BIOKAASUN JA MAAKAASUN KYTKENTÄ Case Nastola. Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Björn Ahlnäs Gasum Oy

Transkriptio

1 BIOKAASUN JA MAAKAASUN KYTKENTÄ Case Nastola Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Björn Ahlnäs Gasum Oy

2 2 Esityksen sisältö Maakaasun ja biokaasun synergiat Gasumin biokaasustrategia Yhteistyökuvio Biovakka Suomi Oy:n kanssa Nastolan biokaasulaitos Biokaasun tuotanto ja syöttö maakaasuverkkoon Biokaasun käyttö liikenteessä

3 3 Biokaasun ja maakaasun synergiat Biokaasu ja maakaasu sisältävät pääasiassa metaania Biokaasu voidaan puhdistaa ja jalostaa lähes maakaasun veroiseksi, samat käyttölaitteet soveltuvat molemmille Maakaasuverkosto mahdollistaa laajan ja edelleen kehittyvän jakelujärjestelmän biokaasulle ja turvaa biokaasulle häiriöttömän 100 %:n toimitusvarmuuden Biokaasu laajentaa kaasualueen lähes koko Suomen kattavaksi Maakaasuverkoston ulkopuolisissa biokaasukohteissa LNG voi toimia vara- ja huippupolttoaineena Biokaasu- ja maakaasuliiketoiminnat täydentävät siis erinomaisella tavalla toisiaan

4 4 Gasumin tavoitteet biokaasutoiminnalle Hyödyntää biokaasun ja maakaasun synergioita ensisijaisesti liikenteen polttoainekäytössä maakaasuverkkoa hyödyntäen. ( Biokaasu mahdollistaa tankkausasemaverkoston laajentamisen maakaasualueen ulkopuolelle ) Hakea sopivat yhteistyökumppanit biokaasualalta Käynnistää yhteistyön kautta tarvittava biokaasutuotanto ja vastata sen syöttämisestä maakaasuverkkoon Varmistaa että tuleva biokaasun syöttötariffi huomioi maakaasuverkkoon syöttämisen tasavertaisena vaihtoehtona sähkön tuottamiseen nähden

5 5 Biovakka Suomi Oy Biovakka on Suomen merkittävin biokaasun tuottaja liikevaihto 2,2 milj. EUR 2008 Vehmaan biokaasulaitos ( 2004 ) Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja tn/v Turkuun Topinojalle valmistui samankokoinen laitos joulukuussa 2008 Kolme laitospaikkaa suunnitteilla ( Nastola, Lapua, Jämsänkoski ) Valtakunnallinen INNOSUOMI 2008-palkinto Biovakka Suomelle Gasum on Biovakka Suomen vähemmistöosakas (04/2009)

6 Biovakan tuotteet ja palvelut Biovakan pääpalvelu on vaikeasti hyödynnettävien biohajoavien materiaalien vastaanotto Biovakan tuotteita ovat lämpö- ja sähköenergia, kierrätysravinteet sekä tulevaisuudessa myös liikennekäyttöön soveltuva biometaani.

7 Erilaisia raaka-aineita osattava yhdistellä! Löydettävä oikeat käyttökohteet ravinteille! Koko ketjun oltava jäljitettävissä! Raaka-aineet Lanta Biojäte Yhdyskuntien lietteet Teollisuuden biohajoavat jätteet ja sivuvirrat Kasvibiomassa???? Käsittelylaitokset Laitos 1 Laitos 2 Laitos 3 Laitos 4 Lopputuotteet/ käyttö Pelto Metsä Raaka-aine Kierrätysravinne Jäte???

8 Biokaasulaitokset, nykyiset ja suunnitteilla olevat 8

9 9 Nastolan biokaasulaitos Ympäristölupa valmiina 03/2009 Haaraputken suunnittelu käynnissä ( liitäntä maakaasuverkkoon ) Laitoksen tekniset tiedot t biomassaa / vuosi 25 GWh / vuosi biokaasua (Vrt. nykyinen liikennekäyttö n. 50GWh/v) n. 4 MW Valmistumistavoite v Kuva: Turun laitoksen päälaitteiden asennus Laitosinvestoinnin arvo n.10 M

10 10 Biokaasulaitoksen prosessikaavio Lähde: Watrec Oy

11 Nastolan biokaasulaitos Max 54 bar siirtoverkostossa 3,4 bar jakeluverkostoon Nastolan paineenvähennysasema Suunniteltu biokaasulaitos 11

12 Biokaasun käyttö 12 Toimintakokonaisuus maakaasuverkkoon syöttö Raaka-aineen tuotanto ja käsittely Biokaasun tuotanto Biokaasun käsittely Biomassan tuotanto, viljely, käsittely, kompostointi jne. Biokaasun muu käyttö Biokaasun komprimointi Biomassa Porttimaksu Biokaasun tuotantolaitos Biokaasu 65% Biokaasun puhdistus Biokaasu 40-65% Biokaasun jalostus Biokaasu 95% Biokaasun komprimointi Lannoite Ravinnetuotteiden käyttö Kaatopaikkakaasu ja jätevedenpuhdistamot Biokaasu 40-65% Biokaasun muu käyttö

13 Biokaasu Vs. Maakaasu Ainesosa Biokaasu Maakaasu Metaani % 98,1 % Hiilidioksidi % 0,04 % Typpi 0-20 % 0,8 % Happi 0-10 % 0,01 % Rikkivety mg/m3 - Siloksaanit 0-50 mg/m3 - Kosteus On - Ainesosa Biokaasu Maakaasu Metaani % 98,1% Hiilidioksidi 0-3 % 0,04 % Typpi 0-2 % 0,8 % Happi 0-2 % 0,01 % Rikkivety Jälkiä - Siloksaanit Jälkiä - Kosteus Jälkiä - Halogenoidut hiilivedyt mg/m3 - Halogenoidut hiilivedyt Jälkiä - Raskaammat hiilivedyt - 1% Raskaammat hiilivedyt - 1 % Biokaasu voidaan upgreidata lähes maakaasun veroiseksi Maakaasun lämpöarvo on 36 MJ/m3, upgreidatun biokaasun lämpöarvo on MJ/m3 13

14 Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon Maakaasun siirto- ja jakeluverkkojen kaasun laadun tulee täyttää järjestelmävastaavan asettamat kaasun laatuvaatimukset Biokaasun syöttö maakaasuverkostoon tarkoittaa nykytilasta poiketen erilaatuisten kaasujen syöttöä ja sekoittumista vaatii reaaliaikaista laadun ja määrän mittausta vaatii laadunhallinnan hoitamista eli selvitettävä mikä on kuhunkin kohteeseen toimitettavan kaasun lämpöarvo (ja päästökerroin) vaatii maakaasuverkon taseselvityksen tekemistä, myös jakeluverkoissa, joista verkon taseselvitys johdetaan Gasumin tekemään valtakunnalliseen taseselvitykseen 14

15 Biokaasun arvoketju Lähde:

16 16 Miksi biokaasua liikenteen biopolttoaineeksi? Biokaasu voi antaa merkittävän panoksen uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitteiden (10% vuonna 2020 ) saavuttamiseksi Ruokaketjun ulkopuolisena polttoaineena biokaasu voidaan laskea uusiutuvien polttoaineiden osuuteen kaksinkertaisena Suomen energiatalouden kokonaisuudessa biokaasu päästövähennysvaikutus on olennaisin nimenomaan liikennesektorilla, jossa päästövähennyskeinojen valikoima on niukka Biokaasu on myös paikallispäästöiltään puhdas liikenne-polttoaine. Erityisesti tiheästi asutuilla taajama- ja kaupunkialueilla sen mahdollistamat typenoksidi- ja pienhiukkasvähenemillä on huomattava merkitys Olemassa oleva maakaasuinfrastruktuuri (verkko, tankkausasemat ja ajoneuvokanta) varmistaa biokaasukonseptin tehokkaan ja nopean käyttöönoton

17 Bio- ja maakaasumäärä, GWh 800 Biokaasun liikennekäyttöpotentiaali ja osuus uusiutuvien liikennepolttoaineiden kokonaistavoitteesta Biokaasun suhteellinen osuus uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitemäärästä, % 20 % 700 Bio- ja maakaasumäärä yhteensä 16 % 600 Biokaasun määrä 15 % Biokaasun suhteellinen osuus uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitemäärästä 10 % % 5 % % Arvio: Gasum 3/09 Liikennesuoritteen kok.määrä GWh v.2020 Potentiaali verkkoon syöttöä varten 400 GWh/v

18 Gasum on määrätietoisesti kehittänyt maakaasun liikennekäyttöä 18 Maakaasun liikennekäyttö Suomessa 04/2009 Julkisia tankkausasemia 11 kpl Gasum: Malmi, Ruskeasuo ja Kaasutehdas (Hki), Kouvola, Karhula, Tampere, Espoo, Lappeenranta, Riihimäki ST1/Haminan Energia: Hamina, ST1/Mäntsälän Sähkö: Mäntsälä Jyväskylän seudulla biokaasun tankkausmahdollisuus, Saloon tulossa Myös koti- ja yritystankkauslaitteet markkinoilla Ajoneuvomäärä Suomessa noin 500 kpl Suomen tankkausasemaverkosto kehittyy: Gasumin tavoitteena on rakentaa 30 maakaasun tankkausasemaa Etelä-Suomeen Jo vuoden 2009 aikana pyritään avaamaan 6 uutta tankkausasemaa, mm. pääkaupunkiseudulle, Porvooseen, Imatralle ja Lahteen

19 Kiitos mielenkiinnostanne!