Kurikan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurikan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Kurikan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2013

2 Johdanto Kurikkalaisen varhaiskasvatuksen visio, toiminta-ajatus ja yhteiset linjaukset Varhaiskasvatus Kurikassa Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kurikassa Tavoitteena hyvinvoiva kurikkalainen lapsi Kiusaamisen vastainen toiminta Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvoinen kohtelu Terveyskasvatus Ruokakasvatus Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Vuorovarhaiskasvatus Kurikkalainen kasvattaja Varhaiskasvatusympäristö Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapselle ominainen tapa toimita Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus (kasvatusyhteistyö) Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Pedagogisen tuen järjestämisen periaatteet Yhdenvertaisuuden periaate Resurssi periaate Kuntoutuksen periaate Yhteistyön periaate Varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa Varhainen tuki Lastensuojelun tehtävä Lastensuojelu laki ja lastensuojeluilmoitus Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Kurikkalaisen varhaiskasvatuksen sisällöllinen kehittäminen ja arviointi

3 2 Johdanto Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2005: 15 Stakes oppaita 56). Päivähoitolain (2 a /304) mukaan Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Kurikan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (myöhemmin kuntavasu) on laadittu valtakunnallisen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2005 pohjalta. Tämän varhaiskasvatussuunnitelman pohjana on käytetty Jurvan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ( ) sekä Kurikan varhaiskasvatussuunnitelmaa 2010 ( ). Kurikan varhaiskasvatus on osa sivistystoimialaa. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluu päivähoidon lisäksi esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksen opetussuunnitelma on hyväksytty Kurikan sivistyslautakunnassa Aamu- ja iltapäivätoimintaan laaditaan joka lukuvuosi sivistyslautakunnan hyväksymä toimintasuunnitelma. Kuntavasun tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteutumista koko Kurikan alueella kaikissa varhaiskasvatusta tarjoavissa yksiköissä. Kurikan kuntavasu toimii velvoittavasti Kurikan kaupungin varhaiskasvatuksen kuntakohtaisena suunnitelmana. Mahdolliset varhaiskasvatuksen yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat (yksikkövasut) laaditaan tämän kuntavasun pohjalta. Kuntavasun tulee olla kasvattajayhteisön jatkuvassa käytössä ja sen sisältö perusteineen on koko henkilöstön ja vanhempien tiedossa. Kuntavasussa asetettujen tavoitteiden toteutumista tulee arvioida ja kehittää jatkuvasti. Arviointiin osallistuvat henkilöstö, hallinto, vanhemmat, lapset ja yhteistyötahot. Kurikan varhaiskasvatuksen visio on "Onnellinen ja leikin iloa täynnä oleva lapsuus Kurikassa". Lapsi saa olla lapsi ja toimia lapselle ominaisella tavalla. Pääpaino on toiminnallisuudessa ja leikissä sekä oppimisen ilossa. Kasvattajan tärkeä tehtävä on erityisesti kiinnittää huomiota tunneilmastoon minkä kasvattajat luovat omalla toiminnallaan. Jokaisella sanalla, jokaisella katseella, jokaisella hymyllä vaikutetaan siihen, että psyykkinen oppimisympäristö on turvallinen ja lämminhenkinen. Tämä ilmenee loukkaavan käytöksen (kiusaamisen) nollatoleranssina. Kurikassa varhaiskasvatustoiminnan lähtökohtana ja tavoitteena on onnellinen ja itseensä luottava lapsi. Tämä kiteytyy kurikkalaisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksessa: "Onni teherä itte ja yhyres pärjätähän". Lapselta ei vaadita täydellisiä suorituksia eikä häntä verrata muihin lapsiin vaan häntä kehutaan ja hänelle kerrotaan että hän on täydellinen juuri sellaisenaan kuin hän on. Lapsen tulee saada vaikuttaa, osallistua ja onnistua, mutta myös tutkia, kokeilla ja epäonnistua. Lasta ei moitita vaan häntä ohjataan lempeästi, kannustavasti ja rohkaisevasti. Lapsen tulee saada osallistua toiminnan suunnitteluun ja tulla kuulluksi ja nähdyksi. Kasvattajan tehtävänä on vaalia ja varjella lasta asettamalla järkevät rajat. Varhaiskasvatustoimintaa tulee arvioida ja kehittää yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsikohtaisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa (lapsivasuissa) asetetaan vanhempien kanssa yhteiset tavoitteet varhaiskasvatustoiminnalle, ei lapselle. Kurikan kaupungin kuntavasun laatimista on ollut ohjaamassa Ediva Oy:stä Sanna Parrila (KT), jonka järjestämään kuntavasu-seminaariin osallistui koko varhaiskasvatuksen päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstö. Kuntavasun ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: lastentarhanopettaja Päivi Ketola, esiopetuksen opettaja Marika Pohjola, lastenhoitaja Maire Lång, perhepäivähoitaja Maire Vinni, kiertävä erityislastentarhanopettaja Mari Rinta-Nikkola, resurssilastentarhanopettaja Virpi Mäki-Saari, päiväkodinjohtaja Sirkku Sirviö sekä työryhmän puheenjohtajana varhaiskasvatuspäällikkö Anne Valpas. Toimistosihteeri Marita Toikkanen on toiminut puhtaaksikirjoittajana. Kuntavasun kuvittajina ovat SeAMK:n graafikko-opiskelijat Jenni Kurki ja Pekka Kurki.

4 Kuvituskuvien Vasu-Vasa ilmentää lapselle ominaista tapaa toimia, jotka ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaisu ja kokeminen. 3 Suunnitelmassa käytetyt käsitteet Varhaiskasvatus Sisältää koko varhaiskasvatustoiminnan: päivähoidon, esiopetuksen sekä luokkalaisten aamuja iltapäivätoiminnan. Varhaiskasvatussuunnite/ma Varhaiskasvatussuunnitelman nimitystä käytetään alle oppivelvollisuusikäisten toimintaa ohjaavasta opetussuunnitelmasta. Perusopetuslain alaista toimintaa ovat esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Esiopetukseen on laadittu kuntakohtainen esiopetussuunnitelma sekä apip-toimintaan vuosittain laadittava aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma. Varhaiskasvattaja (myöhemmin kasvattaja) Tarkoittaa hoito- ja kasvatushenkilöstöä: lastentarhanopettajia, lastenhoitajia, erityislastentarhanopettajia, erityislastenhoitajia, resurssilastentarhaopettajia ja perhepäivähoitajia. Kurikan sivistyslautakunta on hyväksynyt Kurikan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman kokouksessaan Kurikassa Anne Valpas varhaiskasvatuspäällikkö

