituskulut. l Pari & perhe 4/2007 l 15

16 Teksti ja kuva Tiina Kirkas Elämä jatkuu lapsettomanakin Kun Rautakallio-Hokkasen perheeseen ei syntynyt lasta, pariskunta suuntasi katseensa eteenpäin. Satu Rautakallio-Hokkanen ja Pertti Hokkanen eivät enää päätoimisesti pohdi lapsettomuuttaan. Neljä vuotta hormonihoitoja, koeputkihedelmöityksiä, toivon viriämistä ja sen jälkeistä pettymystä riittivät. Kun kaikki oli kokeiltu, ei jäänyt sijaa jossittelulle. Haluan, että asioilla on alku ja loppu. Emmekä me muutenkaan harrasta asioiden vatkaamista, Satu sanoo. Kotona pitkä prosessi päättyi, kun vierashuoneesta tehtiin työhuone. Satu ryhtyi myös opiskelemaan, ja Pertti keskittyi töihinsä. Kun kaikki oli takanapäin, oli löydettävä elämälle uutta sisältöä. Ei saanut jäädä haikailemaan syntymättömän lapsen perään. Hoidot huipakkaa aikaa Nyt nelikymppiselle, seitsemisen vuotta sitten avioituneelle parille lapsettomuus ei tullut yllätyksenä. Jotenkin osasimme odottaa, sillä jo seurusteluaikana tiesimme, ettemme ole enää nuoria. Päätimme silti yrittää, Pertti kertoo. Myöskään Sadulle lasten saaminen sormia napsauttamalla ei ollut itsestään selvää, sillä hänen tädillään ei ollut lapsia. Vasta teini-ikäisenä tosin tajusin, että hän olisi kyllä halunnut lapsia muttei vain saanut. Kummallekin oli silti selvää, että jos lasta ei luonnonmenetelmällä kuulu, turvaudutaan lääketieteeseen. Pian selvisikin, että Satu sairasti naisilla varsin yleistä endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia. Se oli lopulta todennäköisin selitys neljä vuotta kestäneiden hedelmättömyyshoitojen tuloksettomuudelle. Oli se silti huipakkaa aikaa, Satu toteaa, vaikkei nyt jälkikäteen muista muuta kuin laskeneensa kolmen kuukauden ajanjaksoja hoidosta toiseen. En minä silloin pohtinut olevani lapseton. Minä vain keskityin piikittämään itseäni. Pertti taas koki itsensä lähinnä käveleväksi spermapankiksi, joka lääkärin vastaanotolla tönättiin vessaan hoitamaan hommansa. Oli se kohtuullisen brutaalia touhua miehen kannalta, varsinkin julkisella puolella. Minä olisin halunnut nähdä, mitä Sadulle tehdään sekä tietää, miten hoidot häneen vaikuttavat, mitä riskejä niihin 18 l Pari & perhe 4/2007

17 liittyy ja miten hän voi. Kyse oli kuitenkin meidän yhteisestä asiastamme. Pertti myös muistaa, kuinka uuden hoitojakson myötä syntynyt toivo ja lopulta sen sammuminen alkoivat kerta toisensa jälkeen uuvuttaa. Samoin kotona oli riidan tullen pysähdyttävä harkitsemaan, oliko kyse todellisesta asiasta vai siitä, että jommastakummasta tuntui kurjalta. Kumpikin oli kuullut pareista, jotka hoitojen aikana olivat päätyneet eroon. Oli se tietenkin kova paikka, kun tunnepuoli heitti laidasta laitaan. Silti piti vain jaksaa olla riittävän kylmäpäinen ja löytää toimiva tapa ratkaista asiat rikkomatta suhdetta, Pertti toteaa. Huumorilla eteenpäin Vasta hoitojen loputtua Satu ja Pertti kertoivat sukulaisille, ettei lasta kannattanut odottaa. Sitä ennen he olivat yhteisestä päätöksestään pysyneet asiasta vaiti. Ajattelimme, että onnistuessamme ei ole kenenkään asia tietää, miten lapsi on saanut alkunsa. Toisaalta meillä ei ollut myöskään tarvetta puhua, Pertti kertoo. Äitimme tietenkin vihjasivat mutta eivät silti kysyneet suoraan. Sukulaiset eivät edes uskaltaneet, Satu lisää. Satu kuitenkin hakeutui jossain vaiheessa lapsettomien oman yhdistyksen Simpukan tapaamiseen, ja myöhemmin Endometrioosiyhdistykseen, jonka toiminnassa hän on yhä aktiivisesti mukana. Jo hoitojen aikana Satu ja Pertti ehtivät harkita myös adoptiota, mutta varsinkaan Pertti ei innostunut ajatuksesta: hän halusi lapsen nimenomaan Sadun kanssa. Maailman köyhyysongelma ei ratkea tuomalla tänne lapsia, hän toteaa. Satu ei sinänsä vastusta adoptiota mutta on harkinnut kansainvälistä kummiutta itselleen sopivampana tapana toimia. Muutoin Sadulla ja Pertillä ei ole vaikeuksia kohdata muiden lapsia ja iloita heidän puolestaan. Satu ei edes ymmärrä, miksi muiden onni olisi häneltä pois. Lapsiperheiden todellisuus on tosin minulle täysin tuntematonta, mutta meillä on vastaavasti oma maailmamme. Toki Satu ja Pertti aika ajoin pohtivat, mitä elämässä jäi saavuttamatta ilman lapsia. Pertti olisi halunnut turvata jatkuvuutensa, Satu olisi niin ikään toivonut voivansa jättää itsestään jonkin jäljen. Toisaalta meillä on kohtuullinen määrä vapautta ja ainakin teoreettinen mahdollisuus viettää loppuelämämme Kreikan saaristossa, Pertti pohtii. Välillä me myös sanomme toisillemme, että tätäkään emme olisi voineet tehdä, jos meillä olisi ollut lapsia. Aika lailla viljelemme mustaa huumoria, Satu lisää. l KYSY me vastaamme Painaako huoli lapsista ja nuorista, heidän kasvustaan ja kehityksestään? Tai askarruttaako parisuhde ja sen hyvinvointi? Väestöliiton asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin tällä palstalla, antavat tukea ja apua ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Lähetä kysymyksesi osoitteella: Väestöliitto, Pari & Perhe, PL 849, Helsinki tai sähköpostitse Voit myös tutustua Väestöliiton nettisivuilla oleviin nuorten ja miesten kysymyksiin tai parisuhdesivuilla oleviin artikkeleihin ja saada niistä tukea ja apua pulmiisi. Väestöliiton sivut löytyvät osoitteesta KYSYMYS Tuli tuossa mieleen lisääntymisen genetiikasta se, että naisen ikääntyessä hänen munasolujensa genetiikka saattaa itse asiassa kärsiä. Kysymys kuuluu: muuttuvatko lasten saamat geenit huonommiksi, kun synnyttäjien ikä on noussut? Eli olemmeko heikentämässä koko ajan tulevien sukupovien geeniperimää? Huolestunut isä Kiitos kysymyksestänne. Munasolujen laatu kyllä heikkenee naisen iän myötä. Koska kaikki munasolut ovat jo valmiina tyttövauvan syntyessä, niin mitä kauemmin munasolut ovat varastossaan, sitä todennäköisempää on, että niihin voi tulla erilaisia perimän muutoksia elämän aikana. Myöhemmällä iällä elimistön omat munasolujen korjausmekanismit eivät myöskään toimi yhtä hyvin kuin nuorena. Näin naisen iän myötä sellaisten munasolujen määrä nousee, joissa on jokin perimän häiriö. Yksi tällainen häiriö on ylimääräinen kromosomi 21, jonka seurauksena syntyy Down syndrooma lapsi. Kuitenkin suurin osa munasoluissa olevista poikkeavuuksista on luonteeltaan sellaisia, että raskaus ei ole lainkaan mahdollinen. Luonto karsii pois sellaiset viat, joilla ei ole elinmahdollisuuksia. Niinpä Downin syndrooma onkin käytännössä ainoa jälkeläisissä ilmenevä vanhentuneiden munasolujen seuraus. Tämän riski nousee 40 ikävuoden jälkeen. Eli vastaus kysymykseenne heikennämmekö geeniperimäämme, kun lykkäämme lasten saamista myöhemmäksi on, emme, ainoastaan lasten saaminen muuttuu paljon vaikeammaksi. Anne-Maria Suikkari, ylilääkäri Väestöliiton klinikat, Helsinki Pari & perhe 4/2007 l 19

18 Teksti Kirsikka Bonsdorff Adoptioperheet tarvitsevat tietoa ja tukea Adoptio on ollut tämän syksyn kuuma puheenaihe. Viestintäministerin adotiovanhemmuus on nostanut pintaan jyrkkiäkin mielipiteitä, joita ei vasta synnyttäneelle tohdittaisi sanoakaan. Sisarukset nauttivat kesäpäivästä vanhassa Porvoossa. On hyvä, että adoptiosta puhutaan julkisuudessa. Adoptioon liitetään vielä paljon virheellistä tai vanhentunutta tietoa. Silloin, kun aihe nousee esiin alleviivaamatta, kuvituksen kautta tai muiden aiheiden kuten harrastus- tai parisuhdejuttujen yhteydessä, adoptio kytkeytyy luonnollisella tavalla perheiden monimuotoisuuteen, sanoo Adoptioperheet ry:n perhevapaalla oleva toiminnanjohtaja Anu Uhtio. Meillä on taipumus ajatella, että kun lapsi on saatu Suomeen ja hyvään kotiin, loppu hyvin kaikki hyvin. Adoptiolapsilla on kuitenkin erityistarpeita, Uhtio muistuttaa. Lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia voi olla vaikea lähestyä, jos he eivät tiedä etteivät tiedä. Esimerkiksi päivähoidossa voidaan monin tavoin tukea lapsen sopeutumista ja kiinnittymistä perheeseensä, kun perheen ja henkilökunnan välillä on avoin keskusteluyhteys ja henkilökunnalla tietoa aiheesta. Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön ja tiedon tarjoamisen lisäksi vertaistuki on tärkeää. Samalta alueelta adoptoineiden perheiden keskinäiset tapaamiset ovat erityisen tärkeitä lapsille. Jokaisen ihmisen on saatava edes joskus olla ympäristössä, jossa hän kuuluu enemmistöön, Anu Uhtio pohtii. Samat oikeudet kaikille lapsiperheille Töitä adoptiolasten ja -perheiden oikeuksien turvaamiseksi on tehty Suomessa jo ainakin 20 vuotta. Asiat edistyvät, Suomi on kansainvälisen adoption lilliputtimaa Suomessa on noin ulkomailta adoptoitua, kun esimerkiksi Ruotsissa heitä on noin Suomeen kansainvälisen adoption kautta saapuvien lasten määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Adoptiolasten määrä vaihtelee vuosittain, sillä perhettä vailla olevia lapsia pyritään ensin auttamaan syntymämaassa. Yhteiskunnalliset muutokset lapsen kotimaassa heijastuvat myös adoptiotoimintaan. Eniten lapsia on saapunut Venäjältä, viime vuosina paljon myös Kiinasta. Suomessa syntyneitä lapsia adoptoidaan vuosittain noin Kansainvälisiä Adoptioita järjestävät Pelastakaa lapset ry, Interpedia sekä Helsingin kaupunki. mutta kehitys on ollut verkkaista, sanoo Uhtio. Lainsäädännössä ja käytännöissä on vielä puutteita, jokunen kummallisuuskin. Adoptiolapsi ja -vanhempi voivat mennä naimisiin keskenään. On aika eriskummallista, että tällainen kohta on katsottu tarpeelliseksi lisätä lakiin. Se pitää poistaa, Uhtio puuskahtaa. Adoptioprosessin onnistuminen riippuu myös asuinpaikasta. Useissa kunnissa neuvontajonot saattavat olla kohtuuttoman pitkiä ja lapsensaanti pitkittyä. Jos kunta ei ole ostanut palveluntarjoajalta kaikille pakollisia adoptioneuvontapalveluja, perheet eivät lainkaan voi saada Suomessa syntynyttä lasta. Suomessa adoptioäideillä ei automaattisesti ole oikeutta palkalliseen kolmen kuukauden jaksoon perhevapaan alussa, ja adoptiovanhemmilla vanhempainrahakausi on 63 päivää lyhyempi kuin biologisilla vanhemmilla. Tukia määriteltäessä ei pidä lähtökohtaisesti ajatella, että adoptiovanhemmuus on jotakin muuta kuin biologinen. Ensimmäiset ulkomailta Suomeen adoptoidut perustavat jo omia perheitään. Miltähän heistä mahtaa tuntua, kun he lukevat Kelan opasta tuoreille vanhemmille? Tuntevatko he olevansa toisen luokan kansalaisia, Uhtio heittää kysymyksen ilmaan. Adoptioperheiden yhdistys ajaa vastaavaa kolmen vuoden kotihoito-oikeutta adoptiovanhemmille kuin biologisilla vanhemmilla jo on. Anu Uhtio painottaa, ettei yhdistyksen tavoitteena ole patistaa kaikkia kotiin kolmeksi vuodeksi. Perheiden valinnanvapautta tulee kuitenkin lisätä. Kaikille lapsiperheille on tarjottava tukea ja osoitettava luottamusta samalla tavalla riippumatta siitä, onko heidän lapsensa perheeseen syntynyt vai adoptoitu. l 20 l Pari & perhe 4/2007

19 Teksti Tuure Hurme Kun isyyden merkitykseen on herätty 2000-luvulla aivan uudenlaisella tarmolla, on käyty keskustelua myös iäkkäistä isistä. Harva yli 45-vuotias nainen ryhtyy lapsentekoon, mutta miehelle se on mahdollista huomattavasti vanhempanakin. Iäkkäät isät herättävät keskustelua Mielipiteitä esitetään puolesta ja vastaan. Jotkut saattavat mollata yli 60-vuotiaina isiksi tulevia edesvastuuttomuudesta, koska heillä on riski kuolla lapsen ollessa vielä nuori. Jotkut kertovat lapsena hävenneensä tavallista iäkkäämpiä vanhempiaan. Toiset taas ihmettelevät arvostelijoiden pyrkimyksiä asettaa epäeettisiä "isyysikärajoja". Ei isyyttä voi kieltää. Syyskuussa Ilta-Sanomien päivän kysymyksenä oli, että "onko yli 60-vuotias sopiva tuoreeksi isäksi". Vain 26 prosenttia vastasi myöntävästi. Siis peräti kolmella neljästä vastaajasta oli kielteinen kanta yli 60-vuotiaiden isyyteen! Mielipide on tuomitseva, voisi jopa sanoa ikärasistinen. Tutkija Merja Korhosen mukaan adoptiokäytänteet paljastavat meikäläisen ikänormin. Vaikka sitä ei ole laissa säädetty, yli 45-vuotiaat eivät yleensä saa adoptiolapsia. Tämä kertoo siitä, mikä yhteiskunnassamme on yleinen, hyväksytty ikänormi vanhemmaksi ryhtymiselle, sanoo Joensuun yliopiston psykologian laitoksen tutkija. Normista huolimatta isän korkea ikä ei tutkijan mukaan ole välttämättä ongelma paitsi ehkä isälle itselleen. Nuori isä ei vielä ajattele elämän ja isyyden rajallisuutta, mutta vanhempaa miestä se saattaa askarruttaa. Kun miesten keskimääräinen elinikä on noin 75 vuotta, seitsemän vuotta vähemmän kuin naisten, niin esimerkiksi 60-vuotiaina isäksi tulevat ovat jo tietoisia elämän rajallisuudesta. Mitä jos itselle sattuu äkillisesti jotain ikävää? Kuinka lapsen silloin käy? Muuten korkea ikä voi olla positiivinen voimavara. Elämänkulun näkökulmasta isän korkeasta iästä tuskin on haittaa. Iän myötä ihminen usein tasapainottuu ja seestyy, niin mikäs siinä. Myös niin sanottu generatiivinen vanhemmuus kyky ja halu kantaa vastuuta seuraavasta sukupolvesta vahvistuu vanhentumisen myötä. Mies on aiempaa valmiimpi toimimaan jälkipolven hyväksi. Yleensähän isäksi tullaan juuri silloin, kun sosiaaliset kellot kutsuvat miehiä uran luomiseen. Vanhemmuuden kannalta tämä on ristiriitaista. Lapsen näkökulmasta isän ikää tärkeämpää on isäsuhteen laatu. Ei lapsi iästä sinänsä välitä, jos suhde isään on muuten hyvä. l LAPSETTOMUUDEN HOITOA KOKEMUKSELLA Väestöliiton klinikat Oy tarjoaa monipuoliset palvelut lapsettomuuden perustutkimuksista uusimpiin lapsettomuuden hoitomenetelmiin. Hyvät hoitotulokset perustuvat huolelliseen lapsettomuuden syiden selvittämiseen, henkilökuntamme pitkään työkokemukseen ja jatkuvaan laaduntarkkailuun. Helsingissä: Fredrikinkatu 47 A, puh Oulussa: Kiviharjuntie 11, Medipolis, puh Turussa: Maariankatu 3 A, puh Tampereella: Biokatu 6, Finn-Medi 1, puh VÄESTÖLIITON KLINIKAT OY HELSINKI, OULU, TURKU, TAMPERE Pari & perhe 4/2007 l 21

20 Teksti ja piirros Kristiina Janhunen Äitiyden kielletyt tunteet VTM Kristiina Janhunen toimii tutkijana ja koordinaattorina Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Äitiyden kielteiset tunteet -tutkimushankkeessa. Myytti 1: Yksi äiti riittää lapsen huoltamiseen ja kasvattamiseen. Äidit ovat selvinneet tehtävästään maailman sivu, joten ei lapsesta voi aivan kauheasti vaivaa olla. Äitiyteen sisältyy tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä, joiden pelätään olevan sopimattomia ja joista on vaikea puhua. Raivo, epäonnistumisen kokemukset ja itsekkäät halut saattavat tuntua äideistä kielletyiltä ja luonnottomilta ja niitä halutaan peitellä ja vältellä. Seurauksena voi olla turhia itsesyytöksiä ja patoutuneita pelkoja. Pahimmassa tapauksessa äiti ei uskalla hakea apua edes silloin, kun hänen tai lapsen terveys on vaarassa. -suuttumus, raivo ja joskus jopa viha, ne ovat kiellettyjen tunteiden listalla äitinä kun olet. 29-vuotias kolmen lapsen äiti Väestöliiton Perheverkko ja Väestöntutkimuslaitos kutsuivat kesällä äitejä kirjoittamaan ja kertomaan, minkälaisia negatiivisia kokemuksia heidän äitiyteensä on kuulunut. Kirjoituksia tuli 60:lta erilaisessa elämäntilanteessa olevalta äidiltä: nuorilta, vanhoilta, akateemisilta, yksinhuoltajilta, uusperheiden äideiltä, maalta ja kaupungista. Kirjoitusten taustalla lymyää koukeroisia käsityksiä ja odotuksia siitä, minkälaisia äitien tulisi olla. Äitien kirjoitusten pohjalta valmistuu vuodenvaihteessa julkaisu, jonka yhtenä päämääränä on purkaa epärealistinen äitimyytti täydellisestä uhrautuvaisesta ja onnellisesta äitihahmosta. Tunsin suunnatonta toivottomuutta, häpeää, yksinäisyyttä sekä pettymystä itseeni. En saa lastani nukkumaan, olen huono äiti. Lisäksi tunsin syyllisyyttä, että tunsin näitä tunteita. Minunhan piti olla niin hyvä ja onnellinen äiti. 27-vuotias yhden lapsen äiti, naimisissa Äitimyytin lonkerot kietoutuvat niin arkikäytäntöihin, äiti lapsi-suhteeseen kuin äidin tunne-elämäänkin: äidin tulisi olla automaattisesti onnensa kukkuloilla, äitiydestä suoriutumista mitataan imettämisessä ja lapsen hyvinvoinnissa. Äitien tulisi olla loputtoman motivoituneita keittämään soseita ja viihdyttämään pienokaisiaan. Lopulta kielteisissä tunteissa purkautuu turhautuneisuus siitä, ettei odotuksiin ole ylletty eikä äitinä ole tuntunutkaan siltä miltä pitäisi. Jotenkin mielessä on ihanne, millainen pitäisi olla ja se turhauttaa, kun ei pysty itse yltämään omiin ihanteisiinsa. Uusperheen äiti Äitimyytin lonkerot poikki Tulevassa julkaisussa katkotaan äitimyytin lonkerot yksi kerrallaan. Äidiksi tuleminen ei tarkoita yksinhuoltajaksi tulemista, kirjaimellisesti ymmärrettynä. Ihminen syntyy avuttomana ja tarvitsee useita vuosia tauotonta hoivaa. Tähän pitkään jatkuvaan tarpeeseen ei ole voi vastata vain yhdellä käsiparilla. Esiteollisissa yhteisöissä lapsen hoivaamiseen ja kasvattamiseen osallistui tyypillisesti monta apuäitiä ja -isää. Ihminen onkin ns. cooperative breeder eli sananmukaisesti yhteistyössä lisääntyvä. Nykyisin erilaiset hyvinvointipalvelut ja teknologia koettavat helpottaa äitien arkea. Silti isät ja lähipiiristä erilaisiksi kummeiksi, apuäideiksi ja apuisiksi muovautuvat henkilöt ovat usein korvaamattomia. Meidän molempien vanhemmatkin käyvät aivan liian harvoin ja auttavat vähän. Niinkuin minä olisin joku ihmenainen, joka ei apua kaipaa. 27-vuotias kahden lapsen äiti, naimisissa. Myytti 2: Äidinrakkaus on ehdotonta, tasapuolista ja se syttyy heti lapsen syntymästä (tai jo odotusaikana). Myyttinen äidinrakkaus on yksi läpäisevimmistä ja samalla vaietuimmista (väärin)käsityksistä. Aihe nousee pintaan äitien kirjoituksissa toisinaan selkeästi ja toisinaan rivien välistä. Hyvin selkeästi paljastuu, että todellisuudessa rakkaus ei syty tilauksesta, ja toisinaan raivo tai välinpitämättömyys tukahduttaa sen. 22 l Pari & perhe 4/2007

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot