LOPPURAPORTTI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Juhani Koivusaari Projektinjohtaja Tekninen toimiala 2007

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Juhani Koivusaari Projektinjohtaja Tekninen toimiala 2007

2 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 i ESIPUHE Teemavuosi Pidä Järvenpää Siistinä sai alkunsa YSVA:n valtuustoaloitteesta. Tämän raportin liitteistöstä löytyy aloite ja siihen annettu vastaus. Samalla kun kaupunginvaltuusto päätti teemavuodesta se päätti myös, että talousarvioon varataan määräraha kampanjan toteuttamiseen ja että kampanjavuodelle kaupunginhallitus nimeää vastuuhenkilön. Kaupunginhallitus päättää teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti nimetä Järvenpää siistiksi 2007 teemavuoden vetäjäksi projektinjohtajaksi hankepäällikkö Juhani Koivusaaren, joka osa-aikaeläkkeelle siirryttyään oli mm. valmistellut teknisen toimen vastauksen valtuustoaloitteeseen. Määrärahan suuruudeksi ilman projektinjohtajan palkkakustannusta valtuusto päätti Teemavuosi jakautui kolmeen osioon; kasvatukselliseen, tiedotukselliseen sekä toiminnalliseen. Kasvatuksellisesta osiosta suurimman vastuun kantoivat ammattikasvattajat päiväkodeista aina ammattikorkeaan saakka. Vaikka teemavuosi olikin vain vuoden mittainen, on ympäristökasvatus jatkuva prosessi jonka jatkumiseen ammattikasvattajat ja sivistystoimi ovat sitoutuneet kiitettävästi sisällyttämällä ympäristökasvatuksen opetusohjelmiinsa. Tiedotuksellinen osio oli rakennettu hyvin pitkälle kaupungin tiedotuspäällikön varaan ja hänen siirtyessä pois kaupungin palveluksesta jäi tiedottamisen vastuu projektin johdolle eli näissä asioissa amatööreille. Toiminnallisen osion pääyhteistyökumppanina suunniteltiin olevan asukasyhdistykset. Yhdistysten peitto on hyvä ja lähes koko kaupungin kattava. Vaikka yhteisöllisyys onkin päivän sana, ei asukasyhdistysten yhteystietoja ollut saatavissa. Lopulta kaavoituksesta löytyi lähes ajan tasalla oleva luettelo josta saatiin yhteystietoja. Lista laitettiin nettiin. Valitettavasti jouduimme toteamaan sen, että vain reilu puolet asukasyhdistyksistä toimi. Kuitenkin aktiivisia kuntalaisia oli hiipuvienkin yhdistysten alueilla, joten vapaaehtoista ympäristön siistimistä tapahtui joka puolella kaupunkia. Talkooväelle jaettuja punaisia työrukkasia kului kesän aikana melkoinen määrä (n paria). Teemavuoden aikana järjestettiin erilaisia seminaareja mm. kasvattajille roskantuottajille ja asukasyhdistyksille, palkittiin esimerkillisiä kuntalaisia, keskusteltiin poliisiviranomaisen kanssa teemavuoden yhteistyöstä, osallistuttiin Järvenpää-päivään, Maa Elää tapahtumaan ja YK:n ympäristöpäivän päätapahtumaan Rantapuistossa jossa projektia esiteltiin ympäristöministeri Paula Lehtomäelle. Projektinjohtaja lahjoitti ministerille ensimmäisen projektin logolla varustetun keltaisen T-paidan. Ammattikorkeakoulu Laurean opiskelija selvitti roskaantumisen muutosta kymmenellä tilastoalueella eri puolilla kaupunkia, raportti liitteenä. Liitteenä on myös malli pujon hävittämisestä sekä ratkaisumalli töhryongelman ratkaisemiseksi.

3 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 ii Projektinjohtaja kutsui projektin sihteeriksi suunnitteluhortonomi Marko Vuorisen ja perusti kaksi johtoryhmää. Kasvatuksellisen johon jäseniksi kutsuttiin rehtori Hanna Saarinen, päiväkodinjohtaja Anneli Vornanen ja nuorisosihteeri Jari Ahola sekä toiminnallisen johon jäseniksi kutsuttiin tiemestari Kauko Kallio, viherhuoltopäällikkö Aija Schukov sekä konepäällikkö Juhani Willström. Koivusaari ja Vuorinen toimivat molemmissa johtoryhmissä puheenjohtajana ja sihteerinä. Tekninen lautakunta perusti seurantaryhmän johon kuluu 12 jäsentä. Puheenjohtajakseen seurantaryhmä valitsi teknisen lautakunnan puheenjohtajan, tekn.tri Pentti Tuovisen. Tässä loppuraportissa on kerrottu projektin vaiheista ja lopuksi yritetty siirtää joitakin projektissa opittuja asioita eri toimintayksiköille. On esitetty ratkaisumallit pujon torjuntaan ja töhryongelmaan. Näiden asioiden eteenpäin vieminen ja käytännön toteutus jää asianomaisille viranhaltijoille ja päättäjille. Projektiin osallistui monia henkilöitä em. johtoryhmissä toimivien lisäksi. Heille kaikille kiitos siitä. Projektin jatkaminen tässä muodossa olisi ollut turhaa. Laurean tutkimusprojektia kannattaisi ehkä jatkaa mutta uudella tutkimusohjelmalla. On kuitenkin parempi palata samanlaisella teemavuodella asiaan joskus viiden vuoden kuluttua ja katsoa mitä on jäänyt elämään ja mitä asioita pitää uudelleen lämmitellä. Projektinjohtaja Juhani Koivusaari

4 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...i 1. YLEISTÄ KASVATUKSELLINEN OSIO Teemavuoden tapahtumat Ammattikasvattajien rooli Poliisin rooli Roskantuottajien rooli TIEDOTUKSELLINEN OSIO Näkyvyys tiedotusvälineissä Nettisivut Tiedotusohjelma TOIMINNALLINEN OSIO Avajaistalkoot klo Muu talkootoiminta Asukasyhdistysten rooli Järjestöjen rooli Yksityisen kuntalaisen rooli, esimerkkien palkitseminen Viranomaisten rooli ROSKAAMISEN ESTÄMINEN OSAKSI JÄRVENPÄÄLÄISTÄ TOIMINTAKULTTUURIA Vastuunkantajien määrittäminen Vuotuinen toimintakalenteri Nettisivuille valmiita toimintapaketteja EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEISTÄ...14 LIITTEET...15 VALTUUSTON PÄÄTÖS, YSVA:N VALTUUSTOALOITE Liite 1 VIESTINTÄSUUNNITELMA Liite 2 KAMPANJAN VAIKUTUKSET ROSKAANTUMISEEN SEURANTA-ALUEELLA Liite 3 TÖHRYT KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ Liite 4 PUJO ALLERGISOIVA HAITTAKASVI TAAJAMASSA Liite 5

5 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI YLEISTÄ YSVA:n (yhdyskuntasuunnitteluvaliokunnan jäsenten)) valtuustoaloitteen pohjalta Kaupunginvaltuusto on nimennyt vuoden 2007 Järvenpäässä PIDÄ JÄRVENPÄÄ SIISTINÄ -kampanjavuodeksi. Kaupungin valtuuston päätös aloitteesta on liitteenä 1 Aloitteessa todetaan, että Järvenpäässä on paljon tehtävää siistimmän kaupungin eteen. Teknisen toimen vastineessa selvitellään, että lainsäädännössämme on ympäristön puhtaanapito- ja siisteyskysymyksiä käsitelty järjestyslaissa (612/2003) ja kunnossa- ja puhtaanapitolaissa (547/2005) sekä jätelaissa. Edellä mainitut lait sisältävät selvät ohjeet siitä miten kunnassa pitää käyttäytyä ja minkälaisia siivousvelvoitteita kiinteistöjen omistajilla on. Olisi vain saatava kuntalaiset noudattamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä. Sekä kunnossapitolain, että järjestyslain valvonnan tehostaminen on tietenkin ensimmäisiä toimenpiteitä Säännöt siis on kunhan saadaan kuntalaiset niitä noudattamaan. Säännöt eivät kuitenkaan kata kaikkea eikä kaikki noudata sääntöjä. Tarvitaan kansalaispiristystä, ryhdistäytymistä ja talkoohenkeä. Tähän, ennaltaehkäisyyn ja valistukseen keskitytään teemavuoden toiminnassa. Teemavuoden tarkoitus voidaan kiteyttää yhteen lauseeseen: Teemavuoden tarkoituksena on saada järvenpääläiset innostumaan kaupunkinsa siisteydestä, vähentämään roskaamista ja osallistumaan vapaaehtoisesti asiaa edistäviin tempauksiin ja talkoisiin Teemavuosi jakautuu kolmeen osioon, kasvatukselliseen, tiedotukselliseen ja toiminnalliseen. Kasvatuksellinen osio edustaa pitkävaikutteisuutta. Siinä vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja heidän sivistymisen kautta roskaamisen ennaltaehkäisyyn. Se tulee olemaan jatkuva prosessi. Avainasemassa ovat koulut, oppilaitokset ja nuorisotoimi ja tietenkin myös kodit. Tähän osioon kuuluvana roskantuottajat saatettiin yhteisen neuvottelupöydän ääreen ja selviteltiin josko heiltä löytyisi keinoja roskaantumisen vähentämiseksi. Yhteinen seminaari pidettiin helmikuun 13. päivänä. Virkavallan kanssa on keskusteltu heidän osuudestaan mikä on heidän linjansa niin olemassa olevien sääntöjen valvonnassa kuin ennalta ehkäisyssäkin. Kasvatustyössä jokainen on omalla esimerkillään osallinen ja sitä kautta vastuunkantaja. Erityisen paljon odotetaan johtavien virka- ja luottamushenkilöiden esimerkiltä. Tiedotuksellinen osioissa on kyse siitä, ettei pidetä kynttilää vakan alla vaan asioista kerrotaan avoimesti. Lehtiartikkeleiden lisäksi tiedottaminen vaatii netissä omat kotisivut ja sellaiset laadittiin. Paljon tietoa jaettiin osallistumalla eri tapahtumiin sekä suoralla kirjeenvaihdolla ja puhelinkeskusteluilla.

6 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Toiminnallisessa osiossa laitetaan paikat kuntoon kuntalaisten voimin. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat pientaloalueilla erilaiset asukasyhdistykset ja kerrostaloalueilla taloyhtiöt ja niiden isännöitsijät. Eri harrastejärjestöt muodostavat vankan resurssiverkon niille alueille jotka jäävät asukasaktiivisuuden ulkopuolelle. Tavallaan jokaisen järvenpääläisen on osallinen tässä osiossa. Osallisia ovat myöskin valtion eri laitokset tärkeimpinä tiehallinto ja ratahallintokeskus. 2. KASVATUKSELLINEN OSIO 2.1 Teemavuoden tapahtumat Yhdyskuntasuunnittelun valiokunnassa nähtiin, että Järvenpäässä on paljon tehtävää siistimmän kaupungin eteen. Heidän aloitteessaan todettiin: Tärkein tapa on toimia ennaltaehkäisevästi eli vaikuttaa ihmisten asenteisiin, jotta he kiinnittäisivät enemmän huomiota yhteiseen ympäristöömme. Jokainen voi ainakin omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen. Kasvatuksellinen osio käynnistettiin heti vuodenvaihteessa. Johtoryhmään valitut Kinnarin koulun rehtori Hanna Saarinen, Iso-Antin päiväkodin johtaja Anneli Vornanen sekä nuoriso-ohjaaja Jari Ahola olivat heti täysillä mukana. Ympäristökasvatus kuului jo opetusohjelmiin joten asia ei ollut uusi ammattikasvattajille. Seminaari kasvattajille järjestettiin heti vuoden alussa koska oli tarpeen tietää mitä alan ammattilaiset projektilta odottivat ja mitä projekti odotti heiltä. Seminaarikutsussa joka lähetettiin kasvattajille päiväkodista ammattikorkeaan todettiin mm. seuraavaa: Kutsumme kasvatustyöstä vastuulliset tahot seminaariin Järvenpää talon Juhani Aho saliin alkaen klo Seminaarissa pyritään löytämään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Käytännön esimerkkejä mitä päiväkodit, koulut ja oppilaitokset voivat teemavuoden hyväksi tehdä. - Mitä toiveita on projektin suuntaan - Miten hoidetaan sellaiset nuoret jotka ovat koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Kutsua noudatettiin hyvin. Lehdistötiedotteessa todettiin: Siisteyskampanjan kasvatustyö hoidetaan päiväkotien, koulujen ja ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen toimesta. Torstaina 1.helmikuuta pidettiin Järvenpää-talolla seminaari johon osallistui 35 kasvattajaa eri oppilaitoksista. Seminaarin avauspuheessa projektinjohtaja Juhani Koivusaari painotti, että pysyvän muutoksen takana on systemaattinen kasvatustyö eriasteisissa oppilaitoksissa päiväkodeista alkaen. Hän esitti yhteistyötarjouksen ja lupasi projektilta taloudellista tukea oppilaitosten kampanjaa tukeville hankkeille. Avauspuheenvuoron jälkeen rehtori Hanna Saarinen piti lyhyen alustuksen kasvattajien mahdollisuuksista edistää projektin tavoitteita ja jakoi ryhmätyöt. Ryhmissä haettiin vastauksia kysymyksiin, mitä projekti tarkoittaa käytännössä Järvenpään oppilaitoksissa vuonna 2007 sekä mitä toiveita osallistujilla on projektin suuntaan.

7 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Ryhmät muodostettiin siten että päiväkodit, alakoulut ja yläkoulut sekä ammatilliset oppilaitokset muodostivat omat ryhmänsä. Vaikka ryhmien jäsenet työskentelevätkin eriikäisten lasten ja nuorten kanssa, oli ryhmätöiden tulokset pitkälti samansisältöiset. Seuraavassa saatuja ehdotuksia: - kuvataidekilpailu oppilaille kampanjan logon ja erilaisten julisteiden suunnittelemiseksi - lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen - omien jälkien siivoaminen päiväkodeissa leikkien jälkeen, kouluissa omasta pulpetista ja luokasta huolehtiminen, koulun pihasta ja lähiympäristöstä vastaaminen - siivoustalkoot päiväkodeissa ja kouluilla yhdessä vanhempien ja asukasyhdistysten kanssa - lasten ja nuorten yhteinen tapahtumapäivä Jannella esimerkiksi Järvenpää-päivän tai Maa elää -tapahtuman yhteydessä (tietoiskuja, musiikkiesityksiä, pieniä näytelmiä) Projektin johtoryhmä käynnistää käytännön toimenpiteet ryhmätyön tulosten toteuttamiseksi. Ylikomisario Kari Onninen totesi puheenvuorossaan, että vaikka puhutaankin teemavuodesta poliisin toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat jatkuvia. Poliisi lisää näkyvyyttä mm. viisinkertaistamalla jalkapartioinnin. Onnisen mukaan epäjärjestys luo epäjärjestystä ja peräsi aikuisten lähikontrollin tarvetta. Koulujen ja päiväkotien pihojen viikonloppuongelmat vähenisivät huomattavasti jos aikuiset liikkuisivat alueella. Seminaarin päätössanoissa teemavuoden seurantaryhmän puolesta puhunut teknisen lautakunnan puheenjohtaja Pentti Tuovinen totesi, että historiassa on kaupunkien siisteys ollut kautta aikojen merkittävällä sijalla ja korosti nyt tehtävän kasvatustyön merkitystä. Julistekilpailu järjestettiin Järvenpään kouluissa keväällä kuten kasvattajien seminaarissa oli esitetty. Kilpailussa oli kaksi osaa, julistekilpailu ja toimintavuoden logo. Toteutustapa oli vapaa (esim. piirros, maalaus, tietokone tai valokuvatyö). Julisteiden tuli kuitenkin olla vähintään A3 kokoa. Työt saivat olla yksilö- tai ryhmätöitä. Töiden tarkoituksena on innostaa eri-ikäisiä järvenpääläisiä huolehtimaan ympäristöstään ja herätellä ihmiset näkemään siisteyden merkityksen. Julistekilpailuun saatiin monia mainioita töitä joista parhaana palkitun lisäksi lunastettiin seitsemän työtä. Logokilpailun ainoa työ oli loistava, se palkittiin ja otettiin käyttöön teemavuoden logona. Logo on nähtävissä tämän raportin kannessa. Pidä Järvenpää siistinä kuvataidekilpailun tulokset Logokilpailun voittaja: Jarmo Seppälä Järvenpään Yhteiskoulu 100 Julistekilpailun voittaja: Vilhelmiina Eronen Koivusaaren koulu 100 Teemavuoden käyttöön lunastetaan (a 50 ) lisäksi seuraavat julisteet: Nguyen Dan Kit Koivusaaren koulu Hilda Tolonen Järvenpään Yhteiskoulu Elina Makkonen Keskuskoulu

8 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Jefim Brodkin ja Roope Niemonen Kinnarin koulu Ville-Petteri Sassi Kinnarin koulu Henna Altomaa Harjulan koulu Elli Muttonen ja Julia Hellberg Kyrölän koulu Voittajatyöt valitsivat: Juhani Koivusaari Projektin johtaja, Jari Ahola Nuorisotoimi, Marko Vuorinen Kaupunkiympäristö, Anneli Vornanen Päivähoito sekä Paula Ilvas ja Hanna Saarinen Koulutoimi. Roskantuottajien seminaari syntyi ajatuksesta, että ennaltaehkäisevää ja kasvattavaa on myös miettiä ongelmaa yhdessä niiden roskantuottajien kanssa joiden nimi on näyttävästi piirustettu roskaan. Olisiko löydettävissä yhteisen pohdinnan tuloksena keinoja roskaisuuden vähentymiseen. Asiaa käsittelevä seminaari pidettiin teknisen toimen tiloissa Seutulan talossa tiistaina Tilaisuuteen osallistui edustajia pikaruokaketjuista, panimoteollisuudesta, pakkausalan ympäristörekisteristä (Pyr Oy), ympäristökeskuksesta sekä kaupungilta. Seuraavassa osia seminaarista laaditusta muistiosta : Annukka Leppänen-Turkula (PYR) näytti tutkimustuloksia tehdystä roskaantumistutkimuksesta. Suurin roskaryhmä oli paperi- ja kartonkiroskat, sitten muoviroskat. Hän esitteli myös EU:n ja Suomen hyödyntämistuloksia 2004 ja tavoitteita vuodelle 2008 ja vertaili tuotteen ja sen pakkauksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia koko tuotteen elinkaaren ajalta (sinileima-emmental). Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat erittäin pienet verrattuna koko tuotteen vaikutuksiin. Yleisimpiä näkyviä roskia ovat tupakka-askit, mäyräkoirat ja pikaruokapakkaukset. Keinoja roskaantumisen ehkäisyyn on hankala löytää, lähinnä voi kysyä, olisiko roskaantumismaksusta, pantillisuuden lisäämisestä, asennekasvatuksesta tai roskasakosta hyötyä. Marja-Liisa Virtanen (Sinebrychoff) antoi asennekasvatusesimerkkejä ja kyseenalaisti sitä, että roskaajan roskaamisvastuuta siirretään tuotteen pakkaajalle. Juomateollisuus on siirtymässä pikku hiljaa alumiinitölkkeihin ja muovisiin juomapulloihin on tulossa panttijärjestelmä. Hän perusteli monipakkausjärjestelmää, ja esitteli pakkauksessa tapahtunutta kierrätettävyyden parantumista (pakkaus kelpaa kokonaisuutena keräyskartonkiin). Omassa toiminnassaan Sinebrychoff pyrkii mahdollisimman korkeaan kierrätysasteeseen. Jokke Härmä (Pizza Pop) esitti ajatuksiaan roskaantumisen syistä. Kaupungissa on liian harvassa ja liian pieniä roska-astioita, joita ei ilmeisesti tyhjennetä tarpeeksi usein, lisäksi linnut pääsevät usein levittämään roskia, pahimpia paikkoja ovat ruokapaikkojen ympäristöt ja erilaiset aukiot. Ehdotuksena oli sponsoriroskisten perustaminen ruokapaikkojen lähiympäristöön. Yrittäjät vastaisivat tyhjennyksistä ja saisivat roskaastioihin näkyvän mainoksen. Muutkin yritykset (esim. kaupat, pankit) saattaisivat olla kiinnostuneita ajatuksesta. Rainer Laiho (Hessburger) kertoi Järvenpään Hesburgerin lähiympäristön siivouksesta. Erilaisia roska-astiatyyppejä on kehitetty nielemään ja pakkaamaan jätettä (esim. Kaarinan

9 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Hesburger). Myös rotat täytyy pitää aisoissa, vanhojen rakennusten purku voi aiheuttaa ongelmia. Pasi Torkkeli vastaa kaupungin keskeisimpien alueiden siivoamisesta. Ongelmia roskaastioissa aiheuttavat pizzalaatikot, mäyräkoirat, juomasalkut ja paperikassit, muuta astioihin ei sitten mahdukaan. Viime vuonna siivoukseen käytettiin n h arkipäivinä ja strategisten alueiden siivoukseen lisäksi n. 560 viikonlopputuntia. Pahimmat alueet ovat rantapuisto, mutta myös rakentamattomat tontit aiheuttavat ongelmia (Schukov). Keskusteltiin kiinteistöjen siivousvastuusta ja Pentti Tuovinen kertoi, että kiinteistöjä tullaan informoimaan niiden velvollisuuksista. Ongelma on suurin pientaloalueilla. Matts Finnlund esitti hallinnollisena keinona roskaantumisen ottamista mukaan jätehuoltomääräyksiin, samoin yleisötapahtumien osalta tarkempien jätehuoltosuunnitelmien vaatimista. Määräysluonnoksessa on tarkennus ainakin yleisötapahtumien osalta (Sivusaari). Yleisessä keskustelussa esitettiin seuraavia asioita: Koivusaari: oppilastyönä voisi teettää tutkimuksen Järvenpään roskaantumisesta, selvitettäisiin, mitä roskia, missä, kuinka paljon, mihin aikaan jne. Schukov: roskaantumisalueet tunnetaan ilman tutkimuksiakin, isot roska-astiat hankalia siirtää, pienet voidaan aina viedä sinne, missä ihmiset liikkuvat Tuovinen: ns. roskaväylät käydään läpi ja niihin tehdään korjauksia Härmä: sponsoriroskiksiksi samanlaiset astiat, kuin mitä kaupunki hankkii muualle Malinen: ei tarvitse tutkia, roskaantuvat paikat ovat tiedossa Schukov: perustetaan pienempi työryhmä miettimään roska-astiatyyppiä - projektinjohtaja hoitaa asiaa eteenpäin Koivusaari: millä keinoin vastuuta roskaantumisesta voi siirtää sille, jonka pakkauksia joltain alueelta löytyy ei kirvoittanut kommentteja Finnlund: kilpailu projektin puitteissa esim. siistein kiinteistö Roskantuottajille pidetty seminaari oli selvästi tarpeellinen mutta se jäi tuloksiltaan köyhäksi. Jos tupakka-askiin tai viinapulloon saadaan kirjoitettua varoitustekstit, niin miksipä ei sitten pakkauksiin joilla on taipumusta jäädä lojumaan ympäristöön. Jostain syystä kukaan pakkausalan edustajista ei ollut valmis lisäämään pakkauksiin tarraa jossa varoitettaisiin jättämästä pakkausta luontoon ja kehotettaisiin hoitamaan pakkaus asian omaiseen keräysvälineeseen. Seminaari kannattaisi uusia parin vuoden sisällä. Kaupungin tapahtumissa, Järvenpää päivä ja syksyn Maa Elää , projekti oli edustettuna. Molemmissa kartoitettiin projektin tunnettavuutta sekä kyseltiin halukkuutta vapaaehtoistyöhön.

10 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Seuraavassa Maa Elää tapahtuman kyselyn tuloksia 1. Oletko itse osallistunut teemavuoden talkoisiin? % Kyllä Ei Kyllä 12, Ei 39. Yht. 51 kpl 2. 0nko teemavuosi mielestäsi vaikuttanut katukuvan siisteyteen? % Kyllä Ei Kyllä 27, Ei 24. Yht. 51 kpl 3. Voidaanko tällaisilla teemavuosilla saada aikaan todellista muutosta parempaan? % Kyllä Ei Kyllä 45, Ei 6. Yht. 51 kpl

11 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Lisäksi kyseltiin yleisön mielipiteitä siitä kannattaako tällaisia teemavuosia järjestää. Vastanneiden kesken arvottiin paitapalkintoja. Palkinnot jaettiin lehdistön läsnä ollessa. Maailman ympäristöpäivän Suomen tapahtumaa vietettiin erilaisen picknikin merkeissä Rantapuistossa. Aloitteen tapahtumasta tekivät ympäristöaktiivit ja tiedottamisen ammattilaiset Marjo Nousiainen ja Erja Mähönen. Siisteysprojekti osallistui kustannuksiin tuhannella eurolla koko kustannusarvion ollessa huomattavasti suurempi. Maailman ympäristöpäivän valtakunnallista tapahtumaa ei oltu nimetty ja kun järjestäjät ottivat yhteyttä ympäristöhallintoon ratkesi kaksi asiaa kerralla, rahoitus ja valtakunnan päätapahtuma. Tilaisuuteen aktiivisesti osallistunut ympäristöministeri Paula Lehtomäki sai infoa myös siisteysprojektista sekä ensimmäisen teemavuoden logolla varustetun keltaisen t-paidan. Tilaisuus keräsi yleisöä ja sai runsaasti tilaa tiedotusvälineissä. Projektilla oli oma näyttelyosasto. Esimerkkien palkitseminen astui kuvaan syyskuussa kun emeritus kirkkoherra Jaakko Harjuvaara palkittiin esimerkillisestä vapaaehtoistyöstään Tuusulanjärven pohjoispään siistinä pitämisessä. Jo aikaisemmin Harjuvaara oli hankkinut mainetta aktiivisen järvenpuhdistajana. Perusteluna palkitsemiselle todettiin mm. seuraava Kirkkoherra Jaakko Harjuvaara on oma-aloitteisesti huolehtinut Tuusulanjärven pohjoispään vesi- ja ranta-alueiden siisteydestä. Pidä Järvenpää siistinä projekti tahtoo palkita Jaakko Harjuvaaran tästä esimerkillisestä toiminnasta projektin T-paidalla ja luovuttaa samalla jatkotyöskentelyä varten työrukkaset. Jaakko Harjuvaara on esimerkillään saanut muitakin järvenpääläisiä vapaaehtoisiin ympäristötalkoisiin ja heitäkin tulemme palkitsemaan syksyn aikana Pidä Järvenpää siistinä -teemavuoden paidoilla. Uskomme myös esimerkin voimaan. Mitä useampi henkilö saadaan tekemään yksilösuorituksia ympäristönsä hyväksi sen paremmaksi tulos muodostuu. Tästä esimerkin näyttämisestä suuri vastuu on silmäätekevillä. Muuttukoon sanat teoiksi Seuraavaksi palkittiin Siltakadulla asuva monitoimimies Juhani Sairanen. Hänen aktiivinen toimintansa sai palkitsemisesta vaan lisävauhtia. Idearikkaana luovana ahertajana häneltä saimme monenlaista pikkuvinkkiä ja toivomusta palautteena hänen kierroksiltaan, jotka ulottuivat parhaimmillaan Siltakadulta aina Pohjoisväylälle saakka. Sairasen esimerkki näkyy ja kuuluu. Kolmas palkittu oli liikkuja Maija Purma joka piti huolta urheilupuistojen ja lenkkimaastojen siisteydestä. Hänet palkitsimme Terholan kuntoradalla Maija Purma kertoi ihmisten kummastelevan hänen harrastustaan. Me ymmärsimme häntä ja ajanmittaan hänen esimerkkinsä tulee puremaan. Kuntoradoilta keräämänsä roskien lajia Maijakin ihmetteli. Sieltä löytyy sellaista tavaraa jolla ei pitäisi olla mitään tekemistä kuntoilun kanssa. Paikallislehti Keski-Uusimaa uutisoi näyttävästi jokaisen palkintotilaisuuden. Näin saimme esimerkkien ilosanomaa levitetyksi laajoille kansalaispiireille.

12 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Ammattikasvattajien rooli Kasvattajat ovat avainasemassa kun puhutaan pysyvän muutoksen aikaansaamisesta kuntalaisen suhtautumisesta lähiympäristönsä tilaan. Ympäristökasvatus on jo pitkään kuulunut järvenpääläisen koulutuksen opetusohjelmiin aina pienimmistä suurimpiin. Jatkossa tulisi perustaa neuvottelukunta kasvattajien ja teknisen viraston välille kehittämään ympäristökasvatusyhteistyötä niin että se ulotettaisiin myös käytännön tasalle. 2.3 Poliisin rooli Poliisin kanssa on pidetty erillisneuvottelu koskien heidän rooliaan teemavuonna. Neuvotteluun osallistuivat projektinjohtajan lisäksi poliisipäällikkö Matti Tohkanen ja ylikomisario Kari Onninen. Seuraavassa kooste neuvottelussa käydyistä asioista: Tapaamisen tarkoituksena oli esitellä teemavuotta poliisiviranomaisille, selvitellä mitä projekti odottaa poliisilta ja saada poliisilta palaute. Käydyssä yleiskeskustelussa poliisi painotti, etteivät he voi käynnistää vuoden projekteja tai uusia käytäntöjä ja polkaista ne sitten sammuksiin Heidän uudistukset ovat jatkuvia. Sama tilannehan todennäköisesti on myös teemavuoden kohdalla. Se tulee olemaan hyvä alku uudelle kaupunkilaisten käyttäytymiskulttuurille. Järvenpäänkaupunki täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Tästä asiasta voi johtaa teemavuodelle sloganin nelikymppinen ei roskaa. Poliisin jalkautuminen Poliisi jalkautuu entistä enemmän ja tulee näkymään katukuvassa. Partiot jatkavat nykyistä siivouttamis käytäntöä. Nollatoleranssi Kaupunginjohtaja on useaan otteeseen painottanut ns. nollatoleranssilinjaa. Poliisi ei asialle lämpene nykyisillä resursseillaan. Koivusaari ehdotti että ainakin lemmikkieläimien ulkoiluttajien kohdalla jätösrikkeissä olisi nollatoleranssi kohdallaan. Roskaa tuottavat pikaruokayritykset Poliisi piti erittäin hyvänä asiana erillisneuvottelun järjestämistä pikaruokayrittäjien kanssa josko löytyisi keinoja millä pikaruokailun tuottamat roskat saataisiin pois katukuvasta. Toinen ongelma syntyy puoliksi syödyistä annoksista jotka ruokkivat jyrsijäpopulaation kasvua. Ilkivalta ja roskaaminen Roskaantunut, huonosti hoidettu ympäristö ruokkii ilkivaltaa. Mitä siistimpää ja hienompaa sitä vähemmän ilkivaltaa. Kameravalvonta Kameravalvonta on todettu erittäin hyväksi asiaksi. Vaikka investointikustannukset tuntuvat kovilta, kustannukset tulevat nopeasti takaisin.

13 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Häiriköiden tilat Jos häiriköt halutaan pois yleisiltä alueilta, täytyy olla korvaavat tilat jossakin. Erityisesti keskusta ja Jamppa tarvitsevat omat puistonsa läheltä ostospaikkaa. Poliisi lupasi olla täysillä mukana erilaisissa kasvatus- ja tiedotusprojekteissa. Poliisia olisi hyvä kuulla asukasilloissa ja muissa lähiötapaamisissa. Jo pelkästään vanhempien iltakävelyjen ohjautuminen tietylle alueille edesauttaa myönteistä kehitystä ja rauhoittaa ympäristöä. 2.4 Roskantuottajien rooli Roskantuottajille pidettiin yksi seminaari joka jäi tuloksiltaan melkoisen laihaksi. Kuitenkin roskaamista koskeva lainsäädäntö ja määräykset sekä pakkausjätteen kierrätysvaatimukset antavat kyllä taustatukea jos ongelmaan halutaan kunnolla puuttua. Se ettei pakkauksiin saada sovinnolla edes tarraa Älä heitä pakkausta luontoon tai jotain muuta vastaavaa informaatiota, kuvaa etteivät roskantuottajat ole kovin innokkaita vastuunkantoon. Siksi olisikin paikallaan jatkaa sekä yhteistyötä roskantuottajien kanssa pehmeiden ratkaisumallien löytämiseksi, että pohtia laajempana kuntayhteistyönä jämerämmistä pakotteista. 3. TIEDOTUKSELLINEN OSIO 3.1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Tiedotuksellinen osioissa on kyse siitä, ettei pidetä kynttilää vakan alla vaan asioista kerrotaan avoimesti. Lehtiartikkeleiden lisäksi tiedottamista on maksetut ilmoitukset sekä suorat yhteydenpidot eri osallisiin ja tietenkin nettisivut. Teemavuoden näkyvyys tiedotusvälineissä oli kohtuullinen. Ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saimme median mukaan niihin hankkeisiin joihin sitä halusimmekin. Koska toimintamme tähtäsi siihen, että teemavuoden loputtuakin asukasyhdistykset, yhteisöt ja yksilötkin jatkavat vapaaehtoistyötään, niin emme järjestäneet suurella julkisuudella ja runsaalla tarjoilulla talkoita, vaan pyrimme tukemaan omatoimista aktiviteettia niin asukasyhdistys kuin yksilötasollakin. 3.2 Nettisivut Teemavuoden nettisivut antoivat lisäinformaatiota. Lisäksi nettisivuiltamme oli linkki asukasyhdistyksiin ja niiden yhteyshenkilöihin. 3.3 Tiedotusohjelma Kaupungin tiedotuspäällikkö Vappu Vienamon siirryttyä alkuvuodesta toisen työnantajan palvelukseen, projekti toimi ilman ammattitiedottajan ohjausta. Vappu Vienamo ehti ennen poislähtöään laatimaan tiedotussuunnitelman joka on tämän raportin liitteenä 2. Tiedotusohjelmassa laajasti käsitelty miten toimitaan eri yhteistyökumppaneiden kesken. Se tulee olemaan hyvä käsikirja viranhaltijoiden käyttöön kun siirrytään normaaliin päiväjärjestykseen.

14 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TOIMINNALLINEN OSIO 4.1 Avajaistalkoot klo Kutsutalkoot johtaville päättäjille ja viranhaltijoille pidettiin uudenvuodenpäivän aamulla klo Kutsu oli lähetetty avecina eli myös puolisot oli kutsuttu talkoisiin. Kutsu kahdelle kuului seuraavasti: Järvenpää siistiksi teemavuosi alkaa muutoinkin kuin paperilla ja ylevissä puheissa. Se käynnistyy torilla heti uudenvuodenpäivän aamusta klo yön jälkien siivouksella. Tämä kutsusiivoustempaus toimii samalla teemavuoden virallisena avauksena. Kaupunginjohtaja poimii ensimmäisen roskan. Kutsumme johtavat luottamushenkilöt ja virkamiehet teemavuoden avajaistalkoisiin torille klo Talkoot ovat ns. kutsutalkoot ja toimivat esimerkkinä kuntalaisille. Näytämme miten me johtajat ja päättäjät teemme yhteistä hyvää. Talkooväestä osa lähtee laittamaan Jampan keskustaa kuntoon. Mikäli et ehdi torille tai Jamppaan, niin voit varsin hyvin masinoida lähiympäristöösi omat lähitalkoot ja siivota yönjäljet sieltä. Tätä kutsua noudattavat henkilöt saavat sosiaalisen tyydytyksen lisäksi osakseen punaiset teemavuoden hanskat ja mahdollisesti pienimuotoista mutta niukkaa tarjoilua. Ja sitten allekirjoitus. Kutsua noudatettiin hyvin ja kaupungin ydinkeskusta, Rantapuisto, Jampan keskusta ja joitakin muita alueita saatiin siistittyä yön raketinkuori- yms. roskista. Se oli hieno alku. Talkootyöllä saavutettiin vajaan kahden tuhannen euron säästö. Lehdistö oli paikalla ja teemavuoden räväkälle aloitukselle saatiin tarvittava näkyvyys. 4.2 Muu talkootoiminta Asukasyhdistykset jotka ovat toimintavaiheen runkoresurssi, kutsuttiin keskustelemaan projektista Seutulantaloon Kutsua noudatti vajaa puolet kutsutuista yhdistyksistä. Asukasyhdistys illassa selviteltiin odotuksia puolin ja toisin. Selvitettiin myös lainsäädäntöä ja kiinteistönomistajan velvollisuuksia. Seuraavan kerran asukasyhdistysten kanssa kokoonnuttiin Vihtakadun koululla Sovittiin, että kaupunki toimittaa yhdistykselle omiksi 2 kpl keräystikkuja ja talkoisiin kaikille työhanskat ja tarpeellisen määrän mustia muovisäkkejä sekä tarvittaessa lainaksi turvaliivejä. Mikäli talkoissa halutaan kaupungin vakuutusten olevan voimassa, tulee talkoissa olla kaupungin edustaja mukana. Talkoita on järjestetty mm. seuraavilla alueilla: Saunakallio, Haarajoki, Satukallio, Väinönkulma, Levonkytö. Sähkön alue, Mankala, Mehiläispolku. Talkoot ovat poikineet usein alueille lisäkaunistuksia yhteistyössä viherpalveluiden kanssa. Omia talkoitaan on pitänyt mm. YSVA jonka haastamana myös liikuntalautakunta piti talkoot. Muiden haastettujen lautakuntien osalta ei koskaan saavutettu tekojen astetta. Lisäksi pidettiin useita spontaaneja pienryhmätalkoita joita muistettu hanskoilla ja jätesäkkien poiskuljetuksella. Projekti on varustanut viherpalveluiden kautta töllisyysyksikköä. Talkoohanskoja jaettiin vuoden aikana lähes paria.

15 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Asukasyhdistysten rooli Asukasyhdistysten aktiivisuuden varaan laskettiin paljon. Kuitenkin vain puolet yhdistyksistä olivat aktiivisia. Kunnassa vannotaan yhteisöllisyyden nimiin joten asukasyhdistysten aktivoimiseksi on paljon tehtävää. Projektin kotisivuilta löytyvät yhdistysten yhteystiedot. Tuloksellinen toiminta ympäristön siisteystyössä edellyttää erityisesti asukasyhdistysten aktivoitumista sillä niiden peitto kattaa melkoisen hyvin koko kaupungin. Vain joiltakin kerrostaloalueilta puuttuu asukasyhdistys ja niillä alueilla astuvat isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset asukasyhdistysten tilalle. Projektin johtajan esitykseen perustaa Järvenpäähän asukasyhdistysten kattojärjestö suhtauduttiin kielteisesti. Liian työläs yhdistysten hoidettavaksi. Sovittiin, että projektin kotisivuille hoidetaan nettiin tiedot asukasyhdistyksistä sekä niiden yhteyshenkilöistä. 4.4 Järjestöjen rooli Järjestöjen rooli jäi paljon vaisummaksi kuin alussa oletettiin. Viesti ei ilmeisesti tavoittanut tai sitä ei haluttu noudattaa. Tai sitten järjestöt eivät tarvitse rahaa. Projektin budjetissa oli varauduttu järjestöjen talkooavustuksiin. Kun kala ei syönyt niin matokin säästyi. Järjestöille löytyy hyviä talkookohteita erityisesti asukasyhdistysten välimaastosta. Liikennealueilla työskenteleminen on vaarallista eikä oikein sovellu talkootyöhön. Tiehallinnon teillä työskentely vaatii nykyisellään tieturvakortin. Erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen aktiivisuus on yleensä kiinni pienestä joukosta asiaan vihkiytyneitä työmyyriä. Jos tällaiset puuttuvat ja kunnan toiminta-avustukset koetaan saavutettuna etuna, niin mitäpä sitä sitten enempää rehkimään. Kunnallisen toimintaavustuksen saamisen ehtona pitäisikin olla kehityskeskustelu jossa sovittaisiin mm. vastavuoroisuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta avustuksen suuruuteen. Tällainen vastapalvelu voisi esiintyminen kävelykadulla tai osallistuminen siivoustalkoisiin tiettyä rahasummaa vastaan. Antamalla työtä ja rahaa kulttuurille tekninen toimi osaltaan toteuttaisi kaupungin slogania Elinvoimainen kulttuurikaupunki. 4.5 Yksityisen kuntalaisen rooli, esimerkkien palkitseminen Yksityiset ihmiset ovat yllättäneet aktiivisuudellaan. Loppusyksystä Keski-Uusimaa lehden myötävaikutuksella palkittiin ensimmäinen esimerkki, vuosia uutterasti vapaaehtoistyötä ympäristönsä hyväksi tehnyt emeritus kirkkoherra Jaakko Harjuvaara, seuraavaksi monitoimimies Juhani Sairanen ja kolmantena ulkoileva Maija Purma. Enemmänkin olisi pitänyt palkita. Jotkut ehdokkaista vierastivat julkisuutta ja pulloja keräävää, ilmeisesti Vietnamilais syntyistä vanhempaa naishenkilöä ei tavoitettu. Selityksistä huolimatta palkitsemista kannattaa jatkaa. Yksityisten henkilöiden alulle panemat työrupeamat edellyttivät kaupungilta vain roskapussien noutoa maastosta ja työrukkasia ja joskus muovisäkkejä. Asiat hoituvat puhelinsoitolla tai sähköpostiviestillä suoraan viherpalveluihin. Näissä tapauksissa myös viherhoitopäällikön ja hänen joukkojensa toiminta oli esimerkillistä.

16 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Viranomaisten rooli Viranomaisten rooli on kaupungin siistinä pitämisessä tulee olla sellainen, jotta jokainen kuntalainen uskoo, että jos he tekevät ympäristönsä suhteen virheitä, viranomaiset palauttavat heidät päiväjärjestykseen. Viranomaistoiminnan pitää siis olla uskottavaa. Lainsäädäntö ja määräykset antavat riittävän selustatuen viranomaistoiminnalle. Vaikka pehmeät menetelmät ovatkin suosiossa ja niitä pitääkin suosia, on joskus tiukat otteet ja sanktiot paikallaan. Viranomaistoiminnan tulee olla johdonmukaista ja tasapuolista. Ympäristön siisteyttä valvova viranomainen kiinteistöjen suuntaan on rakennus- ja ympäristölautakunta. Käytännön valvontaa hoitavat poliisin lisäksi rakennus- ja ympäristölautakunnan alaiset viranhaltijat sekä yleisten alueiden kunnossapidosta vastuussa oleva henkilöstö. He voivat antaa tehtävänsä laiminlyöneille kiinteistönomistajille hoitokehotuksia. Poliisilla on tietenkin laajempi valvontatehtävä sekä sakotusoikeus. Yhtenä esimerkkitapauksena teemavuoden viranomaisyhteistyöstä mainittakoon kuntalaisen ilmoitus projektinjohtajalle roskapussin heittämisestä maastoon liikkuvasta autosta. Kuntalainen oli kerännyt roskien joukosta joitakin papereita mm. revitys pysäköintivirhemaksun jotta ympäristörikoksen tekijä voitaisiin tunnistaa. Ja voitiinhan se. Teemavuoden johdosta auton omistajalle annettiin viikko aikaa sovittaa virheensä pienellä siivoustehtävällä. Kaveri kuitenkin vitkutteli ja väitti autonsa olleen juuri silloin varastettuna eikä suostunut yhteistyöhön. Viikon kuluttua paperit ja keskinäisen kirjeenvaihto toimitettiin poliisille joka ensi töikseen räppäsi roskaajalle kunnon sakon. Jatkosta ei ole tietoa, mutta aloitus oli kuitenkin lupaava. Poliisin kanssa on käyty erillinen neuvottelu josta on maininta kohdassa 2.3. jossa on käsitelty poliisin roolia osana kasvattavaa osiota. Olisi kuitenkin paikallaan järjestää yhteinen neuvonpito jossa ympäristön kunnossapidon henkilöstö, valvonta henkilöstö sekä poliisi sopisivat miten yhdessä valvontaa ja opastusta käytännössä hoidetaan ja miten kehotuksia jaetaan. 5. ROSKAAMISEN ESTÄMINEN OSAKSI JÄRVENPÄÄLÄISTÄ TOIMINTAKULTTUURIA 5.1 Vastuunkantajien määrittäminen Teemavuoden aikana hankitut kokemukset ja oivallukset tulee siirtää osaksi järvenpääläistä toimintakulttuuria. Ympäristökasvatus onkin jo sisäänrakennettu opetusohjelmiin koulutoimen eri oppilaitoksissa. Myös päivähoidossa on lasten ympäristökasvatuksella keskeinen rooli. Nuorisotoimenkin tulee liittää alan valistustyö tärkeäksi osaksi toimintaansa. Vastuunkantajina kasvatustyössä ovat alan ammattilaiset ja nuorisotoimi. Sekä opetustoimen, päivähoidon että nuorisotoimen johtajat viimekädessä. Miten kasvatustyötä on tehty ja miten siinä onnistuttu tulee liittää osaksi em. hallintokuntien vuotuista kehityskeskustelukäytäntöä. Tiedotustoiminnan tulee olla jatkuvaa ja mukaansatempaavaa. Tiedottaminen on liitettävä mukaan vuotuiseen toimintakalenteriin. Kaupungin tiedotuspäällikön ja

17 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI kaupunkiympäristön kunnossapitäjien yhteistyön tulee olla tuloksellista. Vastuunkantajana tiedottamisen onnistumisesta ovat katupäällikön lisäksi viherhoitopäällikkö ja tiemestari. Asukasyhdistysten aktivointi on edellytys jotta kaupungin strategioissa tärkeällä sijalla olevaa yhteisöllisyyttä voidaan ohjata ympäristön hyväksi. Vastuullisia ovat kaupungin kaikki ne hallintokunnat jotka vannovat yhteisöllisyyden nimiin. Vastuullisia ovat myös katujen ja puistojen kunnossapidosta vastaavat henkilöt. Keskinäinen vuorovaikutus vapaaehtoista ympäristötyötä tekevien ja kaupungin viranomaisten välillä tulee olla mutkatonta ja molempia osapuolia innostavaa. Kaupungin puolesta pitää olla sen verran hyviä porkkanoita että säpinää syntyy. Asukasyhdistykset saavat parhaan palkkionsa viihtyisämpänä ympäristönä. Seuroille sopiva palkinto on usein raha. Maksetaan se sitten missä muodossa hyvänsä. On kuitenkin pidettävä mielessä kohtuus joka sekin saattaa joskus olla liikaa. Monesti seurat haluavat julkisuutta ja siinä kaupungin myötävaikutus on paikallaan. Kuten jo aikaisemminkin on todettu tulisi kaupungin järjestöavustusten ehtona olla kehityskeskustelu jossa selvitettäisiin mahdollisuudet ohjata lisäavustusta järjestöille heidän työsuoritusta vastaan. Avustuskäytännön muutoksen alullepanosta voitaneen vastuuttaa keskushallinto. 5.2 Vuotuinen toimintakalenteri Kaikkien niiden jotka voivat vaikuttaa ympäristönsä viihtyvyyteen tulee merkitä kalentereihinsa ajankohdat milloin jotakin on tehtävä. Milloin on laitettava kirjeitä yhteisökumppaneille, kirjoituksia lehtiin, korjauksia nettisivuille jne. Kuitenkin pääkalenterin pito tulee hoitaa teknisen toimen kaupunkiympäristön vastuualueella. Katupäällikkö vastuuhenkilönä määrittää asian tarkemmin. Toimintakalenterissa tulee huomioida ja päivittää ainakin seuraavat asiat: asukasyhdistykset ja niihin yhteyden pito, osallistuminen vuosikokouksiin, talkoot, yhteystietojen ajan tasalla pito netissä ja muu valistus isännöitsijät mukaan lukien Mestariasunnot, taloyhtiöiden talkootoiminnan elvytys avustusten jakajien kanssa palaveeraaminen (kulttuuri, liikunta, muut) yhteydenpito seuroihin, kirje, lehtijuttu, netti esimerkkien palkitsemiset vuotuisneuvottelu poliisin, rakennusvalvonnan ja kunnossapitäjien kesken vuotuisneuvottelu kasvattajien kanssa tiedotusohjelma laatiminen tiedotuspäällikön kanssa, nettisivujen laadinta ja ylläpito tapahtumien huomioiminen, Järvenpää päivä, Bluesit, Maa Elää oman teemapäivän pitäminen? pujon hävitys Teemavuoden aikana on noussut esille monia hyviä asioita joilla on merkitystä kaupunkikuvan siisteyteen. Viranhaltijat jotka kantavat vastuuta kaupungin ulkonäöstä voivat saavuttaa työssään menestystä liittämällä teemavuoden kokemukset omiin toimintakulttuureihinsa. Roskaamisen vähentymiseen tähtäävän vapaaehtoistyön sponsorointi kannatta aina. Talkootyöhön sijoitettu euro palaa moninkertaisena takaisin.

18 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Nettisivuille valmiita toimintapaketteja Internet on nykyaikaa. Siihen voidaan ladata informaatiota vaikka kuinka paljon ja sinne voidaan laittaa erilaisista asioista valmiita paketteja helpottamaan asioiden hoitoa ja madaltamaan kynnystä käytännön toiminnalle. Ensimmäiseksi tulee laatia vaikkapa Pidä Järvenpää siistinä otsikon alle uudet kotisivut joissa kerrotaan eri osapuolten yhteystietoja mm. asukasyhdistysten yhteystiedot, yhteystietoja isännöitsijöistä ja eri viranomaisista ( kasvattajat, tiedotus, toiminta jne.). Lisäksi sähköpostiosoite johon voi lähettää kaupungille erilaisia ympäristöön liittyviä viestejä. Tärkeää on että päivittäin sähköposti luetaan ja annetaan lähettäjälle palaute mihin toimenpiteisiin ryhdytään tai kenelle viesti jatkolähetetään. Talkoiden järjestämisestä tulee laatia paketti jossa kerrotaan miten kaupunki osallistuu, mistä on saatavissa muovisäkkejä ja kenen kanssa voi tarkemmin keskustella vaikkapa säkkien noudosta talkoiden jälkeen. Vapaaehtoisten toimintaan ryhtyminen pitää saada mahdollisimman helpoksi. Yhden paketin aiheena voisi olla tietoisku niistä velvoitteista joita lainsäätäjä on siirtänyt kiinteistönomistajan tehtäväksi. Aika näyttää mitä kaikkea näiltä sivuilta pitää löytyä. Sivustoja tulee täydentää sitä mukaa kun tarvetta ilmenee. 6. EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEISTÄ Teemavuosi tulisi uusia neljän viiden vuoden kuluttua ja katsoa miten asiat ovat edenneet. Jonkin näköistä muutosta on silloin tapahtunut toimintaympäristössä ja toimintatavoissa. Projektivuosi ei ole kustannuskysymys sillä nyt päättyvän vuoden budjettiin oli varattu ilman palkkakustannuksia josta säästyi reilu kolmannes. Kaupungin puolelta tulee huolehtia että näissä roska-asioissa vuorovaikutus viranomaisten ja kuntalaisten kesken toimii. Kannattaa varmasti seurata joillakin tunnusluvuilla miten kuntalaisaktiivisuus tulee kehittymään. Siisteyden paranemisen mahdolliset vaikutukset kiinteistöjen hintakehitykseen ja muuttaako satsaukset kasvatukseen ihmisten käyttäytymistä, ovat asioita joista voi tehdä vaikkapa opinnäytteitä. Vapaaehtoistyötä pitää aina joskus myös palkita. Liitteenä oleva esitys miten töhry-ongelma tulisi ratkaista, kannattaa käynnistää mahdollisimman pian vaikkapa täältä Järvenpäästä käsin. Jonkun vain pitää olla aktiivinen ja kutsua naapurit koolle. Pelkkänä Kuuma yhteistyönä se ei onnistu vaan mukaan tarvitaan kaikki metropolialueen kunnat ja Ratahallinto ja muita toimijoita kuten sähkölaitokset ja viestintäoperaattorit. Pujon hävittämiseksi on myöskin laadittu ohjelma. Se miten sitä toteutetaan on uusien päätösten takana. Täysimääräinen pujosota on myös budjettiasia. Lopuksi jokaisen järvenpääläisen tulisi sisäistää seuraavat kaksi asiaa: Poimin kaksi roskaa päivässä ja kesällä lisäksi nyhdän kaksi pujoa päivässä.

19 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Liite 1 LIITTEET VALT.ALOITE 19/05 EMMI SUOMILAMMI JA 10 VALTUUTETTUA: YMPÄRISTÖN SIISTEYS - KAUPUNGIN VETOVOIMATEKIJÄ Valtuutettu Emmi Suomilammi ja 10 valtuutettua esitti seuraavan valtuustoaloitteen: Kaupungin asukkaiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaa olennaiselta osalta ympäristön siisteys. Järvenpään siisteys vaikuttaa myös siihen mielikuvaan, jonka vieraaksemme saapuvat matkailijat saavat. Roskat, koiranjätökset, tupakantumpit, töhryt, rikotut paikat ja hoitamattomat puistokaistaleet eivät tuo mielikuvaa viihtyisästä kaupungista. Järvenpäässä on paljon tehtävää siistimmän kaupungin eteen. Tärkein tapa on toimia ennaltaehkäisevästi eli vaikuttaa ihmisten asenteisiin, jotta he kiinnittäisivät enemmän huomiota yhteiseen ympäristöömme. Jokainen voi ainakin omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön siisteyteen. Varmasti valtaosa meistä järvenpääläisistä on sitä mieltä, että ympäristön siisteys on tärkeä ja hyvä asia. Tätä ajatustapaa on edistettävä erilaisin keinoin. Kukapa heittelisi roskia oman olohuoneeseensa lattialle, koska jonkunhan on ne sieltä noukittava. Ympäristön siistimisestä tulee myös turhia, korkeita kustannuksia yhteisistä varoista maksettavaksi. Edellä mainitun perusteella yhdyskuntasuunnitteluvaliokunnan jäsenet esittävät, että Järvenpäässä käynnistetään teemavuosi siistimmän ja viihtyisämmän Järvenpään puolesta. Kaupunginvaltuusto Päätös: Päätettiin lähettää aloite kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Päätös: Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan esittelystä lähettää aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen toimi Vastauksena aloitteeseen tekninen toimi esittää seuraavaa: Lainsäädännössämme on ympäristön puhtaanapito- ja siisteyskysymyksiä käsitelty järjestyslaissa (612/2003) ja kunnossa- ja puhtaanapitolaissa (547/2005). Järjestyslaki ottaa kantaa muun muassa 13 :ssä töhrimiseen soveltuvien aineiden hallussapitoon, 14 :ssä koirakulttuuriin ja koirankakkakulttuuriin ja 15 :ssä ratsastamiseen ja hevoskulttuuriin. Laki velvoittaa selvästi eläinten omistajat pitämään huolta siitä, ettei eläinten uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Kunnossa- ja puhtaanapitolaki käsittelee yleiseen käyttöön luovutettujen katujen osalta tontinomistajan ja kunnan välistä puhtaanapitosuhdetta katualueella.

20 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 2007 Liite 1 Lain 9 :ssä todetaan, että kadun puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kertyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä. Tontinomistajan velvollisuutena on kunnossapitolain 10 :n mukaan: Pitää katu, mukaan lukien jalkakäytävä ja pyörätie sekä yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä. Kadun kulmauksessa tontinomistajan puhtaanapitovelvollisuus ulottuu tämän alueen ulkorajojen leikkaukseen saakka. Kun katualueella on istutus, istutusaluetta ei lueta kuuluvaksi siihen alueeseen, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana. Tällaisessa tapauksessa tontinomistajan velvollisuus pitää katu puhtaana ulottuu enintään 24 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Jos samaan kadunosaan kohdistuu kahden tai useamman tontinomistajan puhtaanapitovelvollisuus, tällaisen kadunosan puhtaanapitovelvollisuus jakautuu heidän kesken siten, että kukin pitää puhtaana alan, joka on lähempänä hänen omaa kuin toisen tonttia. Pitää puhtaana tontille johtavat kulkutiet. Puhtaanapitovelvollisuus kuuluu tontinomistajalle myös katualueen istutusalueen kautta tontille johtavan kulkutien osalta. Kunnossapitolain osittaisuudistuksessa tontinomistajille kuuluvaa kadun puhtaanapitovastuuta laajennettiin säätämällä, että tontinomistajan on pidettävä puhtaana tonttiin välittömästi rajoittuva viherkaistan ja ojan alue. Tontinomistajan on huolehdittava tällaisella alueella roskien poistosta, muusta puhtaanapidosta sekä kasvillisuuden siistinä pitämisestä. Tontinomistajan velvollisuus pitää puhtaana viherkaistan ja ojan alue ulottuu enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta. Kolmen metrin rajaus tarkoittaa, että sen yli menevä osuus jää kokonaisuudessaan kunnan puhtaanapitovastuulle. Roskien poistolla ja muulla puhtaanapidolla tarkoitetaan säännöksen soveltamisen yhteydessä vastaavia puhtaanapitotehtäviä kuin 9 :ssä on lueteltu. Sen sijaan kasvillisuuden siistinä pitämisellä on tässä yhteydessä erityismerkitys, sillä pääsääntöisestihän tontinomistaja ei ole velvollinen pitämään puhtaana katualueella olevia istutusalueita. Kasvillisuuden siistinä pitäminen tonttiin välittömästi rajoittuvalla viherkaistalla ja ojassa tarkoittaa tällaisella alueella mahdollisesti olevan nurmikon siistinä pitämistä niittämällä sekä rikkaruohojen siistimistä. Nurmikon siistinä pitäminen ja rikkaruohojen (esim. pujo) siistiminen eivät kuitenkaan edellytä tontinomistajilta koneellista ruohonleikkuuta. Kasvillisuuden siistinä pitäminen tonttiin välittömästi rajoittuvalla viherkaistalla ja ojassa ei tarkoita sitä, että tontinomistajan tulisi pitää siistinä myös kunnan tällaiselle alueelle istuttamat puut, pensaat, kasviryhmät ja muut istutukset. Tontinomistajan velvollisuutena ei ole myöskään pitää puhtaana tällaisella alueella olevia liikennemerkkejä ja muita vastaavia kadun kalusteita. Näiltä osin puhtaanapitovelvollisuus on edelleen kunnalla. Lain 13 :n mukaan kunta voi päätöksellään ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle kuuluvista lain mukaisia puhtaanapitotehtävistä määrättyjen katujen tai tehtävien osalta. Mikäli kunta ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle 10 :n mukaan kuuluvista puhtaanapitotehtävistä, vastuu niistä siirtyy kunnalle.