5 4 1. Kurikkalaisen varhaiskasvatuksen visio, toiminta-ajatus ja yhteiset linjaukset Kurikkalaisen varhaiskasvatuksen visio: Onnellinen ja leikin iloa täynnä oleva lapsuus Kurikassa Kurikkalaisen varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus: Onni teherä itte ja yhyres pärjätähän! Kurikkalaista varhaiskasvatusta ohjaavat seuraavat kaikille yhteiset arvot: Lapsella on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun ja turvalliseen oppimisympäristöön. Lapsella on oikeus päivittäiseen leikkiin ja oppimisen iloon. Kurikan varhaiskasvatuksessa yhteisiä linjauksia ovat: - Leikki tutkivan oppimisen välineenä Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Kolmiportainen tuki Monitahoinen ja laaja-alainen kasvatusyhteistyö Tiedonsiirron kehittäminen nivelvaiheissa Tasa-arvoinen kohtelu lapsen hyvinvoinnin vahvistajana (sukupuolisensitiivisyys) Kiusaamisen vastainen toiminta

6 5 2. Varhaiskasvatus Kurikassa Varhaiskasvatus on hallinnollisesti osa sivistysosastoa ja toimii Kurikan kaupungin sivistyslautakunnan alaisuudessa. Varhaiskasvatusta ovat Kurikassa seuraavat lakisääteiset palvelut: päivähoito, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona. Esiopetusta järjestetään päivähoidon yhteydessä. Kaupunki päättää missä ja millä laajuudella aamu- ja iltapäivätoimintaa toteutetaan luokkalaisille. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tarjota lakisääteiset perheen tarpeita vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Ammattitaitoinen ja kehittämisinnokas henkilöstö vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta tukenaan moniammatillinen yhteistyöverkosto. Toiminnan kulmakivenä on varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma sekä yhteistyö vanhempien kanssa. Varhaiserityiskasvatuksen lähtökohtana on tarjota kaikille lapsille yhteinen ja laadukas varhaiskasvatus. Lasten erityisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti kolmiportaisen tuen mallin mukaan. Varhaiskasvatusta ohjaavat Kurikassa seuraavat asiakirjat: Valtakunnallinen ohjaus: Lasten päivähoitoa ja esiopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat lait ja asetukset Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Kunnallinen ohjaus: Kurikan kaupungin strategia Kurikan varhaiskasvatussuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintasuunnitelma Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen suunnitelma

7 6 3. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Kurikassa 3.1 Tavoitteena hyvinvoiva kurikkalainen lapsi Onnellinen ja leikin iloa täynnä oleva lapsuus Kurikassa -visio perustuu siihen ajatukseen, että lapsi saa olla lapsi ja toimia lapselle ominaisella tavalla. Lapsella on oikeus päivittäiseen leikkimiseen, liikkumiseen, tutkimiseen ja taiteelliseen ilmaisuun ja ennen kaikkea oppimisen iloon. Onnellisen ja leikin iloa täynnä olevan lapsuuden mahdollistavat onnelliset ja leikin iloa kylvävät kasvattajat, jotka eivät epäröi kehua lasta ja osoittaa tälle kiintymystä. Kasvattajat kiinnittävät erityisesti huomiota tunneilmastoon minkä luovat omalla toiminnallaan. Jokaisella sanalla, jokaisella katseella, jokaisella hymyllä vaikutetaan siihen, että psyykkinen oppimisympäristö on turvallinen ja lämminhenkinen. Kasvattajan tulee olla herkkä aistimaan lapsen tunnetiloja. Kasvattajan tulee tunnistaa lapsen tarpeet ja huolenaiheet ja vastata niihin. Katso liite nro 1 Aikuisen ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arviointi (AES-mittari) Lapsen ystävyyssuhteita sekä vuorovaikutusta toisiin lapsiin ja aikuisiin vaalitaan. Lapsen tulee saada kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kasvattaja kannustaa lasta ja rohkaisee lapsen aloitteellisuutta mahdollistamalla lapsen tekemään omia valintoja ja kokeiluja. Lasta ei pakoteta eikä arvostella tai verrata muihin. Lapsi haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Lasta suojelee se, että kasvattaja on lempeä ja vahvistaa lapsen myönteistä minä-puhetta: Minä osaan! Minä opin! Lapsi saa kokea että häntä arvostetaan omana itsenään, sellaisena kuin hän on. Kasvattajan tulee olla kiinnostunut lapsesta ja olla aktiivisesti läsnä osallistumalla lapsen maailmaan ohjaamalla, motivoimalla ja rikastuttamalla lapsen toimintaa Kiusaamisen vastainen toiminta Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jossa korostuu lapsen syrjintäkielto ja vaatimus lasten tasa-arvoisesta kohtelusta, oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin sekä oikeus tuttuun ja turvalliseen ympäristöön ja leikkiin. Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen ovat edellytys laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumiselle. Se on välttämätöntä yksittäisen lapsen kehitykselle, olipa kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai kiusaamista seuraamaan joutuneista muista lapsista. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset seuraukset lasten hyvinvoinnille ja koulunkäynnille. (Kirves & Stoor-Grenner: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa 2010: 1 ). Kurikassa kiusaaminen näyttäytyy useimmin loukkaavana käytöksenä. Loukkaava käytös määräytyy lapsen subjektiivisen kokemuksen kautta, ja aikuisen on puututtava siihen välittömästi. Sekä kiusaajalla että uhrilla on oikeus pedagogiseen ohjaukseen ja aikuisen apuun. Lapsen osallisuus ja yhteisöllisyys mahdollistavat oppimisympäristön, jossa lapsi saa positiivisia kokemuksia toisten ihmisten kanssa toimiessaan. Kasvattajayhteisön toiminta on ratkaisevaa kiusaamisen ehkäisyssä. Lasten leikin ja vuorovaikutussuhteiden havainnointi painottuu kiusaamisen ehkäisyssä ja sen tunnistamisessa. Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on laadittava kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma. Mannerheimin lastensuojeluliitto on julkaissut oppaan: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Julkaisu toimii yksikkökohtaisen kiusaamisen ehkäisyn suunnitelman oppaana. Opas löytyy netistä verkkojulkaisuna Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta.

8 Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvoinen kohtelu Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvo varhaiskasvatuksessa tarkoittaa jokaisen lapsen kohdalla oikeutta saada olla oma itsensä, ei sukupuolensa edustaja, vaan uniikki ihminen. Siinä ei ole kysymys tyttöjen ja poikien roolien vaihtamisesta vaan siitä, että lapselle mahdollistetaan uudenlaisia roolimalleja ja toimintatapoja lapsen yksilöllisen kiinnostuksen pohjalta. Lapselle taataan samanlaiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Tavoitteen saavuttamiseksi kasvattajayhteisö arvioi toimintaansa, sukupuolioletuksiaan, sukupuolia perusteettomasti erottelevia käytäntöjä sekä leikkitilojen ja - materiaalien stereotyyppisiä sisältöjä. Tehtävässä tarvitaan sukupuolisensitiivisyyden ja tasa-arvon ajatuksen sisäistämistä sekä oman toiminnan kriittistä arviointia. Tasa-arvoisen kasvatuksen kehittäminen alkaa kasvattajan pohdinnoista omista ajattelutavoista, roolimalleista ja niiden välittymisestä lapselle. Kasvattajan tulee pyrkiä siihen, että puhetavat, huomionkohteet, lelut, värit ja kehon kieli viestivät entistä avarampaa kuvaa tyttöjen ja poikien maailmasta ja mahdollisuuksista. Hyvä apuväline faktojen keräämisessä ympäristöstä ja koko lapsiryhmän toiminnasta on videointi. Lasten toiminnan havainnointi herkistää kasvattajan huomaamaan yksittäisen lapsen tuen tarpeen ja auttaa vahvistamaan kaikkien lasten yksilöllisyyttä tasapuolisesti. Lisätietoja Tasa-arvoinen päiväkoti -hankkeesta osoitteesta Terveyskasvatus Terveyskasvatuksen tavoitteena on terve, onnellinen ja hyvinvoiva lapsi. Varhaiskasvatuksella on kodin ohessa tärkeä rooli lasten terveyskasvattajana. Varhaiskasvatuksessa terveyskasvatus nivoutuu luontevasti arkipäivän eri tilanteisiin. Terveellinen ravinto, riittävä lepo sekä monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin perusta. Varhaiskasvatuksessa lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniasta. Suun terveyden edistämisessä xylitolin käyttö on merkittävää. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksessa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan päivittäin lapsille xylitol-pastilli lounaan jälkeen. Lasten terveyden edistämiseksi tehdään yhteistyötä terveydenhoitohenkilöstön kanssa. Lasten lääkehoidon suunnitelma liitteenä Leikki-ikäisen uni Unella on tärkeä merkitys lapsen kasvuun, koska unen aikana erittyy kasvuhormonia. Vähäinen uni saattaa vaikuttaa lapsen fyysiseen terveyteen: heikentää vastustuskykyä, altistaa tartuntataudeille ja aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Leikki-ikäisen lapsen unen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Lapsi on nukkunut riittävästi, kun hän herää virkeänä ja hyväntuulisena. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa (VASU) sovitaan yksilöllisesti jokaisen lapsen päivälevon tavoitteet. Päiväunet voivat jäädä koulu iän lähestyessä vähitellen pois, mutta edelleen lapsi tarvitsee päivittäin lepohetken. Ryhmässä toimiminen väsyttää lasta huomattavasti enemmän kuin kodin puuhat. Univaje voi vaikuttaa myös lapsen tunne-elämään, sillä unessa lapsi käsittelee vaikeita asioita ja pelkojaan. Väsymys voi ilmetä levottomuutena, ailahtelevaisuutena, ärtyneisyytenä tai äkkipikaisuutena. Väsynyt lapsi voi olla myös haluton osallistumaan, syrjäänvetäytyvä ja apaattinen.

9 8 Liian vähäiset unet vaikuttavat lapsen oppimiseen ja muistiin. Väsymys vaikuttaa keskittymis- ja päättelykykyyn. Huonosti nukkunut lapsi ei jaksa olla luova vaan hän toimii totutulla tavalla. Tapaturmariski kasvaa, kun lapsi on väsynyt. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä neuvolan kanssa myös uniasioissa. Vuorovarhaiskasvatuksessa korostuu joustavan päivärytmin merkitys. Tämän vuoksi lapsen unirytmin seuraaminen on erityisen tärkeää vuorohoidossa Ruokakasvatus Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja ruokakasvatus on osa hyvinvointikasvatusta. Terveellinen, säännöllinen ja tarpeeksi monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle. Ravitsemus- ja makutottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Hyvän ruokakasvatuksen kulmakiviä ovat mm. monipuolisuus, säännölliset ruoka-ajat, päivittäiset perheen ruokahetket, omatoimisuuden salliminen ja siihen kannustaminen, kiireetön, turvallinen ja opettelulle myönteinen ruokatilanne. Lapsilähtöisyys ruokakasvatuksessa tarkoittaa, että lapsella on mahdollisuus osallistua, harjoitella ja oppia. Ruokailutilanteiden tulee olla miellyttäviä ja positiivisia; aikuisen esimerkki ja asenne on tärkeää. Tämä näkyy hyvin siinä miten suhtaudutaan vaikkapa ruokapöydässä tapahtuviin vahinkoihin esim. miten kasvattaja suhtautuu maitolasin kaatumiseen tai haarukan putoamiseen lattialle. Lapset kompastelevat opetellessaan kävelemään ja juoksemaan. Samalla tavalla lapset "kompastelevat" opetellessaan syömään ja tutustuessaan ruokakulttuurin monipuoliseen maailmaan. Ruokailutilanteissa huomioidaan, että aikuiset syövät lasten kanssa samanaikaisesti. Valvontaateria on osa kasvatustehtävää. Ruokapöydässä keskustellaan mukavista asioista. Ruokakasvatuksen tavoitteena on ruokailo ja myönteinen suhde ruokaan sekä ruokamaailmaan, siksi kasvattajan on erityisesti kiinnitettävä huomiota ruokailutilanteiden ilmapiiriin. Ruoka on lapsen hoivan, huolenpidon ja perusturvallisuuden keskeinen osa sekä kasvun ja kehittymisen edellytys. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan maistamaan ja käyttämään kaikkia aistejaan (maku-, haju-, näkö-, tunto- ja kuuloaisti) tutustuessaan ruokamaailmaan. Lapsen syömiseen suhtaudutaan positiivisesti ja häntä autetaan omien rajojensa etsimisessä. Kasvattajan täytyy olla selvillä milloin on hyvä joustaa ja milloin pysyä lujana. Tämä kasvatustyö on huomaamatonta, usein hiljaista ja näkymätöntä. Lapsen opastamisesta ei tehdä itsetarkoitusta eikä suurta numeroa, mutta lapsi on selvillä, että tuki on olemassa, kun hän sitä tarvitsee. Turvallinen ruokailutilanne syntyy lapsen osallisuudesta. Lapsen osallisuus mahdollistetaan esim. siten, että lapsi saa itse ottaa ruokaa ja arvioimaan mitä ja paljonko syö. Lapsi saa toimia lapselle ominaisella tavalla myös ruokamaailmassa. Lasta ei pakoteta, ruoalla ei lahjota eikä ruokaa arvoteta (esim. ensin puuro, sitten leipä). Pakottamalla lasta syömään tai maistamaan emme luo ruokailoa vaan sammutamme sen. Toisten lasten maistamisrohkeus tarttuu yllättävän hyvin. Kurikassa toteutetaan ruokakasvatusta Sapere -menetelmän avulla. Sapere -menetelmän avainsanoja ovat: lapsilähtöisyys, lapsen yksilöllinen huomiointi, toiminnallisuus, tutkiva oppiminen, leikki, taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen, ruokapuhe, aistit, lapsen osallisuus, lapsen ruokasanasto, vuorovaikutuksellinen kohtaaminen, pienryhmätoiminta. Sapere -menetelmä on ruokakasvatuksen pedagoginen menetelmä, jolla lapsi tutustutetaan kakkien aistiensa avulla kokonaisvaltaisesti ruokaan, sen alkuperään ja ruokakulttuuriin. Sapere on viisi aistia ruokamaailmaan, viisi sormea tunnustella ruokaa, viisi perusmakua maistella ruokaa, viisi

10 9 väriä iloita ruoasta ja viisi askelta kohti terveyttä. Lisätietoa Sapere -ruokakasvatuksesta Sapere on varhaiskasvatuksessa ruoka- ja ravitsemuskasvatusta, kulttuuri- ja taidekasvatusta, hygienia- ja tapakasvatusta, kuluttaja- ja yrittäjyyskasvatusta, ympäristökasvatusta, suvaitsevaisuuskasvatusta ja hyvinvointikasvatusta. Sapere- menetelmän päämäärät ovat: 1. luoda myönteinen ja luonnollinen suhde ruokaan ja syömiseen 2. tukea ja rohkaista lasta tutustumaan erilaisiin ruokiin kaikin aistein 3. tutustuttaa lasta ruoan alkuperään (kasvupaikka, kotieläimet, jalostaminen) 4. kannustaa ja rohkaista lasta kielelliseen ruokaan liittyvien aisti kokemusten ilmaisuun ja toisten kokemusten arvostamiseen 5. tukea monipuolisen ruokakulttuurin syntymistä 6. saada vanhemmat mukaan lapsen ravitsemus- ja ruokakasvatukseen huomioiden, kuinka he itse voivat tukea lastensa monipuolisia ruokailutottumuksia ja myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen 7. kokeilla ja kehittää Sapere- sensorisen oppimisen menetelmää sovellettuna varhaiskasvatuksen ravitsem uskasvatukseen. Monitahoinen yhteistyö ruoanvalmistuksesta päättävien ja ruokaa valmistavien työntekijöiden kanssa on erityisen tärkeää. Yhdessä keskustellaan, miten lapset syövät, ku inka he suhtautuvat uusiin ruokiin ja mitä viestejä vanhemmilta tulee. Yhteistyön tavoitteena on tukea ja ohjata lapsia terveellisen ja monipuolisen ravitsemuksen poluille. Yhtenä tavoitteena on laatia Kurikan varhaiskasvatukseen yhteistyössä ruokapalvelun kanssa Sapere pedagoginen ruokalista aamu- ja välipaloihin. Kurikassa noudatetaan lasten ravitsemussuositusta. Yhteistyö neuvolan, hammashuollon sekä muun terveydenhuollon kanssa edistää elin-ikäistä terveyttä. Tasapainoisen ravitsemuksen ja aktiivisen toiminnan vuorottelulla tuetaan lasten sopusuhtaista painokehitystä. Ruoan annostelu lautaselle itse, kuulostellen oman nälän suuruutta, viitoittaa niin ikään elinikäiselle kehon viestien kuuntelun ja painonhallinnan polulle. Yhteistyötä tehdään ravintoon, ruokakulttuuriin, ruoan kasvatukseen ja jalostamiseen liittyvien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Yhteistyön muotoja eri tahojen kanssa on käynnistetty ja kokeiltu muun muassa Painovoimaa liikkeellä - hankkeen puitteissa vuosina Hanke on Kurikan kaupungin ja JIK ky:n yhteishanke, jossa päämääränä on tukea lapsiperheitä painonhallinnassa. Kasvatusyhteistyö perheiden kanssa on erityisen tärkeää. Vanhemmat ovat tietoisia miten lasten kanssa toimitaan ja mitä heidän kanssa tehdään päivähoidossa. Tavoitteena on, että vanhemmilla ja päivähoidolla on yhteinen käsitys ravitsemus- ja ruokakasvatuksesta. Lapsen vasuun kirjataan yhteiset tavoitteet ruokakasvatukselle. Kuva: Vasu ja ruokakasvatus Paikka, suu nat Muoto Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Vasu) Keskustelut \ Terveelliset ateriat Ympäristö Keskustelut Tasapaino inen pälvä rytml Värit - / Syödä silmillä Kattaus Nyt 7 yr ään --- Ennen Perinneruuat A.m.. LHNI Vilimiki jl PäM Undberi. TKL Kuviot111.i'(d.ntinyt Jitri-M11tti VuorlO H'l/2009 kunnioitus

11 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Hoito, kasvatus ja opetus painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla, ja niiden merkitys vaihtelee eri tilanteissa. Tärkeimpiä kasvun ja oppimisen tilanteita ovat perushoito- ja vuorovaikutustilanteet sekä arjen pienet työtehtävät, leikki ja muu lapselle ominainen tapa toimia. Näillä edistetään lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsi on utelias, hän haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi kokee oppimisen ja onnistumisen iloa. Yhdessä toimiessaan lapset oppivat toisiltaan tietoja ja taitoja sekä kehittävät sosiaalisia - ja vuorovaikutuksen taitojaan sekä yhteisen leikin taitoja. Päivähoitopäivän arjen tilanteiden ja perushoitotilanteiden pedagoginen hyödyntämien on tärkeintä hoidon, kasvatuksen ja opettamisen kokonaisuudessa. Kiireettömyyttä ja rauhallisuutta vaalitaan erityisesti siirtymätilanteissa. 3.3 Vuorovarhaiskasvatus Vuorovarhaiskasvatuksella tarkoitetaan illalla, yöllä ja viikonloppuina annettavaa päivähoitoa. Vuorohoitoon ei ole subjektiivista oikeutta, vaan vuoropäivähoito järjestetään vain niille lapsille, joiden hoidon tarve perustuu molemman vanhemman tai ainoan vanhemman vuorotyöhön. Huoltajien työvuorolistat määrittävät sen, mihin kellon aikaan päivähoitoa kunta on velvollinen tarjoamaan. Vuorohoidossa lasten hoitoajat perustuvat huoltajien työvuoroihin. Lapsen hoitoaika on siis huoltajien työaika plus työmatkat. Yövuoron jälkeen vanhemmalla on oikeus lakisääteiseen nukkumaaikaan. Vuorovarhaiskasvatuksessa korostuu joustavan päivärytmin merkitys. Jokaisen lapsen erilainen elämänrytmi tulee huomioida toiminnan suunnittelussa sekä erityisesti varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa. Kasvattajat noudattavat yhteisiä toimintaperiaatteita. Kasvatusyhteistyön merkitys korostuu vuorovarhaiskasvatuksessa, koska lapsen uni-, valve- ja ruokarytmi vaihtelee ja siitä tulee pitää kirjaa yhteistyössä vanhempien kanssa. Näin pystytään turvaamaan lapsen hyvinvointi. Vuorovarhaiskasvatuksessa kasvattajalla tulee olla sensitiivinen työote, jotta hän pystyy aistimaan lapsen tunne- ja vireystilaa sekä soveltamaan ja suunnittelemaan vuorohoitolapsen mielekästä arkea. Perinteinen päivähoidon päivärytmi ei aina vastaa vuorohoitolapsen arjen rytmiin ja vireystilaan. Vuorovarhaiskasvatusympäristön tulee mahdollistaa samanaikaiset hyvinkin erilaiset toiminnot, kuten levon, leikkimisen, ruokailun ja ulkoilun. Vuorohoidossa kasvattajien on sitouduttava erilailla leikkiin, koska jatkuvana haasteena on lasten vaihtuvuus ja pysyvien leikkikavereiden puuttuminen. Vuorovarhaiskasvatuksessa työskenteleviltä kasvattajilta vaaditaan vahvaa sitoutuneisuutta, arvaamattomuuden- ja muutosten sietokykyä sekä vahvaa perustyön osaamista vaihtuvissa tilanteissa. Toiminnan tulee olla lapsilähtöistä ja kasvattajalta edellytetään herkkyyttä havaita tarvitseeko lapsi lepoa, lohdutusta vai syliä. Lisäksi korostuu itsenäinen työote, itsensä johtaminen sekä tiimin yhteisten periaatteiden noudattaminen eri työvuoroissa.

12 Kurikkalainen kasvattaja Kasvattajayhteisö arvioi ja kehittää toimintaansa ja ammatillista osaamistaan. Varhaiskasvatuksen ammatillisuuden kehittyminen kasvatusyhteisössä tapahtuu vuorovaikutteisessa prosessissa toisten kanssa. Kasvattaja on jatkuvassa vuorovaikutuksessa lasten, vanhempien ja toisten kasvattajien kanssa. Vuorovaikutus toisten kanssa on kuuntelemista, kuulemista, empatiakykyä, ymmärtämistä, toisilta oppimista, osaamisen jakamista ja tilannetajua. Kasvattajayhteisöltä edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. AES-mittari liitteenä. Kasvattajayhteisö mahdollistaa lämminhenkisen ja hyvän ilmapiirin, jossa lapsi kokee yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Tämän kautta syntyy lapselle tunne, että hän saa vaikuttaa omaan elämäänsä ja on osaava. Tämä kaikki on lapsilähtöisen pedagogiikan perusta. Kasvattajat ovat tietoisia sanattoman viestinnän eri ilmiöistä: ilmeet, eleet, äänenpainot. Huomioimalla lapsi yksilöllisesti esim. katseella, hymyllä, iloisella tervehdyksellä, lapsen nimen mainitsemisella, vahvistetaan lapsen itsetuntoa. Lapsi saa positiivista yksilöön kohdistuvaa huomiota kasvattajalta. Onnistuneesta vuorovaikutustilanteesta jää molemmille osapuolille hyvän olon tunne sekä kokemus ymmärretyksi tulemisesta (Alila & Parrila toim :46). Vuorovaikutus lapsen ja kasvattajan välillä on itsenäisyyttä tukevaa, toimintaa ja oppimisprosessia aktiivisesti ohjaavaa, lapsen tunnetiloja tunnistavaa ja niihin herkästi ja lämpimästi vastaavaa. Kasvattajien tehtävänä on suunnitella toimintaa ja rakentaa oppimis- ja toimintaympäristöä siten, että siinä näkyvät lapselle ominaiset tavat toimia. Toiminnalliset valinnat nousevat valtakunnalliseen varhaiskasvatuksensuunnitelmaan kirjatuista sisällöllisistä orientaatioista. Kasvattajien ja vanhempien välistä kasvatusyhteistyötä ohjaavat kasvatuskumppanuuden periaatteet: luottamus, kunnioitus, kuunteleminen ja keskustelu. Yhteistyön keskiössä on lapsi, ja yhteistyöllä syntyy kokonaisvaltainen näkemys lapsesta. Lapsikohtaisiin vasuihin kirjataan yhteiset tavoitteet varhaiskasvatustoiminnalle. Tärkeää on siis muistaa, että lapsivasuissa ei aseteta tavoitteita lapselle, vaan toiminnalle. Kasvattajayhteisö sitoutuu vasussa kirjattuihin tavoitteisiin. 3.5 Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatus on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuus. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelun lähtökohtana ovat lapselle ominaiset tavat toimia sekä pienryhmätoiminta, joka mahdollistaa myös lasten systemaattisen havainnoinnin. Varhaiskasvatusympäristö on viihtyisä, ja se kannustaa lasta leikkimään, liikkumaan, tutkimaan, toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Se on muunneltavissa, ja lapsella on mahdollisuus osallistua ympäristönsä rakentamiseen. Lapsen ideat ja ajatukset koetaan tärkeinä. Kasvattajan tehtävänä on oppimisympäristön jatkuva havainnointi ja rikastuttaminen niin, että se vastaa kulloisenkin lapsiryhmän muuttuvia tarpeita. Kasvattaja rikastuttaa oppimisympäristöä esimerkiksi järjestämällä mahdollisuuden pestä nuken pyykkiä oikealla vedellä. Kasvattajan tehtävänä on huolehtia, että lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen työskentelyyn, kuten piirtämiseen, maalaamiseen, askarteluun, muovailuun, helmien pujotteluun, rakenteluun. Varhaiskasvatusympäristön ilmapiiri on myönteinen ja kiireetön. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteisöllisyyden kehittymiseen. Sen pohjana on kasvattajien välinen hyvä vuorovaikutus ja yhteisesti sovitut arvot, toiminta-tavat ja säännöt. Kasvattajat tukevat ja vaalivat lasten ystävyyssuhteita, leikkiä ja vuorovaikutusta.

13 Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kielellä on keskeinen merkitys varhaiskasvatuksessa ja sen kaikessa toiminnassa. Tämä ilmenee etenkin lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan, ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kasvattajan tehtävänä on rikastuttaa lapsen kieltä, ajattelua ja maailmaa nimeämällä asioita ja tapahtumia, lukemalla tarinoita, loruja ja satuja, jutustelemalla, kyselemällä ja lapsen kanssa yhdessä keskustelemalla. Kieli on ajattelun ja ilmaisun sekä vuorovaikutuksen väline. Lasta ohjataan ja kannustetaan vuorovaikutukseen lasten ja aikuisten kanssa sekä monipuoliseen kielelliseen ilmaisuun satujen, lorujen, riimien ja esitysten avulla. Lapsen yksilöllistä kielenkehitystä tuetaan Lapselle ominainen tapa toimita Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteen eri alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Ne ovat varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta Leikkiminen Leikki on mukana kaikissa lapselle ominaisissa tavoissa toimia. Leikki on lapselle tapa ajatella, tapa toimia, tapa oppia, tapa käsitellä ja prosessoida näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikki nähdään siksi kurikkalaisessa varhaiskasvatuksessa lapsen päivittäiseksi oikeudeksi. Leikkiessään lapsi kokee riemua, onnea ja tyydytystä. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Lapselle leikin merkitys on leikissä itsessään. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa lapsen pitkäkestoinen keskeytymätön leikki. Kasvattaja ymmärtää lapsen oppivan leikkiessään ja siksi kasvattaja myös käyttää leikkiä pedagogisena välineenä rakentamalla leikkiympäristöä mahdollisimman monipuoliseksi oppimisympäristöksi. Leikkiympäristönä luodaan tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Sitä ylläpidetään ja uudistetaan lasten tarpeiden, kiinnostuksen kohteiden ja leikin kehitysvaiheiden mukaisesti. Leikkiympäristö on monipuolinen, muunneltava, innostava ja lasten taidoille sopiva sekä lasten keskinäistä vuorovaikutusta tukevaa. Kasvattaja tarttuu lasten kehittämiin ideoihin, ideoi yhdessä lasten kanssa ja auttaa järjestelyissä sekä tuo uusia välineitä ja materiaaleja. Kasvattajien leikin tukemisen ja leikkiympäristön suunnittelun lähtökohtana on leikin havainnointi, tietoisuus lasten leikin kehitysvaiheesta ja mielenkiinnonkohteista. Kasvattajat havainnoivat ja dokumentoivat leikkiä löytäen tasapainon lasten oma-ehtoista leikin ja kasvattajan leikin ohjaamisen välillä. Pienryhmätoiminta ja lasten osallisuus ja yhteistoiminnallisuus ovat avainasioita leikkimisessä. Leikkiessä lapsi oppii sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikutustaitoja. Vertaisryhmä vaikuttaa merkittävästi leikin kulkuun. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa. Leikissään lapset jäljittelevät vanhaa ja luovat uutta. Leikin kautta lapsi asettuu toisen asemaan ja oppii empatia- ja tunneälyn taitoja. Lapsen oma leikkimaailma on alue, jossa missä lapsi voi käyttäytyä lapsen kaltaisesti mutta jäljitellen aikuisten toi-

14 13 mintoja. Leikin, sadun ja taikamaailman kautta lapsen on mahdollista turvallisesti käsitellä myös pelkoaan ja suruaan sekä ahdistustaan. Ulkoilu kuuluu suomalaiseen päivähoitoon olennaisesti joka päivä. Ulkoilu mahdollistaa leikit ulkona lähiympäristön luonnossa. Jokainen arjen hetki on merkityksellinen lapselle, kasvattajat panostavat huolelliseen suunnitteluun jolloin arjen hetkien kiireettömyys ja lämminhenkisyys toteutuu Liikkuminen Liikkuminen on yksi lapselle ominaisista tavoista toimia. Jokapäiväinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lupa liikkua ja innostaminen liikkuvaan leikkiin kuuluvat varhaiskasvatukseen päivittäin. Liikkeen avulla lapsi ilmaisee tunteitaan ja kokemuksiaan, kokee elämyksiä ja oppii uutta. Liikkuessaan lapsi tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä -suhteessa niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiinkin ominaisuuksiin. Liikkumisen avulla lapsen motoriset kyvyt (koordinaatio, voima, liikkuvuus ja ketteryys) ja havaintotoiminnot (tasapaino, näkö, tunto, kuulo ja kosketus) kehittyvät. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Kehontuntemuksen ja omien taitojen kokeilemisen kautta lapsi oppii myös olemaan riittävän varovainen liikkuessaan. On tärkeää tarjota liikkumismahdollisuuksia erilaisissa ympäristöissä, jotta perusliikkumisen taidot kehittyvät vahvoiksi ja lapsi pystyy soveltamaan taitojaan. Perusliikkumisen taitoja ovat: käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen ja kiinni ottaminen, potkaiseminen ja lyöminen. Päivähoidossa harjoitellaan lisäksi hiihtämisen ja luistelemisen alkeita. Kasvattajien tulee sitoutua vahvistamaan jokaisen lapsen luontaista halua liikkua sekä kannustamaan uuden oppimisessa. Olennaista on, että jokainen lapsi saa kokea liikkumisen riemua omissa kokeiluissaan ja liikkuessaan yhdessä muiden kanssa. Lapsia kannustetaan yrittämään, harjoittelemaan ja soveltamaan liikkumistaitojaan luovasti. Liikkumisessa korostetaan kaikkien mahdollisuutta osallistua ja onnistua omalla taitotasollaan. Vertailua ja suorituskeskeisyyttä vältetään. Lapsia ohjataan huomaamaan oma kehittymisensä harjoittelun ja uuden kokeilemisen tuloksena (epäsuora vahvistaminen). Liikkumista koskevat kiellot pyritään kääntämään myönteisiksi toimintaohjeiksi. Sen sijaan että sanotaan älä juokse sanotaankin kulje kävellen tai pysähdy. Liikunnan iloa korostettaessa lapselle muodostuu myönteinen suhde omaan kehoon, omiin kykyihin ja liikkumiseen yleensä. Lapsi oppii, että liikkuminen on osa terveellistä elämäntapaa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Ylärajaa lapsen liikunnalliselle toimimiselle ei ole, sillä lapsi säätelee luonnostaan toimintaansa lepäämällä sopivasti siten, ettei kuormitus kasva liian suureksi. Kasvattajien tulee olla tietoisia lapsen motorisen kehityksen etenemisestä siten, että havainnoidessaan säännöllisesti jokaisen lapsen motorista kehitystä, he pystyvät karkeasti arvioimaan kehityksessä näkyviä viiveitä tai poikkeamia. Kurikassa on käytettävissä Sensomoottori -aistiharjoitusohjelma oppimisvalmiuksien (hermoston toiminta, aistien käyttö, motoriikka) edistämiseen lapsiryhmissä. Harjoitusohjelma on tarkoitettu vuotiaille, ja sen sisältöä voidaan valikoiden harjoitella jo 3-4 -vuotiaiden kanssa.

15 14 Hyvä varhaiskasvatusympäristö innostaa lasta liikkumaan, leikkimään, oppimaan uusia asioita ja kehittämään omia taitojaan. Liikuntaleikeissä kehittyvät paitsi lasten motoriset, myös sosioemotionaaliset taidot ja kognitiiviset kyvyt. Liikkuvia leikkejä sovelletaan päivähoidossa opeteltavien asioiden harjoittelussa. Lapsella tulee olla jatkuvasti vapaasti käytettävissä erilaisia tarkoituksenmukaisia välineitä omaehtoiseen, yksin tai yhdessä tapahtuvaan liikkumiseen sekä sisätiloissa että ulkona. Hoitopaikan oma piha, ympäröivä luonto ja alueen liikuntapaikkojen mahdollisuudet sekä pienryhmätoiminta hyödynnetään tarjottaessa lapsille monipuolisia liikkumiskokemuksia Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen lähtökohtana ovat lapsen omat kokemukset. Taiteellinen kokeminen syntyy ympäristössä jossa elämykset tarjotaan musiikin, kuvallisen, tanssillisen ja draamallisen toiminnan sekä kädentaitojen ja kirjallisuuden kautta. Lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta. Lasta rohkaistaan luovuuteen. Lapsen luontaista luovuutta ei saa tukahduttaa! Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa on kaikki mahdollista ja leikisti totta. Kasvattaja tukee lapsen omaa mielikuvitusta ja luovaa toimintaa antaen välineitä ja mahdollisuuksia myös omaehtoiseen toimintaan. Lapsi saa itse päättää, sillä "on onni teherä itte - yhyres muiren kans!". Kasvattajayhteisön tulee antaa päivittäin lapselle tilaa, aikaa ja rauhaa taiteelliseen ilmaisuun ja kokemiseen, tarvittaessa myös apua. Lapsella tulee olla jatkuvasti vapaasti käytettävissä erilaisia tarkoituksenmukaisia välineitä omaehtoiseen, yksin tai yhdessä tapahtuvaan taiteelliseen ilmaisuun. Lapselle annetaan mahdollisuus toimia taiteen eri alueilla, kuten maalaaminen, piirtäminen, soittaminen, laulaminen, rakentaminen, näytteleminen, tanssiminen, nikkaroiminen, askarteleminen, ompeleminen, sadut, runot, lorut yms. Kasvattajayhteisö havainnoi ja dokumentoi lasten taiteellista toimintaa Töitä asetetaan varhaiskasvatusympäristössä myös esille. Kurikan varhaiskasvatus järjestää vuosittain lasten töiden näyttelyn Kurikan kirjaston kanssa. Varhaiskasvatusympäristön tulee olla sellainen, että se innostaa ja antaa lapselle mahdollisuuden taiteelliseen tuottamiseen ja kokemiseen, kokeiluun ja tutkimiseen. Kasvattajayhteisö tekee myös mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisen kulttuuritoimen ja muiden lastenkulttuurin parissa olevien asiantuntijoiden kanssa. Taiteesta iloitseva ja nauttiva kasvattajayhteisö luo innostavan ilmapiirin ja on samalla esikuvana taiteeseen suhtautumisen tavoista Tutkiminen Tutkiminen on lapselle jo varhain alkavaa luontaista ja jokapäiväistä toimintaa, joka auttaa lasta jäsentämään ympäröivää maailmaa. Lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen kokeilemiseen yksin

16 15 ja yhdessä muiden kanssa leikkien, liikkuen, kosketellen, kuunnellen, puhuen, tuntien ja tutkimusvälineillä tutkien. Itse ihmettelemällä, kokeilemalla, oivaltamalla, keksimällä ja tutkimalla lapsi löytää ilon ja tärkeimmät polut kasvuun ja kehitykseen. 3.8 Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Kasvattajien tehtävä on luoda tutkimiselle innostava, avoin ja kannustava ilmapiiri. He antavat aikaa ja tilaa tutkimiselle ja ihmettelylle. Kasvattajat ovat kiinnostuneita lapsen huomioista, havainnoista, kysymyksistä ja kokemuksista. Näin toimimalla kasvattaja kannustavat lapsen omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta. Kasvattajat toteuttavat lasten kysymysten ja mielenkiinnonkohteiden pohjalta suunniteltuja tutkimusprojekteja pienryhmissä. Tutkimusprosessien dokumentointi on tärkeää varhaiskasvatustoiminnan näkyväksi saamisessa. Siksi kasvattajien tulee havainnoida ja kirjata lasten ajatuksia ja havaintoja ennen ja jälkeen projektin. Myönteinen ja kannustava varhaiskasvatusympäristö tukee lapsen tutkivaa toimintaa. Varhaiskasvatusympäristö on monipuolinen ja tarjoaa erilaisia mielenkiintoa herättäviä materiaaleja ja välineitä (esim. kiikarit, kamera, luuppi, mikroskooppi, suurennuslasi). Lapsella on myös mahdollisuus itse rikastuttaa varhaiskasvatusympäristöä. Lähiympäristö ja luonto sekä luonnon ovat tärkeä osa tutkimisen ympäristöä. Lapsi oppii koko ajan käsittelemään uutta tietoa erilaisissa tilanteissa vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa jo olemassa olevien taitojen ja tietojen avulla. Kieli on vuorovaikutuksen tärkein oppimisväline kaikilla orientaatioiden alueilla. Orientaatiot muodostavat aikuisille kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuisen tulee tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. Orientaatiot toimivat pääasiassa kasvattajan työvälineenä, ja keskeisenä piirteenä tulee olla toiminnan kokonaisvaltaisuus ja soveltuvuus lapsen ikäkaudelle. Kasvattajalla tulee olla riittävästi tietämystä lapsen kasvusta ja kehityksestä, ja kasvattajan tulee ottaa huomioon lapsen kiinnostuksen kohteet ja kokemukset sekä lapselle ominainen tapa toimia. Varhaiskasvatuksessa lapselle ei aseteta oppimiseen liittyviä suoriutumisvaatimuksia Matemaattinen orientaatio Varhaiskasvatuksessa matemaattista ajattelua tapahtuu arkipäivän tilanteissa, mm. keskusteluissa, peleissä, leikeissä, musiikissa ja liikunnassa. Matemaattista vertaamista, päättelemistä ja laskemista tapahtuu eri tilanteissa leikinomaisesti lapselle tuttujen ja häntä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla Luonnontieteellinen orientaatio Luonnontieteessä havainnoidaan, tutkitaan ja keskustellaan mm. luonnosta, eläimistä, kasveista, luonnon ja ympäristön suojelusta, sään ja vuodenaikojen vaihtelusta ja tutustutaan kierrätykseen, jätteiden lajitteluun ja kestävään kehitykseen. Varhaiskasvatuksessa tehdään metsäretkiä ja muita erilaisia retkiä lähiympäristöön.

17 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä tarinoiden, esineiden ja dokumenttien kautta. Lapsi perehtyy menneisyyteen myös oman perheensä historian kautta. Juhlatraditiot, perinneruoat, kotiseudun ja paikkakunnan rakennukset ja museoesineet tutustuttavat perinteeseen ja antavat samalla vertailupohjaa nykypäivään Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Aistimusten, tuntemusten, kokemusten, luovan ajattelun ja elämysten kautta lapselle syntyy tunne kauneudesta, harmoniasta, melodiasta, rytmistä, tyylistä, jännityksestä ja ilosta Eettinen orientaatio Eettiseen kasvatukseen sisältyy vastuu itsestä, toisesta ihmisestä ja ympäristöstä. Lapsen jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita pohditaan ja tarkastellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmasta. Päivittäisten tapahtumien yhteydessä voidaan myös käsitellä luontevasti oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä. Asioista keskusteltaessa lapsen kehitystaso tulee ottaa huomioon. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lapsen elämään. Asioita käsitellään niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi Uskonnolliskatsomuksellinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellisessa orientaatiossa tarjotaan mahdollisuus hiljentyä ja ihmetellä, kysellä ja pohtia. Uskontokasvatusta annetaan vanhempien toiveet huomioiden. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan lapsia lähellä olevien uskontojen ja katsomusten tapoihin, perinteisiin sekä tärkeimpiin juhliin. Vierailuiden, tutustumiskäyntien ja tapahtumien muodossa tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa.

18 17 4. Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa 4.1 Kasvatuskumppanuus (kasvatusyhteistyö) Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä sovittujen arvojen ja tavoitteiden pohjalta lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusvastuu ja oman lapsensa paras tuntemus. Varhaiskasvatushenkilöstöllä puolestaan on pedagoginen tieto ja osaaminen. Kasvatusyhteistyö lähtee lapsen tarpeista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen edun ja oikeuksien turvaaminen. Lapsella on oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen kehitykseen, eheisiin ihmissuhteisiin sekä hoivaan ja hellyyteen. Hyvällä vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys kasvatusyhteistyön toteutumisessa. Se tarkoittaa keskustelua päivittäin, lapsen ja vanhempien aitoa kuulemista ja kiinnostusta lasta koskevista asioista. Toiminta edellyttää avointa ja rehellistä keskustelua, jossa vanhempien toiveilla ja odotuksilla on suuri merkitys. Molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus luovat aidon kasvatusyhteistyön perustan. Yhteistyön merkitys korostuu erityistilanteissa. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen alueilla voi esiintyä tehostetun tai erityisen tuen tarvetta. Kasvatusyhteistyön tavoitteena on myös tunnistaa ja puuttua mahdollisiin lapsen kehitykseen liittyviin haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Hyvän varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksenä on lapsen ympärillä toimiva yhteistyö. Moniammatillisen yhteistyön avulla lapselle ja perheelle voidaan tarjota oikein ajoitettu, riittävän varhainen ja tarpeenmukainen tuki. 4.2 Vanhempien osallisuus yksikön toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päivähoidon arkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmat voivat tulla katsomaan lapsen toimintaa päivähoitopaikassa. Kurikassa on myös suunnitelmissa ottaa käyttöön virtuaaliviestintä esim. web-ohjelmat. Päävastuu yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta on henkilökunnalla. Vanhemmilla on yhdessä muiden vanhempien kanssa mahdollisuus vaikuttaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön sekä sen arviointiin. Tavoitteena olisi, että varhaiskasvatussuunnitelma olisi koko kasvatusyhteisön yhdessä laatima, aktiivisesti käytössä ja sen sisältö perusteineen olisi sekä kasvattajien että vanhempien tiedossa. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista tulisi arvioida ja kehittää määräajoin ja tarvittaessa. 4.3 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja sen arviointi Henkilökunnan tehtävänä on päivittäin havainnoida lapsen kehitystä, kasvua ja oppimista systemaattisesti ja tietoisesti. Tämä havainnointitieto otetaan huomioon, kun keskustellaan vanhempien kanssa kodin ja päivähoidon yhteisistä tavoitteista. Lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta keskustellaan eli tehdään varhaiskasvatussuunnitelma. Henkilökunta huolehtii siitä, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esioppilaan oppimissuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä. Oman työnsä tueksi henkilökunnalla tulee olla

19 18 lapsiryhmälle asetetut toiminnan tavoitteet kirjattuna ja itselleen näkyvillä. Näin on mahdollisuus vaikka päivittäin tarkistaa tavoitteet ja arvioida niiden toteutumista. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa huomioidaan lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet, mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Lapsen kehitystä vahvistavat myönteiset tekijät huomioidaan suunnitelmaa tehdessä. Lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät huolen aiheet tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyökäytännöistä sekä varhaiskasvatus-suunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Lasten vasuissa ei aseteta tavoitteita lapselle vaan kasvatustoiminnalle. Lapsivasuissa asetetut kasvatustoiminnan tavoitteet ovat pohjana mahdollisten ryhmävasujen laadinnassa. Ryhmävasuja tehdessä hyvänä tukena on nk. Heinämäen valikko (liitteenä 3).

20 19 5. Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen Erityistä tukea tarvitsevat lapset, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös lapset, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön yhteinen tarkastelu tai aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Varhaiserityiskasvatuksen vuosikello Elokuu toimintakauden suunnittelua lapsiin tutustuminen ja lasten havainnointi alkaa perhepäiväkodeissa ja päiväkodeissa yhteistyö kuntouttavien tahojen kanssa alkaa taito-arviointien infoesite (tiedote) vanhemmille Ekapeli-tiedote eskareiden koteihin Syyskuu esikoululaisten taitoarvioinnit alkavat varhaiskasvatussuunnitelmien, esioppilaiden oppimissuunnitelmien ja Hojks:ien laatiminen alkaa Lokakuu varhaiserityiskasvatuksen erityisavustajien ja -lastenhoitajien kokoontuminen toimintaterapeutti, puheterapeutti, kuntoutusohjaaja ja erityislastentarhanopettajat lasten kuntoutustyöryhmä (lakuryhmä) kokoontuu esioppilaiden huolta koskevissa asioissa lastentarhanopettajan tukena toimiminen pedagogisten arvioiden ja selvitysten tekemisessä monitahoisten- ja oppilashuoltoryhmien (OHR) kokoontuminen alkaa esiopettajien tekemät majakka-arvioinnit alkavat Marraskuu Joulukuu ala-asteiden rehtoreille tieto lapsista, jotka tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea 1. luokalla ja lapsista, jotka tarvitsevat 1. oppivelvollisuusvuotenaan päiväkodissa erityisopettajan palveluita Tammikuu lasten kuntoutustyöryhmä (lakuryhmä) kokoontuu esioppilaiden huolta koskevissa asioissa mahdolliset avustajatarpeet tulevaa syksyä varten kartoitetaan Helmikuu tulevien 1. luokan oppilaiden vanhempien info-tilaisuus esiopetukseen, kouluun ja aamu- iltapäivätoimintaan ilmoittautuminen

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 Simunan laulu Metsän suojassa Simunassa on meidän päiväkoti. Täällä on kivaa meillä, kaikilla kavereilla. Päiväkoti Simunassa kaikilla leppoista

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNTA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PUNKALAITUMEN KUNTA PÄIVÄHOITO 2013 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN KUVAUS 4 2 PÄIVÄHOIDON ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 5 2.1 Punkalaitumen kunnan arvot 5 2.2 Punkalaitumen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli?

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä osallisuuden riemu? VARHAISKASVATUS Tietoa pienten lasten vanhemmille Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot