Senioriopettaja. Nro 1/ Tervetuloa Riihimäelle! Vuoden 2014 jäsenedut

Transkriptio

1 Senioriopettaja Nro 1/ Tervetuloa Riihimäelle! Vuoden 2014 jäsenedut 1

2 1 VEO1401_01.indd :23:08 Senioriopettaja Nro 1/ Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, Helsinki puh senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh Tässä numerossa Topparoikka-monumentti on osoituksena rautatien merkityksestä Riihimäelle. Siihen on mahdollisuus tutustua OSJ:n vuosikokouksen ja senioriopettajapäivien yhteydessä. 4 Riihimäki, rautatien lapsi esittäytyy 10 Puheenjohtaja: Johtajien käyttämät puhetyylit 14 Lemmetty: Keskiluokan ongelmia työmarkkinoilla 15 Vanheneminen ja kuolema ovat arkoja asioita 16 Käytä hyväksesi vuoden 2014 jäsenedut! 18 Mummo Mutikainen hyvästelee 20 Järjestöasiaa herkutellen 21 Kestikievarit levähdyspaikkoina 24 Viivan monet merkitykset 25 Seniorikokki: Helposti hyvää Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos kpl ISSN Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), ja lyyli.juntunen@dnainternet.net Ulla Bäck, ja ullab@hotmail.com Liisa Fräki, liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, ja kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, Forssa puh./fax / sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) /2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Painotuote Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, Helsinki Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto seniorit@oaj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. 15. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2014 Numero Aineisto Ilmestymispäivä Kansi Sininen hetki auringon laskiessa. Kuva Kaisa Viirimäki Senioriopettaja Nro 1/ Tervetuloa Riihimäelle! Vuoden 2014 jäsenedut 2

3 Pääkirjoitus Yksin kotona? Television ajankohtaisohjelmassa haastateltiin 97-vuotiasta Inkeri Tammivuorta. Häneltä kysyttiin, millainen paikka olisi hänestä itsestään paras paikka asua. Inkeri Tammivuori mietti hetken ja totesi: Sellainen, että huolto pelaisi ja kävisi ihmisiä. Ettei tarvitsisi olla niin paljon yksin. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii tammikuun 2014 loppuun mennessä suunnitelman, jota noudattamalla on tarkoitus vähentää tuntuvasti vanhustenhuollon laitospaikkoja. Vähentämisen odotetaan tuovan 300 miljoonan euron säästöt. Ministeriö toteaa, että samalla parannetaan kotona ja palvelutaloissa annettavaa apua ja hoitoa. Tavoitteen mukaan yli 75-vuotiaiden selviytymistä pitäisi tukea siten, että heistä vähintään 91 prosenttia pystyisi asumaan kotonaan. Laitospaikkojen supistaminen on monessa mielessä oikeansuuntainen muutos. Ei ole ihmisarvon mukaista makuuttaa ke- tään terveyskeskusten vuodeosastoilla. Päivittäisistä toimista selviytyminen on yksi keskeinen tekijä ikäihmisten elämänlaadulle, ja tutkimusten mukaan elämänlaatu säilyy hyvänä usein sitä pidempään, mitä kauemmin kotona asuminen on mahdollista. Epäilemättä suurin osa nykyisistä ja tulevista ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jossain vaiheessa voi kuitenkin tulla eteen tilanne, jossa kotona ei enää pärjää kaikista tukitoimista huolimatta. Mitkä ovat ikäihmisen ja heidän omaistensa vaihtoehdot silloin? Kotona asuminen edellyttää toimivaa kotihoitoa sekä panostusta palveluasumiseen ja omaishoitoon. Yksi kriittinen vaihe on kuntoutus: sen viivästymisellä voi olla huonot seuraukset. Jos esimerkiksi lonkkaleikkauksesta toipuva kotiutetaan ilman pääsyä kuntoutukseen, voi edessä olla ambulanssiralli päivystysten ja kodin välillä. Laitoshoidon purkaminen on onnistunut vasta silloin, kun on tarjolla riittävästi erilaisia kodinomaisia asumismuotoja niille ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää tai halua asua omassa kodissaan. Yhdestä huonosta vaihtoehdosta, laitoshoidosta, luopuminen ei saa johtaa toiseen huonoon vaihtoehtoon, kotiin oman onnensa nojaan jätettyihin vanhuksiin. Kirsti Lehtinen toiminnanjohtaja Ensam hemma? I televisionens aktualitetsprogram intervjuades den 97-åriga Inkeri Tammivuori. Hon tillfrågades om vilken plats enligt hennes egen åsikt skulle vara bäst att bo på. Inkeri Tammivuori funderade en stund och konstaterade: En sådan plats där servicen fungerar och där det rör sig människor. Att man inte skulle vara så mycket ensam. Social- och hälsovårdsministeriet uppgör en plan som träder i kraft i slutet av januari 2014 vars mål är att i hög grad minska äldrevårdens anstaltsplatser. Minskningen beräknas innebära en inbesparing på 300 miljoner euro. Ministeriet konstaterar, att man samtidigt kommer att förbättra vården både i hemmen och i serviceboenden. Målsättningen är, att understödet av för över 75 år fyllda blir sådant, att åtminstone 91 procent kan bo kvar i sina hem. Minskningen av anstaltsplatser är enligt många en förändring i rätt riktning. Det är inte förenligt med människovärdet att tvinga någon att ligga på hälsocentralerna bäddavdelningar. Att klara av de dagliga sysslorna är en central faktor för de äldres livskvalitet. Enligt undersökningar förblir livskvaliteten ofta god ju längre det är möjligt att bo hemma. Otvivelaktigt önskar en stor del av dagens och blivande åldringar att bo kvar i sitt eget hem så länge som möjligt. I något skede kan dock uppstå en situation då man inte längre klarar sig själv där hemma oberoende av alla stödåtgärder. Vilka är då alternativen för åldringarna och deras närstående? Förutsättningen för att bo hemma förutsätter en fungerande hemvård samt att man satsar på serviceboende och närståendevården. En kritisk faktor är rehabiliteringen: om den fördröjs är konsekvenserna dåliga. Om någon hemförlovas efter en 3 höftoperatation utan att få komma på rehabilitering kan det leda till ett ambulansrally mellan jouren och hemmet. Att upplösa anstaltsvården kan lyckas först, då det finns tillräckligt med hemliknande boendeformer för de åldringar, som inte längre kan eller vill bo kvar i sitt eget hem. Att avstå från ett dåligt alternativ, anstaltsvården, får inte leda till ett annat dåligt alternativ, att lämna åldringarna vind för våg i sina hem. Kirsti Lehtinen verksamhetsledare kirsti.lehtinen@oaj.fi Ulla Bäck översättare

4 Riihimäki Riihimäki toivottaa senioriopettajat tervetulleiksi OSJ:n vuosikokoukseen ja senioriopettajapäiville K Kauan sitten olivat laajat suot, järviksi tulviva pieni joki, soiden välissä pari mäkikumparetta ja suoalueesta jyrkkänä kohoava moreeniharjanne. Joen nimi on meille Vantaa ja harjanne osa Salpausselkää. Suot olivat lähikylien takamaita. Asumattomilla alueilla kulki runsas riista. Keskiajalla syntyi vähitellen asutusta. Raivattiin peltoa, rakennettiin asumuksia, jopa muutama kartano ja niiden torppia oli Hausjärven ja Janakkalan takamailla. Nuo 1700-luvun kylät nimineen ovat edelleen olemassa. Kasvava ja voimistuva rannikkoseutu tarvitsi sisämaasta maanviljelyntuotteita ja sahoilta puutavaraa. Kuljetusongelman ratkaisu kanavasuunnitelmien jälkeen oli rautatie. Vuoden 1856 jälkeisessä rautatielinjauksessa merkittiin yhden aseman paikaksi mäentyppyröiden ja harjanteen välinen hetteinen korpialue, paikka, joka nyt on Riihimäen kaupunki. Nimi syntyi ratalinjan lähellä olleesta mäenkumpareen riihestä. Keisarin käsky radan rakentamiseksi tuli maaliskuussa Säännöllinen liikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi Asemakylästä keskukseksi Korpikylästä alkoi rakentua Riihimäen asemakylä, kun radanrakennusmateriaaleja ja työvälineitä siirrettiin sinne odottamaan oksan rakentamista, haaraumaa Pietariin. Marraskuussa 1867 keisari vahvisti valtiopäivien päätöksen Pietarin radan rakentamisesta. Nälkävuosista ja muista ongelmista huolimatta työt edistyivät ripeästi. Kahden ja puolen vuoden kuluttua töiden aloittamisesta vihittiin käyttöön Riihimäki Pietari -rata Suomen ensimmäinen risteysasema oli syntynyt. Vuosisadan vaihtee- Aseman seutu. 4

5 rautatien lapsi seen tultaessa henkilö- ja tavaraliikenne olivat kasvaneet merkittävästi ja asemakylästä oli tullut lähiympäristön keskus. Yhteisö tarvitsi normaaleja palveluita, kauppoja, kouluja ja terveydenhoitoa itseään varten. Riihimäelle oli muodostunut esimerkiksi lennätintoiminnan keskus, ja postilaitos toimi vilkkaasti. Matkustavaiset tarvitsivat hyvinvointipalveluja: ruokaa ja majoitustakin. Sitä oli tarjolla Olivia Axeenin asemaravintolassa ja hotellissa. Keltaisen, entisen hotellirakennuksen näet edessäsi, kun astut rautatieaseman pääovesta. Asemaravintolan ruoka oli kuuluisaa. Maukkaita annoksia oli aivan pakko pysähtyä nauttimaan junan seistessä asemalla huoltotoimien takia parikin tuntia. Ensimmäiset teollisuustuotantolaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla. Ratapengerten kuivatuksessa laajat suot olivat muuttuneet sopivaksi raaka-aineeksi turvepehkuteollisuudelle. Paras tuote oli riihimäkeläinen lähdevesi, jota myytiin pullotettuna pääkaupungin kaduilla. Kaupungin vesi tulee edelleen lähteistä ja on loistavan makuista! Topparoikka-patsas pystytettiin Riihimäki Pietari-radan 100-vuotisjuhlien kunniaksi. Tarvittiin kouluja Asemakylän yhteisössä alettiin kaivata koulua. Pitkällisten neuvottelujen ja kieliriitojen jälkeen syntyi kaksikielinen Rautatienkoulu syksyllä Oppilaiksi otettiin aina ensin rautatieläisten lapset ja sitten vasta muita, jos tilaa jäi. Vasta parinkymmenen vuoden kuluttua päätettiin asemakylään perustaa kunnallinen ylhäisempi sekakansakoulu. Sen jälkeen Hausjärven kunta joutui perustamaan asemakylään monia kouluja lyhyessä ajassa, mikä osoittaa asemakylän nopeaa kasvua. Samaa osoittaa jo vuonna 1905 perustettu Riihimäen Yhteiskoulu, joka sai lukio-oikeudet kuusi vuotta myöhemmin. Samana vuonna valmistui myös rukoushuone Susitarhanmäelle, paikalle, jossa Riihimäen keskuskirkko edelleen palvelee seurakuntaa. Sen rakentamiseen tarvittiin yhteisön tukea, monia arpajaisia ja myyjäisiä, kun Rautatiehallituksen apu ja lahjoitukset Hausjärven kunnan viinakassasta eivät riittäneet. Teollisuus viriää Asemakylä oli saavuttanut sen suuruuden, mihin rautatien varassa oli mahdollista päästä. Vuorossa oli teollisuus. Ensimmäisinä varsinaisina teollisuuslaitoksina syntyivät 5

6 Lasinpuhaltaja Kalervo Kallion veistos vuodelta 1960, jolloin Riihimäestä tuli kaupunki. H. G. Paloheimon sahalaitokset Vantaanjoen varteen. Samalla alueella, saman suvun johdossa toimii edelleen Versowood. Saha tarvitsi höyryvoiman avuksi sähköä ja pian asemakylää valaistiin oman voimalan sähkön avulla. Sähkön lisäksi puutavaran jätepuru sopi lasiteollisuudelle. Riihimäen lasitehtaan perustamisvuosi on Lasin hyvä laatu oli valtavan laajenemisen tae. Ilves -lasi sai lukuisia tunnustuspalkintoja ja minun teinivuosiini osuu pientä ylpeyttäkin aiheuttanut tieto Pohjoismaiden suurimmasta lasitehtaasta kotikaupungissa. Mutta ajat muuttuvat ja muistona valtavasta käyttö- ja taidelasilasiteollisuudesta sekä hienosta kristallituotannosta on Suomen Lasimuseo entisissä kristallitehtaan tiloissa. Pieniä taidelasiverstaita toimii toki edelleen. Viime vuosisadan alkuun ajoittuvat myös varuskuntakaupungin perustukset. Vuonna 1909 kenraalikuvernöörin mahtikäskyllä ilmoitettiin, että Riihimäelle saapuu komppanian verran venäläisiä sotilaita. Kasarmien rakentaminen kesti neljä vuotta. Arkkitehtonisesti kaunein varuskunnan rakennuksista on varuskuntakirkko. Miesvahvuus ennen ensimmäistä maailmansotaa oli miestä. Riihimäkeläiset eivät oikein pitäneet varuskunnan venäläissotilaista. Tosin myös ystävyyssuhteita solmittiin, toisaalta taas nujakoitiin. Kahdeksan vuoden aikana ennen Suomen itsenäistymistä varuskunnan venäläinen väki elävöitti asemakylän elämää myös taloudellisesti. Riihimäki on edelleen varuskuntakaupunki elinvoimaisen ja nykyaikaisen viestiaselajin kouluttaja. Kauppalasta kaupungiksi Asemakylän väkiluku kasvoi nopeasti, vaikka virallisesti alue oli vain Hausjärven Karan kylän takamaata. Oma kirkko oli saatu 1905, mutta rukoushuonekunnan irrottautuminen emäseura- Lasimuseo on Tapio Wirkkalan luomus entisestä Kristallitehtaasta. 6

7 Taidemuseo Yhdistyksemme logo. Suunnittelija Anita Virekunnas. kunnasta kesti 16 vuotta. Samaan aikaan taustalla iti ajatus itsenäisestä kunnasta ja kauppalasta. Asemakylän asukkaista suuri osa oli muualta muuttaneita rautatieläisiä, virkamiehiä, opettajia, tehtaiden työntekijöitä, jotka olivat riihimäkeläisiä. Emäpitäjään ja sen pieneen etäällä olevaan kirkonkylään heillä ei ollut juuri yhteyttä. Monimutkaisten vaiheiden jälkeen rautatieläisyhteisöstä elinvoimaiseksi ja vireäksi varttunut yhdyskunta saattoi aloittaa omaa elämäänsä Riihimäen kauppalana vuoden 1922 alusta. Kauppala kasvoi. Hyvät liikenneyhteydet toivat lisää teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. Samalla kasvoivat yhteiskunnan normaalit terveydenhoito-, sivistys- ja muut kulttuuripalvelut. Sotien aikana aseman seutu oli melkoisen moukaroinnin kohteena. Riihimäellä, niin kuin muuallakin, tuhot korjattiin nopeasti ja uusi kasvu alkoi entistä ehommaksi. Viipurista siirtyi paikkakunnalle merkittävä tehdas: Havi. Havin edelleen Riihimäellä valmistetut hyväsydämiset kynttilät palavat monissa kodeissa. Toinen samalla tavalla paikkakunnan oma tuotemerkki 7 ovat Joutsen Finland Oy:n untuvatuotteet. Sakon asetehdas oli siirtynyt Riihimäelle jo Merkittävä teollisuuslaitos on Valion Etelä-Suomen tuoretuotemeijeri, joka on laajenemassa jättiyksiköksi. Valtakunnallisesti ainutlaatuinen Ekokem puhdistaa koko maan vaaralliset jätteet. Entisen Ongelmajätelaitoksen omat jätevedet ovat puhtaampia kuin normaalikaivojen kahvivesi. Tämän päivän teollisuudesta on vielä esimerkkinä Suomen Würthin pääkonttori ja logistiikkakeskus. Erikoinen julkinen työnantaja on Rikosseuraamuslaitoksen Riihimäen vankila, jonka komeat betonimuurit näkyvät pohjoiseen radanvarteen. Kehitys oli johtanut kuntamuodon muutokseen samanaikaisesti viiden muun kauppalan kanssa vuoden 1960 alusta. Riihimäen kaupungin elämä on sykkinyt samassa tahdissa valtakunnan kanssa, hyvien aikojen väleissä ovat kaikenlaiset mittarit notkahtaneet lamalukemiin. Tämän päivän lukemat ovat kohtuulliset, kun otetaan huomioon esimerkiksi koulurakennusten saneerausinvestoinnit ja vapaaehtoisten palveluiden tarjonta. Huomisen ennustaminen on vaikeaa. Minkä naapureiden kanssa tehdään vaadittavat liitokset? Kumppaneista riippumatta asemakylä on edelleen keskeinen. Tulevilla senioriopettajapäivillä huhtikuuta valmistetaan kaikki ateriat mestarikokki Olivia Axeenin reseptien mukaan. Olemme rakentaneet monipuolisen ohjelman perinteitä kunnioittaen. Tervetuloa asemakylään! Riihimäen seudun senioriopettajat Historiatiedot teoksesta Hoffren Penttilä: Riihimäen historia I, Arvi A. Karisto Osakeyhtiön kirjapaino, Hämeenlinna Teksti, Elsi Torn Kuvat, Eeva Tuominen ja Riihimäen kaupungin arkisto

8 OSJ:n senioriopettajapäivät Ellei toisin mainita, kaikki tapahtumat ovat Harjunrinteen koulussa, os. Kalevankatu 3, Riihimäki Ohjelma Lauantai Ilmoittautuminen Iloimittautuminen OSJ:n vuosikokoukseen Lounas OSJ:n vuosikokous edustajakokousedustajille Opastettu kaupunkikierros seuralaisille sisältää Suomen Lasimuseon Päiväkahvi ja pulla Riihimäenkaupungin vastaanotto Taidemuseolla, Temppelikatu Iltajuhla Scandicissa illallinen ohjelmaa yhteislauluja tanssia Sunnuntai Opastettu kaupunkikierros sisältäen Lasimuseon Pohjoiset kaupunginosat, Joutsen Finland, Varuskunta Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Juhlamessu keskuskirkossa, josta seppelpartio sankarihaudoille Seniorit lähtevät mukaan sankarihaudoille Lounas Pääjuhla Lähtökahvit Ilmoittautumisohjeet ohjelmaan Valitse ohjelmasta ruokailut ja tapahtumat, joihin osallistut. Merkitse omalla henkilökohtaisella tilisiirrollasi valintasi pankin lomakkeen viestikenttään alla annettujen koodien avulla ja maksa yhteissumma pankkiin viimeistään Edustajakokousedustaja ei merkitse lauantain lounasta ja iltapäiväkahvia, koska OSJ maksaa ne. Kirjoita viestikenttään myös nimesi, puhelinnumerosi ja s-postiosoitteesi mahdollisia tarkistuksia varten. Ilmoita siinä myös erikoisruokavaliot. Ilmoittautuminen on sitova. Tapahtumien koodit ja niiden hinnat ovat seuraavat: A lauantain lounas ja kahvi 21 B Iltajuhla 48 C sunnuntain lounas 22 D Pääjuhla ja kahvi 15 E lauantain kiertoajelu 12 käynti Suomen Lasimuseolla F sunnuntain kiertoajelu 12 sama ohjelma kuin E G sunnuntain kiertoajelu 12 pohjoiset kaupunginosat, Joutsen Finland, Varuskunta Pankkiyhteystiedot Saajan nimi: RiSSO OSJ 2014 Tilinumero: FI

9 Riihimäki, Rautatien lapsi Ilmoittautuminen hotelleihin Osallistuja varaa majoituksen itse erikseen. Senioriopettajapäiville on varattu huoneet sopimushinnoin. Varausaika päättyy Varauskoodi: Opetusalan Seniorijärjestö Hotelli Scandic Hämeenaukio 1, Riihimäki Best Western Hotel Seurahuone Hämeenkatu 29, Riihimäki puhelin puhelin Huonehintoja: Huonehintoja: Standardi 1 hh 95 /vrk 1 hh huone 76 /vrk Standardi 2hh 105 /vrk 2 hh huone 88 /vrk Perhe ja superior huoneet 1 hengen käyttöön 115 /vrk 2 hengen käyttöön 125 /vrk 3 hengen käyttöön 145 /vrk Sviitti 1 hengen käyttöön 215 /vrk 2 hengen käyttöön 225 /vrk Järjestäjien yhteystiedot Riihimäen seudun senioriopettajat ry Lisätietoja tarvittaessa: Yhdistyksen puhelinnumerosta ja kotisivuilta Yhdistyksen puhelin: Yhdistyksen kotisivut: Oheisohjelmat: Lauantaina vuosikokouksen aikana voi osallistua opastettuun kiertoajeluun, josta voi osan aikaa käyttää Suomen Lasimuseon näyttelyihin. Lähtö ja paluu Harjunrinteen koululta. Sunnuntain kiertoajelut lähtevät hotelleilta: Lauantainen lasimuseokierroksen sisältävä ohjelma tarjotaan sunnuntaiaamuna. Sen lähtö on Seurahuoneelta ja loput lähtijät poimitaan Scandicista. Pohjoisiin kaupunginosiin lähtö on Scandicista ja matkalla poimitaan loput mukaan tulijat Seurahuoneelta. Molemmat kiertoajelubussit ajavat retken päätteeksi Keskuskirkolle ennen messun alkua. Pääjuhlassa monipuolinen kulttuuriohjelma. Juhlapuhuja on kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Pääjuhlan tarkennettu ohjelma seuraavassa Senioriopettajassa. Ruokailut lauantaina klo noutopöydästä kalaseljankka omena-raparperipiirakka, kahvia/teetä iltapäivällä pullakahvit sunnuntaina klo noutopöydästä salaattipöytä: silliä, sipulia ja kananmunaa valkosipulisilakoita graavia lohta vihreätä salaattia ja hapanimeläkermakastiketta vihanneksia tilliperunoita Lämminruoka: Aseman lihapullia ja kastiketta etikkakurkkua puolukkahilloa/puolukoita perunoita ja porkkanoita Jälkiruoka: vispipuuroa Juomina aterioilla vesi, maito, kotikalja Vaalea ja tumma leipä ja levite Päätöskahvilla suklaaleivos Juhlaillallinen pöytiin tarjoiltuna Tervetulomalja Alkupala: graavilohitartar luomuruisleivällä Pääruoka: Paahtopaisti, perunagratiini, roseepippurikastike Jälkiruoka: rommi-rusinavaahto Puna- tai valkoviini valinnan mukaan 9

10 Ajassa OSJ:llä uudet kotisivut OSJ:n uudet kotisivut julkaistiin vuodenvaihteessa. Uudistuksessa lisättiin sivujen visuaalisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Kotisivujen uudistaminen tuli ajankohtaiseksi, koska järjestön ja paikallisyhdistysten toiminta on aktivoitunut edellisten kotisivujen julkaisemisesta. Sivujen navigointipolut uudistettiin sekä lisättiin ajankohtaista materiaalia ja vuorovaikutteisuutta. Uusilla sivuilla on esimerkiksi blogi, jota lukijat pääsevät kommentoimaan. Uusien sivujen ilme on aiempaa visuaalisempi. Etusivun kuva on vastaisuudessa vaihtuva. Tiedon löytymistä sivuilta parannettiin haku-toiminnolla, joka löytyy sivujen yläreunasta. Tarpeelliseksi nähtiin myös jär- Vaimo pidentää elinikää Elinajan piteneminen vaikuttaa siihen, asutaanko elämän loppupuolella yksin vai toisen kanssa. Sekä naiset että miehet elävät entistä vanhemmiksi. Koska miesten elinaika on pidentynyt, naisten yksin asumisen alku on siirtynyt aikaisempaa myöhemmäksi. Tämä koskee erityisesti naimisissa olevia, sillä avioliitto suojaa miehiä ennenaikaiselta kuolemalta. Miesten ja naisten elinajat eroavat kuitenkin toisistaan. Noin puolet miehistä ja lähes kolme neljästä naisesta saavuttaa 80 jestön esittely ruotsiksi ja englanniksi. Jäsenyhdistysten tiedot on koottu yhteen siten, että yhdistysten kotisivut ovat yhdistysten yhteystietojen ohessa. Yhdistyksillä on myös mahdollisuus ilmoittaa omista tapahtumistaan järjestön kotisivuilla ( -> Jäsenyhdistykset -> Paikallisyhdistysten tapahtumia). Sivut päivitetään järjestön toimistossa. Kaikki kotisivuille tarkoitettu materiaali lähetään osoitteeseen Kotisivujen osoite säilyy muutoksessa entisenä. Sivut löytyvät osoitteesta www. osj.fi. vuoden iän. Vanhojen naisten liitot päätyvät siten hyvin usein leskeyteen ja yksin asumiseen elämän loppuvaiheessa. Kun naimisissa oleva mies voi odottaa elävänsä 80 vuoden ikään asti, eronneen miehen elinajanodote on hieman alle 73 vuotta ja leskeksi jääneen miehen hieman yli 74 vuotta. Lähde: Tilastokeskus ja Hyvinvointikatsaus 4/2013. Kuvio: Avio- tai avopuolisoiden osuus sukupuolen ja iän mukaan vuosina 1990 ja Vuodenvaihteen muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2014 alussa voimaan useita sosiaali-, terveys- ja vakuutusalan laki- ja asetusmuutoksia. Niistä on tähän poimittu joitakin. * Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossa jättää lepäämään tilapäisen työn vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut maksussa yhden kuukauden. * Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet asiakasmaksut: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tarkistetaan lain mukaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Samalla tarkistetaan kotona annettavan hoidon tulorajoja ja laitoshoidon vähimmäiskäyttövaroja työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Vuosien 2011 ja 2013 välillä kansaneläkeindeksin muutos oli 6,70 prosenttia ja työeläkeindeksin 6,54 prosenttia. * Sotainvalidien ja puolisoiden etuuksiin korotuksia: Sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien avokuntoutuksen enimmäishinta nousee 750 euroon kuntoutettavaa kohti. Kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa on 1125 euroon kuntoutettavaa kohti. Täyteen sotilasvammalain mukaiseen täydennyskorkoon oikeuttavaa tulorajaa on korotettu indeksin mukaisesti 5830 euroon. * Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttävät asumismenot nousevat: Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavien asumismenojen (vuokra tai vastike) enimmäismääriä korotetaan vuoden 2014 alusta asumismenojen muutosta vastaavasti 4,1 prosenttia. 10

11 Puheenjohtaja Kekkosen aikaan... Urho Kaleva Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi niukimmalla mahdollisella äänimäärällä vuonna Kaikkia valinta ei miellyttänyt. Samana vuonna SAK järjesti maahamme yleislakon. Kekkonen toimi maamme presidenttinä neljännesvuosisadan. UKK osoittautui vuosien kuluessa todelliseksi valtapelin taituriksi. Häntä pelättiin, mutta häntä opittiin myös kunnioittamaan. Vastustajilla ei ollut helppoa. Esimerkiksi vuonna 1976 hän lopetti rautatieläisten sitkeän eläkeikään liittyvän lakon toteamalla, että hän ei tule missään olosuhteissa allekirjoittamaan sellaista lakia, missä laskettaisiin eläkeikää. Tämän pitäisi olla selvää tekstiä, hän totesi. Ja lakko loppui. Kansan tyytymättömyyttä on osattu käyttää politiikassa taitavasti hyväksi vuosien kuluessa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä Veikko Vennamo ja Suomen maaseudun puolue sekä SMP:n vararikon raunioille perustettu Perussuomalaisten puolue Timo Soinin johdolla. SMP:n kannatus nousi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa lähes tyhjästä yli kymmeneen prosenttiin. Kannatus perustui populismiin, minkä Veikko Vennamo taitavasti hallitsi. Hänen tyypillisiä sanontojaan olivat rötösherrat kuriin ja vanhojen puolueiden rappio. Nopeasti noussut kannatus hupeni myös pian. Perussuomalaisten kannatus oli vuoden 1999 eduskuntavaaleissa noin prosentti. Timo Soinin johdolla puoleen kannatus kohosi huimasti. Vuonna 2011 Anneli Rajaniemi pidetyissä vaaleissa puolueelle tuli 39 kansanedustapaikkaa 19 prosentin kannatuksella. Soini sai oppinsa SMP:ssä Vennamolta. Aika näyttää, onnistuuko Soini esikuvaansa paremmin säilyttämään puolueensa kannatuksen. Viime vuosina poliittisten puolueiden johdossa ovat olleet vuoden ikäiset, hyvän esiintymistaidon hankkineet henkilöt. Heillä ei ole ollut juuri ollenkaan aikuisiän työelämäkokemusta muusta kuin politiikasta. Olisikohan niin, että äänestäjät eivät koe enää omakseen sitä politiikan kieltä, mitä he käyttävät. Juha Sipilä on saanut keskustan kannatuksen nousuun. Hän on erilainen poliitikko, joka tuli mukaan politiikan ulkopuolelta. Myös luottamus Lauri Ihalaisen ministeritoimintaan näyttää olevan suuri. Lauri on itsekin sanonut, että hän ei ole poliitikko sanan perinteisessä merkityksessä. Hän on kompromissien tekijä, joka ei turvaudu politikkojen tyypillisiin menettelytapoihin ja puhetyyliin. Arvelen, että menestyminen politiikassa edellyttää uusia toimintatapoja lähitulevaisuudessa. Tulee käyttää enemmän äänestäjien ymmärtämää kieltä. Pelkkä politiikan kokemus ei ehkä enää riitäkään pysyvään kannatukseen. Ihmiset eivät ole niin kiinnostuneita politikoinnista kuin poliitikot luulevat. Meille senioreille on tärkeää, että päättäjät ymmärtävät ikäihmisten arjen ja heidän panoksensa maamme hyvinvoinnin luomisessa. On tärkeää käsittää myös se, että ikääntyvien ihmisten hyvinvointiin satsaaminen on taloudellisestikin kannattavaa. Sen seurauksena hoito- ja hoivamenot tulisivat vähenemään olennaisesti. Meillä on suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa maassamme harjoitetaan lähivuosina. Eläkkeellä olevien äänestäjien määrä on jo nyt lähes 1,5 miljoonaa. Toivotan hyvää alkanutta vuotta teille kaikille. Pitäkää huoli kunnostanne. Nyt on hyvä aika aloittaa kuntoilu tai jatkaa jo aikaisemmin aloitettua harrastusta. Se voi olla myös niin sanottua hyötyliikuntaa. Näin voit parantaa jaksamistasi ja elämänlaatuasi. Muistakaa pitää huoli myös läheisistänne ja ystävistänne. Älkää jättäkö heitä yksin. Kauniaisissa Erkki Kangasniemi Puheenjohtaja 11

12 Pohjoismaiset senioriopettajapäivät Trodheimissa Pohjoismaiset senioriopettajapäivät järjestää vuonna 2014 Norjan opettajajärjestö Utdanningsforbundet. Ohjelma (Ohjelmaan voi tulla vielä joitakin muutoksia.) ma klo Saapuminen ja majoittuminen hotelli Britanniaan klo Tutustuminen Trondheimin tuomiokirkkoon (Nidarosdomen), missä myös urkukonsertti klo Tervetuloillallinen ravintola Banksalenissa ti klo Aamiainen klo 9.15 Lähtö bussilla Ringve-museoon klo 9.45 Opastettu museokierros ja pientä purtavaa klo Opastettu kiertoajelu Trondheimissa klo Omaa aikaa klo Bussi lähtee illalliselle klo Ohjelmallinen illallinen Kristianstenin linnoituksessa ke klo Aamiainen klo Bussi lähtee Tautran luostarisaarelle klo Lounas Klostergårdenissa klo Bussi lähtee takaisin Trondheimiin klo Omaa aikaa klo Laiva lähtee Munkholmiin klo Illallinen ja ohjelmaa Munkholmissa klo Lähtö takaisin keskustaan ja hotelliin to klo Aamiainen klo 9.00 Bussi lähtee Bårdhaugin kartanoon (sijaitsee Orkangerissa) klo 9.45 Kohteeseen tutustumista klo Lounas Bårdshaugin kartanossa klo Bussi lähtee, määränpäänä Bårdshaugin asemalle klo Matkustetaan museojunalla (Thamshavnbanen) Løkken Verkiin klo klo klo pe Aamiainen ja kotiinlähtö Opastusta ja ohjelmaa Løkken Gruvessa Bussi lähtee takaisin Trondheimiin Juhlaillallinen, musiikkia ja tanssia hotellin Britannia-salissa Majoitus Majoitus on hotelli Britanniassa joko yhden tai kahden hengen huoneessa. Hinta Hinta yhden hengen huoneessa / henkilö Hinta kahden hengen huoneessa 865 / henkilö Osanottajamaksu kattaa ohjelman, majoituksen ja ohjelmassa ilmoitetut ruokailut. Matkat Suomesta Trondheimiin eivät kuulu hintaan. Yhteydet Trondheimiin Trondheimiin pääsee nopeimmin lentäen Oslon kautta. Ilmoittautuminen Opetusalan Seniorijärjestön toimistoon ( tai seniorit@oaj.fi) viimeistään Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla mennessä ennakkomaksuna 100 euroa OSJ:n tilille FI Loput osallistumismaksusta (yhden hengen huoneesta euroa ja kahden hengen huoneesta 765 euroa) maksetaan mennessä samalle tilille. Tiedustelut Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen, puh

13 Lemmetty Jäljet johtavat sylttytehtaalle Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti perinteisen uudenvuodenpuheensa, jota aina suurennuslasilla tarkastellaan ja yritetään löytää rivien väliin kirjoitettua tekstiä. Puheen valmistelu on varmasti vaikea tehtävä, mutta niin on tulkintakin. Jäin pohtimaan, mitä presidentti tarkoitti mainitessaan uuden keskiluokan syntymisellä sinne, missä sitä ei ennen ollut. Vanhat keskiluokat ovat hänen mukaansa kohdanneet uuden kilpailun. Asiayhteydestä selviää, että uusi teknologia synnyttää uusia ammatteja ja vanhoja katoaa. Mutta ketkä kuuluvat keskiluokkaan tai keskiluokkiin? Kuuluvatko eläkeläiset näihin ryhmiin? Keskiluokan ongelmia on pohtinut myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ennen joulua antamassaan haastattelussa (Helsingin Sanomat ). Hän oli huolissaan keskiluokasta ja keskituloisista, jotka kantavat hyvinvointivaltiota. Urpilainen mainitsi myös sylttytehtaan, josta tämä huoli oli lähtöisin. Vatt eli Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on keväällä 2013 julkaissut muistion työmarkkinoiden polarisaatiosta Suomessa (Matti Mitrunen/Muistio 33/ toukokuu 2013). Keskipalkkaiset työntekijät ovat menettäneet eniten työmahdollisuuksia ja samalla erilaiset asiantuntija- ja palveluammatit ovat kasvattaneet työmarkkinaosuuttaan. Tutkimuksessaan Mitrunen pelkää, että keskipalkkaisten työmahdollisuuksien väheneminen voisi pahimmillaan aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia, koska eriarvoistuminen tätä kautta kasvaa. Kun aikaisemmin puhuttiin työntekijöistä ja toimihenkilöistä, niin nyt tarkastellaankin palkkarakenteita. Keskipalkkaisten ammattien osuus kaikista ammateista on vähentynyt ja vastaavasti korkeasti koulutetut ja matalasti koulutetut ammatit ovat kasvattaneet osuuttaan. Työmarkkinoiden polarisaatiota ei selitetäkään koulutustasolla tai koulutusta suosivalla teknologisella muutoksella. Onko koulutuksen merkityksellä ja korostamisella kuitenkin osuutta siihen, miksi Akava ja akavalaiset liitot ovat lisänneet jäsenmääräänsä? Keskipalkkaiset työntekijät ovat menettäneet eniten työmahdollisuuksia. Onko enää olemassakaan työntekijöitä ja toimihenkilöitä? Työväestön osalta tutkimusta on olemassa, mutta toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden kohdalla tilanne on huono. Suomessa ei ole tehty toimihenkilöihin kohdistuvaa yhteiskunnallista tutkimusta ja itse toimihenkilökäsite on epäselvä. Vielä vaikeammaksi kysymyksen tekee edellä mainittujen keskiluokkien aseman muutokset. Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS aloitti vuonna 2011 historiahankeen, jossa selvitetään ensimmäisen kerran Suomessa toimihenkilöliikettä kokonaisuutena. Akava ja STTK ovat sekä TJS:n Varatuomari Markku Lemmetty että hankkeen takana ja tukena. Rahoitusta ovat myöntäneet Työsuojelurahasto ja Suomen Kulttuurirahasto. Keskusjärjestöillä ja liitoilla on omat historiansa ja kirjansa, mutta kokonaiskuvaa toimihenkilöliikkeestä ei ole. Dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta ja dosentti Ilkka Levä Helsingin yliopistosta ovat aloittaneet työnsä, jonka tuloksia odotetaan tieteellisinä artikkeleina, asiantuntijaseminaareina ja julkaisuna. Kokonaisuus valmistuu vuonna Tuloksina odotetaan selvityksiä toimihenkilöliikkeen historiasta, toiminnasta ja toimihenkilöiden järjestäytymisestä. TJS:n ja järjestöjen käyttöön syntyy myös analyysejä ja oppimateriaalia. Tasavallan presidentti Niinistö toivoi puheessaan myös rehellistä keskustelua. Sitä voisimme toivottaa myös alkaville eläkeneuvotteluille. Toivottavasti käytävässä keskustelussa ja päätöksenteossa myös sylttytehtailla on puhtaat jauhot pussissa. Tämä on kyllä fraasirikos, mutta älkää laittako YLE:n Aristoteleen kantapää -ohjelmaan. 13

14 Kapkaupungin satama on Pöytävuoren kainalossa. Sarvikuono laiduntamassa savannilla. Etelä-Afrikka monta maisemaa, monta historiaa Suuren valtiomiehen Nelson Mandelan, koko kansan rakastaman ja kunnioittaman Madiban, kuolema käänsi maailman katseet jälleen kohti Etelä-Afrikkaa. Maan historia, luonto, eläimistö, kulttuuri ja huikeat luonnonvarat ovat kiinnostavia. Kun rotuerottelun vaikeiden vuosien jälkeen maata ryhdyttiin 1990-luvun loppupuolella eheyttämään ja rakentamaan yhteiseksi kodiksi kaikille kansalaisille, juuri Mandela vertasi sen väestöä moniväriseen sateenkaareen. Niin kuin sateenkaaren värit muodostavat taivaalle kauniin kokonaisuuden, niin myös maan monet kansat ovat yhdessä ja tasavertaisina Etelä- Afrikka. Suuri musta enemmistö lukuisine heimoineen ja valkoinen vähemmistö ovat oppineet yhteistä päätöksentekoa. Valkoisten siirtomaa-aikainen tausta liittyy joko Hollantiin, Englantiin tai hugenottien Ranskaan. Musta enemmistö puolestaan on tehnyt yhteistyötä Intian valtameren rannikon sokeriruokoviljelmille aikoinaan siirrettyjen intialaisten tai Hollannin aasialaisista siirtomaista kuljetettujen malajien jälkeläisten kanssa. Vain maan alkuperäiset asukkaat, Kalaharin autiomaan kupeeseen likistetyt bushmannit ja hottentotit, ovat jääneet muutosten vauhdista jatkamaan perinteistä metsästäjän ja keräilijän elämäntapaansa. Etelä-Afrikan historian vaiheista tunnetuinta eli apartheidia on eletty pääosin meidän elinaikanamme. Maan historiaan kuuluneita vaiheita ovat myös orjakauppa, suuret löytöretket, siirtomaaisäntien tulo, bantukansojen omat suuret kansainvaellukset, ennennäkemätön kulta- ja timanttiryntäys ja buurisodat. Kaunis luonto Monivärinen sateenkaari sopii kuvaamaan myös maata itseään, sillä niin monta erilaista ja vaihtelevaa maisemaa voi maasta löytää. Viileät ja kallioiset Atlantin rannat poikkeavat kuumasta ja kosteasta Intian valtameren rannikosta. Afrikan eteläisen kärjen, Hyväntoivonniemen proteoiden ja kanervien peittämä ja tuulen pieksämä autius vaihtuu Kapkaupunkia ympäröiviksi vehreiksi maatiloiksi ja viinitarhoiksi. Maan keskiosien jylhien vuorijonojen rinteitä voi kulkea kullankaivajien ja timanttien etsijöiden jäljissä tai puksuttaa siirtomaavallan aikaisissa ylellisissä junissa. Ilmeeltään eurooppalainen ja ilmastoltaan välimerellinen Kapkaupunki, buurien muistoa vaaliva Pretoria ja Afrikan liikeelämän vilkas keskus Johannesburg jättiläismäisine Soweton kaltaisine lähiöineen ovat kaikki erilaisia eteläafrikkalaisia kaupunkeja. Etelä-Afrikassa pääsee edullisesti niin tuoreiden merenantimien kuin monipuolisen riistaruuankin makuun. Aterian kyytipojaksi tilataan oman maan erinomaisia viinejä. Maa on luonnonvarojen runsaudensarvi: maasta löytyy kultaa, timantteja, platinaa ja uraania. Maa tuottaa viiniä, hedelmiä, sokeriruokoa, vehnää ja tupakkaa. Vain öljy puuttuu. Villieläimet Etelä-Afrikka tarjoaa myös ainutlaatuisia luontoelämyksiä monissa puistoissaan. Savannien heinäaroilla laiduntavat ja metsästävät paitsi Big Five eli norsu, sarvikuono, afrikanpuhveli, leijona ja leopardi, myös monet muut maanosan eläimet. Parhaiten Etelä-Afrikan luontoon tutustuukin lähtemällä safarille. Sana safari on suahilin kieltä ja tarkoittaa sananmukaisesti matkaa. Safari on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä eläimet vapaana omassa elinympäristössään, kun luonnossa liikutaan eläinten tahtiin ja niiden aikataulussa: aamulla auringon noustessa ja illalla sen painuessa mailleen elämä savannilla, juomapaikoilla, pensaissa ja akaasiapuissa on vilkkaimmillaan. Kun keskipäivän kuumuus uuvuttaa eläimet etsimään varjoisaa torkkumispaikkaa, sopii matkailijoidenkin vetäytyä viihtyisään lodgeen hyvän aterian ja houkuttelevan uima-altaan äärelle. Irmeli Repo Etelä-Afrikassa on maineikkaita viinitiloja. 14

15 Lääkärin lausumia Mikael Rajaniemi Juttua vaikeasta asiasta Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri Kirjoittelen tässä vielä joulukuusen kynttilöiden valossa, koristeet ovat sentään jo melkein pois siitä. Olen joulukuusi-ihminen ja aina on yhtä vaikeaa luopua tuosta kodin koristeesta. Nyt on hyvä aika kirjoittaa hieman vanhenemisesta ja kuolemasta. Nuo kaksi asiaa ovat hyvin usein ajatuksissani. Olenhan reilusti pari vuosikymmentä tehnyt työtä sairaiden ihmisten, varsinkin ikäihmisten parissa. Ihmettelen ja osin myös suren sitä, että nyky-yhteiskunta on vieraantunut vanhenemisesta ja kuolemasta, elämän perusasioista. Nykyisin korostetaan joka paikassa elämisen tärkeyttä, pidempään työelämässä pysymistä ja ennen kaikkea itse terveydestään huolehtimisesta. Tavallaan se on ihan ok, mutta vanhenemista ei vaan voi estää. Ennen etsittiin nuoruuden eliksiiriä, mutta lääketiede on kehittyessään keksinyt moninaisia keinoja elämän pitkittämiseen. Aina vain useammat elävät huomattavasti vanhemmiksi kuin aiemmin. Mutta kuolemattomia meistä ei tule. Olen huomannut, että ihmiset suorastaan pelkäävät vanhenemista ja kuolemaa. Nykyisessä työssäni kotisairaanhoidossa hoidan yleensä yli 75-vuotiaita, monisairaita ja usein myös vahvasti muistisairaita potilaita. Heistä monet suhtautuvat kuolemaan suopeammin, koska (ymmärrettävästi) se toisi helpotuksen erityyppisiin vaivoihin ja hankaluuksiin. Potilaiden omaiset kuitenkin, mielestäni lääketieteen ja yhteiskunnan ajattelutavan myötä, vaativat lisää hoitoja potilaalle. Jossain vaiheessa lääkkeet eivät vaan enää auta ja muita hoitokonsteja on vielä varsin vähän. Yksinäisyys on potilaitteni pahin tauti : Useat ystävät ja sukulaisetkin ovat kuolleet. Oma elämä on hyvin rajoittunutta sairauksien ja toimintakyvyn alenemisen myötä. Tuohon tautiin ei ole olemassa lääkettä, vaikka lääkelista saattaa olla varsin pitkä. Ja uskokaa vain, sen listan karsiminen on tehty erittäin vaikeaksi! Haluaisin todella mieluusti tietää, mitkä ovat ne kuuluisat 3 5 lääkettä, jotka riittävät vanhuksen hoidossa. Alkaessani puhua vanhenemisen aiheuttamista muutoksista potilaassa, ne tavallaan torjutaan ja samoin käy kun otan puheeksi kuoleman. Kärjistetysti sanottuna omaiset suhtautuvat ajatukseen kielteisesti. Potilaan mielipide on usein täysin erilainen, mutta hänet hyssytellään hiljaiseksi. Lisäksi vielä omaisilla, hoitohenkilökunnalla ja yhteiskunnalla voi olla hyvin eriävät mielipiteet tulevista hoitolinjauksista. Puhu siinä sitten esim. DNR-päätöksestä, mikä oikeastaan on useimmiten potilaan oma tahto ja yritä keksiä kompromisseja DNR-päätös tarkoittaa sitä ettei aloiteta elvytystoimenpiteitä, mutta muutoin hoidetaan edelleen täysipainoisesti. Päätöksen tekee lääkäri keskusteltuaan asiasta potilaan ja omaisen kanssa, silloin kun tiedetään, ettei elvytyksestä ole potilaalle hyötyä. Sillä ei ole mitään tekemistä Eutanasian kanssa. Elämä kuluttaa kroppaamme ja kuolema ottaa lopulta voiton jokaisesta. Ennen vanhaan kuolema oli olennainen osa elämäämme. Nyt ihmiset eivät hyväksy millään tätä tosiasiaa ja suorastaa pelkäävät sitä. Siksi toivonkin Teiltä, Arvoisat Lukijat, että vielä jaksaisitte vaikuttaa tässä yhteiskunnassa. Herätelkää tervettä ajattelua kuoleman hyväksymisestä. Keskustelua järkevältä pohjalta ja positiivisesti tarvitaan todella paljon. Tulette huomaamaan, että se keskustelu on todella haasteellista antioksidanttien, ravinnelisien ja lääkkeiden maailmassa. Kevättalvea odotellessa alkavat valoisammat ajat! 15

16 Senioriopettajan Senioriopettajille tarjolla olevat määräaikaset jäsenedut keskitetään yhä selvemmin akavalaiseen jäsenetupalveluun. Senioriopettaja-lehti Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry julkaisee jäsenlehteä Senioriopettaja, joka on ilmestynyt vuodesta 1999 alkaen. Vuonna 2014 lehti ilmestyy kuusi kertaa, ja se postitetaan Opettajalehden välissä. Lehdestä saa tietoa ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sekä eläkeläisten edunvalvonnasta. Lehti julkaisee myös paljon lukijoiden kirjoittamia tekstejä. If Vahinkovakuutusyhtiö Oyj OSJ:n jäsenen vakuutusedut poikkeavat OAJ:n jäsenen vakuutuseduista. OAJ:n jäsenyyteen sisältyvät vakuutukset päättyvät heti eläkkeellejäämispäivänä. Nämä vakuutukset ovat liittovakuutukseen sisältyvät vapaa-ajan tapaturma-, matka- ja matkatavaravakuutukset. Sen sijaan Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen ottaneiden opettajien vakuutus pysyy voimassa, kun opettaja siirtyy eläkkeelle ja jatkaa OSJ:n jäsenenä. OSJ:n jäsenet saavat järjestöasiakkaan keskittäjänalennuksia vakuutusmaksuista. Alennukset määräytyvät sen mukaan, kuinka monta vakuutusta taloudessa on Ifissä. Järjestöjen jäsenet saavat keskittäjäasiakkaina aina enemmän alennusta vakuutusmaksuista kuin järjestöihin kuulumaton asiakas. Alennus koskee lähes kaikkia talouteen hankittuja vakuutuksia. Lisätietoa saa OSJ:n kotisivuilta osoitteesta Ifin internetsivuilta Ifin konttoreista tai puhelinnumerosta (pvm/ mpm). Muistakaa mainita asioidessanne, että olette Opetusalan Seniorijärjestön jäsen. Teboil Järjestön jäsenkortilla saa alennusta Teboil-asemilta, Teboil-huoltamoilta ja Teboil-automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. Jäsenkortissasi on Teboilin tunnus ja magneettiraita, johon on koodattu alennustiedot: bensiinistä ja dieselöljystä 2,0 snt/l, voiteluaineista 10 %, pesuista 5 %, autokemikaaleista 5 % sekä nestekaasutäytöstä 5 %. Alennukset saa, kun antaa jäsenkortin kassalle tai syöttää sen automaattiin ennen varsinaista maksuvälinettä. (Voiteluainealennukset koskevat 10 litran tai sitä pienempiä astioita.) Lisätietoja saa Teboilin palvelunumerosta OAJ-kalenteri Seuraavan vuoden OAJ-kalenteri postitetaan jokaiselle jäsenelle kotiosoitteeseen Opettaja-lehden mukana loka-marraskuussa. Kalenteripostituksen mukana ei tule Senioriopettaja-lehteä, ainoastaan Opettajalehti. HUOM! Loppuvuonna 2014 lähetettävässä vuoden 2015 taskukalenterissa on vain sisus. Kannet pitää ottaa talteen vuoden 2014 kalenterista. Jäsenedut-palvelu, Akavalaisten liittojen yhteinen Jäsenedut-palvelu täydentää OSJ:n jäsenetuja. Perinteisen pysyvän jäsenetutarjonnan rinnalle tuodaan vaihtuvia ja määräaikaisia tarjouksia, tapahtumia ja matkoja. Tarjolla olevat jäsenedut julkaistaan -sivulla, josta löytyvät ohjeet myös palvelun sosiaalisten medioiden sivuille. Esimerkiksi Facebook-sivun kautta käyttäjä saa välittömästi tiedon uudesta edusta. Jäsenedut-sivuston käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Alennuksia Otavamedian lehtitilauksista OSJ:n jäsenet saavat OAJ:n kautta alennusta Otavamedian lehtitilauksista. Alennus lasketaan määräaikaistilauksen tilaushinnasta. Tilaukset ovat jatkuvia erikoishinnoiteltuja tilauksia, eivätkä ne sisällä kestotilaajan etuja. Lehtiä voi tilata sekä itselle että lahjaksi. Lehden voi tilata Otavamedian tilaajapalvelusta puh ma pe 8 17 tai suoraan tilauslinkistä Alennusta pyydettäessä kannattaa mainita, että OSJ:n jäseniä koskevat samat alennukset kuin OAJ:n jäseniä. OAJ:n virkistysalueet ja Holiday Club Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet voivat käyttää myös OAJ:n Tirvan virkistysaluetta Valkealassa. Koulujen loma-aikoina työssä olevat opettajat ovat varauksissa etusijalla. Varaukset hoitaa Holiday Club Yrityspalvelu, puh Varauksen voi tehdä myös OAJ:n jäsensivujen kautta OAJ:n jäsensivuilla on tarkempaa tietoa varausmenettelystä ja varaustilanteesta. Varattaessa on oltava jäsenkortin numero esillä. Senioriopettajat voivat varata myös OAJ:n Holiday Club -lomaviikkoja. Holiday Clubin viikkovuokrat ovat alle puolet markkinahinnoista. Viikot varataan kahdesti vuodessa ns. arvonnan kautta. Keväällä varataan viikot ja syksyllä varataan viikot OAJ:n seniorijäsenet voivat varata lomahuoneistoja arvontojen jälkeen, mutta arvontaan he eivät voi osallistua. Lomavarauksia hoitaa Holiday Club Yrityspalvelu, puh (arkisin klo ), sähköposti yrityspalvelu@holidayclub.fi. Opettaja-lehti Opettaja-lehden vuosikerran voi tilata 30 euron jäsenetuhintaan koko vuodeksi. Tilauksia ottaa vastaan Laserma Oy. Laserman yhteystiedot ovat seuraavat: puh ja sähköposti asiakaspalvelu@laserma.fi. Park Hotel Käpylä Park Hotel Käpylä on OAJ:n jäsenetuhotelli. Park tarjoaa samat edut OAJ:n ja OSJ:n jäsenille. Kysy lisää parkhotel@park.fi tai Jäseneduista lisää tietoa kotisivuillamme 16

17 jäsenedut vuonna 2014 Tämän sivuston alennuksia kannattaa jokaisen jäsenen seurata. Jäsenetupalvelun osoite on Restel-ketjun hotellit Restel-hotellit antavat alennusta OAJ:n ja OSJ:n jäsenille seuraavissa hotelleissa: Cumulus, Rantasipi, Ramada, Restelin operoimat Holiday Inn hotellit, hotelli Seurahuone Helsingissä ja hotelli Crowne Plaza Helsingissä. Alennuksia voi tiedustella Restelin myyntikeskuksesta, puhelin (pvm/mpm), sähköposti Muistakaa kertoa, että OSJ:n jäseniä koskevat samat alennukset kuin OAJ:n jäseniä. OAJ:n kotisivuilla on linkki, jonka kautta varattaessa sopimushinnat tulevat suoraan näkyviin. Imatran Kylpylä Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet saavat Imatran Kylpylän hotellimajoituksesta ja kylpylään liittyvän Ukonnimen loma-asuntovuokrista alennusta arkisin 30 % ja viikonloppuisin pe su 10 %. Alennus ei koske kaikkia viikkoja, esimerkiksi hiihtolomaviikoilta ei saa alennusta. Alennukset eivät koske tarjoushintoja eikä säästöhintoja. Kaikkien hotellihuoneiden hintoihin sisältyy aamiainen ja Kylpylä Taikametsän käyttö. Varaukset ja tiedustelut kylpylän myyntipalvelusta ma pe klo 9 17, puh tai sähköpostilla myynti@imatrankylpyla.fi. Varattaessa kannattaa mainita, että kyse on OAJ:n liittoedusta, joka koskee myös senioriopettajia. A-lomat ry A-lomat on akavalaisten lomajärjestö, jonka palvelut ovat myös senioreiden käytössä. Tarjolla on esimerkiksi: Senioreiden lomat lomakeskus Huhmarissa, lisätietoa saa osoitteesta Lomamökit, katso vaihtoehdot ja vuokraa edulliseen jäsenhintaan Kansainvälinen kodinvaihto, lue kokemuksia ja kokeile: kodinvaihto/ Lisäksi A-lomilla on lomamökkien tarjousviikkoja, jotka päivitetään kuukausittain Lisätietoja saa sähköpostiosoitteesta info@a-lomat.fi tai A-lomien kotisivuilta Suomen Hostellijärjestö (ent. Suomen Retkeilymajajärjestö SRM ry) OSJ:n jäsenet saavat A-lomien kautta Suomen Hostellijärjestön tarjoamat jäsenedut esittämällä jäsenkortin. Jäsen saa alennusta hostellimajoituksesta kotimaassa. Alennusta käytettäessä kannattaa mainita, että OSJ:n jäsenille kuuluvat samat edut kuin OAJ:n jäsenille. Lisäksi ulkomaisissa hostelleissa saa kansainvälisellä hostellikortilla (ei siis OSJ:n jäsenkortilla) alennusta Hostelling International -verkoston hotelleissa yöpymisistä. OSJ:n jäsenet voivat lunastaa kansainvälisen hostellikortin alennettuun hintaan 12 (normaalisti 17 ). Lisätietoja sivuilta Harrastekirjoja edullisemmin Hobboks tarjoaa kirjoja eri harrastealueilta OSJ:n jäsenille 10 %:n alennuksella. Ostokset voit suorittaa netissä tai kirjakaupassa, Korkeavuorenkatu 45, Helsinki. Nettiostokset vaativat rekisteröitymisen. Kirjakaupassa saa saman alennuksen esittämällä jäsenkortin. Lue lisää Hobboksin sivuilta Viking Line OSJ ry:n jäsenet saavat Akavan kautta Viking Linen risteilyt erikoishintaan. Alennuksen suuruus vaihtelee lähtöpäivän, reitin ja hyttiluokan mukaan. Varaudu näyttämään liittosi jäsenkortti lippuja lunastaessa ja sataman lähtöselvityksessä. Varattaessa ilmoita varauskoodin alkuosaksi FKKRY. Lisäksi laivayhtiön extranetistä voi tulostaa myös arvokuponkeja, joilla risteilyn voi saada vielä jäsenetuakin edullisemmin. Extranetin osoite on seuraava: FPKRY-2-fi.pdf Tallink Silja Oy Tallink Silja ja Club One tarjoavat OSJ:n jäsenille mahdollisuuden liittyä Club One jäseneksi veloituksetta suoraan kanta-asiakasohjelman keskimmäiselle Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. 20 %:n perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteista. Lisätietoa kaikista kantaasiakkuuden eduista saa osoitteesta Club One asiakkaaksi liitytään osoitteessa Liittyminen tapahtuu OSJ:n sopimusetunumerolla, joka on Mikäli olet jo Club One -jäsen, nykyinen kanta-asiakasnumerosi pysyy voimassa. Jos olet Bronze-tason asiakas, pääset Silver-tasolle. Ilmoita Club One -kanta-asiakasnumerosi, maininta jäsenyydestäsi ja OSJ:n sopimusetunumero sähköpostitse osoitteeseen erikoisliittymiset@tallinksilja.com. Sinut rekisteröidään näin sopimusetuasiakkaaksi ja postitetaan tarvittaessa Silver-tason kortti. Huomioithan, että etu on henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kuukautta. Lisätietoa tasomääritelmistä saa osoitteesta Matkojen hintatiedot ja varaukset: puh , ma pe 8 21, la 9 18, su (1,74 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Tallink Silja pidättää oikeudet muutoksiin. Akavalaisen jäsenetupalvelun etuja pääset katsomaan kirjautumalla osoitteessa Näillä sivuilla on paljon erilaisia määräaikaisia alennuksia tuotteista ja palveluista. 17

18 Mummo Mutikainen heittää hyvästit Koulu- ja kulttuurimaailmaa tarkastellut Mummo Mutikainen sanoo Senioriopettajan lukijoille lämpimät hyvästit. Hahmon luonut luokanopettaja ja kirjailija Maijaliisa Dieckmann vähentää pyöreän merkkipäivänsä kynnyksellä velvoitteitaan. Hauska, touhukas ja asioihin tarttuva Mummo Mutikainen on parantanut maailmaa useita vuosia Senioriopettajan pakinoissa. Mummo oli oiva hahmo, jonka välityksellä Maijaliisa Dieckmann sai sanotuksi monia asioita. Mummon hahmo syntyi aikoinaan koulun näytelmäkerhon yhdeksi roolihahmoksi. Näytelmässä Mummo Mutikainen halusi presidentiksi, kun valtakunnassakin oli meneillään presidentin vaali. Aktiivinen mummo huuteli parannusehdotuksiaan ja tuli valituksi. Esityksestä kasvoi sarja itse tehtyjä näytelmiä, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Seuraavaksi Maijaliisa keksi ajankuvaan sopivan hahmon Ville Romusen. Ville on poikaviikari, joka joutuu selviämään maailmassa yksin, koska hänen vanhempansa tekevät aamusta iltaan töitä. Villen vanhemmat ovat romukauppiaita, jotka rakastavat romujaan niin paljon että välistä unohtavat Villen. Ville joutuu jopa huolehtimaan omista vanhemmistaan. Eräänä päivänä Ville saa Mummo Mutikaiselta kirjeen, jossa mummo ehdottaa matkalle lähtöä. Villen ja mummon yhteisistä seikkailuntäyteisistä matkoista on ilmestynyt useita kirjoja. Se, onko mummo Villen oikea mummo, jää salaisuudeksi niin kuin monet asiat saduissa ja tarinoissa. Mummo Mutikaisen hahmo esiintyy kolmessa eri yhteydessä: näytelmissä, Villen kanssa ja Senioriopettajan pakinoissa. Senioriopettajan mummo ei ole kuitenkaan yhtä räväkkä kuin Villen kanssa seikkaileva mummo. Vaikka Senioriopettajan mummo poistuu näyttämöltä, en hylkää alter egoani, jonka kautta pystyn sanomaan paljon. Tekeillä on ainakin vielä yksi kirja Villen kanssa seikkailevasta mummosta. Senioriopettajan mummon jätän haikein mielin. Minun oli vain tehtävä ratkaisu niin kauan kun vielä pystyn tekemään ratkaisuja. Tämän ratkaisun päätin tehdä 80-vuotissyntymäpäiväni kynnyksellä. Kerran opettaja aina opettaja Maijaliisa Dieckmann on ollut luokanopettajana Naantalissa ja Porvoossa. Kirjojen sisällöistä näkyy myös se, että hän on opiskellut äidinkieltä ja historiaa. Hän tunnustautuu ikuiseksi opettajaksi. Maijaliisan erityisenä huolenaan ovat olleet pojat, jotka eivät lue kirjoja. Kirjojen pitää olla niin vetäviä, että vilkkaat pojatkin jaksavat lukea ne kannesta kanteen. Poikia kalastaakseni lukemisen pariin, olen kirjoittanut nuorten kirjoja, joissa tapahtumat suorastaan vyöryvät. Seikkailut sijoittuvat paikkoihin, joista on paljon kerrottavaa. Yksi tällainen on esimerkiksi Turun linna. Ville Romusen matkassa voi oppia kotimaan historiaa hauskalla tavalla. Aikuisia ei tarvitse opettaa, mutta heille voi jakaa tietoa. Siksi mummo-hahmoa oli Maijaliisan mielestä mukava kirjoittaa Senioriopettajaan. Eläkkeellä ollessaan hän on katsellut sivusta koulun muuttumista. Hän ihmettelee esimerkiksi sitä, että monet opettajat ovat menettäneet arvovaltansa. Opettajia on kiusoiteltu koulussa halki maailman sivu. Kuitenkin viime vuosina pahimpia kiusaajia ovat olleet kenkkumaiset vanhemmat, hän kauhistelee. En pysty parantamaan maailmaa, mutta toivoisin, että voin antaa jotakin ajattelemisen aihetta kirjoituksillani. Maijaliisalla ei ole ollut kirjoituksissaan ohjelmallista ideaa. Vaikka oppilaat lukevat monesti varsin laiskasti läksyjään, niin silti hän uskoo, että he oppivat koulussa asiat opettajansa johdolla, koska Suomessa on maailman parhaat opettajat. Näytelmät ovat olleet aina Maijaliisalle tärkeitä opetusmenetelmiä. Hän vannookin draamapedagokiikan nimiin. Näytelmiä on lähtenyt runsaasti hänen kynästään aikoinaan niin Kouluradioon kuin Koulun Kerhokeskuksellekin. Näytelmät ovat olleet Maijaliisan panos kansansivistyksen kohentamisessa. Hänen omina innoittajinaan ja aiheinaan ovat olleet Runeberg, Topelius ja Kivi. Aiheet ovat syntyneet hänen mielessään usein silloin kun hän on tutustunut johonkin paikkaan. Paikka alkaa elää, ja suorastaan vaatii kirjoittamaan. Opettajuus periytyy Maijaliisa asuu saksalaissyntyisen puolisonsa kanssa Porvoossa, lähellä keskustaa, mutta kuitenkin metsän reunassa, viehättävässä omakotitalossa niin kuin vain Mummo Mutikainen voi. Olohuoneesta aukeaa kaunis ja rauhallinen maisema luontoon. Se on lepoa silmälle ja ravintoa mielikuvitukselle. Hänellä on kaksi poikaa, ja viisi lastenlasta. Toinen pojista on erityisopettaja. Niin se vain opettajuus on periytynyt jo kolmanteen polveen, sillä Maijaliisan äiti oli Jyväskylän seminaarin kasvatteja. Tuo tarmokas nainen päätti, että hänen tyttärensä käy oppikoulun. 18

19 Maijaliisa Dieckmann Syntynyt Mellilässä. Perhe: kaksi poikaa ja viisi lastenlasta. Puoliso on DI Hans Christian Dieckmann. Koulutus: Ylioppilas Loimaan Yhteiskoulusta, HuK, luokanopettaja. Hän on kirjoittanut parikymmentä historiallista nuorten kirjaa ja yli kolmekymmentä muuta kirjaa kuten Ensiaapinen, Elli-enkeli -kirjat, sarjan Merirosvo Svarttiksesta, sarjan Ville Romusesta ja mummosta, sekä useita Porvooseen ja Porvoon historiaan liittyviä kirjoja. Lisäksi hän on kirjoittanut kuunnelmia, tv-näytelmiä, näytelmiä kouluille ja harrastajateatterille. Jäsenyydet: Suomen kirjailijaliitto, Suomen Nuorisokirjailijat ry, Suomen Maakuntakirjailijat, Suomen Näytelmäkirjailijat. Kirjallisuuspalkinnot: Pohjoismainen kuunnelmapalkointo 1975, Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kunniamaininta 1981, Tauno Karilas -palkinto 1983, Linnankoski-mitali 1987, Porvoon kaupungin kulttuuripalkinto 1988, Topeliuspalkinto Maijaliisa Dieckmann, alias Mummo Mutikainen, tirauttaa mieluusti kahvit ja tarjoaa ne kauniista perinteisistä kahvikupeista. Maijaliisa olikin omalla kotikylällään Mellilässä ensimmäinen tyttö, joka meni oppikouluun. Matkaa oli peräti 18 kilometriä, minkä vuoksi viikot piti olla koulupaikkakunnalla Loimaalla. Viikonloppuisin hän pääsi sitten pyörällä polkien käymään kotona. aktiivisuutta koko elämän Maijaliisa Dieckmann pitää tärkeänä, että senioriopettajat pysyvät aktiivisina. Iän myötä ihminen käpertyy, jos hän jää kotiinsa möllöttämään työvuosiensa jälkeen. Sellaista ikäihmisen oloa hän pitää pyttymäisenä. Eläkkeellä ollessakin pitää iloita siitä, että on saanut tehdä niin mielenkiintoista työtä kuin opettajana vain on voinut. Koti on paikka, jonne hän kutsuu ystävänsä. Kerran vuodessa talo täyttyy hänen pitämänsä kirjallisuuspiirin osanottajista. Lauantaina, helmikuun 2. päivänä Mai- 19 jaliisa järjestää sukulaisilleen ja lähimmille ystävilleen 80-vuotismerkkipäivän johdosta kalaasit eräässä Porvoon keskustan ravintolassa. Sunnuntaina kotona ovet ovat avoimina muille ystäville. Hän kuitenkin varoittaa, ettei ota vastaan kukkia eikä lahjoja. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva

20 Joulun alla 70-vuotismerkkipäiviään viettänyt Liisa Fräki sai kauniit kukkaset. OSJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ja Helsingin seudun ammatillisten senioriopettajien puheenjohtaja Liisa Fräki antavat järjestön hopeisen ansiomerkin yhdistyksen sihteerille Eeva Silventoiselle. Herkkuja ja sananrieskaa Eipä siitä pidot parane, kun Stadin ammattiopiston oppilaat osoittivat taitonsa opettajansa johdolla Ravintola Kokissa. Nautittavana oli oppilaiden valmistama ja tarjoilema gourmet- joululounas. Roihuvuoressa sijaitsevan ammattioppilaitoksen ravintola oli täpötäynnä Helsingin seudun ammatillisia senioriopettajia. Iloinen puheensorina täytti tilan. Oli mukava tulla tapaamaan tuttuja ja muistelemaan menneitä teematiistai tapahtumaan, jota joulukuun alussa vietettiin pikkujoulun merkeissä herkullisen jouluaterian äärellä. Tarjolla oli lohta kolmella tavalla ja modernia rosollia oppilaitoksessa paistetun joululimpun kera. Possu lisukkeineen oli myös jotakin aivan muuta kuin perinteinen joulukinkku laatikoineen. Selleri-pannacotta tarjottiin vielä ennen jälkiruoaksi haudutettuja erikoisteelaatuja ja sen seitsemän sortin leivonnaisia. Yhdistyksellä paljon ohjelmaa Herkkujen ohella oli tarjolla myös sananrieskaa. Yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Fräki informoi kevään 2014 runsaasta oh- jelmasta. Teematiistaiden lisäksi on tarjolla esimerkiksi taidenäyttely- ja teatterikäyntejä sekä yhdessä Riihimäen seudun senioriopettajien kanssa tehtävä oopperajuhlamatka Savonlinnaan. Ja tietenkin kevään yksi merkkipaalu on OSJ:n senioriopettajapäivät Riihimäellä. Eikä matkustaminen rajoitu vain kotimaahan vaan kevään kukkaloistoa lähdetään katsomaan Amsterdamiin. Haasteena yhteistoiminta Tilaisuuden kunniavieraaksi kutsuttu OSJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi käsitteli puheenvuorossaan Opettajien jo 1880-luvulta virinnyttä järjestötoimintaa ja OAJ:n 40-vuotisjuhlavuotta. Hän kertoi siitä, kuinka eri keskusjärjestöihin kuuluneet opettajajärjestöt aikoinaan äänestäen valitsivat keskusjärjestöksi Akavan, joka pienestä herraklubista on kasvanut mittavaksi ja vaikutusvaltaiseksi korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestöksi. OAJ on vuoden 1984 opettajalakolla näyttänyt kyntensä. Se on nykyään yli jäseninen ammattijärjestö, johon kuuluvat lähes kaikki opettajaryhmät. Eläkkeelle jääneet opettajat alkoivat yhteistoiminnan veteraanitoimikuntana, jonka toiminnan vahvistuttua perustettiin 1975 Veteraaniopettajat-niminen yhdistys. Vuonna 2009 entistä enemmän edunvalvontajärjestöksi kasvaneen yhdistyksen nimi muutettiin Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:ksi. Kangasniemen mielestä eri eläkeläisjärjestöjen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Eläkeläisiä on jo noin 1,5 miljoonaa. Heidän tulisi saada äänensä paremmin kuuluville. Seuraavassa eläkeratkaisussa pitäisi eläkeikää nostaa, jotta järjestelmä pystyy takaamaan turvan eläkeläisille. Kangasniemi uskoo, että eläkkeelle siirtymisikä sidotaan pidentyneeseen elinikään. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Joulupossun voi tarjota näinkin: Porsaan niskaa ja poskea savojinkaalin ja eri tavoin valmistettujen juuresten kanssa sekä lisäksi hernepyreetä ja konjakkikermakastiketta. Nam. 20