Haastavina aikoina kannattaa sijoittaa kultaan

Transkriptio

1 Haastavina aikoina kannattaa sijoittaa kultaan Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja

2 EKP lupasi vuonna 2012 tehdä "kaiken tarvittavan" euron pelastamiseksi. Nyt on selvää, että lupaus ei tarkoittanut muuta kuin yhä railakkaampia raharuiskeita kriisivaltioiden ja -pankkien tukemiseen. Tätä menoa "kaikki tarvittava" tarkoittaisi ja tarkoittaa, että pelastustoimien päätteeksi taivaalta sataisi ja sataa vielä euroja.

3

4 Mikä on nykyinen talouden terveys? Auttoiko halpa raha ulos kriisistä? Oliko se tarkoitus?

5 Euroalueen työttömyys pysyi korkealla. Työttömyysaste oli 10,5 prosenttia. Vuosi sitten elokuussa työttömyys oli 11,5 prosenttia. Suomen työttömyys oli 9,4 prosenttia elokuussa, eli keskiarvon alapuolella. Keskiarvoa kuitenkin nostavat huomattavasti Kreikka ja Espanja yli 20 prosentin työttömyysasteillaan. Euroopassa on enemmän maita, joissa on pienempi työttömyys kuin Suomessa, kuin maita joissa on suurempi työttömyys. Eurostat,

6 Julkisyhteisöjen alijäämä EU-28:ssa julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa BKT:hen pieneni vuoden ,2 %:sta -2,9 %:iin vuonna Euroalueella alijäämä pieneni -2,9 %:sta -2,4 %:iin. Neljässä jäsenvaltiossa Tanskassa, Saksassa, Virossa ja Luxemburgissa julkinen tase oli ylijäämäinen vuonna :ssa EU:n jäsenvaltiossa (Bulgariassa, Tšekissä, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Maltassa, Alankomaissa, Itävallassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Ruotsissa) alijäämä oli vuonna 2014 enintään - 3,0 % BKT:stä (katso kuvio 1). Italian alijäämä oli -3,0 % BKT:stä vuonna Alijäämäsuhde oli vuonna 2014 enemmän kuin -3,0 % BKT:stä 12 jäsenvaltiossa. Suurimmat julkisyhteisöjen alijäämät (prosentteina BKT:stä) tilastoitiin Kyproksessa (- 8,8 %), Espanjassa (-5,8 %), Kroatiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kummassakin -5,7 %). Niistä 12 jäsenvaltiosta, joissa alijäämäsuhde oli enemmän kuin -3,0 % BKT:stä, kymmenessä alijäämä oli ollut suurempi kuin -3,0 % myös kolmena edellisenä vuotena, eli koko taulukon 1 kattaman tilastointikauden ajan.

7

8 Julkinen velka EU-28:ssä julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kasvoi vuoden 2013 lopun 85,5 %:sta 86,8 %:iin vuoden 2014 lopulla. Euroalueella suhde kasvoi 90,9 %:sta 91,9 %:iin. Kaiken kaikkiaan 16 jäsenvaltiossa velkasuhde oli yli 60 % BKT:stä vuonna Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2014 lopulla alhaisin Virossa (10,6 %), Luxemburgissa (23,6 %) ja Bulgariassa (27,6 %) (ks. kuvio 2). Vuonna 2014 julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 20 jäsenvaltiossa. Velkasuhde pieneni kahdeksassa jäsenvaltiossa. Eniten velkasuhde kasvoi vuosien 2013 ja 2014 välillä Sloveniassa (10,6 prosenttiyksikköä) ja Bulgariassa (9,3 prosenttiyksikköä).

9 Kreikan lisäksi myös muilla talousvaikeuksissa olevilla Kreikan yhteisvaluuttamailla lisäksi myös muilla on entistä talousvaikeuksissa suurempia vaikeuksia olevilla saada yhteisvaluuttamailla velkaisuutensa hallintaan. on entistä suurempia vaikeuksia saada velkaisuutensa Toiseksi velkaisimman hallintaan- euromaan, Italian valtionvelka kasvoi Toiseksi viime vuonna velkaisimman 132,1 prosenttiin euromaan, bkt:sta. Italian valtionvelka kasvoi viime Kolmanneksi vuonna 132,1 velkaisimman prosenttiin valtion bkt:sta. Portugalin velat olivat Kolmanneksi nousseet 130,2 velkaisimman prosenttiin valtion bruttokansantuotteesta. Portugalin velat olivat nousseet Neljännellä 130,2 sijalla prosenttiin ollut Irlanti bruttokansantuotteesta. oli onnistunut painamaan Neljännellä velkojen suhteen sijalla ollut 109,7 Irlanti prosenttiin oli onnistunut bkt:sta. Vielä painamaan vuotta velkojen aiemmin suhteen suhdeluku 109,7 oli prosenttiin Irlannissa ollut bkt:sta. 123,2 prosenttia. Yhtälailla euromailla on on yhä yhä hankalampaa saada budjettivajeitaan kuriin. Toiseksi suurimmassa yhteisvaluuttamaassa Ranskassa alijäämä oli oli 4,0 4,0 prosenttia eli kymmenyksen eli kymmenyksen edellisvuotta edellisvuotta pienempi. pienempi. Pahin alijäämä oli oli Kyproksella, 8,8 8,8 prosenttia. Espanjan budjettivaje oli oli kuroutunut 5,8 5,8 prosenttiin vuotta aiemmasta 6,8 prosentista. 6,8

10

11 Kuka maksaa nämä lainat takaisin ja miten? Onko se mahdollista ollenkaan?

12 Euroopan unionin akuutti pankkikriisi on taltutettu, mutta perusongelma on vain pahentunut. Euroopan valtioiden kilpailukykyerot eivät ole poistuneet, ja markkinoiden kokonaiskysyntä on romahtanut. Ratkaisu on ollut yksinkertainen..

13 Euroopan taloudellinen tilanne ei ole periaatteessa muuttunut, vaan suuri osa velasta on vedetty markkinoilta ja siitä ovat nyt vastuussa Euroopan veronmaksajat.

14 Onko velkakriisi todellakin loppunut?

15 . Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskorkonsa tasan nollaan. Päätös tuli yllätyksenä keskuspankkia seuraaville ekonomisteille. Arvopaperien osto-ohjelmaansa eli niin sanottua määrällistä elvytystä (QE) EKP päätti kasvattaa 80 miljardiin euroon kuukaudessa aiemmasta 60 miljardista eurosta. Markkinoilla oli povattu EKP:n kasvattavan ostoja vain kymmenellä miljardilla eurolla. Lisäksi EKP laajentaa osto-ohjelman piiriin kuuluvien arvopaperien kirjoa ja käynnistää uusia pitkäaikaisen rahoituksen toimia.

16 EKP haluaa kirittää inflaatiota Toimillaan EKP pyrkii saamaan euroalueen hidasta talouskasvua vauhtiin ja kiihdyttämään sitkeästi hitaana matelevaa inflaatiota. Viime kuussa inflaatio vaipui jälleen negatiiviseksi yllettyään tammikuussa vain 0,3 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti on pysytellyt alle EKP:n tavoitteleman kahden prosentin vuodesta 2013 lähtien. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on kuluvan vuoden aikana toistuvasti sanonut EKP:n olevan valmis tarvittaessa lisätoimiin euroalueen talouden tukemiseksi. Tämänpäiväiselle korkokokoukselle hän oli puheissaan ajoittanut rahapolitiikan uudelleentarkastelun.

17

18 Velkakriisin ratkaisuun ei ole muuta vaihtoehtoa kuin inflaatio. Ei ole väliä mikä nimi sille annetaan (periaatteessa painetaan vielä lisää rahaa, tai otetaan lisää lainaa) tai kuinka nopeasti se tulee.

19 BREAKING: #Draghi open to #HelicopterMoney: "But need strict no-flyzones over finance ministries, otherwise monetary financing.

20 Kriisin vaiheet: 1. Pankkien rahoituskriisit 2. Talouskriisit häpeän myöntäminen 3. Tilapäisratkaisut Valtion(EU:n; EKP:n) tukipaketit, väliaikainen menestys 4. Inflaatio - Inflaation vaihtuminen hyperinflaatioksi 5. Globaalit rahauudistukset

21 Jos uskot, että kriisi on ohi, et sijoita kultaan. Jos uskot, että velkakriisi jatkuu, on syytä miettiä kultaan sijoittamista.

22 Kullan hinta on viime aikoina laskenut, koska uskotaan että kriisi on ohi. Mutta onko?

23 Kullan hinnan muutos: Kullan hinta on noussut edellisen vuoden aikana 2,6%(EUR) ; 8,4%(USD) Viimeisen viiden vuoden aikana kullan hinta on noussut 12%(EUR), laskenut 11%(USD) Viimeisten kymmenen vuoden aikana kullan hinta on noussut 145%(EUR), 125%(USD)

24

25

26

27

28 Kulta ei ole yhä kalliimpaa, rahan arvo on yhä halvempaa.

29 Suosittelemme fyysistä kultaa Virtuaalikulta ei ole valvottua. Virtuaalikulta ei ole varmistettua. Virtuaalikulta ei ole käytettävissä juuri tarvittavalla hetkellä. Fyysisen ja virtuaalikullan hinnat voivat mennä täysin eri suuntiin kolmen vuoden kuluttua.

30 TAVEX ON PALVELUKSESSANNE JOKA PÄIVÄ JA TOIMII: Suomessa Ruotsissa Tanskassa Norjassa Latviassa Virossa Bulgariassa Puolassa

31 Tavex Oy Perustettu vuonna 1991 Suomessa vuodesta 1996 Myynyt fyysistä sijoituskultaa vuodesta : 835 kg 2007: 1400 kg 2008: 2150 kg 2009: 1500 kg 2010: 1750 kg 2011: 2800 kg 2012: 2300 kg 2013: 3150 kg 2014: 2900 kg 2015: 2880 kg 2016: 680kg( ) Pohjoismaiden suurin sijoituskultayritys Konsernissa töissä yli 200 henkilöä

32 Tavex edustaa seuraavia tehtaita:

33 Tavex Oy tarjoaa asiakkailleen Parhaan hinnan Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Tanskassa, Norjassa, Bulgariassa, Puolassa ja Latviassa Suuremmissa kaupoissa erikoishinnat Mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa Kultaa on mahdollista ostaa myös verkkokaupasta osoitteesta Tavex Oy toimii kultapankin periaatteella: ostaa ja myy kultaa

34