SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje"

Transkriptio

1 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Ohjauskansio ja kotihoito-ohje Sanna Faari ja Johanna Salpakari Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia- ammattikorkeakoulu,diak itä Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Faari Sanna & Salpakari Johanna. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus, ohjauskansio ja kotihoito-ohje. Pieksämäki, kevät 2009, 77 s., 6 liitettä. Diakonia -ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki. Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda mahdollisimman kattava sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio ja kotihoito-ohje Leppävirran terveyskeskuksen vuodeosastolle yksi, osaston toiveesta. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio on tarkoitettu vuodeosasto yhden hoitajille. Opinnäytetyön tarkoitus on tukea vuodeosaston hoitajien sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaustyötä. Kotihoito-ohje puolestaan on tarkoitettu sydämen vajaatoimintaan sairastuneille potilaille. Se tukee heidän kotona selviytymistään ja auttaa heitä huomioimaan heidän tilaansa vaikeuttavia tekijöitä ajoissa. Kotihoito-ohje on tehty potilaan näkökulmasta ja se on tehty mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Ohjauskansio ja kotihoito-ohje luotiin teorian pohjalta. Teoria muodostettiin erilaisten lähdemateriaalien ja tutkimusten perusteella. Ohjauskansiossa käsitellään sydämen vajaatoimintaa. Kansiossa selvitetään, miten sydämen vajaatoiminta syntyy ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Ohjauskansiossa käsitellään myös sydämen vajaatoimintapotilaan hoitotyötä ja ohjausta. Ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen selkeyttä ja asianmukaisuutta testattiin antamalla se luettavaksi vuodeosasto yhden hoitohenkilökunnalle. Palaute kerättiin erillisellä kyselyllä. Hoitohenkilökunnasta 9 antoi palautetta. Palaute oli kuitenkin monipuolista. Ohjauskansiota pidettiin selkeänä, ajankohtaisena ja käytännöllisenä. Kotihoito-ohjetta pidettiin asiasisällöltään riittävänä, kotihoitoa tukevana ja selkeänä. Muutamia rakentavia parannusehdotuksia tuli esille. Palautteen sisällöstä saamiemme tietojen perusteella ohjauskansio ja kotihoito-ohje vastaavat kohderyhmän tarpeita. Asiasanat: sydämen vajaatoiminta, potilasohjaus, hoitotyö

3 ABSTRACT Faari Sanna and Salpakari Johanna. Guidance of Cardiac Insufficiency Patients, Guidance Manual and Home Care Instructions. 77 p., 6 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2009 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing. Degree: Nurse. The purpose of this thesis was to create a comprehensive guidance manual and home care instructions for cardiac insufficiency patients. The instructions were compiled for ward no. 1 of Leppävirta Health Centre by their request. The guidance manual of cardiac insufficiency patients is intended for the nurses at ward no 1. This thesis aims at supporting the counselling that nurses give to cardiac insufficiency patients. The home care instructions are intended for the cardiac insufficiency patients themselves. It helps patients to cope with their condition at home and supports them to pay early attention to factors that may complicate their condition. The home care instructions have been compiled keeping in mind the patient s point-of-view and comprehensibility. The guidance manual and home care instructions are theory-based. Different resource materials and studies were used for theory construction. The guidance manual examines cardiac insufficiency. It explains how cardiac insufficiency develops and what the contributing factors are. The guidance manual also discusses nursing and counselling of cardiac insufficiency patients. The nursing staff of ward no. 1 read the guidance manual and home care instructions to test clearness. Feedback was collected in a separate questionnaire. Nine staff members gave feedback. The given feedback was versatile. The staff regarded the guidance manual as clear, up-to-date and practical. The home care instructions were considered to be clear, adequate in information and supporting home care. Some constructive suggestions for improvement were also given. The feedback however suggests that both the guidance manual and the home care instructions meet the needs of the target groups. Key words: cardiac insufficiency, patient counselling, nursing

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SYDÄMEN VAJAATOIMINTA Mitä sydämen vajaatoiminta on? Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ja sairauden ennuste Sydämen vajaatoiminnan oireita Sydämen vajaatoiminnan toteaminen Sydämen vajaatoiminnan hoito ja lääkehoito SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS Etiikka potilasohjauksessa ja hoitoon sitoutumisessa Potilasohjaus Sairaanhoitajan oma motivaatio potilasohjauksessa Hyvän potilasohjauksen tavoitteet Potilasohjauksen sisältö ja menetelmät Kirjallinen potilasohje Potilasohjauksen suunnittelu ja arviointi OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat Opinnäytetyön tarve ja ratkaistava ongelma Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön kohderyhmä ja kohteen esittely OHJAUSKANSION JA KOTIHOITO-OHJEEN LAATIMISPROSESSI OHJAUSKANSION JA KOTIHOITO-OHJEEN ARVIOINTI Palautekyselyn toteutus Palautekyselyn tulokset POHDINTA...30 LÄHTEET...33 LIITTEET: Liite 1: Saatekirje kyselylomakkeeseen Liite 2: Kyselylomake hoitohenkilökunnalle Liite 3: Sisällönanalyysi sydämenvajaatoimintapotilaan ohjauskansiosta hoitohenkilökunnan arvioimana... 44

5 Liite 4: Sisällönanalyysi sydämen vajaatoimintapotilaan kotihoito-ohjeesta hoitohenkilökunnan arvioimana Liite 5: Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio Liite 6: Sydämen vajaatoimintapotilaan kotihoito-ohje:... 74

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyössämme käsitellään sydämen vajaatoimintaa (insufficienta cordis) ja siihen liittyvää potilasohjausta. Sydämen vajaatoiminta on Suomessa vakava kansanterveysongelma. Väestöstä sydämen vajaatoimintaa sairastaa n. 1 2 %. Yli 75-vuotiaista sydämen vajaatoimintaa sairastaa 8-10 %. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, 53.) Opinnäytetyössämme aihetta käsitellään hoitotyön ja potilasohjauksen näkökulmasta. Olemme rajanneet opinnäytetyömme teoreettisen viitekehyksen potilasohjaukseen, koska työmme pääpaino on sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksessa. Opinnäytetyössä käsitellään aluksi teoriatietoa sydämen vajaatoiminnasta. Tämä osuus on suhteellisen laaja, koska sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus perustuu lääketieteelliseen teoriatietoon. Opinnäytetyössämme on myös teoriatietoa sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksesta. Opinnäytetyömme pääpaino on sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansiossa ja kotihoito-ohjeessa, jotka ovat tehty työelämän tarpeeseen. Opinnäytetyössä on ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen laatimisprosessin kuvaus. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansion ja kotihoito-ohjeen toimivuutta kuvataan arviointi osuudessa. Arvioinnissa on käytetty hyödyksi hoitohenkilökunnan antamaa palautetta, jonka he ovat antaneet palautekyselylomakkeella. Hoitohenkilökunnan antamaa palautetta käsitellään myös sisällönanalyysin avulla. Leppävirran terveyskeskuksen osasto yhden hoitohenkilökunnan antama palaute tuottamastamme sydämen vajaatoimintapotilaan ohjausmateriaalista oli pääsääntöisesti hyvää ja kannustavaa. Palautteessa tuli esille myös muutamia kehittämisehdotuksia. Valitsimme aiheeksi sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen, koska aihe on mielestämme ajankohtainen ja kiinnostava. Mielenkiintomme heräsi myös aiheeseen siksi, että sydämen vajaatoiminta on suuri kansanterveysongelma tänä päivänä. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaus tuo haasteen kehittää potilasohjausta. Opinnäytetyön tarkoitus on tuottaa yhdenmukainen sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjausmateriaali Lep-

7 pävirran terveyskeskuksen vuodeosastolle yksi. Potilasohjausmateriaalin on tarkoitus myös kehittää sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoa ja toimia hoidon sekä neuvonnan käsikirjana hoitohenkilökunnalle. Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauskansio on tarkoitettu hoitohenkilökunnan käyttöön. Jokainen hoitaja voi itse päättää käyttääkö potilasohjauksessa myös laminoidun materiaalin lisäksi ohjauskansiota. Hyödynsimme potilasohjeen laadinnassa teoriatietoa siitä, millainen hyvä kirjallinen ohje on. Otimme lähtökohdaksi sydämen vajaatoimintapotilaalle suunnattuun potilasohjeeseen käytännön hoitotyön tarpeet. Mielestämme hyvä ohje on selkeä ja puhuttelee potilasta. Ohjeessa on myös tärkeä tieto ensin. Pyrimme selkeään kappalejakoon ja hyvään suomen kieleen. Kotihoito-ohjetta tehdessämme kiinnitimme huomiota ohjeen ulkoasuun, sillä sydämen vajaatoimintaa sairastavat pääsääntöisesti ikäihmiset. Näin ollen ohjeen tulee olla hyvin selkeä.

8 2 SYDÄMEN VAJAATOIMINTA 2.1 Mitä sydämen vajaatoiminta on? Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan sitä, että sydän ei pysty normaaliin tehtäväänsä eli pumppaamaan riittävästi verta valtimoihin. Sydämen oikean puolen tehtävänä on pumpata vähähappista laskimoverta keuhkoihin hapettumaan. Sydämen vasemman puolen tehtävä on pumpata keuhkoista tulevaa hapettunutta verta aorttaan ja sitä kautta kaikkialle ihmisen elimistöön. Potilaan oireet ovat erilaiset riippuen siitä, kummassa sydämen puoliskossa vajaatoiminta ilmenee. Sydämen vajaatoiminta ei ole erillinen sairaus, vaan se on jonkin muun sairauden aiheuttama tila. (Terveysportti 2008.) Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa kahteen tyyppiin, diastoliseen ja systoliseen. Diastolinen eli täyttövaiheen toimintahäiriö on sydämen vajaatoiminnan ensimmäinen vaihe, sydämen toiminnan järkkyessä. Systolinen vajaatoiminta eli pumppausvoiman heikkeneminen seuraa myöhemmin kun sairaus etenee. Vaikeasti sairaassa sydämessä ovat usein sekä lepo- että työvaihe häiriintynyt. (Vauhkonen & Holmström 2005, ) Suomessa sydämen vajaatoiminta on yleisempi miehillä kuin naisilla. Naisten elinikä on keskimäärin pidempi kuin miesten ja siitä johtuen sydämen vajaatoiminta on hyvin vanhojen naisten vaiva. Vuosittain noin kolmannes kaikista sydämen vajaatoimintaa sairastavista joutuu sairaalahoitoon. Näin ollen sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoito on mittava haaste hoitotyöntekijöille. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2004, ) Sydämen vajaatoiminnan yleisyys kasvaa selkeästi väestön vanhetessa. Sydämen vajaatoimintapotilaiden keski-iän on arvioitu olevan 74 vuotta. Oireilevan vajaatoiminnan yleisyydeksi on esitetty jopa 2000:ta asukasta kohden. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, 236.) Euroopassa on arvioitu sydämen vajaatoiminnan aiheuttavan noin 1 2 % kaikista terveydenhuolto menoista. Sairaalahoitopäivistä syntyy kaksi kolmasosaa kuluista. Sydämen vajaatoiminta on yksi yleisimmistä sairaalahoidon syistä. (Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry toim )

9 Sydämen vajaatoiminta voidaan jakaa akuuttiin ja krooniseen. Akuutti sydämen vajaatoiminta kehittyy nopeasti, jopa sydänperäisen sokin tai keuhkopöhön asteelle. Akuutti sydämen vajaatoiminta on hengenvaarallinen tila, joka tulee hoitaa erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.) Akuutilla sydämen vajaatoiminnalla (AHF) tarkoitetaan äkillisen sydänsairauden, kuten sydäninfarktin, sydänlihastulehduksen, sydänläpän repeämisen tai rytmihäiriön aiheuttamaa vaikeaa pumppaustoiminnan häiriötä. Sydämen akuutissa vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion voima pettää. Tämän syynä on joko infarkti, iskemia (60 70 %) tai verenpaine. Nämä voivat johtaa keuhkokapillaaripaineen nousuun ja keuhkopöhöön. (Terveysportti 2009.) Keuhkoihin syntyy voimakas verentungos eli keuhkopöhö, kun sydämen vasen kammio ei jaksa pumpata tarpeeksi verta eteenpäin. Tila voi johtaa vaikeutuvaan hengenahdistukseen, johon voi liittyä myös sokin oireita. Akuutti sydämen vajaatoiminta voi pahimmassa tapauksessa johtaa potilaan kuolemaan, mutta useimmiten akuuttia sydämen vajaatoimintaa ja sen syynä olevaa sydänsairautta voidaan hoitaa tehokkaasti. Oikeanlaisella hoidolla oireet yleensä väistyvät nopeasti ja vajaatoiminta voi korjaantua pysyvästikin. On tavallista, että äkillisesti alkanut sydämen vajaatoiminta kroonistuu ja potilas tarvitsee elinikäisen lääkityksen. (Heikkilä, Huikuri, Luomanmäki, Nieminen & Peuhkurinen toim. 2000, 291.) Sydämen krooninen vajaatoiminta voi alkaa äkkiä, mutta tavallisesti sen oireet kehittyvät vähitellen. Aluksi oireet voivat olla niin lieviä, että niiden erottaminen normaaleista tuntemuksista voi olla vaikeaa. Oireet tuntuvat aluksi jo pienessäkin rasituksessa ja lopulta henkeä ahdistaa myös levossa. Vaikean sydämen vajaatoiminnan oireita ovat makuulle käydessä ilmaantuva hengenahdistus (ortopnea) ja yölliset ahdistuskohtaukset. Sydämen krooninen vajaatoiminta voi äkkiä vaikeutua sairaalahoitoa vaativaksi keuhkopöhöksi infektiosairauden tai muun tekijän vaurioittaessa keuhkokapillaareja tai kun psyykkinen tai fyysinen rasitus, kuume tai rytmihäiriö tilapäisesti lisää sydämen kuormaa. (Heikkilä ym. 2000, 291.) Kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa sydämen toiminta on pysyvästi heikentynyt. Oireiden määrään ja ennusteeseen vaikuttavat suoraan pumppausvajeen aste. Oikealla hoidolla voidaan pitää yllä potilaan toimintakykyä sekä lievittää oireita. Krooninen sydämen vajaatoiminta saattaa vaikeutua akuutiksi, esimerkiksi potilaan saadessa infektion, jolloin potilaan verenkierto kuormittuu tai perussairauden vaikeutuessa. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.)

10 2.2 Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ja sairauden ennuste Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, joka on syntynyt sydämen toimintaan vaikuttavasta sairaudesta. Sen näkyvimpinä tunnusmerkkeinä ovat hengenahdistus, huono suorituskyky ja turvotukset. Sydämen vajaatoiminta voi olla seurausta häiriytyneestä sepelvaltimovirtauksesta, poikkeavasta sydämen rytmistä, häiriöistä sydänläppien toiminnassa, sydämen rakenneviasta tai vaurioituneesta sydänlihaksesta. Se voi myös syntyä ulkoisesta, sydäntä voimakkaasti rasittavasta tekijästä. Sydämen vajaatoiminta on siis jonkin sydäntä rasittavan tilan lopputulos. Sydämen vajaatoimintaa voidaan pitää merkkinä sydän- tai verisuonisairauden etenemisestä pitkälle. (Vauhkonen & Holmström 2005, 66.) Sydämen vajaatoiminnan yleisimpiä syitä ovat kohonneeseen verenpaineeseen liittyvä sydänsairaus sekä sepelvaltimotauti. Sepelvaltimotautia on havaittu noin 50 % sydämen vajaatoimintaan sairastuneilla ja hypertensiota myös 50 % sairastuneista. Sepelvaltimotauti, hypertensio tai molemmat on todettu 80 % sydämen vajaatoimintaan sairastuneilla. (Heikkilä ym. 2000, 292.) Muita tärkeitä kroonisen sydämen vajaatoiminnan syitä ovat läppäviat ja sydänlihaksen sairaudet. Sydäninfarktin saaneista noin yksi kuudesosa sairastuu viiden vuoden kuluessa sydämen vajaatoimintaan. Sydämen vajaatoiminta potilaista neljännes sairastaa diabetesta, mutta vielä ei ole selvinnyt se kuinka usein diabetes aiheuttaa ilman sepelvaltimotautia tai hypertensiota sydämen vajaatoimintaa. (Heikkilä ym. 2000, 292.) Sydämen vajaatoiminta on yleensä pitkälle edennyt sydänsairaus. Potilaista valtaosa ovat iäkkäitä ja oireiden puhjettua ennuste voi olla epäsuotuisa. On arvioitu, että % vajaatoiminnan vaikeinta muotoa sairastavista potilaista menehtyy ensimmäisen vuoden aikana diagnoosihetkestä. Liki puolet potilaista kuolee viiden vuoden kuluessa vajaatoimintaoireiden ilmaantumisesta lievimmissäkin muodoissa. Valtaosa kuolemista aiheutuu äkillisestä rytmihäiriöstä ja vajaatoiminnan vaikeutumisesta. Ennusteeseen vaikuttavat mm. taustalla oleva sydänsairaus, vajaatoiminnan vaikeusaste ja vaste lääkehoitoon. ((Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry (toim). 2008, 298.) Sydämen vajaatoiminta voi olla myös tilapäistä ja korjaantua näin taustalla olevan sairauden parantuessa. (Heikkilä ym. 2000, 313).

11 Sydämen vajaatoimintaa sairastavista potilaista puolella on todettu sepelvaltimotauti. Sosiaali- ja terveysalan tutkimis- ja kehittämiskeskus STAKES on julkaissut raportin, jossa selvitetään sepelvaltimotaudin ilmenemisessä ja hoidossa vallitsevia eroja eri väestöryhmissä. Tämä tutkimus perustuu kahteen vuosina 2001 ja 2002 sepelvaltimotautia sairastaville tehtyyn kyselyyn. Raportin tulosten mukaan sekä sepelvaltimotaudin, että liitännäissairauksien hoito on pitkälti asianmukaista ja nykyisiä hoitosuosituksia noudattavia. Tutkimuksen mukaan tupakointiin ja ylipainoon on tarpeen kiinnittää lisähuomiota sepelvaltimotaudin hoidossa. Sepelvaltimotaudin aiheuttama taakka jakautui tutkimuksessa monilta osin aika tasaisesti, oli taudin vaikeusasteessa, elämäntapaan liittyvissä riskitekijöissä ja elämänlaadussa useita piirteitä, jotka kuormittivat erityisesti alempia sosioekonomisia ryhmiä. Myös hoidon laadussa havaittiin sosioekonomisia ja sukupuolieroja, jotka eivät vastaa eroja taudin vaikeusasteessa. Sepelvaltimotautipotilaiden hoitojärjestelmää tulisikin raportin mukaan kehittää huomioiden hoidon yhdenvertainen saatavuus. Taloudellisten seikkojen lisäksi myös hoitokäytäntöjä sekä hoitoon ja jatkotutkimuksiin ohjausta tulisi kehittää siten, että potilaan hoidon tarve otetaan aiempaa paremmin huomioon. (Keskimäki, Aalto, Häkkinen, Klaukka, Manderbacka, Reunanen & Vehko 2004, ) 2.3 Sydämen vajaatoiminnan oireita Sydämen vajaatoiminnan kehittyessä, sydämen koko kasvaa ja sen pumppauskyky heikkenee. Sympaattinen hermosto aktivoituu, sillä elimistö yrittää korvata huononevan kudosverenkierron elimistön tärkeimmille alueille. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen vaikuttaa myös munuaisten toimintaan, sillä myös niiden verenvirtaus heikkenee. Munuaisten verenvirtauksen korjaamiseksi hormonit aktivoituvat ja (RAA-järjestelmä eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä) alkavat kerätä elimistöön vettä ja natriumia. Verisuonistossa oleva vesimäärä kasvaa, kun elimistön nestemäärä suurenee. Vajaatoimisessa sydämessä tämä parantaa sydämen pumppauskykyä normaalia vähemmän. Tästä syntyy turvotuksia ja lopulta se, ettei sydän pysty pumppaamaan enempää verta. Vasemman puoleisessa vajaatoiminnassa verisuonista tihkuu verta keuhkorakkuloihin ja oikean puoleisessa puolestaan alaraajojen pehmytkudoksiin tai maksaan. (Kuisma ym. 2008, )

12 Sydämen vajaatoiminta on yleisempi sydämen vasemmalla puolella. Siinä hengenahdistus on pääasiallinen oire, joka ilmenee ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Alkuun ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, sydämen vajaatoiminnan pahetessa potilasta voi jo tasamaalla ahdistaa. Potilaan ahdistus aiheutuu veren tungoksesta keuhkoissa, koska sydänlihas ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Ahdistus ja verentungos ovat pahempia makuulla, istuma-asennossa oireet yleensä helpottavat. Sydämen vasemman kammion voima voi pettää joskus äkisti. Tämän seurauksena potilaalle tulee keuhkopöhö, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja hengittäminen on vaikeaa levossakin. Samalla potilaan yleistila on voimakkaasti heikentynyt ja esiintyy yskää. Tämä tila on vaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. (Terveysportti 2008.) Potilaalla olevat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä ovat tyypillinen oire sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa. Turvotus johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin. (Terveysportti 2008.) Oikean puolen vajaatoiminnan oireita ovat myös nestekertymästä johtuva painon nousu, vatsan seudun aristus, pahoinvointi ja laihtuminen sekä suurentuneet perna ja maksa. Kaulalaskimoiden laajentuminen on merkki kohonneesta keskuslaskimopaineesta, joka on myös sydämen oikean puolen vajaatoiminnan oire. (Iivanainen ym. 2001, ) 2.4 Sydämen vajaatoiminnan toteaminen Sydämen vajaatoiminta voidaan todeta silloin, kun potilaalla on jokin sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus, sydämen vajaatoimintaan sopivia oireita sekä kliinisessä tutkimuksessa, että thorax-kuvassa todettuja useita sydämen pumppausvajavuuteen viittaavia löydöksiä. Kliinisessä tutkimuksessa ja thorax-kuvasta on usein helppo tunnistaa äkillinen alveoraalinen keuhkopöhö. (Heikkilä ym. 2000, 318.) Sydämen vajaatoiminnan tutkimisen lähtökohtana on potilaan oma käsitys sairaudestaan ja sen aiheuttamista vaikutuksista hänen jokapäiväiseen elämäänsä. Lääkärin kliinisen tutkimuksen lisäksi potilaalle voidaan tehdä tilanteen mukaan lisätutkimuksia. Sydänfilmistä (EKG) nähdään potilaan sydämen rytmi, sydänlihaksen kuormitus, sydänlihaksen iskemia ja aiemmin mahdollisesti sairastettu infarkti. Keuhkokuvasta nähdään sydämen koko. Thorax-kuvaa voidaan verrata aiemmin otettuihin kuviin ja arvioidaan,

13 onko sydän laajentunut. Samoin arvioidaan hypertrofiaa eli vasemman kammion seinämän paksuuntumista. Keuhkokuvasta voidaan lisäksi nähdä keuhkoverekkyyden lisääntyminen, mikä on ensimmäisiä merkkejä sydämen vajaatoiminnasta. Echo-tutkimus eli sydämen kaikututkimus antaa tietoa sydämen vajaatoiminnan syystä, sydänlihaksen supistumiskyvystä ja vajaatoiminnan vaikeusasteesta. (Holmia ym. 2004, ) Potilaalle voidaan tehdä vielä tarvittaessa sydämen isotooppikuvaus, jonka perusteella voidaan arvioida sydänlihaksen kuntoa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen perusteella voidaan arvioida sepelvaltimotaudin vaikeusastetta. Sydämen elektrofysiologisessa tutkimuksessa saadaan selville sydänlihaksen herkkyys lääkitykselle. Lisäksi sydämen vajaatoimintaa sairastavasta potilaasta otetaan verikokeita oireiden ja sairauden laadun mukaan. (Holmia ym. 2004, ) Sydämen vajaatoimintaa pyritään tunnistamaan myös erilaisilla laboratorio tutkimuksilla. Sydämen vajaatoiminnassa natriureettisten peptidien (Nt-ANP ja prob-np) pitoisuudet suurenevat suhteessa supistumishäiriön vaikeuteen. Seerumin kreatiniinipitoisuus voi olla myös koholla johtuen joko heikentyneestä munuaisten verenkierrosta tai munuaiskudoksen sairaudesta. Anemian poissulkemiseksi tutkitaan hemoglobiini, sillä lievää anemiaa esiintyy noin 20 % vajaatoimintapotilaista. Diagnostiikkavaiheessa tutkitaan myös sokeriaineenvaihduntaa, maksan ja kilpirauhasen toimintaa, kolesteroliaineenvaihduntaa ja veren tulehdusarvoa. (Mäkijärvi ym. 2008, 301.) Sydämen vajaatoimintapotilaan sairauden arvioinnin apuna käytetään NYHAluokitusta, joka on tarpeellinen potilaan seurannassa. New York Heart Associationin NYHA- luokitus on otettu käyttöön luvulla sydämen vajaatoimintapotilaiden luokitusjärjestelmäksi. NYHA 1 -luokka kuvaa potilasta, jonka sydänsairaus aiheuttaa vain lievää rajoittuneisuutta rasituksessa. NYHA 2 -luokalla tarkoitetaan potilasta, joka tulee hyvin toimeen tavallisissa askareissa, mutta jolle raskaammissa tehtävissä kuten rappuja noustessa aiheutuu väsymystä ja hengenahdistusta. NYHA 3 -luokka kuvaa potilasta, joka pystyy kävelemään omaa vauhtiaan, mutta ylämäki ja kiirehtiminen aiheuttavat oireita. NYHA 4 -luokalla tarkoitetaan potilasta, jolla sydämen vajaatoimintaoireita esiintyy pienessäkin rasituksessa ja ajoittain jopa nukkuessa. (Nieminen 2005, 168.)

14 2.5 Sydämen vajaatoiminnan hoito ja lääkehoito Pitkäaikaista sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoidon tavoitteena on sydämen vajaatoiminnan tasapainottaminen lisäämällä sydämen pumppausvoimaa ja vähentämällä sydämen työmäärää. Hoidolla pyritään siis potilaan oireiden lievittämiseen, potilaan suorituskyvyn parantamiseen, potilaan elämänlaadun parantamiseen ja potilaan ennusteen parantamiseen. Potilaan hoito suunnitellaan hänelle itselleen kokonaistilanne huomioiden soveltuvaksi. Hoito käsittää asianmukaisen lääkehoidon ja yksilöllisen elämäntapaohjauksen. Potilasta tuetaan säilyttämään suorituskykynsä ja elämänlaatunsa, huomioiden potilaan vointi. (Holmia ym.2004, 274.) Vajaatoimintapotilaan lääkehoidon tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja hillitä haitallisen voimakasta neuroendokriinistä aktiivisuutta. Keskeisessä asemassa oireyhtymän etenemisen kannalta ovat sympatoadrenergisen ja reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän liiallinen toiminta. Näiden järjestelmien hillitsemiseen on käytettävissä neljä erilaista lääkeryhmää. Näitä lääkeryhmiä ovat beetasalpaajat, ACE:n estäjät, angiotensiinireseptorin salpaajat sekä aldosteroninestäjät. Lääkehoidon toisena tärkeänä tavoitteena on keventää sydämen systolista työkuormitusta eli kohonnutta verenpainetta. Tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat. Käyttökelpoinen on myös vasodilatoiva beetasalpaaja. Mikäli nämä lääkkeet eivät sovi, voidaan käyttää kalsiuminestäjistä amlodipiinia tai felodipiinia.(heikkilä, Kupari, Airaksinen, Huikuri, Nieminen & Peuhkurinen (toim.) 2008, 758.) Kolmantena lääkehoidon tavoitteena sydämen vajaatoimintapotilaan lääkehoidossa on vähentää sydämen kohonnutta työpainetta. Tähän tarkoitukseen käytetään diureetteja ja nitraatteja, joilla saadaan keuhkoverekkyydessä ja turvotuksissa nopea oireiden lievitys. Neljäs sydämen vajaatoimintapotilaan lääkehoidon tavoite on estää sydänlihasiskemiaa beetasalpaajalla ja nitraatilla. Iskeemistä vajaatoimintaa sairastaville potilaille tulisi yleensä pidättäytyä määräämästä kalsiuminestäjiä. (Heikkilä ym. 2008, 758.) Lääkehoidon toteutumiseksi potilaan on hyvä tietää miksi, miten ja milloin lääkkeitä on tarkoitus ottaa. Mitä paremmin potilas tuntee lääkkeiden vaikutukset, sitä paremmin potilas tunnistaa niiden sivuvaikutukset ja sitoutuu ohjeenmukaiseen lääkehoidon toteutu-

15 miseen. Potilasta ohjataan pitämään lääkelistaansa aina mukana, erityisesti hätätilanteissa tiedot potilaan lääkityksestä ovat arvokkaita. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2008, ) Sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseurannassa lääkehoito ja sen tarvetta tarkastellaan vastaanottojen yhteydessä. Seurannassa vastaanottoja järjestetään neljä kertaa vuodessa vajaatoimintapotilaille riippuen vajaatoiminnan asteesta ja laboratorioarvojen kontrollitarpeista. Potilaille keskeisinä seuranta- arvoina ovat kaliumarvot, muut suola- arvot, munuaistoiminta-arvot ja riskitekijät erityisesti potilailla, joilla on muita sairauksia. (Nieminen 2000, ) Sydämen vajaatoimintapotilaan elimistöön kerääntyy nestettä ja se aiheuttaa turvotuksia sekä sydämen työn lisääntymistä. Diureettilääkityksellä vähennetään sydämen työmäärää poistamalla elimistöstä nesteitä. Nesteen poistuminen helpottaa potilaan oireita, kuten turvotuksia ja hengenahdistuksia. Potilasta ohjataan diureettien annostelussa siten, että hänen ei tarvitse öisin herätä virtsaamaan. Tiatsididiureettien haittavaikutus on kaliumin liiallinen erittyminen virtsaan, mistä voi seurata hypokalemia. Hypokalemia on haitallista sydämen vajaatoimintapotilaalle, koska se altistaa potilaan rytmihäiriöille. Loop-diureettien nestettä poistava vaikutus on huomattavasti suurempi kuin tiatsididiureettien. Vaarana on sen vuoksi liiallinen nesteen ja elektrolyyttien poistuminen elimistöstä ja potilaan kuivuminen. Potilaalta seurataan jatkuvasti neste-ja elektrolyyttitasapainoa K-ja Na-arvoilla. Potilaalle on usein kaliumlääkitys tarpeen. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2006, ) Sydämen vajaatoimintapotilaalla voidaan käyttää lääkehoitona kaliumia säästäviä diureetteja, jotka vähentävät kaliumin erittymistä virtsaan ja niiden diureettinen vaikutus on pieni. Näitä diureetteja käytetään usein rinnakkain loop-diureettien kanssa. ACE:n estäjät eli angiotensiinikonvertaasientsyminestäjät vähentävät sydämen työtä, poistavat nestettä elimistöstä ja helpottavat potilaan oireita. Ne myös parantavat potilaiden suorituskykyä ja jopa pidentävät potilaiden elinikää. ACE:n estäjien aiheuttamat haittavaikutukset ovat vähäisiä. Potilasta on ohjattava tunnistamaan voinnissaan tapahtuvia muutoksia, joita voi olla esimerkiksi liiallinen verenpaineen lasku. Digitalisglykosidilla hoidetaan potilaan nopeaa eteisvärinää. Sydämen vajaatoimintaan liittyy usein eteisvärinä. Digitalis lisää sydämen pumppausvoimaa. Sen käytön ongelmana voi olla potilaalle kehittyvä digitalismyrkytys. Tämän vuoksi potilaalta seurataan seerumin digitalispitoisuutta ja kaliumarvoja säännöllisesti hoidon aikana. (Holmia ym. 2008, )

16 3 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS 3.1 Etiikka potilasohjauksessa ja hoitoon sitoutumisessa Terveydenhuoltohenkilöstöä ja asiakasta koskevat yhteiset kaikkia osapuolia sitovat eettiset velvoitteet. Hoitoon sitoutumista koskevaa toimintaa säätelevät eettiset ohjeet ja lait, jotka ovat samoja kuin muussakin terveydenhuollossa. Ne ilmentävät asiakkaan oikeuksia hyvään hoitoon ja samalla ohjaavat terveydenhuollon työntekijöiden toimintaa. Keskeiset eettiset säännökset koskevat asiakkaan yhdenvertaista oikeutta saada terveyden - ja sairaanhoitoa, ohjausta terveyteen liittyvissä kysymyksissä ja oikeutta saada kuntoutusta. Terveydenhuollon henkilöstön toimintaa ohjaavia asiakkaan oikeuksia ovat lisäksi itsemääräämisoikeus ja oikeus tiedon saantiin. Eri ammattikunnilla on omat eettiset ohjeensa ja me tulevina sairaanhoitajina noudatamme sairaanhoitajien eettisiä ohjeita. (Kyngäs & Hentinen 2009, ) Eettisillä ohjeilla pyritään turvaamaan henkilökunnan eettisesti tasokas toiminta. Eettiset ohjeet eivät käytännössä ole yhtä velvoittavia kuin lakisääteiset ohjeet, niillä on tärkeä merkitys ammattiryhmän toiminnan ohjaamisessa. Eri ammattiryhmien eettiset ohjeet ovat terveydenhuollossa sisällöltään samansuuntaisia, joskin niiden välillä on sisällöllisiä painotuseroja. Eettisillä arvoilla tehdään julkiseksi eri ammattiryhmien arvoja, jotka henkilökunnan on tunnettava. Hoitajien on työskenneltävä yksilönä tai ryhmänä, jotta he tuntisivat eettiset ohjeet ja todentaisivat ne päivittäisessä toiminnassaan ohjatessaan potilaita.(leino-kilpi & Välimäki 2009, ) Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaan sairaanhoitajan tehtävänä on väestön ja yksilöiden terveyden edistäminen ja ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja kärsimyksen lievittäminen. Tehtävänä on lisäksi asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä elämänlaadun parantaminen. Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaan keskeistä on hoitokulttuuri, joka ottaa huomioon yksilön arvot, vakaumuksen ja tavat. Itsemääräämisoikeuden tukemiseksi asiakkaalle tulee järjestää sairaanhoitajan avulla mahdollisuus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde perustuu edellä mainittujen ohjeiden mukaan aitoon vuorovaikutukseen ja kes-

17 kinäiseen luottamukseen, joiden perustana on potilaan kuuntelu ja paneutuminen hänen tilanteeseensa.(kyngäs & Hentinen 2009, ) Hyvän potilasohjauksen takaamiseksi olisikin erittäin keskeistä, että jokaisessa hoitoyksikössä laadittaisiin oman yksikön toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet. Tämä tarkoittaa yhtenäistä, yksikön jokaisen työntekijän työtä ohjaavaa ja tukevaa perustaa, joka pohjautuu yhtenäisiin terveydenhuollon periaatteisiin ja ammattietiikkaan. Tästä hoitaja saa tukea potilasohjaukseen ja näin hoitaja turvaa potilaalle mahdollisimman yhden mukaisen ja samalta perustalta lähtevän potilasohjauksen. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 2006,6 8.) 3.2 Potilasohjaus Potilasohjaus on sairaanhoitajien vahvaa ja omaa aluetta. Ohjaus kulkee punaisena lankana potilassuhteessa koko hoitoprosessin ajan. Sairaanhoitajien hyvä koulutus, hyvät hoitokäytännöt, vankka teoriatieto ja vuorovaikutustaidot takaavat onnistuneen lopputuloksen. Potilasohjaus edellyttää hyväksi havaitun ja tutkitun tiedon käyttöä. Potilasohjauksessa korostuvat sairaanhoitajan persoonalliset taidot ja luovuus. Potilasohjauksella on vaikutusta hoidon laatuun ja potilastyytyväisyyteen. Hyvällä potilasohjauksella edistetään paranemista. Potilaiden hoitoaikojen lyhentyminen lisää tarvetta ohjauksen kehittämiseen. Potilasohjauksella saadaan lisäksi arvokasta asiakaspalautetta hoitotyön kehittämiseksi. (Ohtonen 2006) Sairastuminen aiheuttaa ihmiselle ja hänen omaisilleen avuttomuuden, turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita, onhan kyseessä uusi ja outo tilanne. Tiedon, jota ihmisille annetaan, on oltava riittävän ymmärrettävässä muodossa. Kirjallisten potilasohjeiden lisäksi tarvitaan myös henkilökohtaista ohjausta. Tiedonsaanti kannustaa tutkimusten mukaan potilasta omaan päätöksen tekoon ja näin edistää valmiuksia itsehoitoon. Potilaan saama ohjaus vähentää ahdistusta ja pelkoja. Onnistunut potilasneuvonta voi lyhentää hoitoaikoja ja vähentää potilaan sairaalakäyntejä. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat hyvää ohjausta ja selkeitä ohjeita. (Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, )

18 Olennainen osa potilasohjausta on erilaisten hoito- tai elintapaohjeiden antaminen. Tapa, jolla potilasohjausta toteutetaan ratkaisee onnistuuko ohjaus vai ei. Tehokkaimmillaan ohjaus on, kun se toteutetaan yksilöllisesti ja asiakkaan taustatekijät, kuten arvot ja näkemykset, huomioidaan. Asiakkaan päätöksentekoa ja itsearviointia voidaan tukea tarpeiden mukaisella tiedon antamisella. Potilasohjauksessa asiakkaat luovat usein esille omia tietojaan ja tuntemuksiaan, joita sairaanhoitaja tarkentaa kysymyksin, mutta myös asiakkaat itse esittävät kysymyksiä. Varsinaiseen potilasohjaukseen ryhdytään vasta tilanteen ja tuntemusten jälkeen. Tällöin annetaan myös ohjeita kuinka asiakkaan tulisi hoitaa itseään. (Kyngäs, Kääriäinen, Poskiparta, Johansson, Hirvonen & Renfors 2007, ) Potilasohjaus ei ole vain sitä, että sairaanhoitaja kertoo asiakkaalle asioita. Asiakkaan tietämys karttuu myös silloin, kun hän saa aikaa pohtia, harkita ja arvioida aiempia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan sekä niiden sopivuutta koti; työ- ja vapaa-ajan ympäristöihin. Potilasohjauksessa asiakkaan yksilöllistä oppimista tuetaan esimerkiksi äänenpainoilla ja muulla sanattomalla viestinnällä. Asiakkaan kiinnostus herätetään asiaan ohjauksen aikana kysymyksillä. Tämän jälkeen sairaanhoitaja esittää ohjeet, muotoilee ohjeet sopiviksi ja esittää ne asiakkaalle. Potilasohjauksen keskeisimmät vaatimukset ovat, että annetaan ohjausta, kun asiakas sitä pyytää. Kuunnellaan asiakasta tarkkaan ja rakennetaan ohjauskeskustelu asiakkaan tarpeiden pohjalle. Sairaanhoitajan on yritettävä saada asiakas aktiivisesti mukaan, korostaen, että ohjauksen mukaisen toiminnan saavuttaminen perustuu yhteistyöhön. Asiakkaan ongelmia käsitellään mahdollisimman hienovaraisesti, pitäen asiakkaan ongelmia normaaleina. (Kyngäs ym. 2007, ) Potilaita ohjatessa heitä voidaan tukea tiedollisesti, emotionaalisesti ja konkreettisesti. Laadukas potilasohjaus sisältää nämä kaikki osa-alueet. Tiedollisella tuella tarkoitetaan sitä, miten hyvin ja ymmärrettävällä tavalla potilaalle on kerrottu hoidon kannalta välttämättömät tiedot sekä sairaudesta että sen hoidosta ja miten hyvin potilas on sisäistänyt ne käyttöönsä. Lisäksi tiedollinen tuki sisältää ne valmiudet, joita itsensä hoitamisessa potilas tarvitsee. Emotionaalinen tuki sisältää kaiken potilaan tunteisiin liittyvien asioiden käsittelyn, jotta hoito ei häiritse potilaan arkipäivän elämää. Konkreettisella tuella tarkoitetaan kaikkea potilaalle annettavaa välineellistä tukea, jonka avulla potilas voi edistää hoitoon sitoutumistaan. Konkreettisen tuen antamiseen ja järjestämiseen poti-

19 laalle osallistuu myös usein myös muita hoitotiimin jäseniä, kuten sosiaalityöntekijä. (Kyngäs & Hentinen 2009, 76.) HYKSin sisätautien toimialan kardiologian klinikalla tutkittiin sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kokemuksia saamastaan potilasohjauksesta. Kohderyhmänä olivat sydämen vajaatoimintahoitajan ohjausta saaneet potilaat. Näitä potilaita oli yhteensä 117. Potilailla oli ohjauskertoja yhdestä neljään. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa potilaslähtöisen ohjauksen kehittämiseksi. Kyselyyn vastanneet potilaat olivat pääosin tyytyväisiä ohjaukseen ja sen sujuvuuteen.. Tutkimuksen mukaan potilaat pitivät hyödyllisimpinä sydämen vajaatoimintahoitajalta saatua ohjausta. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että potilaat tarvitsisivat enemmän aikaa ja riittävästi ohjauskertoja sisäistääkseen sairauteensa liittyvät asiat. (Poutala, Partala & Tuunanen 2007, ) Sairaanhoitajien tietoja, omaa arviota osaamisestaan ja koulutustarpeita sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjauksen osalta tutkittiin HYKSin kolmella kardiologisella ja neljällä yleissisätautien vuodeosastolla. Sairaanhoitajien tiedot sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksesta olivat kohtalaisen vähäiset riippumatta työpaikasta. Tutkimukseen osallistui 61 sairaanhoitajaa, joista 31 % arvioi tietävänsä riittävästi potilaan ohjauksen sisällöstä. Tutkimuksessa tuli esille, että osaamisen puutteita tiedostettiin olevan erityisesti lääkehoidon osalta. Valmistumisensa jälkeen sairaanhoitajista 60 % oli ollut ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja 93 % halusi toimipaikkakoulutusta. Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatioiden tulee kehittää sydämen vajaatoimintapotilaan ohjaukseen liittyvää koulutusta. (Eriksson & Partanen 2005, 4-9.) 3.3 Sairaanhoitajan oma motivaatio potilasohjauksessa Potilaan elämäntapaohjaus edellyttää sairaanhoitajalta pitkäjänteisyyttä. Potilasohjauksen tekijän oman tehtävän rajaus tukee työssä jaksamista ja ohjausmotivaatiota. Terveydenhuollossa elämäntapaohjauksen tarve myönnetään, mutta se mielletään sisällöltään ja toteutukseltaan melko epämääräiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisilla on epävarmuutta miten ja kenen olisi hoidettava elämäntapaohjaus asianmukaisesti. Potilasohjauksessa on vaikea hahmottaa, mitä todellisuudessa pitäisi tapahtua, mikä on ohjauksen

20 alku ja loppu. Yksittäisen potilasohjaajan työnkuva käy jatkuvasti monimutkaisemmaksi ja kuva oman ohjauksen käytännöistä saattaa hämärtyä entisestään. Sairaanhoitajan, joka ohjaa potilaita, on itse omaksuttava voimaannuttava tapa ohjata potilaita. Tähän sairaanhoitaja tarvitsee voimaannuttavan taustatuen työyhteisöltään. On hyvä sopia oman työyhteisön tasolla potilasohjauksen yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä elämäntapaohjauksessa. (Turku 2007, ) Sairaanhoitajan on hallittava erityisosaamista ohjatessaan sydämen vajaatoimintapotilaita. Sairaanhoitajalla on oltava riittävä tieto ja taitopohja, joka perustuu lääketieteelliseen ja hoidolliseen tietoon. Sairaanhoitajan on hallittava ravitsemusohjauksen ja liikuntaohjauksen perusteet. Lisäksi hänen on hallittava elämäntapaohjauksen perusteet, joita käytetään valmentavaa ohjaustyyliä soveltaen. Sairaanhoitajan on sitouduttava pitkäjänteiseen muutosprosessiin ja ohjaustyöhön sekä hänen on pystyttävä huomioimaan ohjattavan potilaan muutosvalmius. Sairaanhoitajan on myös kyettävä oman ohjaustyylin reflektointikykyyn. Potilaan jatkoseurannan ja arvioinnin sekä ohjausprosessin kirjaamisen merkitys tulee huomioida. Työyhteisöissä on huomioitava sairaanhoitajan ajankäytön riittävä resurssointi potilasohjaukseen. Elämäntapaohjauksen tulee olla osa sairaanhoitajan perustyötä. (Turku 2007,112.) 3.4 Hyvän potilasohjauksen tavoitteet Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen tavoitteena on vähentää sydänkuolemia. Tavoitteena on myös tukea potilasta selviämään sairautensa kanssa sekä estää sairauden pahenemista. (Terveysportti 2008.) Sydämen vajaatoiminnan hoidossa potilasohjauksen tavoitteena on potilaan oireiden lievittäminen ja elämänlaadun parantaminen. Potilaan hoito pyrkii myös suorituskyvyn parantamiseen, pumppausvoiman lisäämiseen ja toisaalta sydämeen kohdistuvaan kuormituksen vähentämiseen. Tavoitteena on myös potilaan ennusteen parantaminen hyvällä potilasohjauksella. (Iivanainen ym. 2001, 538.) Sydämen vajaatoimintapotilaan ja hänen läheisensä ohjauksessa varmistetaan, että he tietävät sydämen vajaatoiminnan syyt, oireet ja mistä oireet johtuvat. Potilasta ohjataan tunnistamaan sydämen vajaatoiminnasta kertovat oireet. Varmistetaan, että potilas tietää mitä tehdä, jos oireet pahenevat. (Iivanainen ym. 2001, 538.)

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS

SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS Hirvonen Seija & Karjalainen Anneli SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN OHJAUS JA KOTIUTUS Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 11.4.2011 Tekijä(t) Hirvonen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus

SEURAUKSET. - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / menehtyminen. - voinnin huonontuminen - väkivaltaisuus - itsetuhoisuus LIITE 1. RISKIEN ARVIOINTI kotiin annettavissa palveluissa RISKI (mielenterveysasiakkailla) Fyysinen väkivalta - lääkitys ei toteudu - päihteet - henkilökunnan / asiakkaan vammautuminen / - psyykkisen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset

Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot