Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta
|
|
- Jutta Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusilta Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Varsinais-Suomen liitto ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjestivät yhteistyössä Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillan Turun kauppakorkeakoulussa. Varsinais-Suomen järjestöjen toiveet ja tarpeet nousivat esille maakuntastrategian valmistelussa vuosina Tuolloin Järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä selvitettiin mm. maakunnallisella kyselyllä. Järjestöjen ja yhdistysten tulevaisuusillassa tätä järjestöjen kanssa aloitettua yhteistyötä jatkettiin järjestämällä avoin, osallistava ja konkreettisiin toimenpiteisiin johtava ideointi-ilta. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia jatkotoimia järjestöjen näkökulmasta maakunnan kehittämiseen ja kansalaisresurssin aktivoimiseksi ja hyödyntämiseksi. Tulevaisuusillan aluksi kuultiin katsaus Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamisesta sekä laajemminkin tausta-ajatuksia sille, miksi järjestöjen ja yhdistysten toiminta on entistäkin tärkeämpää Varsinais-Suomen tulevaisuudelle. Alustukset sisälsivät kolme perusviestiä: 1. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta -jaoston raporteissa vuonna 2014 nousi esille, että vaikka hyvinvointivaltio voi talousvaikeuksien vuoksi heiketä, niin hyvinvointiyhteiskunta voi jopa vahvistua, kun/jos kolmas sektori täydentää julkisia palveluita. Kolmannen sektorin toiminta voi monessa tapauksessa olla jopa laadullisesti
2 parempaa, koska vertaispalveluna se toisinaan ymmärtää paremmin asiakkaan tarpeet ja kykenee palvelemaan ihmisläheisemmin ja henkilökohtaisemmin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto puolestaan tiivisti tulevaisuuden oppimisen ja opettamisen haasteet visioksi, jonka mukaan jokaisen ihmisen sisällä on kukka. Jokaisella ihmisellä on sellaisia kykyjä ja taitoja, joita hyödyntäessään hän on parhaimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana itsenään. Uusi oppiminen -jaoston mukaan Suomen koulujärjestelmän tavoitteena tulisi olla näiden kukkien esille saaminen niin esikasvatuksessa kuin myös koulujärjestelmässä kuten myös työelämässä Varsinais-Suomen liiton maakuntastrategian valmistelutyötä varten perustetussa Arvot ja ilmapiiri -työryhmässä käytiin nämä kansalaisyhteiskuntaan liittyvät teemat läpi. Samalla huomattiin, että ihmiset kukkivat usein vapaa-aikanaan: laulamalla, maalaamalla, urheilemalla, kirjoittamalla, näyttelemällä jne. työajan jälkeen erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä. Siksi työryhmä ehdotti raportissaan näiden yhteisöjen ja järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamista sekä järjestöjen ja yhdistysten entistä vahvempaa osallistamista mukaan Varsinais-Suomen kehittämiseen. Tämä tavoite tulikin mukaan Vuonna 2014 hyväksyttyyn uuteen maakuntastrategiaan. Seuraavaksi tämä uusi kumppanuus-ajattelu on muutettava todellisiksi toimenpiteiksi ja uusiksi toimintatavoiksi. Näillä ajatuksilla osallistujat (kaikkiaan 78 henkilöä) johdatettiin tulevaisuusverstaaseen, joka myös muodostui kolmesta osasta: 1. Aluksi työryhmät (yhteensä 13 ryhmää) keskustelivat tulevaisuuspyörä menetelmällä parhaasta mahdollisesta Varsinais-Suomesta vuonna 2030: minkälainen se on yhdistysten ja järjestöjen toiminnan näkökulmasta? 2. Seuraavassa vaiheessa parhaat ajatukset avattiin ja täydennettiin tulevaisuustaulukkojen avulla vastaamalla kysymyksiin: mitä, kuka, kenelle, arvot, esteet ja ajurit? 3. Lopuksi työryhmät tekivät toimenpidesuosituksia, joilla paras mahdollinen Varsinais-Suomi (eli parhaat ideat) voidaan toteuttaa. Keskustelua käytiin laajasti muun muassa koulujen ja yhdistysten yhteistyöstä, yhditysten välisestä kilpailusta ja yhteistyöstä, nuorten mukaan saamisesta vapaaehtoistoimintaan, yhdistysten toiminnan arvostuksen lisäämisestä sekä erilaisista resursseista. Tulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Jatkoon valikoituivat seuraavat 13 teemaa: Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen Sinisen meren strategia: monialainen järjestöjen yhteistyö, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset Verkostoituminen Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus Dynaaminen yhdistystoiminta Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen Sujuva yhteistyö Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen Yhdistystalo
3 Vapaaehtoistyö on haluttua Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja LEADER-periaatteen soveltaminen Elinvoimaisuus 2030 Näitä teemoja tarkennettiin tulevaisuustaulukossa vastaamalla kysymyksiin: mitä, kenelle, kuka, arvot, esteet ja ajurit? Tulevaisuusverstaan keskeisimmät tulevaisuusviestit olivat seuraavalaiset: 1. Tarvitaan yhdistysten talo eli lisää yhteisiä tiloja 2. Yhdistysten talossa voi olla myös yhteisiä työntekijöitä ja välineitä 3. Yhdistysten taloon voidaan kerätä myös eri viranomaisten palvelut yhden luukun periaatteella 4. Yhteisten fyysisten resurssien lisäksi tarvitaan myös yhteiset tiedotuskanavat yms. virtuaalialueet ja pilvipalvelut 5. Yhdistysten talossa järjestettävillä kumppanuusfoorumeilla yms. yhteisillä tapahtumilla voidaan jakaa tietoa ja kokemuksia sekä kehittää lisää yhteisiä hankkeita yms. yhteistyötä eri yhdistysten ja järjestöjen välillä sekä myös järjestöjen, yhdistysten, yritysten, julkishallinnon ja esimerkiksi seurakuntien ja oppilaitosten välillä. 6. Yhdistyksille yhteiset uudet tapahtumat voisivat olla innostavia, innovatiivisia ja näkyviä: yritysyhdistys -treffejä, Saulin suojelema löydä oma järjestösi -kampanja face-testeineen, Tosi TVsarjoineen ja lehtijuttuineen. Lisäksi jalkautumista sissimarkkinointiin sekä yhdistysten öitä yms. tms. 7. Uusissa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön toimintamalleissa voidaan hyödyntää toimintamalleja, jotka on havaittu hyväksi jossakin muualla: esimeriksi LEADER, nuorisoparlamentti, Turku Science Park, yrityshautomot jne. Näitä toimintamalleja voidaan soveltaa ja hyödyntää myös yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ja kumppanuuden kehittämisessä. Mahdollisena kumppanuuden esteenä esille nousi jonkin asteinen luottamuspula julkishallinnon ja kolmannen sektorin välillä: julkinen ei ehkä täysin luota kolmannen sektorin kykyyn ja osaamiseen (arvostus vapaaehtoistyötä kohtaan puuttuu) ja toisaalta järjestöt pitävät julkista toimijaa jäykkänä, byrokraattisena ja rajoittavana. Myös resurssien puute nousi esille lähes jokaisessa ryhmässä: varsinkin tilat ja rahoitus. Kolmas merkittävä este on järjestöjen yhteistyön puute eli nykytoiminta sisältää melko vähän järjestöjen välistä yhteistyötä. Tulevaisuusverstaan perusteella voidaan ehdottaa yhteisökeskuksen/ järjestötalon perustamista. Konseptin tulisi sisältää tilat, pilvipalvelut (yms. some-palvelut), koordinaattorin ja parhaassa tapauksessa myös rahoitusta vähintäänkin yhteiselle uudelle toiminnalle. Esimerkkejä vastaavista palveluista voisivat olla Salon Syty ( ja Helsingissä sijaitseva tieteiden talo ( Suurimmalla pensselillä maalaten malliksi voitaisiin ottaa myös Turku Science Park ja siihen liittyvät yrityshautomot. Alueet, kaupungit ja kunnat ovat jo pitkään perustaneet Science Parkkeja ja yrityshautomoja vauhdittamaan taloudellista kasvua sekä innovaatioita edistämään. Tulevaisuusverstaan perusteella tämä sama konsepti voitaisiin nyt kohdistaa kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin kehittämiseen. Mitä isommin asia tehdään, sitä merkittävämmiksi myös vaikutukset kasvavat. Tilat ja kaupunkien, kuntien sekä maakuntaliiton koordinaattorit ja palvelut ovat
4 jo pitkälti olemassa. Kyse on lähinnä tämän kokonaisuuden yhteen keräämisestä. Myös suuri osa toimintarahoituksesta on olemassa kaupunkien, maakuntien ja säätiöiden apurahajärjestelmissä, maakunnan kehittämisrahoissa jne. Tältä osin kyse olisi järjestöjen, yhdistysten yms. yhteisöjen hakukäytänteiden kehittämisestä ja yhteisten hakemusten koordinoinnista. Ehdotus on radikaali, mutta samalla konkreettinen ja pitkälti jo olemassa olevilla resursseilla toteutettavissa/käynnistettävissä. Osallistumista tukevia koordinaattoreita on jo palkattu sekä liittoon että myös kuntiin ja kaupunkeihin. Erilaisia apurahajärjestelmiä ja yhdistysten tukemiseen liittyviä muita rahoitusinstrumentteja on jo olemassa ja kyse on lähinnä niiden suuntaamisesta ja yhteen keräämisestä. Monet yhdistykset maksavat nytkin vuokraa ja yhdistyksillä on myös palkattuja työntekijöitä. Siksi myös yhdistykset ja järjestöt voivat osallistua omalta osaltaan kokonaisuuden kuluihin. Uusi ja näkyvä kokonaisuus voi kiinnostaa myös uusia rahoittajia, kuten esimerkiksi RAY:stä, Suomen kulttuurirahastoa tai jopa joitakin kansainvälisiä säätiöitä. Sadat yhdistykset ja järjestöt yhdessä voisivat olla myös vahva hakijajoukko EU-rahoitukselle. Toiminta voidaan organisoida myös perustamalla järjestöjen järjestö tai osakeyhtiö (Turku Science Parkin tapaan). Mikäli yllä oleva esitys on epärealistinen, niin vaihtoehtona B voidaan esittää, että yhteen kerätään ne julkisen sektorin toimijat, joiden tehtävänä on lisätä osallisuutta ja kumppanuutta sekä myös niitä tahoja, jotka voisivat olla toimeksiantajina (sosiaali- ja terveystoimi, kulttuuri-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimi jne.). Nämä toimijat voisivat kutsua yhdistykset ja järjestöt (kolmannen sektorin) säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen yhteisiä hankkeita kehittämään. Uusina toimintamalleina ehdotettiin myös LEADER -toimintamallin ja nuorisovaltuuston toimintamallin soveltamista uuteen toimintaan. Esimerkiksi asukas- ja kaupunginosayhdistyksiä voitaisiin kuulla samalla tavalla kuin nuorisovaltuustoa. Vastaavasti LEADER-yhdistysten toimintamallia voitaisiin hyödyntää kaikessa muussakin toiminnassa. Yhteiset hakemukset voivat tuoda uusia resursseja ja julkinen voi toimia esimerkiksi toiminnan käynnistäjänä, asiakkaana sekä myös omarahoittajana mikäli omarahoitusta tarvitaan. Näistä säännöllisesti toistuvista kumppanuusfoorumeista voi kehittyä uusi kansalaisyhteiskuntaa vahvistava toimintakulttuuri. Toiminnan tueksi voidaan rakentaa myös monipuoliset virtuaalipalvelut. Vaihtoehtona C voidaan lähteä liikkeelle myös jostakin rajatummasta teemasta, kuten esimerkiksi potilas- ja vammaisjärjestöistä, joita pelkästään Turussa on noin 40. Myöhemmin toimintaa voidaan laajentaa myös muihin järjestöihin ja yhdistyksiin. Oma toimenpidesuosituksensa (ja samalla vaihtoehto D) on yhdistysten ja järjestöjen entistä vahvempi yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa. Voidaanko yhdistystoiminta yms. kansalaisaktiivisuus saada osaksi opetussuunnitelmia ja koulujen normaalia toimintaa? Tai voisivatko opettajat hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä omaan täydennyskoulutukseensa? Yhdistysten näkökulmasta tämä toisi nuoria mukaan toimintaan. Nuorille yhteistyö puolestaan opettaisi suvaitsevuutta ja yhteisvastuullisuutta sekä mahdollistaisi mielekkään harrastustoiminnan ja asioihin vaikuttamisen. Toinen tulkinta oppilaitosyhteistyöstä voisi olla yhdistysten ja vapaan sivistystyön toimijoiden entistä vahvempi yhteistoiminta sekä sisältöjen että tilojen että muidenkin resurssien suhteen. Voisivatko kansalaisopistot yms. kohdistaa toimintansa kolmannen sektorin tarpeisiin sekä hyödyntää vahvemmin kolmatta sektoria omassa opetuksessaan ja tarjota samalla sekä tiloja että myös rahoitusta (koulutuksen järjestämisen kautta) kolmannelle sektorille? Varsinais-Suomen vapaan sivistystyön toimijat voisivat yhteistyössä yhdistysten ja
5 järjestöjen kanssa toteuttaa kaikki tässä raportissa esille tuodut toimenpide-ehdotukset varsinkin jos maakuntaliitto, kaupungit ja kunnat eivät saa asiassa toimeksi. Kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta hahmottaneiden tulevaisuusverstaiden ja kyselyjen lähtökohtana oli ajatus kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta liittyen mahdollisesti oheneviin julkisiin palveluihin. Toinen kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen liittyvä trendi on uuden teknologian (ja erityisesti sosiaalisen median) mahdollistama osallistuminen ja joukkoistuminen. Teknologia on toiminut ajurina alhaalta ylöspäin itse organisoituvalle aktivoitumiselle niin taloudessa (jakamistalous) kuin myös politiikassa. Viime aikoina on korostunut myös tarve yhteisvastuullisuuden, suvaitsevuuden ja monikulttuurisuuden edistämiselle. Tästä näkökulmasta tämä raportti sisältää toimenpide-ehdotuksia ja sosiaalisia innovaatioita, joilla voidaan rakentaa merkittävää edelläkävijyyttä sosiaalisesti kestävässä kehityksessä.
6
7 Liite 1: Järjestöverstaan litteroidut tulokset Ryhmä Tulevaisuuspyörä Tulevaisuustaulukko Toimenpiteet 1 Ideapankki: hyvien käytäntöjen kokoaminen, yhdistysten vapauttaminen turhasta lupamenettelystä ja rahastuksesta (4) Elinvoimaisuus 2030 Lapsilla ja nuorisolla on tulevaisuus: toimintaedellytykset (tilat, tapahtumat), vanhempien ja kummien vastuu vetää tuleva polvi toimintaan (4) Byrokratian keventäminen (4) 2 Byrokratia alas, onko pakko tulkita aina tiukimman mukaan, koulutusmatka esimerkiksi Italiaan (4) LEADER = kunnan väki + yhdistykset + yrittäjät + sitoutumattomat asukkaat yhdessä, PERIAATE, sovellettavissa muualle? Jokaisella varsinaissuomalaisella on oma paikkansa (2) Nuoret saatava mukaan (vapaaehtois)toimintaan (2) Riittävästi työpaikkoja, hyvinvointia riittäisi, joustavat työpaikat (2) Koulu, läpikäy koko ikäluokan, ohittaa vapaaehtoisuuden (2) Saaristo pidettävä asumiskelpoisena (1) Järjestöjen toiminnan ottaminen vakavasti päättäjien parissa, katsottava myös peiliin (1) Mitä: kasvun ja jatkon turvaaminen (jälkipolvi), resurssien lisääminen Kenelle: Lapset ja nuoret mukaan, nuorperheet Kuka: Mentorit, vanhemmat, kummit Arvot: yhteenkuuluvaisuus, ympäristö Esteet: Byrokratia, kilpailu ajasta, tietotekniikka, some LEADER-periaatteen soveltaminen Mitä: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori pohtivat yhdessä samaa paikallista asiaa. Esimerkiksi nuorten osallistaminen, osallistava budjetointi, työpaikkojen lisääminen, palvelujen järjestäminen, byrokratian vähentäminen. Kenelle: kaikille paikallisille ihmisille ja tahoille Kuka: yksityinen, julkinen ja kolmas sektori siis JOKAINEN Arvot: Yhteisöllisyys, paikallisuus, lähidemokratia, avoimuus, kestävä kehitys, osallisuus, tasavertaisuus, hyvän jakaminen, kumppanuus. Esteet: vieras toimintatapa, byrokratia, yhteisöllisyyden puuttuminen? Ajurit: kehitys, hyvinvointi, yhteisöllisyys, resurssit saadaan käyttöön järkevästi LEADER -periaate = Lähidemokratiaa, paikallisuutta, alhaalta ylös periaate, kumppanuutta, Kaupunginosayhdistysten ja valtuuston yhteisten asioiden käsittely nuorisovaltuuston tapaan! Yhdistysten vaikutusmahdollisuuksien parantuminen Iso haaste byrokratian vähentäminen Varsinais-Suomen liitto on kannustanut kuntia perustamaan (LEADERtoiminnan periaatteilla toimivat) Kumppanuus-tiimit osaksi normaalia toimintaa. Tiimeissä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin paikallista asiantuntijuutta hyödynnetään asioiden valmistelussa, budjetin laadinnassa ja päätöksenteossa. Nuoret ovat löytäneet tiensä ja tapansa vaikuttaa päätöksentekoon koulussa pohjustetuin taidoin ja osallistuvat aktiivisesti toimintaan. Byrokratia on korvattu merkittävissä määrin maalaisjärjellä.
8 3 Yritykset ovat mukana rahoittamassa/ tukemassa toimintaa, yhteiskuntavastuu, alle 18 v jäsenet ilman jäsenmaksua (5) Jokainen (nuori) olisi harrastuksessa, jossa on ihmiskontakteja (etsivä järjestöaktiivityö) (4) Yhdistystoiminnassa sinulla on oikeasti vaikuttamismahdollisuus (3) Järjestöt voivat keskittyä perustehtävään riittävät resurssit, maksuttomat kokoontumistilat (3) Yhteinen VS-järjestöjen toiminnan koordinointi päällekkäisyyksien estämiseksi (2) 4 Yhdistystoimintaedellytykset hyvät: rahoitukset toimii, kolmannen sektorin toiminta = julkinen toiminta, tukevat toisiaan, yhtä arvostettua (3) Tiedottaminen keskitettyä, helposti löydettävissä (3) Syrjäytymisen estäminen (2) Vapaaehtoistyö on houkuttelevaa (1) verkostoitumista, sektorirajat ylittävää innovatiivista kehittämistä. Jokainen on mukana toiminnassa, jossa on ihmiskontakteja Mitä: vapaaehtoistyö ja järjestötyö on arvostettavaa ja haluttavaa, etsivä järjestötyö ja popup-osallistuminen Kenelle: jokainen löytäisi oman tavan/yhdistyksen toteuttaa itseään, oma kukkapenkki Kuka: Yhdistykset (yhteistyö, markkinointi), VS-liitto (portaali, tapahtumat, tuki), yritykset (osallistuminen, resursseja, ehkä myös rahaa), valtio (rahoitus). Arvot: yhteisöllisyys, sosiaalinen. kulttuurinen ja ekologinen kestävyys, nonformaali oppiminen, hiljaisen tiedon jako Esteet: hankemaailman lyhytjänteisyys, rahoitus, (ihmisten) lyhytjänteisyys/kiinnostuksen pirstaloituminen Ajurit: tarve tunnistettu yhdistyksissä Vapaaehtoistyö on haluttua Mitä: kaikenikäiset ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä ja se lisää heidän hyvinvointiaan Kenelle: Toisille ihmisille, yhteisöille, ympäristölle Kuka: Kaikki voivat antaa aikaansa jollekulle muulle kuin itselleen, johonkin muuhun. Paikalliset työmahdollisuudet ovat lisääntyneet Työn joustomahdollisuudet takaavat onnellisia aamuja. Kolmas sektori on merkittävä työllistäjä. Osittainen työllistyminen on kannustavaa! Kauppakorkea + VS-liitto voisivat järjestää yritysyhdistys- treffit Löydä järjestösi -kampanja (Sauli suojelee, face-testi, Tosi TV sarja, lehtijutut Koulutusyhteistyö (jos mahdollista) + sairaalat, vanhainkodit + yms. laitokset Jalkautuminen, sissimarkkinointi Järjestöjen rahoitusneuvola Vapaaehtoistyö haluttua Koulut, oppilaitokset ja erilaiset yhdistykset yhteistyöhön, tehdään yhdessä asioita Yhdistykset lähtevät ennakkoluulottomasti
9 Liikenneyhteydet kaikille mahdollistaa osallistumisen (1) Yhteistyö yli sektorirajojen toimii (1) Arvot: yhteisöllisyys, erilaisuuden hyväksyntä, vastuun ottaminen yhteiskunnasta Esteet: yksilökeskeinen (minulle kaikki heti) yhteiskunta Ajurit: vapaaehtoistyö osaksi koulutyötä ja työelämää: siihen kasvetaan jo lapsesta lähtien. erilaisiin uusiin toimintoihin mahdollistaa monenlaista tekemistä. 5 Toimitila/ yhdistystalo (5) Yhdistysten yhteistyö toimii, ei enää kilpailla keskenään (3) Sähköiset palvelut tarjolla yhdistyksille ja sitä kautta jäsenille (3) Opiskeluun liittyvät yhdistykset (opiskelijat) tutustuvat yhdistyksiin osana opiskelua (1) Aktiivinen jäsenistö (1) Paradoksi siinä, mitä odotetaan ja miten tuetaan (1) Vähemmän byrokratiaa yhdistyksille + yhteinen palvelu järjestöille niistä, mitä tarvitaan edelleen (1) 6 Resurssit, toiminnan jatkuvuus (4) Ihmisten sitouttaminen (2) Verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen (2) Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen (2) Yhdistystoiminnan näkyminen kouluissa (2) Rahoitusmahdollisuuksien koonti läpi yhdistyskentän (1) Yhdistykset tutuiksi päättäjille (1) Yhdistystalo Mitä: Tyhjänä oleva tila kunnostetaan yhdistysten käyttöön, toimitilat ja yhteisiä tiloja ja laitteita, kahvio, kokoustilat, yhteinen henkilö töissä, kohtuullinen vuokra yhdistyksille. Kenelle: potilas- ja vammaisjärjestöille (Turussa n. 40), mahdollisuuden mukaan muita yhdistyksiä Kuka: yhteiskunta = kunnat, V-S liitto, RAY rahoittavat yhteisesti palkattu toiminnanjohtaja työntekijä Arvot: esteettömyys, hyvät kulkuyhteydet, yhteistyö lisääntyy, yhteisöllisyys Esteet: raha, tahtotila/ asenne, itsekeskeisyys, kaupungin tuki puuttuu Ajurit: TVJ= Turun seudun vammaisjärjestöt, Varsinais- Suomen liitto Yhdistysten yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen Mitä: yhdistystoiminnan näkeminen kouluissa eri oppiaineissa, yhdistykset tutuiksi päättäjille (resurssien turvaaminen) Kenelle: Lapset ja nuoret, opettajat, päättäjät Kuka: julkiset organisaatiot, yhdistykset asiantuntijoina Arvot: osallistuminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, osallistaminen Esteet: Tiedon puute, ennakkoluuloisuus Yhdistystalo Tilat Turun kaupungilta Varat V-S liitto, RAY, Turun kaupunki VS-liitto palkkaa vetäjän projektin käynnistämiseen Käyttäjäjärjestöt mukaan projektin suunnitteluun: omat tilatarpeet + yhteiset tilat ja toiminnat, liikunta, käsityötilat, kokoustilat Yhdistystoiminnan näkyminen opetussuunnitelmissa Yhdistystoiminnasta kertominen ja tiedottaminen: tapahtumat opettajille, oppilaille, vanhempainyhdistyksille Konkreettinen yhteistyö oppilaitosten ja yhdistysten välillä
10 Taide ja kulttuuri osaksi varsinaissuomalaisten arkea, kaupunkisuunnittelua Ajurit: Strategia, tilaus, tiedon lisääminen, synergiaetu 7 Sujuva yhteistyö eri yhdistysten/ yritysten kesken (3) Yhteisiä resursseja (2) Riittävästi toimivia tiloja (1) Avoin tiedotus (1) Tapahtumakalenteri (1) Talkootyö on helppopa ja hauskaa (1) Osa kansalaispalkkaa (1) Hyväntekeväisyyskampanjat (1) Uusia voimia yhdistystoimintaan (1) 8 Yhteistyö, ei kilpailua (4) Ennakkoluulottomuus ja rohkeus (2) Yhdistyksissä paljon tietoa kentältä/ ruohojuuritasolta, jota voisi hyödyntää vielä paremmin (2) Sujuva yhteistyö Mitä: yhteiset resurssit (tilat, työntekijät, tiedotus, tapahtumakalenteri, yhteiset hankkeet ja tapahtumat Kenelle: jäsenet, asukkaat (paikalliset laajemmin), julkishallinto Kuka: yhdistykset, yritykset, kunnat yhdessä, vapaaehtoiset ja palkatut, eri alojen toimijat Arvot: yhteisvastuullisuus, suvaitsevuus, monikulttuurisuus, talkootyön arvostus, yhteisöllisyys Esteet: ennakkoluulot, tiedon/ tiedotuksen puute, kateus, aktiivisten ja uusien toimijoiden vähyys, rahan puute Ajurit: talkootyö ja siihen kannustaminen, hyvä mieli, palkitsevuus, synergiaedut Yhdistyksissä olevan tiedon hyödyntäminen Mitä: Yhdistyksissä on paljon tieto, jota voisi hyödyntää paremmin; tieto kulkee ja saavuttaa ihmisiä. Ehdotukset: Tapahtumakalenteri: maakunnallinen, kaikkien käytössä ja tiedossa, helppo käyttää + käytön tuki, selkeät vastuut, maksuton Yhteiset tilat/ yhdistysten talo: toimistotilaa, juhlatilaa, kokous- ja seminaaritilat, yhteiset välineet/laitteet, yhdessä palkattuja työntekijöitä Säännölliset tapaamiset: ideointi, tiedonvaihto, yhdistykset, yritykset, viranomaiset Vastuutaho/ toteuttaja: Varsinais-Suomen liitto, Lounaistieto, yhdistysten tiedottajat, kaupungit, kunnat, yhdistykset, järjestöt yhdessä, oppilaitokset Virtuaalisen foorumin lisäksi tapaamisia: yhdistykset, järjestöt, muut toimijat
11 Vähemmän byrokratiaa (2) Koulutus, tietoa (1) Hyvät, pitkäjänteiset toimintaedellytykset kunnossa: tilat, talous, sosiaaliset verkostot (1) 9 Maailman puhtain saaristomaakunta (5) Tilat (3) Nuoret yhdistystoiminnassa (3) Yksi Varsinais-Suomi (ei erillisiä kuntia) (2) Nuorten asenteet (1) Leväinnovaatiot (1) 10 Yhteistoimintaa: viestintä, tapahtumat, koulutukset, tulevaisuustyö (5) Hyvä vuorovaikutus 3. sektorin ja kuntien välillä (4) Yhteisökeskus: esteetön, esim. Salon Syty (4) Kenelle: ulospäin kaikille. Jäsenille, asiasta kiinnostuneille, yhdistysten tiedosta hyötyvät ammattikunnat ja tahot Kuka: Aktiiviset yhdistystoimijat, yhteistyö eri yhdistysten ja toimijoiden (esim. kaupunki, ammattikunnat) välillä Arvot: avoimuus ja läpinäkyvyys, rehellisyys Esteet: vanhat jäärät ja vanhat toimintatavat, muutosvastaisuus Ajurit: Keskinäinen luottamus ja arvostus, sitoutuminen, pitkäjänteisyys, yhteinen suunta toiminnalle ja sen kehittämiselle, yhteisöllisyys Dynaaminen yhdistystoiminta Mitä: harkinnanvaraiset palvelut, sisäisen kukan löytäminen ja lannoitus Kenelle: kaikille vauvasta vaariin, kaikkialla Kuka: Palon tai kukan löytäneet motivoituneet nuoret Arvot: maailman puhtain saaristomaakunta, luonnon siisteys, kukoistavat lähiruokaketjut, anna kaikkien kukkien kukkia Esteet: tehoton byrokratia (kallista, päällekkäistä), vanhat rakenteet ja asenteet, rahapula, suljetut seurat Ajurit: SOME mahdollistaa/ uusi malli yhdistystoiminnalle, innovaatiot nopeasti yhdistystoimintaan, nuorten asenteet myönteiseksi lounaistietoa kohtaan Yhteisökeskuksia/ kansalaistoiminnan keskus Mitä: yhteisiä toimitiloja/ keskuksia Kenelle: järjestöt, kunnat, srk, yhteistyö Kuka: Osallisten perustama yhteisö (ry/oy) Työpajoja, keskusteluja, koulutuksia (tieto jakoon), yhteistyöideoita kohtaamisten kautta Mahdollistavat toimintatapojen vertailua ja ideoiden vaihtoa Lisäävät motivaatiota 2030 tapaamme jälleen! Kukkien kera. Lounaistieto: mediat, julkinen data Yhdistyshallinnon pilvipalvelut: yritys hoitaa Jäsenrekisterit, kirjanpito, toimintkertomukset, muutosilmoitukset (PRH), apuraha-hakemusket, luvat rahoitusten rajapinta yhtenäiseksi hanketoiminta, yhtestyö/ törmäytys Ilman saasteita kukoistavat lähiruokaketjut Maailman puhtain saaristomaakunta Yhteisökeskukset Osalliset, se joukko joka haluaa olla mukana Yhteinen tahtotila
12 Hyvien käytäntöjen jakaminen (2) Järjestöjen kesken parantunut yhteistyö, tunnettavuus (1) Asenne- naapuriapa vapaaehtoisen paikka auki (1) 11 Verkostoituminen onnistuu/toimii (4) Riittävästi rahaa toimia (4) Joustava, tarvelähtöinen, yksilöllinen kehitystyö, esimerkiksi kuntapalvelut (3) Koordinaatioapu viranomaistaholta, tukee toimintaa, hyvä yhteistyö eri tahojen kesken (2) Monipuolista yhteistyötä (1) Hyvät liikenneyhteydet koko maakunnassa/muualle (1) Elävä maaseutu, riittävät peruspalvelut (1) Osallistumismahdollisuudet kaikilla (1) Koko Varsinais-Suomen tasapuolinen kohtelu (1) 12 Monialainen järjestöjen yhteistyö: sinisen meren strategia, yllättävät yhteistyötahot, yhteiset tapaamiset (5) Terveellinen yhteisöllisyys + matala osallistumiskynnys (2) Järjestöt ovat haluttu yhteistyökumppani, asiantuntijuus on tunnustettu (2) Kommunikointi (1) Luonteva ja vilkas kaksisuuntainen liikennejärjestöjen & yritysten & julkisen sektorin välillä: bridge over troubled water (1) Arvot: kansalaistoiminnan edistäminen Esteet: yhteisöllisyyden puute, raha, tilat, asenne Ajurit: raha, yhdessä olemme enemmän, näkyvyys, järjestötoiminnan kehittäminen, esteettömyys, teknologian mahdollisuus Verkostoituminen Mitä: aktiivista kumppaneiden etsintää, kohtaamisia ja yhteisiä sopimuksia, yhteisten asioiden löytämistä ja yhteistä tekemistä/toimintaa Kenelle: kohderyhmät: alueen asukkaat, vapaaehtoiset, yhdistykset, kunta Kuka: järjestöt, yhdistykset, kunnan ja Varsinais- Suomen liiton tuella sekä palkatun työvoiman avulla ym. kumppanit (srk, valtio, EU) Arvot: yhteisöllisyys, avoimuus, tehokkuus/ joustavuus/ tavoitettavuus Esteet: vanhanaikainen, jäykkä virkakoneisto, liika sääntely (lait, asetukset) ja valvonta Ajurit: Yksin ei saa niin paljon aikaan yhteistyöstä voimaa ja enemmän aikaa. Sinisen meren strategia Mitä: Monialainen (järjestöjen) yhteistyömalli, yllättävät kumppanuudet Kenelle: vauvasta vaariin eli kaikille eri alojen järjestöjen jäsenille/kohderyhmille Kuka: VS-liitto, lounaistieto, yhdistysten yhdistys Arvot: yhteisöllisyys, esteettömyys ja osallisuus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, terveellisyys, hyvinvointi Esteet: Vastuunkanto, jatkuvuuden turvaaminen, byrokratian pelko, ajan puute Hankeprojekti, rahoitus X määrä yhteisökeskuksia alueella Raja-aitojen kaatamista, yhteistyöhön joustavuutta: tahtotila viranomaisten ja kolmannen sektorin välillä positiivisemmaksi ja mahdollisuudet toimia yhteistyössä. Tietoisuus eri tahojen kesken toistensa toiminnasta paranee: toimintaa yhteistyössä Riittävästi rahaa toimia joka tasolla/sektorilla Tasa-arvoinen yhteistyö Tieto muista toimijoista: kumppanuudet, sektoreiden sekoittaminen Yhden luukun malli: tukea järjestöille Sujuvuus, joustavuus: vapaaehtoispörssi, tarve ja tekijät kohtaavat Monialainen (järjestöjen) toimintamalli
13 Järjestöt erilaisia ((palkatut/vapaaehtoiset): tuki esimerkiksi pienille yhdistyksille: taloudellinen tuki, apua virnaomaisasioiden hoitoon (vrt. esim. Turku 2011-tuki), yhden luukun periaate, turhien, toimintaa rajoittavien säännösten poistaminen, tilat, tiedot avoimista tiloista (1) Eri ihmisryhmät yhdessä: vanhukset, päiväkotilapset, vammaiset, maahanmuuttajat yms. (1) Esteettömyys ja osallisuus: fyysinen, aistiympäristöön liittyvä (näkö, kuulo, tunto, haju jne.), sosiaalinen, taloudellinen jne. (1) Turvallisuus: fyysistä, tulevaisuuden, taloudellinen, (1) 13 Hyvinvointiasiat keskiöön (3) Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen (3) Rahoitus (2) Järjestökentän monimuotoisuus (suuret, pienet yms.) (1) Järjestö-/yhdistystalo (1) Ajurit: Avoimuus, innovatiivisuus, turvatut resurssit (taloudellinen, henkilö, jne.), yhdessä enemmän. Ennakkoluuloton yhteistyö rajat rikkoen Mitä: silmien avaaminen uusille yhteistyömahdollisuuksille: antaa kaikkien kukkien kukkia, monimuotoisuus, järjestöjen välinen yhteistyö sekä järjestöjen ja julkisen välinen yhteistyö Kenelle: kaikille Kuka: VS-liitto, koordinaattori, järjestöt, järjestöjen kaikki toimijat (myös vapaaehtoiset) Arvot: esteettömyys, suvaitsevaisuus, ennakkoluulottomuus Esteet: sektoriajattelu, raha, tietämättömyys Ajurit: nykytilan kartoitus, uudet yhteistyöfoorumit eri tasoilla, eri rahoitusmuotojen esittely, toimitilat Järjestökoordinaattori VSliittoon
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotKohti näkyvää ja vahvaa. järjestöyhteistyötä!
Kohti näkyvää ja vahvaa järjestöyhteistyötä! Sisältö 1. Mikä on Sakke -hanke? 2. Pohjois-Savon Järjestötietopalvelu 3. Työpaja: alustus ja työstäminen 4. Loppukeskustelu Pohjois-Savon järjestöyhteistyön
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotRyhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön
Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen
LisätiedotJÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!
JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotJANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014
JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden
LisätiedotTulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja
Tulevaisuusfoormi: Hyvinvointi-työpaja Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen Ohjelma Avaussanat Ville Nieminen, projektipäällikkö Kuntaliitto Hyvinvoinnin seuraava erä Paula Laine,
LisätiedotLähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle
Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotKaakon kaksikko foorumi 21.5.2013
Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotMiksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
LisätiedotLähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt
Lähidemokratia, yhdistykset ja järjestöt Allergia- ja astmaliiton järjestöpäivät 6.9.2014 Ritva Pihlaja, tutkija, erityisasiantuntija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/kansalaistoiminta
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen ja maakunnan
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotPaikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus
Paikallisdemokratia / Lähidemokratia / Kumppanuus Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo hanke, keskusteluilta 19.10.2017 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia
LisätiedotOsallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa
Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen
LisätiedotHankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere
Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari 15.01.2016 Tampere Työpaja: Kanslaisjärjestöjen ja Tampereen kaupungin Kumppanuus 2020 ohjelma - esimerkki yhteistyön mahdollisuudesta!
LisätiedotJärjestöt ja Satasote
Järjestöt ja Satasote Milja Karjalainen Satakunnan yhteisökeskus Mitä järjestötoiminta on? Kolmas sektori erotuksena julkiseen, yritystoimintaan ja perheisiin Järjestö, yhdistys, liitto, ry, vapaaehtoistyö?
LisätiedotTSL:n strategia vuosille
TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta
LisätiedotMITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke
MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-
LisätiedotKUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA
KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Hyvinkää 07.02.2017 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotKumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli
19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva
LisätiedotKunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!
APUVA! Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! Järjestöillä ja kunnilla yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi Pitäisi saada uusia aktiiveja, koska
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotSatakunnan yhteisökeskus
Satakunnan yhteisökeskus Satakunnan vanhusneuvoston kokous 7.6.2018 Pori Heli Väisänen hankekoordinaattori #yhteisökeskus #järjestöt #JYTRY Satakunnan yhteisökeskus Taustalla Satakunnan yhteisöt ry Perustettu
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotYhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotKUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN
KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN 2017-2019 Järvenpää 31.03.2017 @yverkosto #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen välistä
LisätiedotEK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012
EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotMIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?
MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA? ESITYS 1.2. 15.5.2018 LÄHDE: SOSTE RY & HELENA LIIMATAINEN, POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAYHDISTYS RY JÄRJESTÖ 2.0 POHJANMAAN JÄRJESTÖT
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotOsallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017
Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017 Maakuntauudistuksella luodaan maahamme nykyaikainen ja kustannustehokas, kaikkia
LisätiedotKonkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen
Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotKestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana Nuottanen
Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimenpidesitoumus ja mentorointi osaamisen kehittämisessä Kestävän kehityksen mentoriverkoston kokoaminen, toiminta sekä mentorointimallit Tytti Pantsar ja Jaana
LisätiedotKoulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä
Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä Esittely Virve Jämsén Opetuspäällikkö, Sivistys ja hyvinvointi / Riihimäen kaupunki Vastuualue Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Opiskeluhuolto (esi-,
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotRUSKASEMINAARIN YHTEENVETO
RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotKeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö
KeKo-kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017-2019 Syyskuu 2017 Mari Toivonen Hankepäällikkö Miksi? 2 Toimintaympäristön muutokset -> mm. maakuntauudistus, työvoimapalveluiden
LisätiedotKansalaistoiminnan rooli tulevaisuuden Suomessa
Kansalaistoiminnan rooli tulevaisuuden Suomessa Normeja purkaen ja yhteistyötä lisäten kohti parempaa Anne Kalmari Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukirenkaan puheenjohtaja Helsingissä 27.10.2016 Vapaaehtoistyön
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotEsitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta Esitetty yhdistysillassa
Esitykset paikallisdemokratiaviikon keskusteluillasta 19.10.2017. Esitetty yhdistysillassa 26.10.2017. Kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Alueellinen lähidemokratia miksi? Julkaisun Alueellista
LisätiedotYhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa
Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI
ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi
LisätiedotKANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri
KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta
LisätiedotJärjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä
Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotKoulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotVaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotYHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä
YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea kauas, kulje yhdessä. Afrikkalainen sananlasku Lähtökohta Seurakunnan
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotKANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotPohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry
Pohjoisen yhteisöjen tuki-majakka ry Edelläkävijä vaikuttavaa toimintaa kansalaistoiminnan tueksi! Järjestotieto.fi Historian havinaa tarvitsevatko laivat Majakkaa? Taustalla: Kehittää eri toimijoiden
LisätiedotJOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA
JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat
LisätiedotOsallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus
Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotLapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ
Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry TIETOA Vahvistamme lappilaisten järjestöjen yhteiskunnallista asemaa ja toimintaedellytyksiä kokoamalla,
LisätiedotKohti kumppanuusyhteiskuntaa
Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:
LisätiedotJOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ
Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti
LisätiedotKylän kestävyyspolku -hanke. Salo
Kylän kestävyyspolku -hanke Salo 7.5.2019 Varsinais-Suomen Kylät ry (perustettu vuonna 2000) Olemme kaksikielinen maakunnallinen toimija, joka palvelee kylä- sekä asukasyhdistyskenttää Varsinais-Suomen
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
Lisätiedot