Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta"

Transkriptio

1 Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestivät yhteistyössä Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillan Turun kauppakorkeakoulussa. Varsinais-Suomen järjestöjen toiveet ja tarpeet nousivat esille maakuntastrategian valmistelussa vuosina Tuolloin Järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä selvitettiin mm. maakunnallisella kyselyllä. Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillassa tätä järjestöjen kanssa aloitettua yhteistyötä jatkettiin järjestämällä avoin, osallistava ja konkreettisiin toimenpiteisiin johtava ideointi-ilta. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia jatkotoimia järjestöjen näkökulmasta maakunnan kehittämiseen ja kansalaisresurssin aktivoimiseksi ja hyödyntämiseksi. Tulevaisuusillan aluksi kuultiin katsaus Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamisesta sekä laajemminkin tausta-ajatuksia sille, miksi järjestöjen ja yhdistysten toiminta on entistäkin tärkeämpää Varsinais-Suomen tulevaisuudelle. Alustukset sisälsivät kolme perusviestiä: 1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta -jaoston raporteissa vuonna 2014 nousi esille, että vaikka hyvinvointivaltio voi talousvaikeuksien vuoksi heiketä, niin hyvinvointiyhteiskunta voi jopa vahvistua, kun/jos kolmas sektori täydentää julkisia palveluita. Kolmannen sektorin toiminta voi monessa tapauksessa olla jopa laadullisesti

2 parempaa, koska vertaispalveluna se toisinaan ymmärtää paremmin asiakkaan tarpeet ja kykenee palvelemaan ihmisläheisemmin ja henkilökohtaisemmin. https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/tuvj_ pdf 2. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto puolestaan tiivisti tulevaisuuden oppimisen ja opettamisen haasteet visioksi, jonka mukaan jokaisen ihmisen sisällä on kukka. Jokaisella ihmisellä on sellaisia kykyjä ja taitoja, joita hyödyntäessään hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Uusi oppiminen -jaoston mukaan Suomen koulujärjestelmän tavoitteena tulisi olla näiden kukkien esille saaminen niin esikasvatuksessa kuin myös koulujärjestelmässä kuten myös työelämässä. https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/tuvj_ pdf 3. Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian valmistelutyötä varten perustetussa Arvot ja ilmapiiri -työryhmässä käytiin nämä kansalaisyhteiskuntaan liittyvät teemat läpi. Samalla huomattiin, että ihmiset kukkivat usein vapaa-aikanaan: laulamalla, maalaamalla, urheilemalla, kirjoittamalla, näyttelemällä jne. työajan jälkeen erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Siksi työryhmä ehdotti raportissaan näiden yhteisöjen ja järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamista sekä järjestöjen ja yhdistysten entistä vahvempaa osallistamista mukaan Varsinais-Suomen kehittämiseen. Tämä tavoite tulikin mukaan Vuonna 2014 hyväksyttyyn uuteen maakuntastrategiaan. Seuraavaksi tämä uusi kumppanuus-ajattelu on muutettava todellisiksi toimenpiteiksi ja uusiksi toimintatavoiksi. Näillä ajatuksilla osallistujat (kaikkiaan 78 henkilöä) johdatettiin tulevaisuusverstaaseen, joka myös muodostui kolmesta osasta: 1. Aluksi työryhmät (yhteensä 13 ryhmää) keskustelivat tulevaisuuspyörä menetelmällä parhaasta mahdollisesta Varsinais-Suomesta vuonna 2030: minkälainen se on yhdistysten ja järjestöjen toiminnan näkökulmasta? 2. Seuraavassa vaiheessa parhaat ajatukset avattiin ja täydennettiin tulevaisuustaulukkojen avulla vastaamalla kysymyksiin: mitä, kuka, kenelle, arvot, esteet ja ajurit? 3. Lopuksi työryhmät tekivät toimenpidesuosituksia, joilla paras mahdollinen Varsinais-Suomi (eli parhaat ideat) voidaan toteuttaa. Keskustelua käytiin laajasti muun muassa koulujen ja yhdistysten yhteistyöstä, yhditysten välisestä kilpailusta ja yhteistyöstä, nuorten mukaan saamisesta vapaaehtoistoimintaan, yhdistysten toiminnan arvostuksen lisäämisestä sekä erilaisista resursseista. Tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Jatkoon valikoituivat seuraavat 13 teemaa: Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen Sinisen meren strategia: monialainen järjestöjen yhteistyö, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset Verkostoituminen Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus Dynaaminen yhdistystoiminta Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen Sujuva yhteistyö Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen Yhdistystalo

3 Vapaaehtoistyö on haluttua Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja LEADER-periaatteen soveltaminen Elinvoimaisuus 2030 Näitä teemoja tarkennettiin tulevaisuustaulukossa vastaamalla kysymyksiin: mitä, kenelle, kuka, arvot, esteet ja ajurit? Tulevaisuusverstaan keskeisimmät tulevaisuusviestit olivat seuraavalaiset: 1. Tarvitaan yhdistysten talo eli lisää yhteisiä tiloja 2. Yhdistysten talossa voi olla myös yhteisiä työntekijöitä ja välineitä 3. Yhdistysten taloon voidaan kerätä myös eri viranomaisten palvelut yhden luukun periaatteella 4. Yhteisten fyysisten resurssien lisäksi tarvitaan myös yhteiset tiedotuskanavat yms. virtuaalialueet ja pilvipalvelut 5. Yhdistysten talossa järjestettävillä kumppanuusfoorumeilla yms. yhteisillä tapahtumilla voidaan jakaa tietoa ja kokemuksia sekä kehittää lisää yhteisiä hankkeita yms. yhteistyötä eri yhdistysten ja järjestöjen välillä sekä myös järjestöjen, yhdistysten, yritysten, julkishallinnon ja esimerkiksi seurakuntien ja oppilaitosten välillä. 6. Yhdistyksille yhteiset uudet tapahtumat voisivat olla innostavia, innovatiivisia ja näkyviä: yritysyhdistys -treffejä, Saulin suojelema löydä oma järjestösi -kampanja face-testeineen, Tosi TVsarjoineen ja lehtijuttuineen. Lisäksi jalkautumista sissimarkkinointiin sekä yhdistysten öitä yms. tms. 7. Uusissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön toimintamalleissa voidaan hyödyntää toimintamalleja, jotka on havaittu hyväksi jossakin muualla: esimeriksi LEADER, nuorisoparlamentti, Turku Science Park, yrityshautomot jne. Näitä toimintamalleja voidaan soveltaa ja hyödyntää myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ja kumppanuuden kehittämisessä. Mahdollisena kumppanuuden esteenä esille nousi jonkin asteinen luottamuspula julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä: julkinen ei ehkä täysin luota kolmannen sektorin kykyyn ja osaamiseen (arvostus vapaaehtoistyötä kohtaan puuttuu) ja toisaalta järjestöt pitävät julkista toimijaa jäykkänä, byrokraattisena ja rajoittavana. Myös resurssien puute nousi esille lähes jokaisessa ryhmässä: varsinkin tilat ja rahoitus. Kolmas merkittävä este on järjestöjen yhteistyön puute eli nykytoiminta sisältää melko vähän järjestöjen välistä yhteistyötä. Tulevaisuusverstaan perusteella voidaan ehdottaa yhteisökeskuksen/ järjestötalon perustamista. Konseptin tulisi sisältää tilat, pilvipalvelut (yms. some-palvelut), koordinaattorin ja parhaassa tapauksessa myös rahoitusta vähintäänkin yhteiselle uudelle toiminnalle. Esimerkkejä vastaavista palveluista voisivat olla Salon Syty (http://www.salonsyty.fi/) ja Helsingissä sijaitseva tieteiden talo (http://www.tieteidentalo.fi/). Suurimmalla pensselillä maalaten malliksi voitaisiin ottaa myös Turku Science Park ja siihen liittyvät yrityshautomot. Alueet, kaupungit ja kunnat ovat jo pitkään perustaneet Science Parkkeja ja yrityshautomoja vauhdittamaan taloudellista kasvua sekä innovaatioita edistämään. Tulevaisuusverstaan perusteella tämä sama konsepti voitaisiin nyt kohdistaa kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin kehittämiseen. Mitä isommin asia tehdään, sitä merkittävämmiksi myös vaikutukset kasvavat. Tilat ja kaupunkien, kuntien sekä maakuntaliiton koordinaattorit ja palvelut ovat

4 jo pitkälti olemassa. Kyse on lähinnä tämän kokonaisuuden yhteen keräämisestä. Myös suuri osa toimintarahoituksesta on olemassa kaupunkien, maakuntien ja säätiöiden apurahajärjestelmissä, maakunnan kehittämisrahoissa jne. Tältä osin kyse olisi järjestöjen, yhdistysten yms. yhteisöjen hakukäytänteiden kehittämisestä ja yhteisten hakemusten koordinoinnista. Ehdotus on radikaali, mutta samalla konkreettinen ja pitkälti jo olemassa olevilla resursseilla toteutettavissa/käynnistettävissä. Osallistumista tukevia koordinaattoreita on jo palkattu sekä liittoon että myös kuntiin ja kaupunkeihin. Erilaisia apurahajärjestelmiä ja yhdistysten tukemiseen liittyviä muita rahoitusinstrumentteja on jo olemassa ja kyse on lähinnä niiden suuntaamisesta ja yhteen keräämisestä. Monet yhdistykset maksavat nytkin vuokraa ja yhdistyksillä on myös palkattuja työntekijöitä. Siksi myös yhdistykset ja järjestöt voivat osallistua omalta osaltaan kokonaisuuden kuluihin. Uusi ja näkyvä kokonaisuus voi kiinnostaa myös uusia rahoittajia, kuten esimerkiksi RAY:stä, Suomen kulttuurirahastoa tai jopa joitakin kansainvälisiä säätiöitä. Sadat yhdistykset ja järjestöt yhdessä voisivat olla myös vahva hakijajoukko EU-rahoitukselle. Toiminta voidaan organisoida myös perustamalla järjestöjen järjestö tai osakeyhtiö (Turku Science Parkin tapaan). Mikäli yllä oleva esitys on epärealistinen, niin vaihtoehtona B voidaan esittää, että yhteen kerätään ne julkisen sektorin toimijat, joiden tehtävänä on lisätä osallisuutta ja kumppanuutta sekä myös niitä tahoja, jotka voisivat olla toimeksiantajina (sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimi jne.). Nämä toimijat voisivat kutsua yhdistykset ja järjestöt (kolmannen sektorin) säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen yhteisiä hankkeita kehittämään. Uusina toimintamalleina ehdotettiin myös LEADER -toimintamallin ja nuorisovaltuuston toimintamallin soveltamista uuteen toimintaan. Esimerkiksi asukas- ja kaupunginosayhdistyksiä voitaisiin kuulla samalla tavalla kuin nuorisovaltuustoa. Vastaavasti LEADER-yhdistysten toimintamallia voitaisiin hyödyntää kaikessa muussakin toiminnassa. Yhteiset hakemukset voivat tuoda uusia resursseja ja julkinen voi toimia esimerkiksi toiminnan käynnistäjänä, asiakkaana sekä myös omarahoittajana mikäli omarahoitusta tarvitaan. Näistä säännöllisesti toistuvista kumppanuusfoorumeista voi kehittyä uusi kansalaisyhteiskuntaa vahvistava toimintakulttuuri. Toiminnan tueksi voidaan rakentaa myös monipuoliset virtuaalipalvelut. Vaihtoehtona C voidaan lähteä liikkeelle myös jostakin rajatummasta teemasta, kuten esimerkiksi potilas- ja vammaisjärjestöistä, joita pelkästään Turussa on noin 40. Myöhemmin toimintaa voidaan laajentaa myös muihin järjestöihin ja yhdistyksiin. Oma toimenpidesuosituksensa (ja samalla vaihtoehto D) on yhdistysten ja järjestöjen entistä vahvempi yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa. Voidaanko yhdistystoiminta yms. kansalaisaktiivisuus saada osaksi opetussuunnitelmia ja koulujen normaalia toimintaa? Tai voisivatko opettajat hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä omaan täydennyskoulutukseensa? Yhdistysten näkökulmasta tämä toisi nuoria mukaan toimintaan. Nuorille yhteistyö puolestaan opettaisi suvaitsevuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä mahdollistaisi mielekkään harrastustoiminnan ja asioihin vaikuttamisen. Toinen tulkinta oppilaitosyhteistyöstä voisi olla yhdistysten ja vapaan sivistystyön toimijoiden entistä vahvempi yhteistoiminta sekä sisältöjen että tilojen että muidenkin resurssien suhteen. Voisivatko kansalaisopistot yms. kohdistaa toimintansa kolmannen sektorin tarpeisiin sekä hyödyntää vahvemmin kolmatta sektoria omassa opetuksessaan ja tarjota samalla sekä tiloja että myös rahoitusta (koulutuksen järjestämisen kautta) kolmannelle sektorille? Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön toimijat voisivat yhteistyössä yhdistysten ja

5 järjestöjen kanssa toteuttaa kaikki tässä raportissa esille tuodut toimenpide-ehdotukset varsinkin jos maakuntaliitto, kaupungit ja kunnat eivät saa asiassa toimeksi. Kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta hahmottaneiden tulevaisuusverstaiden ja kyselyjen lähtökohtana oli ajatus kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta liittyen mahdollisesti oheneviin julkisiin palveluihin. Toinen kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen liittyvä trendi on uuden teknologian (ja erityisesti sosiaalisen median) mahdollistama osallistuminen ja joukkoistuminen. Teknologia on toiminut ajurina alhaalta ylöspäin itse organisoituvalle aktivoitumiselle niin taloudessa (jakamistalous) kuin myös politiikassa. Viime aikoina on korostunut myös tarve yhteisvastuullisuuden, suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden edistämiselle. Tästä näkökulmasta tämä raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia ja sosiaalisia innovaatioita, joilla voidaan rakentaa merkittävää edelläkävijyyttä sosiaalisesti kestävässä kehityksessä.

6

7 Liite 1: Järjestöverstaan litteroidut tulokset Ryhmä Tulevaisuuspyörä Tulevaisuustaulukko Toimenpiteet 1 Ideapankki: hyvien käytäntöjen kokoaminen, yhdistysten vapauttaminen turhasta lupamenettelystä ja rahastuksesta (4) Elinvoimaisuus 2030 Lapsilla ja nuorisolla on tulevaisuus: toimintaedellytykset (tilat, tapahtumat), vanhempien ja kummien vastuu vetää tuleva polvi toimintaan (4) Byrokratian keventäminen (4) 2 Byrokratia alas, onko pakko tulkita aina tiukimman mukaan, koulutusmatka esimerkiksi Italiaan (4) LEADER = kunnan väki + yhdistykset + yrittäjät + sitoutumattomat asukkaat yhdessä, PERIAATE, sovellettavissa muualle? Jokaisella varsinaissuomalaisella on oma paikkansa (2) Nuoret saatava mukaan (vapaaehtois)toimintaan (2) Riittävästi työpaikkoja, hyvinvointia riittäisi, joustavat työpaikat (2) Koulu, läpikäy koko ikäluokan, ohittaa vapaaehtoisuuden (2) Saaristo pidettävä asumiskelpoisena (1) Järjestöjen toiminnan ottaminen vakavasti päättäjien parissa, katsottava myös peiliin (1) Mitä: kasvun ja jatkon turvaaminen (jälkipolvi), resurssien lisääminen Kenelle: Lapset ja nuoret mukaan, nuorperheet Kuka: Mentorit, vanhemmat, kummit Arvot: yhteenkuuluvaisuus, ympäristö Esteet: Byrokratia, kilpailu ajasta, tietotekniikka, some LEADER-periaatteen soveltaminen Mitä: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori pohtivat yhdessä samaa paikallista asiaa. Esimerkiksi nuorten osallistaminen, osallistava budjetointi, työpaikkojen lisääminen, palvelujen järjestäminen, byrokratian vähentäminen. Kenelle: kaikille paikallisille ihmisille ja tahoille Kuka: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori siis JOKAINEN Arvot: Yhteisöllisyys, paikallisuus, lähidemokratia, avoimuus, kestävä kehitys, osallisuus, tasavertaisuus, hyvän jakaminen, kumppanuus. Esteet: vieras toimintatapa, byrokratia, yhteisöllisyyden puuttuminen? Ajurit: kehitys, hyvinvointi, yhteisöllisyys, resurssit saadaan käyttöön järkevästi LEADER -periaate = Lähidemokratiaa, paikallisuutta, alhaalta ylös periaate, kumppanuutta, Kaupunginosayhdistysten ja valtuuston yhteisten asioiden käsittely nuorisovaltuuston tapaan! Yhdistysten vaikutusmahdollisuuksien parantuminen Iso haaste byrokratian vähentäminen Varsinais-Suomen liitto on kannustanut kuntia perustamaan (LEADERtoiminnan periaatteilla toimivat) Kumppanuus-tiimit osaksi normaalia toimintaa. Tiimeissä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin paikallista asiantuntijuutta hyödynnetään asioiden valmistelussa, budjetin laadinnassa ja päätöksenteossa. Nuoret ovat löytäneet tiensä ja tapansa vaikuttaa päätöksentekoon koulussa pohjustetuin taidoin ja osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Byrokratia on korvattu merkittävissä määrin maalaisjärjellä.

8 3 Yritykset ovat mukana rahoittamassa/ tukemassa toimintaa, yhteiskuntavastuu, alle 18 v jäsenet ilman jäsenmaksua (5) Jokainen (nuori) olisi harrastuksessa, jossa on ihmiskontakteja (etsivä järjestöaktiivityö) (4) Yhdistystoiminnassa sinulla on oikeasti vaikuttamismahdollisuus (3) Järjestöt voivat keskittyä perustehtävään riittävät resurssit, maksuttomat kokoontumistilat (3) Yhteinen VS-järjestöjen toiminnan koordinointi päällekkäisyyksien estämiseksi (2) 4 Yhdistystoimintaedellytykset hyvät: rahoitukset toimii, kolmannen sektorin toiminta = julkinen toiminta, tukevat toisiaan, yhtä arvostettua (3) Tiedottaminen keskitettyä, helposti löydettävissä (3) Syrjäytymisen estäminen (2) Vapaaehtoistyö on houkuttelevaa (1) verkostoitumista, sektorirajat ylittävää innovatiivista kehittämistä. Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja Mitä: vapaaehtoistyö ja järjestötyö on arvostettavaa ja haluttavaa, etsivä järjestötyö ja popup-osallistuminen Kenelle: jokainen löytäisi oman tavan/yhdistyksen toteuttaa itseään, oma kukkapenkki Kuka: Yhdistykset (yhteistyö, markkinointi), VS-liitto (portaali, tapahtumat, tuki), yritykset (osallistuminen, resursseja, ehkä myös rahaa), valtio (rahoitus). Arvot: yhteisöllisyys, sosiaalinen. kulttuurinen ja ekologinen kestävyys, nonformaali oppiminen, hiljaisen tiedon jako Esteet: hankemaailman lyhytjänteisyys, rahoitus, (ihmisten) lyhytjänteisyys/kiinnostuksen pirstaloituminen Ajurit: tarve tunnistettu yhdistyksissä Vapaaehtoistyö on haluttua Mitä: kaikenikäiset ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä ja se lisää heidän hyvinvointiaan Kenelle: Toisille ihmisille, yhteisöille, ympäristölle Kuka: Kaikki voivat antaa aikaansa jollekulle muulle kuin itselleen, johonkin muuhun. Paikalliset työmahdollisuudet ovat lisääntyneet Työn joustomahdollisuudet takaavat onnellisia aamuja. Kolmas sektori on merkittävä työllistäjä. Osittainen työllistyminen on kannustavaa! Kauppakorkea + VS-liitto voisivat järjestää yritysyhdistys- treffit Löydä järjestösi -kampanja (Sauli suojelee, face-testi, Tosi TV sarja, lehtijutut Koulutusyhteistyö (jos mahdollista) + sairaalat, vanhainkodit + yms. laitokset Jalkautuminen, sissimarkkinointi Järjestöjen rahoitusneuvola Vapaaehtoistyö haluttua Koulut, oppilaitokset ja erilaiset yhdistykset yhteistyöhön, tehdään yhdessä asioita Yhdistykset lähtevät ennakkoluulottomasti

9 Liikenneyhteydet kaikille mahdollistaa osallistumisen (1) Yhteistyö yli sektorirajojen toimii (1) Arvot: yhteisöllisyys, erilaisuuden hyväksyntä, vastuun ottaminen yhteiskunnasta Esteet: yksilökeskeinen (minulle kaikki heti) yhteiskunta Ajurit: vapaaehtoistyö osaksi koulutyötä ja työelämää: siihen kasvetaan jo lapsesta lähtien. erilaisiin uusiin toimintoihin mahdollistaa monenlaista tekemistä. 5 Toimitila/ yhdistystalo (5) Yhdistysten yhteistyö toimii, ei enää kilpailla keskenään (3) Sähköiset palvelut tarjolla yhdistyksille ja sitä kautta jäsenille (3) Opiskeluun liittyvät yhdistykset (opiskelijat) tutustuvat yhdistyksiin osana opiskelua (1) Aktiivinen jäsenistö (1) Paradoksi siinä, mitä odotetaan ja miten tuetaan (1) Vähemmän byrokratiaa yhdistyksille + yhteinen palvelu järjestöille niistä, mitä tarvitaan edelleen (1) 6 Resurssit, toiminnan jatkuvuus (4) Ihmisten sitouttaminen (2) Verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen (2) Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen (2) Yhdistystoiminnan näkyminen kouluissa (2) Rahoitusmahdollisuuksien koonti läpi yhdistyskentän (1) Yhdistykset tutuiksi päättäjille (1) Yhdistystalo Mitä: Tyhjänä oleva tila kunnostetaan yhdistysten käyttöön, toimitilat ja yhteisiä tiloja ja laitteita, kahvio, kokoustilat, yhteinen henkilö töissä, kohtuullinen vuokra yhdistyksille. Kenelle: potilas- ja vammaisjärjestöille (Turussa n. 40), mahdollisuuden mukaan muita yhdistyksiä Kuka: yhteiskunta = kunnat, V-S liitto, RAY rahoittavat yhteisesti palkattu toiminnanjohtaja työntekijä Arvot: esteettömyys, hyvät kulkuyhteydet, yhteistyö lisääntyy, yhteisöllisyys Esteet: raha, tahtotila/ asenne, itsekeskeisyys, kaupungin tuki puuttuu Ajurit: TVJ= Turun seudun vammaisjärjestöt, Varsinais- Suomen liitto Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen Mitä: yhdistystoiminnan näkeminen kouluissa eri oppiaineissa, yhdistykset tutuiksi päättäjille (resurssien turvaaminen) Kenelle: Lapset ja nuoret, opettajat, päättäjät Kuka: julkiset organisaatiot, yhdistykset asiantuntijoina Arvot: osallistuminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, osallistaminen Esteet: Tiedon puute, ennakkoluuloisuus Yhdistystalo Tilat Turun kaupungilta Varat V-S liitto, RAY, Turun kaupunki VS-liitto palkkaa vetäjän projektin käynnistämiseen Käyttäjäjärjestöt mukaan projektin suunnitteluun: omat tilatarpeet + yhteiset tilat ja toiminnat, liikunta, käsityötilat, kokoustilat Yhdistystoiminnan näkyminen opetussuunnitelmissa Yhdistystoiminnasta kertominen ja tiedottaminen: tapahtumat opettajille, oppilaille, vanhempainyhdistyksille Konkreettinen yhteistyö oppilaitosten ja yhdistysten välillä

10 Taide ja kulttuuri osaksi varsinaissuomalaisten arkea, kaupunkisuunnittelua Ajurit: Strategia, tilaus, tiedon lisääminen, synergiaetu 7 Sujuva yhteistyö eri yhdistysten/ yritysten kesken (3) Yhteisiä resursseja (2) Riittävästi toimivia tiloja (1) Avoin tiedotus (1) Tapahtumakalenteri (1) Talkootyö on helppopa ja hauskaa (1) Osa kansalaispalkkaa (1) Hyväntekeväisyyskampanjat (1) Uusia voimia yhdistystoimintaan (1) 8 Yhteistyö, ei kilpailua (4) Ennakkoluulottomuus ja rohkeus (2) Yhdistyksissä paljon tietoa kentältä/ ruohojuuritasolta, jota voisi hyödyntää vielä paremmin (2) Sujuva yhteistyö Mitä: yhteiset resurssit (tilat, työntekijät, tiedotus, tapahtumakalenteri, yhteiset hankkeet ja tapahtumat Kenelle: jäsenet, asukkaat (paikalliset laajemmin), julkishallinto Kuka: yhdistykset, yritykset, kunnat yhdessä, vapaaehtoiset ja palkatut, eri alojen toimijat Arvot: yhteisvastuullisuus, suvaitsevuus, monikulttuurisuus, talkootyön arvostus, yhteisöllisyys Esteet: ennakkoluulot, tiedon/ tiedotuksen puute, kateus, aktiivisten ja uusien toimijoiden vähyys, rahan puute Ajurit: talkootyö ja siihen kannustaminen, hyvä mieli, palkitsevuus, synergiaedut Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen Mitä: Yhdistyksissä on paljon tieto, jota voisi hyödyntää paremmin; tieto kulkee ja saavuttaa ihmisiä. Ehdotukset: Tapahtumakalenteri: maakunnallinen, kaikkien käytössä ja tiedossa, helppo käyttää + käytön tuki, selkeät vastuut, maksuton Yhteiset tilat/ yhdistysten talo: toimistotilaa, juhlatilaa, kokous- ja seminaaritilat, yhteiset välineet/laitteet, yhdessä palkattuja työntekijöitä Säännölliset tapaamiset: ideointi, tiedonvaihto, yhdistykset, yritykset, viranomaiset Vastuutaho/ toteuttaja: Varsinais-Suomen liitto, Lounaistieto, yhdistysten tiedottajat, kaupungit, kunnat, yhdistykset, järjestöt yhdessä, oppilaitokset Virtuaalisen foorumin lisäksi tapaamisia: yhdistykset, järjestöt, muut toimijat

11 Vähemmän byrokratiaa (2) Koulutus, tietoa (1) Hyvät, pitkäjänteiset toimintaedellytykset kunnossa: tilat, talous, sosiaaliset verkostot (1) 9 Maailman puhtain saaristomaakunta (5) Tilat (3) Nuoret yhdistystoiminnassa (3) Yksi Varsinais-Suomi (ei erillisiä kuntia) (2) Nuorten asenteet (1) Leväinnovaatiot (1) 10 Yhteistoimintaa: viestintä, tapahtumat, koulutukset, tulevaisuustyö (5) Hyvä vuorovaikutus 3. sektorin ja kuntien välillä (4) Yhteisökeskus: esteetön, esim. Salon Syty (4) Kenelle: ulospäin kaikille. Jäsenille, asiasta kiinnostuneille, yhdistysten tiedosta hyötyvät ammattikunnat ja tahot Kuka: Aktiiviset yhdistystoimijat, yhteistyö eri yhdistysten ja toimijoiden (esim. kaupunki, ammattikunnat) välillä Arvot: avoimuus ja läpinäkyvyys, rehellisyys Esteet: vanhat jäärät ja vanhat toimintatavat, muutosvastaisuus Ajurit: Keskinäinen luottamus ja arvostus, sitoutuminen, pitkäjänteisyys, yhteinen suunta toiminnalle ja sen kehittämiselle, yhteisöllisyys Dynaaminen yhdistystoiminta Mitä: harkinnanvaraiset palvelut, sisäisen kukan löytäminen ja lannoitus Kenelle: kaikille vauvasta vaariin, kaikkialla Kuka: Palon tai kukan löytäneet motivoituneet nuoret Arvot: maailman puhtain saaristomaakunta, luonnon siisteys, kukoistavat lähiruokaketjut, anna kaikkien kukkien kukkia Esteet: tehoton byrokratia (kallista, päällekkäistä), vanhat rakenteet ja asenteet, rahapula, suljetut seurat Ajurit: SOME mahdollistaa/ uusi malli yhdistystoiminnalle, innovaatiot nopeasti yhdistystoimintaan, nuorten asenteet myönteiseksi lounaistietoa kohtaan Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus Mitä: yhteisiä toimitiloja/ keskuksia Kenelle: järjestöt, kunnat, srk, yhteistyö Kuka: Osallisten perustama yhteisö (ry/oy) Työpajoja, keskusteluja, koulutuksia (tieto jakoon), yhteistyöideoita kohtaamisten kautta Mahdollistavat toimintatapojen vertailua ja ideoiden vaihtoa Lisäävät motivaatiota 2030 tapaamme jälleen! Kukkien kera. Lounaistieto: mediat, julkinen data Yhdistyshallinnon pilvipalvelut: yritys hoitaa Jäsenrekisterit, kirjanpito, toimintkertomukset, muutosilmoitukset (PRH), apuraha-hakemusket, luvat rahoitusten rajapinta yhtenäiseksi hanketoiminta, yhtestyö/ törmäytys Ilman saasteita kukoistavat lähiruokaketjut Maailman puhtain saaristomaakunta Yhteisökeskukset Osalliset, se joukko joka haluaa olla mukana Yhteinen tahtotila

12 Hyvien käytäntöjen jakaminen (2) Järjestöjen kesken parantunut yhteistyö, tunnettavuus (1) Asenne- naapuriapa vapaaehtoisen paikka auki (1) 11 Verkostoituminen onnistuu/toimii (4) Riittävästi rahaa toimia (4) Joustava, tarvelähtöinen, yksilöllinen kehitystyö, esimerkiksi kuntapalvelut (3) Koordinaatioapu viranomaistaholta, tukee toimintaa, hyvä yhteistyö eri tahojen kesken (2) Monipuolista yhteistyötä (1) Hyvät liikenneyhteydet koko maakunnassa/muualle (1) Elävä maaseutu, riittävät peruspalvelut (1) Osallistumismahdollisuudet kaikilla (1) Koko Varsinais-Suomen tasapuolinen kohtelu (1) 12 Monialainen järjestöjen yhteistyö: sinisen meren strategia, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset (5) Terveellinen yhteisöllisyys + matala osallistumiskynnys (2) Järjestöt ovat haluttu yhteistyökumppani, asiantuntijuus on tunnustettu (2) Kommunikointi (1) Luonteva ja vilkas kaksisuuntainen liikennejärjestöjen & yritysten & julkisen sektorin välillä: bridge over troubled water (1) Arvot: kansalaistoiminnan edistäminen Esteet: yhteisöllisyyden puute, raha, tilat, asenne Ajurit: raha, yhdessä olemme enemmän, näkyvyys, järjestötoiminnan kehittäminen, esteettömyys, teknologian mahdollisuus Verkostoituminen Mitä: aktiivista kumppaneiden etsintää, kohtaamisia ja yhteisiä sopimuksia, yhteisten asioiden löytämistä ja yhteistä tekemistä/toimintaa Kenelle: kohderyhmät: alueen asukkaat, vapaaehtoiset, yhdistykset, kunta Kuka: järjestöt, yhdistykset, kunnan ja Varsinais- Suomen liiton tuella sekä palkatun työvoiman avulla ym. kumppanit (srk, valtio, EU) Arvot: yhteisöllisyys, avoimuus, tehokkuus/ joustavuus/ tavoitettavuus Esteet: vanhanaikainen, jäykkä virkakoneisto, liika sääntely (lait, asetukset) ja valvonta Ajurit: Yksin ei saa niin paljon aikaan yhteistyöstä voimaa ja enemmän aikaa. Sinisen meren strategia Mitä: Monialainen (järjestöjen) yhteistyömalli, yllättävät kumppanuudet Kenelle: vauvasta vaariin eli kaikille eri alojen järjestöjen jäsenille/kohderyhmille Kuka: VS-liitto, lounaistieto, yhdistysten yhdistys Arvot: yhteisöllisyys, esteettömyys ja osallisuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, terveellisyys, hyvinvointi Esteet: Vastuunkanto, jatkuvuuden turvaaminen, byrokratian pelko, ajan puute Hankeprojekti, rahoitus X määrä yhteisökeskuksia alueella Raja-aitojen kaatamista, yhteistyöhön joustavuutta: tahtotila viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä positiivisemmaksi ja mahdollisuudet toimia yhteistyössä. Tietoisuus eri tahojen kesken toistensa toiminnasta paranee: toimintaa yhteistyössä Riittävästi rahaa toimia joka tasolla/sektorilla Tasa-arvoinen yhteistyö Tieto muista toimijoista: kumppanuudet, sektoreiden sekoittaminen Yhden luukun malli: tukea järjestöille Sujuvuus, joustavuus: vapaaehtoispörssi, tarve ja tekijät kohtaavat Monialainen (järjestöjen) toimintamalli

13 Järjestöt erilaisia ((palkatut/vapaaehtoiset): tuki esimerkiksi pienille yhdistyksille: taloudellinen tuki, apua virnaomaisasioiden hoitoon (vrt. esim. Turku 2011-tuki), yhden luukun periaate, turhien, toimintaa rajoittavien säännösten poistaminen, tilat, tiedot avoimista tiloista (1) Eri ihmisryhmät yhdessä: vanhukset, päiväkotilapset, vammaiset, maahanmuuttajat yms. (1) Esteettömyys ja osallisuus: fyysinen, aistiympäristöön liittyvä (näkö, kuulo, tunto, haju jne.), sosiaalinen, taloudellinen jne. (1) Turvallisuus: fyysistä, tulevaisuuden, taloudellinen, (1) 13 Hyvinvointiasiat keskiöön (3) Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen (3) Rahoitus (2) Järjestökentän monimuotoisuus (suuret, pienet yms.) (1) Järjestö-/yhdistystalo (1) Ajurit: Avoimuus, innovatiivisuus, turvatut resurssit (taloudellinen, henkilö, jne.), yhdessä enemmän. Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen Mitä: silmien avaaminen uusille yhteistyömahdollisuuksille: antaa kaikkien kukkien kukkia, monimuotoisuus, järjestöjen välinen yhteistyö sekä järjestöjen ja julkisen välinen yhteistyö Kenelle: kaikille Kuka: VS-liitto, koordinaattori, järjestöt, järjestöjen kaikki toimijat (myös vapaaehtoiset) Arvot: esteettömyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus Esteet: sektoriajattelu, raha, tietämättömyys Ajurit: nykytilan kartoitus, uudet yhteistyöfoorumit eri tasoilla, eri rahoitusmuotojen esittely, toimitilat Järjestökoordinaattori VSliittoon

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet Ilomantsi 17.11.2012 Veli-Matti Karppinen Kainuun Nuotta ry Taustaa Kuntatalouden tarve Kasvava palvelukysyntä ja niukkenet resurssit Kuntarakenneuudistus Pitkät

Lisätiedot

Järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö

Järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö Yksin vai yhessä? -järjestöpäivä Etelä-Karjalassa Saimaan ammattikorkeakoulu 30.11.2013 ILTAPÄIVÄN RYHMÄTYÖSKENTELYN TUOTOKSET Järjestöjen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö Mikä on sinun mielestäsi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015

Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä. Laatuseminaari 7.12.2015 Laatusampo 2 - hankkeen käytänteitä Laatuseminaari 7.12.2015 Hankeverkosto Sammosta ammennetaan Hankkeen tavoitteet Kehittää toimintamalleja ja tietovarastoja, joilla vahvistetaan johdon roolia ja osallistumista

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Yhteiset asemat - hanke

Yhteiset asemat - hanke Yhteiset asemat - hanke Suomen ympäristöopisto SYKLI Pauli Vennervirta 15.6.2011 pauli.vennervirta@sykli.fi p. 050 387 3938 1 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on kehittää keinoja tehdä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.

YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet. Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11. YHDISTYKSET 2020-LUVUN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ keskustelutilaisuudet Lappeenranta 3.4.2014 klo 9.00-11.30 Kouvola 4.4.2014 klo 9.00-11.30 MontEri-hanke Ajalla 1.1.2012 31.12.2014 (käynnistyi toukokuussa)

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot