inkerilaisten viesti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "inkerilaisten viesti"

Transkriptio

1 inkerilaisten viesti n umero 1 tammikuu 1981

2 inkerilaisten viesti TOIMITUS : KONTTORI : TILAUSHINTA: ILMOITUSHINNAT: PAAASI AMIES RUOTSISS A : PAAASI AMIES SUOMESSA : Paatoimittaja: Matti Vironmaki, puh Toimitussihteeri: Anja Luonia, puh (iltaisin ja viikonloppuisin) Koivikkotie 6, Vantaa 62 (toimituksen osoite) Inkerikoti, Karjalatalo, Kapylankuja 1, Helsinki 61 Puh Postisiirtotili Hki Auki torstaisin klo mk/vsk. kotimaassa, Ruotsissa 45 kr 1/1 sivu mk 400, 1/2»» 250, 1/4»» 150, Kuolinilmoitukset 50, Kiitos- ym. ilm. 40, Kuva ilmoituksessa 70, Armas Paafckonen Tingsgatan Boras. Puh. 033/ Postisiirtotili Hannu Vironmaki PL 362, Helsinki 12 Puh Postisiirtotili Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa Kustantaja ja julkaisija: INKERILAISTEN YHDISTYS R.Y. KANSIKUVA KERTOO: Arvokas lahjoitus Inkerikodille. Eversti Reino Raski (vas.) lahjoitti Helsingin paikallisosaston pikkujoulujuhlassa Inkerissa toimineen isansa kirkkoherra Jaakko Raskin muotokuvan Inkerikodin seinalle ripustettavaksi. Lahjoituksen otti vastaan Inkerilaisten Yhdistyksen puheenjohtaja rovasti Matti Vironmaki. '

3 Matti Vironmaki: Mita edessapain? Eraissa vieraissa kielissa on tulevaa aikaa ilmoittava verbin aikamuoto, jota sanotaan»futuuriksi». Slita on saanut nimensa nykyaikainen tiede futurologia, joka yrittaa tieteellisin menetelmin saada selville jotakin tulevaisuudesta. Esim. asioiden syita ja seurauksia tutkien futurologiassa tehdaan johtopaatoksia, mita on odotettavissa jatkotapahtuniina, kun tilanne talla hetkella on sellainen ku'in todetaan. Tieteellisesti voidaankin varsin paljon ennustaa tulevista ajoista. On tosiasia, kuten usein on sanottu, etta eilisessa ja tassa paivassa on jo valmiina huominen.»mita ihminen kylvaa, sita han myoskin niittaa», on aivan totta. Mutta kuitenkaan edes osapuilleen tarkkoja ennusteita asioiden kehittymisesta ei yleensa pystyta antamaan. Tulevaisuus on nytkin uuden vuoden alkaessa verhon peitossa, jonka takana tulevia tapahtumia voimme vain arvailla. Eraasta seikasta kuitenkin kristittyina voimme olla varmoja. Tarkoitan sita, minka Helsingin piispa Aimo Nlkolainen on ilmaissut eraan kirjansa otsikossa, joka kuuluu»jumala on edessapain*. Tama kirja ilmestyi kymmenisen vuotta sitten ja rohkaisi sanomallaan monia. Uskotaan mekin jalleen alottaessamme uutta vuotta, etta mita muuta lieneekaan»futuurissa» odotettavana ainakin Jumala on edessapain.»korkehimman haltuun anna ilon, murheen hetkesi. Kaikki huoles hiille kanna, han ne parhaaks' kdantavi. Herra vuoden alkaneen johtaa hyvaan paatdkseen.»

4 Matti Fonnio: Muistelmia Pavlovin junkkerikoulussa oloajaka vuoden 1917 Pietarista I osa Ikaluokkani, vuonna 1897 syntyneet nuoret miehet, kutsuttiin sotapalvelukseen syksylla Satuin nakemaan Pietarin kaduilla, kuinka naita rekryytteja marssitettiin kasarmeihin. Joukossa oli aivan hentoja nuorukaisia. Tuntui saalittavalta ajatellakin, etta muutaman kuukauden harjoitusten jalkeen heidat vietaisiin rintamalle saksalaisten tykkien ruoaksd. Ne samana vuonna syntyneet, joilla oli koulunkaynti tai opinnot kesken ja jotka halusivat ne paattaa, saivat pyynnosta lykkaysta. Niinpa minakin vein anomukseni Pietarin sotilaspiirin esikuntaan, ja palvelukseen astumiseni siirtyi seuraavaan vuoteen. Meille annettiin seminaarissa viidennella luokalla ns.»kutsuntaa edeltavaa sotilaskoulutusta» (doprizyvnaja podgotovka), mika oikeutti menemaan suoraan upseerikurssille. Suurin osa seminaarin viidennen luokan pojista suoritti loppututkinnon maalishubtikuun vaihteessa 1917 vanhan ajanlaskun niukaan (13 vuorokautta jaljessa uudesta ajanlaskusta), minka jalkeen he menivat toukokuun ensinimaisena paivana Pavlovin junkkerikoulussa alkaneelle 16. sota-ajan kurssille. Meita jai seminaariin viisi saman luokan poikaa kurssin paattymiseen saakka. Huhtikuun lopulla kolme meista, Ovsjannikov, Semjonov ja mina, vei hakemuksensa samaan Pavlovin junkkerikouluun, ja meidat hyvaksyttiin heinakuun alussa alkavaksi maaratylle 17. sota-ajan kurssille. Nikolai Kaasalainen ontuvana ja Mikko Kammari kyttyraselkaisena saivat vapautuksen sotapalveluksesta. Heinakuun alussa menimme ilmoittautumaan junkkerikouluun. Se sijaitsi Bolsaja Grebetskaja-kadun varrella, lahella seminaaria, ja sen virallinen nimi oli Pavlovskoje vojennoje utsilistse. Koulun johtajana old kenraaliluutnantti Wahlberg ja apulaisjohtajana eversti Posypkin. Koulun oppilaat oli jaettu kahteen pataljoonaan ja yhdeksaan komppaniaan. Kussakin komppaniassa oli noin sata miesta. Ensimmaiseen komppaniaan valittiin kaikkein pisimmat miehet. Tsaarinvallan aikana sen kunniapaallikkona oli tsaari itse, ja sita kutsuttiin silloin»hanen majesteettinsa komppaniaksis. Pilkkalaulussa, jollainen oli tehty kustakin komppaniasta, leu'lettiin:»ensimmaisen komppanian polkkypaat ne kannattavat valikattoja» (Pervoi roty duraki podpirajuit potolki). Ovsjannikov pienikasvuisena maarattiin neljanteen komppaniaan. Sinne olisin joutunut minakin kokoni puolesta, mutta Semjonov ja mina pyysimme paasta kuudenteen komppaniaan, koska siella oli vanhemmalla kurssilla suurin osa koulutovereistamme. Viisi ensimmaista komppaniaa oli majoitettu paarakennukseen, kuudes ja seitsemas komppania olivat vastapaisessa rakennuksessa kadun toisella puolella ja kahdeksas ja yhdeksas komppania olivat rajavartioston kasarmeissa saman kadun varrella. Kuudennen komppanian paallikkona oli kapteeni Ivanov ja kurssiupseerina oli kapteeni Dmitrijev. Joukkueenjohtajina toimivat vanhemman kurssin junkkerit, joista muistan vain Batsin-nimisen, meidan joukkueemme johtajan. Kuudenteen komppaniaan maaratyista oppilaista oli lanes puolet kadettikoulun (kadetskij korpus) kayneita, noin puolet joukko-osastoista komennettuja ja sitten me kaksi koulunpenkilta tullutta. Joukko-osastoista tulleista muistan Gia-

5 zintov-nimisen kansakoulunopettajan, pappisseminaarin kayneet Fortunatovin ja Ponomarevin, kaksi kaukaasialaista ylioppilasta Abasidzen ja Okroporidzen seka kolme juutalaista Rubinsteinin, Steinzeugin ja Voltsokin. Rauhan aikana Pavlovin junkkerikouluun hyvaksyttiin vain upseerien ja aatelisten poikia, jotka olivat kayneet kadettikoulun ja saaneet siella sotilaallisen kasvatuksen. kautta riippuen siita, niiten kova upseeripula oil rintamalla. Myos paasyvaatiniuksia valjennettiin, joten meikalaisilla ja juutalaisilla ylioppilaillakin oli mahdollisuus pyrkia kurssille. Meista koulunpenkilta tulleista tuntui alussa oudolta, kun kaikki piti tehda komentojen ja kaskyjen mukaan. Heratys suoritettiin torvensoitolla klo Tarkempaa paivajarjestysta en enaa muista. Ruokailu Pavlovin junkkerikoulun kadettialikersantti 17. sota-ajan kurssilta v:lta Junkkerikoulun kurssi kesti ennen sotaa kaksi vuotta, ja junkkerit ylennettiin kurssin paatyttya suoraan luutnanteiksi. Viimeisina sotavuosina kurssi kesti vain 4 6 kuutapahtui paarakennuksessa, jonne mentiin parijonossa. Paivalliselle mentaessa pysahdyttiin ensin ruokasalin paaovelle, josta sitten soittokunnan esittaman marssin tah-

6 dissa asteltiin poytien aareen. Samoin poistuminen ruokasalista tapahtui soittokunnan savelten tahdittamana. Ruoka oli elintarvikepulasta huolimatta hyvaa. Lautaset ynna muut ruokailuvalineet olivat hopeaa. Sotilaspalvelijat huolehtivat tarjoilemisesta. Koulun paarakennuksessa oli kanttiini, jota hoitivat sotilaspalvelijat. Huoneisto oli tilava ja ahkerassa kaytossa. Kanttiinista sai hyvaa teeta ja leivoksia seka alkoholittomia virvoitusjuomia. Siella sai myos pelata biljardia, sakkia ja tammipelia ja lukea sanoma- ja aikakauslehtia. Kanttiinissa keskusteltiin paivanpolitiikastakin. Aivan sattumalta tutustuin siella Terijoelta kotoisin olevaan Autio-nimiseen suomalaiseen vapaaehtoiseen, joka oli yhdeksannessa komppaniassa. Han osallistui luutnanttina heinakuun lopulla 1919 inkerilaisten Lempaalaan tekemaan hyokkaykseen, jolloin tapasin hanet uudestaan. Myohemmin nain sanomalehdista, etta ban oli Kotkan kaupungin poliisimestarina. Tilanne Pietarissa kesa-heinakuun vaihteessa 1917 oli kovin jannittynyt. Syyna tahsn olivat nalka, sotavasymys ja bolsevikkien harjoittama propaganda. Lenin lupasi valtaan paastyaan solmia rauhan ilman alueluovutuksia ja sotakorvauksia, kansojen itsemaaraamisoikeuden pohjalta. Lisaksi han lupasi, etta vakinainen armeija ja siihenastinen virkakoneisto lakkautetaan, etta pankit sosialisoidaan, etta tuotantokoneisto saatetaan tyolaisten valvontaan, etta suurtilat jaetaan talonpoikien kesken jne. Myos tapahtumat rintamalla antoivat aihetta levottomaan liikehdintaan. Kenraali Brusilovin kesakuussa aloittama hyokkays Itavallan rintamalla Galitsiassa menestyi aluksi hyvin ja venalaiset paasivat etenemaan pitkalle itavaltalaisten rintaman selustaan. Mutta sitten eteneminen muuttui akkia hillittomaksi pakokauhuksi, kun saksalaiset lahettivat muutamia valiodivisioonia vastahyokkaykseen itavaltalaisten avuksi. Moni rykmentti hajosi kuin tuhka tuuleen jattaen kalustonsa ja suureksi osaksi jopa henkilokohtaisen aseistuksensakin taistelukentalle. Karkureiden maara nousi satoihin tuhansiin. Moni sotilas jatkoi matkaansa suoraan kotiseudulleen, paastakseen osalliseksi maanjaosta. Tama antoi lisarohkeutta Pietarissa oleville sotilaille ja tyolaisille, jotka nousivat toisena paivana heinakuuta kapinaan valiaikaista hallitusta vastaan vaatien kaiken vallan siirtamista tyolais- ja sotamiesneuvostoille. Kapinaan liittyivat myos Kronstadtin matruusit. Koulumme vanhempi kurssi komennettiin talloin kaupungille tarkeimpiin paikkoihin suojelemaan niita kapinallisilta. Koululle jaivat vain muutamat upseerit ja joukkueenjohtajina toimineet vanhemman kurssin junkkerit. Muistaakseni heinakuun neljantena paivana koulun johtaja antoi paivakaskyn, joka alkoi seuraavin sanoin:»siina tapauksessa, etta koulua vastaan hyokataan, koulu tulee puolustautumaan viimeiseen mieheen saakka.» Sen jalkeen lueteltiin tykkien, konekivaarien seka miesten sijoitus. Tilanne tuntui ainakin meista koulimpenkeilta tulleista vahan arveluttavalta, mutta joukkueenjohtajina toimineet vanhemmat junkkerit lohduttivat meita silla, etta koulun seinat olivat melkein sylta (2 m) paksut ja etta ilman tykistoa kapinalliset eivat mahtaisi meille mitaan:»jos rupeavat kiipeamaan ikkunoista sisalle, niin tyonnetaan heidat pistimilla alas.» Hallitukselle uskolliset rykmentit, rintamalta irrotetut luotettavat joukko-osastot, kasakat ja sotakoulujen oppilaat riisuivat kapinalliset aseista muutamia vuorokausia kestaneiden katutaistelujen jalkeen. Seitsemantena paivana heinakuuta junkkerit miehittivat tanssijatar Ksesinskajan palatsin, jossa oli bolsevikkien paamaja. Lenin painui»maan alle» siirtyen sittemmin veturinlammittaja'ksi naamioituneena Eino Rahjan ja Hugo Jalavan avustamana Suomeen. Zinovjev pakeni, Trotski, Kamenev, Kollontai ja Lunatsarski vangittiin. Keskuskomitean jasenista jai vapaalle jalalle silloin viela suhteellisen tuntematon Stalin, joka yhdessa Sverdlovin kanssa otti puolueen johdon kasiinsa. Heinakuun kriisin aikana tapahtui muutoksia myos Venajan valiaikaisessa hallituksessa. Ruhtinas Lvov ja hanen hallituksensa kadettipuolueen ministerit jattivat paikkansa. Ohjaksiin tarttui uusi paaministeri, A. F. Kerenski, sosiaalivallankumouksellisista ja mensevikeista koottuine ministereineen. Jatkuu seuraavassa numerossa.

7 P Y H X L L X R E T K E L L X VUOSI ON VAIHTUNUT Kavin tutustumassa uuteen Henrikin kirkkoon Turussa. Ymparilleni katsellessani ja kuunnellessani ajatukset siirtyivat huomaamattani kauas, kauas. Aikoihin, joista nykyinen nuorisopolvi tietaa enaa hamarasti. Siirryin ajassa melkein puolen vuosisataa taaksepain. Istuimme Tuutarin kirkossa. Lie aiti evastanyt lapsiaan olemaan kunnolla. Meita oli joukko tyttoja samasta kylasta. Miten joku asia saattaakin jaada mieleen pikkutarkasti. Istuimme paaovesta sisaan tultaessa vasemmalla puolella, melkein keskella kirkkoa. Kirkko oli tayttynyt aariaan myoten: sanan nalkaa tunnettiin. Taisi olla rovasti Laurikkalan viimeisia saannollisia kirkonmenoja. Alttaripalvelus oli pidetty. Yksin silloin papit sen hoitivat. Rovasti siirtyi saarnatuoliin. Polvistuttuaan alkurukoukseen, han nousi ja katsoi alhaalla olevaa seurakuntaansa. Vain han, rovasti Laurikkala, saattoi katsoa ihmisia silla tavalla kuin han teki: katse taynna rakkautta, myotatuntoa ja mita kaikkea se sisalsikaan. Muistan sen vielakin, vaikka silloin olin lapsi.»rakkaat ystavat, Jeesuksessa Kristuksessa». Rovastimme tosiaan tarkoitti mita sanoi! Sitten han katsoi ulos. Maaliskuu oli jo pitkalla, aurinko paistoi, vedet tippuivat katolta. Kirkossa vaki odotti hiljaa.»rakkaat ystavat, on kevat». Noihin itsestaan selviin sanoihin sisaltyi jotain taianomaista. Minusta tuntuu, etta kaikki me tunsimme jotakin suuren kevaan tuntua, sellaisen kevaan, josta ei sanoin voi kertoa. Se on koettava. Saarnaa en sitten enaa muistakaan. Joka kerta odotin jannityksella hetkea, kun rovasti alttarilta lukee»herra siunatkoon...», silla han teki sen aivan omalla, juhlallisella tavallaan. Han nosti molemmat katensa siunausasentoon seurakunnan ylle, leveat hihansuut riippuivat juhlallisina, ja han siunasi:»herra siunatkoon MEITA.» Tuo»meita» juhlisti joka kerran: pyynto siunata koko kirkkokansaa, paimentakin, tuntui juhlalliselta. Viimeisen kerran olin kai kirkossa silloin, kun siunattiin muiden mukana pikku siskommekin. Jumalanpalveluksia pidettiin enaa sattumanvaraisesti. Silloinkin kirkko Taas on vuosi uudeksi vaihtunut meilla. Viimevuoden olimme kulkeneet, kukin omilla teilla. Taas monet on toiveemme toisiksi vaihtuneet. Toiveet joita tosiksi luulimme, ne on tyhjiksi nyt rauenneet. Yksi pysyva on, se on Jumalan rakkaus, ja siina aina on meille kaikessa kaikessa tosi viisaus. Han ei peta ei jata, vaan aina jaksaa meita karsien vuottaa. Han tietaa tarkoin ettei vuota Han suotta. Kerran toisensa jalkeen oomme Sua saaneet kaikesta, kaikesta kiittaa. Suothan taas vuoden paattyessa katemme kiitoksin yhtehen liittaa. Mita meille annoit, tai otit sitten pois. Se Sinun oli tahtos, kuinka muuten se ollakaan vois.»kiitos etta rukoukset monet olet kuullut Sa. Kiitos etta pyynnot toiset eivat saaneet tayttya.» Liisa Makara oli kylma, talvella. Vainajia, siunattavia, oli lukuisasti. Sen jalkeen kului aikaa ja tapahtui pal- Jon joka paikassa. Mekin olimme siirtyneet Suomeen. Kavin kerran Turun rautatieasemalla tapaamassa rovastia. Han oli jonnekin menossa, ja junaa odoteltaessa istuimme vaatimattomassa asemaravintolassa ja joimme maitotsaijuu. Rovasti oli vanhentunut, mutta piirteisiin oli tullut ihmeen lamminta ja hellaa. Han puhui satunnaisellekin kuin rakas isa lapselleen lohduttaen ja rohkaisten. H.O.

8 VILLILINTU JA KAIKU VUODEN ALKAESSA Villilintu liversi, somasti se kukersi. Kaiku vastas takaisin. Lintu luuli puolisokseen. Eika huomannutkaan lain, etta aani sama vain; minka itse lauloi, takaisin sen sai. Villilintu holmolainen, turhamainen, lauloi aina kauniimmin, aani kaikui takaisin. Lintu rukka uskoi niin, sortui omiin valheisiin. Pesaa luuli rakentavan, neuvoi, kaiken ymmarsi. Kaiku toisti viisaasti. Hirsi loisti natisti. Lintu neuvojaan nain jatkoi, monet oksat tielta katkoi. Riensi sinne, riensi tanne. Kiire, kiire lauleli. Kaiku kaiken toisteli. Lintu luuli luulojaan: hieman vahan levahtaa, pesapuun, kun valmiiks saa. Tuli laulettua niin, etta voimat vaheni, oma aani sorea, sortui taa niin korea. Uutta vuotta alkaissani armos Jeesus mulle suo. Vaivat kun on vastassani apus yksin voimaa tuo. Toimissani vahvista, uupuissani virvoita. Tieni kaikki haltuus annan, tydni toimen suojaas kannan. Suo mun, Herra, pahaa vastaan olla aina sodassa. Suo mun hyvdd ainoastaan noudattaa tass elossa. Ja kun koettaa vihamies, himmentaa sun pyhdn ties, johda jalleen sanallasi, vahvista mua voimallasi. Suo mun, Herra, muistaa aina armon ajan lyhyyttii. Suo mun kuvas mieleen painaa, etsid vain pyhyyttd, jota paitsi yksikddn ei saisi koskaan ndhddkddn sua, Herra, kunniassa, taivahassa kirkkahassa. Auta, Herra, kasvamaan mua uskossa ja toivossa, etta aina sanaasi viljelisin hartaasti. Rukouksen toisin sulle, siihen anna voimaa mulle. Maria Mehilainen New York Pesan puusta lampoisen luuli lintu loytyvan. Sitten siihen asteli, kohta varpaat kasteli. Suohon joutui lietteeseen. Oman aanen vietteeseen. Mitaan pesaa, puuta, ei ole ollutkaan. Kaiku kaiken valehteli. Laulamaan nain viekotteli. Ohikulkija LAHJOITUKSIA INKERILXlSTEN VIESTIN TUKEMISEKSI Antti Ramo, Eskilstuna 500 mk, Borasin Inkerin Kerho 500 kr, Helena Kokko, Helsinki 100 mk, Juhani Jaaskelainen, Lahti 50 mk. Viesti kiittaa tuesta.

9 MEIDAN JUHLAMME Helsingin paikallisosaston joulujuhla Karjalatalossa Vetta satoi, oli markaa ja kuraista, kun pitkaan odotettu joulujuhlamme paiva vihdoin valkeni. Ja niin kun me olimme odottaneet valkeaa joulua ja joulujuhlaa. Mutta minkas teet naille Luojan ilmoille. Kun sataa, niin satakoon vaikkapa vetta. Ei juhlamielta yksi huono saa saa pilata eika pilannutkaan. Aloitimme joulumyyjaisilla Inkerikodissa, poydille oli kertynyt kaunista essua, yopaitaa ja pehmeaa sukkaa. Ja yha tultiin kassit pullollaan tuomaan lisaa myytavia. Tuli monenlaista kaunista liinaa. Vahan kaivattiin pienta sukkaa ja lapasta; suuriin sukkiin kun ei talla kertaa tahtonut loytya sita suurta jalkaa. Ida-»aitimme» siina haari apulaisineen poydan aaressa, ja kauppa kavi. Piirakat ja pullat maistuivat vieraillemme, ja se ilahdutti emantia. Lienee piirakantekijain maine kiirinyt kaupungille asti, kun tupaan tulla tupsahti nuori pari ja kysyi:»misa se Inkerikoti oikein on? Lahdettiin ostamaan piirakoita.» Than ihmeelta tuntui, etta huonosta ilmasta huolimatta niin paljon vakea oli tullut juhlaamme kauempaakin. Ja kaikilla tuntui olevan mukavaa ja viihtyisaa. Itse juhla pidettiin Laatokkasalissa, Inkerikodin naapurissa. Sali oli vakea pullollaan. Joulukynttilat synnyttivat lampoa, niin etta rovasti Vironmaki totesi salissa olevan lamminta melkein kuin saunassa. Han puhui vakuuttavasti ja kauniisti joulun sanomasta. Kuoromme lauleli Kertun johdolla joululauluja, ja Anja ja Liisa niin kauniisti kahdestaan. Runonlausuntaa esitti Tampereelta saakka tullut Ella Ojala, ja joulukertomuksen luki allekirjoittanut. Osaston»paallikk6» Yrjo Korkkinen houkutteli pienia esiintyjia pianon aareen. Palkintona kun oli suklaata. niin halukkaita ilmaantui. Jari Korkkinen esitti pianosoolonsa reippaasti ja tottuneesti. Nelivuotias pikku Niko pimputteli pienoisilla sormillaan improvisoiden oman»savellyksensa», mika rouva Vironmaen mielesta oli aikakirjoihin merkittava. Tulihan se vihdoin kauan odotettu joulupukkikin. Viipymisen syykin selvisi: piti tulla porolla Tampereelta saakka. (Vesisateessa!!! Toim. huom.) Onneksi mahtuivat lahjat pulkkaan. Pienet tyton tyllerot ja vahan suuremmatkin saivat lahjansa, eika poikiakaan ollut unohdettu. Heidan kirkkaat silmansa kylla kertoivat, etta paketteja olisi yhden sijasta saanut olla ainakin sata. Leppoisa ja hauska joulupukki pyoritti piiria, leikki ja lauleli pitkaan kanssamme. eika kellaan ollut kiiretta. Poislahtiessaan han lupasi kuten aina ennenkin tulla taas ensi vuonna uudelleen. Paikallisosaston sihteeri Aili

10 KULTTUURI KIRJAN LEHDILTA Nain lauloi Larin Paraske. Toim. Senni Timonen. Suomalaisen Kir j allisuuden Seura, Helsinki sivua. Kuluneen vuoden lopulla ilmestyi Suomalaisen Kir j allisuuden Seuran kustantamana tervetullut antologia, valikoima Larin Parasken lauluja. Kir j an loppuluvussa kerrotaan Parasken elamasta ja tarkastellaan hanen laulujensa taustaa. Kir j an rakenne on selkea ja tietylla tavalla yhtenainen. Se noudattelee valjasti ihmisen elaman kaarta. Naissa Parasken lauluissa kuvastuu myos hanen oma kohtalonsa ja hahni'ottuu naisen paikka yhteisossa inkerilaisessa ja karjalaisessa kulttuurissa lapsuudesta neitoikaan, morsiameksi, vaimoksi, aidiksi. Valikoimaan on poimittu 152 runoa, jotka edustavat Parasken laulujen parhaimmistoa. Runot on ryhmitelty kymmeneen jaksoon, joista kukin kuvaa tiettya aikaa tai elamantilannetta. Lapsuuden ja nuoruuden kultaaikaa varjostavat orjuus ja orpous, jotka olivat Parasken omassakin elamassa koettuja tosiasioita. Jaksossa»Morsian» kuvastuu siinakin Parasken oma orvon osa: silloin»tuohus tummaste pallaapi», kun ei ole isaa eika ristpappaa tuomassa tuohuksii (vahakynttiloita) eika opprossaa (jumalankuvaa). Niin ikaan»aidin» lauluissa heijastuu Parasken oma elamankohtalo yhdeksan lapsen synnytstajana:»joka vuos on vuona miulla». Huoli lapsen tulevaisuudesta ja kuoleman ajatukset lapsen jouduttua Nurmi-Tuomaan tuutimaksi ovat myos Parasken oman elaman tuntoja. Valikoiman vaikuttavimmat laulut sisaltyvat»vaimon» lauluihin. Huolista huolimatta on olo miehen kainalossa ja»parran alla» omalla tavallaan turvallistakin. Miehen kuoleman aiheuttama turvattomuuden ja orpouden tunne kuvastuu mm. Parasken itkuvirressa:»kehes mie nyt turvaelen vaimokulunen»; sama lohduton yksinaisyys ja ikava ilmenevat myos valikoiman jaksossa»huolellinen», joka kansanrunoudessa tarkoittaa huolta kantavaa, surullista.»laulajan» virsissa Paraske hahmottaa suhdettaan itseensa, yhteisoonsa, lauluihinsa ja ammattiinsa. Tama Parasken laulujen valikoima koostuu paaosin lyyrisista runoista, joiden lomaan on sijoitettu jokunen loitsu, kertova runo seka lyriikkaan laheisesti liittyva tanssi-, kehto-, haa-, paimen- ja liekkulaulu. Laulut ovat hanen kotiseutunsa Pohjois-Inkerin ja etelaisen Karjalan Kannaksen tyypillista vanhaa kansanrunoutta, kaikille yhteista menneiden polvien perintoa, mutta niissa heijastuvait myos laulajan omat asenteet, ajatukset ja elamankohtalo. Teos on erittain merkittava, tervetullut ja mielenkiintoa herattava juuri tassa vaiheessa, jolloin yleinen kiinnostus on suuntautunut kansanperinteeseen ja juurien tutkimiseen. Jelena Piela: Muistatko sireenit Koivistolla. Kirjapaja, Helsinki sivua. Kirja ilmestyi viime syksyna, ja se on jatkoa kirjoittajan aikaisemmalle teokselle»ja kirsikat kukkivat Uljanovkassa». Jelena Pielan, pienen ukrainalaistyton tarina aikaa pimeasta lokakuun illasta 20- luvun alussa Koiviston rautatieasemalla. 10

11 KULTTUURI Kirja kertoo Jelenan, hanen pikkusisarensa ja aitinsa tulosta Suomeen, aidin kotimaahan, kauniiseen Koiviston kauppalaan. Se kertoo vaikeuksista sopeutua vieraisiin oloihin ja outoon kieliymparistoon. Lasten mielissa vaikkyy usein kuva kaukaisesta kotikylasta Ukrainassa; sinne kirjoittaja monesti palaa muistikuvissa, jotka kirjassa esitetaan takautumina. Sopeutuminen vie aikansa, ja sita ovat omiaan hidastamaan huolet ja vastoinkaymiset, jotka johtavat perheen hajoamiseen. Kun juurtuminen Koiviston maisemiin vihdoin tapahtuu, onkin edessa raskas lahto Talvisodan syttyessa. Mielessa vaikkyy kuitenkin toivo paluusta, joka hetkeksi toteutuu. Jatkosodan syttyessa edessa on jalleen raskas evakkotaival ja lopulliset jaahyvaiset rakkaiksi kayneille seuduille. Haminasta, joka ilmastoltaan ja luontonsa puolesta paljon muistuttaa Koivistoa, loytyy Jelenalle uusi koti. Nyt han on jo varttunut aikuiseksi, ja on itsekin vaimo ja aiti. Vahitellen han juurtuu tahankin uuteen kotiseutuunsa, mutta kevaisin, sireenien tuoksuessa han kaipauksen siivin palaa rakkaaseen Koivistoonsa. Pi elan kirja on kuin pitka kirje kaukaiselle tuttavalle, kenties lapsuudenystavalle, jota han ei vuosikymmeniin ole nahnyt tai jolle ei aikaisemmin ole osannut tunteitaan ja mielenliikkeitaan eritella. Se on paikoin pikkutarkkaa arkielaman tapahtumien kuvausta, ei niinkaan niaala'ilevaa, mutta kyllakin tunteen pohjalta virinnytta elaman ja olosuhteiden esittelya. Se on tosikertomus elamasta ja kohtaloista, jollaisia on tuhansia ja taas tuhansia samankaltaisia, mutta joilla silti jokaisella on oma ainutkertainen olemassaolonsa ja laatunsa. TAPAHTUMIA Museoviraston 27. kansanperinteen keruukilpailu. Museoviraston julistama 27. kansanperinteen keruukilpailu on alkanut. Aiheina ovat entisajan kirkonkyld, mehilaisen hoito, Idmpimdiset, hautasaaret, sananparsi»hdta keinon keksii» seka tavaramerkit. Kilpailuaika paattyy Tulokset julkaistaan kevaan kuluessa. Ilmaisen kyselylehden ja vastauspaperia kuorineen saa Museoviraston kansatieteen toimistosta, postiosoite PL 913, Helsinki 10; katuosoite Nervanderinkatu 13, Helsinki 10, puh Inkeri-kuoro Inkerin lauluperinteen jatkajana. Kuoro esiintyy kaikissa inkerilaisten tilaisuuksissa kuluvana kevatkautenakin. Harjoitukset ovat tiistaisin Inkerikodissa alkaen klo Uusia laulajia kaivataan. Merkittava tapahtuma vuodenvaihteessa oli II j a Glazunovin taiteen nayttely Helsingin Taidetalossa. Taiteilija koki itse 9-vuotiaana Leningradin piirityksen kauhut, ja nuo tapahtumat nakyvat monissa hanen teoksissaan. Nayttelyn suojelijana oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen. LOYSIN AJATUKSEN... Kuljin kerran metsapolkua, katsahdin alas. Huomasin tiella naulan. Se oli vanha, ruostunut ja ruma. Vaarakin se oli, pois oli lyoty naulan paa. Ajattelin: Tama naula oli joskus uusi, kirkas ja kiilsi puhdasta rautaa. Se oli suora ja lyomaton. Ajatukseni juoksi ihmiseen. Han syntyy, kasvaa, on kaunis ja suora, ja lyomaton elaman iskuilta. Vanhuus tulee, tyosta selka kypartyy vaaraksi. Muistot ruostuu sielun kolkassa, unohtuu pois. Aivan kuin tuo tien paalla ruostunut naula. tempi Sjoberg 11

12 RUOTSIN PUOLELTA SOMMARMINNEN Liigerdeltagarna samlade utanfor Mokki. Ovre raden fran vanster: Dennis Disfors, husmor Emilia Pyykkdnen, Tiina Paukkonen, Anna Ndppi, ledaren Wivvi Korpelainen och Ulf Kekkonen. Undre raden fran vanster: Henrik Aitman, Liselotte Kekkonen, Ann-Sofie Brandin, Johan Blomqvist och Peter Hayhdnen. Nu i vintermorkret far vi ett tillfalle att dromma oss tillbaka till sommaren. Nagra lagerdeltagare fran Boras Ingermanlandska Forenings barnlager ger oss bar sina synpunkter pa lagret, som traditionsenligt holls i Mokki, juli Peter Hayhanen 11 ar, tycker sa har: Jag brukar vara har pa lagret och det ar kul. Nastan allt ar roligt. Maten ar god. Jag brukar diska ofta, d.v.s. de andra diskar och jag torkar. Ledaren ar bra och hygglig, men vi maste lagga oss alldeles for tidigt pa kvallarna. De sma skulle lagga sig tidigt och vi aldre senare. Lekarna och tavlingarna ar roliga. Volleyboll och rumpeboll ar kul. Flirtleken ar inte kul. De andra lagerdeltagarna ar hyggliga. Det ar sa kul att traffas ar fran ar. Vi har sa kul ihop. Lagret skulle vara mycket langre i alia fall 2 veckor. Vi ar inte trotta efter en vecka. Vinterlager skulle vi ocksa ha. 12

13 Lennart Kotsalainen INGERMANLXNDAKNA I SVERIGE I tva flyktingvagormkom ingermanlandarna till Sverige. Den storsta gruppen kom aren , ca personer, i samband med fredsfdrdraget mellan Finland och Sovjet som stadgade att Finland skulle verka for att ingermanlandarna skulle atervanda till Sovjet. Nar det sovjetiska inflytandet vaxte i Finland efter kriget tog en del ingermanlandare det sakra fore det osakra och akte till Sverige. For samtliga flyktingar gallde att man inte ville atervanda till Sovjet p.g.a. forfoljelsen mot den finska minoriteten pa 30-talet och de kollektiviseringsatgarder som drabbat de ingermanlandska smabrukarna hart. Nar forhallandena i Finland blev osakra var Sverige det narmaste landet att bege sig till. Sannolikt visste inte de fiesta av flyktingarna nagot om det land som de kom till. Overresan till det nya landet skedde oftast i smabatar over Bottenviken eller ocksa till fots over gransen i Torndalen. Vilka flydde till Sverige? Av de ca ingermanlandare som under kriget evakuerades till Finland kom endast drygt till Sverige. Den stora majoriteten accepterade mer eller mindre frivilligt att atervanda till Sovjet. Pafallande ar att det var de unga som i manga fall flydde till Sverige. De forsta som kom var de soldater som deltagit forst pa sovjetisk sida i kriget och sedan pa den finska. De fiesta som kom var i arsaldern. I manga fall bildade de familj forst i Sverige. De var sakert de mest aktiva och de som upplevde att de hade mycket att forlora pa att atervande som tog chansen att aka till Sverige. Hur och var skedde bosattningen? Ingermanlandarna sokte sig till de platser dar det fanns arbete. Manga fick arbete som skogsarbetare, diskare, drangar och pigor. De som kommit forst hjalpte de som kom senare. Slakt- och vanskapsbanden var starka och det enda egentliga skyddet i det nya samhallet. Sa smaningom samlades allt fler ingermanlandare till vissa orter i landet, exempel pa sadana orter ar Gavle, Vasteras, Eskilstuna, Orebro, Boras, Molndal. Det var forbjudet for flyktingarna att bo i bl.a. Stockholm, vilket framgick av framlingspassen som flyktingarna fatt. En annan lagerdeltagare skriver foljande: Jag heter Johan Blomqvist och ar pa ett Ingermanlandskt lager. Jag tycker att det ar skoj har. Natten ska jag tillbringa i talt. Idag har lagerledaren, som heter Wivvi, kopt godis at oss. Jag tycker att ledaren ar bra. Jag tycker att maten ar god pa lagret. Lagret skulle vara langre an vad det ar. Det ar forsta gangen jag ar har. 9 En av de deltagande flickorna blev intervjuad. Sa har svarade hon: Vad heter du? Jag heter Catrin Aitman. Hur gammal ar du? Jag ar 10 ar. Brukar du vara har pa lagret? Ja. Kommer du igen nasta ar? Ja. Vad tycker du om lagret? Det ar jattekul och bra. Vad tycker du ar roligt? Att fa bada. Vad tycker du ar trakigt? Att vi maste diska. Vad tycker du om maten? Den ar god. Ar ledaren bra? Ja. Vad tycker du om lekarna? De ar sa roliga. Maste ni lagga er tidigt? Ja, alldeles for tidigt. Ar det nagot speciellt som ar roligt? Att fa bada och att leka. Skulle lagret vara langre eller kortarc? Det skulle vara langre. Vad tycker du om dina lagerkompisar? De ar bra och snalla. Wivvi BORAS Borasin Inkerin Kerhon saantomaarainen VUOSIKOKOUS klo Carolin seurakuntatalolla. Tervetuloa. 13

14 Ingermanlandarna i Orebro De forsta som korn till Orebro var nagra ensamstaende f.d. soldater. Dessa foljdes snart av fler unga man. De fa flicker som kom i borjan var attraktiva pa aktenskapsmarknaden. Forst litet senare flyttade nagra hela familjer till Orebro. Under de forsta aren utvecklades enormt starka band inom gruppen. Alia hjalpte varandra och tillhorigheten till den ingermanlandska gruppen var det avgorande. De svara omstandigheterna tvingade belt enkelt fram en stark samhorighet. Nagon hjalp fran det svenska samhallet gavs aldrig utan man byggde sin framtid med egna krafter. Olika hogtider tillbringades tillsammans. Sarskilt brolloppen fyllde en viktig funktion for de unga ingermanlandarna. 14 brollopp ordnades ett ar. Familjerna vaxte snabbt i och med att de nya paren skaffade barn. Den ingerrnanlandska gruppen var efter nagra ar uppe i personer. Forhallandet till svenskarna De unga man som kom till Orebro hade till att borja med en del konflikter med svenskarna, bl.a. forekom nagon enstaka gang slagsmal. Svenskarna var ovana att umgas med utlanningar och det forsvarade kontakten med de nya grupper som kommit till Orebro. Forutom ingermanlandare hade det aven kommit en del ester och ukrainare. De fiesta ingermanlandare har sa smaningom lyckats etablera vissa ytliga kontakter med den svenska befolkningen. Vanskapsbanden har dock reserverats for medlemmar i den egna gruppen. Forhallandet till finuarna och det som skiljer finnar och ingermanlandare at De fiesta ingermanlandarna hade daliga erfarenheter av livet i Finland. De fiesta hade hamnat pa den finska landsbygden efter evakueringen fran Sovjet. Pa den finska landsbygden upplevde de stora klassorattvisor som upprorde manga. Ingermanlandarna var smabrukare och var inte vana med de fasoner som rikemansbonderna i Finland uppvisade. Nar finnarna borjade invandra till Sverige pa 50-talet skapades naturligtvis en del kontakter grupperna emellan eftersom bade ingermanlandarna och finnarna talade finska. Ingermanlandarna kande sig dock inte pa nagot satt beroende av finnarna, eftersom dessa kommit senare till Sverige. Den ingerrnanlandska gruppen hade sjalva skapat ett socialt liv varfor kontakten med finnarna inte var helt nodvandig. Det fanns aven kulturella sardrag i den ingerrnanlandska gruppen som forsvarade kontakten. For ingermanlandarna var det framforallt tva saker som var viktiga i det sociala livet, dels slaktbanden och dels kyrkans stallning. Ingermanlandarnas familje- och slaktkansla var starkare an finnarnas beroende pa den relativa isolering som ingermanlandarna varit utsatta av i Ryssland-Sovjet. Ingermanlandarnas stallning som minoritetsgrupp hade naturligtvis satt sina spar i det sociala livet. Ingermanlandarna var vana att samlas ikring kyrkan. Kyrkan hade fungerat som kulturbarare och centrum for det sociala livet. Prasterna hade ofta gatt i spetsen for ingermanlandarnas intressen nar tiderna varit svara. For manga finnar med bakgrund i arbetarklassen kandes naturligtvis detta frammande. An i denna dag lever finnar och ingermanlandare till viss del atskiljda i ex.vis Orebro. Det ar framst i det finsksprakiga forsamlingsarbetet som kontakten finns. Den aldre generationen ingermanlandare bar upp en stor del av det finsksprakiga forsamlingsarbetet i Orebro. Fortsattas i nasta nummer. MIKSI TILATA INKERILAlSTEN VIESTI? Tama pieni lehtinen, jota parhaillaan luet, on kullan kallis niin monelle inkerilaiselle. Tositteeksi tasta pieni ote kirjeesta:»hei Juho. Terveiset Tallinnasta. Ennen kaikkea suuret kiitokset kirjeesta jonka saimme ilolla vastaan ottaa ja oli hauskaa lukea teidankin kuulumisia. Olen saanut saannollisesti joka kuukausi Inkerilaisten Viestin. On niin hauskaa lukea sita. Tuhannet kiitokseni sen tilaamisesta.» Mutta tiedatko etta on vielakin monta inkerilaista ilman tata arvokasta viestin kantajaa, yhdyssidetta? Eiko olisikin sopivaa tilata lehti lahjaksi jollekin ystavalle? A. P. 14

15 tetvuisia Tasmallisyys on kuninkaiden hyve, kuuluu vanha sanonta. Nain uuden vuoden alkaessa, jolloin tehdaan hyvia lupauksia, mielisin puhua muutaman sanasen tasmallisyydesta. Lupauksia on tietysti helppo tehda, mutta niiden pitaminen kaytannossa jo huomattavasti vaikeampaa. Omasta puolestani lupasin taas, kuten niin monesti ennenkin, olla erityisen tasmallinen ja huolellinen naissa Viestinkin toimitusasioissa. Jokaisesta kommahdyksesta kun tahtoo aina jaada niin ikava tunne sisalle kaivelemaan, vaikka kuinka puolustautuisi ihmisen erehtyvaisyydella.. Pari kertaa syksyn mittaan on tullut lukijoiden taholta huomautus, etta kuvateksti jonkun henkilon tai asian kohdalla ei oikein pidakaan paikkaansa. Nain kavi, valitettavasti, viime syyskuun numerossamme olleen kansikuvatekstin kanssa. Olin maininnut, etta viime kesajuhlien yhteydessa Turun hautausmaalla otettu kuva esitti kunniakayntia Karjalaan jaaneiden muistomerkilla. Oikaisu: Kysymyksessa oli Inkerilaistenvainajienmuistomerkki. Erehdys johtui kenties siita, etta niin useasti oli Turun inkerilaisten taholta tehty kunniakaynti Karjalaan jaaneiden muistomerkille. Samanlainen kommahdys sattui joitakin vuosia sitten. Inkerilaisten Viestin numerossa 9/1976 oli sivulla 5 niin ikaan kuva lippuvartiosta saapumassa aivan oikein talla kertaa inkerilaisten vainajien muistomerkille. Kuvassa ensimmaisena nakyva lippuvartiota johtava henkilo ei kuitenkaan ollut kuvatekstissa mainittu Jooseppi Klemettila, vaan rehtori H e i k k i M y 11 a r i Turusta. Tallainen asioiden jalkikateen oikoileminen saattaa joistakin tuntua turhanaikaiselta. Silla saattaa kuitenkin olla merkitysta historiantutkimuksen kannalta. Saatitaahan joku joskus tulevaisuudessa tehda vaikka sukututkimusta tai kirjoittaa henkilohistoriaa. Viestin vuosikertoja selailemalla saattaa silloin loytya merkittaviakin asioita. Sitapaitsi monet ovat olleet erittain narkastyneita tallaisista henkiloita ja tapahtumapaikkoje koskevista virheista, mika on varsin ymniarrebtavaa. Siispa: luvatkaamme vuoden alkajaisiksi kaikki yhdessa ja jokainen erikseen noudattaa tata kuninkaille kuuluvaa hyvetta: tasmallisyybta kaikissa asioissa ja varsinkin niissii, jotka koskevat painettua sanaa. Niinpa, hyvat lukijamme ja avustajamme: Kun lahetatte kirjoituksia ja kuvia, kirjoittakaa niissa esiintyvat henkiloiden, paikkakuntien jne. nimet oikein selvasti, mieluummin tekstaten, ja niin yksiselitteisesti, ettei toimitukse'lle jaa erehtyrnisen mahdollisuutta. Naissa mietteissa toivotan oikein hyvaa alkanutta vuotta Teille kaikille ja kiitan jalleen antoisasta yhteistyosta kuluneen vuoden aikana. Kirjoittakaa vastakin. Toimitussihteeri INKERILXlSTEN YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS Inkerilaisten Yhdistyksen saantomaarainen vuosikokous pidetaan 22. maaliskuuta 1981 Inkerikodissa Karjalatalossa, os. Kapylankuja 1, Helsinki 61, Kokous alkaa klo Johtokunta 15

16 - Aj ankohtaisia ilmoituksia HELSINGIN PAIKALLISOSASTO Helmikuun kuukausitilaisuus, joka on samalla Helsingin paikallisosaston v u o s i k o- kous, pidetaan Inkerikodissa Karjalatalossa klo Maaliskuun tilaisuus on , huhtikuun ja toukokuun tilaisuus Kaikki tilaisuudet alkavat klo Tervetuloa. SEUKKOSEURA Tammikuussa kokoonnumme 22. paivana. helniikuussa 5. ja 19., maaliskuussa samoiii 5. ja 19. paivana. Tervetuloa. Susanna Kossi, puh , vastaa Seukkoseuran toimintaa koskeviin tiedusteluihin. TURUN PAIKALLISOSASTO Paikallisosaston vuosikokous pidetaan Karjalaisten talossa klo 14. Esilla saantomaaraiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ARVOISAT TILAAJAMME Jalleen on ehtinyt tulla nimettomia Viestin tilauskortteja, ja mika ikavinta, maksusuoritus on tapahtunut joissakin tapauksissa viime vuoden korttia kayttaen, jossa tilaushintana on viela 30 mk. Muistakaa, hyvat ystavat, panna nimenne maksukorttiin ja kayttaa viime vuoden marraskuun numeromme valissa olevaa tilauskorttia. TJusi tilaushinta on siis 40 ink, kuten viime numerossamme ilmoitimme. Inkerilaisten Yhdistys MUISTAKAA testamenteilla ja lahjoituksilla Inkerilaisten Sivistyssaatiota. Testamenttiasioissa voi kysya neuvoja paatoimittajalta, rovasti Matti Vironmiielta, puh. S Vammala 1981, Vammalan Kirjapaino Oy

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa Joulumaa on muutakin

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Vertaus tuhlaajapojasta on Luukkaan evankeliumissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT

PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PALVELIJOILLE USKOTUT LEIVISKÄT 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS

KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KANAANILAISEN NAISEN USKO JA RUKOUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jeesus siirtyi Galileasta Tyron ja Siidonin alueelle, joka

Lisätiedot