SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje"

Transkriptio

1 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje Sanna Faari ja Johanna Salpakari Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu,diak itä Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Faari Sanna & Salpakari Johanna. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus, ohjauskansio ja kotihoito-ohje. Pieksämäki, kevät 2009, 77 s., 6 liitettä. Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda mahdollisimman kattava sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio ja kotihoito-ohje Leppävirran terveyskeskuksen vuodeosastolle yksi, osaston toiveesta. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio on tarkoitettu vuodeosasto yhden hoitajille. Opinnäytetyön tarkoitus on tukea vuodeosaston hoitajien sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaustyötä. Kotihoito-ohje puolestaan on tarkoitettu sydämen vajaatoimintaan sairastuneille potilaille. Se tukee heidän kotona selviytymistään ja auttaa heitä huomioimaan heidän tilaansa vaikeuttavia tekijöitä ajoissa. Kotihoito-ohje on tehty potilaan näkökulmasta ja se on tehty mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Ohjauskansio ja kotihoito-ohje luotiin teorian pohjalta. Teoria muodostettiin erilaisten lähdemateriaalien ja tutkimusten perusteella. Ohjauskansiossa käsitellään sydämen vajaatoimintaa. Kansiossa selvitetään, miten sydämen vajaatoiminta syntyy ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Ohjauskansiossa käsitellään myös sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyötä ja ohjausta. Ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen selkeyttä ja asianmukaisuutta testattiin antamalla se luettavaksi vuodeosasto yhden hoitohenkilökunnalle. Palaute kerättiin erillisellä kyselyllä. Hoitohenkilökunnasta 9 antoi palautetta. Palaute oli kuitenkin monipuolista. Ohjauskansiota pidettiin selkeänä, ajankohtaisena ja käytännöllisenä. Kotihoito-ohjetta pidettiin asiasisällöltään riittävänä, kotihoitoa tukevana ja selkeänä. Muutamia rakentavia parannusehdotuksia tuli esille. Palautteen sisällöstä saamiemme tietojen perusteella ohjauskansio ja kotihoito-ohje vastaavat kohderyhmän tarpeita. Asiasanat: sydämen vajaatoiminta, potilasohjaus, hoitotyö

3 ABSTRACT Faari Sanna and Salpakari Johanna. Guidance of Cardiac Insufficiency Patients, Guidance Manual and Home Care Instructions. 77 p., 6 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2009 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. The purpose of this thesis was to create a comprehensive guidance manual and home care instructions for cardiac insufficiency patients. The instructions were compiled for ward no. 1 of Leppävirta Health Centre by their request. The guidance manual of cardiac insufficiency patients is intended for the nurses at ward no 1. This thesis aims at supporting the counselling that nurses give to cardiac insufficiency patients. The home care instructions are intended for the cardiac insufficiency patients themselves. It helps patients to cope with their condition at home and supports them to pay early attention to factors that may complicate their condition. The home care instructions have been compiled keeping in mind the patient s point-of-view and comprehensibility. The guidance manual and home care instructions are theory-based. Different resource materials and studies were used for theory construction. The guidance manual examines cardiac insufficiency. It explains how cardiac insufficiency develops and what the contributing factors are. The guidance manual also discusses nursing and counselling of cardiac insufficiency patients. The nursing staff of ward no. 1 read the guidance manual and home care instructions to test clearness. Feedback was collected in a separate questionnaire. Nine staff members gave feedback. The given feedback was versatile. The staff regarded the guidance manual as clear, up-to-date and practical. The home care instructions were considered to be clear, adequate in information and supporting home care. Some constructive suggestions for improvement were also given. The feedback however suggests that both the guidance manual and the home care instructions meet the needs of the target groups. Key words: cardiac insufficiency, patient counselling, nursing

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Mitä sydämen vajaatoiminta on? Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ja sairauden ennuste Sydämen vajaatoiminnan oireita Sydämen vajaatoiminnan toteaminen Sydämen vajaatoiminnan hoito ja lääkehoito SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Etiikka potilasohjauksessa ja hoitoon sitoutumisessa Potilasohjaus Sairaanhoitajan oma motivaatio potilasohjauksessa Hyvän potilasohjauksen tavoitteet Potilasohjauksen sisältö ja menetelmät Kirjallinen potilasohje Potilasohjauksen suunnittelu ja arviointi OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön tarve ja ratkaistava ongelma Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön kohderyhmä ja kohteen esittely OHJAUSKANSION JA KOTIHOITO-OHJEEN LAATIMISPROSESSI OHJAUSKANSION JA KOTIHOITO-OHJEEN ARVIOINTI Palautekyselyn toteutus Palautekyselyn tulokset POHDINTA...30 LÄHTEET...33 LIITTEET: Liite 1: Saatekirje kyselylomakkeeseen Liite 2: Kyselylomake hoitohenkilökunnalle Liite 3: Sisällönanalyysi sydämenvajaatoimintapotilaan ohjauskansiosta hoitohenkilökunnan arvioimana... 44

5 Liite 4: Sisällönanalyysi sydämen vajaatoimintapotilaan kotihoito-ohjeesta hoitohenkilökunnan arvioimana Liite 5: Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio Liite 6: Sydämen vajaatoimintapotilaan kotihoito-ohje:... 74

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme käsitellään sydämen vajaatoimintaa (insufficienta cordis) ja siihen liittyvää potilasohjausta. Sydämen vajaatoiminta on Suomessa vakava kansanterveysongelma. Väestöstä sydämen vajaatoimintaa sairastaa n. 1 2 %. Yli 75-vuotiaista sydämen vajaatoimintaa sairastaa 8-10 %. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 53.) Opinnäytetyössämme aihetta käsitellään hoitotyön ja potilasohjauksen näkökulmasta. Olemme rajanneet opinnäytetyömme teoreettisen viitekehyksen potilasohjaukseen, koska työmme pääpaino on sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa. Opinnäytetyössä käsitellään aluksi teoriatietoa sydämen vajaatoiminnasta. Tämä osuus on suhteellisen laaja, koska sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus perustuu lääketieteelliseen teoriatietoon. Opinnäytetyössämme on myös teoriatietoa sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksesta. Opinnäytetyömme pääpaino on sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansiossa ja kotihoito-ohjeessa, jotka ovat tehty työelämän tarpeeseen. Opinnäytetyössä on ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen laatimisprosessin kuvaus. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen toimivuutta kuvataan arviointi osuudessa. Arvioinnissa on käytetty hyödyksi hoitohenkilökunnan antamaa palautetta, jonka he ovat antaneet palautekyselylomakkeella. Hoitohenkilökunnan antamaa palautetta käsitellään myös sisällönanalyysin avulla. Leppävirran terveyskeskuksen osasto yhden hoitohenkilökunnan antama palaute tuottamastamme sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmateriaalista oli pääsääntöisesti hyvää ja kannustavaa. Palautteessa tuli esille myös muutamia kehittämisehdotuksia. Valitsimme aiheeksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen, koska aihe on mielestämme ajankohtainen ja kiinnostava. Mielenkiintomme heräsi myös aiheeseen siksi, että sydämen vajaatoiminta on suuri kansanterveysongelma tänä päivänä. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus tuo haasteen kehittää potilasohjausta. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa yhdenmukainen sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjausmateriaali Lep-

7 pävirran terveyskeskuksen vuodeosastolle yksi. Potilasohjausmateriaalin on tarkoitus myös kehittää sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoa ja toimia hoidon sekä neuvonnan käsikirjana hoitohenkilökunnalle. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio on tarkoitettu hoitohenkilökunnan käyttöön. Jokainen hoitaja voi itse päättää käyttääkö potilasohjauksessa myös laminoidun materiaalin lisäksi ohjauskansiota. Hyödynsimme potilasohjeen laadinnassa teoriatietoa siitä, millainen hyvä kirjallinen ohje on. Otimme lähtökohdaksi sydämen vajaatoimintapotilaalle suunnattuun potilasohjeeseen käytännön hoitotyön tarpeet. Mielestämme hyvä ohje on selkeä ja puhuttelee potilasta. Ohjeessa on myös tärkeä tieto ensin. Pyrimme selkeään kappalejakoon ja hyvään suomen kieleen. Kotihoito-ohjetta tehdessämme kiinnitimme huomiota ohjeen ulkoasuun, sillä sydämen vajaatoimintaa sairastavat pääsääntöisesti ikäihmiset. Näin ollen ohjeen tulee olla hyvin selkeä.

8 2 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA 2.1 Mitä sydämen vajaatoiminta on? Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sitä, että sydän ei pysty normaaliin tehtäväänsä eli pumppaamaan riittävästi verta valtimoihin. Sydämen oikean puolen tehtävänä on pumpata vähähappista laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Sydämen vasemman puolen tehtävä on pumpata keuhkoista tulevaa hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle ihmisen elimistöön. Potilaan oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee. Sydämen vajaatoiminta ei ole erillinen sairaus, vaan se on jonkin muun sairauden aiheuttama tila. (Terveysportti 2008.) Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa kahteen tyyppiin, diastoliseen ja systoliseen. Diastolinen eli täyttövaiheen toimintahäiriö on sydämen vajaatoiminnan ensimmäinen vaihe, sydämen toiminnan järkkyessä. Systolinen vajaatoiminta eli pumppausvoiman heikkeneminen seuraa myöhemmin kun sairaus etenee. Vaikeasti sairaassa sydämessä ovat usein sekä lepo- että työvaihe häiriintynyt. (Vauhkonen & Holmström 2005, ) Suomessa sydämen vajaatoiminta on yleisempi miehillä kuin naisilla. Naisten elinikä on keskimäärin pidempi kuin miesten ja siitä johtuen sydämen vajaatoiminta on hyvin vanhojen naisten vaiva. Vuosittain noin kolmannes kaikista sydämen vajaatoimintaa sairastavista joutuu sairaalahoitoon. Näin ollen sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoito on mittava haaste hoitotyöntekijöille. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, ) Sydämen vajaatoiminnan yleisyys kasvaa selkeästi väestön vanhetessa. Sydämen vajaatoimintapotilaiden keski-iän on arvioitu olevan 74 vuotta. Oireilevan vajaatoiminnan yleisyydeksi on esitetty jopa 2000:ta asukasta kohden. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, 236.) Euroopassa on arvioitu sydämen vajaatoiminnan aiheuttavan noin 1 2 % kaikista terveydenhuolto menoista. Sairaalahoitopäivistä syntyy kaksi kolmasosaa kuluista. Sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä sairaalahoidon syistä. (Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry toim )

9 Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen. Akuutti sydämen vajaatoiminta kehittyy nopeasti, jopa sydänperäisen sokin tai keuhkopöhön asteelle. Akuutti sydämen vajaatoiminta on hengenvaarallinen tila, joka tulee hoitaa erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.) Akuutilla sydämen vajaatoiminnalla (AHF) tarkoitetaan äkillisen sydänsairauden, kuten sydäninfarktin, sydänlihastulehduksen, sydänläpän repeämisen tai rytmihäiriön aiheuttamaa vaikeaa pumppaustoiminnan häiriötä. Sydämen akuutissa vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion voima pettää. Tämän syynä on joko infarkti, iskemia (60 70 %) tai verenpaine. Nämä voivat johtaa keuhkokapillaaripaineen nousuun ja keuhkopöhöön. (Terveysportti 2009.) Keuhkoihin syntyy voimakas verentungos eli keuhkopöhö, kun sydämen vasen kammio ei jaksa pumpata tarpeeksi verta eteenpäin. Tila voi johtaa vaikeutuvaan hengenahdistukseen, johon voi liittyä myös sokin oireita. Akuutti sydämen vajaatoiminta voi pahimmassa tapauksessa johtaa potilaan kuolemaan, mutta useimmiten akuuttia sydämen vajaatoimintaa ja sen syynä olevaa sydänsairautta voidaan hoitaa tehokkaasti. Oikeanlaisella hoidolla oireet yleensä väistyvät nopeasti ja vajaatoiminta voi korjaantua pysyvästikin. On tavallista, että äkillisesti alkanut sydämen vajaatoiminta kroonistuu ja potilas tarvitsee elinikäisen lääkityksen. (Heikkilä, Huikuri, Luomanmäki, Nieminen & Peuhkurinen toim. 2000, 291.) Sydämen krooninen vajaatoiminta voi alkaa äkkiä, mutta tavallisesti sen oireet kehittyvät vähitellen. Aluksi oireet voivat olla niin lieviä, että niiden erottaminen normaaleista tuntemuksista voi olla vaikeaa. Oireet tuntuvat aluksi jo pienessäkin rasituksessa ja lopulta henkeä ahdistaa myös levossa. Vaikean sydämen vajaatoiminnan oireita ovat makuulle käydessä ilmaantuva hengenahdistus (ortopnea) ja yölliset ahdistuskohtaukset. Sydämen krooninen vajaatoiminta voi äkkiä vaikeutua sairaalahoitoa vaativaksi keuhkopöhöksi infektiosairauden tai muun tekijän vaurioittaessa keuhkokapillaareja tai kun psyykkinen tai fyysinen rasitus, kuume tai rytmihäiriö tilapäisesti lisää sydämen kuormaa. (Heikkilä ym. 2000, 291.) Kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen toiminta on pysyvästi heikentynyt. Oireiden määrään ja ennusteeseen vaikuttavat suoraan pumppausvajeen aste. Oikealla hoidolla voidaan pitää yllä potilaan toimintakykyä sekä lievittää oireita. Krooninen sydämen vajaatoiminta saattaa vaikeutua akuutiksi, esimerkiksi potilaan saadessa infektion, jolloin potilaan verenkierto kuormittuu tai perussairauden vaikeutuessa. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.)

10 2.2 Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ja sairauden ennuste Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, joka on syntynyt sydämen toimintaan vaikuttavasta sairaudesta. Sen näkyvimpinä tunnusmerkkeinä ovat hengenahdistus, huono suorituskyky ja turvotukset. Sydämen vajaatoiminta voi olla seurausta häiriytyneestä sepelvaltimovirtauksesta, poikkeavasta sydämen rytmistä, häiriöistä sydänläppien toiminnassa, sydämen rakenneviasta tai vaurioituneesta sydänlihaksesta. Se voi myös syntyä ulkoisesta, sydäntä voimakkaasti rasittavasta tekijästä. Sydämen vajaatoiminta on siis jonkin sydäntä rasittavan tilan lopputulos. Sydämen vajaatoimintaa voidaan pitää merkkinä sydän- tai verisuonisairauden etenemisestä pitkälle. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.) Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ovat kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä sydänsairaus sekä sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotautia on havaittu noin 50 % sydämen vajaatoimintaan sairastuneilla ja hypertensiota myös 50 % sairastuneista. Sepelvaltimotauti, hypertensio tai molemmat on todettu 80 % sydämen vajaatoimintaan sairastuneilla. (Heikkilä ym. 2000, 292.) Muita tärkeitä kroonisen sydämen vajaatoiminnan syitä ovat läppäviat ja sydänlihaksen sairaudet. Sydäninfarktin saaneista noin yksi kuudesosa sairastuu viiden vuoden kuluessa sydämen vajaatoimintaan. Sydämen vajaatoiminta potilaista neljännes sairastaa diabetesta, mutta vielä ei ole selvinnyt se kuinka usein diabetes aiheuttaa ilman sepelvaltimotautia tai hypertensiota sydämen vajaatoimintaa. (Heikkilä ym. 2000, 292.) Sydämen vajaatoiminta on yleensä pitkälle edennyt sydänsairaus. Potilaista valtaosa ovat iäkkäitä ja oireiden puhjettua ennuste voi olla epäsuotuisa. On arvioitu, että % vajaatoiminnan vaikeinta muotoa sairastavista potilaista menehtyy ensimmäisen vuoden aikana diagnoosihetkestä. Liki puolet potilaista kuolee viiden vuoden kuluessa vajaatoimintaoireiden ilmaantumisesta lievimmissäkin muodoissa. Valtaosa kuolemista aiheutuu äkillisestä rytmihäiriöstä ja vajaatoiminnan vaikeutumisesta. Ennusteeseen vaikuttavat mm. taustalla oleva sydänsairaus, vajaatoiminnan vaikeusaste ja vaste lääkehoitoon. ((Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry (toim). 2008, 298.) Sydämen vajaatoiminta voi olla myös tilapäistä ja korjaantua näin taustalla olevan sairauden parantuessa. (Heikkilä ym. 2000, 313).

11 Sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista puolella on todettu sepelvaltimotauti. Sosiaali- ja terveysalan tutkimis- ja kehittämiskeskus STAKES on julkaissut raportin, jossa selvitetään sepelvaltimotaudin ilmenemisessä ja hoidossa vallitsevia eroja eri väestöryhmissä. Tämä tutkimus perustuu kahteen vuosina 2001 ja 2002 sepelvaltimotautia sairastaville tehtyyn kyselyyn. Raportin tulosten mukaan sekä sepelvaltimotaudin, että liitännäissairauksien hoito on pitkälti asianmukaista ja nykyisiä hoitosuosituksia noudattavia. Tutkimuksen mukaan tupakointiin ja ylipainoon on tarpeen kiinnittää lisähuomiota sepelvaltimotaudin hoidossa. Sepelvaltimotaudin aiheuttama taakka jakautui tutkimuksessa monilta osin aika tasaisesti, oli taudin vaikeusasteessa, elämäntapaan liittyvissä riskitekijöissä ja elämänlaadussa useita piirteitä, jotka kuormittivat erityisesti alempia sosioekonomisia ryhmiä. Myös hoidon laadussa havaittiin sosioekonomisia ja sukupuolieroja, jotka eivät vastaa eroja taudin vaikeusasteessa. Sepelvaltimotautipotilaiden hoitojärjestelmää tulisikin raportin mukaan kehittää huomioiden hoidon yhdenvertainen saatavuus. Taloudellisten seikkojen lisäksi myös hoitokäytäntöjä sekä hoitoon ja jatkotutkimuksiin ohjausta tulisi kehittää siten, että potilaan hoidon tarve otetaan aiempaa paremmin huomioon. (Keskimäki, Aalto, Häkkinen, Klaukka, Manderbacka, Reunanen & Vehko 2004, ) 2.3 Sydämen vajaatoiminnan oireita Sydämen vajaatoiminnan kehittyessä, sydämen koko kasvaa ja sen pumppauskyky heikkenee. Sympaattinen hermosto aktivoituu, sillä elimistö yrittää korvata huononevan kudosverenkierron elimistön tärkeimmille alueille. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen vaikuttaa myös munuaisten toimintaan, sillä myös niiden verenvirtaus heikkenee. Munuaisten verenvirtauksen korjaamiseksi hormonit aktivoituvat ja (RAA-järjestelmä eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä) alkavat kerätä elimistöön vettä ja natriumia. Verisuonistossa oleva vesimäärä kasvaa, kun elimistön nestemäärä suurenee. Vajaatoimisessa sydämessä tämä parantaa sydämen pumppauskykyä normaalia vähemmän. Tästä syntyy turvotuksia ja lopulta se, ettei sydän pysty pumppaamaan enempää verta. Vasemman puoleisessa vajaatoiminnassa verisuonista tihkuu verta keuhkorakkuloihin ja oikean puoleisessa puolestaan alaraajojen pehmytkudoksiin tai maksaan. (Kuisma ym. 2008, )

12 Sydämen vajaatoiminta on yleisempi sydämen vasemmalla puolella. Siinä hengenahdistus on pääasiallinen oire, joka ilmenee ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Alkuun ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, sydämen vajaatoiminnan pahetessa potilasta voi jo tasamaalla ahdistaa. Potilaan ahdistus aiheutuu veren tungoksesta keuhkoissa, koska sydänlihas ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Ahdistus ja verentungos ovat pahempia makuulla, istuma-asennossa oireet yleensä helpottavat. Sydämen vasemman kammion voima voi pettää joskus äkisti. Tämän seurauksena potilaalle tulee keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja hengittäminen on vaikeaa levossakin. Samalla potilaan yleistila on voimakkaasti heikentynyt ja esiintyy yskää. Tämä tila on vaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. (Terveysportti 2008.) Potilaalla olevat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä ovat tyypillinen oire sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa. Turvotus johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin. (Terveysportti 2008.) Oikean puolen vajaatoiminnan oireita ovat myös nestekertymästä johtuva painon nousu, vatsan seudun aristus, pahoinvointi ja laihtuminen sekä suurentuneet perna ja maksa. Kaulalaskimoiden laajentuminen on merkki kohonneesta keskuslaskimopaineesta, joka on myös sydämen oikean puolen vajaatoiminnan oire. (Iivanainen ym. 2001, ) 2.4 Sydämen vajaatoiminnan toteaminen Sydämen vajaatoiminta voidaan todeta silloin, kun potilaalla on jokin sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus, sydämen vajaatoimintaan sopivia oireita sekä kliinisessä tutkimuksessa, että thorax-kuvassa todettuja useita sydämen pumppausvajavuuteen viittaavia löydöksiä. Kliinisessä tutkimuksessa ja thorax-kuvasta on usein helppo tunnistaa äkillinen alveoraalinen keuhkopöhö. (Heikkilä ym. 2000, 318.) Sydämen vajaatoiminnan tutkimisen lähtökohtana on potilaan oma käsitys sairaudestaan ja sen aiheuttamista vaikutuksista hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Lääkärin kliinisen tutkimuksen lisäksi potilaalle voidaan tehdä tilanteen mukaan lisätutkimuksia. Sydänfilmistä (EKG) nähdään potilaan sydämen rytmi, sydänlihaksen kuormitus, sydänlihaksen iskemia ja aiemmin mahdollisesti sairastettu infarkti. Keuhkokuvasta nähdään sydämen koko. Thorax-kuvaa voidaan verrata aiemmin otettuihin kuviin ja arvioidaan,

13 onko sydän laajentunut. Samoin arvioidaan hypertrofiaa eli vasemman kammion seinämän paksuuntumista. Keuhkokuvasta voidaan lisäksi nähdä keuhkoverekkyyden lisääntyminen, mikä on ensimmäisiä merkkejä sydämen vajaatoiminnasta. Echo-tutkimus eli sydämen kaikututkimus antaa tietoa sydämen vajaatoiminnan syystä, sydänlihaksen supistumiskyvystä ja vajaatoiminnan vaikeusasteesta. (Holmia ym. 2004, ) Potilaalle voidaan tehdä vielä tarvittaessa sydämen isotooppikuvaus, jonka perusteella voidaan arvioida sydänlihaksen kuntoa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen perusteella voidaan arvioida sepelvaltimotaudin vaikeusastetta. Sydämen elektrofysiologisessa tutkimuksessa saadaan selville sydänlihaksen herkkyys lääkitykselle. Lisäksi sydämen vajaatoimintaa sairastavasta potilaasta otetaan verikokeita oireiden ja sairauden laadun mukaan. (Holmia ym. 2004, ) Sydämen vajaatoimintaa pyritään tunnistamaan myös erilaisilla laboratorio tutkimuksilla. Sydämen vajaatoiminnassa natriureettisten peptidien (Nt-ANP ja prob-np) pitoisuudet suurenevat suhteessa supistumishäiriön vaikeuteen. Seerumin kreatiniinipitoisuus voi olla myös koholla johtuen joko heikentyneestä munuaisten verenkierrosta tai munuaiskudoksen sairaudesta. Anemian poissulkemiseksi tutkitaan hemoglobiini, sillä lievää anemiaa esiintyy noin 20 % vajaatoimintapotilaista. Diagnostiikkavaiheessa tutkitaan myös sokeriaineenvaihduntaa, maksan ja kilpirauhasen toimintaa, kolesteroliaineenvaihduntaa ja veren tulehdusarvoa. (Mäkijärvi ym. 2008, 301.) Sydämen vajaatoimintapotilaan sairauden arvioinnin apuna käytetään NYHAluokitusta, joka on tarpeellinen potilaan seurannassa. New York Heart Associationin NYHA- luokitus on otettu käyttöön luvulla sydämen vajaatoimintapotilaiden luokitusjärjestelmäksi. NYHA 1 -luokka kuvaa potilasta, jonka sydänsairaus aiheuttaa vain lievää rajoittuneisuutta rasituksessa. NYHA 2 -luokalla tarkoitetaan potilasta, joka tulee hyvin toimeen tavallisissa askareissa, mutta jolle raskaammissa tehtävissä kuten rappuja noustessa aiheutuu väsymystä ja hengenahdistusta. NYHA 3 -luokka kuvaa potilasta, joka pystyy kävelemään omaa vauhtiaan, mutta ylämäki ja kiirehtiminen aiheuttavat oireita. NYHA 4 -luokalla tarkoitetaan potilasta, jolla sydämen vajaatoimintaoireita esiintyy pienessäkin rasituksessa ja ajoittain jopa nukkuessa. (Nieminen 2005, 168.)

14 2.5 Sydämen vajaatoiminnan hoito ja lääkehoito Pitkäaikaista sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoidon tavoitteena on sydämen vajaatoiminnan tasapainottaminen lisäämällä sydämen pumppausvoimaa ja vähentämällä sydämen työmäärää. Hoidolla pyritään siis potilaan oireiden lievittämiseen, potilaan suorituskyvyn parantamiseen, potilaan elämänlaadun parantamiseen ja potilaan ennusteen parantamiseen. Potilaan hoito suunnitellaan hänelle itselleen kokonaistilanne huomioiden soveltuvaksi. Hoito käsittää asianmukaisen lääkehoidon ja yksilöllisen elämäntapaohjauksen. Potilasta tuetaan säilyttämään suorituskykynsä ja elämänlaatunsa, huomioiden potilaan vointi. (Holmia ym.2004, 274.) Vajaatoimintapotilaan lääkehoidon tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja hillitä haitallisen voimakasta neuroendokriinistä aktiivisuutta. Keskeisessä asemassa oireyhtymän etenemisen kannalta ovat sympatoadrenergisen ja reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän liiallinen toiminta. Näiden järjestelmien hillitsemiseen on käytettävissä neljä erilaista lääkeryhmää. Näitä lääkeryhmiä ovat beetasalpaajat, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat sekä aldosteroninestäjät. Lääkehoidon toisena tärkeänä tavoitteena on keventää sydämen systolista työkuormitusta eli kohonnutta verenpainetta. Tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat. Käyttökelpoinen on myös vasodilatoiva beetasalpaaja. Mikäli nämä lääkkeet eivät sovi, voidaan käyttää kalsiuminestäjistä amlodipiinia tai felodipiinia.(heikkilä, Kupari, Airaksinen, Huikuri, Nieminen & Peuhkurinen (toim.) 2008, 758.) Kolmantena lääkehoidon tavoitteena sydämen vajaatoimintapotilaan lääkehoidossa on vähentää sydämen kohonnutta työpainetta. Tähän tarkoitukseen käytetään diureetteja ja nitraatteja, joilla saadaan keuhkoverekkyydessä ja turvotuksissa nopea oireiden lievitys. Neljäs sydämen vajaatoimintapotilaan lääkehoidon tavoite on estää sydänlihasiskemiaa beetasalpaajalla ja nitraatilla. Iskeemistä vajaatoimintaa sairastaville potilaille tulisi yleensä pidättäytyä määräämästä kalsiuminestäjiä. (Heikkilä ym. 2008, 758.) Lääkehoidon toteutumiseksi potilaan on hyvä tietää miksi, miten ja milloin lääkkeitä on tarkoitus ottaa. Mitä paremmin potilas tuntee lääkkeiden vaikutukset, sitä paremmin potilas tunnistaa niiden sivuvaikutukset ja sitoutuu ohjeenmukaiseen lääkehoidon toteutu-

15 miseen. Potilasta ohjataan pitämään lääkelistaansa aina mukana, erityisesti hätätilanteissa tiedot potilaan lääkityksestä ovat arvokkaita. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2008, ) Sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseurannassa lääkehoito ja sen tarvetta tarkastellaan vastaanottojen yhteydessä. Seurannassa vastaanottoja järjestetään neljä kertaa vuodessa vajaatoimintapotilaille riippuen vajaatoiminnan asteesta ja laboratorioarvojen kontrollitarpeista. Potilaille keskeisinä seuranta- arvoina ovat kaliumarvot, muut suola- arvot, munuaistoiminta-arvot ja riskitekijät erityisesti potilailla, joilla on muita sairauksia. (Nieminen 2000, ) Sydämen vajaatoimintapotilaan elimistöön kerääntyy nestettä ja se aiheuttaa turvotuksia sekä sydämen työn lisääntymistä. Diureettilääkityksellä vähennetään sydämen työmäärää poistamalla elimistöstä nesteitä. Nesteen poistuminen helpottaa potilaan oireita, kuten turvotuksia ja hengenahdistuksia. Potilasta ohjataan diureettien annostelussa siten, että hänen ei tarvitse öisin herätä virtsaamaan. Tiatsididiureettien haittavaikutus on kaliumin liiallinen erittyminen virtsaan, mistä voi seurata hypokalemia. Hypokalemia on haitallista sydämen vajaatoimintapotilaalle, koska se altistaa potilaan rytmihäiriöille. Loop-diureettien nestettä poistava vaikutus on huomattavasti suurempi kuin tiatsididiureettien. Vaarana on sen vuoksi liiallinen nesteen ja elektrolyyttien poistuminen elimistöstä ja potilaan kuivuminen. Potilaalta seurataan jatkuvasti neste-ja elektrolyyttitasapainoa K-ja Na-arvoilla. Potilaalle on usein kaliumlääkitys tarpeen. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2006, ) Sydämen vajaatoimintapotilaalla voidaan käyttää lääkehoitona kaliumia säästäviä diureetteja, jotka vähentävät kaliumin erittymistä virtsaan ja niiden diureettinen vaikutus on pieni. Näitä diureetteja käytetään usein rinnakkain loop-diureettien kanssa. ACE:n estäjät eli angiotensiinikonvertaasientsyminestäjät vähentävät sydämen työtä, poistavat nestettä elimistöstä ja helpottavat potilaan oireita. Ne myös parantavat potilaiden suorituskykyä ja jopa pidentävät potilaiden elinikää. ACE:n estäjien aiheuttamat haittavaikutukset ovat vähäisiä. Potilasta on ohjattava tunnistamaan voinnissaan tapahtuvia muutoksia, joita voi olla esimerkiksi liiallinen verenpaineen lasku. Digitalisglykosidilla hoidetaan potilaan nopeaa eteisvärinää. Sydämen vajaatoimintaan liittyy usein eteisvärinä. Digitalis lisää sydämen pumppausvoimaa. Sen käytön ongelmana voi olla potilaalle kehittyvä digitalismyrkytys. Tämän vuoksi potilaalta seurataan seerumin digitalispitoisuutta ja kaliumarvoja säännöllisesti hoidon aikana. (Holmia ym. 2008, )

16 3 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS 3.1 Etiikka potilasohjauksessa ja hoitoon sitoutumisessa Terveydenhuoltohenkilöstöä ja asiakasta koskevat yhteiset kaikkia osapuolia sitovat eettiset velvoitteet. Hoitoon sitoutumista koskevaa toimintaa säätelevät eettiset ohjeet ja lait, jotka ovat samoja kuin muussakin terveydenhuollossa. Ne ilmentävät asiakkaan oikeuksia hyvään hoitoon ja samalla ohjaavat terveydenhuollon työntekijöiden toimintaa. Keskeiset eettiset säännökset koskevat asiakkaan yhdenvertaista oikeutta saada terveyden - ja sairaanhoitoa, ohjausta terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja oikeutta saada kuntoutusta. Terveydenhuollon henkilöstön toimintaa ohjaavia asiakkaan oikeuksia ovat lisäksi itsemääräämisoikeus ja oikeus tiedon saantiin. Eri ammattikunnilla on omat eettiset ohjeensa ja me tulevina sairaanhoitajina noudatamme sairaanhoitajien eettisiä ohjeita. (Kyngäs & Hentinen 2009, ) Eettisillä ohjeilla pyritään turvaamaan henkilökunnan eettisesti tasokas toiminta. Eettiset ohjeet eivät käytännössä ole yhtä velvoittavia kuin lakisääteiset ohjeet, niillä on tärkeä merkitys ammattiryhmän toiminnan ohjaamisessa. Eri ammattiryhmien eettiset ohjeet ovat terveydenhuollossa sisällöltään samansuuntaisia, joskin niiden välillä on sisällöllisiä painotuseroja. Eettisillä arvoilla tehdään julkiseksi eri ammattiryhmien arvoja, jotka henkilökunnan on tunnettava. Hoitajien on työskenneltävä yksilönä tai ryhmänä, jotta he tuntisivat eettiset ohjeet ja todentaisivat ne päivittäisessä toiminnassaan ohjatessaan potilaita.(leino-kilpi & Välimäki 2009, ) Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaan sairaanhoitajan tehtävänä on väestön ja yksilöiden terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja kärsimyksen lievittäminen. Tehtävänä on lisäksi asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä elämänlaadun parantaminen. Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaan keskeistä on hoitokulttuuri, joka ottaa huomioon yksilön arvot, vakaumuksen ja tavat. Itsemääräämisoikeuden tukemiseksi asiakkaalle tulee järjestää sairaanhoitajan avulla mahdollisuus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde perustuu edellä mainittujen ohjeiden mukaan aitoon vuorovaikutukseen ja kes-

17 kinäiseen luottamukseen, joiden perustana on potilaan kuuntelu ja paneutuminen hänen tilanteeseensa.(kyngäs & Hentinen 2009, ) Hyvän potilasohjauksen takaamiseksi olisikin erittäin keskeistä, että jokaisessa hoitoyksikössä laadittaisiin oman yksikön toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Tämä tarkoittaa yhtenäistä, yksikön jokaisen työntekijän työtä ohjaavaa ja tukevaa perustaa, joka pohjautuu yhtenäisiin terveydenhuollon periaatteisiin ja ammattietiikkaan. Tästä hoitaja saa tukea potilasohjaukseen ja näin hoitaja turvaa potilaalle mahdollisimman yhden mukaisen ja samalta perustalta lähtevän potilasohjauksen. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006,6 8.) 3.2 Potilasohjaus Potilasohjaus on sairaanhoitajien vahvaa ja omaa aluetta. Ohjaus kulkee punaisena lankana potilassuhteessa koko hoitoprosessin ajan. Sairaanhoitajien hyvä koulutus, hyvät hoitokäytännöt, vankka teoriatieto ja vuorovaikutustaidot takaavat onnistuneen lopputuloksen. Potilasohjaus edellyttää hyväksi havaitun ja tutkitun tiedon käyttöä. Potilasohjauksessa korostuvat sairaanhoitajan persoonalliset taidot ja luovuus. Potilasohjauksella on vaikutusta hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Hyvällä potilasohjauksella edistetään paranemista. Potilaiden hoitoaikojen lyhentyminen lisää tarvetta ohjauksen kehittämiseen. Potilasohjauksella saadaan lisäksi arvokasta asiakaspalautetta hoitotyön kehittämiseksi. (Ohtonen 2006) Sairastuminen aiheuttaa ihmiselle ja hänen omaisilleen avuttomuuden, turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita, onhan kyseessä uusi ja outo tilanne. Tiedon, jota ihmisille annetaan, on oltava riittävän ymmärrettävässä muodossa. Kirjallisten potilasohjeiden lisäksi tarvitaan myös henkilökohtaista ohjausta. Tiedonsaanti kannustaa tutkimusten mukaan potilasta omaan päätöksen tekoon ja näin edistää valmiuksia itsehoitoon. Potilaan saama ohjaus vähentää ahdistusta ja pelkoja. Onnistunut potilasneuvonta voi lyhentää hoitoaikoja ja vähentää potilaan sairaalakäyntejä. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat hyvää ohjausta ja selkeitä ohjeita. (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, )

18 Olennainen osa potilasohjausta on erilaisten hoito- tai elintapaohjeiden antaminen. Tapa, jolla potilasohjausta toteutetaan ratkaisee onnistuuko ohjaus vai ei. Tehokkaimmillaan ohjaus on, kun se toteutetaan yksilöllisesti ja asiakkaan taustatekijät, kuten arvot ja näkemykset, huomioidaan. Asiakkaan päätöksentekoa ja itsearviointia voidaan tukea tarpeiden mukaisella tiedon antamisella. Potilasohjauksessa asiakkaat luovat usein esille omia tietojaan ja tuntemuksiaan, joita sairaanhoitaja tarkentaa kysymyksin, mutta myös asiakkaat itse esittävät kysymyksiä. Varsinaiseen potilasohjaukseen ryhdytään vasta tilanteen ja tuntemusten jälkeen. Tällöin annetaan myös ohjeita kuinka asiakkaan tulisi hoitaa itseään. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, ) Potilasohjaus ei ole vain sitä, että sairaanhoitaja kertoo asiakkaalle asioita. Asiakkaan tietämys karttuu myös silloin, kun hän saa aikaa pohtia, harkita ja arvioida aiempia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan sekä niiden sopivuutta koti; työ- ja vapaa-ajan ympäristöihin. Potilasohjauksessa asiakkaan yksilöllistä oppimista tuetaan esimerkiksi äänenpainoilla ja muulla sanattomalla viestinnällä. Asiakkaan kiinnostus herätetään asiaan ohjauksen aikana kysymyksillä. Tämän jälkeen sairaanhoitaja esittää ohjeet, muotoilee ohjeet sopiviksi ja esittää ne asiakkaalle. Potilasohjauksen keskeisimmät vaatimukset ovat, että annetaan ohjausta, kun asiakas sitä pyytää. Kuunnellaan asiakasta tarkkaan ja rakennetaan ohjauskeskustelu asiakkaan tarpeiden pohjalle. Sairaanhoitajan on yritettävä saada asiakas aktiivisesti mukaan, korostaen, että ohjauksen mukaisen toiminnan saavuttaminen perustuu yhteistyöhön. Asiakkaan ongelmia käsitellään mahdollisimman hienovaraisesti, pitäen asiakkaan ongelmia normaaleina. (Kyngäs ym. 2007, ) Potilaita ohjatessa heitä voidaan tukea tiedollisesti, emotionaalisesti ja konkreettisesti. Laadukas potilasohjaus sisältää nämä kaikki osa-alueet. Tiedollisella tuella tarkoitetaan sitä, miten hyvin ja ymmärrettävällä tavalla potilaalle on kerrottu hoidon kannalta välttämättömät tiedot sekä sairaudesta että sen hoidosta ja miten hyvin potilas on sisäistänyt ne käyttöönsä. Lisäksi tiedollinen tuki sisältää ne valmiudet, joita itsensä hoitamisessa potilas tarvitsee. Emotionaalinen tuki sisältää kaiken potilaan tunteisiin liittyvien asioiden käsittelyn, jotta hoito ei häiritse potilaan arkipäivän elämää. Konkreettisella tuella tarkoitetaan kaikkea potilaalle annettavaa välineellistä tukea, jonka avulla potilas voi edistää hoitoon sitoutumistaan. Konkreettisen tuen antamiseen ja järjestämiseen poti-

19 laalle osallistuu myös usein myös muita hoitotiimin jäseniä, kuten sosiaalityöntekijä. (Kyngäs & Hentinen 2009, 76.) HYKSin sisätautien toimialan kardiologian klinikalla tutkittiin sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta. Kohderyhmänä olivat sydämen vajaatoimintahoitajan ohjausta saaneet potilaat. Näitä potilaita oli yhteensä 117. Potilailla oli ohjauskertoja yhdestä neljään. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa potilaslähtöisen ohjauksen kehittämiseksi. Kyselyyn vastanneet potilaat olivat pääosin tyytyväisiä ohjaukseen ja sen sujuvuuteen.. Tutkimuksen mukaan potilaat pitivät hyödyllisimpinä sydämen vajaatoimintahoitajalta saatua ohjausta. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että potilaat tarvitsisivat enemmän aikaa ja riittävästi ohjauskertoja sisäistääkseen sairauteensa liittyvät asiat. (Poutala, Partala & Tuunanen 2007, ) Sairaanhoitajien tietoja, omaa arviota osaamisestaan ja koulutustarpeita sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjauksen osalta tutkittiin HYKSin kolmella kardiologisella ja neljällä yleissisätautien vuodeosastolla. Sairaanhoitajien tiedot sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksesta olivat kohtalaisen vähäiset riippumatta työpaikasta. Tutkimukseen osallistui 61 sairaanhoitajaa, joista 31 % arvioi tietävänsä riittävästi potilaan ohjauksen sisällöstä. Tutkimuksessa tuli esille, että osaamisen puutteita tiedostettiin olevan erityisesti lääkehoidon osalta. Valmistumisensa jälkeen sairaanhoitajista 60 % oli ollut ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja 93 % halusi toimipaikkakoulutusta. Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatioiden tulee kehittää sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen liittyvää koulutusta. (Eriksson & Partanen 2005, 4-9.) 3.3 Sairaanhoitajan oma motivaatio potilasohjauksessa Potilaan elämäntapaohjaus edellyttää sairaanhoitajalta pitkäjänteisyyttä. Potilasohjauksen tekijän oman tehtävän rajaus tukee työssä jaksamista ja ohjausmotivaatiota. Terveydenhuollossa elämäntapaohjauksen tarve myönnetään, mutta se mielletään sisällöltään ja toteutukseltaan melko epämääräiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisilla on epävarmuutta miten ja kenen olisi hoidettava elämäntapaohjaus asianmukaisesti. Potilasohjauksessa on vaikea hahmottaa, mitä todellisuudessa pitäisi tapahtua, mikä on ohjauksen

20 alku ja loppu. Yksittäisen potilasohjaajan työnkuva käy jatkuvasti monimutkaisemmaksi ja kuva oman ohjauksen käytännöistä saattaa hämärtyä entisestään. Sairaanhoitajan, joka ohjaa potilaita, on itse omaksuttava voimaannuttava tapa ohjata potilaita. Tähän sairaanhoitaja tarvitsee voimaannuttavan taustatuen työyhteisöltään. On hyvä sopia oman työyhteisön tasolla potilasohjauksen yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä elämäntapaohjauksessa. (Turku 2007, ) Sairaanhoitajan on hallittava erityisosaamista ohjatessaan sydämen vajaatoimintapotilaita. Sairaanhoitajalla on oltava riittävä tieto ja taitopohja, joka perustuu lääketieteelliseen ja hoidolliseen tietoon. Sairaanhoitajan on hallittava ravitsemusohjauksen ja liikuntaohjauksen perusteet. Lisäksi hänen on hallittava elämäntapaohjauksen perusteet, joita käytetään valmentavaa ohjaustyyliä soveltaen. Sairaanhoitajan on sitouduttava pitkäjänteiseen muutosprosessiin ja ohjaustyöhön sekä hänen on pystyttävä huomioimaan ohjattavan potilaan muutosvalmius. Sairaanhoitajan on myös kyettävä oman ohjaustyylin reflektointikykyyn. Potilaan jatkoseurannan ja arvioinnin sekä ohjausprosessin kirjaamisen merkitys tulee huomioida. Työyhteisöissä on huomioitava sairaanhoitajan ajankäytön riittävä resurssointi potilasohjaukseen. Elämäntapaohjauksen tulee olla osa sairaanhoitajan perustyötä. (Turku 2007,112.) 3.4 Hyvän potilasohjauksen tavoitteet Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen tavoitteena on vähentää sydänkuolemia. Tavoitteena on myös tukea potilasta selviämään sairautensa kanssa sekä estää sairauden pahenemista. (Terveysportti 2008.) Sydämen vajaatoiminnan hoidossa potilasohjauksen tavoitteena on potilaan oireiden lievittäminen ja elämänlaadun parantaminen. Potilaan hoito pyrkii myös suorituskyvyn parantamiseen, pumppausvoiman lisäämiseen ja toisaalta sydämeen kohdistuvaan kuormituksen vähentämiseen. Tavoitteena on myös potilaan ennusteen parantaminen hyvällä potilasohjauksella. (Iivanainen ym. 2001, 538.) Sydämen vajaatoimintapotilaan ja hänen läheisensä ohjauksessa varmistetaan, että he tietävät sydämen vajaatoiminnan syyt, oireet ja mistä oireet johtuvat. Potilasta ohjataan tunnistamaan sydämen vajaatoiminnasta kertovat oireet. Varmistetaan, että potilas tietää mitä tehdä, jos oireet pahenevat. (Iivanainen ym. 2001, 538.)

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5 Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE Sisätautien vuodeosasto B5 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan taustalla on useita erilaisia sydän-

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö

Päiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS Hirvonen Seija & Karjalainen Anneli SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 11.4.2011 Tekijä(t) Hirvonen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120

Valvottu hoito. Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito Th. Hanna Aaltonen TYKS, Keuhkosairauksien pkl 120 Valvottu hoito (DOT) Directly Observed Treatment = tehtävään koulutettu henkilö jakaa lääkkeet ja seuraa, että potilas nielee jokaisen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä!

LÄÄKITYSTURVALLISUUS. VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! VINKKI I: Varmista, että tiedät miten potilaasi käyttää lääkkeitä! Turvallisen lääkehoidon perusta on, että häntä hoitava henkilöstö tietää mitä lääkkeitä potilas käyttää ja miten hän niitä käyttää. Myös

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON. Opas potilaalle SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAAMINEN OMAHOITOON Opas potilaalle Mari Puuska Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot