VILKKU. Pirjo opettaa suomea Saaralle ja Aidalle. Museohuuhkajilla pallo hallussa s.4 50-vuotinen ura jo harvinaisuus s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILKKU. Pirjo opettaa suomea Saaralle ja Aidalle. Museohuuhkajilla pallo hallussa s.4 50-vuotinen ura jo harvinaisuus s.10"

Transkriptio

1 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti Pirjo opettaa suomea Saaralle ja Aidalle Museohuuhkajilla pallo hallussa s.4 50-vuotinen ura jo harvinaisuus s.10

2 PÄÄKIRJOITUS KESÄKUU 2010 Kesäsuoritteita ARI JÄRVELÄ Kesä edessä. Kesä on vuodenaika, joka kalenterin mukaan kestää kesäkuun alusta elokuun loppuun. Koulun aikataulu rajaa lapsiperheiden kesän pituuden. Varaslähdön kesään tuo ensimmäinen lämmin päivä toukokuussa. Kuinka nopeasti nuoret ihmiset löytävätkään vaatekaapista kesäasut ja miehet lyhythihaiset ruutupaidat! Katukuva muuttuu yhdessä yössä. Kesä on myös se vuodenaika, johon liittyy eniten odotuksia, toiveita, suunnitelmia. Jotain merkittävää pitää tehdä, jotain pitää saada aikaiseksi. Kesä ei voi mennä ohi noin vain. Suoritteita pitää syntyä. Unelmissa on kesäloma, vapaus, lomamatka, joutenolo tai vilkas kulttuuri- ja liikuntakesä. Toiset lastaavat kesäänsä suunnitelmia siitä, mihin kaikkeen voi osallistua. Toisten päätavoite on puutarhan kukoistus, marja- tai sienisato. Joillekin riittää luontoretki läheiseen metsään, souturetki, juoksu tutulla lenkkipolulla, pari pestyä mattoa tai dekkarin lukeminen mökin laiturin päässä. Onnittelut heille! Itse lukeudun niihin, jotka tutkivat tarkasti Tampereen kaupungin ja samalla koko Suomen kulttuuritarjonnan. Aamulehden ja Tampereen kaupungin yhteisestä tapahtumakalenterista voi bongata helposti yli 250 tapahtumaa kuukaudessa. Ja näitä täydentävät Tampereen kaupungin ja GoTampereen omat sivut, esitteet ja mainokset. Ja kun katselee valtakunnallista Kulttuurihaitari-julkaisua, kiiltäviltä värisivuilta hyppää silmille 29 sivua kesätapahtumia, teatteria, oopperaa, operetteja, konsertteja, tanssia, tanhua, näyttelyitä, retkikohteita. Valtakunnallinen julkaisu kertoo siitä, että kunnat uskovat vetovoimaisuuden merkitykseen. Kulttuuri ja vapaa-aikapalvelut tunnustetaan voimatekijäksi, kun kesän kulkijoita houkutellaan osallistumaan ja hyödyntämään paikkakunnan palveluja. Kuulun niihin kulttuurin suurkuluttajiin, jotka kynä kädessä tarkastelevat kesän tapahtumatuotantoa. Ja suunnittelevat kesäohjelmaa kuitenkin tietäen, kuinka vähän yhdessä kesässä ehtii. Kun samalla haluaa nauttia joutenolosta, tavata sukulaisia ja ystäviä sekä pestä ne matotkin. Pitäisikö laatia oma Elämä virtaa -strategia, määritellä päämäärät vuoden 2012 loppuun, päämäärille tavoitteet, mittarit ja vuoden 2010 sitovat tavoitteet. Lisäisiköhän se elämänlaatua ja luottamusta siihen, että ehtii kokea ja elää mukana kaikessa tärkeässä? Ehkä ei sentään. Tamperelaiset voivat istua kesänsä rauhallisin mielin laiturilla ja ymmärtää, että elämä ei lopu tähän kesään. Tampereen tapahtumatarjontaa ei ole rakennettu yhden kesän varaan. Museot, kulttuurilaitokset, yhteisöt ja yhdistykset tarjoavat tapahtumia, näyttelyitä, elämyksiä ympärivuotisesti. Minulla on kuitenkin tälle kesälle aivan erityinen tavoite: koota yhteen, siivota pöytä ja katsoa kohti uutta elämän vaihetta syyskuun alusta. Eikä ilman Tampereen kaupungin tarjoamaa kulttuuritarjontaa! SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 3 Puheenvuorossa 4 Museohuuhkajat jalkapalloilee voittoisasti 6 Arvonlisäverot muuttuvat 7 Peläkeläiset viihtyvät yhdessä 8 Suomen kieli maahanmuuttajalle avain yhteiskuntaan 10 Sähköasentajan 50-vuotinen taival 11 Kirjasto uusii verkkopalveluaan 12 Filippiiniläiset sairaanhoitajat aloittivat 13 Katuympäristön ammattilainen: Mira Sirén 14 Sarjakuva: Tarmo Touhunen 15 Ilmoituksia ja kiitoksia 16 Nuoret tunnistivat Tampereen tekijöitä Tuula Martikainen Tilaajapäällikkö Sivistys- ja elämänlaatupalvelut VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 46. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell TOIMITUSSIHTEERI Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit tai tarja.nikupaavo- VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/tampereinfo/ viestinta/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEU- RAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Saara Tahalla, Pirjo Pakkasella ja Aida Bahramnoorilla on kivaa, kun he ovat harjoittelemassa runoesitystä koulun juhlaan. OSOITTEEN- MUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 PUHEENVUOROSSA Jari Stenvall, professori Pasi-Heikki Rannisto, erikoistutkija Risto Harisalo, professori Tampereen malli haastaa kehittämään vuorovaikutusta Johtamistutkimuksessa on yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota epävarmuuteen. Epävarmuudesta selviytyminen vaatii vuorovaikutusta. Johtaminenkin tapahtuu vuorovaikutussuhteissa vaikuttamalla. Tästä näkökulmasta Tampereen toimintamalli on ennakkoluuloton, sillä sen myötä kaupungin sisäinen vuorovaikutus on kasvanut ja vuorovaikutuksesta on tullut ilmeisen kriittinen tekijä toiminnan johtamisessa. Vuorovaikutusta ja uusia kanavia tarvitaan jatkossakin, jotta toimintamallin aikana uudistetut ja uudistettavat toimintatavat saadaan tehokkaammin hyödynnettyä ja ongelmien ratkaisu on nopeampaa. Tämän asian syvällistä merkitystä eivät kaikki kaupungilla työskentelevät ole silti ymmärtäneet vielä riittävästi, vaikka monet kyselyyn vastanneet halusivat kehittää Tampereelle uudenlaista yhteistyötä, avoimuutta ja viestintäkulttuuria. Tekemäämme Zef-kyselyyn vastasi yli kolmesataa esimiestä, joista yli kaksi kolmasosaa vastaajista edusti tuotantoa. Kyselyn perusteella Tampereen kaupungin esimiehet ja poliittiset päätöksentekijät näkevät yleisesti toimintamalliin liittyvän monimutkaisuuden ja epävarmuuden kasvun. Aineisto viittaa siihen, että vuorovaikutteisessa ja usean eri rooleissa olevan toimijan - muun muassa valtuuston, tilaajien, konsernin ja tuotannon - muodostamassa toimintamallissa on vaikea vaikuttaa asioihin. Saattaa olla myös niin, että vuorovaikutuksen Professori Risto Harisalo (vas.), tutkimusprofessori Jari Stenvall ja erikoistutkija Pasi-Heikki Rannisto esittelivät toukokuussa kaupungin henkilöstölle Tampereen toimintamallin arviointikyselyn alustavia tuloksia. Kyselyllä selvitettiin esimiesten ja luottamushenkilöiden näkemyk siä innovatiivisen kehittämisen tarpeesta, esteistä ja mahdollisuuksista. johtamista ja laatua ei ole kehitetty riittävästi, jotta Tampereen mallin hyödyt saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Välillä vuorovaikutus jopa lipsuu käskyttämiseksi ja toisten ohittamiseksi. Esimiehet kokevat vain vähän epävarmuutta ja monimutkaisuutta omien tehtäviensä hoitamisessa. Tämä kertoo siitä, että esimiehet ovat pääsääntöisesti oppineet toimimaan ja selviytymään. Samalla ongelmana voi olla liiaksikin nykytilaan mukavoituminen. Toimintaa ei ehkä kehitetä riittävästi, koska nykytilanne koetaan siedettävänä. Johtamisenergiaa saatetaan käyttää toiminnan kehittämisen sijasta siihen, että asiat pysyisivät muuttumattomina. Järjestelmän tuomaa epävarmuutta ja luovan kaaoksen tilaa ei haluta ulottaa omaan toimintaan. Järjestelmä on hyvä ja kannatettava, jos se ei vaikuta henkilökohtaiseen tekemiseen. Toimivan vuorovaikutuksen kannalta Zefaineisto kertoo myös siitä, että eri ryhmien välillä on merkittäviä kehittämiseen liittyviä painotuseroja. Tämä saattaa aiheuttaa ristiin puhumista. Esimerkiksi niin poliittiset päätöksentekijät, tilaajat kuin tuottajat näkevät itsensä ensisijaisesti edustamassa asiakas- ja kuntalaisnäkökulmaa. Eroja kuitenkin on siinä, miten asiakaslähtöisyys sisällöllisesti hahmotetaan ja millä tavoin toisten rooli asian yhteydessä nähdään. Poikkeavia näkemyksiä on muun muassa tuottavuuden edistämisen tärkeydestä sekä poliittisten päätöksentekijöiden roolin tärkeydestä palvelutoiminnan kannalta. Tampereen mallissa olisi välttämätöntä kehittää myös poliittista päätöksentekoa. Aineistomme viittaa esimerkiksi siihen, että valtuustolla ei ole mainittavaa sanansijaa johtamisen kehittämisessä. Tähän liittyviä ratkaisuja tulisikin etsiä poliittisten johtajien ja virkamiesten välisestä vuorovaikutuksesta. Valtuusto mielletään olevan strateginen toimija. Sillä on kuitenkin vaikeuksia tunnistaa kaupungin kehitystä rajoittavia ongelmia. Yllättävää strategiseen johtajuuteen nähden on se, että kaikki valtuutetut eivät pidä kyseistä asiaa edes erityisen tärkeänä. Valtuustolla on lisäksi vaikeuksia ratkoa rakentavasti poliittisia kiistoja, vaikka tämän asian kehittämistä pidetään tärkeänä. VILKKU 4 / 2010

4 Outi Penninkangas ei ole jalkapallokentällä yhtä taitava kuin Barcelonan ja Argentiinan Leo Messi, vaikka mediamuseo Rupriikin tutkijan syötöt napsahtelevatkin Kaupin huonoimmalla tekonurmella tämän tästä kohdalleen. Outin ja Leon asenteessa on silti paljon yhteistä. Kumpikin ymmärtää, että jalkapallo on kiehtova peliväline, jota ei saa koskaan täysin kesytettyä. Vaikea, vaikea laji, mutta samalla hieno ja yhteisöllinen. Sitä paitsi kuningaspeli on managerin kannalta käytännöllinen. Ei tarvita kovaa säätämistä, kuten sauvakävelyssä ja melonnassa. Riittää kun tuo pallon mukanaan. Outi on FC Museohuuhkajien pelaajama nageri. Joukkueen alkuitu on nimen mukai sesti museopalveluissa. Kaikki alkoi tarpeesta keksiä yhteistä, työkykyä tukevaa liikuntaa työpäivän jälkeen. Kiovanpuiston har joituksista otettiin askel säännöllisyyteen viiti sen vuotta sitten. Nyt harjoitellaan talvisin Pirkkahallissa ja kesällä Kaupissa. Vuokrat tulevat virkistysrahastosta. Kokki, kokoelmapäällikkö, museonjohtaja, tutkija, museomestari, palvelussihteeri mitä unohdin, ynnäilee Penninkangas Kaupin kuluneella tekonurmella kirmaavien ammatteja. Joukko on laajentunut kulttuuripalveluihin. Mukana on myös ulkopuolisia tähtiä työväenmuseo Werstaasta. Enimmillään väkeä on ollut kuutisentoista. Alkuperäinen lähtökohta oli, että oikeassa pelissä kentällä on yhtä paljon naisia kuin miehiä. Tosissaan pelataan, mutta ei koskaan vakavissaan. Hauskanpito on tärkeintä. Museohuuhkajat on matalan kynnyksen jalkapallojoukkue, jossa ei kysytä osaamista. Hän kertoo, että useimmat museohuuhkajat lähtivät mukaan pystymetsästä ilman minkäänlaisia taitoja. Taidot ovat silti kasvaneet, vaikka mitään erityisiä harjoituksia ei ole ollut tarjolla. Kerran sentään Rupriikin museoavustaja, entinen kansallinen huippupalloilija Ilpo Talvio opasti ryhmän naisia perustekniikan saloihin. Pelaajamanageri arvelee, että yhteisellä harrastuksella on yliliikunnallisiakin vaikutuksia. Se syventää eri työpisteissä arkeaan ahertavien verkostoja. Penninkangas ei väitä, että viimevuotinen ottelu Viron kansallismuseota vastaan olisi suoraan johtanut virolaismuseon ja Tampereen kaupungin museopalveluiden yhteistyösopimukseen, mutta vaikutuksensa silläkin saattoi olla. Jalkapallo lähentää ja poistaa esteitä. Ainakin jalkapallo luo yhteistyölle otollista ilmapiiriä. Voittamattomat sinivalkoiset Outilla ja kumppaneilla on lyödä haastajien eteen sellaiset meriitit, ettei vastaavia taida löytyä. Museohuuhkajat ei ole hävinnyt yhtään käymäänsä ottelua muita museojoukkueita vastaan. Muutaman viikon takainen matka Hämeenlinnaan tuotti voiton. Viron kansallismuseokin joutui nöyrtymään tamperelaisten kynsissä. Tappion karvauden ovat kokeneet myös Helsingin ja Porin museoväki. Ystävyysotteluita on pelattu myös alan ulkopuolisten joukkueiden kanssa. Vastassa ovat olleet muiden muassa Aamulehti ja ravintola Plevna. Olisi kiva, jos kaupungin muista yksiköistä löytyisi haastajia. Olemme valmiita kohtaamiseen, sanoo Penninkangas. Olemme ja pysymme voittamattomina. Matkaottelut ovat vahvuutemme. Niihin panostamme, uhoaa työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikkö Teemu Ahola, joka on toinen Museohuuhkajien liimanäpeistä. Aholan ehdotuksesta museohuuhkajat hankkivat sinivalkoisen pelipaidat, jonka rintapielessä on seuran logo. Se on syntynyt Aholan ideasta, kuten seuran nimikin. Kuten joukkuepeliin kuuluu, ideaa kehiteltiin saunaillassa, joka on luonnollisesti vuoden kohokohtia. Nimen taustalla on Suomen jalkapallomaajoukkueen lempinimi Huuhkajat, joka syntyi taannoisen Belgia-ottelun tiimellyksessä. Helsinkiläinen Bubi-huuhkaja terrorisoi Olympiastadionilla pelattua ottelua. Se sytytti myös Suomen jalkapalloilijat lentoon. Jalkapalloporukan alkuperäinen nimi oli Vaskihome, joka tarkoittaa kansankielellä patinaa. Siinä oli aika suora viittaus museotyöhön. Nimi oli kuitenkin liian staattinen näin eläväiselle joukolle, perustelee Ahola. TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT ARI JÄRVELÄ FC Museohuuhkajat valmiina haasteotteluihin 4 VILKKU 4 / 2010

5 Outi Penninkangas arvelee, ettei Museohuuhkajatkaan ole nimenä vapaa pysähtyneisyyteen viittaavista mielikuvista. Se voi nimenä vastata joidenkin käsityksiä meistä museotyötä tekevistä, mutta tässähän niitä ennakkoluuloja murretaan. Jalkapallo tekee luonteen näkyväksi Moderni museoväki osaa käyttää hyödykseen nykyteknologian välineitä. Niin Museohuuhkajatkin. Joukkueen menemisiä ja tulemisia hallinnoidaan osallistujat.com -sivustolla. Sen avulla järjestellään kyydit ja tapaamiset. Näin manageri Penninkangas säästyy puhelinrumpalta. Museohuuhkajissa edellytetään, ettei harjoituksista jäädä pois kevein pe rustein. Joukkueella on Facebookissa oma ryhmänsä. Joukkuepelin avainsana on sitoutuminen. Oma tekeminen vaikuttaa koko joukkueeseen. Ajatuksesta on helppo vetää yhtäläissyysmerkit työyhteisöön. Jalkapalloilun hie nouteen kuuluu ilman muu ta se, että kyse on joukkuepelistä, jossa pela taan tiimin puolesta. Kentällä näkee ihmisen hyvät ja huonot puolet. Soo loilija paljastuu armotta, sanoo Outi Penninkangas. Etenkään Museohuuhkajien naiset eivät ole olleet ennen harrastuksen aloittamista penkkiurheilijoita, jotka seuraavat intohimoisesta Valioliigan tai Mestareiden liigan otteluita. Vähitellen kiinnostus on kuitenkin kasvanut niin, että osa porukasta saattaa katsoa yhdessä ottelua baarissa. Juuri nyt käy kiivaana veikkailut kesäkuun alussa alkavista jalkapallon MM-kisoista. Nopea gallup osoittaa, että museohuuhkajien suurin suosikki maailmanmestariksi on Espanja, vaikka muutkin saavat hajaääniä. Jalkapalloinnostus on kasvanut muutenkin. Kun uusi työntekijä tai harjoittelija tulee museoille töihin, viimeistään kolmas kysymys on, että kiinnostaako jalkapallo, sanoo Penninkangas. FC Museohuuhka- uu hka jat ei ole löytänyt vielä voittajaansa museokentillä. Kuningaspelin tiimellyksessä ovat Kalle Kallio (vas.), Päivi Lehtinen, Katri Pyysalo, Antti Liuttunen, Kim Karvinen ja Outi Penninkangas. Joukkueen nimen keksi liimanäppi Teemu Ahola. Outi Penninkangas nauttii yhteisöllisestä hauskanpidosta, jota jalkapalloilu tarjoaa. VILKKU 4 /

6 Erikoislääkäripalkkiosta sairauskassan lisäetuus Erikoislääkäripalkkio muuttuu sairauskassan an korvaamaksi lisäetuudeksi alkaen. Aiemmin se oli työnantajan maksama etuus. us. Sään tö muutos vaatii vielä Finanssivalvonnan a vahvistuksen. Sääntömuutosta sovelletaan an käynti päivästä riippumatta niihin erikoislääkäri- äripalkkioihin, joita koskevat hakemukset saapuvat sairauskassalle alkaen. Henkilöstöyksikkö neuvotteli muutoksesta sairauskassan kanssa, ja kassankokous hyväksyi sen Palkkion suuruus on edelleen 22 euroa käyn tikerralta. Korvattavia erikoislääkärinpalkkioita ovat nyt kaikki yksityissektorin erikoislääkärin palkkiot lukuun ottamatta hammaslääkärinpalkkioita. Uutta on myös se, että kukin kassan jäsen voi käyttää etuutta yhteensä enintään viisi kertaa kalenterivuodessa. Kaupungin palveluksessa oleva kassan jäsen maksaa itse lääkärille tai lääkäripalveluja tarjoavalle yritykselle erikoislääkärinpalkkion kokonaan tai suorakorvaussopimuksen perusteella omavastuuosuuden. Sairauskassa korvaa kassan jäsenelle hakemuksesta sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sekä lisäetuutena omavastuuosuudesta enintään 22 euroa käyntikerralta. Omavastuuosuuden ollessa pienempi kuin 22 euroa, korvataan omavastuuosuus kokonaisuudessaan. Sairauskassan henkilöjäsenen jäsenmaksu säilyy entisellään (0,5 prosenttia palkasta). Tampereen kaupungin kassan työnantajajäsenenä maksama kannatusmaksu nousee erikoislääkäripalkkion maksamisen vaatimalla osuudella. Näin erikoislääkäripalkkio on edelleen periaatteessa työnantajan maksama etuus. Kannatusmaksun riittävyys etuuden kustannuksiin tarkistetaan kahden vuoden välein, ensimmäisen kerran vuoden 2011 tilinpäätöshetkellä. Tilinpäätöksen tietojen pohjalta sovitaan kannatusmaksuprosentti, joka tulee voimaan seuraavan vuoden alusta. Lisätietoja löytyy Loorasta Sairauskassan sivuilta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Sairauskassa Arvonlisäverot muuttuvat kesällä Arvonlisäverokannat muuttuvat alkaen lakimuutoksen seurauksena. Kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä lukuun ottamatta ravintola- ja ateriapalvelujen arvonlisäverokantaa, joka laskee13 prosenttiin. Jatkossa siis elintarvikkeilla ja ateriapalveluilla on sama verokanta. Yleinen arvonlisäkanta nousee 22 prosentista 23 prosenttiin. Uusia ja vanhoja arvonlisäverokantoja on hetken aikaa käytössä samanaikaisesti. Koska muutos ajoittuu heinäkuun alkuun, yksiköissä on varauduttava hyvissä ajoin sisäiseen tiedottamiseen ja toimintaohjeiden päivittämiseen. Verohallinnon ohjeessa verokantojen voimaantulosäännöksiä selvennetään käytännön esimerkein. Looraintranetistä löytyvään ohjeeseen kannattaa tutustua yksiköissä. SAP-toiminnanohjausjärjestelmään tullaan perustamaan uudet arvonlisäverokoodit, joita käytetään voimassaolosäännösten mukaisesti. Verokooditkin löytyvät jo Loorasta. Kesäkuun laskutus ja laskutustoimeksiannot Laskutus ajanjaksolta on oltava tehtynä kesäkuun viimeisenä kirjauspäivänä Laskutustoimeksiannot ajanjaksolta on lähetettävä taloushallinnon palvelukeskukseen Kipalaan kello 15 mennessä. SAP-toiminnanohjausjärjestelmässä ei voi laskuttaa , koska tehdään nimikerekisterin arvonlisäverokoodien päivitys. Kaikki laskutusroolit suljetaan SAPissa kyseiseksi ajaksi. Ohjeita Loorasta Etusivu>Talous ja hankinnat>alvkantojen muutos Sairauslomatodistus työnantajalle viikon kuluessa Uuden virka- ja työehtosopimuksen määräyksen mukaan ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton, mikäli lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle 7 päivän kuluessa lääkäritodistuksen allekirjoituspäivästä. Mikäli viipyminen aiheutuu hyväksyttävästä syystä, henkilö ei menetä sairausajan palkkaa. Hyväksyttävä syy voi olla se, että henkilö ei sairautensa vuoksi kykene toimittamaan lääkärintodistusta viipymättä. Esimerkiksi tajuttomuus katsotaan hyväksyttäväksi syyksi. 6 VILKKU 4 / 2010

7 Entisten työkavereiden seurassa on hauskaa eläkkeelläkin TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Hyvä ja tiivis työyhteisö kantaa vielä eläkkeelläkin, ja entisiä työkavereita voi taas tavata uudessa elämänvaiheessa. Peläke-porukassa ei enää jutella työasioista, vaan puheenaiheena ovat peläkeläisten lapsenlapset ja muut ajankohtaiset kuulumiset. Peläkeläisten eli perheneuvolan eläkeläisten perustava kokous pidettiin Sokoksen kahviossa, jossa mukana olivat Aila Hemminki, Mirja Sampila ja Thor Bredenberg. Siitä lähtien peläkeläiset ovat saaneet pikku hiljaa lisää jäseniä joukkoonsa uusista eläkeläisistä. Peläkeläiset kokoontuvat joka kuukausi Viola-kodin kabinetissa. Joukkoon kuuluu perheneuvolan eläkeläisiä eri ammattiryhmistä. Jäsenten ammatteja ovat olleet muiden muassa toimistosihteeri, lastenpsykiatri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Liisa Paananen pitää kirjaa vapaamuotoisista tapaamisesta. Hän on kirjannut ylös myös peläkeläisten kaikkien lastenlasten ja lastenlastenlasten syntymät. Vuonna 1986 eläkkeelle jäänyt Aila Hemminki on virkaiältään vanhin peläkeläinen. Aila Hemminki on myös uranuurtaja, sillä hän aloitti työt vuonna 1947 ensimmäisenä sosiaalihuoltajana kasvatusneuvolassa Tampereella. Eläkkeelle jääminenkin myöhästyi epähuomiossa Ailalta vuoden verran. Kasvatusneuvola muuttui perheneuvolaksi vuonna 1988, ja neuvola on toiminut useissa paikoissa eri puolilla Tamperetta. Neuvolalla on ollut aikoinaan oma johtokuntakin. Nykyään perheneuvola sijaitsee sotetalossa Koulukadulla. Aila Hemminki muistaa kasvatusneuvolan ensimmäisen muuton Kortelahdenkatu 13:sta Mariankatu 10:een. Muutto tehtiin hevoskärryillä, ja tavarat oli lastattu pärekoreihin, hän kertoo nauraen. Vuonna 1990 eläkkeelle jäänyt Anna-Mari Autero muistelee lämmöllä johtaja Kaija Mandelinin aikaa neuvolassa 1970-luvulla. Silloin aloimme toteuttaa uusia työmuotoja, jotka virkistivät meitä suunnattomasti. Työntekoon tuli ennalta ehkäisevä ja perhekeskeinen ote. Nautin työstäni lasten parissa, hän kertoo. Monet nykyiset uudistukset tuntuvat peläkeläisistä jo ennen koetuilta. Esimerkiksi hyvinvointineuvolatoiminta on tuttua jo 1970-luvulta. Silloin alettiin käydä konsultoimassa lastenneuvoloissa ja kouluissa. Uusin peläkeläinen Pirkko- Liisa Kouhi kertoo, että Hervannan perheneuvolassa tehtiin paljon yhteistyötä paikallisten tahojen kuten päiväkotien kanssa. Peläkeläisille tuntuu olevan yhteistä mieluisat muistot työvuosista, vaikka he eivät niitä ikävöikään. He myös seuraavat aktiivisesti Tampereen kaupungin nykyisiä toimia, esimerkiksi Aamulehdessä juuri esitelty Tipotielle rakennettava sosiaali- ja terveysasema oli pantu merkille. Peläkeläiset ovat myös huolissaan siitä, että organisaatioita myllerretään ja hajotetaan liian usein. Sillä tavalla ei pääse muodostumaan tiivistä, innokasta ja yhteistyökykyistä ammattilaisyhteisöä, jota tarvitaan perheitä auttamaan. Työyhteisön olisi säilyttävä moniammatillisena ja riittävän isona. Moninaisuus on sen voima ja rikkaus. Myös riittävään työnohjaukseen olisi satsattava, Eija Virta huomauttaa. Peläkeläisten joukko karttuu tulevaisuudessakin, sillä viimeksi eläkkeelle jäänyt kutsuu seuraavan eläkkeelle lähtijän mukaan. Tapaamisissa riittää juttua ja naurua. Kahvittelun merkeissä on mukava tavata entisiä työkavereita. ARI JÄRVELÄ Peläkeläiset kokoontuvat kahvittelemaan ja rupattelemaan Viola-kodin kabinettiin. Pöydän ääressä ovat Airi Renvall (vas.), Pirkko-Liisa Kouhi, Anja Harju, Sinikka Kautiala, Anna-Mari Autero, Mirja Sampila, Seija Pettersson, Liisa Paananen, Aila Hemminki ja Eija Virta. Kuvasta puuttuvat Liisa Suhonen ja Eila Punnala sekä miespuoliset peläkeläiset Thor Bredenberg ja Matti Solala. VILKKU 4 /

8 Oppilaiden lempikirja on Kalevala. Yasemin Polat, Pirjo Pakkanen ja Aida Bahramnoori lukevat sitä salaa, koska luokanopettaja Matti Itänen on kieltänyt lukemasta Kalevalaa tunnilla :D. Kielellä yhteiskuntaan käsiksi TEKSTI MINNA OLLIKAINEN KUVAT SUSANNA LYLY 8 VILKKU 4 / 2010

9 Suomen kieli on aika haastavaa, pohtii kahdeksasluokkalainen Ramadan Gashi. Rehtori Sami Nykänen tuli 2A-luokkaan katsomaan s2 oppilaiden esityksiä. Miksi taivutetaan suuri: suurella, mutta tuuri: tuurilla? Mitä tarkoittaa olla masentunut ja mitä olla ahdistunut? Oppilaat jaksavat yllättää kysymyksillään Suomi toisena kielenä eli S2-opettaja Pirjo Pakkasen viikosta toiseen. Vastaaminen on opettajallekin joskus vaikeaa, mutta Pakkanen on hyvillään oppilaidensa aktiivisuudesta. Olen ihan innoissani, jos oppilas kysyy jotakin. Sehän on paras oppimistilanne, kun itselle on herännyt joku kysymys. Pirjo Pakkanen opettaa suomea maahanmuuttajille Takahuhdin, Ristinarkun ja Sammon kouluissa. Suomen kielen opiskelu toisena kielenä muistuttaa minkä tahansa vieraan kielen opiskelua, paitsi että oppilaat ovat suomenkielisessä ympäristössä myös oppituntien ulko puolella. Suomen kielen opettelu ei silti ole kovin helppoa, sillä tahti on hurja. Periaatteessa uuden kielen opiskelun alkuvaiheessa lasten pitäisi oppia uutta sanaa päivässä, kertoo Takahuhdin koulun rehtori Sami Nykänen. Rehtorina hän on mukana Opetushallituksen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -hankkeessa. Sen tehtävänä on parantaa koko kouluyhteisön valmiuksia oppia ja opettaa monikulttuurisessa oppimisympäristössä. Kaverit, koti ja kulttuuri Ennen lähikouluun pääsemistä maahanmuuttajaoppilas käy valmistavan luokan, jossa opetellaan lähinnä suomen kieltä. Kun kielitaito on riittävä, hän siirtyy lähikouluun, jossa käydään tavallisten oppiaineiden ohella S2-tunneilla. Maahanmuuttajaoppilaista pyritään kasvattamaan kaksikielisiä ja kaksikulttuurisia. Tampereella opetetaan montaa eri kotikieltä. Pirjo Pakkasen oppilailla on yhteensä 12 eri äidinkieltä. Mitä paremmin oppilas oppii ymmärtämään omaa äidinkieltään, sitä paremmin hän pystyy oppimaan toista kieltä, Pirjo Pakkanen muistuttaa. Sami Nykänen pitää tärkeänä myös sitä, että suomea käytetään arjessa. Kun oppilas saa suomenkielisiä kavereita, kielitaito kehittyy. Kielen avulla yhteiskuntaan voi sitten päästä kiinni ja käsiksi. Koulumenestykseen vaikuttaa myös kulttuuri ja oppilaan aiempi kokemus koulunkäynnistä. Merkitystä on myös sillä, millainen arvo omassa perheessä annetaan koulunkäynnille, Nykänen kertoo. Mitä nuorempana suomen kielen opiskelun aloittaa, sitä helpommin sen oppii. Ja kun suomea osaa käyttää, sujuu muukin opiskelu suomeksi. Pirjo Pakkasella on oppilaita sekä yläettä alakoulusta, joten hän saa näkökulmaa koko peruskoulupolkuun. Isojen kanssa keskustellaan mielenkiintoisista asioista, kuten vaikeista kielen rakenteista ja abstrakteista sanastoista. Toisaalta pienten luo on aina mukava palata, kun he ovat niin aitoja, Pakkanen iloitsee. Huumorin avulla jaksaa pitkälle Pirjo Pakkasella on luonteva ja lämmin suhde oppilaisiinsa. Lisäksi hän tekee tiivistä yhteistyötä niin luokanopettajien kuin vanhempienkin kanssa. Pakkanen pitää työstään juuri siksi, että pienen oppilasryhmän oppii tuntemaan hyvin. Hän pyrkii joka tunti kysymään oppilailtaan, mitä heille kuuluu. Myös pieni hassuttelu on helpompaa pienessä porukassa. Meidän huumorimme on sellaista ohimennen tapahtuvaa tilannehuumoria. Meille hyvä tunnelma on välittömyyttä ja tärkeilemättömyyttä, Pakkanen kertoo. Ryhmän kannustava henki on varmasti yksi syy siihen, että oppilaat tekevät kovasti töitä suomen kielen oppimisen eteen. Kotiläksyjä tulee ja kokeita pidetään, kuten missä tahansa kouluaineessa. Pirjo Pakkanen opettaa suomea muun muassa erilaisten tehtävien ja pelien avulla. Hän käyttää opetuksessaan jonkin verran myös muiden oppiaineiden materiaaleja, sillä niissä on paljon vaikeaa suomenkielistä termistöä. Yhtenä tehtävänään Pakkasen oppilaat kirjoittivat tämän jutun kuvatekstit. VILKKU 4 /

10 Heimo on lajinsa viimeisiä Heimo Laurila sanoo, että työpaikan kipakka ja reilu huumori on auttanut työssä jaksamisessa. Siitä on viitisenkymmentä vuotta, kun Heimo Laurila ajoi kaupungin polkupyörällä Frenckellistä putkilankakerä kaulassa kohti työmaata. Välillä asennuskohteisiin kuljettiin kaupungin sinisillä busseilla. Tammikuussa 1960 kaupungin töihin palkatun sähköasentajan kulkuneuvo ja työkalut ovat sittemmin käyneet nykyaikaisemmiksi. Kesäkuussa Laurila jättää hyvästit kaupungin töille ja ryhtyy iloisen huolettomaksi eläkeläiseksi. Vähän haikeaa on. Mukavia ihmisiä tulee ikävä. Meillä on ollut hyvä henki. Asiat sanotaan suoraan ja huumorilla, kertoo Heimo työkavereitten kuittailun tahdittamana. Heimo Laurila oli 16-vuotias, kun hän valmistui Tampereen ammattikoulusta Pyynikiltä sähköasentajaksi. Työpaikka löytyi kaupungin rakennuspuolella työskennelleen isän avustamana. Kuusilapsinen perheen isä ei ehtinyt nähdä poikaansa kaupungin töissä, sillä hän kuoli ennen kuin Heimo ryhtyi Tampereen virkaan. Varma työpaikka tuli tarpeeseen, sillä Heimon piti ottaa vastuuta myös perheen elannosta. Siihen aikaan kaikki sähköasentajiksi valmistuneet työllistyivät. Kaupunkia pidettiin hyvänä työnantajana. Esimerkiksi kesälomat olivat pitempiä kuin yksityisellä puolella. ARI JÄRVELÄ Laurilan palkkaamiseen liittyi ongelma, joka huomattiin vasta runsas vuosi työsuhteen alkamisen jälkeen. Hän oli alaikäinen, jolla ei olisi saanut teettää täysiä päiviä. Molempien osapuolten yhteisestä päätöksestä asiasta päätettiin vaieta, kun Heimokin oli lähestymässä 18 vuoden ikää. Sähkömies ei ole talonmies Heimo Laurila on pysynyt uskollisena Tampereen kaupungille yhtä lyhyttä episodia lukuun ottamatta. Hän siirtyi talonmieheksi Reumaliiton keskukseen Pikonlinnaan, mutta palasi nopeasti takaisin. Yksityisellä puolella olisin varmasti tienannut enemmän kuin kaupungilla. Silti ei kaduta yhtään. Kaupungilla on ollut vapaa työ. Kukaan ei kyttää. Riittää, että hoitaa hommansa. Laurilan opastajana toimi alkuvuosina legendaarinen Toivosen Viska, joka piti nuoren miehen välillä kovallakin äänellä oikealla polulla muun muassa Frenckellin työmaalla. Pitkän uran varrelta muistuu mieleen monia muitakin kohteita Tampereen jäähallista ja Hervannan uimahalliin. Jäähallin kattoon hän on vaihtanut lamput moneen kertaan. Harvinaisen pitkän uran kaupungilla tehnyt sähköasentaja on nähnyt myös työvälineiden kehittymisen. Yksinkertaisen reiän tekeminen seinään vei vanhoilla laitteilla moninkertaisen ajan nykyvälineisiin verrattuna. Laurilan mielestä kaikki kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, tietokoneitten myötä myös paperityöt ja byrokratia ovat lisääntyneet. Ennen kun tarvitsin työpisteessä timpurin apua, soitin tutulle miehelle. Nyt se ei enää ole mahdollista. Vähän ihmetyttää, sillä periaatteessa olemme kaikki samalla rahapussilla. Nyttemmin myös työn sisällöt ovat muuttuneet. Kaupunki ei ole tehnyt uudisrakennusten sähkötöitä omana työnään sitten 1980-luvun. Viime vuosina Laurila on työskennellyt lähinnä kulun valvontaan liittyvän tekniikan ja atk-laitteiden huoltotöissä. Suhtautuminen työntekoon on vakavoinut 50 vuodessa niin hyvässä kuin pahassa. Laurila muistaa vanhoilta työmaailtaan muurarin ja hänen repsikkansa, jotka söivät päivä toisensa jälkeen appelsiinin kuoria. Syy tähän erikoiseen tapaan kävi pian selväksi. Appelsiinin kuori peitti viinan hajun. Kaksikolla oli tapana naukkailla alkoholia pitkin päivää. Silti työ sujui. Tanssilavat kutsuvat Turha luulla, että Heimosta tulee eläkeläisenä passiivinen sohvaperuna. Yli 300 SM-sarjaottelua viheltänyt, nyt jo kentät jättänyt lentopalloerotuomari tunnetaan työporukassa tanssila- 10 VILKKU 4 / 2010

11 vojen suurkuluttajana. Talvisin kun lavat ovat kiinni, Laurila käy partnerinsa kanssa myös tanssiravintoloissa. Harrastus vie kolme neljä iltaa viikossa. Tanssi käy kuntoilusta. Lavoilla on hyvä tunnelma. Neljän kaupunginjohtajan Erkki Napoleon Lindforsin, Pekka Paavolan, Jarmo Rantasen ja Timo P. Niemisen alaisena työskennelleellä on nelikossa oma suosikkinsa, vaikka kaikki saavat tunnustusta. Napoleon oli jämpti päällikkö, jonka aikana kaupunki kehittyi paljon. Rantasen kanssa opittiin tuntemaan lentopalloympyröissä. Heimo Laurilan 50 vuotta Tampereen kaupungin palveluksessa on harvinaisuus, joka on huomattu myös hallinnossa. Nykyinen pormestari Timo P. Nieminen järjesti toukokuun alussa Raatihuoneella tilaisuuden, jossa Laurila ja hänen vähän aikaisemmin viisikymppiskerhoon ja eläkkeelle ennättänyt työkaverinsa Veli Salovaara palkittiin. Heimolle luovutettiin Tampereen vanha viiri, jonka järjestysnumero on kuusi. Ensimmäisen sai Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge. Nieminen puhui kivasti. Me alamme olla Velin kanssa viimeisiä kaupungin työntekijöitä, jotka ehtivät viisikymppisten kerhoon. Näin pitkiä työuria ei enää synny. Kirjasto uusii verkkopalvelujaan elokuussa Tampereen kaupunginkirjasto uudistaa verkkosivustonsa. Uudet kotisivut julkaistaan 4. elokuuta. Nykyiset kotisivut ovat palvelleet niin kauan, että on aika tarjota kirjaston asiakkaiden käyttöön nykypäivän nettisivusto, sanoo verkkouudistuksen projektipäällikkö Leila Virta. Uudet sivut on suunniteltu käyttäjää ajatellen. Rakenne on yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi, ja kirjaston monet palvelut löytyvät nyt helpommin. Käyttäjät voivat tilata vaikkapa tietoja kirjaston tapahtumista RSS-syötteenä. Sivujen ulkoasu on suunniteltu kirjaston uuden visuaalisen ilmeen mukaiseksi. Ilmeen ydin on kirjaston tunnuskuvio kirjainplaneetta. Uutta on luvassa enemmänkin: pirkanmaalaisten kirjastojen yhteinen PIKI-verkkokirjasto uudistetaan. Tampereen kau pun ginkirjaston kotisivujen rinnalla 4.8. julkaistaan uuden PIKI-verkkokirjaston testiversio. Tuttujen perustoimintojen kuten aineiston haun ja varausten lisäksi kirjastojen käyttäjät voivat esimerkiksi antaa kirjoille tai levyille pisteitä ja kirjoittaa niistä omia arvioitaan. Vuoden lopulla kirjastojen yhteinen aineistotietokanta siirretään uuteen järjestelmään ja nykyinen PIKI-verkkokirjasto jää historiaan. Uusi verkkokirjasto julkaistaan kokonaisuudessaan Lainan päivänä Kaupunginkirjaston verkkosivut ovat Tampereen kaupungin suosituimpia sivustoja. Jatkossa uusilta kotisivuilta löytyvät faktat, ja kirjastoaineiston sisältö kokonaisuudessaan tarjotaan PIKI-verkkokirjastossa. Osa nykyisten kirjaston kotisivujen sisällöstä, kuten lasten ja nuorten osaston sekä musiikkiosaston teemasivut, erilaiset hakemistot ja valikoimaluettelot, siirtyvät helmikuuhun mennessä uuden verkkokirjaston puolelle kaikkien pirkanmaalaisten kirjastojen asiakkaiden käyttöön. ARI JÄRVELÄ Lastenhoitaja Sari Seppälä ja lapset uskaltautuvat silittämään puuboakäärmettä. Linnainmaan päiväkodissa vieraili käärmeitä Linnainmaan päiväkodin lapset saivat käydä jo toistamiseen ihailemassa oikeita käärmeitä ja Tarantula-hämähäkkiä. Tänä keväänä päiväkodin henkilökunta rakensi lapsille yllätykseksi juhlasaliin hienon viidakon, joka vilisi erilaisia villejä pehmoeläimiä. Päiväkodin johtaja Tommi Järventausta ja käärmeiden sekä hämähäkin omistaja Christian Moisander pitelivät Amazonin puuboakäärmeitä tottuneesti, ja lapset saivat halutessaan silittääkin niitä. Maailman suurin hämähäkki, ärhäkkä Tarantula pysytteli omassa pleksilaatikossaan. Nimensä mukaisesti puuboa elää puissa ja on myrkytön kuristajakäärme, joka ei kasva kovin suureksi. Ärtyneenä se saattaa puraista hieman. Öisin saalistavat puuboat pystyvät muodostamaan infrapunakuvan pimeässä saalistaan, selitti Christian Moisander. Käärmeet ja hämähäkki olivat päiväkodissa näytillä päivän ajan päiväkodin omille lapsille, joita on 160. VILKKU 4 /

12 Filippiiniläisiä sairaanhoitajia Hatanpäälle Viisi filippiiniläistä sairaanhoitajaa aloitti huhtikuussa työt Hatanpään kantasairaalassa kirurgian, ortopedian ja sisätautien vuodeosastoilla. He ovat opiskelleet suomea kokopäiväisesti yhdeksän kuukauden ajan ja läpäisseet suomenkielisen AMK-valintakokeen ennen saapumistaan Hatanpäälle. Työkielenään he käyttävät suomea. Tulijoilla on vankka työkokemus, ja he ovat myös työskennelleet ulkomailla. Filippiineillä on paljon halukkaita hoitajia pestautumaan ulkomaille, sillä työttömiä sairaanhoitajia on maassa Sairaanhoitajat on palkattu 2,5 vuoden määräaikaiseen palvelussuhteeseen. He kuuluvat 25 sairaanhoitajasta koostuvaan pilottiryhmään, jolla haetaan kokemusta ja toimintatapaa kansainväliseen sairaanhoitajarekrytointiin. Muut pilottiin osallistuvat filippiiniläiset sijoittuvat Helsinkiin HYKS:iin. Hoitajia tarvitaan ARI JÄRVELÄ Sairaanhoitaja Ellie Pablo on työskennellyt aiemmin muun muassa Saudi-Arabiassa. Ellien mentori on sairaanhoitaja Heli Hyllinen. erityisesti vuorotyöhön väestön ikääntyessä ja eläköityessä. Yhteistyöhankkeella haetaan yhtä ratkaisua tulevaisuuden terveydenhuollon heikkenevään työvoimatilanteeseen. Suomalaiset erikoissairaanhoidon ammattilaiset yhdessä henkilöstöpalveluyritys Opteamin ja Laurean AMK:n kanssa ovat valinneet ja kouluttaneet sairaanhoitajat Filippiineillä. Suomen kielen lisäksi heidät on tutustutettu Suomen terveydenhuoltojärjestelmään, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Suomessa hoitajat päivittävät sairaanhoitajan tutkinnon suomalaiseksi AMK-tutkinnoksi Laurean ammattikorkeakoulussa. Opiskelu tapahtuu vapaa-ajalla. Filippiiniläiset hoitajat eivät heti Hatanpäälle tultuaan tee pätevöityneen sairaanhoitajan töitä eivätkä he myöskään vastaa lääkehuollosta. Filippiiniläiset hoitajat ovat saman työlainsäädännön piirissä kuin suomalaiset ja heille maksetaan työehtosopimuksen mukaista samaa palkkaa kuin suomalaisille sairaanhoitajille. Jokaiselle filippiiniläishoitajalle on nimetty kantasairaalassa kaksi omaa mentoria sopeutumisen helpottamiseksi. Vuodeosastohoidon päällikön Paula Hakalan mukaan sairaanhoitajien perehtyminen uuteen työhön on lähtenyt hyvin käyntiin tiiviin opiskelun tuoksinassa. Alussa tulijoilla on enemmän opiskelupäiviä. Heiltä vaaditaan todella paljon, kun on sopeuduttava uuteen työhön, maahan, kulttuuriin ja kieleen. Henkilöstö on ottanut tulokkaat hyvin vastaan, Paula Hakala kertoo. Kunta10 -työhyvinvointitutkimus syksyllä Kunta10-tutkimus käynnistyy taas syyskuun alussa. Kysymyslomakkeet lähetetään henkilöstölle pääsääntöisesti sähköisesti. Jos työntekijän sähköpostiosoite ei ole tiedossa, lomake lähetetään hänelle sisäisellä postilla. Kunta10 tutkii työelämän ja terveyden välisiä yhteyksisiä. Tuloksia käytetään henkilöstön työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Työterveyslaitos tutkii kymmenen eri kaupungin henkilöstön työelämän laatua. Se keräsi vastaavaa tutkimustietoa viimeksi vuonna Kunta10 tutkimus on jatkunut jo vuodesta Kunta10 tutkimuksessa saadaan kattavasti tietoa esimerkiksi työn ja työajan hallinnasta, työilmapiiristä, kehityskeskusteluista ja johtamiseen liittyvistä haasteista. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat tärkeää tietoa kaikille työyhteisöille oman työhyvinvoinnin kehittämisessä, korostaa henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Tutkimustiedoista saadaan kuntiin yhteenvedot ja tulokset toimialoittain tammikuussa 2011 ja yksiköittäin pari kuukautta myöhemmin. Vastauksia käsitellään ja raportoidaan niin yleisellä tasolla, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa, Koski toteaa. Täytetyt tutkimuslomakkeet lähetetään Työterveyslaitokselle sähköisesti tai vastauskuoressa. Vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti Työterveyslaitoksella, eikä työnantaja saa tietoonsa yksittäisen henkilön vastauksia. Kunta10 on Suomen suurin kunta-alan henkilöstön hyvinvointia selvittelevä tutkimus, joka on myös kansainvälisesti alallaan suurimpia. Lisätietoja ja ajankohtaista asiaa Kunta10 -tutkimuksesta Loorasta: tai Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Kunta10 -tutkimus 12 VILKKU 4 / 2010

13 ARI JÄRVELÄ KATUYMPÄRISTÖN AMMATTILAISET Liikennesuunnittelijan työn tulos kiinnostaa kaikkia TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Suunnitteluinsinööri Mira Sirén on heti aamutuimaan käväissyt laskemassa automääriä Lempääläntiellä Viinikan liittymän tienoolla. Liikennesuunnittelija tekee jokaista suunnittelukohdetta varten ainakin yhden maastokäynnin, tarvittaessa useammankin. Enimmän aikaa työstään hän on kuitenkin tietokoneen ääressä toimistossa. Mira Sirénin työhuone sijaitsee Frenckellissä Satakunnankadun puoleisessa siivessä, ja ikkunasta on näkymä vilkasliikenteisen kadun suuntaan. Tämä huone sopii hyvin liikennesuunnittelijan työhuoneeksi, Mira Sirén naurahtaa. Mira Sirén aloitti työt kaupungilla suunnittelupalveluissa neljä vuotta sitten, ja ensimmäisenä työnä oli Nurmi-Sorilan osayleiskaavan liikennesuunnittelu. Se on ollut päätyöni, ja siinä vierähti kolme vuotta. Teen edelleenkin pääasiassa kaa voi tukseen liittyvää liikennesuunnittelua, ja tulevia töitäni saattavat olla Ojalan ja Iidesjär ven osayleiskaavojen liikennesuunnittelu, hän kertoo. Kaavatyössä aloitetaan Mira Sirénin mukaan aina kaava-alueen nykytilanteen selvittelystä. Tulevien asukasmäärien perusteella arvioidaan sitten liikennemääriä ja melua sekä hahmotellaan katulinjauksia. Kaavatyössä joudutaan myös taiteilemaan luontoarvojen kanssa. Nurmi-Sorilassa oli huomioitava liito-oravat, lepakot ja tummaverkkoperhoset ja samalla luotava riittävän ehyttä yhdyskuntarakennetta. Mira Sirénin työn tulokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä, kun kaavoituksen jälkeen päästään rakentamaan aluetta. Saan tehdä töitä kyllä aika monipuolisesti, ja välillä on pienempiä hommia kuten suojatiesaarekkeiden suunnittelua. Teen myös liikenteeseen liittyviä esiselvitystöitä. Talvella kuvasin kaikki talvipysäköintiä rajoittavat liikennemerkit. Tasapainoilua eri näkemysten kanssa Liikennesuunnittelija saa kohdata myös asukkaita kaavatyötä koskevissa asukasilloissa ja osallisryhmissä. Tässä pitää paikkansa vanha sanonta, että kun kumartaa yhdelle, pyllistää toiselle. Jokaisella ihmisellä on omat yksilölliset mielipiteensä. Yhden mielestä kevyen liikenteen vesistösilta pilaa maiseman, kun se toisesta helpottaisi työmatkaa. Meidän suunnittelijoiden täytyy tietysti huomioida kaikki näkökohdat. Antoisimmat hetket työssä koen asukkaiden parissa, kun asukkaat ymmärtävät viestini, vaikka olisivatkin eri mieltä, Mira Sirén toteaa. Kaikilla ihmisillä on vahva mielipide liikenteestä. Kun joku kuulee Miran olevan kaupungin liikennesuunnittelija, kertoo hän oitis, mitä kohtaa kaupungissa pitäisi parantaa. Suunnitteluinsinööri Mira Sirén tutustuu suunnittelukohteisiin myös maastossa. Digikamera on hyvä apuväline. Joskus toivoisin ryhtyneeni ydinfyysikoksi, sitä työtä varmaan harva osaisi kommentoida. Ammatinvalinta liikennesuunnittelijaksi loksahti paikalleen opiskeluaikana Tampereen teknillisessä yliopistossa. Menin lukemaan rakennustekniikkaa, mut ta huomasin, ettei se talojen lujuuksien laske minen ollutkaan minun juttuni. Innostuin liikenne- ja kuljetustekniikkasta opastavalla kurssilla, ja tällä tiellä ollaan. Haaveilin pikku tytöstä lähtien arkkitehdin urasta, ja piirrän edelleen unelmieni omakotitaloa. Joka vuosi osallistun kaupungin tonttiarvontaan, joten saan vapaaaikanani toteuttaa sitä haavetta. Uima-altaat ovat jo jääneet piirustuksista pois, Mira Sirén nauraa. Porista kotoisin oleva Mira ei aikonut jäädä sisämaahan Tampereelle, sillä hän rakastaa merta ja purjehdusta. Purjehdusta harrastava aviomies löytyi kuitenkin Tampereelta, joka on nyt kotipaikka. Purjehduksen lisäksi liikunnallinen nainen harrastaa laskettelua, sählyä, hiihtoa, pilatesta ja työmatkapyöräilyä. Uusi vene tuli juuri purjehdittua Saksasta Suomeen. VILKKU 4 /

14 ARKISTON AARTEITA Eläintarhan hoitaja Tampereen eläintarha perustettiin lähes vahingossa kaupungin saatua lahjaksi kaksi leijonanpentua puolalaiselta ystävyyskaupungiltaan Lodzilta. Tuolloin oli vuosi Oli perustettava eläintarha! Tällainen laitos avasi ovensa yleisölle vuonna 1964 entisissä kaupungin teurastamon tiloissa nykyi sen Tampere-talon paikalla. Avajaisvuonna eläinlajeja oli 24. Leo Weckman valittiin johtamaan eläintarhaprojektia. Apunaan hänellä oli kahdeksan Eläintarhan hoitaja Leo Weckman tarjoaa iltapalaa simpansseille Mäckylle, Bennylle ja Chitalle luvulla. eläintenhoitajaa, lintujenhoitaja, lipunmyyjät sekä vartijat. Heillä kenelläkään ei ollut minkäänlaista kokemusta luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Asiatuntijoiden avulla tämä henkilöstö suoriutui 10-vuotisesta taipaleestaan leijonien, aavikkokettujen, leopardien, oselottien, simpanssien, paviaanien, karhujen ja aasien parissa. Vuonna 1972 eläintarhan toiminta lopetettiin lähinnä eläinsuojelullisista syistä. Tarha oli liian ahdas eikä halua laajentamiselle ollut. Henkilökunta sai työtä kaupungin muista toimipisteistä. Ruokapalkalla kaupungilla töissä olleet eläimet siirrettiin ulkomaille, Ähtärin eläinpuistoon, lasten eläintarhaan, ja osa jouduttiin lopettamaan. Eläinaiheinen valokuvanäyttely Amurin Helmessä Kahvila Amurin Helmessä on esillä eläinaiheisia valokuvia Vapriikin kuva-arkiston kokoelmista saakka. Näyttelyn kuvat ovat nykyisen Tampereen alueelta. Valokuvanäyttelyn kuvista varhaisin on 1890-luvulta oleva Lehmä laiduntamassa Pyynikillä. Kaupunkilaisten lehmiä kuljetettiin kotinavettaan vaikkapa Kauppakatua pitkin. Hevonen oli pitkään osa kaupunkilaista elämänmenoa vetojuhtana kaduilla ja rakennustöissä. Kotieläimet, hyötyeläimet ja lemmikit saavat sijansa näyttelyssä. Eläinten Tampereeseen kuuluvat Sorsapuisto, Tampereen eläintarha, Särkänniemen akvaario sekä delfinaario. Satunnaisia vierailijoita olivat muiden muassa sirkuseläimet. Kissat ja koirat ovat kuvissa näkyvillä. Kahvila Amurin Helmi sijaitsee Amurin työläismuseokorttelissa osoitteessa Satakunnankatu 49. Kuva-arkisto kaipaa eläinkuvia Eläimet ja kaupunki on aihe, jota kuva-arkisto haluaa kartuttaa kokoelmiinsa. Lähinnä arkisto kaipaa kuvia kaupungin luonnonvaraisista eläimistöstä keskustan, esikaupunkien tai lähiöiden alueilta. Toki otetaan vastaan kuvia myös erilaisista lemmikkieläimistä. Näyttelyn yhteydessä on avattu Tampereen museoiden Solmu-palveluun oma solmu eläinaiheelle internetsivulla Yhteistyössä on mukana Tampereen luonnontieteellinen museo. Solmuun voi kertoa tarinoitaan, laittaa esille kuviaan ja myös lahjoittaa otoksiaan Vapriikin kuva-arkistolle. TARMO TOUHUNEN 14 VILKKU 4 / 2010

15 Tampere Golf 2010 elokuussa Nokialla Kaupungin henkilöstö kokoontuu yhteiseen golftapahtumaansa taas elokuussa. Kilpailu järjestetään keskiviikkona Nokialla. Kilpailu alkaa kello 14 yhteislähtönä. Tampere Golf -nimeä kantaa myös henkilökohtaisen kilpailun kiertopalkinto, josta kilpaillaan pistebogeyna tasoituksin. Kolmihenkisin joukkuein pelattavan toimialojen välisen joukkuekilpailun kiertopalkintona on Jarmon Kilpi. Viimevuotisen joukkuekilpailun voittoa puolustaa Konsernihallinto, henkilökohtaisen kisan voitti Sami Uusitalo. Tampere Golf 2010:een on ilmoittauduttava mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa tampere.fi/ali/golf/index.htm, jossa on myös tarkemmat tiedot ja ohjeet kilpailusta, sen säännöistä ja historiasta. Kilpailuun aiemmin osallistuneet saavat tiedon myös sähköpostilla. Lisätietoja Tampere Golfista antavat kilpailutoimikunnan jäsenet: Kari Hakari, , Lasse Loponen , Hopealinjan laivaristeilylle alennushintaan Suomen Hopealinja tarjoaa taas alennuksia kaupungin henkilöstölle kesäisistä laivamatkoista. Alennus on 25 prosenttia reittiliikenteen laivamatkoista välillä Tampere-Hämeenlinna ja 15 prosenttia Oy Runoilijantien reittiliikenteen laivamatkoista välillä Tampere-Virrat. Tampereella risteilee tänä kesänä myös ravintola Laiva. Lisätietoja ja KIITOKSIA Kiitokset muistamisesta siirtyessämme eläkkeelle Reijo Luoma ja Timo Leimu Ratti kääntyi uuteen aikaan. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle. Matti Järvelä Oikaisu Viime lehdessä olleessa kehittäjäpalkintojutussa oli nimivirhe. Yksi Ikälinja-liittymästä palkituista oli Reetta Aukee. VILKKU 4 /

16 ARI JÄRVELÄ Kasiluokkalaiset tunnistivat Tampereen Tekijöitä TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Susa (oik.) tunnisti Tampereen Tekijöitä. Janne Hahkolle (vas.), Sanna-Maria Röörille, Tuire Ruuskalle ja Abdulkadir Hashille löytyi pienen pohdinnan jälkeen oikeat nimikkeet. Tilaisuuden juonsi sanavalmis stand up koomikko Fredi Lilius. Annetaan oikein raikuvat aplodit Tampereen kaupungille, ehdotti juontaja Fredi Lilius Sampolan juhlasaliin kokoontuneille nuorille huhtikuussa järjestetyssä Tuntemattomat Tekijät -tilaisuudessa. Neljään samanlaiseen tilaisuuteen oli kutsuttu kaikki Tampereen kasiluokkalaiset ottamaan selkoa, josko kaupungille kannattaisi pyrkiä joskus töihin tai ainakin kesätöihin. Juontaja Fredi Lilius selviytyi loistavasti urakastaan nuoriso yleisön innostajana ja aisoissa pitäjänä. Kilpailujen lomassa kuultiin rockyhtye White Flamen svengaavaa musisointia. Apulaispormestari ja itsekin opettaja Kristiina Järvelä totesi avauspuheenvuorossaan kasiluokkalaisten olevan tulevia Tampereen tekijöitä ja parasta porukkaa. Ilman loistavia työntekijöitä meillä ei olisi palveluja, ja Tampere tarvitsee jatkossakin hyviä työntekijöitä. Teihin meidän pitää luottaa, hän sanoi kasiluokkalaisille. Tuntemattomat työntekijät -kilpailuun kutsuttiin yleisön joukosta koululainen tunnistamaan neljä Tampereen kaupungin ammattilaista. Ammattinimikkeet olivat verkostokoordinaattori, henkilöstösuunnittelija, johtava ohjaaja ja rakennusmestari, ja ne oli yhdistettävä oikeisiin henkilöihin. Susa Ristinarkun koulusta sai tehtävän ratkaistua. Juontaja Fredi Lilius lupaili Susalle palkinnoksi koko Ahvenamaan käyttöön kesäksi. Susa palkittiin lopulta leffalipuilla hyvästä kisasuorituksesta. Verkostokoordinaattori Abdulkadir Hashi, henkilöstösuunnittelija Sanna-Maria Röör, johtava ohjaaja Tuire Ruuska ja rakennusmestari Janne Hahko kertoivat vielä lisää kilpailun jälkeen työstään. Am mattilaiset arvostavat mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja käyttää siinä luovuutta. Sopiva määrä haasteita ja vaihtelua tekee heidän mielestään työn mielenkiintoiseksi. Sanna- Maria Röör on töissä kaupungin henkilöstöyksikössä. Työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä Abdulkadir Hashi auttaa maahanmuuttajia työ- ja harjoittelupaikkojen etsinnässä. Tuire Ruuska on kahden kehitysvammaisten toimintakeskuksen johtava ohjaaja. Janne Hahko työskentelee Infratuotannossa. Ura voi aueta kaupungillakin Sanna-Maria Röör muistutti kaupungin tarjoavan vuosittain kesätyöpaikkaa. Tältä vuodelta haku on ohi, mutta ensi vuoden alussa kannattaa olla hereillä. Alatte olla silloin siinä iässä, että voitte hakea kesätöitä, hän evästi koululaisia. Seuraava kilpailu osoittautuikin aika vaikeaksi. Neljä koululaista saapui estradilla pohtimaan, missä työssä kutakin työvälinettä tarvitaan. Kevytvaahtosinko oli helpommasta päästä, ja se arvattiin palomiehen työkaluksi. Autonasentajan työkalua, rakotulkkia, mietittiin pitempään. Maadoitusrannekkeen käyttäjää ei tiennyt kukaan, välinehän kuuluu atk-tukihenkilön työvälinearsenaaliin. Sekoittajaa arveltiin käytettävän rakennushommissa. Tosiasiassa sillä sekoitetaan ruokaa suurtalouskeittiössä. Tapahtuman tavoitteena oli tehdä Tampereen kaupunkia tunnetuksi työnantajana ja lisätä oppilaiden tietoja työelämästä ja ammateista. Kaupungilla on monia uramahdollisuuksia, ja uutta työvoimaa tarvitaan.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa

Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010. Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa Henkilöstöjohtaja Kirsi Sillanpää HYKS-sairaanhoitoalue 4/.2010 Sairaanhoitajien saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa HYKSin Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettava pilottihanke ulkomaisen työvoiman

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tervetuloa kauden 2011 avajaistilaisuuteen. Golf on siistiä!

Tervetuloa kauden 2011 avajaistilaisuuteen. Golf on siistiä! Tervetuloa kauden 2011 avajaistilaisuuteen Naistoimikunta Sari Sarahonka Ladykapteeni ja naistoimikunnan puheenjohtaja Karita Ahlstrand Airi Kilpiäinen Riitta Kouhia Anne Mäntylä Sirpa Oksanen Naisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

KULTTUURILAUTAKUNTA 74

KULTTUURILAUTAKUNTA 74 KULTTUURILAUTAKUNTA 74 Palvelu: Kulttuuriosasto/Kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: Hilkka Heikkinen TA 13/TA 14 TP 12/TA 14 Kulttuuritalot/-keskukset, käynnit 13 013 8 312 29 100 210 000 86,1 % 96,0 % /

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus: Lupa toimia eri tavalla. 2012 toukokuu Skills Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Ammatillinen koulutus: Lupa toimia eri tavalla. 2012 toukokuu Skills Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Ammatillinen koulutus: Lupa toimia eri tavalla 2012 toukokuu Skills Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Asiantuntija? Asian tunnustelija? Asian tunteilija? Ammatillisten perustaitojen lisäksi mitä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot